Kaksisuuntainen mielialahäiriö (Bipolar)

Transkriptio

1 Kaksisuuntainen mielialahäiriö (Bipolar) Voimaa arkeen luento Seinäjoki Jyrki Tuulari Psykologi, kognitiivinen kouluttajapsykoterapeutti! Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia oirejaksoja! Kaksisuuntainen mielialahäiriö on elämänmittainen kumppani 1

2 Tämän luennon luvattu agenda! Tietoa häiriön luonteesta ja hoitoperiaatteista! Esiintyvyys! Kulku! Syntymekanismi! Hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet Tietoa sairaudesta: Jaksosairaus! Mielialahäiriöjaksot:! Psykoottinen mania! Mania! Hypomania! Masennus: lievä, keskivaikea, vaikea! Psykoottinen masennus! Sekamuotoinen jakso! Häiriötyypit:! I-tyyppi psykoottinen mania psykoottinen masennus,! II-tyyppi: hypomaniapsykoottinen masennus 2

3 Tietoa sairaudesta:! Esiintyvyys n. 1-2% väestöstä! tyyppi I 0,5-1%! tyyppi II 0,5-1%! Bipo II muuntuu 5-15%:ssa bipo I:ksi! Aikainen dg = parempi ennuste! Hyvä hoito = parempi toimintakyky! Puhkeaa useimmiten varhaisaikuisuudessa! Yhtäaikaissairastavuus on pikemminkin sääntö kuin poikkeus eli 2-suuntaisen rinnalla muitakin diagnooseja Masennus minimissään 2 viikkoa yhtäjaksoisesti Masentunut mieliala Mielihyvän menetys Uupumus Unihäiriö Ruokahalun ja painon muutos Itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys Kohtuuton itsekritiikki tai perusteeton syyllisyydentunne Päättämättömyyden tai keskittymiskyvyttömyyden tunne Psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys Toistuvat kuolemaan tai itsetuhoon liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käytös! TOIMINTAKYKY: työkyvytön keskivaikeassa komplisoituneessa tai vaikeassa tai psykoottisessa masennuksessa 3

4 Mania minimissä 1 viikon ajan tai sairaalajakso! A: Erillinen jakso, jolloin mieliala jatkuvasti kohonnut, ärtyisä tai ekspansiivinen! B: minimissään 3 oiretta + merkittävä toimintakyvyn haitta! Kohonnut itsetunto tai suuruusharha! Vähentynyt unentarve! Puheliaisuus, puhetulva! Ajatuksenriento tai tunne kiihtyneestä ajatustoiminnasta! Häiriöherkkyys! Lisääntynyt toimeliaisuus (sos, sex, opisk/työ)! Liiallinen hakeutuminen nautinnollisiin ja riskialttiisiin toimintoihin (holtittomuus/ seksuaalisesti sopimaton toiminta/tuhlailu) Hypomania minimi 4 päivää-1 viikko! Muutamasta päivästä useisiin kuukausiin kestävä ajanjakso, jolloin potilas käyttäytyy itselleen poikkeavalla tavalla. TOIMINTAKYKY heikkenee yleensä kohtalaisesti tai vähän! Minimi 3 seuraavista + muutos muiden huomattavissa! Kohonnut itsetunto! Unen tarpeen väheneminen! Lisääntynyt puheliaisuus tai pakonomainen tarve puhua! Lisääntynyt toimeliaisuus (sos, sex, opisk/työ) tai psykomotorinen levottomuus! Ajatusten lento, ajatustenriento! Häiriöherkkyys! Liiallinen hakeutuminen nautinnollisiin ja riskialttiisiin toimintoihin 4

5 Sekamuotoinen jakso maanisia ja masennusoireita samaan aikaan (esim. mieliala masentunut, kognitiiviset oireet depressiivisiä, ajatustoiminta kiihtynyttä, puhe vuolas, psykomotoriikka agitoitunut) tai nopeasti vuorotellen (esim. aamulla maaninen, illalla vaikeasti masentunut) Erityisiä ongelmakohtia:! ITSEMURHA-ALTTIUS! PÄIHTEET! PARISUHDE/PERHE! TYÖURA! SOSIAALINEN TUKIVERKKO! SAIRASTUMINEN ELÄMÄNKRIISINÄ! PITKÄAIKAISSAIRAUS! DIAGNOOSIN VIIVÄSTYMINEN! HOITOON SITOUTUMINEN ja POTILAS URA 5

6 Bipolaaritaudin biologiaa! Sähköinen viestinkulku hermosolun sisällä ja kemiallinen viestinkulku synapseissa häiriintyy ja johtaa hermoverkkojen epätarkoituksenmukaiseen toimintaan! Biologisten rytmien säätelyhäiriö! HPA-akselin häiriöt (stressi-hormonit)! Perinnöllisyys Lääkitys on hoidon kulmakivi -mutta ei yksin riitä!! Mielialan tasaajat! Litium (Lito), valproaatti (Deprakine, Absenor), karbamatsepiini (Neurotol), okskarbatsepiini (Trileptal)! Lamotrigiini (Lamictal, Lamotrigin) depression estoon! Uuden polven atyyppiset antipsykootit! Ketiapiini (Seroquel, Ketipinor)! Olantsapiini (Zyprexa, Olanzapin)! Risperidoni (Risperdal, Risperidon)! Aripipratsoli (Abilify), tsiprasidoni (Zeldox)! Asenapiini (Sycrest)! Lurasidoni (Latuda)! Masennuslääkkeet:! ei yksin: maniariski; sekamuotoinen + nopeasyklinen voi lisääntyä; teho masennusjaksoihin placebon tasoa! 6

7 Kognitiivinen työskentely! VAIHE 1. Terapian alkuvaihe (istunnot 1-5) Hoidon rakenne Psykoedukaatio ja terapeuttinen allianssi Sairaushistoria - elämänviiva Oireiden seuranta Mieliala Uni Tavoitteiden asettaminen Kognitiivinen työskentely VAIHE 2. keskivaihe: istunnot 5-16 Kognitiiviset ja behavioraaliset tekniikat Esioireet ja varo-oireet Lääkekomplianssi VAIHE 3. loppuvaihe: istunnot Yhteenveto Itsehoito Sairauden aiheuttamat seuraukset Tehosteistunnot! 7

8 Stressi-haavoittuvuusmalli kuormittava elämäntilanne, koettu stressi uni- ja valverytmin häiriytyminen PERINNÖLLINEN BIOLOGINEN ALTTIUS KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ Stressitekijät: elämäntilanteen muutokset tai voimakas suoriutumista ja menestystä painottava toimintatapa, jotka aiheuttavat unen ja elämänrytmin epävakaisuutta. Oireilujakso Leimautuminen, Ihmissuhdevaikeudet STRESSI- HAAVOITTUVUUS- MALLI Toimimattomat selviytymiskeinot Biologinen haavoittuvuus Esioirevaihe 8

9 Oman sairauden tuntemaan opetteleminen on tärkeää Tavoite on tulla OMAN sairautensa asiantuntijaksi 17 Psykoterapian tavoitteet Oman sairauden asiantuntijaksi! Vrt. diabetes; tieto ja oppiminen! Sairauden uhrista ja hoidon kohteesta aktiiviseksi toimijaksi! Lääkehoito yksin ei riitä: työkalupakki 9

10 Psykoterapian tavoitteet! Sairauden jäsentäminen ja ymmärtäminen; mikä minua ja mikä sairautta? (Käsitteellistäminen)! Lääkemyöntyvyys (biologinen perusta)! Elämän rytmit ja stressinhallinta! Esioireet ja hallintakeinot! Läheiset ihmissuhteet voimavarana; parisuhteen ja perheen tukeminen! Terapiasuhde: kanssakulkijuus, yhdessä tutkiminen Käsitteellistäminen: yhteen kuvaan! Elämänviiva tai sairaushistoria (täydentyvä)! Sairausjaksot! Stressitekijät, elämänvaiheet! Lääkkeet ja niiden vaikutus! Sairausjaksojen käynnistyminen esioireet! Ymmärrys omaan tarinaan, myötätunto! Oirekooste: häiriöjakso tarkemmin! Kokonaisvaltainen tila, ei yksittäinen oire! Ajatus, tunne, käyttäytyminen, fysiologia: kaikki vaikuttavat toisiinsa 10

11 Prosessi käsitteellistäminen yhteistyö ja tavoitteet etenevät spiraalimaisesti koko työskentelyn ajan TA V KÄS KÄS YHT YHT TA V KÄS TAV Tutkiva yhteistyö kiinnostus ja kunnioitus! Kognitiivisen psykoterapian perustana on tutkivan yhteistyön käsite! Tällä tarkoitetaan, että työntekijä ja potilas yhdessä lähtevät ottamaan selvää, tutkimaan potilaan oireilua ja tilannetta! Työntekijä tuo oman osaamisensa esim. tiedon kaksisuuntaisen tyypillisistä oireista ja mekanismeista, potilas tuo tiedon omasta kokemuksestaan ja tilanteestaan! Tutkiva yhteistyö jakaa vastuun työskentelystä molemmille! Yhteisen ymmärryksen eli käsitteellistämisen pohjalta yhdessä sovittuihin tavoitteisiin ja työskentelytapoihin on mahdollista motivoitua -nähdä perusteet miksi pitää työskennellä juuri näin, vaikka se tuntuukin vaikealta.! Tutkiva yhteistyö on siis lähtökohtaisesta hyvin aktiivista ja motivoivaa niin työntekijälle kuin potilaallekin 11

12 Käsitteellistäminen Yhteinen ymmärrys! Käsitteellistäminen tuottaa työntekijälle ja potilaalle YHTEISEN YMMÄRRYKSEN! A) oireilun piirteistä oireilua ylläpitävistä tekijöistä ja oireilua helpottamista tekijöistä! B) tavoitteista ja työskentelysuunnitelmasta työskentelyn haasteista ja voimavaroista! C) oireilun taustoista altistavista tekijöistä ja toisaalta selviytymistä tukevista Käsitteellistäminen hoitosuhteen pohja! Yhteinen ymmärrys potilaan tilanteesta on perusta sille, että voidaan määrittää hoidolle tavoitteet ja sopia työskentelytavoista, joilla niihin pyritään.! Samalla siis rakennetaan hoitosuhteen allianssi eli -kokemuksellinen yhteys (bond) - yhteinen näkemys hoidon tavoitteista ja työskentelytavoista (Bordin)! Kokemuksellinen yhteys tulee sen myötä, että potilas kokee työntekijän tavoittavan hänen tilanteensa ja vaikeutensa ja toisaalta työntekijä kokee pystyvänsä asettumaan potilaan tilanteeseen, näkemään miten potilaan kokemus on sellainen kuin on 12

13 Validointi tunne ja kokemus ei välttämättä johtopäätöstä! Käsitteellistämistä toteutetaan koko ajan potilaan kokemusta validoivassa hengessä. Tunne ja kokemus on yleensä aina tärkeää validoida, johtopäätöstä ei välttämättä kuitenkaan.! Esim. Niinpä tuossa tilanteessa varmastikin tuntuu juuri tuolta se ei kuitenkaan tarkoita, että olisit menettänyt järkesi, vaan on tavallinen syvän masennuksen yhteydessä ilmenevä tuntemus tyhjyydestä ja irrallisuudesta. ELÄMÄNVIIVA/sairaushistoria esimerkki Helenan elämänviiva alkaen hieman ennen 1. oireilujaksoa 13

14 Differentiaalidiagnostiikkaa: Skitso-affektiivinen psykoosi (bipo + sch) Epävakaa persoonallisuushäiriö Aivo-orgaaniset tilat >40v erityisesti Päihteet 1kk päihteettömyys? Temperamentti? Masennuslääkityksen laukaisema tila? alttius? (Akiskal: bipo III ) Monihäiriöisyys huomioitava terapiassa Pikemminkin sääntö kuin poikkeus! - Heikentää hoitovastetta! Ahdistuneisuushäiriöt 30% Syömishäiriöt 6-15% ADHD 4-9% Päihdehäiriöt (jakson aikana 50 % m 25 % n liikakäyttää) Amerikka 33-72% Eurooppa 15-26% Persoonallisuushäiriöt 25-50%! EPÄVAKAUS JA BIPOLAARISUUS EIVÄT POISSULJE TOISIAAN! 14

15 Epävakaa persoonallisuus: eroja! Laaja-alaisia ihmissuhteisiin, minäkuvaan ja tunteisiin liittyvää epävakautta ja huomattavaa impulsiivisuutta! 1. kiihkeitä yrityksiä välttyä todelliselta tai kuvitellulta hylätyksi tulemiselta! 6. affektien epävakaus, joka johtuu mielialan merkittävästä reaktiivisuudesta (muutamia tuntejapäiviä)! 7. krooniset tyhjyyden tunteet PERINNÖLLISYYS! Kaksos- ja adoptiotutkimukset:! jos toisella identtisellä kaksosella BiPo, toisen riski sairastua 55% ja BiPo:on ja depressioon 80%! Jos toisella vanhemmalla BiPo, lapsen riski sairastua on iso! Lapsen todennäköisyys olla sairastumatta on n. 75%! Riski voi olla suurempi, jos suvussa useilla muilla mielialahäiriö (depressio / BiPo)! Periytyvyys 70-90% 15

16 Lapsen sairastumiseen vaikuttavat geneettinen alttius muut riskitekijät (vanhempien päihdekäyttö, väkivalta, kaoottiset kotiolot, vanhemman vaikea-asteinen oireilu; menetykset, työttömyys, talousvaikeudet ) suojaavat tekijät (vanhemman sairauden hyvä tasapaino, hyvät tukiverkot, vanhempien hyvä suhde, tasapainoinen perheen tunneilmapiiri) Raskaus ja synnytys 50-75% bipo-äideistä saa häiriöjakson raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen Synnytyksen jälkeisen psykoosin riski koholla Myös miehillä on riski sairastua masennukseen synnytyksen jälkeen. Ei tarkkaa tietoa bipo:a sairastavista, mutta lapsen saaminen on stressitekijä. Raskaus ennakoitava: lääkitys suunniteltava, stressitekijät minimiin, tukiverkon rakentaminen 16

17 ESIOIREVAIHE! = ajanjakso ensimmäisistä oireista täysimittaiseen maniaan tai depressioon! Vain puolet tunnistaa spontaanisti esioireita! KESTO:! maniassa 1 päivä useita kuukausia! depressiossa muutama päivä - useita viikkoja! Tarjoaa toiminta-aikaa: TOIMINTA-SUUNNITELMAN laatiminen! Ei-lääkkeelliset keinot toimivat sitä paremmin, mitä varhemmin niitä käytetään ESIOIRETYÖSKENTELY! Esioireet ovat laadullisesti samoja oireita kuin itse sairausjaksojen aikana, mutta lievempiä! Aiempien sairausjaksojen tutkiminen, potilastiedot, kalenteri, omaiset ja ystävät! Ensimmäisen jakson yhteydessä selkein laukaiseva elämäntapahtuma! Häiriöjakso alkaa laueta yhä helpommin; 4. jälkeen alkaa toistua tihenevästi } Paras jakso on estetty jakso!!!! Poimi konkreettisia oireita VARO-OIREIKSI, ettei neurotisoida potilasta seuraamaan mielialaansa 17

18 Laukaisevia tekijöitä Elämänmuutokset: opiskelun aloittaminen, työn tai työtehtävän vaihto, työttömäksi jääminen, avoliitto, naimisiin meno, lapsen päiväkodin tai koulun aloitus, muutto, remontti, rakentaminen liian suuri työkuorma ihmissuhdeongelmat kumppanin, vanhempien, lasten tai ystävien kanssa tai ristiriidat työpaikalla parisuhteen käynnistyminen tai päättyminen raskaus, lapsen syntymä, lasten ongelmat äkilliset tapahtumat kuten onnettomuudet tai läheisen sairastuminen tai kuolema unen häiriöt (aikaero, valvominen, aikainen herääminen, lyhyt uni, pommiin nukkuminen) liikunnan vähäisyys tai ylenpalttisuus vilkas sosiaalinen elämä ja runsaat iltamenot liian vähäiset sosiaaliset kontaktit, yksinäisyys fyysinen sairaus kuten selkäkipu, flunssa tai vakava sairastuminen hormonaaliset tekijät kuten kuukautiskierron vaihe, vaihdevuodet valoisuuden lisääntyminen tai väheneminen, vuodenajan vaihdos lääkkeiden vähentäminen, unohtaminen tai vaihtaminen alkoholi tai laittomat päihteet mielialan vaihteluun epäedullisesti vaikuttavat lääkkeet TOIMINTASUUNNITELMAN TEKO! miten potilaan käyttäytyminen on vaikuttanut sairausjaksojen etenemiseen?! sopivien toimintatapojen löytäminen potilaan aiempaan kokemukseen nojautuen! Mania: viivästys! Masennus: aktivointi Häiriöjaksojen ehkäisy: ELÄMÄN RYTMIEN VAKAUTUS UNEN varmistaminen 18

19 ! Oireet Apuna mielialanseurantataulukko koska tunnistaminen on vaikeaa :! Suunnitelma! +5 psykoottinen mania! +4 mania! +3 hypomania! +2 hyper! +1 hyvä! 0 neutraali! -1 apea! -2 alakulo! -3 lievä masennus! -4 kv masennus! -5 vaikea/psykoott.mas.! Sairaalaan! Sairaalaan?! Lääkkeet, rytmit! Ole tarkkana, rytmit! Norm! Norm! Norm! Ole tarkkana, rytmit! Aktivointi, mielihyvä, lääkitys! Sairaalaan ja Lääkitys? Stressinhallinta ja elämän rytmit! Uni! Liikunta! Työ! Ruokailu! Alkoholi! Sosiaalinen verkosto! Vuorovaikutustaidot! Ongelmanratkaisutaidot! Rentoutumiskeinot, mindfulness! Elämän arvot: mikä on oikeasti tärkeää minulle? 19

20 ! Minä kiitän! 20