Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM TTM Henriksson Heidi(TEM) JULKINEN Viite Asia Kilpailukykyneuvosto Bryssel Kilpailukykyneuvosto kokoontuu Brysselissä Suomea kokouksessa edustavat valtiosihteeri Samuli Virtanen sekä ja pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki Neuvostossa käsitellään sisämarkkina-, teollisuus- ja tutkimusosuudet. Sisämarkkinaosuudessa käydään keskustelu kilpailukykytilanteen tarkistamisesta. Tällä kertaa teemana on arvoketjut ja niiden merkitys EU:n kilpailukyvyn näkökulmasta. Suomi korostaa, että tehokkaat toimenpiteet palveluiden sisämarkkinoiden tiivistämiseksi lisäisivät kasvupotentiaalia merkittävästi. Lisäksi sisämarkkinoiden tulee luoda mahdollisuuksia uusien liiketoimintamallien ja arvoketjujen syntyyn. Suomi pitää tärkeänä, että tulevassa maaliskuun Eurooppa-neuvossa käydään päämiestasolla keskustelu sisämarkkinoiden kehittämisestä EU:n kilpailukyvyn näkökulmasta. Sisämarkkinoiden kehittämisen peruslähtökohdaksi tulee asettaa muuttuvan toimintaympäristön vaatimukset niin, että sisämarkkinat hyödyttävät yrityksiä ja kansalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Asialistalla on myös neuvostopäätelmien hyväksyminen tekoälyn koordinoidusta toimintasuunnitelmasta, joita Suomi on ollut mukana työstämässä. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan esityksen neuvoston päätelmiksi. Suomen kannalta on tärkeää, että EU-tason toimenpiteet ja tavoitteet tukevat kansallisia vahvuuksia tekoälyn keskeisillä soveltamisalueilla. Lisäksi keskustellaan tekoälyn vaikutuksesta Euroopan teollisuuteen. Suomi tukee puheenjohtajan näkemystä siitä, että EU:n teollisuuspolitiikan pitää olla tulevaisuuteen katsovaa ja sen tulee tukea EU:n globaalia kilpailukykyä. Myös tulevaisuuden teollisuuspolitiikan tulee huomioida tekoälyn ja muiden teknologioiden tuomat mahdollisuudet. Neuvosto käy keskustelun EU:n strategisesta pitkän aikavälin visiosta koskien vaurasta, modernia, kilpailukykyistä ja ilmastoneutraalia taloutta puheenjohtajan aloitteesta. Suomen näkökulmasta kustannustehokas ja kasvua mahdollistava siirtymä nettonollapäästöiseen talouteen edellyttää eri teknologioiden kustannustehokkuuden parantamista innovaatioiden ja demonstroinnin keinoin sekä kehitettyjen teknologioiden vientiä. Myös digitaalisuuden ja palvelujen hyödyntämisen kautta on mahdollista löytää uusia, ilmastoa vähemmän rasittavia ratkaisuja. Neuvosto keskustelee eurooppalaisesta ohjausjaksosta puheenjohtajavaltion aloitteesta. Suomen näkemyksen mukaan ohjausjakson työtä voidaan kehittää edelleen. Suomi katsoo, että mikrotalouden oikea ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää makrotalousanalyysien rinnalla. Tutkimusosuudessa käydään keskustelu Horisontti Eurooppa-puiteohjelman täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta. Suomi on tyytyväinen Horisontti Eurooppa ohjelmasta käytävien neuvottelujen edistymiseen ja toistaiseksi saavutettuihin tuloksiin, jotka vastaavat varsin pitkälle Suomen asettamia omia tavoitteita. Suomi pitää Horisontti Eurooppa -ehdotuskokonaisuutta myönteisenä ja tärkeänä investointina tulevaisuuteen.

2 2(38)

3 Asialista: MAANANTAI 18. HELMIKUUTA 2019 (klo 9.30) 3(38) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) SISÄMARKKINAT JA TEOLLISUUS Muut kuin lainsäädäntöasiat Kilpailukykytilanteen tarkistaminen s. 5 Komissio esittelee Keskustelu Tekoäly s. 8 a) Tekoälyn vaikutus EU:n teollisuuteen Komission ja puheenjohtajavaltion alustus Keskustelu b) Päätelmät koordinoidusta tekoälysuunnitelmasta Hyväksyminen Puhdas maapallo kaikille: strateginen pitkän aikavälin visio ilmastoneutraalista taloudesta s. 12 Komissio esittelee Periaatekeskustelu Eurooppalainen ohjausjakso s. 21 Keskustelu Muut asiat s. 24 Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) i) Yhtiöoikeuspaketti a) Direktiivi digitaalisista välineistä ja prosesseista yhtiöoikeudessa b) Direktiivi rajatylittävistä yhtiömuodon muutoksista, sulautumisista ja jakautumisista ii) Asetus tuotteita koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön täytäntöönpanon valvonnasta iii) Asetus oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

4 iv) Direktiiviehdotus palveluihin liittyvistä lupajärjestelmistä ja vaatimuksia koskevasta ilmoitusmenettelystä. Keskustelu 4(38) TIISTAI 19. HELMIKUUTA 2019 (klo 10.00) TUTKIMUS Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Horisontti Eurooppa -paketti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman täytäntöönpanoa koskeva erityisohjelma s. 29 Tilanneselvitys Keskustelu Muut asiat s. 36 a) Käsiteltävänä oleva säädösehdotus (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Horisontti Eurooppa -paketti puiteohjelma ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt Puheenjohtajavaltion tilannetiedotus b) ITER Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

5 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM KOY Rihto-Kekkonen Johanna(TEM) (38) Asia EU; Kilpailukykyneuvosto /sisämarkkinat ja teollisuus/ Asiakohta 3 Kilpailukykytilanteen tarkistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Kilpailukykyneuvoston kokouksessa pysyvänä asiakohtana on kilpailukykytilanteen tarkistaminen. Tällä kertaa keskustelun teemana on arvoketjut ja niiden merkitys EU:n Euroopan kilpailukyvyn näkökulmasta (asiakohta 3). Suomen kanta Sisämarkkinoiden syventämien ja kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää Euroopan kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Yhtenä yhtenäisenä talousmahtina eurooppalaisilla yrityksillä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet pärjätä ja menestyä globaaleilla markkinoilla. Sisämarkkinoiden pitää olla avoimet ja houkuttelevat uusille innovaatioille ja liiketoimintamalleille sekä investoinneille ja digitaaliselle toiminnalle. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että yrityksillä on entistä paremmat mahdollisuudet kasvaa ja päästä mukaan myös globaaleihin arvoketjuihin. Suomi korostaa, että tehokkaat toimenpiteet palveluiden sisämarkkinoiden tiivistämiseksi lisäisivät kasvupotentiaalia merkittävästi. Lisäksi sisämarkkinoiden tulee luoda mahdollisuuksia uusien liiketoimintamallien ja arvoketjujen syntyyn. Euroopan kilpailukyvyn näkökulmasta talouden menestymisen kannalta keskeisten arvoketjujen tunnistaminen ja niiden toimintaedellytysten parantaminen on olennaisen tärkeää. On keskeistä tietää, miten eurooppalaiset arvoketjut toimivat ja mistä arvoketjujen osista saadaan eniten arvonluontia. Toimivilla sisämarkkinoilla on arvoketjujen toiminnassa tärkeä rooli. Sisämarkkinoita pitää kehittää niin, että ne luovat eurooppalaisille arvoketjuille hyvän ja ennustettavan toimintaympäristön, jossa arvoketjut voivat ja niillä on kannustimia laajentua sekä Euroopassa että Eurooppaa laajemmiksi. Arvoketjujen ja niiden muuttumisen vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan ja globaaliin kauppaan tulee näkyä keskeisesti myös komission elinkeinopoliittisissa linjauksissa ja seuraavan komission työohjelmassa. Tämä edellyttää teollisuuspolitiikan, sisämarkkinapolitiikan ja digitaalitalouden välisten yhteyksien tunnistamista ja tehokasta

6 6(38) hyödyntämistä. Palveluiden, erityisesti digitaalisten palveluiden mahdollisuudet arvoketjuissa ja arvonluonnissa pitää saada tehokkaasti käyttöön. Suomi haluaa olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa tähän työhön esimerkiksi kilpailukykyneuvostossa käytävien keskustelujen ja korkean tason kasvu- ja kilpailukykytyöryhmän työn kautta. Suomi pitää tärkeänä, että tulevassa maaliskuun Eurooppa-neuvossa käydään päämiestasolla keskustelu sisämarkkinoiden kehittämisestä EU:n kilpailukyvyn näkökulmasta. Sisämarkkinoiden kehittämisen peruslähtökohdaksi tulee asettaa muuttuvan toimintaympäristön vaatimukset niin, että sisämarkkinat hyödyttävät yrityksiä ja kansalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Pääasiallinen sisältö Komissio esittelee Komissio pitää toimivia sisämarkkinoita yhtenä kaikkein tärkeimmistä elementeistä EU:n tulevaisuuden näkökulmasta. On kuitenkin selvää, että sisämarkkinat ovat vuosien kuluessa muuttuneet ja sopeutuneet uusiin tilanteisiin (EU:n laajentuminen, uudet teknologiat ja uudet maailmanlaajuiset markkinatoimijat). Tämä muutos tulee jatkumaan. Muutokset sisämarkkinoiden rakenteessa ja toiminnassa ovat olennaisesti muuttaneet ja muuttavat yritysten arvoketjuja. Arvoketjut ovat nykyään usein maailmanlaajuisia, ja tavaroiden ja monien palvelujen tuotanto tapahtuu eri tavalla ja jakautuu maantieteellisesti eri tavoin kuin ennen. Arvoketjuja koskeva keskustelu liittyy tiiviisti EU:n tulevaisuuspohdintaa ja globalisaation haasteisiin vastaamiseen liittyviin pohdintoihin. Komissio korostaa palvelusektorin merkitystä sisämarkkinoilla. Komission selvitysten mukaan arvoketjut, joissa eurooppalaiset yritykset ovat mukana, ovat yhä useammin Euroopan laajuisia, eivät maailmanlaajuisia. Komissio korostaa, että EU:n palvelumarkkinoiden kehittäminen on olennaisen tärkeää, koska palveluiden merkitys kasvaa maailmanlaajuisissa arvoketjuissa jatkuvasti ja niiden merkitys arvoketjujen integroitumiselle ja arvon luonnille on huomattavasti suurempi kuin perinteisen teollisuuden tuoma arvonlisä. Siitä huolimatta, että palvelut ovat EU:n kasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta suuri mahdollistaja, ne ovat huomattavasti kevyemmin integroituja EU:n tasolla kuin tavarakauppa/ valmistava teollisuus. Komissio katsookin, että palveluiden integraatiota tulisi jatkaa EU:n tasolla, jotta palvelujen tuomat mahdollisuudet saadaan paremmin käyttöön arvoketjujen laajentamiseksi ja EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu -

7 Eduskuntakäsittely Sisämarkkinajaoston (EU8) ja Elinkeinojaoston (EU13) käsittely (neuvostovalmistelun yhteydessä). EU-ministerivaliokunta (neuvostovalmistelun yhteydessä) SuV (osana neuvostovalmistelua) 7(38) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Aiheesta keskusteltiin myös neuvoston korkean tason kasvu- ja kilpailukykytyöryhmässä Korkean tason kasvu- ja kilpailukykytyöryhmän yhtenä tehtävänä on tuottaa keskustelunaiheita ja valmistella niitä kilpailukykyneuvostossa käytävää keskustelua varten. Korkean tason työryhmän puheenjohtajuus on Suomella nykyisen triokauden ajan eli ja puheenjohtajana toimii johtaja Janne Känkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Korkean tason työryhmän puheenjohtajan ominaisuudessa hänellä on puheenvuoro tämän asiakohdan osalta kilpailukykyneuvostossa Suomen johdolla valmistellaan parhaillaan jäsenmaiden yhteistä kirjettä Eurooppaneuvoston puheenjohtaja Tuskille. Kirjeessä tuodaan esiin niitä näkökulmia ja asiakokonaisuuksia, joihin Euroopan päämiesten toivotaan ottavan kantaa. Tätä asiakohtaa varten ei ole toimitettu erillistä tausta-asiakirjaa. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johanna Rihto-Kekkonen, työ- ja elinkeinoministeriö (johanna.rihto-kekkonen@tem.fi, puh ) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

8 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM IYR Sipinen Maikki(TEM) (38) Asia Kilpailukykyneuvosto: Neuvoston päätelmät tekoälyn koordinoidusta toimintasuunnitelmasta ja keskustelu tekoälyn vaikutuksesta Euroopan unionin teollisuuteen Kokous Kilpailukykyneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Puheenjohtajamaa Romania järjestää kilpailukykyneuvoston kokouksen Asialistalla on neuvostopäätelmien hyväksyminen tekoälyn koordinoidusta toimintasuunnitelmasta. Lisäksi keskustellaan tekoälyn vaikutuksesta Euroopan unionin teollisuuteen puheenjohtajamaan toimittaman esityksen pohjalta. Neuvostossa tekoälyn teemasta käytävä keskustelu on jatkoa komission julkaisemalle tiedonannolle Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma (KOM(2018)795 final). Tiedonannon liitteenä julkaistiin toimintasuunnitelma eurooppalaisen tekoälyn kehittämisen ja käyttämiseen. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan esityksen neuvoston päätelmiksi. Euroopan unionin kilpailukykyä tulee vahvistaa luomalla tekoälyn kehittämiselle ja soveltamiselle suotuisa toimintaympäristö, joka kannustaa investointeihin. Suomen kannalta on tärkeää, että EU-tason toimenpiteet ja tavoitteet tukevat kansallisia vahvuuksia tekoälyn keskeisillä soveltamisalueilla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää datan liikkuvuuteen, saatavuuteen, laatuun ja käyttöön. Toimiva datatalous ja tiedon liikkuvuus ovat välttämättömiä tekoälyn laajamittaiselle käyttöönotolle. Suomi pitää tärkeänä digitaalisiin taitoihin panostamista ja osaamisen kehittämistä. Erityisesti jatkuvan oppimisen, ja digitaalisten teknologioiden kuten tekoälyn mahdollistamien uudenlaisten oppimisen ja opetusten järjestämisen tapoihin ja tarvittavan osaamisen ennakointiin tulee kiinnittää huomiota. Tekoälyn ja datan hyödyntämiseen tarvitaan sekä korkeasti koulutettuja osaajia että alan perustutkimusta. Tekoälyn hyödyntäminen vaatii lainsäädäntöympäristön, joka tukee innovaatioita mutta samalla takaa korkean kuluttajansuojan, tietosuojan ja tietoturvan tason. Suomi pitää tärkeänä, että päätelmissä nostetaan esille eettisten periaatteiden kunnioittaminen

9 Pääasiallinen sisältö 9(38) tekoälyn kehittämisessä ja käyttämisessä, sillä tekoälyn laajamittainen käyttöönotto ja soveltaminen edellyttävät kansalaisten luottamusta teknologiaan. Suomi on ollut mukana neuvoston päätelmien kohteena olevan tekoälyn koordinoidun toimintasuunnitelman työstämisessä. Tekoälyyn liittyville toimille on tärkeä asettaa konkreettiset vaikuttavuustavoitteet. Tekoälyn lisäksi myös muiden nousevien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet Euroopan kasvun, kilpailukyvyn työllisyyden ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi on huomioitava. Suomi tukee puheenjohtajan näkemystä siitä, että EU:n teollisuuspolitiikan pitää olla tulevaisuuteen katsovaa ja sen tulee tukea EU:n globaalia kilpailukykyä. Myös tulevaisuuden teollisuuspolitiikan tulee huomioida tekoälyn ja muiden teknologioiden tuomat mahdollisuudet. Kaiken kokoisten yritysten tukeminen tekoälyn käyttöönotossa on keskeistä, jotta varmistetaan että yritykset pääsevät hyödyntämään tekoälyä liiketoimintansa kehittämiseen ja uudistamiseen. Suomi tukee puheenjohtajan näkemystä siitä, että tekoälyn hyötyjen saavuttamiseksi on keskeistä vahvistaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja edistää niiden pääsyä globaaleihin arvoketjuihin ja verkostoihin. Erityisesti yritysten alustatalouteen perustuvan arvonluonnin kehitystä vauhdittamaan tarvitaan kannustavia data- ja alustatalouden liiketoiminnan kehitys-, kokeilu- ja toimintaympäristöjä. Kilpailukykyneuvostossa hyväksytään päätelmät tekoälyn koordinoidusta toimintasuunnitelmasta ja lisäksi keskustellaan puheenjohtajamaan toimittaman paperin perusteella tekoälyn vaikutuksesta Euroopan teollisuuteen. Päätelmäteksti mm. -peräänkuuluttaa aiempaa vahvempaa tekoälyn sovellutusten kehittämistä, soveltamista ja käyttöönottoa kaikilla talouden sektoreilla tavoitteena tehdä Euroopasta globaali johtaja tekoälyn alueella, -alleviivaa tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen tukemisen erityistä tärkeyttä, tukemisen keinoina mainitaan investointien lisääminen tällä alueella, tekoälyn teknologioiden ja sovellutusten kärkiaseman vahvistaminen ja tekoälyn tutkimus- ja innovaatioyhteistyön vahvistaminen teollisuuden ja tutkimuksen välillä - kannustaa vahvasti kasvuyrityksiä, pk-yrityksiä ja innovatiivisia yrityksiä panostamaan ja hyötymään tekoälyn kehittämisestä ja laajamittaisesta käyttöönotosta taloudessa sekä korostaa voimakkaasti tarvetta varmistaa, että kaikki yritykset koosta tai digitalisaatioasteesta riippumatta voivat hyötyä näistä digitalisaation mukanaan tuomista mahdollisuuksista -tukee tekoälyosaamisen laajaa diffuusiota ja pääsyä siihen kaikissa jäsenmaissa esimerkiksi Artificial Intelligence-on-demand alustan kautta, Digital Innovation Hub keskittymien ja klustereiden kautta sekä huippuosaamisen keskusten kautta -korostaa tarvetta lisätä turvatun ja korkealaatuisen julkisen ja yksityisen datan saatavuutta tekoälyyn perustuvaa teknologiaa varten siten, että tarvittavat turvatoimet ovat paikoillaan ja tarvetta luoda eurooppalaisia luotettuja data-alueita -korostaa Euroopan kansalaisten oikeuksia ja ottaa käyttöön tekoälyn eettisen kehittämisen ja käytön periaatteet Euroopan unionissa ja kansallisella tasolla ja tätä kautta tehdä tekoälyn etiikasta kilpailuetu Euroopan teollisuudelle -alleviivaa että kaiken EU-lainsäädännön tulee olla tarkoituksenmukaista ja kannustaa rajat ylittävään tekoälypohjaisten teknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen.

10 10(38) Puheenjohtajan raportissa tekoälyn vaikutuksesta Euroopan teollisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota digitalisaation ja tekoälyn keskeiseen rooliin EU:n taloudelliselle menestykselle, ja tulevaisuuden teollisuuspolitiikan visionnissa tulisi keskittyä menestystekijöihin kuten tekoälyn, digitalisaation ja datatalouden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin, sekä disruptiiviseen innovaation ja sen vaikutuksiin muihin toimintapolitiikan alueisiin, esimerkiksi pk-yritysten suhteen. Raportin mukaan EU:n tulisi nostaa kunnianhimon tasoa digitalisaatiossa, ja tähdätä johtavaksi toimijaksi digitaalisen talouden ja yhteiskunnan suhteen sekä tekoälyn ajurina globaalisti. Raportissa nostetaan niin ikään esille osaaminen ja työn muutos: tekoäly ja robotiikka muuttavat työtä, osa työtehtävistä katoaa ja tilalle syntyy uusia, laadukkaampia työtehtäviä. Tarvetta on tieteen, teknologian ja matematiikan osaamiselle sekä elinikäiselle oppimiselle ja korkeamman tason IT-osaamiselle. Lisäksi puheenjohtajan raportissa kiinnitetään huomiota erityisesti laskentakapasiteetin ja tekoälyn etiikan teemoihin. Puheenjohtajan raportissa esitetään kysymykset i) mitä haasteita jäsenmaat kohtaavat suunnitellessaan ja toteuttaessaan kansallisia tekoälystrategioita, sekä ii) mitkä muut kuin tekoälyn koordinoidun toimintasuunnitelman sisältämät toimenpiteet voisivat maksimoida tekoälyn käyttöönoton ja edistää teollisuuden ja pk-yritysten kilpailukykyä seuraavalla vuosikymmenellä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU8-sisämarkkinajaosto ja EU13-elinkeinopolitiikkajaosto kokous EU-ministerivaliokunta (neuvostovalmistelujen yhteydessä) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Kilpailukykyneuvoston päätelmät tekoälyn koordinoidusta toimintasuunnitelmasta Puheenjohtajan raportti tekoälyn vaikutuksista Euroopan unionin teollisuuteen 5804/19 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Maikki Sipinen, TEM, puh

11 Liitteet 11(38) Viite

12 12(38) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO IYR Fagerlund Erja(TEM) TEM Asia EU:n strateginen pitkän aikavälin visio vauraasta, modernista, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta, keskustelu kilpailuneuvostossa Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio antoi tiedonannon EU:n strateginen pitkän aikavälin visio vauraasta, modernista, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta Tiedonantoa käsiteltiin energianeuvostossa ja ympäristöneuvostossa Romanian puheenjohtajakaudella asiasta keskustellaan kilpailukykyneuvostossa ja tämän jälkeen useissa muissa neuvostokokoonpanoissa. Eurooppa-neuvosto keskustelee ilmastokysymyksistä ja ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksista maaliskuun 2019 istunnossaan. E-kirje eduskunnalle on annettu Eurooppa-neuvosto on joulukuussa 2018 todennut antavansa lisäohjeistusta pitkän aikavälin strategiasta vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla. Suomi on katsonut, että Eurooppa-neuvoston olisi perusteltua linjata EU:n tavoite vuoden 2019 aikana. Edistyminen EU:n pitkän aikavälin strategian ja etenkin 2050 nettonollatavoitteesta sovun saavuttamisessa on Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella keskeinen ilmastopolitiikan prioriteetti. Puheenjohtajan kilpailukykyneuvostoa varten laatiman keskustelupaperin kysymykset on kuvattu tämän muistion pääasiallinen sisältö osassa. Suomen kanta Suomen kannan mukaan on tärkeää, että EU:n pitkän aikavälin strateginen visio vastaa osaltaan Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteeseen rajata lämpötilan nousu alle kahteen asteeseen vuoteen 2050 mennessä ja pyrkiä kohti puoltatoista astetta. EU:n ja sen jäsenmaiden tulee yhdessä pyrkiä kohti ilmastoneutraaliutta. Euroopan kilpailukyvyn kannalta on hyvä, että strateginen visio kattaa lukuisia eri skenaarioita mukaan lukien skenaariot, joissa tarkastellaan nettonollapäästöjä vuonna 2050 ja negatiivisia päästöjä tämän jälkeen. Suomi pitää tärkeänä, että komission visiosta käydään laaja-alainen keskustelu neuvoston eri kokoonpanoissa, jotta EU voi toimittaa pitkän aikavälin strategiansa YK:lle vuoteen 2020 mennessä.

13 13(38) Teollisuuspolitiikan 2030 ja 2050 pitkän aikavälin ilmastoneutraalin vision suhde EU:n kilpailukyvyn ja teollisuuspolitiikan kannalta on tärkeää ja hyvä että strateginen visio kattaa yhteiskunnan ja talouden eri sektorit ja ottaa laajasti huomioon eri teknologioita. Jatkokeskustelussa tulee huomioida, että kustannustehokkaat ja vaikuttavat ratkaisut jäsenmaissa, paikallistasolla ja yrityksissä eroavat eri puolilla EU:ta. Eri jäsenmaiden mahdolliset skenaariot voivat erota huomattavasti koko EU:lle laadituista skenaarioista, vaikka skenaarioiden lopputulos päästöjen osalta olisikin sama. EU:n teollisuuspolitiikan tavoitteena on edistää toimintaedellytyksiä ja markkinapohjaista lähestymistapaa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja inhimillistä pääomaa tukemalla voidaan vahvistaa tiedon lisääntymistä, kestävää kehitystä, talouskasvun edellytyksiä, työllisyyttä ja koko EU:n kilpailukykyä sekä yhteiskunnallista kehitystä. Edellytyksenä kuitenkin on, että voimavarat kohdennetaan tarkoituksenmukaisella ja vaikuttavalla tavalla todellisen lisäarvon luomiseksi EU-alueen laajuisesti. Teollisuus ja palvelut ovat keskeisiä sisämarkkinoiden kasvulle, työllisyydelle ja pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Hyvin toimivat sisämarkkinat ovat edellytys menestyvälle eurooppalaiselle teollisuudelle. Sisämarkkinoiden mahdollisuuksien tunnistamiseen, täytäntöönpanoon ja jäljellä olevien esteiden poistamiseen pitää sen takia panostaa. Tarvittavat toimet ja erityiskysymykset: Suomi yhtyy komission visioon, jossa EU tiennäyttäjänä pyrkii sitouttamaan myös muut taloudet ilmastotavoitteisiin. Tällainen yhteistoiminta on tärkeää, jotta EU:n ilmastotoimien vaikuttavuutta vähentäviä ilmiöitä, kuten hiilivuotoa, voidaan vähentää siirryttäessä kohti ilmastoneutraalia taloutta. On huomioitava, että päästöjen nopea vähentäminen on erityisen haastavaa energiaintensiivisessä, globaalisti kilpailluilla aloilla toimivassa prosessiteollisuudessa. Suomen näkökulmasta kustannustehokas ja kasvua mahdollistava siirtymä nettonollapäästöiseen talouteen edellyttää eri teknologioiden kustannustehokkuuden parantamista innovaatioiden ja demonstroinnin keinoin sekä kehitettyjen teknologioiden vientiä. Tulevassa vähähiilisyysmurroksessa tarvitaan merkittäviä lisäpanostuksia tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan niin kansallisella kuin EU-tasolla. Uusille innovaatioille on paljon tarvetta tuotanto- ja energiaprosessien uudistamisen lisäksi esimerkiksi hiilidioksidin talteenotossa, varastoinnissa ja/tai hyödyntämisessä edelleen. Hiilidioksidin talteenotto, käyttö- ja varastointiteknologiat (CCUS) voivat bioenergian tuotannon yhteydessä mahdollistaa ns. negatiivisia päästöjä tulevaisuudessa. Myös digitaalisuuden ja palvelujen hyödyntämisen kautta on mahdollista löytää uusia, ilmastoa vähemmän rasittavia ratkaisuja. Digitaaliset ratkaisut voivat esimerkiksi lisätä energiatehokkuutta teollisuudessa, mahdollistaa vähäpäästöisten ratkaisujen integrointia markkinoille sekä luoda kokonaan uudenlaisia liiketoimintamalleja, jotka mahdollistavat siirtymää kohti ilmastoneutraalia taloutta Eurooppalainen kilpailukyky edellyttää eri osaamisalueiden yhdistämistä sekä osaajien saatavuutta myös vähähiilisyyttä tukevan työvoiman osaamisen uudistajana. Uusia lainsäädäntöhankkeita tulee arvioida paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti ja ennen uutta lainsäädäntöä pitää arvioida olemassa olevan sääntelyn soveltuvuutta. Kilpailukyvyn ja kustannustehokkuuden kannalta ennustettava toimintaympäristö on tärkeä, jotta uusia teknologioita

14 14(38) uskalletaan ottaa käyttöön, erityisesti toiminnoissa, joissa vaaditaan pitkäaikaisia investointeja ja myös PK yrityksissä. Kariutuneiden kustannusten välttämiseksi varhaiset toimet on hyvä tunnistaa ja turvata tasapuolinen kilpailuympäristö. Suomi pitää tärkeänä, että siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan on oikeudenmukainen, ja että siinä huomioidaan sosiaaliset ja alueelliset eriarvoisuudet sekä ennakoidaan ilmastopolitiikan työllisyysvaikutukset ja osaamiskysymykset. Suomi pitää myös tärkeänä ennakoida kansallisia vaikutuksia, joista komissio ei ole julkaissut skenaarioita. Investointien edistäminen ja kustannustehokkuus Suomi katsoo, että talouskasvun ja eurooppalaisen kilpailukyvyn merkitys siirryttäessä kohti ilmastoneutraalia taloutta on keskeinen, jotta muutos on mahdollista. Kasvihuonekaasupäästöjen voimakkaan vähentämisen edistäminen ja talouskasvu yhtäaikaisesti edellyttää mittavia ja oikeaaikaisia investointeja vähähiilisiin ratkaisuihin, vähähiilisten ratkaisuiden innovaatioihin ja demonstraatioihin. Tässä avainasemassa on kustannustehokkuuden edistäminen ja samaan aikaan EU:ssa ja globaalisti kasvavien investointien tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen kehitettyjen tehokkaiden ja vähähiilisten ratkaisuiden vientimarkkinoilla. Näillä toimilla voidaan osaltaan edistää työpaikkojen syntymistä. Kustannustehokkuutta ja varhaisia toimia voidaan lisätä politikkaohjauksen joustavuudella ja politiikkaohjauksen kokonaiskoherenssilla sekä markkinaperustaisella lähestymistavalla. Kulutuksen osalta Suomi pitää tärkeänä menetelmänä edetä ekodesign-direktiivin energiatehokkuutta parantavissa toimissa. Politiikkakoherenssin tarve näkyy esimerkiksi tuote-, kemikaali- ja jätelainsäädäntöjen rajapinnoissa, joissa tarvitaan selkeitä, turvallisia menettelyjä. Suomi on myös kannattanut komission ns. kestävän rahoituksen tavoitteita pyrkiä luomaan vaiheittaisesti kestävien taloudellisten toimien taksonomia alkaen ilmastokysymyksistä. Suomi on myös pitänyt hyvänä, että komission visio ilmastoneutraalista taloudesta kattaa laajasti yhteiskunnan sektorit, eri teknologiat päästöjen vähentämiseksi ja niiden päästövähennys- ja hiilensitomispotentiaalin. Myös päästökauppasektorin, taakanjakosektorin sekä LULUCF-sektorin välisten joustojen kasvattamista tulisi tästä syystä harkita säädöksiä uudelleen tarkasteltaessa. Tässä yhteydessä voisi myös tarkastella mahdollisuuksia kansainvälisten joustomekanismien käyttöön. Suomi on katsonut, että keskeinen keino päästövähennysten kustannustehokkaaseen saavuttamiseen on päästökauppa. Suomi pitää kiertotalouden ja biotalouden roolia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tärkeänä. Ne mahdollistavat uusien ratkaisujen ja uuden taloudellisen toiminnan syntymisen ilmastoneutraaliuden haasteeseen. Pääasiallinen sisältö Kilpailukykyneuvoston käsittelyä varten puheenjohtaja on laatinut keskusteluasiakirjan tiedonannosta. Sen kysymykset ministereille ovat seuraavat: 1. Mikä suhde on EU:n tulevan teollisuusstrategian 2030 ja pitkän aikavälin vision vauraasta, modernista, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta 2050 välillä, ministerien näkemyksen mukaan? 2. Mitkä toimet ja toimenpiteet on otettava käyttöön EU-tasolla, kansallisesti ja kansainvälisellä tasolla jotta varmistetaan, että elinkeinoelämä voi vastata ennakoituihin ympäristöhaasteisiin kilpailukykyisesti, erityisesti tietyillä sektoreilla, kuten energiaintensiivinen teollisuus ja PKyritykset?

15 15(38) 3. Tiedonannossa todetaan yksityisten yritysten ja kotitalouksien vastuulla on pääosa tarvittavista nettonollakasvihuonekaasupäästöisen talouden investoinneista. Koska ilmastonmuutos voidaan voittaa vain, jos kuluttajat, kansalaiset tai investoijat osallistuvat aktiivisesti keskusteluun siitä, mitä politiikkatoimia tulisi toimeenpanna kustannusten hallitsemiseksi ja investointien toteuttamiseksi? Komission tiedonannon sisältö on pääosin seuraava: Pariisin sopimuksen mukaisesti kaikkien osapuolten tulee pyrkiä toimittamaan pitkän aikavälin ilmastostrategiansa YK:lle vuoteen 2020 mennessä. Tämä velvoite koskee sekä EU:ta että kaikkia jäsenmaita. EU:n pitkän aikavälin strategian on tarkoitus vahvistaa Euroopan johtavaa asemaa globaaleissa ilmastotoimissa ja esittää vision nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla. Ehdotettu strategia ei kuitenkaan sisällä uusia politiikkaehdotuksia eikä siinä ehdoteta 2030 tavoitteiden muuttamista. Sen sijaan se asettaa suunnan EU:n energia- ja ilmastopolitiikalle ja hahmottelee, mikä voisi olla EU:n pitkän aikavälin panos Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteiden saavuttamiseksi. Strategia avaa jäsenmaiden välisen keskustelun pitkän aikavälin strategiasta, joka tulee toimittaa YK:n ilmastonsuojelun puitesopimukselle vuoteen 2020 mennessä. EU on laajalti saavuttamassa vuodelle 2020 asetetut tavoitteet päästöjen vähentämisestä sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäämisestä. Lisäksi sovittu energia- ja ilmastopolitiikan lainsäädäntö antaa edellytykset saavuttaa EU:n Pariisin sopimuksen alainen tavoite vähentää päästöjä vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen Tosiallisesti päästöt vähenevät 45 %, mikäli lainsäädäntö pannaan täysimääräisesti täytäntöön. Nykyinen politiikka vaikuttaa myös vuoden 2030 jälkeen ja johtaa noin 60 % päästövähennykseen vuoteen 2050 mennessä. Tämä ei kuitenkaan ole EU:lta riittävä panos Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Siirtyminen kohti nettonollapäästöistä taloutta edellyttää muutoksia kaikilla toimialoilla, mutta määrällisesti erityisesti energian tuotannossa ja käytössä, joka vastaa yli 75 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Tulevaisuuden vähäpäästöinen energiajärjestelmä perustuu toimintavarmaan, kestävään, markkinalähtöiseen ja yleiseurooppalaiseen lähestymistapaan. Tulevaisuuden energiajärjestelmä tulee integroimaan muun muassa sähkö-, kaasu-, kaukolämpö- ja liikennejärjestelmiä, samalla kun älyverkot mahdollistavat kuluttajan keskeisen roolin. Muutoksen mahdollistaminen edellyttää innovaatioita eri sektoreilla sekä eri sektoreilla hyödynnettävissä teknologioissa kuten tekoäly, informaatio- ja viestintäteknologiat ja bioteknologia. Strategiaehdotuksessa tarkastellaan kahdeksaa erilaista skenaariota Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkien skenaarioiden lähtökohta on vuodelle 2030 sovitut energia- ja ilmastopolitiikat ja -tavoitteet. Kaikissa kahdeksassa skenaariossa pohjalla on kustannustehokkaita politiikkatoimia, kuten uusiutuvan energian voimakas lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Kaikissa skenaarioissa biomassan ja jätteiden hyödyntäminen sekä bioenergian käyttö kasvaa nykyisestä (2015). Viidessä skenaariossa tarkastellaan erilaisia teknologioita ja toimia, jotka edistävät siirtymää kohti nollapäästöistä taloutta. Skenaariot eroavat siinä, kuinka voimakkaasti niissä hyödynnetään sähköistymistä, vetyä, sähköstä tehtäviä polttoaineita sekä siinä, mikä energiatehokkuuden ja kiertotalouden rooli päästövähennysten tuottamisessa. Kaikissa skenaarioissa sähkön kulutus lisääntyy eri sektoreiden sähköistymisen seurauksena, mutta skenaarioiden välillä on huomattavia eroja. Nämä viisi skenaariota johtavat hieman yli 80 % päästövähennykseen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 1990, kun maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta (land use, land use change and forestry, LULUCF) ei oteta huomioon. Mikäli LULUFC sektori, joka absorboi enemmän hiilidioksidia kuin päästää, lasketaan mukaan, nettopäästövähennys vuoteen 2050 mennessä on n. 85 % verrattuna vuoteen 1990.

16 16(38) Kuudes skenaario yhdistää kaikki viisi edellä mainittua vaihtoehtoa, mutta pienemmässä määrin. Tässä skenaariossa saavutetaan 90 % vähennyksen nettopäästöissä (sisältäen LULUCF sektorin) vuonna 2050 verrattuna vuoteen Hiilineutraalisuutta ei saavuteta vuonna 2050, sillä joitakin päästöjä jää edelleen jäljelle, erityisesti maataloussektorille. Seitsemäs ja kahdeksas skenaario tarkastelevat nettonollapäästöjen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä, minkä jälkeen nettopäästöt ovat negatiiviset. Seitsemännessä skenaariossa korostuu nollapäästöisten energialähteiden ja energiatehokkuuden voimakas kasvu ja lisäksi negatiivisia päästöjä saadaan hyödyntämällä bioenergiaa yhdessä hiilentalteenottoteknologian kanssa (carbon capture and storage, CCS). Kahdeksas skenaario rakentuu samoille elementeille kuin edellinen sillä erotuksella, että siinä arvioidaan vahvan kiertotalouden ja vähähiilisempien kulutustottumusten potentiaalista roolia. Lisäksi skenaariossa tarkastellaan maankäyttösektorin nielujen vahvistamista ja sen vaikutusta tarpeeseen hyödyntää teknologiaa negatiivisten päästöjen tuottamisessa. Skenaariotarkastelut osoittavat, että nettonollapäästöjen saavuttaminen edellyttää teknologisen potentiaalin ja kiertotalouden maksimointia sekä laajamittaista luonnon hiilinielujen hyödyntämistä sekä muutoksia liikkumistottumuksissa. Komissio esittää seitsemän strategista osa-aluetta, joihin polku kohti nettonollapäästöistä taloutta vuoteen 2050 mennessä voisi perustua: Energiatehokkuuden tuomien hyötyjen maksimointi, mukaan lukien nollapäästöiset rakennukset: Energiatehokkuustoimilla tulee olla keskeinen rooli nettonollapäästöjen saavuttamisessa ja energiakulutuksen tulisi puolittua vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen Energiatehokkuudella on keskeinen rooli niin teollisuuden kuin rakennussektorin päästöjen vähentämisessä. Uusiutuvan energian ja sähköistymisen maksimaalinen hyödyntäminen Euroopan energiatuotannon hiilestä irtautumisessa: Kaikissa esitetyissä skenaarioissa energiajärjestelmän sähköistyminen etenee huomattavasti huomioiden kuluttajien energiankäyttö, päästöttömien polttoaineiden tuotanto ja teollisuuden raaka-aineet. Muun muassa kemianteollisuuden raakaaineiden tuotannossa esimerkiksi maakaasusta tai biomassasta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää CCU- ja CCS-teknologioita (hiilidioksidin talteenotto ja käyttö sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi). Puhtaaseen energiaan siirtyminen johtaa systeemiin, jossa energiantuotanto pohjautuu pitkälti uusiutuvaan energiaan. Tämä lisää samalla EU:n energiaturvallisuutta ja vähentää tuontiriippuvuutta. Uusiutuvan energian laajamittainen hyödyntäminen lisää sähköistymistä ja johtaa tuotannon hajaantumiseen. Vuoteen 2050 mennessä sähkön osuus loppuenergian kysynnästä vähintään kaksinkertaistuu ja sähköntuotanto voi kasvaa jopa 2,5 kertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna. Vuoteen 2050 mennessä yli 80 % sähköntuotannosta perustuu uusiutuviin energialähteisiin ja yhdessä ydinenergian kanssa se muodostaa perustan Euroopan hiilivapaalle sähköjärjestelmälle. Hajaantunut ja laajasti uusiutuvaan energian perustuva sähköntuotanto edellyttää älykkäämpää ja joustavampaa järjestelmää. Vetyteknologialla ja power-to-x teknologioilla (energiankäytön sähköistämiseen liittyvät teknologiat) voi olla merkittävä rooli puhtaaseen energiaan siirtymisessä. Puhtaan, turvallisen ja yhdistetyn liikkumisen omaksuminen: Kaikkien liikennemuotojen tulee edistää liikennesektorin vähähiilitavoitetta. Liikenteen sähköistyminen yhdistettynä uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön on tärkeää, mutta yksinään se ei riitä. Niissä liikennemuodoissa, joissa ei sähköistämällä voida vähentää päästöjä, vaihtoehtoiset polttoaineet ovat tärkeässä roolissa. Lisäksi liikenteen energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää. Kaupunkialueilla kaupunkisuunnittelu, turvalliset pyöräily- ja kävelytiet, puhdas julkinen liikenne, uudet jakeluteknologiat ja liikenteen palveluistaminen muuttavat liikkumista. Kilpailukykyinen teollisuus ja kiertotalous päästövähennysten keskeisinä mahdollistajina: Resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta tulee kehittää, jotta EU:n teollisuus säilyttää asemansa yhtenä tehokkaimmista globaalilla tasolla. Monien teollisuustuotteiden tuotannon energiantarve

17 17(38) ja prosessipäästöt tulevat laskemaan, erityisesti kasvavan kierrätyksen kautta. Myös teollisen tuotannon sähköistyminen, vetyteknologia ja biomassan käyttö voivat vähentää päästöjä. Lisäksi voidaan hyödyntää muun muassa hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä (CCU). Materiaalitarpeen väheneminen uusiokäytön ja kierrätyksen kautta lisää kilpailukykyä, luo bisnesmahdollisuuksia ja vaatii vähemmän energiaa, vähentäen samalla saasteita ja kasvihuonekaasupäästöjä. Erityisen tärkeää on harvinaisten materiaalien kierrättäminen. Myös uusilla materiaaleilla ja kuluttajien valinnoilla on tärkeä merkitys. Älykkään verkon ja yhteyksien riittävä kehittäminen: Lisääntyvä rajat ylittävä ja alueellinen yhteistyö mahdollistaa täyden hyödyn saamisen Euroopan talouden modernisaatiosta ja muutoksesta. Oikea-aikaiseen Euroopan laajuiseen liikenne- ja energiaverkon toteuttamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Täysi hyöty biotaloudesta ja tarvittavien nielujen luominen: Kestävästi tuotetulla biomassalla on tärkeä rooli nettonollapäästöjen tuottamisessa. Biomassaa voidaan hyödyntää suoraan lämmöntuotannossa sekä muuntamalla biopolttoaineiksi ja biokaasuksi. Lisäksi biomassa voi korvata hiili-intensiivisiä materiaaleja, erityisesti rakentamisessa. Nettonollapäästöjen saavuttaminen edellyttää kasvavaa biomassan käyttöä. Vaikka kestäviä metsänhoitomenetelmiä kehitettäisiin, Euroopan metsät eivät yksinään riitä tuottamaan tarvittavaa määrää ilman, että hiilinielut pienenevät merkittävästi ja ekosysteemipalvelut heikkenevät, mitä tulee välttää. Maatalous tulee aina tuottaman muita kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilidioksidia, mutta näitä voidaan vähentää merkittävästi vuoteen 2050 mennessä tehokkaiden ja kestävien tuotantomenetelmien ansiosta. Maatalousmaalla on myös merkittävä potentiaali sitoa ja varastoida hiiltä. Metsittämisellä voidaan edelleen lisätä hiilen sidontaa hyödyttäen samalla biodiversiteettiä, maaperää ja vesistöjä sekä lisäten biomassan saatavuutta myöhemmin. Nielujen ylläpidolla ja vahvistamisella on keskeinen merkitys jäljelle jäävien päästöjen kompensoimisessa. Jäljelle jääneiden päästöjen poistaminen hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia hyödyntäen: CCS-teknologia on välttämätön nettonollapäästöjen saavuttamiseksi, erityisesti energiaintensiivisessä teollisuudessa ja siirryttäessä kohti hiilivapaata vetytuotantoa. Yhdistettynä biomassan käyttöön, CCS-teknologialla voidaan tuottaa negatiivisia päästöjä. Yhdessä maankäyttösektorin nielujen kanssa, tällä voidaan kompensoida jäljelle jääneet päästöt. Teknologia ei ole vielä kaupallistunut johtuen teknologian demonstraation puutteesta, taloudellisesta kannattomuudesta, lainsäädännöllisistä esteistä joissakin jäsenmaissa sekä yleisen hyväksyttävyyden puutteesta. Jotta teknologia saadaan käyttöön, tutkimus-, innovaatio ja demonstraatiotoimia on vahvistettava. Lisäksi tarvitaan uutta infrastruktuuria, mukaan lukien kuljetus- ja varastointiverkostoa. Tämä vaatii aikaa, ennakointia ja koordinoitua suunnittelua. Tiedonannon mukaan EU on jo aloittanut muutoksen kohti ilmastoneutraalia yhteiskuntaa ja johtaa globaaleja pyrkimyksiä tätä kohti. Vastauksena IPCC:n 1,5 asteen erikoisraporttiin ja edistääkseen ilmaston tasapainottamista tällä vuosisadalla, EU:n tulee olla ensimmäisten joukossa nettonollapäästöjen saavuttamisessa 2050 ja toimia suunnannäyttäjänä. Tämä tarkoittaa, että EU:n on edelleen tehostettava ilmastotoimiaan. Vaikka EU ei voi yksin pysäyttää ilmastonmuutosta, sille on tärkeää saavuttaa nettonollapäästöt vuosisadan puoliväliin mennessä ja osoittaa omalla esimerkillään, että nettonolla voi kulkea käsikädessä hyvinvoinnin kanssa. Tavoitteen saavuttamiseksi komissio esittää joukon ensisijaisia prioriteetteja, joiden tulisi ohjata kohti ilmastoneutraalia yhteiskuntaa: o Puhtaaseen energiaan siirtymisen nopeuttaminen, varmistaen samalla kilpailukykyiset energiahinnat o Kansalaisten ja kuluttajien keskeisen roolin tunnistaminen ja vahvistaminen energiamurroksessa o o Siirtyminen hiilivapaaseen, yhdistettyyn ja automatisoituun liikkumiseen EU:n teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen tutkimuksen ja innovaatioiden kautta kohti digitaalista kiertotaloutta, joka vähentää uusien materiaaliriippuvuuksien syntyä

18 o o o o o o o o 18(38) Kestävän biotalouden edistäminen, maatalouden, eläintuotannon, vesiviljelyn ja metsätalouden monipuolistaminen, tuottavuuden lisääminen samalla kun sopeudutaan ilmastonmuutokseen, sekä luonnonvarojen kestävän käytön ja hoidon varmistaminen Infrastruktuurin vahvistaminen ja sen ilmastokestävyyden lisääminen, sähkö-, kaasu- ja lämpöverkkojen sopeuttaminen tulevaisuuden tarpeisiin älykkäiden ja digitaalisten ja kyber-turvallisten ratkaisujen avulla Lähitulevaisuuden tutkimuksen, innovaatioiden ja yrittäjyyden lisääminen nollapäästöisten ratkaisujen kehittämiseksi vahvistaen EU:n johtajuutta Kestävän rahoituksen ja investointien mobilisoiminen ja suuntaaminen, vihreään infrastruktuuriin investoiminen Inhimilliseen pääomaan investoiminen Ilmasto ja energiapolitiikan huomioiminen keskeisissä kasvua lisäävissä ja tukevissa politiikoissa Sosiaalisesti reilun muutoksen varmistaminen EU:n kansainvälisten pyrkimysten jatkaminen kaikkien suurten ja kasvavien talouksien mukaan saamiseksi ja positiivisen momentumin luomiseksi globaalin kunnianhimon vahvistamisessa Euroopan komissio kehottaa Eurooppa-neuvostoa, Euroopan parlamenttia, Euroopan alueiden komiteaa sekä Euroopan talous ja sosiaalikomiteaa käsittelemään EU:n visiota hiilineutraalista Euroopasta vuoteen 2050 mennessä. Jotta voidaan valmistella Euroopan tulevaisuutta käsittelevää Eurooppa-neuvoston kokousta Sibiussa , kaikkien relevanttien neuvostokokoonpanojen tulisi käydä laaja poliittinen keskustelu oman politiikka-alansa panoksesta yleiseen visioon. Vuoden 2019 alkupuoliskolla Euroopan komissio tulee käymään keskusteluja kaikkien jäsenmaiden kanssa. Komissio korostaa myös tarvetta keskusteluun muiden toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöt, yritysmaailma, kaupungit ja yhteisöt sekä yksityiset kansalaiset, kanssa. Euroopan-laajuisen keskustelun tulisi mahdollistaa kunnianhimoisen pitkän aikavälin suunnitelman hyväksyminen ja lähettäminen vuoden 2020 alkuun mennessä YK:lle. Lisäksi EU:n tulisi laajentaa yhteistyötä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa, jotta kaikki Pariisin sopimuksen osapuolet laativat ja lähettävät pitkän aikavälin suunnitelman vuoteen 2020 ottaen huomioon IPCC:n 1,5 asteen raportin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentti antanee lausunnon. Kansallinen valmistelu (EU23) Ympäristöjaosto EU8 ja EU13 jaostojen kokous Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Komission LTS-Strategian ja sitä koskevien keskustelujen pohjalta EU tulee toimittamaan Pariisin sopimuksen mukaisen vuoteen 2050 ulottuvan päästövähennysstrategian YK:lle vuoteen 2020 mennessä. Komissio on arvioinut strategian visioiden taloudellisia vaikutuksia EU tasolla.

19 19(38) Myöhemmin annettavan päästövähennysstrategian ja sen toimeenpanon taloudellisia vaikutuksia, ml. kansallisia vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin myöhemmin. Komission mukaan modernisointi ja hiilestä irtautuminen laittaa liikkeelle merkittävästi uusia investointeja. Tällä hetkellä noin 2 % EU:n bruttokansantuotteesta investoidaan energiajärjestelmään ja siihen liittyvään infrastruktuuriin. Osuuden tulisi kasvaa 2,8 %:iin (mikä vastaa n miljardin euron vuosittaista investointia) nettonollapäästöjen saavuttamiseksi. Jotkin vaihtoehdot, kuten nopea muutos kohti kiertotaloutta tai käyttäytymisen muutokset, voivat vähentää lisäinvestointien tarvetta. Saamaan aikaan voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä terveydenhoitokuluissa, sillä päästöjen vähentäminen vähentää myös ilmansaasteita. Nettonollapäästöjen saavuttaminen voi vähentää ennenaikaisia kuolemia Euroopassa yli 40 % ja terveyshaittojen aiheuttamia kustannuksia noin 200 miljardia vuosittain. Kokonaisuudessaan hiilineutraaliin yhteiskuntaa siirtyminen on taloudellisilta vaikutuksiltaan positiivinen, vaikka merkittäviä lisäinvestointeja tarvitaan kaikilla sektoreilla. EU:n talouden odotetaan yli kaksinkertaistuvan, vaikka se saavuttaisi hiilineutraliteetin. Nettonollapäästöihin johtavalla polulla arvioidaan olevan enintään 2 %:n positiivinen vaikutus bruttokansantuotteeseen vuonna 2050 verrattuna siihen, mihin nykyinen politiikka johtaisi. Arvio ei sisällä hyötyjä, joita saadaan vältetyistä tuhoista, joita ilmastonmuutos aiheuttaa, ja niihin liittyvistä sopeutumisen kustannuksista. Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan lisää vihreitä työpaikkoja. Toisaalta joillakin aloilla työpakkoja vastaavasti häviää. Tämä saattaa lisätä sosiaalisia ja alueellisia eroja. Sen vuoksi prosessia on hallittava hyvin, jotta saavutetaan reilu ja sosiaalisesti hyväksyttävä muutos kaikille. EU:n budjetti sekä työllisyys- ja koheesiopolitiikka voivat vähentää taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja unionin sisällä. Komission tiedonannossa ei ole esitetty maakohtaisia arvioita taloudellisista vaikutuksista. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat COM(2018) 773 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajan keskustelupaperiluonnos Komission strategia COM82018) 773 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Erja Fagerlund TEM, erja.fagerlund@tem.fi puh Juho Korteniemi TEM, juho.korteniemi@tem.fi puh

20 20(38) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

21 Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtiovarainministeriö Joensuu Antti(TEM), Vartia Laura(VM), Heinonen Miika(VM) PERUSMUISTIO (38) TEM Asia EU / Kilpailukykyneuvosto / Sisämarkkinat ja teollisuus / Eurooppalainen ohjausjakso ; keskustelu Kokous Kilpailukykyneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvostossa käydään puheenjohtajavaltion esittelyn pohjalta keskustelu pohjautuen seuraaviin kysymyksiin: 1. Missä määrin ohjausjakso on auttanut kilpailukyvyssä ja kasvua edesauttavissa rakennemuutoksissa jäsenmaassanne? Mikä rooli tulisi kokemuksenne mukaan olla mikrotalouden dimensiolla tulevan kasvun perusteiden vahvistamisessa? 2. Miten jäsenmaat voisivat paremmin hyödyntää ohjausjakson työtä ja käsitellä sitä kilpailukykyneuvostossa? Mikä rooli on kansallisilla kilpailullisuusviranomaisilla ja tuottavuuslauta-kunnilla jäsenmaan kontribuutiossa eurooppalaiseen ohjausjaksoon? Suomi pitää hyvänä, että komissio on kasvattanut vuorovaikutusta jäsenmaiden kanssa laatiessaan jäsenmaakohtaisia suosituksia. Tiivis vuorovaikutus voi tukea komission suositusten kohdentumista kansallisesti relevanteille politiikka-aloille. Suomen suositukset ovat pääasiassa olleet hallitusohjelman mukaisia. Suomi katsoo, että mikrotalouden oikea ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää makrotalousanalyysien rinnalla. Yritysten investointeja tukevien mekanismien rakentamisessa tulee käyttää harkintaa, erityisesti mahdollisesti syntyvien päällekkäisyyksien välttämiseksi. Suomen näkemyksen mukaan ohjausjakson työtä voidaan kehittää edelleen. Komissio ja jäsenmaiden tuottavuuslautakunnat ja muut instituutiot voivat edelleen parantaa vuorovaikutustaan ja analyysien vertailua. Monessa jäsenmaassa, myös Suomessa, on hiljattain perustettu tuottavuuslautakunta. Näiden tuottavuuslautakuntien verkosto voi tuoda uuden alustan vuorovaikutteisen analyysityön edelleen kehittämiseksi.

22 22(38) Pääasiallinen sisältö Kyseessä on puheenjohtajamaan tuoma keskustelualoite. Taustadokumentissaan puheenjohtajamaa tuo esiin positiivisesti kasvaneen yhteistyön jäsenmaiden ja komission välillä analyysityössä maaraporttien laatimisessa. Tämä lisää jäsenmaiden omistajuutta prosessissa. Puheenjohtajamaan mukaan kasvanut mikrotalouden tematiikka on voimistunut maaraporteissa ja maakohtaisissa suosituksissa. Puheenjohtajamaa toteaa taustadokumentissaan myös, että kansainvälisen kaupan esteiden mahdollisesti lisääntyessä toimivien sisämarkkinoiden merkitys kasvaa. Eurooppalainen ohjausjakso - taustaa Eurooppalainen ohjausjakso käynnistettiin vuonna 2011 kansainvälisen rahoituskriisin jälkimainingeissa tukemaan talouspolitiikan koordinaatiota finanssipolitiikan, makrotalouden vakauden sekä rakenneuudistusten osalta. Viime vuosina ohjausjaksoon on tuotu mukaan myös sosiaalista ulottuvuutta (Social Pillar). Vuotuinen kasvuselvitys investoinnit Ohjausjakson käynnistää komission julkaisema syyspaketti, jonka osana julkaistussa vuotuisessa kasvuselvityksessä linjataan taloudelliset ja sosiaaliset prioriteetit EU:lle ja jäsenmaille seuraavalle vuodelle. Tuoreimmassa vuosittaisessa kasvuselvityksessä on aiempaa enemmän tuotu esiin EU-alueen investointitarpeet. Näitä investointitarpeita käsitellään myös tarkemmin komission helmikuun lopulla julkaisemissa maaraporteissa. Tämän vuoden kasvuselvityksen mukaan tutkimukseen ja kehitykseen tehtävät investoinnit ovat tärkeitä tuottavuuskehityksen ja talouskasvun kannalta. Tällä hetkellä EU:ssa investoidaan 2,03 prosenttia bruttokansantuotteesta tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä on kaukana EU:n kolmen prosentin kokonaistavoitteesta ja huomattavasti jäljessä monien muiden merkittävien talouksien T&K investointeja (esim. Yhdysvallat 2,79 %, Japani 3,29 % ja Etelä-Korea 4,23 %). Koulutukseen ja osaamiseen investoimalla voidaan myös vahvistaa tuottavuuden kasvua ja samalla tukea korkeaa työllisyyttä. Elinikäisen oppimisen edistämisen merkitys korostuu digitalisaation ja teknologisen kehityksen myötä. Kolmanneksi selvityksessä painotetaan ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta niiden investointien merkitystä, joilla uudenaikaistetaan Euroopan teollisuutta, liikennettä, asuntorakentamista ja energiajärjestelmiä ja edistetään irtautumista fossiilisista polttoaineista. Tuottavuuslautakunnat ja ohjausjakso EU:n neuvosto antoi euroalueen jäsenvaltioille suosituksen kansallisten tuottavuuslautakuntien perustamisesta syksyllä Taustalla oli huoli Euroopan heikosta kilpailukyvystä ja vaatimattomasta potentiaalisentuotannon kasvusta, millä voi olla vaikutuksista mm. makrotalouden epätasapainoihin ja epäsymmetrisiin shokkeihin sopeutumiseen. Suosituksen tavoitteena on, saada riippumattomia ja puolueettomia analyyseja ja selvityksiä, joita voidaan hyödyntää kansallisella tasolla sekä talouspolitiikan koordinaatiossa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.