28 kuvat: Shutterstock

Transkriptio

1 28 kuvat: Shutterstock

2 Mikäs pakko sitä on Suomeen jäädä? teksti: Reeta Niemonen kuvitus: Tuomas Järvenpää Facebookissa se alkaa joka kerta, kun vaalitulos, kesäsää tai jokin muu tuottaa pettymyksen: moni nuori alkaa suunnitella lähtöä ankeasta kotimaasta. Mutta miten käy Suomen tulevaisuudeen, jos lahjakkain nuoriso karkaa maailmalle? 29

3 lmassa leijuu uhka siitä, että lahjakkaat ja koulutetut nuoret suomalaiset jättävät kotimaan ja lähtevät muualle. Siitä, että nuoret jättävät Suomen kamppailemaan yksin ongelmiensa kanssa ovat olleet huolissaan muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akava. Voi olla, että kirkkaimmat tähdet lähtevät ulkomaille, jos toimintaedellytykset ovat paremmat tai toimeentulo parempaa. Tämän takia on saatava Suomi-laiva kääntymään, arvioi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Tilanteesta on syytetty esimerkiksi korkeaa verotusta, yrittämisen hankaluutta, sulkeutunutta ilmapiiriä ja perikansallista pessimismiä. Pääsyyllisen määrittäminen tuntuu riippuvan lähinnä puhujan ideologiasta. Onko siis kyseessä vain tarkoitushakuinen myytti tai populistinen uhkakuva? Vai onko tosiaan niin, että huolestuttavan monet suomalaiset nuoret näkevät tulevaisuutensa jossakin muualla? 30 uomalaisia muuttaa ulkomaille koko ajan enemmän. Vuonna 2008 alkaneen finanssikiriisin aikana muuttajien määrä on kasvanut tasaisesti. Viime vuonna yli kymmenen tuhatta Suomen kansalaista jätti kotimaansa. Se on enemmän kuin vuosikymmeneen. Edellinen suuri muuttoliike nähtiin ja 70-lukujen taitteessa kun Suomesta muutettiin töihin Ruotsiin. Kymmenet tuhannet tehdastyöläiset lähtivät perheineen länsinaapuriin paremman elintason perässä. Nyt muuttavat puolestaan korkeakoulutetut ja nuoret. Yli puolet lähtijöistä on alle 35-vuotiaita, joilla on keskimääräistä parempi koulutustaso. Myös ulkomaiset korkeakoulut kiinnostavat. Vuonna 2009 ulkomaalaista korkeakoulututkintoa suoritti suomalaista, neljä vuotta myöhemmin heitä oli jo seitsemän tuhatta. Tänä syksynä ruotsalaiset yliopistot saivat Suomesta hakemusta, kun vielä vuonna 2011 vastaava luku oli Ei kuitenkaan ole aivan selvää, mistä nykyinen muuttointo johtuu. Lähtöjen syitä ei nimittäin tilastoida.

4 Maan menestysresepti perustui pitkään Nokialle ja metsäteollisuudelle, mutta maailma on ajanut ohi kopiopaperista ja kapulakännyköistä. uomesta on perinteisesti lähdetty myös muista kuin taloudellisista tai työhön liittyvistä syistä, toteaa suomalaisten muutosta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori Saara Koikkalainen Lapin yliopistosta. Yleisiä motiiveja ovat myös rakkaus ja uudenlaisten kokemusten tavoittelu. EK:n asiantuntija Marita Aho keksii helposti syitä nuorten halulle lähteä pois Suomesta. Täällä kilpailu korkeakoulupaikoista on kova. Valtaosa uusista ylioppilaista ei pääse haluamalleen alalle ainakaan heti. Samaan aikaan tietoisuus ulkomailla opiskelemisen mahdollisuuksista on lisääntynyt. Nuoruuteen kuuluu tietynlainen kunnianhimo, halutaan etsiä haasteita. Rohkeus on lisääntynyt ja siinä elämäntilanteessa voi olla, että moni kokee sopivansa paremmin muualle, Aho pohtii. Koikkalaisen mukaan nykyistä tilannetta kuvaa kansainvälisellä tasolla aivovuotoa paremmin termi aivokierto: työnantajat kannustavat työntekijöitään ulkomaille hakemaan kokemuksia, kansainväliset suuryritykset siirtelevät ihmisiä haarakonttorista toiseen ja yliopistot lähettävät opiskelijoitaan vaihtoon. Monet vaihtavat maata useita kertoja elämäntilanteen mukaan, saattavat palata välillä kotiin ja lähteä sitten taas. Kokemuksien kierrättäminen levittää tuoretta näkemystä ja rikastuttaa lopulta kaikkia. Aho näkee koulutetut, liikkuvaiset ja eri maiden hyötyjä vertailevat nuoret sekä uhkana että mahdollisuutena. Kilpailu osaajista on lisääntymässä alueiden välillä. uuri nyt Suomi ei näytä olevan parhaassa kisakunnossa. Maan menestysresepti perustui pitkään Nokialle ja metsäteollisuudelle, mutta maailma on ajanut ohi kopiopaperista ja kapulakännyköistä. Elokuussa uutisoitiin, että vuoden aikana Suomen työttömyys oli kasvanut Euroopan Unionin maista eniten, 8,6 prosentista 9,5 prosenttiin. Vuoden 2011 jälkeen Suomen talous on kasvanut selvästi euroalueen keskiarvoa hitaammin. Korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt 15 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Työttömänä tai lomautettuna oli kesällä ennätykselliset korkeakoulutettua. Se on enemmän kuin Mikkelissä asukkaita. EK:n Ahon mukaan moni suhtautuu tulevaisuuteensa epäluottavaisesti. Kiertäessäni korkeakouluja olen huomannut, että opiskelijat ovat epätietoisia siitä, tarvitaanko heidän osaamistaan mihinkään. Tohtori Saara Koikkalaisen mukaan nykyisessä tilanteessa Suomesta saatetaan muuttaa ulkomaille työn perässä aiempaa herkemmin. Taantuman aikana esimerkiksi työttömäksi valmistuva maisteri saattaa olla aikaisempaa valmiimpi etsimään työllistymismahdollisuuksia ulkomailta. Jos taloudella menee hyvin, on ehkä luontevaa odotella pidempään, että työpaikka löytyy kotimaasta. 31

5 a kyllähän ne korkeakoulutetut lähtevätkin. Akavalaisista eniten työttöminä on insinöörejä, tradenomeja, humanisteja, diplomi-insinöörejä ja kauppatieteiden maistereita. Juuri näiden alojen edustajia muutti eniten ulkomaille vuonna 2012 ja näistä ryhmistä muutto ulkomaille on myös selvimmin lisääntynyt vuosituhannen alkuun verrattuna. Tradenomi Hannu Pelli, 26, kertoo lähettäneensä 15 hakemusta Suomeen ja toisen samanlaisen nipun muihin Euroopan maihin. Suomesta hän sai vain yhden työtarjouksen, kun taas muualta niitä tuli yhteensä neljä ja huomattavasti paremmalla palkalla. Tuntuu että ulkomailla työnantajat arvostavat suomalaisia työntekijöitä huomattavasti enemmän. Pellillä ei ole valtavasti alan työkokemusta, mutta Tukholmassa se ei ole ongelma. Hänen asennettaan arvostetaan niin paljon, että hänet ollaan valmiita kouluttamaan. Teollisuustalouden tohtori Anna Kaunosella oli valmistuttuaan sama ongelma kuin Pellillä. Hänen mukaansa 25-vuotiaan naistohtorin ei ole helppoa löytää töitä Suomesta. Nuorina väitelleisiin liitetään herkästi stereotypioita, kuten että he olisivat kellarissa viihtyviä hiiriä. Tämän Kaunonen sai kuulla eräässä työhaastattelussa. Hän oli kuitenkin elänyt kansainvälisen lapsuuden, eikä muutto Saksaan hyvän työpaikan perässä ollut mikään ongelma. Monet nuoret sanovat samaa: kotimaassa pelkkä koulutus ei riitä, vaan aiempi työkokemus ja suhteet ratkaisevat sen, kuka valtavasta hakijajoukosta lopulta saa paikan. Ulkomailla taas usein jo suomalaisen tutkinto ja kielitaito tekevät vaikutuksen. 32 ivovuodon voi nähdä myös positiivisemmin, jos ulkomailla kokemusta keränneet työntekijät palaavat lopulta kotimaahansa jakamaan kansainvälistä osaamistaan. Kukaan ei vain tunnu oikein tietävän, tulevatko Suomesta nyt lähtevät nuoret enää koskaan takaisin. Ainakin taantuman alusta alkaen enemmän suomalaisia on lähtenyt kuin palannut. Saksassa työskentelevä Anna Degerholm arvelee työtilanteen olevan uudessa asuinmaassaan Suomea turvallisempi. Ei tarvitse koko aikaa miettiä, kuinka hyvin firmalla menee ja tuleekohan kohta yt-neuvottelut. Jos olisin jäänyt Suomeen, työilmapiiri ja edut olisivat ehkä huonommat. Tutkimustietoa on vähän, mutta se viittaa siihen, että monet ovat tyytyväisiä muuttopäätökseensä. Saara Koikkalaisen tutkimuksessa kolme neljästä ulkosuomalaisesta oli tyytyväisiä uuden asuinmaansa työmarkkinatilanteeseen. 70 prosenttia myös arveli saavansa parempaa palkkaa kuin Suomessa. Jos taantuma joskus loppuu, saattaa paluu Suomen työmarkkinoille kiinnostaa enemmän. Silti ulkosuomalaisia huolestuttaa usein se, arvostetaanko heidän kokemustaan täällä. Siirtolaisuusinstituutin Elli Heikkilän vuonna 2008 julkaisemassa tutkimuksessa vain puolet heistä, jotka haluaisivat palata Suomeen töihin, uskoi löytävänsä pestin ongelmitta. Joka neljäs pelkäsi työttömyyden uhkaavan paluun jälkeen. luukirjaimet: Olli Korpela

6 Franknelja nnessivuriina.indd 1 uoria tarvittaisiin nyt, kun perinteisten toimialojen Suomi etsii tapoja uudistua. Marita Ahon mukaan on olennaista, ettei Suomi lamaannu haasteen edessä: mitään ei ole vielä hävitty, ja esimerkiksi biotalouden ja terveysteknologian aloilla on uutta potentiaalia. Toivottavasti osaamme vastaanottaa näiden ulkomaille lähteneiden nuorten uudet näkökulmat, luovat avaukset ja heidän arvomaailmansa, toteaa puolestaan eurooppalaisen työvoiman liikkuvuuden projektiasiantuntija Maija Niskavirta. Moni muuttanut harkitsee asuinmaataan uudemman kerran esimerkiksi perheen perustamisen yhteydessä. Tällaisessa tilanteessa voi Niskavirran mukaan näyttäytyä Suomen kaltaisen maan vahvuus. Täytyy huolehtia, että Suomi on näille nuorille edelleen houkutteleva paikka palata: siinä mitataan yhteiskunnan onnistuminen