Levillä kaksi miljoonaa yöpymistä vuodessa

Transkriptio

1 Energiapolarin ja Rovakairan asiakaslehti 4 07 Rovakairan omat sivut keskiaukeamalla Levillä kaksi miljoonaa yöpymistä vuodessa Keskiaukeamalla Joulupukin salaisuuksien jäljillä Sivut 4-5 Katja Ståhl: Säästän nyt energiaa ja hermoja Sivu 31

2 Teksti ja kuvat Anu Pesonen Johtoalueraivaus on tärkeää verkonhuoltoa Veijo Kokko esittelee vasta raivattua johtoaluetta Syväsenvaarassa. Jokavuotinen toukokuussa alkanut johtoalueiden raivaus on lopuillaan harmaana marraskuisena aamuna. Metsurit pakkaavat kohta moottori-, raivaus- ja oksasahansa ja siirtyvät muille työmaille, jättäen jälkeensä turvalliset ja häiriöttömän sähkönjakelun varmistavat johtoaukot. Männystä on oksittu johtoa lähellä olevat oksat. tekninen päällikkö Veijo Kokko Rovakairan Napapiirin tukikohdasta kertoo, että taas on vuotuinen 300 kilometriä raivattu. Johtoaluetta Rovakairalla on yhteensä kilometriä, siitä kilometriä on ilmajohtoja. Noin 15 vuoden välein on koko raivauskierros tehty ja alueelle kasvaneet puut poistettu tai pätkitty, hän kuvaa työmaan laajuutta. Raivauksilla estetään sähköiskut ja -häiriöt Johtoalueraivauksen tärkeimmät tavoitteet ovat sähköturvallisuuden ylläpito ja häiriöttömän sähkönjakelun takaaminen kuluttajille. Raivauksilla estetään sähköjännitteen siirtyminen puuston kautta maahan ja laitteisiin, joiden kautta se voisi aiheuttaa sähköiskun lähellä liikkuville ihmisille, eläimille sekä myös erilaisille sähkölaitteille, Kokko kertoo lisäten, että raivatut johtoaukot ovat turvallisuustekijä myös tarkastuksissa ja kunnossapidossa liikkuville miehille. Raivatut aukot helpottavat kelkkapartioiden ja työkoneiden liikkumista ja parantavat näkyvyyttä, kun johtotarkastuksia tehdään. Johtoaukean laajuus riippuu johtojen jännitteestä Veijo Kokon mukaan johtoaukot ovat yhä enemmän hyötykäytössä. Kelkkareittejä vedetään pitkin linjoja ja jotkut maanomistajat kasvattavat niillä esimerkiksi joulukuusia tai pitävät niitä riistapeltoina. Leveimmillään johtoaukea on kanta- ja alueverkon voimajohdoilla, noin 30 metriä. Vastaavasti 20 kv:n johdon alueella leveys vaihtelee 6-10 metriin riippuen siitä, onko johto eristetty vai avoin. Taajamissa, asutuksen lähellä kulkee lähinnä 20 kv:n ja 400 voltin johtoja. Johtimien vähimmäisetäisyys puista 20 kv:n avojohdolla on 1,22 metriä. 400 voltin pienjännitejohdoilla vähimmäisetäisyys on metrin. Puunkaatopalvelua asiakkaille Usein asukkaat soittavat meille omaaloitteisesti, jos huomaavat tonttinsa tuntumassa oksien hipovan johtoja tai jos oman pihan puut ovat kasvaneet niin isoiksi, että uhkaavat johtoja. Oksien osuessa tuulisella säällä 20 kv:n johtoihin, ne saattavat aiheuttaa harmillisia räpsyjä, jotka katkaisevat sähkön automaattisesti puolesta sekunnista minuuttiin. Me tarjoamme kaatoapua sähköjohdon vieressä oleville puille, kunhan tontin omistaja on hakenut kaava-alueella tarvittavan puunkaatoluvan, Kokko kertoo palvelusta, jolla asiakkaita avustetaan oman tontin raivauksessa. Tykkylumi tai lounaismyrsky pahimmat uhat Säännöllinen vuosikierto johtoalueraivauksessa, jota tehdään noin neljän henkilötyövuoden verran vuosittain, ei kuitenkaan vielä estä 100 prosenttisesti puiden aiheuttamia vahinkoja johdoille. Veijo Kokko pitää pahimpina uhkina hankalia tykkylumia ja jäisiä huurrekuormia johdoilla. Pari vuotta sitten oli erittäin hankala tykkylumitalvi, joka taivutteli puita johdoille. Se vielä tuppaa tulemaan laajoille alueille samanaikaisesti. Yleensä tykky ja huurteet ajoittuvat tammikuulle. Jos havaitsemme uhkaavia tykkyjä, niitä käydään jo ennakkoon tiputtelemassa. Kovat tuulet, varsinkin lounaasta puhaltavat, iskevät pahimmin itä-länsisuunnassa kulkeviin johtoihin, joita Rovakairan verkossa eniten on. Tulee myrsky sitten lounaasta tai syntyy paikallisena trombina, me päivystämme aina ja sähkökatkon tullessa lähdemme välittömästi vikaa selvittämään, Veijo Kokko lupaa.

3 Teksti ja kuvat Anu Pesonen Levin kasvu hengästyttää Levi aikoo kaksinkertaistaa palveluntarjontansa lähivuosina. Tarkasteleepa Leviä mistä näkökulmasta tahansa, näkee vain nousevia käyriä. Olisiko kukaan uskonut 30 vuotta sitten, kun kaukana Lapin perukoilla talvisessa, pimeässä ja kylmässä Sirkan kylässä oli vain kolme moottorikelkkaa, että vuonna 2007 Levin matkailutulo on 165 miljoonaa euroa. Levin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Jussi Töyrylän on helppo hymyillä ensilumen sataessa ja Levin menestystarinan kiihtyessä vuosi vuodelta. tuskin kukaan enää pysyy laskuissa, kuinka monta kelkkaa Levillä nyt on, mutta kelkkayrityksiä on 30 ja hoidettuja kelkkareittejä on jo lähes 900 kilometriä. Yli 50 yritystä tarjoaa ohjelmapalveluja. Voit lentää kuumailmapallolla tai sukeltaa jään alla, ja tehdä kaikkea mahdollista siltä väliltä. Kaksi miljoonaa yöpymistä vuodessa Pieni Lapin kylä on paisunut kansainväliseksi turistikeskukseksi. Kaksi miljoonaa yöpymisvuorokautta vuodessa kertoo vuolaasta matkailijavirrasta. Vuodepaikat lisääntyvät tuhannen vuosivauhtia ollen nyt tietämissä. Torninosturit pyörähtelevät keskustassa ja synnyttävät uutta hotellia. Vasaroiden kalke ja muut rakennustyömaiden äänet ovat yleisin luontoääni ladun varressa, Levin levitessä yhä laajemmaksi mökkialueeksi. Levin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Jussi Töyrylän mukaan lähivuosina Leville investoidaan noin 450 miljoonaa euroa. Lisääntynyt palvelutarjonta imee työvoimaa ja asunnot, kunnalliset palvelut kuten päiväkoti, koulu ja kunnallistekniikka vaativat omat investointinsa. Levi palvelee 50 eri kansalaisuutta Meillä on ulkomaalaisia asiakkaita noin 20 prosenttia ja menevimmät tuotteet ovat joulumatkailu sekä skituote, Jussi Töyrylä kertoo. Suurin kasvu, noin 30 prosenttia vuodessa, tulee ulkomaalaisista. Eniten käy brittejä ja venäläisiä. Nyt ponnistelemme Saksan, Ranskan ja Italian markkinoinnin eteen. Norjalaiset ja ruotsalaiset ovat viime aikoina lisääntyneet selvästi, hän luettelee asiakaskuntaa, joka kaiken kaikkiaan koostuu 50 eri kansalaisuudesta. Ulkomainen turisti on luonnollisesti suurin ohjelmapalveluiden käyttäjä ja niiden runsaus on yksi Levin vahvuuksista. Suomenhevosella luonnonhelmaan Heli Kaukosen ratsastustallilla, kuusi kilometriä Levin keskustasta Muonioon päin, viritellään jo rekiä valmiiksi joulusesonkiin. Komea, ruskea suomenhevonen Seri nuuskii kiinnostuneena rekeen laitettuja lyhtyjä. Seri vetää mielellään rekeä, mutta sen toimenkuvaan kuuluu myös ratsastus ja filmitähden hommat, sillä se esiintyy Levillä kuvatussa Joulutarina-elokuvassa. Meillä on 11 suomenhevosta ja kolme ponia, joilla asiakkaat saavat ratsastaa. Myös rekiajeluita järjestetään lumimaisemassa, Heli Kaukonen esittelee vaihtoehtoja pilttuiden vieressä. Hänelle

4 suurin osa asiakkaista virtaa Levin Matkailun valmiiden pakettien kautta, joten asiakashankintaan ei yksityisyrittäjän tarvitse revetä tallin ylläpidosta ja retkien järjestelyistä. Parhaimmillaan on kolmekin ratsastuskeikkaa päivässä. Ne tehdään omaa rauhallista reittiä metsässä, kauniita maisemia ihaillen, muun muassa Pallastunturi näkyy upeana reitille. Täällä pärjää aloittelijakin mainiosti, me koulutamme alkuun hyvinkin yksilöllisesti oleelliset asiat ja varmistamme turvallisuuden kaikille ratsastajille. Kelkkareittejä tai teitä ei ylitetä, eikä vauhtia pidetä liian kovana. Maisemia ehtii ihailla. Lapin luonto näyttäytyy aivan omalla laillaan hevosen selästä, Heli Kaukonen toteaa ja kannustaa kaikkia kokeilemaan sitä - vaikkapa kuutamoratsastusta. Asiakkaan ilo palkitsee Heli Kaukonen ei väsy ohjelmien toistoon, vaikka on jo kahdeksan vuotta vetänyt tallibisnestä. Ihmiset jotka hakeutuvat eläinten pariin, ovat asiakkainakin omalla tavallaan rentoja ja mukavia, hän pohtii. Maria Torvinen, tallityttö, on hevostenhoitajaksi kouluttautunut ja kielitaitoinen vakituinen työntekijä Hethen tallilla ja nauttii myös työstään. On mukavaa nähdä ihmisten ilo, ja varsinkin onnistumisen ilo, kun he huomaavat oppineensa jotakin uutta, Maria Torvinen hymyilee ja sanoo, että siitä se omakin työnilo syntyy, kun on osannut ohjata muita onnistumiseen. Hevoset ovat hänelle, kuten Helillekin, silminnähden kutsumusasia ja se näkyy lämpönä palvelussakin. Koska Levillä ollaan, on tälläkin tallilla laajennushaaveita. Heli Kaukosen ympärivuorokautiset työpäivät eivät hidasta häntä. Silmissä siintää jo lisäsiipi talliin. Vajaa vuosi sitten rakennettu lähes 600 neliöinen talli, ei tahdo enää riittää. Tallipaikoille olisi tulossa hevosia täyshoitoon. Tapahtumilla houkutellaan lappilaisia Lappilaisista asiakkaista pidetään huolta runsaalla tapahtumatarjonnalla. On erilaisia teemaviikonloppuja, kauden avajaisia ja päättäjäisiä. Huvielämä on vilkasta ja nimekkäitä esiintyjiä paljon. Ne houkuttelevat ulkoaktiviteettien lisäksi lappilaisia käymään tunturissa. Monilla onkin oma mökki Levillä, kuten myös kauempana asuvilla suomalaisilla. Lentokentän läheisyys, vain 10 minuutin ajon päässä, on tärkeä tekijä Leville. On helppo tulla kauempaakin. Lentoyhteyksiä vain toivotaan enemmän. Ehkä heikoin kohta Levin matkailussa on pullonkaulaksi jumittunut lento- ja junaliikenne. Lentoja olisi oltava läpi vuoden ja rataa voisi jatkaa Kolarista itään. Rohkeita ja ennakkoluulottomia yrittäjiä Investointien rohkeus, runsaus ja monipuolisuus kertoo ennakkoluulottomista ja luovista yrittäjistä, jotka ovat vahvasti sitoutuneita ja ymmärtävät yhteistyön voiman. Jussi Töyrylä korostaa, että kaiken kaikkiaan Lappia pyritään markkinoimaan yhdessä eri tunturikeskusten kanssa, eikä muita mollata. Hän esittelee ylpeänä asiakastyytyväisyystutkimusta Levistä. Arvosanat ovat hyviä, mutta kehityskohteitakin löytyy, ainakin puskaradion välittämänä. Palveluhenkisyyttä ja oikeaa hinta/laatusuhdetta kuulee ainakin kotimaisen matkailijan kaipailevan. Hyvästä ruoasta, juomasta ja palvelusta maksaa mielellään - huonosta ja kalliista tulee vihaiseksi. Oman haasteensa tuo lyhyt, kiihkeä kausi, johon palkataan paljon sesonkityöväkeä. Heidän sitouttamisensa on hankalampaa kuin jatkuvassa työsuhteessa olevien. Leville onkin perustettu työntekijöiden toimikunta, HUBA. Se pyrkii luomaan viihtyvyyttä ja yhteishenkeä sesonkityöläisten keskuuteen ja valamaan intoa rajuun työrytmiin. Korkeasesongin aikaan on asiakkaita paljon ja koko ajan. Mikä voisi uhata Levin kasvua? Levin kasvuvauhti huimaa. Mikä sen voisi katkaista? Jussi Töyrylän nopeasta vastauksesta huomaa, että uhat on pohdittu. On kolme pääasiaa, jotka voivat meitä uhata. Ensinnäkin maailmantalouden lama vaikuttaisi turismiin. Moni suomalainen työskentelee kansainvälisissä yrityksissä ja jo sitäkin kautta muutokset heijastuisivat nopeasti Suomeen. Ympäristökatastrofi on toinen suuri uhka, esimerkiksi Muurmanskin suunnalta jokin laskeuma. Kolmas, pidemmän aikavälin uhka, on ilmastonmuutos. Jos lumet vähenevät Euroopassa Alpeilta, Etelä-Suomesta jne. hiipuu kiinnostus talvilajeihin, eikä niitä enää sitten kaivata. Siirrytään golfkentille ja muihin kesälajeihin. Heli Kaukonen (etualalla) miettii jo uutta siipeä talliinsa. Suomenhevonen Seri on valmiina turistikauteen, joka marraskuusta äitienpäivään on kiihkeimmillään. Mari Torvisen suuta vetää hymyyn unelma-ammatissa työskentely. Tulevaisuuteen suunnataan luottavaisesti. Tavoitteena on nostaa ulkolaisten asiakkaiden osuus 50 prosenttiin ja tuplata matkailutulo 300 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä.

5 Rovakaira on julkaissut uudistetut www-sivunsa! Veitikantie 4, PL 8013, Rovaniemi Faksi (016) Rovaniemen palvelupiste Napapiiri, PL 8013, Rovaniemi (Käyntiosoite Pukinpolku 40) Faksi (016) Sodankylän palvelupiste Ojennustie 3, Sodankylä Faksi (016) Kittilän palvelupiste Lukkarintie Kittilä Faksi (016) Klikkaa osoitteeseen: i