Ympäristöministeriö MINVA YM

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö MINVA YM HAKA Martiskainen Kukka-Maaria(YM) Viite Asia Ympäristöneuvosto Brysselissä Suomea kokouksessa edustaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä osittainen yleisnäkemys ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelmaa (LIFE) koskevasta asetusehdotuksesta sekä yleisnäkemys raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä koskevista vaatimuksista. Tämän lisäksi neuvostossa keskustellaan pitkän aikavälin strategiasta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi EU:ssa. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston osittaiseksi yleisnäkemykseksi Lifeasetuksesta, ja katsoo, että Life-ohjelman rakenteeseen ehdotetut sisältömuutokset ovat hyvin perusteltuja ja kannatettavia. Suomi kannattaa ehdotuksen mukaista Life-hankkeiden EU:n 60 % rahoitusosuutta, ja integroituihin hankkeisiin panostamista niin, että niihin ohjataan vähintään 30 % Life-rahoituksesta. Suomi pitää hyvänä lisäpanostusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen. Suomi pitää toivottavana, että maantieteellisen tasapainon tarve ja lähestymistapa voitaisiin konkreettisesti sisällyttää asetukseen, jotta Life:stä tulisi mahdollisimman laaja-alaisesti yleiseurooppalainen rahoitusväline. Raskaan kaluston vuosien 2025 ja 2030 hiilidioksidipäästöjen raja-arvoista tavoitellaan yleisnäkemystä neuvostossa, mutta jäsenmaiden kannat kunnianhimontasosta jakautuvat. Ministereiden keskusteltavaksi jäivät tavoitetasot ja niiden sitovuus. Suomi katsoo, että raja-arvot tulee asettaa mahdollisimman kunnianhimoiselle tasolle Pariisin sopimuksen sitoumusten ja taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että vuoden 2030 raja-arvon kunnianhimo säilyy vuonna 2022 tehtävässä väliarvioinnissa. Suomi pitää myös tärkeänä, että massoiltaan ja mitoiltaan suurempien ajoneuvojen valmistus mahdollistetaan, sillä niillä saavutetaan päästövähennyksiä suuremman kuljetustehokkuuden kautta. Suomi suhtautuu asetusehdotuksen tukimekanismeihin lähtökohtaisesti positiivisesti, kunhan ne eivät heikennä ehdotuksen kunnianhimon tasoa. Suomi kannattaa bussien poistamista kannustinjärjestelmästä, sillä niiden sisällyttäminen asettaa valmistajat eriarvoiseen asemaan. Keskustelu komission visiosta EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiaksi käydään puheenjohtajan ministereille esittämien kysymysten perusteella. Suomen käsityksen mukaan EU:n pitkän aikavälin strategian tulee vastata Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteeseen rajata lämpötilan nousu alle kahteen asteeseen ja pyrkiä kohti puoltatoista astetta. Pariisin sopimuksen mukaisesti tulee pyrkiä kohti ihmisen aiheuttamien päästöjen ja poistumien tasapainoa. Suomi yhtyy komission käsitykseen siitä, että EU:n tulee olla ensimmäisten osapuolten joukossa, jotka pyrkivät ilmastoneutraaliuteen 2050 mennessä. Suomi pitää hyvänä, että tiedonannossa on tarkasteltu useita eri päästövähennysskenaarioita, ja tukee komission näkemystä siitä, että EU:n tulee pyrkiä hiilineutraaliuteen vuonna Suomi korostaa, että IPCC:n 1,5 asteen raportin valossa osa skenaarioista ei riitä kunniahimoltaan vastaamaan Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, erityisesti 1,5 asteen lämpötilatavoitteeseen.

2 2(24)

3 Asialista: 3(24) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Life-asetus Osittainen yleisnäkemys, s Asetus raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä koskevista vaatimuksista Yleisnäkemys, s Muut kuin lainsäädäntöasiat Pitkän aikavälin strategia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi EU:ssa Komission alustus ja keskustelu, s

4 4(24) Muut asiat a) Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) i) Asetus EU:n luokitusjärjestelmästä ii) Kertakäyttömuovidirektiivi iii) Asetus pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (POP) (uudelleenlaatiminen) iv) Asetus ympäristöön liittyvien raportointivelvoitteiden yhdenmukaistamisesta v) Juomavesidirektiivi (uudelleenlaatiminen) vi) Asetus henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeista Puheenjohtajavaltion tiedotusasia b) Yhteenvedot äskettäisistä kansainvälisistä kokouksista i) Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (biodiversiteettisopimus) (Sharm El Sheikh, Egypti, marraskuuta 2018) Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin neljästoista kokous Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan biodiversiteettisopimuksen osapuolten konferenssin yhdeksäs kokous (COP-MOP 9) Geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan biodiversiteettisopimuksen osapuolten konferenssin kolmas kokous (COP-MOP 3) Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia ii) COP 24 YK:n ilmastosopimuksen osapuolikonferenssi (Katowice, Puola, joulukuuta 2018) Puheenjohtajavaltion, komission ja Puolan valtuuskunnan tiedotusasia c) Kertomus ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta Komission tiedotusasia d) Euroopan ympäristöpolitiikan tulevaisuus Kohti kahdeksatta ympäristöä koskevaa toimintaohjelmaa Ympäristö- ja liikenneministerien epävirallisen kokouksen tulokset (Graz, Itävalta, 29. ja 30. lokakuuta 2018) Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

5 e) "Grazin julistus" Uuden aikakauden alku: Puhdas, turvallinen ja kohtuuhintainen liikkuvuus Euroopassa Ympäristö- ja liikenneministerien epävirallisen kokouksen tulokset (Graz, Itävalta, 29. ja 30. lokakuuta 2018) Puheenjohtajavaltion tiedotusasia f) EU-tason toimenpiteiden hyväksyminen olosuhteiden luomiseksi kasvinsuojeluaineiden sisältämien ympäristön kannalta ongelmallisten aineiden käytön lopettamiselle Belgian valtuuskunnan tiedotusasia g) Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn yleissopimuksen (Espoon yleissopimus) ja strategisesta ympäristöarvioinnista tehdyn pöytäkirjan (SEA-pöytäkirja) osapuolten konferenssien väli-istunnot (Geneve, lokakuuta 2019) Liettuan valtuuskunnan tiedotusasia h) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Romanian valtuuskunnan tiedotusasia 5(24)

6 Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM LYMO Harju-Autti Pekka(YM) (24) Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ympäristö- ja ilmastotoimien rahoitusvälineestä (LIFE) Kokous Ympäristöneuvosto U/E/UTP-tunnus U 75/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Ympäristöneuvostossa on tarkoitus hyväksyä osittainen yleisnäkemys. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston osittaiseksi yleisnäkemykseksi. Ehdotuksen rahoituksen mitoitukseen otetaan kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. Life-ohjelman rakenne koostuu kahdesta osiosta (ympäristö ja ilmastotoimet), joiden sisältöihin ehdotetaan muutoksia. Suomi katsoo, että ehdotetut muutokset ovat hyvin perusteltuja ja kannatettavia. Kokonaisuutena tarkasteltuna Life-ohjelman alaohjelmien keskinäinen tasapaino säilyy samankaltaisena kuin nykyisellä ohjelmakaudella. Suomi kannattaa puheenjohtajan ehdotuksen mukaista Life-hankkeiden EU:n 60 % rahoitusosuutta, kuten nykyisessäkin Life-ohjelmassa. Prioriteettilajeja koskevissa luontohankkeissa olisi syytä käyttää korkeampaa 75 %:in EU-rahoitusosuutta, kuten nykyisessäkin Life-ohjelmassa ja kuten puheenjohtaja on esittänyt. Suomi kannattaa topdown periaatteella toimiviin integroituihin hankkeisiin panostamista niin, että niihin ohjataan vähintään 30 % Life-rahoituksesta. Suomi pitää hyvänä, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tullee lisäpanostusta. Ehdotuksen mukaan ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen tulevat asetusehdotuksessa saamaan 36 % koko Life-ohjelman budjetista. Ilmastonmuutosasiat ovat läpileikkaavasti koko Life-asetuksessa mukana - peräti 61 % kaikesta toiminnasta lasketaan palvelevan ilmastonmuutostavoitteita. Asetusehdotuksen temaattinen laajuus on kasvanut, joten joustavuuden nimissä komissio pitää tärkeänä parantaa monivuotisten toimintaohjelmien roolia. Suomi pitää kannatettavana, että monivuotisissa toimintaohjelmissa määritellään myöhemmin

7 yksityiskohdat ohjelman osa-alueiden sisällöstä, Life-hankkeiden arvioinnista sekä toimintakäytännöistä ja hakuprosesseista. Suomi pitää toivottavana, että maantieteellisen tasapainon tarve ja lähestymistapa voitaisiin konkreettisesti sisällyttää asetukseen, jotta Life:stä tulisi mahdollisimman laaja-alaisesti yleiseurooppalainen rahoitusväline. 7(24) Pääasiallinen sisältö Life-ohjelman rakenne Life-ohjelma koostuu kuten nykyiselläkin asetuskaudella - kahdesta osiosta: 1) ympäristö; 2) ilmastotoimet. Näiden sisällöissä on tapahtunut muutoksia. Ympäristöosio muodostuu kahdesta alaohjelmasta. Alaohjelmassa Luonto ja luonnon monimuotoisuus myönnetään tukea laajoihin luonnon monimuotoisuutta koskeviin haasteisiin ja keskitytään samalla Natura verkostoon. Ympäristö -osiossa on uusi alaohjelma Kiertotalous ja elämisen laatu, jota ei edellisessä asetuksessa ollut. Ilmasto-osio muodostuu alakohdasta Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä Ilmastotoimien osion uudessa asetuksessa on uusi alaohjelma Siirtyminen puhtaisiin energianlähteisiin Budjetti Kokonaisuudessaan Life-ohjelman budjetti on ehdotuksessa 5,1 miljardia euroa. Edellisestä ohjelmakaudesta kasvua on 46 %. Tämä on huomattava lisäys. Kokonaisuutena tarkasteltuna Life-ohjelman alaohjelmien keskinäinen tasapaino säilyy samankaltaisena kuin nykyisellä ohjelmakaudella. Kuluvan kauden Horisontti ohjelmasta siirtynyt alaohjelma Siirtyminen puhtaisiin energianlähteisiin (Clean Energy Transition) vastaa 1,0 miljardilla eurolla tästä budjetin lisäyksestä. Suurin osa jäsenvaltioista haluaa, että Life-hankkeiden EU-rahoitusosuudet olisi kirjoitettu Life-asetukseen. Integroituihin hankkeisiin panostusta jatketaan Toisin kuin perinteisissä Life-hankkeissa, integroitujen hankkeiden suunnittelu tapahtuu top-down periaatteella kansallisen vastuutahon (Suomessa ympäristöministeriö) aloitteesta. Integroitujen hankkeiden toteutuksesta saatujen myönteisten kokemusten perusteella nykyinen taso 30 % Life-ohjelman budjetista säilytettäneen. Uuden asetuksen yhteydessä otetaan käyttöön kaksi uutta termiä Strategiset luontohankkeet (Strategic nature projects) ja Strategiset integroidut hankkeet (Strategic integrated projects), korostaen integroitujen hankkeiden top-down luonnetta. Uusi alaohjelma Siirtyminen puhtaisiin energianlähteisiin Life-asetuksen temaattiseen kattavuuteen komissio esittää uutta alaohjelmaa Siirtyminen puhtaisiin energianlähteisiin (Clean Energy Transition), joka aiemmin kuului Horizon ohjelmaan. Tämä mahdollistaa Life-ohjelmaan nykyistä paremmin

8 8(24) energiatehokkuuteen lisäävät hankkeet. Nykyinen Life-asetus kyllä myös mahdollistaa jossain määrin energiatehokkuushankkeiden rahoittamista, mutta oma alaohjelma kasvattaa merkittävästi tämän alueen painoarvoa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen lisäpanostusta Nykyisellä ohjelmakaudella aloitettiin oma ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen osio, jonka hallinnointi tapahtuu komission DG CLIMAsta käsin. Pääosastojen välinen yhteistyö Life-ohjelman asioissa on toiminut hyvin, ja uudessa asetuksessa Ilmastonmuutos asioiden merkitys kasvaa. llmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen tulivat asetusehdotuksessa saamaan 36 % koko life-ohjelman budjetista. Samalla on huomattava, että ilmastonmuutosasiat ovat läpileikkaavasti koko Life-asetuksessa mukana - peräti 61% kaikesta toiminnasta lasketaan palvelevan ilmastonmuutostavoitteita. Life-ohjelman hallinnointi joustavammaksi Viime ohjelmakaudella otettiin käyttöön monivuotiset toimintaohjelmat (Multiannual work programmes). Niissä määritellään päätavoitteet, ensisijaiset toimet, tuettavat toimet ja alustava rahoitus, joiden ansiosta voidaan nopeasti suunnata Life-ohjelman sisältöä ja toimintakäytäntöjä. Uuden Life-asetuksen temaattinen laajuus on kasvanut, joten joustavuuden nimissä komissio pitää tärkeänä parantaa monivuotisten toimintaohjelmien roolia. Uudessa Life-asetuksessa esitetään aiempaa vähemmän yksityiskohtaisia detaljeja ohjelman osa-alueiden sisällöstä, EU-rahoitusosuuksista, Life-hankkeiden arvioinnista ja toimintakäytännöistä - olettaen että monivuotiset toimintaohjelmat tulevat myöhemmin määrittämään nämä. Tämä mahdollistaa Life-rahoitusvälineen jatkuvan uudistamisen aiempaa ketterämmin. Tavoitteena koko prosessissa on myös Life-ohjelman sääntöjen yksinkertaistaminen ja hakuprosessin helpottaminen. Life-ohjelman hankkeiden maantieteellinen tasapaino Asetuksen käsittelyn aikana on käyty runsaasti keskustelua maantieteellisen tasapainon merkityksestä. Komissio on aiemmin ollut varsin haluton ymmärtämään asian merkitystä, vaikka maiden välinen epätasapaino on jo yli vuosikymmenen ollut räikeää (kaksi jäsenmaata, Italia ja Espanja, saavat joka vuosi selvästi yli puolet perinteisten Life-hankkeiden rahoituksesta). Jäsenmaiden äänenpainojen voimistettua maantieteellisen tasapainon huomioimisen puolesta siihen liittyvä tarve tullaan muodossa tai toisessa kirjoittamaan asetukseen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT art (ympäristö), tavallinen lainsäätämisjärjestys Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Euroopan parlamentin raportoija on Gerben-Jan Gerbrandy (ALDE, NL). ENVIvaliokunta äänesti Täysistunnon äänestys alustavasti (EU23) ympäristöjaosto: ehdotuksen esittely

9 U-kirjeluonnos ympäristöjaoston kirjallisessa menettelyssä (ympäristöneuvoston asiat) 9(24) Eduskuntakäsittely MFF-johtoryhmä käsitteli U-kirjeluonnosta ja EU-ministerivaliokunta EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely (ympäristöneuvoston asiat) Suuri valiokunta (ympäristöneuvoston asiat) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotuksen päätavoitteena on ympäristönsuojelu. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 10 kohdan mukaan ympäristönsuojelu kuuluu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Life-rahoitusvälineen taloudelliset vaikutukset täsmentyvät osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta ja lopputulos selviää vasta neuvottelujen päättyessä. Taloudelliset vaikutukset riippuvat erityisesti talousarvion koosta, rahoitusjärjestelmästä ja sektorikohtaisista ratkaisuista. Suomi on ollut mukana Life-ohjelmassa vuodesta Tänä aikana on rahoitettu 141 suomalaishanketta. Näiden EU-rahoitus on ollut n. 120 miljoonaa euroa eli n. 6 miljoonaa euroa/vuosi. Lisäksi saman suuruinen rahoitus hankkeisiin on tullut moninaisilta suomalaistahoilta (tutkimuslaitoksia, yrityksiä, kuntia, ELYjä). Suomen saanto Life-ohjelmasta on ollut n. 2,6 %, eli maksuosuuttamme (1,6%) enemmän. Lifehankkeiden valinnassa ei enää käytetä minkäänlaisia kansallisia osuuksia (ns. indikatiiviset maa-allokaatiot) kokonaisbudjetista, joten eri maiden Life-rahoitettujen hankkeiden määrät vaihtelevat suuresti. Nykyisellä asetuskaudella keskimääräiseen saantoon perustuva Lifen saantoarvio on 70 M. Seuraavalla ohjelmakaudella Lifen saantoarvioksi voidaan esittää M. Tämä tarkoittaisi perinteisissä hankkeissa samaa saantoprosenttia kuin nykyisin ja Integroiduissa hankkeissa huomioituna Suomen erittäin hyvä saanto. Life-hankkeille on tyypillistä hyvä kustannustehokkuus ja sovellettavuus, mikä lisää rahoituksen todellista taloudellista vaikutusta ympäristöalan kehittymiselle. Hankkeissa usein mukana olevat kansainväliset kumppanuudet auttavat suomalaisen ympäristöasiantuntemuksen viennissä ulkomaille. Myös luonto- ja biodiversiteettipuolella Life-rahasto on erittäin kustannustehokas suojelutyön rahoitusväline. Kyseessä on voimassa olevan asetuksen uudelleenlaadinta ja ehdotetuilla muutoksilla pyritään tehostamaan nykyisen asetuksen toimintaa ja vastaamaan aiempaa paremmin Euroopan Unionin ympäristöpolitiikan muuttuviin haasteisiin. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

10 - 10(24) Asiakirjat Lopullista asiakirjaa ei ole vielä saatavilla. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Pekka Harju-Autti / YM, pekka.harju-autti@ym.fi, p EUTORI-tunnus EU/2018/1177 Liitteet Viite

11 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM VEO Vaara Elina(LVM) (24) Asia Raskaan liikenteen C02 raja-arvot Kokous Ympäristöneuvosto U/E/UTP-tunnus U 48/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ympäristöneuvostossa pyritään yleisnäkemykseen raskaan liikenteen C02-rajaarvoista ympäristöneuvossa ehdotuksesta käytiin periaatekeskustelu. Suomen kanta Suomi katsoo, että raskaan kaluston 2025 ja 2030 hiilidioksidipäästöjen raja-arvot tulee asettaa mahdollisimman kunnianhimoiselle tasolle Pariisin sopimuksen sitoumusten ja taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että vuonna 2022 väliarvioinnissa vuoden 2030 raja-arvon kunnianhimo säilyy. Suomen näkemyksen mukaan on tärkeää huomioida, että massoiltaan ja mitoiltaan suurempien ajoneuvojen valmistus mahdollistetaan (nk. European Modular System (EMS) -yhdistelmät). EMS-ajoneuvoja käytetään useissa jäsenvaltioissa ja niillä saavutetaan päästövähennyksiä suuremman kuljetustehokkuuden kautta. Asetusehdotuksen kannustinjärjestelmässä valmistaja saa bonuksia nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen valmistamisesta (nk. supercredit). Suomi suhtautuu tukimekanismeihin lähtökohtaisesti positiivisesti, sillä niiden avulla voidaan tehostaa ilmastotavoitteiden saavuttamista yhdessä raja-arvojen asettamisen kanssa. Tukimekanismit eivät kuitenkaan saa heikentää asetusehdotuksen kunnianhimon tasoa. Tämän vuoksi Suomi kannattaa bussien poistamista kannustinjärjestelmästä. Bussien sisällyttäminen järjestelmään asettaa valmistajat eriarvoiseen asemaan, koska vain osa raskaiden ajoneuvojen valmistajista tuottaa busseja. Pääasiallinen sisältö Komissio antoi ehdotuksensa COM(284) raja-arvojen asettamiseksi uusille raskaan liikenteen ajoneuvoille.

12 12(24) Komission asetusehdotuksessa hiilidioksidipäästöjen raja-arvot vuodelle 2025 olisivat 15 % ja vuodelle 2030 suuntaa-antavana 30 %. Vuoden 2030 tavoite on tarkoitus lyödä lopullisesti lukkoon vuoden 2022 välitarkastelun yhteydessä. Koska aikaisempia päästötietoja raskaalle liikenteelle ei ole, vertailuvuotena on vuosi 2019, joka on ensimmäinen VECTO-järjestelmän (Vehicle Energy Consumption Calculation Tool) monitorointivuosi, josta säädetään MRV-asetuksessa (Monitoring, Reporting, Verification asetus). Päästötavoitteet koskevat kuljetussuoritetta (g/tonni/kilometri) kohti laskettuja päästöjä. Komission asetusehdotuksen piiriin kuuluvat ajoneuvoluokan N2 ja N3 ajoneuvot, joka kattaa valtaosan raskaan kaluston ajoneuvoista. Näitä ovat muun muassa kuorma-autot (N2 ja N3) Asetusehdotuksen raja-arvojen määrittelyn ulkopuolelle jäävät työkoneet ja linja-autot. Linja-autot (luokka M2 ja M3) ovat kuitenkin huomioitu asetusehdotuksen kannustinjärjestelmässä, vaikka niitä ei ole sisällytetty raja-arvojen piiriin. Asetusehdotuksessa on kannustinjärjestelmä nolla- ja vähäpäästöisille ajoneuvoille. Komission asetusehdotuksen mukaan päästöttömät (0 g/km) ajoneuvot laskettaisiin valmistajan autokannassa raja-arvojen määrittelyn yhteydessä kertoimella kaksi ja vähäpäästöisten (alle 350 g/km) enintään kahdella (nk. supercredit järjestelmä). Komission asetusehdotuksessa kannustinjärjestelmään lasketaan mukaan myös vähä- ja nollapäästöiset linja-autot, jotka eivät muutoin kuulu asetusehdotuksen soveltamisalaan. Päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen valmistajat voivat saada hyötyä näiden ajoneuvojen valmistuksesta päästöraja-arvossaan. Hyöty olisi kuitenkin enintään 3 % valmistajakohtaisesta päästöraja-arvosta. Asetusehdotuksen kannustinjärjestelmässä säädetään kynnysarvoista (benchmark), joiden avulla valmistaja voi saada bonuksen. Komission asetusehdotuksessa kynnysarvo on määritetty hiilidioksidipäästökohtaisesti. Kynnyksen ylittyessä valmistaja saa helpotusta raja-arvoihin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotuksen oikeusperustana on SEUT 192(1), ja se hyväksytään tavanomaisessa lainsäädäntömenettelyssä. Ehdotukseen sovelletaan toissijaisuusperiaatetta, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Koska ilmastonmuutos on rajat ylittävä ongelma, eikä ehdotuksen tavoitteita voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin, koordinointi on EU tasolla tarpeen ja siten asetusehdotuksen toimet ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Käsittely Euroopan parlamentissa ENVI-komitean raportista (raportoija Bas Eickhout/Greens/NL) äänestettiin Euroopan parlamentin täysistunnossa Parlamentin kannan mukaan raja-arvoja tulee kiristää 20 % vuodesta 2025 alkaen ja vuodesta 2030 alkaen vähintään 45 %. Parlamentin kannan mukaan autonvalmistajille tulisi asettaa sitovat valmistajakohtaiset vähimmäismäärät vähä- ja nollapäästöisten ajoneuvojen osuudelle. Nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus tulisi olla vuodesta 2025 alkaen 10 % ja vuodesta 2030 alkaen 35 %. Lisäksi parlamentin kannassa todetaan, että valmistettavien uusien linja-autojen tulisi olla sitovasti 100 % nollapäästöisiä vuodesta 2030 alkaen.

13 13(24) Kansallinen valmistelu (EU23) Ympäristöjaosto EU-ministerivaliokunta kirjallinen menettely (ympäristöneuvoston asiat) Eduskuntakäsittely Asetusehdotuksen käsittelystä on toimitettu eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmä U 48/2018 vp. Asiaa on käsitelty liikenne- ja viestintävaliokunnassa (LiVL 17/2018 vp) sekä ympäristövaliokunnassa (YMVL 28/2018 vp). Suuri valiokunta (ympäristöneuvoston asiat) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 21 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta tieliikennettä koskevissa asioissa. Taloudelliset vaikutukset Komissio arvion mukaan ajoneuvojen hankintahinnat tulevat asetusehdotuksen rajaarvojen myötä nousemaan. Yritysten arvioidaan kuitenkin hyötyvän asetusehdotuksesta, koska kuljetuskustannukset pienenevät vähentyneen polttoaineen kulutuksen vuoksi. Asetusehdotuksen on arvioitu hyödyttävän myös autoalaa kansainvälisesti kilpailukyvyn ja markkinoillepääsyn vuoksi. Raskaan liikenteen raja-arvot ovat käytössä muun muassa USA:ssa, Kiinassa ja Japanissa. Lisäksi asetusehdotus mahdollistaa valmistajille uusien investointien tekemisen ja ennakoitavuutta. Komission arvion mukaan jäsenvaltioille syntyy taloudellisia vaikutuksia liikenteen verokertymän pienentyessä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Yleisnäkemyksen saavuttaminen: Neuvoston työryhmäkäsittely päättyi Työryhmäkäsittely ei ole edennyt pitkälle, koska valtaosalla jäsenmaista ei ole ollut asiaan kantaa. Isoista ajoneuvojen valmistajamaista yksi on ilmoittanut kannattavansa komission esitystä. Joukko jäsenmaita on nostanut työryhmässä esiin huolen siitä, onko yleisnäkemyksen muodostaminen tässä vaiheessa realistista. Lopullista neuvostoasiakirjaa ei vielä ole käytettävissä. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Liikenne- ja viestintäministeriö / Verkko-osasto / Toimintavarmuusyksikkö / Elina Vaara /

14 14(24) EUTORI-tunnus EU/2018/1062 Liitteet Viite

15 Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM YSO Nummelin Marjo(YM) (24) Asia EU:n strateginen pitkän aikavälin visio vauraasta, modernista, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta Kokous Ympäristöneuvosto U/E/UTP-tunnus E 100/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi tiedonannon EU:n strateginen pitkän aikavälin visio vauraasta, modernista, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta Tiedonanto esiteltiin ympäristötyöryhmässä Ympäristöneuvostossa käydään näkemystenvaihto. Puheenjohtaja on esittänyt ministereiden keskustelua varten kaksi kysymystä. Alla on esitetty Suomen vastaukset niihin. Suomen kanta laajemmin koskien koko tiedonantoa on esitetty myöhemmin tässä asiakirjassa yhtenevästi EU-ministerivaliokunnan käsittelemän E-kirjeen E 100/2018 vp kanssa. 1) Ovatko ministerit sitä mieltä, että komission tiedonanto asettaa oikean suunnan EU:n pitkän aikavälin panokselle, jolla saavutetaan Pariisin sopimuksen tavoitteet? Suomen käsityksen mukaan EU:n pitkän aikavälin strategian tulee vastata Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteeseen rajata lämpötilan nousu alle kahteen asteeseen ja pyrkiä kohti puoltatoista astetta. Pariisin sopimuksen mukaisesti tulee pyrkiä kohti ihmisen aiheuttamien päästöjen ja poistumien tasapainoa. Suomi yhtyy komission käsitykseen siitä, että EU:n tulee olla ensimmäisten osapuolten joukossa, jotka pyrkivät ilmastoneutraaliuteen 2050 mennessä. Suomi pitää hyvänä, että komission visiossa on tarkasteltu useita eri päästövähennysskenaarioita ml. lukien skenaariot, joissa tarkastellaan nettonollapäästöjä vuonna 2050 ja negatiivisia päästöjä tämän jälkeen. Suomi korostaa, että IPCC:n 1,5 asteen raportin valossa osa skenaarioista ei riitä kunnianhimoltaan vastaamaan Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, erityisesti 1,5 asteen lämpötilatavoitteeseen. 2) Mitä askelia tulisi ottaa, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri täydentävyys ja synergia EU:n pitkän aikavälin strategian ja jäsenvaltioiden strategioiden välillä?

16 16(24) EU:n hallintomalliasetus sisältää kriteereitä sekä EU:n että jäsenvaltioiden pitkän aikavälin strategioista. Tällä tavalla voidaan varmistaa, että nämä strategiat tehdään ainakin osittain samoista lähtökohdista. Tämä yhteinen pohja parantaa myös eri tason strategioiden vertailtavuutta. EU-tason ja jäsenvaltioiden strategiat täydentävät toisiaan siinä mielessä, että niillä on erilainen fokus. EU:n strategiassa tarkastellaan kehitystä kohti vähähiilisyyttä EU-tasolla muttei yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla. Jäsenvaltioiden strategiat taas pitävät sisällään omaa maata koskevan analyysin ja potentiaalin. Molemmat tasot ovat tarpeen kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Eri tason strategioissa tulisi varmistaa, että valmistelu perustuu tiiviiseen vuorovaikutukseen. On ensiarvoisen tärkeää, että vuoropuhelu komission ja jäsenvaltioiden välillä on jatkuvaa ja että jäsenvaltioille tarjoutuu mahdollisuuksia keskustella komission kanssa myös teknisellä tasolla. Pitkän aikavälin strategiat perustuvat pitkälti skenaariotyöhön, jolloin on syytä varmistaa, että siihen liittyvä laskenta on läpinäkyvää. Suomen kanta koko komission tiedonantoon Suomi toivottaa tervetulleeksi komission vision EU:n pitkän aikavälin strategiaksi. Suomi pitää tärkeänä, että EU toimittaa Pariisin sopimuksen mukaisen vuoteen 2050 ulottuvan päästövähennysstrategian YK:lle vuoteen 2020 mennessä. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n pitkän aikavälin strategia vastaa osaltaan Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteeseen rajata lämpötilan nousu alle kahteen asteeseen ja pyrkiä kohti puoltatoista astetta. Suomi korostaa myös ihmisen aiheuttamien päästöjen ja poistumien tasapainoa Pariisin sopimuksen mukaisesti. Suomi pitää hyvänä, että komission visiossa on tarkasteltu useita eri päästövähennysskenaarioita, ml. lukien skenaariot joissa tarkastellaan nettonollapäästöjä vuonna 2050 ja negatiivisia päästöjä tämän jälkeen. Suomi korostaa, että IPCC:n 1,5 asteen raportin valossa osa skenaarioista ei riitä kunnianhimoltaan vastaamaan Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, erityisesti 1,5 asteen lämpötilatavoitteeseen. Lisäksi uusien teknologioiden osalta on huomioitava niihin liittyvät epävarmuudet. Suomi yhtyy komission käsitykseen siitä, että EU:n tulee pyrkiä nettonollapäästöihin eli hiilineutraaliuteen vuonna 2050 ja näin säilyttää johtajuutensa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Suomi katsoo, että EU:n 2050 tavoitteeseen liittyvissä jatkokeskusteluissa on tärkeää tuoda esiin eri puolilla Eurooppaa eroavat kustannustehokkaat ja vaikuttavat polut ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi tulisi myös tarkastella EU:n 2030 tavoitteen riittävyyttä nettonollatavoitteen saavuttamisen näkökulmasta ottaen huomioon, että EU:n keskeiset ilmasto- ja energiatoimia ohjaavat säädökset tulevat uudelleentarkasteluun vuoteen 2023 mennessä. Suomi pitää hyvänä sitä, että komission visio kattaa laajasti yhteiskunnan sektorit, eri teknologiat päästöjen vähentämiseksi ja niiden päästövähennys- ja

17 17(24) hiilensitomispotentiaalin. Suomi yhtyy komission näkemykseen siitä, että Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan laaja-alaisia toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, ja kaikkien toimijoiden, ml. paikallistaso, yritykset, järjestöt, taholta. Suomi pitää tärkeänä myös paikallis- ja aluetason ilmastopolitiikan toimia pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa. Suomi pitää myös tärkeänä, että siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan on oikeudenmukainen ja että siinä huomioidaan sosiaaliset ja alueelliset eriarvoisuudet. Lisäksi Suomi pitää tärkeänä, että ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutumistoimenpiteet ulotetaan yhteiskunnan kaikille sektoreille. Kasvaviin sää- ja ilmastoriskeihin on varauduttava sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ottaen huomioon ilmaston lämpenemisestä aiheutuvat vaikutukset esimerkiksi talouteen, infrastruktuureihin, elinkeinoihin, ympäristöön ja maa- ja metsätalouteen. Suomi pitää lisäksi tärkeänä sitä, että EU:n pitkän aikavälin strategia ja sen tavoitteet tukevat myös kestävän kehityksen tavoitteita. Suomi pitää tärkeänä kiertotalouden ja biotalouden roolia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kierto- ja biotalouteen syntyvän tuotannon kehittäminen on keskeinen osa siirtymistä kohti hiilineutraalia taloutta. Suomi pitää hyvänä, että tiedonannossa on korostettu maankäyttösektorin monipuolista roolia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Suomen kannalta kyse on pitkälti metsien merkityksestä sekä yhtenä biotalouden perustana että merkittävänä hiilivarastona ja -nieluna. Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että hiilen sidonta on tärkeää myös muissa toiminnoissa kuin metsätaloudessa. Suomi pitää tärkeänä sitä, että komissio nostaa visiossaan esiin siirtymän positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Talouskasvun edellytyksenä ovat kuitenkin mittavat ja oikeaaikaiset investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin sekä jatkuva panostus vähähiilisten teknologioiden kehittämiseen. On huomioitava, että päästöjen nopea vähentäminen on erityisen haastavaa energiaintensiivisessä, globaalisti kilpailluilla aloilla toimivassa prosessiteollisuudessa. Suomen näkökulmasta kustannustehokas ja kasvua mahdollistava siirtymä nettonollapäästöiseen talouteen edellyttää eri teknologioiden kustannustehokkuuden parantamista innovaatioiden ja demonstroinnin keinoin sekä kehitettyjen teknologioiden vientiä. Siirtymä vauhdittaa uusien työpaikkojen syntymistä uusilla sektoreilla. Samalla, kun vähennetään päästöjä, voidaan myös aikaansaada hyötyjä muilla osa-alueilla, kuten ilmanlaadun parantamisessa, joka taas johtaa terveyshyötyihin. Suomi katsoo, että arvioitaessa taloudellisia vaikutuksia on myös huomioitava toimimatta jättämisen kustannukset sekä sopeutumiskustannukset, jotka kasvavat lämpötilan nousun myötä. Suomi katsoo, että ilmastopolitiikan ja toimien kustannustehokkuus on tärkeää. Keskeinen keino päästövähennysten kustannustehokkaaseen saavuttamiseen on päästökaupan vahvistaminen, kuten kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan. Kiinteistökohtaisen lämmityksen ja jäähdytyksen sisällyttämistä päästökauppaan tulisi selvittää EU-tasolla. Päästökauppasektorin, taakanjakosektorin sekä LULUCF-sektorin välisten joustojen kasvattamista tulisi tästä syystä harkita säädöksiä uudelleen tarkasteltaessa. Tässä yhteydessä voisi myös tarkastella mahdollisuuksia kansainvälisten joustomekanismien käyttöön. Yhteiskunnan sähköistyminen ja vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon lisääntyminen edellyttävät eri sektoreiden (muun muassa sähkö, kaasu, kaukolämpö, liikenne) energian käytön integrointia ja kehittyvää energian varastointia. Yhteiskunnan ja energiaintensiivisen teollisuuden sähköistyminen edellyttää myös merkittäviä tutkimuspanostuksia teknologian kehittämiseksi. Tarvittavat energiamuunnokset aiheuttavat häviöitä ja lisäävät energian kokonaiskulutusta. Muun muassa siksi energiantehokkuuden mittaaminen pelkästään energian loppukulutuksen ja

18 Pääasiallinen sisältö 18(24) kokonaiskulutuksen määrällä ei ole pitkällä aikavälillä perusteltua. Suomi katsoo, että energiatehokkuutta koskevista EU-velvoitteista ei tulisi muodostua hidastetta päästötavoitteiden saavuttamiseksi kustannustehokkaasti. Suomi pitää tärkeänä, että liikenteessä tehtävät vähennystoimet ovat nostettu strategiassa esille, koska liikennesektori vastaan neljäsosasta Euroopan kasvihuonepäästöistä. Suomi tukee komission kokonaisvaltaista näkemystä liikennesektorin merkityksestä vähennystoimissa, jossa energiatehokkuuden parantaminen, liikenteen uudet palvelut (MaaS), kevyen liikenteen tukeminen sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden ja jakeluinfrastruktuurin kehittäminen ovat vähentämistoimien keskiössä. Suomi pitää tärkeänä, että komission visiosta käydään laaja-alainen keskustelu neuvoston eri kokoonpanoissa, jotta EU voi toimittaa pitkän aikavälin strategiansa YK:lle vuoteen 2020 mennessä. Pariisin sopimuksen mukaisesti kaikkien osapuolten tulee pyrkiä toimittamaan pitkän aikavälin ilmastostrategiansa YK:lle vuoteen 2020 mennessä. Tämä velvoite koskee sekä EU:ta että kaikkia jäsenmaita. EU:n pitkän aikavälin strategian on tarkoitus vahvistaa Euroopan johtavaa asemaa globaaleissa ilmastotoimissa ja esittää vision nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla. Ehdotettu strategia ei kuitenkaan sisällä uusia politiikkaehdotuksia eikä siinä ehdoteta 2030 tavoitteiden muuttamista. Sen sijaan se asettaa suunnan EU:n energia- ja ilmastopolitiikalle ja hahmottelee, mikä voisi olla EU:n pitkän aikavälin panos Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteiden saavuttamiseksi. Strategia avaa jäsenmaiden välisen keskustelun pitkän aikavälin strategiasta, joka tulee toimittaa YK:n ilmastonsuojelun puitesopimukselle vuoteen 2020 mennessä. EU on laajalti saavuttamassa vuodelle 2020 asetetut tavoitteet päästöjen vähentämisestä sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäämisestä. Lisäksi sovittu energia- ja ilmastopolitiikan lainsäädäntö antaa edellytykset saavuttaa EU:n Pariisin sopimuksen alainen tavoite vähentää päästöjä vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen Tosiallisesti päästöt vähenevät 45 %, mikäli lainsäädäntö pannaan täysimääräisesti täytäntöön. Nykyinen politiikka vaikuttaa myös vuoden 2030 jälkeen ja johtaa noin 60 % päästövähennykseen vuoteen 2050 mennessä. Tämä ei kuitenkaan ole EU:lta riittävä panos Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Siirtyminen kohti nettonollapäästöistä taloutta edellyttää muutoksia kaikilla toimialoilla, mutta määrällisesti erityisesti energian tuotannossa ja käytössä, joka vastaa yli 75 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Tulevaisuuden vähäpäästöinen energiajärjestelmä perustuu toimintavarmaan, kestävään, markkinalähtöiseen ja yleiseurooppalaiseen lähestymistapaan. Tulevaisuuden energiajärjestelmä tulee integroimaan muun muassa sähkö-, kaasu-, kaukolämpö- ja liikennejärjestelmiä, samalla kun älyverkot mahdollistavat kuluttajan keskeisen roolin. Muutoksen mahdollistaminen edellyttää innovaatioita eri sektoreilla sekä eri sektoreilla hyödynnettävissä teknologioissa kuten tekoäly, informaatio- ja viestintäteknologiat ja bioteknologia. Strategiaehdotuksessa tarkastellaan kahdeksaa erilaista skenaariota Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkien skenaarioiden lähtökohta on vuodelle 2030 sovitut energia- ja ilmastopolitiikat ja -tavoitteet. Kaikissa kahdeksassa skenaariossa pohjalla on kustannustehokkaita politiikkatoimia, kuten uusiutuvan energian voimakas

19 19(24) lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Kaikissa skenaarioissa biomassan ja jätteiden hyödyntäminen sekä bioenergian käyttö kasvaa nykyisestä (2015). Viidessä skenaariossa tarkastellaan erilaisia teknologioita ja toimia, jotka edistävät siirtymää kohti nollapäästöistä taloutta. Skenaariot eroavat siinä, kuinka voimakkaasti niissä hyödynnetään sähköistymistä, vetyä, sähköstä tehtäviä polttoaineita sekä siinä, mikä energiatehokkuuden ja kiertotalouden rooli päästövähennysten tuottamisessa. Kaikissa skenaarioissa sähkön kulutus lisääntyy eri sektoreiden sähköistymisen seurauksena, mutta skenaarioiden välillä on huomattavia eroja. Nämä viisi skenaariota johtavat hieman yli 80 % päästövähennykseen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 1990, kun maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta (land use, land use change and forestry, LULUCF) ei oteta huomioon. Mikäli LULUFC sektori, joka absorboi enemmän hiilidioksidia kuin päästää, lasketaan mukaan, nettopäästövähennys vuoteen 2050 mennessä on n. 85 % verrattuna vuoteen Kuudes skenaario yhdistää kaikki viisi edellä mainittua vaihtoehtoa, mutta pienemmässä määrin. Tässä skenaariossa saavutetaan 90 % vähennyksen nettopäästöissä (sisältäen LULUCF sektorin) vuonna 2050 verrattuna vuoteen Hiilineutraalisuutta ei saavuteta vuonna 2050, sillä joitakin päästöjä jää edelleen jäljelle, erityisesti maataloussektorille. Seitsemäs ja kahdeksas skenaario tarkastelevat nettonollapäästöjen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä, minkä jälkeen nettopäästöt ovat negatiiviset. Seitsemännessä skenaariossa korostuu nollapäästöisten energialähteiden ja energiatehokkuuden voimakas kasvu ja lisäksi negatiivisia päästöjä saadaan hyödyntämällä bioenergiaa yhdessä hiilentalteenottoteknologian kanssa (carbon capture and storage, CCS). Kahdeksas skenaario rakentuu samoille elementeille kuin edellinen sillä erotuksella, että siinä arvioidaan vahvan kiertotalouden ja vähähiilisempien kulutustottumusten potentiaalista roolia. Lisäksi skenaariossa tarkastellaan maankäyttösektorin nielujen vahvistamista ja sen vaikutusta tarpeeseen hyödyntää teknologiaa negatiivisten päästöjen tuottamisessa. Skenaariotarkastelut osoittavat, että nettonollapäästöjen saavuttaminen edellyttää teknologisen potentiaalin ja kiertotalouden maksimointia sekä laajamittaista luonnon hiilinielujen hyödyntämistä sekä muutoksia liikkumistottumuksissa. Komissio esittää seitsemän strategista osa-aluetta, joihin polku kohti nettonollapäästöistä taloutta vuoteen 2050 mennessä voisi perustua: Energiatehokkuuden tuomien hyötyjen maksimointi, mukaan lukien nollapäästöiset rakennukset: Energiatehokkuustoimilla tulee olla keskeinen rooli nettonollapäästöjen saavuttamisessa ja energiakulutuksen tulisi puolittua vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen Energiatehokkuudella on keskeinen rooli niin teollisuuden kuin rakennussektorin päästöjen vähentämisessä. Uusiutuvan energian ja sähköistymisen maksimaalinen hyödyntäminen Euroopan energiatuotannon hiilestä irtautumisessa: Kaikissa esitetyissä skenaarioissa energiajärjestelmän sähköistyminen etenee huomattavasti huomioiden kuluttajien energiankäyttö, päästöttömien polttoaineiden tuotanto ja teollisuuden raaka-aineet. Muun muassa kemianteollisuuden raaka-aineiden tuotannossa esimerkiksi maakaasusta tai biomassasta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää CCU- ja CCS-teknologioita (hiilidioksidin talteenotto ja käyttö sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi). Puhtaaseen energiaan siirtyminen johtaa systeemiin, jossa energiantuotanto pohjautuu pitkälti uusiutuvaan energiaan. Tämä lisää samalla EU:n energiaturvallisuutta ja vähentää tuontiriippuvuutta. Uusiutuvan energian laajamittainen hyödyntäminen lisää sähköistymistä ja johtaa tuotannon hajaantumiseen. Vuoteen 2050 mennessä sähkön osuus loppuenergian kysynnästä vähintään kaksinkertaistuu ja sähköntuotanto voi kasvaa jopa 2,5 kertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna. Vuoteen 2050 mennessä yli 80

20 20(24) % sähköntuotannosta perustuu uusiutuviin energialähteisiin ja yhdessä ydinenergian kanssa se muodostaa perustan Euroopan hiilivapaalle sähköjärjestelmälle. Hajaantunut ja laajasti uusiutuvaan energian perustuva sähköntuotanto edellyttää älykkäämpää ja joustavampaa järjestelmää. Vetyteknologialla ja power-to-x teknologioilla (energiankäytön sähköistämiseen liittyvät teknologiat) voi olla merkittävä rooli puhtaaseen energiaan siirtymisessä. Puhtaan, turvallisen ja yhdistetyn liikkumisen omaksuminen: Kaikkien liikennemuotojen tulee edistää liikennesektorin vähähiilitavoitetta. Liikenteen sähköistyminen yhdistettynä uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön on tärkeää, mutta yksinään se ei riitä. Niissä liikennemuodoissa, joissa ei sähköistämällä voida vähentää päästöjä, vaihtoehtoiset polttoaineet ovat tärkeässä roolissa. Lisäksi liikenteen energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää. Kaupunkialueilla kaupunkisuunnittelu, turvalliset pyöräily- ja kävelytiet, puhdas julkinen liikenne, uudet jakeluteknologiat ja liikenteen palveluistaminen muuttavat liikkumista. Kilpailukykyinen teollisuus ja kiertotalous päästövähennysten keskeisinä mahdollistajina: Resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta tulee kehittää, jotta EU:n teollisuus säilyttää asemansa yhtenä tehokkaimmista globaalilla tasolla. Monien teollisuustuotteiden tuotannon energiantarve ja prosessipäästöt tulevat laskemaan, erityisesti kasvavan kierrätyksen kautta. Myös teollisen tuotannon sähköistyminen, vetyteknologia ja biomassan käyttö voivat vähentää päästöjä. Lisäksi voidaan hyödyntää muun muassa hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä (CCU). Materiaalitarpeen väheneminen uusiokäytön ja kierrätyksen kautta lisää kilpailukykyä, luo bisnesmahdollisuuksia ja vaatii vähemmän energiaa, vähentäen samalla saasteita ja kasvihuonekaasupäästöjä. Erityisen tärkeää on harvinaisten materiaalien kierrättäminen. Myös uusilla materiaaleilla ja kuluttajien valinnoilla on tärkeä merkitys. Älykkään verkon ja yhteyksien riittävä kehittäminen: Lisääntyvä rajat ylittävä ja alueellinen yhteistyö mahdollistaa täyden hyödyn saamisen Euroopan talouden modernisaatiosta ja muutoksesta. Oikea-aikaiseen Euroopan laajuiseen liikenne- ja energiaverkon toteuttamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Täysi hyöty biotaloudesta ja tarvittavien nielujen luominen: Kestävästi tuotetulla biomassalla on tärkeä rooli nettonollapäästöjen tuottamisessa. Biomassaa voidaan hyödyntää suoraan lämmöntuotannossa sekä muuntamalla biopolttoaineiksi ja biokaasuksi. Lisäksi biomassa voi korvata hiili-intensiivisiä materiaaleja, erityisesti rakentamisessa. Nettonollapäästöjen saavuttaminen edellyttää kasvavaa biomassan käyttöä. Vaikka kestäviä metsänhoitomenetelmiä kehitettäisiin, Euroopan metsät eivät yksinään riitä tuottamaan tarvittavaa määrää ilman, että hiilinielut pienenevät merkittävästi ja ekosysteemipalvelut heikkenevät, mitä tulee välttää. Maatalous tulee aina tuottaman muita kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilidioksidia, mutta näitä voidaan vähentää merkittävästi vuoteen 2050 mennessä tehokkaiden ja kestävien tuotantomenetelmien ansiosta. Maatalousmaalla on myös merkittävä potentiaali sitoa ja varastoida hiiltä. Metsittämisellä voidaan edelleen lisätä hiilen sidontaa hyödyttäen samalla biodiversiteettiä, maaperää ja vesistöjä sekä lisäten biomassan saatavuutta myöhemmin. Nielujen ylläpidolla ja vahvistamisella on keskeinen merkitys jäljelle jäävien päästöjen kompensoimisessa. Jäljelle jääneiden päästöjen poistaminen hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia hyödyntäen: CCS-teknologia on välttämätön nettonollapäästöjen saavuttamiseksi, erityisesti energiaintensiivisessä teollisuudessa ja siirryttäessä kohti hiilivapaata vetytuotantoa. Yhdistettynä biomassan käyttöön, CCS-teknologialla voidaan tuottaa negatiivisia päästöjä. Yhdessä maankäyttösektorin nielujen kanssa, tällä voidaan kompensoida jäljelle jääneet päästöt. Teknologia ei ole vielä kaupallistunut johtuen teknologian demonstraation puutteesta, taloudellisesta kannattomuudesta, lainsäädännöllisistä esteistä joissakin jäsenmaissa sekä yleisen hyväksyttävyyden puutteesta. Jotta teknologia saadaan käyttöön, tutkimus-, innovaatio ja

21 21(24) demonstraatiotoimia on vahvistettava. Lisäksi tarvitaan uutta infrastruktuuria, mukaan lukien kuljetus- ja varastointiverkostoa. Tämä vaatii aikaa, ennakointia ja koordinoitua suunnittelua. Tiedonannon mukaan EU on jo aloittanut muutoksen kohti ilmastoneutraalia yhteiskuntaa ja johtaa globaaleja pyrkimyksiä tätä kohti. Vastauksena IPCC:n 1,5 asteen erikoisraporttiin ja edistääkseen ilmaston tasapainottamista tällä vuosisadalla, EU:n tulee olla ensimmäisten joukossa nettonollapäästöjen saavuttamisessa 2050 ja toimia suunnannäyttäjänä. Tämä tarkoittaa, että EU:n on edelleen tehostettava ilmastotoimiaan. Vaikka EU ei voi yksin pysäyttää ilmastonmuutosta, sille on tärkeää saavuttaa nettonollapäästöt vuosisadan puoliväliin mennessä ja osoittaa omalla esimerkillään, että nettonolla voi kulkea käsikädessä hyvinvoinnin kanssa. Tavoitteen saavuttamiseksi komissio esittää joukon ensisijaisia prioriteetteja, joiden tulisi ohjata kohti ilmastoneutraalia yhteiskuntaa: Puhtaaseen energiaan siirtymisen nopeuttaminen, varmistaen samalla kilpailukykyiset energiahinnat Kansalaisten ja kuluttajien keskeisen roolin tunnistaminen ja vahvistaminen energiamurroksessa Siirtyminen hiilivapaaseen, yhdistettyyn ja automatisoituun liikkumiseen EU:n teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen tutkimuksen ja innovaatioiden kautta kohti digitaalista kiertotaloutta, joka vähentää uusien materiaaliriippuvuuksien syntyä Kestävän biotalouden edistäminen, maatalouden, eläintuotannon, vesiviljelyn ja metsätalouden monipuolistaminen, tuottavuuden lisääminen samalla kun sopeudutaan ilmastonmuutokseen, sekä luonnonvarojen kestävän käytön ja hoidon varmistaminen Infrastruktuurin vahvistaminen ja sen ilmastokestävyyden lisääminen, sähkö-, kaasu- ja lämpöverkkojen sopeuttaminen tulevaisuuden tarpeisiin älykkäiden ja digitaalisten ja kyber-turvallisten ratkaisujen avulla Lähitulevaisuuden tutkimuksen, innovaatioiden ja yrittäjyyden lisääminen nollapäästöisten ratkaisujen kehittämiseksi vahvistaen EU:n johtajuutta Kestävän rahoituksen ja investointien mobilisoiminen ja suuntaaminen, vihreään infrastruktuuriin investoiminen Inhimilliseen pääomaan investoiminen Ilmasto ja energiapolitiikan huomioiminen keskeisissä kasvua lisäävissä ja tukevissa politiikoissa Sosiaalisesti reilun muutoksen varmistaminen EU:n kansainvälisten pyrkimysten jatkaminen kaikkien suurten ja kasvavien talouksien mukaan saamiseksi ja positiivisen momentumin luomiseksi globaalin kunnianhimon vahvistamisessa Euroopan komissio kehottaa Eurooppa-neuvostoa, Euroopan parlamenttia, Euroopan alueiden komiteaa sekä Euroopan talous ja sosiaalikomiteaa käsittelemään EU:n visiota hiilineutraalista Euroopasta vuoteen 2050 mennessä. Jotta voidaan valmistella Euroopan tulevaisuutta käsittelevää Eurooppa-neuvoston kokousta Sibiussa , kaikkien relevanttien neuvostokokoonpanojen tulisi käydä laaja poliittinen keskustelu oman politiikka-alansa panoksesta yleiseen visioon. Vuoden 2019 alkupuoliskolla Euroopan komissio tulee käymään keskusteluja kaikkien jäsenmaiden kanssa. Komissio korostaa myös tarvetta keskusteluun muiden toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöt, yritysmaailma, kaupungit ja yhteisöt sekä yksityiset kansalaiset, kanssa. Euroopan-laajuisen keskustelun tulisi mahdollistaa kunnianhimoisen pitkän aikavälin suunnitelman hyväksyminen ja lähettäminen vuoden 2020 alkuun mennessä YK:lle. Lisäksi EU:n tulisi laajentaa yhteistyötä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa, jotta kaikki Pariisin sopimuksen osapuolet laativat ja lähettävät pitkän aikavälin suunnitelman vuoteen 2020 ottaen huomioon IPCC:n 1,5 asteen raportin.

22 22(24) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti antanee lausunnon. (EU23) Ympäristöjaosto EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely (ympäristöneuvoston asiat) Suuri valiokunta (ympäristöneuvoston asiat) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - Modernisointi ja hiilestä irtautuminen laittaa liikkeelle merkittävästi uusia investointeja. Tällä hetkellä noin 2 % EU:n bruttokansantuotteesta investoidaan energiajärjestelmään ja siihen liittyvään infrastruktuuriin. osuuden tulisi kasvaa 2,8 %:iin (mikä vastaa n miljardin euron vuosittaista investointia) nettonollapäästöjen saavuttamiseksi. Jotkin vaihtoehdot, kuten nopea muutos kohti kiertotaloutta tai käyttäytymisen muutokset, voivat vähentää lisäinvestointien tarvetta. Saamaan aikaan voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä terveydenhoitokuluissa, sillä päästöjen vähentäminen vähentää myös ilmansaasteita. Nettonollapäästöjen saavuttaminen voi vähentää ennenaikaisia kuolemia Euroopassa yli 40 % ja terveyshaittojen aiheuttamia kustannuksia noin 200 miljardia vuosittain. Kokonaisuudessaan hiilineutraaliin yhteiskuntaa siirtyminen on taloudellisilta vaikutuksiltaan positiivinen, vaikka merkittäviä lisäinvestointeja tarvitaan kaikilla sektoreilla. EU:n talouden odotetaan yli kaksinkertaistuvan, vaikka se saavuttaisi hiilineutraliteetin. Nettonollapäästöihin johtavalla polulla arvioidaan olevan enintään 2 %:n positiivinen vaikutus bruttokansantuotteeseen vuonna 2050 verrattuna siihen, mihin nykyinen politiikka johtaisi. Arvio ei sisällä hyötyjä, joita saadaan vältetyistä tuhoista, joita ilmastonmuutos aiheuttaa, ja niihin liittyvistä sopeutumisen kustannuksista. Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan lisää vihreitä työpaikkoja. Toisaalta joillakin aloilla työpakkoja vastaavasti häviää. Tämä saattaa lisätä sosiaalisia ja alueellisia eroja. Sen vuoksi prosessia on hallittava hyvin, jotta saavutetaan reilu ja sosiaalisesti hyväksyttävä muutos kaikille. EU:n budjetti sekä työllisyys- ja koheesiopolitiikka voivat vähentää taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja unionin sisällä. Komission tiedonannossa ei ole esitetty maakohtaisia arvioita taloudellisista vaikutuksista.