VUOSIKERTOMUS Yritystukiasiat ovat edelleen erityisen merkityksellisiä uusille ja myös jo toiminnassa oleville yrityksille.

Transkriptio

1

2 SISÄLTÖ SIVU TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2 1. KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA YRITYSNEUVONTA YRITYSNEUVONTAA JA KEHITTÄMISTÄ TUKEVAT TOIMINNOT SUOMEN UUSYRITYSKESKUKSET RY (SUK) SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT (SEKES) VARSINAIS SUOMEN YRITTÄJÄT RY TURUN KAUPPAKAMARI RY VARSINAIS SUOMALAISTEN YRITYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI YPK HANKETOIMINTA ALUEKEHITYS JA EDUNVALVONTA ALUEELLINEN KOHEESIO JA KILPAILUKYKYOHJELMA (KOKO) PRO YSITIE RY KEHITTÄMISKESKUKSESTA YRITYSKOLMIOKSI JA UUDET TILAT MESSU JA MARKKINOINTITAPAHTUMAT TALOUS HALLITUS, HENKILÖKUNTA, KIRJANPITO JA TILINTARKASTAJAT HALLITUS HENKILÖKUNTA KIRJANPITO TILINTARKASTAJAT 22

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2010 Loimaan seutukunta on nykymuotoisena ollut olemassa kohta 16 vuotta. Suomen EU-jäsenyydellä ja Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksella on molemmilla samanpituinen historia. Huhtikuun 15. päivänä 2010 juhlittiin yhdistyksemme 15-vuotisjuhlaa noin 150 hengen ollessa läsnä. Viime vuonna perustettiin edellisvuoden tapaan 196 yritystä. Tärkein luku on kuitenkin nettolisäys. Yritysmäärämme kasvoi 144 uudella yrityksellä. Yritysten perustamisinto on säilynyt pitkään erittäin korkealla tasolla. Myös loppuvuonna tehty kysely yrittäjille osoittaa edelleen kasvuodotusten jatkuvan. Ensimmäistä kertaa maakunnassamme Loimaan seutukunnalla oltiin kaikkein toiveikkaimpia tulevaisuuden suhteen. Kehittämiskeskuksen keskeisin tehtävä on laadukkaan yritysneuvonnan antaminen peruskuntiemme yrittäjille. Strategia nostaa liikenneolosuhteet tärkeälle sijalle. Valtatie 9, valtatie 10, kantatie 41 ja tie 204 ovat kaikki Turusta säteittäin sisämaahan lähteviä väyliä. Näillä on tärkeä sija tuotteidemme kuljetuksessa maailmalle. Tiet kuuluvat seutukunnallisen edunvalvonnan piiriin kuten myös kärkitoimialat: metalliteollisuus, puuala, hyvinvointisektori ja kasvussa oleva agribisness. Kehittämiskeskuksen kutsusta eri kärkitoimialojen koulutuksen ja yritysten edustajat ovat kokoontuneet pohtimaan kehitysnäkymiä. Nousevana teemana on ollut esillä lähiruoka. Lähiruoan tarve selvitettiin hankkeessa: Seuturuoka Saatavaksi. Hankkeen avulla olimme askeleen edellä muita ja saimme avattua tien useisiin alueemme kauppoihin. Pääsimme paikallislehtien lisäksi näyttävästi valtakunnallisiin julkaisuihin kuten Maaseudun Tulevaisuus-lehteen ja myöhemmin vielä televisioon. Useissa alueemme kaupoissa on nyt laajentuneet lähiruokahyllyt ja kauppiaat kilpailevat uusista tuotteista. Yritystukiasiat ovat edelleen erityisen merkityksellisiä uusille ja myös jo toiminnassa oleville yrityksille. Yleinen ilmapiiri on asettumassa kielteiseksi yritystuille valtion säästöjen ja byrokratian vuoksi. Tässä on aluetalouden kannalta kuitenkin ongelmia. Olemme myötävaikuttaneet seudulle saatuihin 6,3 miljoonan yritystukiin. Kaiken kaikkiaan Varsinais-Suomen liitossa ja ELY-keskuksessa on tehty 53 tukipäätöstä eli tasaisen taulukon mukaan yksi / viikko. Tämä ohjelmakausi jatkuu vuoden 2013 loppuun asti. Yrittäjyys on tunnustettava seutukuntamme selkärangaksi. Kunnat ovat tässä työssä yrittäjien kumppaneita. Loimaalla 13. päivänä huhtikuuta 2011 Pauli Salminen, toimitusjohtaja 2

4 1. KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA VUOSIKERTOMUS 2010 Kehittämiskeskuksen toiminta jakaantuu kahteen kokonaisuuteen: 1) perustoimintaan, jonka tehtävänä on huolehtia yritysneuvonnasta, aluekehitystyöstä ja alueen edunvalvonnasta ja 2) hanketoimintaan, jossa kuntien rahoitusta käytetään omarahoitusosuuksina erilaisissa kehittämishankkeissa YRITYSNEUVONTA Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen peruspalveluihin sisältyvä yritysneuvonta on osa Kehittämiskeskuksen yrityspalveluja. Yrityspalveluilla oli vuoden 2010 aikana asiakastapahtumaa, jotka jakautuivat tapahtuman luonteen ja kuntien mukaan seuraavasti (alempi luku sulkeissa = edellinen vuosi): KUNTA YRITYS- TEN MÄÄRÄ KUNNAS- SA AURA 287 (260) KOSKI TL 218 (201) LOIMAA (1.228) MARTTILA 161 (158) ORIPÄÄ 126 (123) PÖYTYÄ 669 (635) TARVASJOKI 157 (147) YHTEENSÄ (2009) (2.752) VS. VUOSI (43) KASVU % 10,38 (4,00) 8,46 (0,00) 4,07 (8,19) 1,90 (-1,25) 2,44 (-4,65) 5,35 (1,44) 6,80 (3,52) 5,23 (1,59) YRITYS- NEUVON- TA ja EETU STARTTI- LAUSUN- NOT ELY- KES- KUS, RA- HOITUS YRITYS- KÄYNNIT MASVA LAUSUN- NOT SUMMA 93 (100) 3 (3) 10 (11) 50 (42) 0 (1) 156 (157) (38) (2) (6) (22) (0) (68) (515) (22) (39) (157) (1) (734) (43) (2) (5) (19) (0) (69) (36) (2) (3) (22) (0) (63) (160) (13) (18) (116) (0) (307) (31) (2) (6) (23) (1) (63) (923) (46) (88) (401) (3) (1.461) /- 0 yritysten lukumääränä uusin käytettävissä oleva tieto yrityksiä per capita n. 8 % KONTAK- TIT/YRITY S-MÄÄRÄ % 54,36 (60,38) 32,11 (33,83) 60,09 (59,77) 42,86 (43,67) 53,17 (51,22) 37,97 (48,35) 49,04 (42,86) 50,45 (53,09) Asiakastapahtumista n. 45 % kohdistui tuotannollisiin yrityksiin ja n. 55 % palvelu-yrityksiin. Lisäksi hankkeitten avulla on järjestetty yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville seuraavanlaisia tilaisuuksia: 1. Varsinais-Suomalaisten yrityspalveluiden kehittämisprojekti - YPK - Sartti-info - Ajankohtaista veroasiaa - Sosiaalipalvelut ja yrittäjyys - Yrityksen perustajan info - Verkkokaupan mahdollisuudet 3

5 - Palvelut alkaville yrittäjille - Myynnistä menestystekijä 2. LoiMaaseutu - maaseudun yritysneuvontaa (MASVA) VUOSIKERTOMUS Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen - Kassavirtalaskelma pienen yrityksen johtamisen välineenä - Käsityöyrittäjien verkostotapaaminen - Elintarvikeyrittäjien kansainvälistymispäivä - Maistuu hyvältä! lähiruokatilaisuus - Onko puualalla Suomessa tulevaisuutta? - Nostetta liiketoimintaan yrittäjätreffit - Bioenergiailta - Marjanviljelijäilta 3. Maaseudun kulttuurista vetovoima matkailuun ja Voimaa! matkailuhankkeen puitteissa on järjestetty seuraavanlaisia tilaisuuksia: - Keskustelutilaisuus Oripään matkailusta - Vihreän Kolmion ja Maaseutumatkailuyrittäjien yhteinen illanvietto - Ekomatkailuilta - Info Turku 2011 Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 332 yrittäjää / yrittäjäksi aikovaa seutukunnalta YRITYSNEUVONTAA JA KEHITTÄMISTÄ TUKEVAT TOIMINNOT SUOMEN UUSYRITYSKESKUKSET RY (SUK) ( Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus on ollut jäsenenä Suomen Uusyrityskeskukset ry:ssä helmikuusta Kehittämiskeskus on Län-sirannikon ryhmässä, johon kuuluvat myös Porista Yrityspalvelu Enter, Raumalta Rauman Seudun Kehitys Oy, Uudestakaupungista Ukipolis Oy ja Turusta Yrityspalvelukeskus Potkuri SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT RY (SEKES) ( Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus on vuonna 2004 perustetun SEKES Ry:n perustajajäseniä. SEKESin tavoitteina on täsmentää jäsenistön ulkoista profiilia ja luoda uusia, tehokkaita toimintamalleja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. SEKES valjastaa verkoston resurssit sekä kuntien että yhteistyökumppaneiden tehokkaaseen käyttöön. Lisäksi SEKES kehittää kansainvälistä toimintaa. 4

6 VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT ( VUOSIKERTOMUS 2010 Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus on jäsenenä Varsinais-Suomen Yrittäjät Ry:ssä mahdollistaen suoran yhteyden sekä maakunta- että paikallistasolla tapahtuvaan yhteydenpitoon KAUPPAKAMARI ( Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus on jäsenenä Turun kauppakamarin Loimaan osastossa. Turun kauppakamarilla on merkittävä edunvalvontavastuu, koska se on ainoa aluetasolla itsenäisesti toimiva koko elinkeinoelämän etuja ajava organisaatio. Edunvalvonnan ytimen muodostaa valiokuntatyöskentely (Kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Pauli Salminen on elinkeinopoliittisen valiokunnan jäsen), jonka kautta kauppakamarin jäsenyrityksissä oleva asiantuntemus ja näkemykset saadaan esille ja vietyä eteenpäin. Loimaan kauppakamariosaston asiamiehenä toimii Kehittämiskeskuksen yritysneuvoja Ollipekka Hoffrén VARSINAIS-SUOMALAISTEN YRITYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISPRO- JEKTI - YPK Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus toteuttaa yhdessä Ukipolis Oy:n, Yrityssalo Oy:n ja Turunmaan seutukunnan kanssa (Länsi Turunmaan kaupunki ja Kemiön kunta) Varsinais-Suomalaisten yrityspalveluiden kehittämisprojekti - YPK:ta siten, että projektin hallinnointi tapahtuu Yrityssalo Oy:ssä. Projektin tavoitteena on parantaa Varsinais-Suomessa toimivien, julkista neuvontapalvelua tarjoavien organisaatioiden edellytyksiä vastata tehokkaasti toimintaympäristön muutoksista ja yritysten tarpeiden kasvusta johtuviin vaatimuksiin vahvistamalla seudullisten neuvontaorganisaatioiden resursointia kasvaneiden vaatimusten mukaisesti, tehostamalla seuduilla toimivien julkisia palveluita tuottavien organisaatioiden välistä yhteistyötä ja tiivistämällä eri seutujen välistä yhteistyötä resurssien tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Projektin toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota yrittäjyyden esteiden selvittämiseen ja niihin vaikuttamiseen, neuvontapalveluiden vaikuttavuuden seurantaan ja jatkuvaan parantamiseen sekä eri neuvontaorganisaatioiden verkostomaisen yhteistyön tehostamiseen. YPK:n tueksi on suunniteltu K4 Kehittämistä, Kasvua, Kannattavuutta, Koulutusta kehittämistyökalu. 5

7 Sen avulla autamme pk- ja mikroyrityksiä parantamaan kannattavuutta, kehittämään ja tehostamaansa yritysten toimintaa ja löytämään uusia kasvunmahdollisuuksia bisneksessä. Palvelu on suunnattu erityisesti kasvuhaluisille yrityksille. K4 tarjoaa eri alojen asiantuntijapalveluita yritysten käyttöön huomattavasti tuettuun hintaan. K4:n avulla voimme toteuttaa räätälöityä koulutusta yritysten tarpeisiin perustuen. Palvelut ovat maksullisia, mutta huomattavasti tuettuja. Yrityksen saaman tuen osuus on vähintään 50 % kustannusten loppusummasta ja yrityksen koosta riippuen HANKETOIMINTA Vuoden 2009 kuntakohtaisten elinkeino-ohjelmien pohjalta tehtyyn seutukunnalliseen elinkeinostrategiaan ( ) tehtiin päivitys 2010 aikana. Strategian perusajatus voidaan esittää alla olevan kuvion avulla: Kaikkia toimialoja Strategiset Seutukunnan koskevat peruspalvelut toimialat visio 2020 Infrastruktuuri Yritysneuvonta Koulutus Työvoima Agribisnes Loimaan seutukunta menestyy tukemalla yritystensä menestymismahdollisuuksia ja Metalli ja kone muodostaa kilpailukykyisen vaihtoehdon uusien yritysten sijoittumiselle ja perustamiselle. Puu ja rakentaminen Tasapainoinen kehitys taataan hyödyntämällä sijaintia maakunnan kehityskäytävillä sekä Hyvinvointi panostamalla osaamiseen ja laadukkaaseen asumiseen. Toteutusorganisaatio: LOIPOLIS Seutukunnallisen elinkeinostrategian valmistelussa valittiin seutukunnan strategisiksi toimialoiksi Agribisnes, Metalli ja kone, Puu ja rakentaminen sekä Hyvinvointi. Valinnan yhtenä tavoitteena oli luoda strateginen toimintaohjelma, jonka avulla suunnitellaan, toteutetaan ja rahoitetaan hankkeet ja muut toimenpiteet. 6

8 Strategisessa toimintaohjelmassa esitetään aluerakenteen ja yritystoiminnan päätoimialojen toimintaympäristön kehittämisen päämäärät, painoarvotetut strategit toimintalinjat sekä toimintalinjoihin kuuluvat kärkitoimenpiteet. Lisäksi on esitetty muita strategiatyön yhteydessä esiin tulleita toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä ja hankeideoita ns. "ideapankkiin" koottuna. Näitä voidaan huomioida resurssien riittäessä tai tulevaisuudessa. Strategisen toimintaohjelman jakautumista teemoihin seudun koheesion ja kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmista on havainnollistettu seuraavassa kuviossa Seutukunnan koheesion ja kilpailukyvyn kehittäminen strategisessa toimintaohjelmassa LOIMAA ORIPÄÄ Matkailuvetovoima Asukasvetovoima KOSKI TL Elinkeinoinfrastruktuuri Seudun koheesio ja vetovoima Yritysten kilpailukyky Alueellinen edunvalvonta PÖYTYÄ Osaamis- ja innovaatiorakenteet Yrityspalvelut Yhteistyöverkostot MARTTILA AURA TARVASJOKI Seuraavilla sivuilla esitellään seutukunnallisen elinkeinostrategian mukaisesti esitetyt vuodelta 2009 jatkuneet ja vuonna 2010 aloitetut hankkeet ja muut toimenpiteet Hankkeet ja muut toimenpiteet on jaoteltu seuraaviin kokonaisuuksiin: - Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen perustoimintaa tukevat hankkeet ja jäsenyydet - Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna Kehityskäytäväperusteinen aluerakenne ja matkailu, Metalli-, kone ja puuteollisuus, Agribisnes ja Hyvinvointi 7

9 Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen perustoimintaa tukevat hankkeet ja jäsenyydet Toiminnan päämäärä: Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus tukee seutukunnalla jo toimivien yritysten menestymismahdollisuuksia ja uusien yritysten sijoittumista ja perustamista toimialueelleen. Toiminnallaan kehittämiskeskus muodostaa jäsenkunnilleen kilpailukykyisen toimintamallin seudullisten yrityspalvelujen järjestämiseksi. Yleistä toiminnan organisoimisesta: Osa oheisiin toimintoihin sisältyvistä henkilöstökustannuksista voi sisältyä hankkeisiin, mikäli henkilöstö oman toimensa ohessa toimii hankkeiden projektipäälliköinä/työntekijöinä. Toimintalinja Hanke/toimenpide 2010 Jäsenyys 2010 Loipolis-yhteistyöosapuolen kehittämistoimepide/-hanke Päättyy Toteuttaja Huomioitavaa 1. Yleishallinto ja kehittäminetaisia Kasvun Avain hanke, jonka avulla tuotettu etupäässä yrityskoh- 6/2011 LSKK kehittämispalveluja Toimitusjohtaja Kansainväliset operaatiot - Kehittämispäällikkö Pienprojektit - Toimistopalvelut VISIEL (Visionäärinen yritystoiminnan kehittäminen) 3/2010 TUKK/TUTU Taloushallintopalvelut ARSNET, kulttuuriosaajien työllisyyden parantaminen HUMAK Hallitus SEKES ry:n (Seudulliset kehittämisyhtiöt ry) jäsen Vuosiperust. SEKES SUK:n (Suomen uusyrityskeskukset ry) jäsen Vuosiperust. SUK 2. Yritysneuvontapalvelut Varsinais-Suomen YPK (sis. 1 yritysneuvoja) Yrityssalo Oy Suunniteltu jatkoa 2013 loppuun 3 seutukunnallista yritys- alkavien/vähän aikaan toimivien yritysten perusneuvontatyön lisäksi neuvojaa toiminnallisina tavoitteina neuvontaprosessin kehittäminen sekä noin kuukausittaiset tietoiskut alkavaa yrittämistä tukevista teemoista MASVA (sis. 1 yritysneuvoja, maaseutuyritysten neuvontapalvelu) Perusneuvonnan ja yritystukineuvonnan lisäksi järjestettiin yrittäjille ajankohtaisiltoja (9 kpl). Lähiruuan edistäminen seutukunnalla. Loipolis-/korkeakouluasiamies, osapäiväinen (KOKO) TuAMK Varsinais-Suomen YES keskus (yrittäjyyskasvatus) 2010 V-S yrittäjät Yrityspalvelujen verkosto Varsinais-Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymisen vauhdittajaksi (KV-foorumi) LSKK Suunniteltu jatkoa 2013 loppuun -5/2011 V-S liitto BASIS (PK-yritysten kansainvälistymispalvelujen kehittäminen), valmistelu TuY 8

10 Toimintalinja Hanke/toimenpide 2010 Jäsenyys 2010 Päättyy Toteuttaja Huomioitavaa Loipolis-yhteistyöosapuolen kehittämistoimepide/-hanke 3. Aluekehitys ja edunval- Loimaan seutukunnan KOKO-ohjelma LSKK vonta Seutukunnallinen markkinointi (Master Plan), suunnittelu LSKK Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tarkistus/toteutus (TOTSU) - V-S liitto Varsinais-Suomen elinkeinostrategia ELY keskus Maakunnallinen yhteismarkkinointi LSKK Loimaan seutukunnan pääkaupunkikerho/saviseura - LSKK SeutuNet-tilastopalvelu Vuosiperust. TIKE Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelu ELY -keskus Kehittämiskeskuksen 15 vuotisjuhlaseminaari 2010 LSKK Loimaan seutukunnan elinkeinomaiseman kehittämissuunnitelma 2010 LSKK Saviseura Vuosiperus. LSKK Elävä kaupunkikeskusta ry:n jäsen Vuosiperust. EKK Turun Kauppakamari ry:n jäsen Vuosiperust. Turun KK Suomen Yrittäjät /Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n jäsen Vuosiperust. V-S yrittäjät Pro Ysitie ry:n jäsen Vuosiperust. Pro Ysitie 9

11 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2010 Kehityskäytäväperusteinen aluerakenne ja matkailu Kehittämisen päämäärä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista kehitystä ja elinkeinoelämän elinvoimaisuutta maakunnan pääliikenneväylien suuntaiseen kasvupotentiaaliin tukeutuvalla kuntayhteistyöllä. Mittarit: Yritysmäärän, muuttoliikkeen ja matkailuvetovoiman kehittyminen seutukunnallisesti ja eri osissa seutukuntaa. Strateginen toimintalinja Painoarvo Keskeiset toimenpiteet Kuntien yritysalueiden kehittäminen * * * * Kt 41/mt 204 kehityskäytäväselvitys valmistui. Vt 9, Vt 10 sekä kt 41/mt 204 kehityskäytäväselvityksien pohjalta laadittiin markkinointimateriaalia yritysalueiden kehittämiseen teemoilla Kympintontit ja Kasvumaa. Markkinointia tukemaan perustettiin internet-sivut sekä 2. Kuntien asukasvetovoiman kehittäminen * * * Asumisen 7 pilottikohdetta hankkeen avulla tuotettiin kuhunkin seutukunnan kuntaan asumiseen liittyvä konkreettinen kohdesuunnitelma sekä koko seutukuntaa koskeva raportti, johon koottiin kehittämishanke-ideoita rahoitusmahdollisuuksineen alueen asukasvetovoiman parantamiseen. Kehittämiskeskus oli EKK (Elävät kaupunkikeskustat) ry:n jäsen 3. Alueen saavutettavuuden edistäminen * * 4. Seudun matkailupalvelujen näkyvyyden kehittäminen * Vaikutettiin voimakkaasti Pro Ysitie yhdistyksen perustamiseen ja sen toiminnan kehittämiseen ensivaiheessa liikenneturvallisuuteen tähtäävän edunvalvontayhteistyön käynnistämiseksi ja hankkeistamiseksi. Toteutettiin Maaseudun kulttuurista vetovoimaa matkailuun hanketta. Päättyy 5/2010. Aloitettiin Voimaa! matkailuhanke, päättyy 6/2012 Kuuluttiin Varsinais-Suomen maaseutumatkailun toimialahankkeeseen. Yhteistyö Turku Touringin kanssa. Toteutettiin Matkailualue Vihreän Kolmion toimintaa (sis. Laiturilta Laiturille -tapahtuman) Ideapankki/huomioitavaa 10

12 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2010 Metalli-, kone- ja puuteollisuus Kehittämisen päämäärä 2020: Lisätä seutukunnan metalli-, kone- ja puuteollisen yrityskannan valmiutta vastata kysynnän nopeatempoisuutta, asiakasperusteista räätälöintiä, moduulipohjaisuutta ja energiatehokkuutta koskeviin vaatimuksiin. Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet 1. Työvoiman saatavuuden edistäminen ja säilyttäminen * * * * Käynnistettiin osana KOKO:n toimintaa Loipolis-asiantuntijaryhmätyöskentely kone- ja metalliteknologian sekä puu- ja rakennusteollisuuden ryhmissä. Ryhmissä mukana kehittämiskeskuksen, Loimaan TE-toimiston, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän sekä Turun ammattikorkeakoulujen edustus sekä alueellisten yritysten edustus. Ryhmissä käsitellään kaikkia strategisiin toimintalinjoihin liittyviä teemoja. Oppilaitosten ja teollisten yritysten yhteistyön kehittäminen mm. järjestämällä oppimispaikkoja teollisiin yrityksiin, tähän liittyen järjestettiin Loipolis-yhteistyönä Metalli meets ME-tapahtuma alan opiskelijoille sekä yritysten edustajille. 2. Osaamisen kehittäminen * * * Osallistuttiin TRIOplus-hankkeeseen Järjestettiin osana KOKO:n Loipolis-yhteistyötä putkistopassikoulutus, osallistujia 24 henkilöä seitsemästä yrityksestä. 3. Yritysten verkostoitumisen edistäminen alihankintavalmiuksien parantamiseksi Kehittämiskeskus oli mukana Varsinais-Suomen puutuotealan koordinaatiohankkeessa KOKO:n kautta laadittiin seudullisen yrityshautomohankkeen projektisuunnitelma sekä rahoitushakemus hankkeelle * * Seudullinen verkostoitumishanke, jonka teemoina seudun sisäisiin alihankintavalmiuksiin tutustuminen (palvelut ja henkilöstön osittaisten yhteiskäyttömahdollisuuksien selvittäminen) ja messuyhteistyön tiivistäminen Resurssina Kasvun avain hanke 4. Tuotannon energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden kehittäminen * Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen tuotannossa (lämpö, sähkö, polttoaineet). Energia-asioissa hyödynnetään EETU-hankkeen toimintaa. Ideapankki/huomioitavaa Toimialahankkeissa huomioitava ns. rakentamisen ketjuun kuuluvien liittymäpintojen hyödyntäminen (puu metalli energiateknologia hyvinvointiteknologia). 11

13 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2010 Agribisnes Kehittämisen päämäärät 2020: Lisätä energia-alan liiketoimintamahdollisuuksia Loimaan seutukunnalla sekä luoda energiatehokkuudesta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä yritystoiminnan ja asutuksen sijoittumisen seudullinen vetovoimatekijä. Kehittää elintarvikeyritysten verkostoitumista, lisätä Loimaan seutukunnan painovoimaa raaka-ainetuotannossa, parantaa raaka-ainetuotannon kilpailukykyä sekä luoda uutta liiketoimintaa metalli-, ICT- ja elintarvikeklustereiden rajapintoihin Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet 1. Uusiutuvan energian tuotantoklusterin kehittäminen * * * * 2. Elintarviketeollisuuden raaka-ainetuotanto -osaamisen * * * vahvistaminen 3. Jalostuksen ja kaupan muodostaman ruokaketjun ke- * * hittäminen Kehittämiskeskus osallistui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen käynnistämään Varsinais-Suomen energiastrategia hankkeeseen. Kehittämiskeskus kuului Varsinais-Suomen kiinteän bioenergian edistämishankkeeseen. Kehittämiskeskus kuului Satafoodin ylimaakunnalliseen Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista -hankkeeseen. Valonian koordinoima EETU energiasta maakunnan etu hanke lähti käyntiin ja palkattiin seutukunnallinen energianeuvoja. Järjestettiin Satafoodin kanssa Marjanviljelyn kehittämisilta. Kehittämiskeskus oli mukana Lounafood Aitoa makua Varsinais-Suomesta hankkeessa sekä Tiedolla ja osaamisella aitoja makuja Lounais-Suomesta. Kehittämiskeskus kuului Satafoodiin. Seuturuoka saatavaksi hanke loi ja toimivan tuottajaringin ja lähiruokahylly -konseptin, jonka tavoitteena on lähiruuan saaminen kauppojen valikoimiin. Hankkeelle saatiin suuri medianäkyvyys ja uusia työpaikkoja syntyi 4 sekä uutta yritystoimintaa. Ideapankki/huomioitavaa Agribisnestoimialan seudullisessa kehittämisessä seurattavia teemoja ovat lisäksi - tietointensiivisten palvelujen mahdollinen ulkoistamiskehitys (mm. teknologia, tuoteturvallisuus, hallinnolliset tehtävät jne.) ja uusiutuvan energiatuotannon kytkeytyminen tuote- ja laitteistokehityksen kautta mm. metalliteknologiaan. - Käynnistettiin osana KOKO:n toimintaa Loipolis-asiantuntijaryhmätyöskentely agribisnes-työryhmässä. Ryhmässä mukana kehittämiskeskuksen, Loimaan TEtoimiston, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän sekä Turun ammattikorkeakoulujen edustus sekä Satafoodin, Lounafoodin, kuntien, alueellisten yhdistysten ja yritysten edustus. Ryhmissä käsitellään kaikkia strategisiin toimintalinjoihin liittyviä teemoja. 12

14 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2010 Hyvinvointiala Kehittämisen päämäärä 2020: Lisätä yrityksiä ja yksityisen sektorin työpaikkoja alan liiketoiminnan edellytyksiä kehittämällä. Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet 1. Uusien yritystoimintamahdollisuuksien edistäminen * * * * Käynnistettiin osana KOKO:n toimintaa Loipolis-asiantuntijaryhmätyöskentely hyvinvointityöryhmässä. Ryhmässä mukana kehittämiskeskuksen, Loimaan TE-toimiston, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän sekä Turun ammattikorkeakoulujen edustus sekä kuntien, sairaanhoitopiirin sekä alueellisten yritysten edustus. Ryhmässä käsitellään kaikkia strategisiin toimintalinjoihin liittyviä teemoja. 2. Osaamisen kehittäminen 3. Asiakaslähtöisten palveluverkostojen syntymisen edistäminen * * * * * Järjestettiin hyvinvointiteknologian hyödyntämismahdollisuuksiin liittyen Kunnon Koti hankkeen esittely yhteistyössä hanketta hallinnoivan Turun ammattikorkeakoulun kanssa Suunniteltiin ja järjestettiin Loipolis-yhteistyönä Kotona asumisen neljä kohtaamista koulutuskokonaisuus syksyllä 2010 Loipolis-työryhmässä valittiin hyvinvoinnin erityiseksi kehittämiskohteeksi ikääntyvien henkilöiden kotona asumisen tukeminen. Tähän liittyen päätettiin osallistua vuonna 2011 käynnistyvään KOKO-hankkeen kansallisen ikärakennemuutosverkoston Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys hankkeeseen. Testattiin KOKO-hankkeeseen liittyen sosiaalisen median mahdollisuuksia verkostoitumisen lisäämisessä käyttämällä yhteistä asioiden valmistelualustaa (NING). Vähäisen käytön vuoksi kokeilua ei jatketa. 4. Hyvinvointipalvelualueimagon kehittäminen * Päätettiin toteuttaa osana Loipolis-yhteistyötä hyvinvointialaa esitteleviä lehtiartikkelisarja. Toteutus tapahtuu vuoden 2011 puolella. Ideapankki/huomioitavaa 13

15 1.4. ALUEKEHITYS JA EDUNVALVONTA ALUEELLINEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA (KOKO) ( KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima, alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 24 :n mukainen erityisohjelma. Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 2009 kansallisen ohjelmaasiakirjan, ohjelma-alueet sekä kansalliset verkostot. Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa ja se jatkuu vuoden 2013 loppuun. Ohjelman tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn parantaminen. Painotus on elinkeino- ja innovaatiopolitiikan valintojen lisäksi laaja-alaisessa asuinympäristön ja yritysten toimintaympäristön kehittämisessä. Ohjelmalla parannetaan alueiden kehitysedellytyksiä ja käynnistetään strategisesti merkittäviä hankkeita. KOKO:a rahoitetaan maakunnan kehittämisrahalla, osana ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa. Maakunnan kehittämisrahan osuus on yleisesti 50 %. Kunnat vastaavat lopusta rahoituksesta. Loimaan seutukunnan KOKO:n kokonaisbudjetti vuonna 2010 oli euroa, josta Varsinais-Suomen liiton osuus oli euroa ja kuntarahoituksen osuus euroa. Loimaan seutukunnalla KOKO:n toteutus perustuu seutukunnalle vuonna 2009 valmistuneeseen elinkeinostrategiaan. Tavoitteena on kehittää erityisesti elinkeinostrategiassa valittuja kärkitoimialoja sekä viedä eteenpäin ns. kehityskäytäväselvityksissä (Vt 9, Vt 10, kt 41 ja tie 204) esille nostettuja toimenpideehdotuksia. Työskentelyssä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kansallisia verkostoja, joihin Loimaan seutukunta osallistuu. Seutukunta on mukana kansallisessa Innovaatiot ja osaaminen sekä ikärakennemuutosalueiden verkostossa. KOKO:n toimintaa koordinoi ohjelmakoordinaattori. Toiminta jakaantuu kahteen toimenpidekokonaisuuteen. Toimenpidekokonaisuus1: Osaamisen ja ennakointiverkoston kehittäminen ja hyödyntäminen Toimenpidekokonaisuuden toteuttamiseksi käynnistettiin vuoden 2010 alussa Loipolisyhteistyö. Loipolis on seudun kehittäjäorganisaatioiden; Yrityskolmion (Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus), Loimaan TE-toimiston, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän sekä Turun ammattikorkeakoulun muodostama sopimusperusteinen yhteenliittymä. Loipoliksen toiminta perustuu organisoituun työryhmätyöskentelyyn, jonka operatiivista toimintaa ohjaa Loipolis-johtoryhmä. Johtoryhmässä on jäsenet em. kehittäjäorganisaatioista, jonka lisäksi kokouksiin osallistuu asiantuntijajäsenenä hanketoimintaan liittyvissä asioissa Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n edustaja. 14

16 Loipolis-toiminnassa on perustettu toimialakohtaiset työryhmät käsittelemään metalli- ja koneteknologian, puu- ja rakennusteollisuuden, agribisneksen sekä hyvinvoinnin kysymyksiä. Lisäksi toimii koulutustyöryhmä, jossa käsitellään yleisiä osaamisen kehittämiseen ja koulutustarpeisiin vastaamiseen liittyviä kysymyksiä. Loipolis-työryhmien toimintaa tukee Loipolis-asiamies. Hänen tehtävänään on työryhmien toiminnan tukeminen ja työryhmien välisen koordinaation lisääminen vastaamalla työryhmäkokousten käytännön valmistelusta sekä osallistumalla työryhmäkokouksiin ja toimintaa tukevaan sidosryhmätyöskentelyyn. Loipolisasiamiespalvelu hankitaan ostopalveluna. Kilpailutuksen perusteella on tehty hankintapäätös palvelun hankkimisesta Turun ammattikorkeakoululta vuosina 2010 ja Toimenpidekokonaisuus 2: Kehityskäytävät Toimenpidekokonaisuuden päämääränä on vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista kehitystä ja elinkeinoelämän elinvoimaisuutta maakunnan pääliikenneväylien suuntaiseen kasvupotentiaaliin tukeutuvalla kuntayhteistyöllä. Painopistealueiksi on valittu strategiatyöskentelyn ja KOKO-ohjelmaehdotuksen valmistelun yhteydessä seuraavat asiat painoarvoltaan tärkeysjärjestyksessä: 1. Kuntien yritysalueiden kehittäminen 2. Kehityskäytäväselvityksiin perustuva kuntien asukasvetovoiman kehittäminen 3. Alueen saavutettavuuden edistäminen 4. Seudun matkailupalvelujen näkyvyyden kehittäminen Toimenpidekokonaisuuteen liittyviä kehittämisteemoja on lähdetty viemään eteenpäin osana kansallisen ikärakennemuutosverkoston toimintaa. Verkoston kautta on seutukunnan ja sen kuntien käyttöön hankittu ns. HEMAASU-ennakointimalli. Kyseessä on työvoiman kysynnän ja tarjonnan sopeuttamiseksi laadittu Excelpohjainen malli, jolla käyttäjä voi pohjatietoja muuttamalla nopeasti tehdä arvioita esim. väestön, työvoiman, työllisyyden, työpaikkojen ja aluetuotteen kehityksestä. Loimaan seutukunta ilmoittautui vuonna 2010 alustavasti kahteen kansallisen ikärakennemuutosverkoston kautta toteutettavaan hankkeeseen: Loimaan kaupunki on toimijana mukana hankkeessa Monikko monimuotoisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit. Pilottikohteena on Nahkatehtaan alue, jossa jatketaan Asumisen 7 pilottia hankkeessa aloitettua yhteisölliseen asumiseen, erilaisiin asuntotyyppeihin sekä toiminnallisesti monipuoliseen alueeseen tähtäävää suunnittelua yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa. Lisäksi ilmoittauduttiin vuonna 2010 alustavasti pilottiin Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys. Hankkeessa rakennetaan ja pilotoidaan teknologiaa hyödyntäviä palvelukonsepteja, joilla tuetaan ikääntyvien kotona selviämistä. Päätoteuttajana tässä hankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu. 15

17 PRO YSITIE RY ( VUOSIKERTOMUS 2010 Vuosi 2010 oli yhdistyksen toinen toimintavuosi. Yhdistys ajaa Turusta Venäjän rajalle johtavan VY 9:n ja samaa linjaa noudattavan rautatien kehittämistä. Helmikuussa 2010 liikenneministeriö hyväksyi tienumeroinnin muutoksen Kuopiosta Tohmajärven Niiralaan kulkevalle osuudelle. Nykymitassaan tie on 663 kilometriä pitkä Skandinavian Venäjään yhdistävä maamme merkittävin poikittaisyhteys. Koko valtatie 9 kuuluu eurooppalaiseen TERN-tieverkkoon. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan käytävän asemaan vuonna 2012 valmistuvassa liikennepoliittisessa selonteossa ja 2011 hallitusohjelmassa. Yhdistyksen hallitus suoritti opintomatkan Ruotsiin Mielenkiinto kohdistui Ruotsin valtion uuteen viranomaiseen Tarfikverketiin, joka aloitti toimintansa Pääkonttori sijaitsee Borlängessä. Tunnuslause on: kaikki pääsevät perille sujuvasti, ympäristöystävällisesti ja turvallisesti. Ruotsissa on määritelty liikenteen runkoverkko, joka sisältää raide-, ja tieyhteydet, lentokentät, satamat ja terminaalit. Toiminnanjohtaja Salminen osallistui Finnpron matkalle Yhdysvaltoihin Kohteena oli Portland ja San Fransisco. Yhtenä aiheena oli Yhdysvaltain liikenneverkosto. Yhdysvaltain valtaväylät on numeroitu 1:stä 830:een. Itälänsisuuntaisia ylimmän kategorian valtaväyliä on noin 100. Yksi pisimmistä oli käyttämämme väylä highway 30 Atlantic citystä aina Tyynen meren rannalle Astoriaan (Oregon) saakka. 2. KEHITTÄMISKESKUKSESTA YRITYSKOLMIOKSI JA UUDET TILAT Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus muutti Turuntie 6:sta Kauppalankatu 2:een kesällä Noina 13 vuoden aikana todettiin useaan otteeseen, että tilat eivät enää vastanneet tarkoitustaan. Lisäksi tiloja olisi pitänyt remontoida melkoisesti vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia. Loimaalla sijaitsevan ns. Valtion virastotalon omistajan vaihduttua Konda Kapital Oy:ksi, alkoi keskustelu uusien omistajien kanssa mahdollisesta siirtymisestä Vareliuksenkatu 2:een. Loimaalaisen tilitoimiston Pretax Loimaa Oy:n kanssa löydetty yhteisajatus koko kerrosta koskevan vuokraustarjouksen tekemisestä, osoittautui toimivaksi tavaksi hoitaa tilakysymys ja sen jälkeen, kun oli päästy yhteisymmärrykseen tarvittavista korjauksista ja muutoksista, Kehittämiskeskuksen puolesta sanottiin irti Kauppalankatu 2:n vuokraussopimus ja uusien tilojen vuokraussopimus allekirjoitettiin. Uusiin tiloihin sovittiin päästävän muuttamaan tulevan tammikuun aikana. Uusien tilojen etsimisen yhteydessä käytiin keskustelua myös toiminnan ulkoisen ilmeen muuttamisesta. Joulukuussa pidetyssä hallituksen kokouksessa päätettiin jatkaa valmistelua, jonka tarkoituksena oli koota Loimaan seutukunnan 16

18 kehittämiskeskus ry:n tuottamat yrityspalvelut oman markkinoinnissa ja tiedotuksessa käytettävän nimensä alle. Kokouksessa oli esillä esimerkkinimiesityksinä Avainyrityspalvelut, Virta-yrityspalvelut ja Ratas-yrityspalvelut. Kehittämiskeskuksessa työharjoittelussa ollut Turun ammattikorkeakoulun opiskelija Miia Lehtonen teki kokouksessa käydyn keskustelun ja siellä esitellyistä ehdotuksista saadun palautteen mukaisesti olleet kolme esitystä Loimaan seutukunnan yrityspalveluiden markkinoinnissa käytettäväksi nimeksi. Niminä tässä esityksessä olivat: 1. Yritysavain, 2. Yrityskolmio ja 3. Akseli. Näistä valittiin Yrityskolmio, jolle laadittiin samalla asianmukainen graafinen ohjeistus. Sovittiin myös, että asia julkistettaisiin samana päivänä kuin olisi uusien tilojen avoimet ovet ja tilojen virallinen käyttöönotto. 3. MESSU- JA MARKKINOINTITAPAHTUMAT Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen messu- ja markkinointitapahtumat toteutetaan pääsääntöisesti hankkeiden avulla. Vuoden 2009 aikana Kehittämiskeskus toteutti seuraavia hankkeita, joiden avulla voitiin toteuttaa messu- ja markkinointitapahtumia: Maaseudun kulttuurista vetovoimaa matkailuun, Kasvu Avain, Varsinais-Suomalaisten yrityspalveluiden kehittämisprojekti - YPK ja maaseutuyritysten neuvontapalvelu (MASVA). Markkinointitoimenpiteitä Esitemateriaalit - AMO-hankkeen kautta totetutettiin Kasvumaa ja Kympintontit esitteet, sekä niiden markkinointia tukevat internet-sivut - Vihreän Kolmion Matkailukartta Ryhmäretkiesite Taidepaletti ja taidepassi - Hunajaisia hetkiä esite - Tapahtumakalenteri 2010 kirjallisena ja sähköisenä - Matkailukartan valmistelutyöt - Ryhmätuote-esitteiden valmistelutyöt - Maakunnalliseen käyttöön kerättiin tiedot majoitus- ja mökkitarjonnasta, saunatarjonnasta ja Turku Convention Bureaulle kokous- ja ohjelmapalvelut kokouskäsikirjaan - Kehitettiin oppaiden ja yrittäjien yhteistyöllä uusia luontoon, aktiviteetteihin, ruokaan, ostoksiin ja kulttuuriin liittyviä retkiohjelmia - Osallistuminen kevään ja syksyn Koulutuskalenteriin Vihreän Kolmion matkailumateriaaleja on toimitettu sekä oman että lähialueen matkailuesitteiden jakelupisteisiin. Esitteitä on toimitettu valtakunnallisesti matkailu- ja matkatoimistoihin, yksittäisille matkailijoille ja matkanjärjestäjille. Tärkeänä osana on ollut ryhmätuotteiden suunnittelu ja tarjousten laadinta sekä matkailuneuvonta. 17

19 Messu- ja markkinointitapahtumiin osallistuminen - Helsingin kansainväliset Matka 2010 messut yhdessä Ypäjän kylämatkailuhankkeen kanssa - Suoma-tuotetori 2.2. Tampereella ja 4.2. Hämeenlinnassa yhteispöytä Suomen maatalousmuseo Saran kanssa - Tourest.-messut Tallinnassa yhdessä Turku Touringin kanssa. - Markkinointitempaus Vihreä Tori Turussa Panimoravintola Koulussa. - Kotimaan matkailumessut Tampereella yhdessä Ypäjän kylämatkailuhankkeen ja viiden yrittäjän kanssa - Koskisfolkissa esitejakelulla OKRA, Oripää Suoma-tuotetori Jyväskylässä 7.9. yhteispöytä Suomen maatalousmuseo Saran kanssa - Maakunnallinen matkailun markkinointitapahtuma Senioritempaus Uudessakaupungissa Tampereen Alihankintamessut Elma Messut Helsingin messukeskuksessa mukana Sarka, Kosken kartano, Herrasmanni ja Kylämäen Hevostila. Yhteistyökumppanina Hunajayhtymä Oy. Markkinointi-ilmoitukset 4. TALOUS - Huvia meren rannalla 2010 esitteeseen osallistuminen - Opettaja-lehden kevään ja syksyn ilmoituskokonaisuus - Loma-Suomi 2010 esitteeseen osallistuminen - Pohjola-Norden lehdessä ilmoitus ja juttu Vihreän Kolmion matkailualueesta - Huvia meren rannalla 2011 esitteen materiaalikeräys Kehittämiskeskuksen toiminta perustuu tehtyyn sopimukseen kuntien rahoituksesta, joka vuodelle 2010 sovittiin tasolle 17,50 / asukas. Kyseisellä summalla kunnat ovat sopineet rahoittavansa sekä perustoimintaa että hankkeita. Kyseisellä rahoituspohjalla vuoden 2010 kokonaisbudjetti oli ,50. Asukkaita oli Kunnat maksoivat jäsenmaksuna ,00. Hallituksessa sovittujen toimenpiteiden toteuttaminen suoritettiin kuitenkin arvioitua pienemmin kustannuksin, joka tarkoittaa sitä, että vuoden 2010 aikana tarvittiin kuntien rahaa vain ,00 eli 16,78 / asukas. Täten laskennallista säästöä kertyi ,50 eli 0,72 / asukas. Kehittämiskeskuksen käyttämä 16,78 /asukas jakautui seuraavasti: perustoiminnot /asukas ja hankkeet 5,90 /asukas. 18

20 Vuonna 2010 Kehittämiskeskuksen kokonaisbudjetti toteutui seuraavasti: VUOSI BUDJETOITU KUNTARAHA/ ASUKAS, TOTEUTUNUT KUNTARAHA/ ASUKAS, ASUKAS- LUKU KOKONAIS- BUDJETTI, TOTEUTUNUT BUDJETTI, SÄÄSTÖ, ,50 16, , , ,50 Kehittämiskeskuksen perustehtäviin sisältyvän yritysneuvonnan yhtenä tehtävänä on avustaa seutukunnan yrityksiä niiden hakiessa erilaisia tukia toimintansa kehittämiseen. Rahoitusta myöntävinä tahoina toimivat Finnvera, ELY-keskus ja Varsinais-Suomen liitto. Varsinais-Suomen hankeverkosta saatavan tiedon perusteella Loimaan seutukunnalla on vuonna 2010 ollut 52 hanketta, joihin on myönnetty tukirahaa yhteensä ,00 kokonaiskustannusten ollessa ,00. Täten tukirahaa on tullut seutukunnalle 82,35 /asukas. Hankkeille saatava rahoitus tapahtuu jälkikäteen, joten esim. osa vuoden 2010 syntyneitä kustannuksia vastaavista rahoitusviranomaisten suorituksista tapahtuu vasta vuoden 2011 aikana. Hankerahoituksen lisäksi Kehittämiskeskuksen yrityspalvelut tehtävänsä mukaisesti neuvoo seutukunnan yrityksiä yritysten tarpeisiin perustuvissa rahoitusratkaisuissa. Pääsääntöisesti rahoitusratkaisuissa ei tarvita ns. kuntarahaa Kehittämiskeskuksen kautta vaan edunsaaja huolehtii itse omarahoituksesta. ELY -keskuksesta saadut rahoitukset rahoitusmuodon mukaan olivat Maaseutuohjelma - kokonaissumma ,00 ja 21 kohdetta (2009 kokonaissumma oli ,00 ja kohteita oli 22 kpl) Yritystukilaki - kokonaissumma ,00 ja kohteita oli 12 kpl, joista kaksi ei saanut rahoitusta (2009 kokonaissumma ,00 ja 15 kohdetta, joista yksi ei saanut rahoitusta) Energiatuki - kokonaissumma ,00 ja kohteita oli seitsemän, jotka kaikki saivat rahoituksen (2009 kokonaissumma ,00 ja 4 kohdetta, joista yksi saanut rahoitusta) Valmistelurahoitus - kokonaissumma oli ,00 ja kohteita oli neljä, jotka kaikki saivat rahoituksen (kokonaissumma ,00 ja 2 kohdetta, joista yksi saanut rahoitusta) 19