Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus YRITYSKOLMIO ry:n VUOSIKERTOMUS 2012

Transkriptio

1 Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus YRITYSKOLMIO ry:n VUOSIKERTOMUS 2012

2 SISÄLTÖ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS.. 1. YRITYSKOLMION TOIMINTA YRITYSNEUVONTA 1.2. YRITYSNEUVONTAA JA KEHITTÄMISTÄ TUKEVAT TOIMINNOT SUOMEN UUSYRITYSKESKUKSET RY (SUK) SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT RY (SEKES) VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT RY TURUN KAUPPAKAMARI RY VARSINAISSUOMALAISTEN YRITYSPALVELUIDEN KEHITTÄMIS- PROJEKTI YPK BASIS (BUILDING UP AVAILABILITY OF SME INTERNATIONALISA- TION SERVICES) HANKETOIMINTA ALUEKEHITYS JA EDUNVALVONTA ALUEELLINEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA (KOKO) PRO YSITIE RY. 2. MESSU- JA MARKKINOINTITAPAHTUMAT.. 3. TALOUS. 4. HALLITUS, HENKILÖKUNTA, KIRJANPITO JA TILINTARKASTAJAT HALLITUS 4.2. HENKILÖKUNTA 4.3. KIRJANPITO TILINTARKASTAJAT. SIVU

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2012 Yrityselämän isot muutokset Seutukuntamme väkiluku on asukasta eli alle yksi prosentti Suomen väestöstä. Täällä on peltoa noin hehtaaria eli noin viisi prosenttia Suomen peltopinta-alasta. Seutukunnan väkiluku ja taloudellisen toimeliaisuuden tulokset voidaan laskea niin, että seutukunta on noin 10 prosenttia Varsinais-Suomesta. Alueemme koko bruttokansantuote vastaa noin yhtä STX:n Turun telakalta valmistunutta loistoristeilijää. Pelkästään meidän koneteknologian piirissä olevissa yrityksissä työskentelee noin henkilöä. Tämä joukko juoksuttaa seutukunnalle jopa 200 miljoonan euron vientitulot. Teollisuus on täällä pientä ja perheyritystaustaista. Palveluyritykset ovat pääosin 1-5 hengen kokoluokassa. Yritysten sukupolvenvaihdokset ja tuotannonmuutokset ovat menneet nappiin. Isoimmat palveluyritykset ovat Manpower Group Solutions ja YTK eli Loimaan kassa. Näissä kahdessa yrityksessä työskentelee yhteensä noin 250 henkilöä. Loimaa seutukunnan yrityskanta on voimakkaassa muutoksessa. Isoista teollisuusyrityksistä kirpaisevana esimerkkinä on Leaf/Cloettan poismuutto Aurasta. Esimerkistä käy myös Ecompin muutto Marttilasta Latviaan. Tarvasjoella Seppälän Tiili on vähentänyt voimakkaasti väkeään ja HK:n Mellilän teurastamosta on loppumassa noin 10 työpaikkaa. Merkittävistä palveluyrityksistä MLL siirtää yli 60 henkilön yksikön Yläneeltä Paimioon. Korvaavat yritykset ovat lähtijöitä merkittävästi pienempiä. Kunnille tämä tuo kestävyysvajeen, jota ei enää kyetä korvaamaan verojen eikä käyttömaksujen korotuksella. Vinkkejä viisaammilta tulevaisuusajattelussa meiltä ja muualta Pyrin seuraavassa vähän ennustamaan tulevaisuutta ja käytän itseäni viisaampien termejä ja puheenvuoroja mm. Olli Hietasen, joka on Tulevaisuuden Tutkimuskeskuksen kehittämisjohtaja. Hänen tietonsa ja taitonsa ovat laajasti käytössä Varsinais-Suomen liitossa ja Loimaan seutukunnan Tulevaisuusklubin työskentelyyn hän osallistui vuosina Elämme jo osin perhostaloudessa, joka tarkoittaa, että tuotteet tai palvelut ovat huipulla aina lyhenevän ajan eli kuvainnollisesti perhosen eliniän. Työllistävyydestä on kaikilla aloilla siirrytty tehokkuusajatteluun. Nuutajärven 220-vuotinen yritystaival Urjalan Nuutajärvellä on päättymässä. Finlaysonin 150 vuotta vanha taival Forssassa päättyi joku vuosi sitten. Nokian huippukausi Suomessa kesti 25 vuotta. Nokian syöksy heitti Salon seudun ennennäkemättömään kipuiluun kunnallistaloudessa. Arvoketjut ylösalaisin teollisuuden osalta Tiedon siirtokustannukset ovat alentuneet ja tekniikat menneet tiikerin loikilla eteenpäin. Osaaminen on siirtynyt rajojen yli kaikkialle maailmaan. Maailmankauppa on vapautunut. Arvoketjut ovat pirstoutuneet eri maihin ja maanosiin. Ennen valmistuksen osuus tuotteesta oli %, tutkimus- ja kehittämismenot, rahoitus, hallinto, muut palvelut olivat % tuotteesta. Nyt asia on toisin päin; logistiikka, välikädet, verkkokauppa ja brändin eli tuotemerkin hallinta ja markkinointi vievät suurimman osan tuotteen arvonlisäyksestä eli itse tuotteen valmistus on erittäin pieni osa tuotteen kokonaisuudesta. Ja se tarkoittaa, että entisenlaista teollisuutta ei ainakaan lähivuosina tule Eurooppaan, Loimaalle eikä Loimaan seutukunnalle. Vaikka valmistuksen osuus tuotteesta on pienentynyt, itämaiden kustannustaso vaikuttaa vahvasti valmistuspaikkaan. Onneksi täällä on vielä menestyviäkin toimialoja, joiden valmistusta ei kannata siirtää kaukomaille, alat kukoistavat. Lähivuosien avain selviämiseen on riittävien edellytysten luonti alueella jo toimiville yrityksille. Katso seuraavan sivun kuva 2

4 Rakennusaineita valmistavat sahat Pöytyällä ja Raunion saha Koski Tl kunnassa ovat pärjänneet hyvin muutoksessa. Koskella on mm. Ojarannan rakennus ja lisäksi pienempiä rakennusliikkeitä kuten Pöytyälläkin. Kaupan alalla muutos näkyy uusina ja pieninä Salen ja Siwan ketjukauppoina. Loimaa lähti tavoittelemaan vähittäiskaupan liikevaihdossa Forssaa. Uudet Citymarket ja Prisma nostavat Loimaalla vähittäiskaupan liikevaihdon lähemmäs 120 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden aarrearkku Onko se biotalous, järkevä asuminen, hoiva-ala ja hoivateknologian soveltaminen, nettikaupan valtavan kasvun vaatima logistiikka, lähiruoka vai uudet energiamuodot? Nyt voi jo yksinkertaisimpia tuotteita tulostaa kotona 3-D tulostimilla. Kehityksessä pitäisi Loimaan seutukunnan pysyä ennakkoluulottomasti mukana. Onneksi meillä on kymmeniä osaavia kasvuyrityksiä, joiden tuotteet ovat maailmanlaajuisestikin huippua. Julkinen talous On selvästi nähtävissä, että jatkossa Suomi siirtyy vauhdilla kohti yhtä julkista taloutta. Merkittävät yritykset eivät yleensä siirry paikkakunnalta toiselle. Kynnyskysymys on energian saanti edulliseen hintaan ja työvoimaan liittyvät kilpailuedut Suomen sisällä. Halpa asuminen kuuluu tähän sarjaan. Lapissa kaivosteollisuus on ollut väliaikainen lottovoitto. Tätä seutua lähin kaivos on Huittisissa. Kaikkien tuotteiden kohdalla hiilijalan ja hiilikädenjälki on ratkaisevaa. Loimaalla Pauli Salminen, toimitusjohtaja 3

5 1. LOIMAAN SEUTUKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS YRITYSKOLMIO RY:N TOIMINTA Yrityskolmion toiminta jakaantuu kahteen kokonaisuuteen: 1) perustoimintaan, jonka tehtävänä on huolehtia yritysneuvonnasta, aluekehitystyöstä ja alueen edunvalvonnasta ja 2) hanketoimintaan, jossa kuntien rahoitusta käytetään omarahoitusosuuksina erilaisissa kehittämishankkeissa. Yrityskolmion virallinen nimi on Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus Yrityskolmio ry. Mahdollisuuksien mukaan käytetään kuitenkin pelkkää Yrityskolmio -nimeä YRITYSNEUVONTA Yrityskolmion peruspalveluihin sisältyvä yritysneuvonta on osa yrityspalveluja. Yrityspalveluilla oli vuoden 2012 aikana asiakastapahtumaa, joista 650 oli tilaisuuksien yhteydessä ja loput asiakastapahtumaa jakautuivat tapahtuman luonteen ja kuntien mukaan seuraavasti (alempi luku sulkeissa = edellinen vuosi): KUNTA YRITYS- TEN MÄÄRÄ KUNNAS- SA KASVU % YRITYS- NEUVON- TA ja EETU STARTTI- LAUSUN- NOT ELY- KES- KUS, RA- HOITUS YRITYS- KÄYNNIT MASVA LAUSUN- NOT SUMMA KONTAK- TIT/YRITY S-MÄÄRÄ % AURA 309 (287) 7,67 (0,00) 79 (74) 5 (1) 7 (8) 31 (36) 0 (0) 122 (119) 39,00 (41,46) KOSKI TL 224 (223) 0,44 (2,29) 30 (47) 2 (4) 8 (5) 16 (18) 0 (0) 56 (74) 25,00 (33,18) LOIMAA (1.310) -0,23 (2,50) 510 (512) 27 (22) 43 (23) 230 (161) 0 (1) 810 (719) 62,00 (54,89) MARTTILA 169 (168) 0,59 (4,35) 29 (31) 0 (0) 11 (3) 15 (11) 0 (0) 55 (45) 33,00 (26,79) ORIPÄÄ 124 (126) -1,61 (0,00) 44 (35) 1 (0) 4 (3) 21 (19) 0 (0) 70 (57) 56,00 (45,24) PÖYTYÄ 731 (699) 4,58 (4,48) 150 (169) 11 (15) 17 (9) 68 (36) 0 (0) 246 (229) 34,00 (32,76) TARVASJOKI 153 (161) -5,23 (2,54) 16 (35) 1 (1) 0 (1) 9 (9) 0 (0) 26 (46) 17,00 (28,57) YHTEENSÄ (2011) (2.974) 1,45 (2,69) 858 (903) 47 (43) 90 (52) 390 (290) 0 (1) (1.289) 46,00 (43,34) VS.VUOSI ,00 % yritysten lukumäärä per yrityksiä per capita n. 8 % Asiakastapahtumista n. 45 % kohdistui tuotannollisiin yrityksiin ja n. 55 % palvelu-yrityksiin. Tilastotietokanta: ( koko vuoden tilanne ). Tilastoon tulevat yritykset ja toimipaikat, jotka ovat toimineet yli puoli vuotta tilastovuonna ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai joiden liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan (vuonna 2011 raja ) 4

6 Lisäksi hankkeiden avulla on järjestetty yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville seuraavanlaisia tilaisuuksia: 1. Varsinaissuomalaisten yrityspalveluiden kehittämisprojekti YPK teemainfot, yhteensä 220 osallistujaa, aiheina - Yrityksen perustajan info (3 kpl) - Ideasta yritysideaksi (2 kpl) - Oma Yritys messumatka Helsinkiin - Ota hyöty irti julkisista palveluista! - Ensivaikutelman luominen heti kättelyssä - Sopimuksista suojaa ja pelisääntöjä + klinikkapäivä yrityksille (3 kpl) - Taloushallinnon tulevaisuuden haasteet - Sosiaalisen median ABC Lisäksi - Hyvinvointiverkoston työryhmä keväällä ja syksyllä - Kaupan ja palvelualan verkostoryhmät (3 kpl) - Yritysneuvontapalveluiden markkinointi OKRA-messuilla 7/ Yritysneuvontapalveluiden kolumnit ja lehtijutut, mm. Loimaan Lehti ja Yritteliäs Auranmaa 2. LoiMaaseutu - maaseudun yritysneuvontaa (MASVA) hankkeen puitteissa järjestettiin kuusi tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 106 henkilöä - Alkutuottajasta elintarvikkeen jatkojalostajaksi (osallistujia 20 henkilöä) - Lähiruokatreffit Aitoja makuja Loimaan seutukunnalta (osallistujia 28 henkilöä) - Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto info (osallistujia 5 henkilöä) - Mestaruuskahvit (osallistujia 11 henkilöä) - Tuote- ja palvelukehitys käyntiin - ideasta markkinoille (osallistujia 28 henkilöä) - Yrittäjätreffit omistajanvaihdosiltapäivä (osallistujia 17 henkilöä) 3. Voimaa! matkailuhankkeen puitteissa on järjestetty seuraavanlaisia tilaisuuksia joihin osallistui 130: - Äkkinäisiin elämänmuutoksiin varautuminen (osallistujia 26 henkilöä) - Lähiruokaverkostoitumistapaaminen yhteistyössä LoiMaaseutu hankkeen kanssa (osallistujia 28 henkilöä) - Turvallisuusasiakirjakoulutus (osallistujia 6 henkilöä) - Infotilaisuus kotimajoituksesta (osallistujia 14 henkilöä) - Varsinais-Suomen matkailuohjelman päivitystilaisuus Loimaan seutukunnalla (osallistujia 12 henkilöä) - Venäläiset matkailijat Suomessa (osallistujia 12 henkilöä) - Opintomatka Mikkelin seudulle (osallistujia 32 henkilöä) 5

7 Loimaan seutukunnan yrityshautomo hanke (Loimaan kaupunki hallinnoi) on järjestänyt asiakkailleen teemapäivät: - Taloushallinto, kaksi kertaa - Vakuutukset ja rahoitus - Sopimusoikeus - Sovelluskehitys Yhdessä Vakka-Suomen yrityshautomon ja Luovien alojen yrityshautomo Creven kanssa järjestettiin teemapäivät: - Persoonallisuustyypit tutuiksi - Tiedotus ja media - Brändäys Varsinais-Suomen yrityspalveluiden kehittämisprojekti YPK, Loimaan seutukunnan yrityshautomo ja Varsinaissuomalaiset naiset nousuun! projekti järjestivät yhdessä Loimaan seutukunnan naisyrittäjille ja yrittäjiksi aikoville yhteisen verkostoitumisillan. Verkostoitumisiltaan osallistui 26 henkilöä. Yrityshautomossa on asiakastapaamisia ollut 101 kpl. Uusia ideoita on esitetty 17 kpl ja ne jakaantuvat kunnittain Koski Tl 1 Loimaa 9 Oripää 1 Marttila Pöytyä 4 Tarvasjoki 1 Turku 1 17 Hautomostatuksen sai viisi yritystä: yksi Aurasta, Loimaalta ja Marttilasta ja kaksi Pöytyältä. Edellä mainittuihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 545 henkilöä. Yrityskolmio on mukana BASIS hankkeessa (Building up Availability of SME Internationalisation Services) eli yritysneuvojien kansainvälistymisosaamisen kehittäminen, jonka puitteissa on toteutettu 2 uutislehteä (Newsletters), 3 koulutuspäivää (Training Days), 3 vierailupäivää (Study Visits) ja 3 tulevaisuustyöpajaa (Future Workshops). Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 105 henkilöä Latviasta, Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Kaiken kaikkiaan eri tilaisuuksiin osallistui 650 henkilöä. 6

8 1.2. YRITYSNEUVONTAA JA KEHITTÄMISTÄ TUKEVAT TOIMINNOT SUOMEN UUSYRITYSKESKUKSET RY (SUK) ( Yrityskolmio on ollut jäsenenä Suomen Uusyrityskeskukset ry:ssä helmikuusta Kehittämiskeskus on Länsirannikon ryhmässä, johon kuuluvat myös Porista Yrityspalvelu Enter, Uudestakaupungista Ukipolis Oy ja Turusta Yrityspalvelukeskus Potkuri. Enter ryhtyi huolehtimaan vuoden 2011 alusta myös Rauman seudun Uusyrityskeskus palveluista. Vuoden 2012 aikana Enter fuusioitiin Prizztech Oy:hyn SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT RY (SEKES) ( Yrityskolmio on vuonna 2004 perustetun SEKES Ry:n perustajajäseniä. SEKESin tavoitteina on täsmentää jäsenistön ulkoista profiilia ja luoda uusia, tehokkaita toimintamalleja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. SEKES valjastaa verkoston resurssit sekä kuntien että yhteistyökumppaneiden tehokkaaseen käyttöön. Lisäksi SEKES kehittää kansainvälistä toimintaa VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT ( Yrityskolmio on jäsenenä Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:ssä mahdollistaen suoran yhteyden sekä maakunta- että paikallistasolla tapahtuvaan yhteydenpitoon KAUPPAKAMARI ( Yrityskolmio on jäsenenä Turun kauppakamarin Loimaan osastossa. Turun kauppakamarilla on merkittävä edunvalvontavastuu, koska se on ainoa aluetasolla itsenäisesti toimiva koko elinkeinoelämän etuja ajava organisaatio. Edunvalvonnan ytimen muodostaa valiokuntatyöskentely (Yrityskolmion Pauli Salminen on elinkeinopoliittisen valiokunnan jäsen), jonka kautta kauppakamarin jäsenyrityksissä oleva asiantuntemus ja näkemykset saadaan esille ja vietyä eteenpäin. Loimaan kauppakamariosaston asiamiehenä toimii Yrityskolmion yritysneuvoja Ollipekka Hoffrén. 7

9 VARSINAISSUOMALAISTEN YRITYSPALVELUIDEN KEHITTÄMIS PROJEKTI YPK Varsinaissuomalaisten yrityspalveluiden kehittämisprojekti YPK on ESR -rahoitteinen kehittämisprojekti, jota toteutetaan Salon, Vakka-Suomen, Turunmaan ja Loimaan seutukuntien alueilla. Yrityssalo Oy toimii projektin hakijana ja hallinnoijana. Projektin päätavoitteena on parantaa Varsinais-Suomessa toimivien, julkista neuvontapalvelua tarjoavien organisaatioiden edellytyksiä vastata toimintaympäristön muutoksista ja yritysten kasvavista tarpeista johtuviin vaatimuksiin. Projektin avulla voidaan vahvistaa seudullisten neuvontaorganisaatioiden resursointia, tehostaa seuduilla toimivien julkisia palveluita tuottavien organisaatioiden välistä verkostoitumista sekä tiivistää eri seutujen asiantuntijaresurssien yhteistyötä. Projektin toteutuksessa kiinnitetään myös huomiota yrittäjyyden esteiden selvittämiseen ja niihin vaikuttamiseen sekä neuvontapalveluiden vaikuttavuuden seurantaan ja jatkuvaan parantamiseen. Em. tavoitteita edistämään ostettiin loppuvuodesta projektirahoituksella yhteishankintana projektin muiden toteuttajien kanssa Hakosalo Oy:n asiakkuudenhallintaohjelma YrinetCRM, joka otetaan täysipainoiseen käyttöön v YPK -projektin toimijoiden käytössä on myös K4 - Kehittämistä, Kasvua, Kannattavuutta, Koulutusta kehittämistyökalu, jonka avulla voidaan parantaa pk- ja mikroyritysten kannattavuutta, avittaa yrityksiä kehittämään ja tehostamaan toimintaansa sekä löytämään uusia kasvumahdollisuuksia. Palvelu on suunnattu erityisesti kasvuhaluisille yrityksille. K4:n avulla voidaan toteuttaa yritysryhmille heidän tarpeisiinsa räätälöityä koulutusta sekä tarjota eri alojen asiantuntijapalveluita yritysten käyttöön. K4:n palvelut ovat maksullisia, mutta yrityksen saama tuki on keskimäärin noin 50 % kustannusten loppusummasta ja yrityksen koosta riippuen BASIS (BUILDING UP AVAILABILITY OF SME INTERNATIONALISATION SERVICES BASIS-hanke tehostaa pienille ja keskisuurille yrityksille tarjottavaa kansainvälistymisneuvontaa ja parantaa kansainvälistymisneuvonnan paikallista saavutettavuutta. Hankkeen keskeisinä tavoitteina on vahvistaa yritysneuvojien kansainvälistymisosaamista ja seudullisten yrityspalvelukeskusten kykyä välittää perusneuvonnan ohella kansainvälistymispalveluita. Central Baltic Interreg IV A -ohjelmasta osin rahoitettavaan hankkeeseen osallistuu 14 partneria Virosta, Latviasta, Ruotsista ja Suomesta. Suomalaiset partnerit Turun yliopiston lisäksi ovat Turun Seudun Kehittämiskeskus, Ukipolis Oy, Yrityskolmio, Yrityssalo Oy ja Posintra. Tukipartnereina toimivat Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskukset ja Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry. 8

10 1.3. HANKETOIMINTA Vuoden 2009 kuntakohtaisten elinkeino-ohjelmien pohjalta tehtiin seutukunnallinen elinkeinostrategia ( ), jonka päivittämisestä vuoden 2013 aikana sovittiin Yrityskolmion hallituksessa syksyllä Strategian perusajatus voidaan esittää alla olevan kuvion avulla: Kaikkia toimialoja Strategiset Seutukunnan koskevat peruspalvelut toimialat visio 2020 Infrastruktuuri Yritysneuvonta Koulutus Työvoima Agribisnes Loimaan seutukunta menestyy tukemalla yritystensä menestymismahdollisuuksia ja Metalli ja kone muodostaa kilpailukykyisen vaihtoehdon uusien yritysten sijoittumiselle ja perustamiselle. Puu ja rakentaminen Tasapainoinen kehitys taataan hyödyntämällä sijaintia maakunnan kehityskäytävillä sekä Hyvinvointi panostamalla osaamiseen ja laadukkaaseen asumiseen. Toteutusorganisaatio: LOIPOLIS Seutukunnallisen elinkeinostrategian valmistelussa valittiin seutukunnan strategisiksi toimialoiksi Agribisnes, Metalli ja kone, Puu ja rakentaminen sekä Hyvinvointi. Valinnan yhtenä tavoitteena oli luoda strateginen toimintaohjelma, jonka avulla suunnitellaan, toteutetaan ja rahoitetaan hankkeet ja muut toimenpiteet. Strategisessa toimintaohjelmassa esitetään aluerakenteen ja yritystoiminnan päätoimialojen toimintaympäristön kehittämisen päämäärät, painoarvotetut strategiset toimintalinjat sekä toimintalinjoihin kuuluvat kärkitoimenpiteet. Lisäksi on esitetty muita strategiatyön yhteydessä esiin tulleita toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä ja hankeideoita ns. "ideapankkiin" koottuna. Näitä voidaan huomioida resurssien riittäessä tai tulevaisuudessa. 9

11 Strategisen toimintaohjelman jakautumista teemoihin seudun koheesion ja kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmista on havainnollistettu seuraavassa kuviossa Seutukunnan koheesion ja kilpailukyvyn kehittäminen strategisessa toimintaohjelmassa LOIMAA ORIPÄÄ Matkailuvetovoima Asukasvetovoima KOSKI TL Elinkeinoinfrastruktuuri Seudun koheesio ja vetovoima Yritysten kilpailukyky Alueellinen edunvalvonta PÖYTYÄ Osaamis- ja innovaatiorakenteet Yrityspalvelut Yhteistyöverkostot MARTTILA AURA TARVASJOKI Seuraavilla sivuilla esitellään seutukunnallisen elinkeinostrategian mukaisesti esitetyt vuodelta 2011 jatkuneet ja vuonna 2012 aloitetut hankkeet ja muut toimenpiteet Hankkeet ja muut toimenpiteet on jaoteltu seuraaviin kokonaisuuksiin: - Yrityskolmion perustoimintaa tukevat hankkeet ja jäsenyydet - Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna Kehityskäytäväperusteinen aluerakenne ja matkailu, Metalli-, kone ja puuteollisuus, Agribisnes ja Hyvinvointi 10

12 Hankkeet esitettynä sekä toteuttajan ja toteuttamisajan että jäsenyyksien mukaisesti vuoden 2012 alkaessa. Päivämäärä solussa merkitsee toimenpiteen/hankkeen päättymisajankohtaa. HANKKEET A. YRITYSKOLMION OMAT (2012 TAI ENNEN ALKANEET) 1. Voimaa! matkailuhanke Seuturuoka laajenee Maaseutuasiakasvastaava (MASVA I) EETU - Energianeuvoja (MASVA II) Loimaan seutukunnan KOKO -ohjelma LSK:n elinkeinomaiseman kehittämissuunnitelma Auranmaan Helmet TOTSU B. YRITYSKOLMION OMAT (2013 ALKAVAT) 1. Uudet liiketoimintamahdollisuudet, toimialahanke 1.6. C. YRITYSKOLMION OMARAHOITTEISET 1. Kansainväliset operaatiot 2. Pienprojektit 3. Turku Touring Oy D. PARTNERIHANKKEET (2012 TAI ENNEN ALKANEET) 1. LounaFood- aitoa makua Varsinais-Suomesta Varsinais-Suomen puutuotealan koordinaatiohanke Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen maaseutumatkailun toimialahanke V-S yrityspalveluiden kehittämisprojekti, YPK Varsinais-Suomen YES keskus Kulttuuriyrittäjyysverkosto, Luovat Kesannot SeutuNet tilastopalvelu 9. ARSNET V-S yrityspalveluiden kehittämisproj. resurssiosa, YPKR Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelu 12. Maakunnallinen elinkeinostrategia 13. Kyläasiamies SPURTTI FYYRA BASIS (Pk-yritysten kansainvälistymispalveluiden kehitt.) 17. Monialainen yrityshautomo E. PARTNERIHANKKEET (2012 ALKANEET) 1. Lounais-Suomen aluetietopalvelu/lounaispaikka E-palvelu F. JÄSENYYDET 1. SEKES RY 2. Elävä Kaupunkikeskusta Ry 3. Suomen Uusyrityskeskukset ry 4. Suomen Yrittäjät Ry 5. Turun Kauppakamari Ry 6. Pro Ysitie ry 11

13 Yrityskolmion perustoimintaa tukevat hankkeet ja jäsenyydet Toiminnan päämäärä: Yrityskolmio tukee seutukunnalla jo toimivien yritysten menestymismahdollisuuksia ja uusien yritysten sijoittumista ja perustamista toimialueelleen. Toiminnallaan Yrityskolmio muodostaa jäsenkunnilleen kilpailukykyisen toimintamallin seudullisten yrityspalvelujen järjestämiseksi. Yleistä toiminnan organisoimisesta: Osa oheisiin toimintoihin sisältyvistä henkilöstökustannuksista voi sisältyä hankkeisiin, mikäli henkilöstö oman toimensa ohessa toimii hankkeiden projektipäälliköinä/työntekijöinä. Toimintalinja Hanke/toimenpide 2012 Jäsenyys 2012 Loipolis-yhteistyöosapuolen kehittämistoimepide/-hanke Päättyy Toteuttaja Huomioitavaa 1. Yleishallinto ja kehittäminen Toimitusjohtaja Kansainväliset operaatiot Vuosiperus. YRKOL Kehittämispäällikkö Pienprojektit Vuosiperust. YRKOL Toimistopalvelut ARSNET, kulttuuriosaajien työllisyyden parantaminen HUMAK Taloushallintopalvelut SUK:n (Suomen uusyrityskeskukset ry) jäsen Vuosiperust. SUK Hallitus SEKES ry:n (Seudulliset kehittämisyhtiöt ry) jäsen Vuosiperust. SEKES 2. Yritysneuvontapalvelut Kolme seutukunnallista yritysneuvojaa Varsinaissuomalaisten yrityspalveluiden kehittämisprojekti - YPK (sis. 1 yritysneuvoja) Alkavien/vähän aikaan toimivien yritysten perusneuvontatyön lisäksi toiminnallisina tavoitteina neuvontaprosessin kehittäminen sekä kuukausittaiset tietoiskut yrittämistä tukevista teemoista MASVA (sis. 1 yritysneuvoja, maaseutuyritysten neuvontapalvelu) Perusneuvonnan ja yritystukineuvonnan lisäksi erilaisia tilaisuuksia Yrityssalo Oy YRKOL Korkeakouluasiamies, osapäiväinen YRKOL Varsinais-Suomen YES keskus (yrittäjyyskasvatus) V-S yrittäjät BASIS (PK-yritysten kansainvälistymispalvelujen kehittäminen) TuY 12

14 Toimintalinja Hanke/toimenpide 2012 Jäsenyys 2012 Päättyy Toteuttaja Huomioitavaa Loipolis-yhteistyöosapuolen kehittämistoimepide/-hanke 3. Aluekehitys ja edunval- Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tarkistus/toteutus (TOTSU) V-S liitto vonta Varsinais-Suomen elinkeinostrategia ELY keskus Loimaan seutukunnan pääkaupunkikerho/saviseura Vuosiperust. YRKOL SeutuNet-tilastopalvelu Vuosiperust. TIKE Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelu ELY -keskus Loimaan seutukunnan elinkeinomaiseman kehittämissuunnitelma YRKOL Elävä kaupunkikeskusta ry:n jäsen Vuosiperust. EKK SEKES Ry Vuosiperust. SEKES Turun Kauppakamari ry:n jäsen Vuosiperust. Turun KK Uusyrityskeskus Ry Vuosiperust. SUK Suomen Yrittäjät /Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n jäsen Vuosiperust. V-S yrittäjät Pro Ysitie ry:n jäsen Vuosiperust. Pro Ysitie 13

15 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2012 Kehityskäytäväperusteinen aluerakenne ja matkailu Kehittämisen päämäärä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista kehitystä ja elinkeinoelämän elinvoimaisuutta maakunnan pääliikenneväylien suuntaiseen kasvupotentiaaliin tukeutuvalla kuntayhteistyöllä. Mittarit: Yritysmäärän, muuttoliikkeen ja matkailuvetovoiman kehittyminen seutukunnallisesti ja eri osissa seutukuntaa. Strateginen toimintalinja Painoarvo Keskeiset toimenpiteet Kuntien yritysalueiden kehittäminen * * * * 2. Kuntien asukasvetovoiman kehittäminen * * * Vt 9, Vt 10 sekä kt 41/mt 204 kehityskäytäväselvityksien pohjalta laaditun yritysalueiden markkinointimateriaalin ylläpito ja päivittäminen pääosin internet -sivujen ja avulla. Hyödynnettiin Asumisen 7 pilottikohdetta hankkeen avulla tuotettua, kuhunkin seutukunnan kunnan asumiseen liittyvää, konkreettista kohdesuunnitelmaa Loimaan kaupungin osallistuessa Monikko monimuotoisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit hankkeeseen ja Pöytyän kunnan osallistumisessa Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys hankkeeseen. Yrityskolmio oli EKK (Elävät kaupunkikeskustat) ry:n jäsen 3. Alueen saavutettavuuden edistäminen * * 4. Seudun matkailupalvelujen näkyvyyden kehittäminen * Osallistuttiin Pro Ysitie yhdistyksen toimintaan. Osallistuttu joukkoliikennesuunnitelman tekoon. Toteutettiin Voimaa! -hanketta. Päättyi 11/2012. Voimaa! hankkeen avulla toteutettiin seutukunnan Matkailuneuvonnan toteuttaminen, kilpailutuksen jälkeen, Matka- Viitala Ky:n kautta 11/2012 saakka. Kuuluttiin Varsinais-Suomen maaseutumatkailun toimialahankkeeseen. Toteutettiin yhteistyötä Turku Touringin kanssa ja osallistuttiin Maakunnalliseen markkinointiin. Toteutettiin Matkailualue Vihreän Kolmion toimintaa Ideapankki/huomioitavaa 14

16 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2012 Metalli-, kone- ja puuteollisuus Kehittämisen päämäärä 2020: Lisätä seutukunnan metalli-, kone- ja puuteollisen yrityskannan valmiutta vastata kysynnän nopeatempoisuutta, asiakasperusteista räätälöintiä, moduulipohjaisuutta ja energiatehokkuutta koskeviin vaatimuksiin. Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet 1. Työvoiman saatavuuden Ylläpidettiin Loipolis -asiantuntijaryhmätyöskentelyä kone- ja metalliteknologian sekä puu- ja rakennusteollisuuden osalta edistäminen ja säilyttäminen * * * * 2. Osaamisen kehittäminen * * * Hyödynnettiin osallistumista TRIOplus-hankkeeseen ja sen avulla saadun tiedon soveltamiseen hankesuunnittelussa. Yrityskolmio oli mukana Varsinais-Suomen puutuotealan koordinaatiohankkeessa Osallistuttiin seutukunnallisen yrityshautomohankkeen toteuttamiseen. 3. Yritysten verkostoitumisen * * Seudullinen verkostoitumishanke, jonka teemoina seudun sisäisien alihankintavalmiuksien ja yritysyhteistyön kehittäminen sekä yhteyksien luominen lähialueiden yrityksiin. edistäminen alihankintavalmiuksien parantamiseksi 4. Tuotannon energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden kehittäminen * Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen tuotannossa (lämpö, sähkö, polttoaineet). Energia-asioissa hyödynnetään EETU-hankkeen toimintaa. Ideapankki/huomioitavaa Toimialahankkeissa huomioitava ns. rakentamisen ketjuun kuuluvien liittymäpintojen hyödyntäminen (puu metalli energiateknologia hyvinvointiteknologia). 15

17 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2012 Agribisnes Kehittämisen päämäärät 2020: Lisätä energia-alan liiketoimintamahdollisuuksia Loimaan seutukunnalla sekä luoda energiatehokkuudesta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä yritystoiminnan ja asutuksen sijoittumisen seudullinen vetovoimatekijä. Kehittää elintarvikeyritysten verkostoitumista, lisätä Loimaan seutukunnan painovoimaa raaka-ainetuotannossa, parantaa raaka-ainetuotannon kilpailukykyä sekä luoda uutta liiketoimintaa metalli-, ICT- ja elintarvikeklustereiden rajapintoihin Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet 1. Uusiutuvan energian tuotantoklusterin kehittäminen * * * * 2. Elintarviketeollisuuden raaka-ainetuotanto -osaamisen * * * vahvistaminen 3. Jalostuksen ja kaupan muodostaman ruokaketjun * * Yrityskolmio osallistui Valonian koordinoimaan EETU energiasta maakunnan etu hankkeeseen. Yrityskolmio teki yhteistyötä Satafoodin kanssa. Kehittämiskeskus oli mukana Lounafood Aitoa makua Varsinais-Suomesta hankkeessa sekä Tiedolla ja osaamisella aitoja makuja Lounais-Suomesta. kehittäminen Seuturuoka saatavaksi hanke loi toimivan tuottajaringin ja lähiruokahylly -konseptin, jonka tavoitteena oli lähiruuan saaminen kauppojen valikoimiin. Hankkeen toimintaa jatkettiin Seuturuoka laajenee hankkeella. Ideapankki/huomioitavaa Agribisnestoimialan seudullisessa kehittämisessä seurattavia teemoja ovat lisäksi - tietointensiivisten palvelujen mahdollinen ulkoistamiskehitys (mm. teknologia, tuoteturvallisuus, hallinnolliset tehtävät jne.) ja uusiutuvan energiatuotannon kytkeytyminen tuote- ja laitteistokehityksen kautta mm. metalliteknologiaan. - ylläpidettiin Loipolis -asiantuntijaryhmätyöskentelyä agribisnes -työn osalta 16

18 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2012 Hyvinvointiala Kehittämisen päämäärä 2020: Lisätä yrityksiä ja yksityisen sektorin työpaikkoja alan liiketoiminnan edellytyksiä kehittämällä. Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet 1. Uusien yritystoimintamahdollisuuksien edistäminen * * * * 2. Osaamisen kehittäminen * * * 3. Asiakaslähtöisten palveluverkostojen syntymisen * * edistäminen Ylläpidettiin Loipolis -asiantuntijaryhmätyöskentelyä hyvinvointityöryhmässä - 4. Hyvinvointipalvelualueimagon kehittäminen * Ideapankki/huomioitavaa - 17

19 1.4. ALUEKEHITYS JA EDUNVALVONTA ALUEELLINEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA (KOKO) ( Työ- ja elinkeinoministeriön alueosastolta saatu viesti kertoi, että Valtioneuvoston tekemän päätöksen mukaan KOKOn voimavarat kohdistetaan uudelleen. Viestin keskeisin sisältö oli tiivistetysti: Julkisen talouden tervehdyttäminen edellyttää voimakkaita säästötoimia julkisessa hallinnossa. Hallitus on sitoutunut tähän tavoitteeseen ja supistaa aluekehittämiseen ohjattuja määrärahoja. TEM kohdistaa leikkauksen myös KOKOon (alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan), jota ei kansallisena erityisohjelmana jatketa vuoden 2011 jälkeen. Valtioneuvosto on vahvistanut KOKO-ohjelmaa koskevan päätöksen osana päätöstä valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista. KOKO on tukenut hyvin alueiden vahvuuksiin perustuvaa kehittämistä ja vahvistanut paikallisuutta aluekehittämisessä, mutta sen vaikutukset ovat pääosin vain välillisiä ja syntyvät pitkällä aikavälillä. Ohjelman tuloksellisuutta ei ole mitattu perinteisin aluekehittämisohjelmissa käytetyin mittarein, vaan ohjelman vaikuttavuutta on seurattu verkostojen syntymisellä. KOKOn väliarvioinnin mukaan verkostot ovat muotoutuneet tarkoituksenmukaisesti, hyviä käytäntöjä on tunnistettu ja niitä on levitetty innovatiivisesti ja tehokkaasti, mutta niiden juurtuminen vastaanottaville alueille on ollut liian hidasta. Ohjelmalla ei ole ollut vahvaa kansallista ohjausta, eli keskus- ja aluehallinnon ohjaus alueiden omaehtoiseen kehittämiseen on ollut liian heikkoa. KOKO ei ole integroitunut maakunnalliseen kehittämisjärjestelmään. Maakuntien liitot ovat esittäneet ohjelmaa kohtaan voimakasta kritiikkiä. Aluekehittämisjärjestelmä on edelleen vaikeaselkoinen ja moniportainen. Ohjelman lopettaminen yksinkertaistaa aluekehittämis- ja suunnittelujärjestelmää, keventää hallintotaakkaa ja vahvistaa demokraattista kehittämisvarojen ohjausta maakunnissa. Jatkossa aluekehittäminen tapahtuu maakunnallisen kehittämis- ja suunniittelujärjestelmän kautta. Loimaan seutukunnalla päätös merkitsi sitä, että KOKO toiminta päättyi

20 PRO YSITIE RY ( VUOSIKERTOMUS 2012 Vuosi 2012 oli yhdistyksen neljäs toimintavuosi. Yhdistys edistää Turusta Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta aina Venäjän rajalle Niiralaan johtavan valtatie 9:n ja samaa linjausta noudattavan rautatien kehittämistä. Tien pituus Venäjän rajalle on 663 kilometriä ja yhteysväliä voidaan pitää maamme merkittävimpänä poikittaiskäytävänä. Koko valtatie 9 kuuluu eurooppalaiseen TERN-tieverkkoon. Yhdistys on pyrkinyt vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin ja liikennevirastoon, jotta saataisiin parannusta yhteyden lukuisiin ongelmakohtiin. Maakuntia poikittain yhdistävänä tie kulkee osin poliittisessa katveessa ja näin ollen myös määrärahojen katveessa. Yhdistys on kiinnittänyt huomiota tien korkeisiin liikennenonnettomuuslukuihin. Tie kuuluu päätieverkon pahimpaan neljännekseen ja mm. Loimaan seutukunnan alueelta puuttuvat kokonaan keskikaiteelliset ohituskaistat. Myös kanavointeja on niukasti.tienvarren asutustiet kohtaavat ysitien edelleen suoraan ilman kokoomateitä. Yhdistyksellä on ollut vuoden aikana hyvät yhteydet ysitien suunnittelijoihin. Tampereella pidettiin tilaisuus 9-kehityskäytävä Skandinavian ja Venäjän yhdistäjänä. Tilaisuudessa mm. liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala luennoi aiheesta Tulevaisuuden liikennekäytävät. Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Tiina Tolvanen kertoi ajankohtaista Itäyhteyksistä. Tilaisuuteen osallistui 40 edustajaa ysitien varrelta. Ysitie yhdistys järjesti tutustumismatkan Petroskoihin Matkalla tutustuttiin Karjalan tasavallan liikenne- ja infrastruktuuriin, vierailtiin konsulaatin toimipisteessä sekä tavattiin Karjalan tasavallan ja Petroskoin kaupungin edustajia. Helsingissä Kuntatalolla pidettiin jäsenille vuosikokous Yhdistyksen jäsenmäärä on 36. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson ja työvaliokunnan muodostivat edellä mainitun ohella Turun satamajohtaja Christian Ramberg ja kansanedustaja Markku Rossi Kuopiosta. Toiminnanjohtajana jatkoi Pauli Salminen. 2. MESSU- JA MARKKINOINTITAPAHTUMAT Vuoden alussa julkaistiin Yrityskolmion ja Vihreän Kolmion uudet nettisivut sekä Yrityskolmion uudistettu logo. Yrityskolmion messu- ja markkinointitapahtumat toteutetaan pääsääntöisesti hankkeiden avulla. Vuoden 2012 aikana Yrityskolmio toteutti seuraavia hankkeita, joiden avulla voitiin toteuttaa messu- ja markkinointitapahtumia: Voimaa! matkailuhanke, 19