VUOSIKERTOMUS Yritystukiasiat ovat edelleen erityisen merkityksellisiä uusille ja myös jo toiminnassa oleville yrityksille.

Transkriptio

1

2 SISÄLTÖ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS.. 1. KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA YRITYSNEUVONTA YRITYSNEUVONTAA JA KEHITTÄMISTÄ TUKEVAT TOIMINNOT SUOMEN UUSYRITYSKESKUKSET RY (SUK) SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT RY (SEKES) VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT RY TURUN KAUPPAKAMARI RY VARSINAIS-SUOMALAISTEN YRITYSPALVELUIDEN KEHITTÄMIS- PROJEKTI YPK HANKETOIMINTA ALUEKEHITYS JA EDUNVALVONTA ALUEELLINEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA (KOKO) PRO YSITIE RY. 2. KEHITTÄMISKESKUKSESTA YRITYSKOLMIOKSI JA UUDET TILAT.. 3. MESSU- JA MARKKINOINTITAPAHTUMAT 4. TALOUS.. 5. HALLITUS, HENKILÖKUNTA, KIRJANPITO JA TILINTARKASTAJAT 5.1. HALLITUS 5.2. HENKILÖKUNTA 5.3. KIRJANPITO TILINTARKASTAJAT. SIVU

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2011 Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus, nykyiseltä nimeltään Yrityskolmio, on toiminut 17 vuotta. Suomen EU-jäsenyydellä ja Yrityskolmiolla on yhtä pitkä historia. Muutimme tammikuussa 2011 uusiin tiloihin ja avointen ovien päivää vietettiin noin 150 vierailijan kanssa. Uudet toimitilat saivat runsaasti kiitosta. Henkilökunnan suurella panoksella muuttotyön onnistumisessa oli ratkaisevin merkitys. Tilojen suunnittelu oli myös yhteistyötä ja hyvistä väreistä kiitämme yritysneuvojaamme Riikka Peippoa. Seutukuntamme yritysmäärä kasvoi 216 uudella yrityksellä. Yritysten perustamisinto on säilynyt pitkään erittäin korkealla tasolla. Osuuspankkijärjestön ja Varsinais-Suomen yrittäjien kysely osoittaa, että Loimaan seutukunnassa myös kasvuodotukset ja investoinnit arvioidaan korkeammiksi kuin naapuriseutukunnissa. Kehittämiskeskuksen keskeisin tehtävä on laadukkaan yritysneuvonnan antaminen peruskuntiemme yrittäjille. Marianna Pajulan sijaisena hänen vuorotteluvapaansa aikana toimi Mirjami Eklund toukokuun loppuun asti. Strategia nostaa liikenneolosuhteet tärkeälle sijalle. Valtatie 9, valtatie 10, kantatie 41 ja tie 204 ovat kaikki Turusta säteittäin sisämaahan lähteviä väyliä. Näillä on tärkeä sija tuotteidemme kuljetuksessa maailmalle. Tiet kuuluvat seutukunnallisen edunvalvonnan piiriin kuten myös kärkitoimialat: metalliteollisuus, puuala, hyvinvointisektori ja kasvussa oleva agribisnes. Kehittämiskeskuksen kutsusta eri kärkitoimialojen koulutuksen ja yritysten edustajat ovat kokoontuneet pohtimaan kehitysnäkymiä. Toiminta on osin kytkeytynyt valtakunnalliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan KOKO:on. Uusi hallitusohjelma ei enää sisältänyt KOKO- toimintaa, jota lähdettiin ajamaan myös paikallisesti alas 2011 lopussa. Parhaita käytäntöjä siirrettiin kunnille tai jatketaan muissa yhteyksissä. Ohjelmakoordinaattori Pasi Oksasen työsuhde päättyi 2012 tammikuun lopussa. Lähiruokaan liittyvä innostus on tarttuvaa. Seuturuoka saatavaksi -niminen hanke oli menestys. Hankkeen opit levisivät median kautta ympäri maan. Toimintaamme haluttiin tutustua kauempaakin. Saimme avattua tien useisiin alueemme kauppoihin. Kuljetus on pullonkaula, mutta siihenkin löytyi ratkaisu Auranmaan Leivän päivittäisten kuljetusten ansiosta. Ketjukauppiaatkin lähtivät kilpailemaan uusista tuotteista. Yritystukiasiat ovat edelleen erityisen merkityksellisiä uusille ja myös jo toiminnassa oleville yrityksille. Valtakunnanpolitiikkaan on tarttunut voimakas EU-kielteisyyden leima. Tällä on merkitystä myös paikallistasolla. Loimaan seudulla ei ole kyetty ottamaan kaikkia alueen kaipaamia hyötyjä. Syynä on hankerahoituksen ympärillä oleva ilmapiiri, joka kääntyy myös alueen kehitystä vastaan. Isoilla kaupunkiseuduilla on jatkossakin voimavaroja hyödyntää kehittämisrahoja, kun taas pienemmät yksiköt jäävät tukirahoista paitsi kuntien keskittyessä yhä enemmän ydintoimialoihinsa. Hankkeista tulee suunnitelmatalouden kukkasia ja rahat katoavat valtion paikallishallinnon sisälle oman toiminnan hankkeiksi. Varsinais-Suomen hankerekisteri kertoo kaikille halukkaille, että seutukunnalla on saatu yhteensä vuodesta 2008 vuoden 2012 alkuun 11,6 miljoonaa euroa tukirahoitusta. Sijoitetuilla rahoilla on saatu aikaan kasvua ja monen uuden yrittäjäuran alkuun on pystytty vaikuttamaan Yrityskolmion toimilla. Kannattavuus ja kestävä liiketoiminta ovat kaikkien tärkeimmät mittarit. 2

4 Työpaikkavaikutus ja kunnallisverovaikutus ovat merkittävät. Aluetalouden kannalta ja tulevaisuuden haasteet huomioonottaen EU tukirahojen vipuvoimaa olisi pitänyt pystyä käyttämään enemmänkin, jotta raha ei valuisi merkittävin osin saariston siltoihin Varsinais-Suomen sisämaan kustannuksella. Tämä ohjelmakausi jatkuu vuoden 2013 loppuun asti. Loimaalla 23.päivänä maaliskuuta 2012 Pauli Salminen, Yrityskolmion toimitusjohtaja 3

5 1. LOIMAAN SEUTUKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS YRITYSKOLMION TOIMINTA Yrityskolmion toiminta jakaantuu kahteen kokonaisuuteen: 1) perustoimintaan, jonka tehtävänä on huolehtia yritysneuvonnasta, aluekehitystyöstä ja alueen edunvalvonnasta ja 2) hanketoimintaan, jossa kuntien rahoitusta käytetään omarahoitusosuuksina erilaisissa kehittämishankkeissa YRITYSNEUVONTA Yrityskolmion peruspalveluihin sisältyvä yritysneuvonta on osa kehittämiskeskuksen yrityspalveluja. Yrityspalveluilla oli vuoden 2011 aikana asiakastapahtumaa, joista 561 oli tilaisuuksien yhteydessä ja loput asiakastapahtumaa jakautuivat tapahtuman luonteen ja kuntien mukaan seuraavasti (alempi luku sulkeissa = edellinen vuosi): KUNTA YRITYS- TEN MÄÄRÄ KUNNAS- SA AURA 287 (287) KOSKI TL 223 (218) LOIMAA (1.278) MARTTILA 168 (161) ORIPÄÄ 126 (126) PÖYTYÄ 699 (669) TARVASJOKI 161 (157) YHTEENSÄ (2010) (2.896) VS.VUOSI (144) KASVU % 0,00 (10,38) 2,29 (8,46) 2,50 (4,07) 4,35 (1,90) 0,00 (2,44) 4,48 (5,35) 2,54 (6,80) 2,69 (5,23) YRITYS- NEUVON- TA ja EETU STARTTI- LAUSUN- NOT ELY- KES- KUS, RA- HOITUS YRITYS- KÄYNNIT MASVA LAUSUN- NOT SUMMA 74 (93) 1 (3) 8 (10) 36 (50) 0 (0) 119 (156) (41) (4) (5) (18) (2) (70) (536) (27) (26) (168) (11) (768) (47) (1) (4) (15) (2) (69) (39) (1) (3) (23) (1) (67) (184) (9) (7) (52) (2) (254) (49) (2) (4) (20) (2) (77) (989) (47) (59) (346) (20) (1.461) yritysten lukumääränä uusin käytettävissä oleva tieto yrityksiä per capita n. 8 % KONTAK- TIT/YRITY S-MÄÄRÄ % 41,46 (54,36) 33,18 (32,11) 54,89 (60,09) 26,79 (42,86) 45,24 (53,17) 32,76 (37,97) 28,57 (49,04) 43,34 (50,45) Asiakastapahtumista n. 40 % kohdistui tuotannollisiin yrityksiin ja n. 60 % palveluyrityksiin. 4

6 Lisäksi hankkeitten avulla on järjestetty yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville seuraavanlaisia tilaisuuksia: 1. Varsinaissuomalaisten yrityspalveluiden kehittämisprojekti YPK :n teemainfot - Sosiaalinen media ja sen mahdollisuudet - Yrityksen perustamisen infot (2 kpl keväällä ja 2 kpl syksyllä) - Sähköisen kaupan perustaminen - Yrityskolmion palvelut aloittavalle yrittäjälle - Palveluyrityksen perustaminen - Innovatiivinen liikeidea! - Kaupan ja palvelun verkostostartti - Kaupan ja palvelualan verkostoitumisilta 2. LoiMaaseutu - maaseudun yritysneuvontaa (MASVA) - Tarjous julkisessa kilpailutuksessa - Rakentamisen käännetty alv velvollisuus 1 ja 2 - Yritysturvallisuus - Tilinpäätös yrittäjän työkaluna - Yrittäjyys luovalla toimialalla - Lähiruoka tapaaminen - Oivallusta liiketoimintaan! yrittäjätreffit - Lähiruoka tapaaminen 2 3. Voimaa! matkailuhankkeen puitteissa on järjestetty seuraavanlaisia tilaisuuksia: - Myynnin tehostamisen työpaja - Sähköisen markkinoinnin koulutus - Opintomatka Viron Vôrumaalle - Kaksi lähiruokaverkostoitumistapaamista yhteistyössä LoiMaaseutu -hankkeen kanssa - Tutustumistilaisuus matkailuyrittäjille ja oppaille Yrityskolmion, Vihreän Kolmion ja Matka-Viitalan uusiin tiloihin ja uusiin työntekijöihin Edellä mainittuihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 561 yrittäjää / yrittäjäksi aikovaa seutukunnalta YRITYSNEUVONTAA JA KEHITTÄMISTÄ TUKEVAT TOIMINNOT SUOMEN UUSYRITYSKESKUKSET RY (SUK) ( Yrityskolmio on ollut jäsenenä Suomen Uusyrityskeskukset ry:ssä helmikuusta Kehittämiskeskus on Länsirannikon ryhmässä, johon kuuluvat myös Porista Yrityspalvelu Enter, Uudestakaupungista Ukipolis Oy ja Turusta Yrityspalvelukeskus Potkuri. Enter ryhtyi huolehtimaan vuoden 2011 alusta myös Rauman seudun Uusyrityskeskus palveluista. 5

7 SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT RY (SEKES) ( Yrityskolmio on vuonna 2004 perustetun SEKES Ry:n perustajajäseniä. SEKESin tavoitteina on täsmentää jäsenistön ulkoista profiilia ja luoda uusia, tehokkaita toimintamalleja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. SEKES valjastaa verkoston resurssit sekä kuntien että yhteistyökumppaneiden tehokkaaseen käyttöön. Lisäksi SEKES kehittää kansainvälistä toimintaa VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT ( Yrityskolmio on jäsenenä Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:ssä mahdollistaen suoran yhteyden sekä maakunta- että paikallistasolla tapahtuvaan yhteydenpitoon TURUN KAUPPAKAMARI ( Yrityskolmio on jäsenenä Turun kauppakamarin Loimaan osastossa. Turun kauppakamarilla on merkittävä edunvalvontavastuu, koska se on ainoa aluetasolla itsenäisesti toimiva koko elinkeinoelämän etuja ajava organisaatio. Edunvalvonnan ytimen muodostaa valiokuntatyöskentely (Yrityskolmion Pauli Salminen on elinkeinopoliittisen valiokunnan jäsen), jonka kautta kauppakamarin jäsenyrityksissä oleva asiantuntemus ja näkemykset saadaan esille ja vietyä eteenpäin. Loimaan kauppakamariosaston asiamiehenä toimii Yrityskolmion yritysneuvoja Ollipekka Hoffrén VARSINAISSUOMALAISTEN YRITYSPALVELUIDEN KEHITTÄMIS- PROJEKTI - YPK Yrityskolmio toteuttaa yhdessä Ukipolis Oy:n, Yrityssalo Oy:n ja Turunmaan seutukunnan kanssa (Länsi Turunmaan kaupunki alkaen Parainen ja Kemiön kunta) Varsinaissuomalaisten yrityspalveluiden kehittämisprojekti - YPK:ta. Projektia hallinnoi Yrityssalo Oy. Projektin tavoitteena on parantaa Varsinais-Suomessa toimivien, julkista neuvontapalvelua tarjoavien organisaatioiden edellytyksiä vastata tehokkaasti toimintaympäristön muutoksista ja yritysten tarpeiden kasvusta johtuviin vaatimuksiin. YPK:lla vahvistetaan seudullisten neuvontaorganisaatioiden resursointia kasvaneiden vaatimusten mukaiseksi, tehostetaan seuduilla toimivien julkisia palveluita tuottavien organisaatioiden välistä yhteistyötä ja tiivistetään eri seutujen välistä yhteistyötä resurssien entistä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. 6

8 Loimaan seutukunnassa kiinnitetään erityistä huomiota neuvontapalveluiden vaikuttavuuden seurantaan ja jatkuvaan parantamiseen sekä eri neuvontaorganisaatioiden verkostomaisen yhteistyön tehostamiseen. YPK:n tueksi on suunniteltu K4 Kehittämistä, Kasvua, Kannattavuutta, Koulutusta kehittämistyökalu, jonka avulla autetaan pk- ja mikroyrityksiä parantamaan kannattavuuttaan, kehittämään ja tehostamaan toimintaansa ja löytämään uusia kasvunmahdollisuuksia. Palvelu on suunnattu ensisijaisesti kasvuhaluisille yrityksille. K4 tarjoaa eri alojen asiantuntijapalveluita yritysten käyttöön huomattavalla julkisella tuella. K4:n avulla voidaan toteuttaa räätälöityä koulutusta ja konsultointia yritysten tarpeisiin. Palvelut ovat maksullisia, mutta yrityksen saaman tuen osuus on vähintään 50 % kustannusten loppusummasta ja yrityksen koosta riippuen HANKETOIMINTA Vuoden 2009 kuntakohtaisten elinkeino-ohjelmien pohjalta tehtyyn seutukunnalliseen elinkeinostrategiaan ( ) tehtiin päivitys 2010 aikana. Strategian perusajatus voidaan esittää alla olevan kuvion avulla: Kaikkia toimialoja Strategiset Seutukunnan koskevat peruspalvelut toimialat visio 2020 Infrastruktuuri Yritysneuvonta Koulutus Työvoima Agribisnes Loimaan seutukunta menestyy tukemalla yritystensä menestymismahdollisuuksia ja Metalli ja kone muodostaa kilpailukykyisen vaihtoehdon uusien yritysten sijoittumiselle ja perustamiselle. Puu ja rakentaminen Tasapainoinen kehitys taataan hyödyntämällä sijaintia maakunnan kehityskäytävillä sekä Hyvinvointi panostamalla osaamiseen ja laadukkaaseen asumiseen. Toteutusorganisaatio: LOIPOLIS Seutukunnallisen elinkeinostrategian valmistelussa valittiin seutukunnan strategisiksi toimialoiksi Agribisnes, Metalli ja kone, Puu ja rakentaminen sekä Hyvinvointi. 7

9 Valinnan yhtenä tavoitteena oli luoda strateginen toimintaohjelma, jonka avulla suunnitellaan, toteutetaan ja rahoitetaan hankkeet ja muut toimenpiteet. Strategisessa toimintaohjelmassa esitetään aluerakenteen ja yritystoiminnan päätoimialojen toimintaympäristön kehittämisen päämäärät, painoarvotetut strategiset toimintalinjat sekä toimintalinjoihin kuuluvat kärkitoimenpiteet. Lisäksi on esitetty muita strategiatyön yhteydessä esiin tulleita toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä ja hankeideoita ns. "ideapankkiin" koottuna. Näitä voidaan huomioida resurssien riittäessä tai tulevaisuudessa. Strategisen toimintaohjelman jakautumista teemoihin seudun koheesion ja kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmista on havainnollistettu seuraavassa kuviossa Seutukunnan koheesion ja kilpailukyvyn kehittäminen strategisessa toimintaohjelmassa LOIMAA ORIPÄÄ Matkailuvetovoima Asukasvetovoima KOSKI TL Elinkeinoinfrastruktuuri Seudun koheesio ja vetovoima Yritysten kilpailukyky Alueellinen edunvalvonta PÖYTYÄ Osaamis- ja innovaatiorakenteet Yrityspalvelut Yhteistyöverkostot MARTTILA AURA TARVASJOKI Seuraavilla sivuilla esitellään seutukunnallisen elinkeinostrategian mukaisesti esitetyt vuodelta 2010 jatkuneet ja vuonna 2011 aloitetut hankkeet ja muut toimenpiteet Hankkeet ja muut toimenpiteet on jaoteltu seuraaviin kokonaisuuksiin: - Yrityskolmion perustoimintaa tukevat hankkeet ja jäsenyydet - Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna Kehityskäytäväperusteinen aluerakenne ja matkailu, Metalli-, kone ja puuteollisuus, Agribisnes ja Hyvinvointi 8

10 Hankkeet esitettynä sekä toteuttajan ja toteuttamisajan että jäsenyyksien mukaisesti vuoden 2012 alkaessa:. HANKKEET A. Kehittämiskeskuksen omat (2010 tai ennen alkaneet) 1. Voimaa! matkailuhanke 2. Kasvun Avain Maaseutuasiakasvastaava (MASVA I) 4. EETU - Energianeuvoja (MASVA II) 5. Loimaan seutukunnan KOKO -ohjelma 6. LSK:n elinkeinomaiseman kehittämissuunnitelma 7. TOTSU 8. Maakunnallinen markkinointi B. Kehittämiskeskuksen omat (2011 alkavat) 2. Aluemarkkinointi 3. Tuotteen ja toiminnan kehittäminen pk-yrityksissä C. Kehittämiskeskuksen omarahoitteiset 1. Kansainväliset operaatiot 2. Pienprojektit 3. Kehittämiskeskuksen uudet toimitilat: varustelu 4. Turku Touring Oy D. Partnerihankkeet (2010 tai ennen alkaneet) 1. LounaFood- aitoa makua Varsinais-Suomesta 2. Varsinais-Suomen puutuotealan koordinaatiohanke 3. Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 4. Varsinais-Suomen maaseutumatkailun toimialahanke V-S yrityspalveluiden kehittämisprojekti, YPK 6. Varsinais-Suomen YES keskus 7. Kulttuuriyrittäjyysverkosto, Luovat Kesannot 8. Yrityspalveluverk. kansainväl. vauhdittajaksi (KV- Foorumi) SeutuNet tilastopalvelu 10. Loipolis-/Korkeakouluasiamies (sis. KOKOon) 11. ARSNET 12. V-S yrityspalveluiden kehittämisproj. resurssiosa, YPKR 13. Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelu 14. Maakunnallinen elinkeinostrategia 15. Kyläasiamies 16. SPURTTI 17. FYYRA 18. Satafood Ry 19. Maaseudun ydinvoimaa biojalostamosta E. Partnerihankkeet (2011 alkavat) 1. BASIS (Pk-yritysten kansainvälistymispalveluiden kehitt.) 2. ESKA -Etelä-Suomen kansainvälistäminen 3. Lounais-Suomen matkailukartasto/lounaispaikka 4. Monialainen yrityshautomo F. Jäsenyydet 1. SEKES RY 2. Elävä Kaupunkikeskusta Ry 3. Suomen Uusyrityskeskukset ry 4. Suomen Yrittäjät Ry 5. Turun Kauppakamari Ry 6. Pro Ysitie ry 9

11 Yrityskolmion perustoimintaa tukevat hankkeet ja jäsenyydet Toiminnan päämäärä: Yrityskolmio tukee seutukunnalla jo toimivien yritysten menestymismahdollisuuksia ja uusien yritysten sijoittumista ja perustamista toimialueelleen. Toiminnallaan Yrityskolmio muodostaa jäsenkunnilleen kilpailukykyisen toimintamallin seudullisten yrityspalvelujen järjestämiseksi. Yleistä toiminnan organisoimisesta: Osa oheisiin toimintoihin sisältyvistä henkilöstökustannuksista voi sisältyä hankkeisiin, mikäli henkilöstö oman toimensa ohessa toimii hankkeiden projektipäälliköinä/työntekijöinä. Toimintalinja Hanke/toimenpide 2011 Jäsenyys 2011 Loipolis-yhteistyöosapuolen kehittämistoimenpide / -hanke Päättyy Toteuttaja Huomioitavaa 1. Yleishallinto ja Kasvun Avain hanke, jonka avulla tuotettu etupäässä 9/2011 LSKK kehittäminen yrityskohtaisia kehittämispalveluja Toimitusjohtaja Kansainväliset operaatiot Vuosiperus. Kehittämispäällikkö Pienprojektit Vuosiperust. Toimistopalvelut VISIEL (Visionäärinen yritystoiminnan kehittäminen) Taloushallintopalvelut ARSNET, kulttuuriosaajien työllisyyden parantaminen HUMAK Hallitus SEKES ry:n (Seudulliset kehittämisyhtiöt ry) jäsen Vuosiperust. SEKES SUK:n (Suomen uusyrityskeskukset ry) jäsen Vuosiperust. SUK 2. Yritysneuvontapalvelut Varsinais-Suomen YPK (sis. 1 yritysneuvoja) Yrityssalo Oy 3 seutukunnallista yritys- Alkavien/vähän aikaan toimineiden yritysten perusneuvontatyön lisäksi neuvojaa toiminnallisina tavoitteina neuvontapalveluiden kehittäminen sekä kuukausittaiset tietoiskut em. kohderyhmille suunnatuista teemoista MASVA (sis. 1 yritysneuvoja, maaseutuyritysten neuvontapalvelu) LSKK Suunniteltu jatkoa 2013 loppuun Perusneuvonnan ja yritystukineuvonnan lisäksi järjestettiin yrittäjille ajankohtaisiltoja (9 kpl). Lähiruuan edistäminen seutukunnalla. Loipolis- / korkeakouluasiamies, osapäiväinen -3/2012 TuAMK (KOKO) Varsinais-Suomen YES keskus (yrittäjyyskasvatus) 2012 V-S yrittäjät Yrityspalvelujen verkosto Varsinais-Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymisen vauhdittajaksi (KV-foorumi) -5/2011 V-S liitto BASIS (PK-yritysten kansainvälistymispalvelujen kehittäminen), valmistelu TuY 10

12 Toimintalinja Hanke/toimenpide 2011 Jäsenyys 2011 Päättyy Toteuttaja Huomioitavaa Loipolis-yhteistyöosapuolen kehittämistoimepide/-hanke 3. Aluekehitys ja Loimaan seutukunnan KOKO-ohjelma -3/2012 LSKK edunvalvonta Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tarkistus/toteutus (TOTSU) - V-S liitto Varsinais-Suomen elinkeinostrategia ELY keskus Maakunnallinen yhteismarkkinointi LSKK Loimaan seutukunnan pääkaupunkikerho/saviseura Vuosiperust. LSKK SeutuNet-tilastopalvelu Vuosiperust. TIKE Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelu ELY -keskus Kehittämiskeskuksen nimen ja paikan muutos LSKK Loimaan seutukunnan elinkeinomaiseman kehittämissuunnitelma 2012 LSKK Elävä kaupunkikeskusta ry:n jäsen Vuosiperust. EKK SEKES Ry Vuosiperust. SEKES Turun Kauppakamari ry:n jäsen Vuosiperust. Turun KK Uusyrityskeskus Ry Vuosiperust. SUK Suomen Yrittäjät /Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n jäsen Vuosiperust. V-S yrittäjät Pro Ysitie ry:n jäsen Vuosiperust. Pro Ysitie 11

13 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2011 Kehityskäytäväperusteinen aluerakenne ja matkailu Kehittämisen päämäärä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista kehitystä ja elinkeinoelämän elinvoimaisuutta maakunnan pääliikenneväylien suuntaiseen kasvupotentiaaliin tukeutuvalla kuntayhteistyöllä. Mittarit: Yritysmäärän, muuttoliikkeen ja matkailuvetovoiman kehittyminen seutukunnallisesti ja eri osissa seutukuntaa. Strateginen toimintalinja Painoarvo Keskeiset toimenpiteet Kuntien yritysalueiden kehittäminen * * * * Vt 9, Vt 10 sekä kt 41/mt 204 kehityskäytäväselvityksien pohjalta laaditun yritysalueiden markkinointimateriaalin ylläpito ja päivittäminen pääosin internet -sivujen ja avulla. 2. Kuntien asukasvetovoiman kehittäminen * * * Hyödynnettiin Asumisen 7 pilottikohdetta hankkeen avulla tuotettua, kuhunkin seutukunnan kunnan asumiseen liittyvää, konkreettista kohdesuunnitelmaa Loimaan kaupungin osallistuessa Monikko monimuotoisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit hankkeeseen ja Pöytyän kunnan osallistumisessa Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys hankkeeseen. Yrityskolmio oli EKK ry:n (Elävät kaupunkikeskustat) jäsen 3. Alueen saavutettavuuden edistäminen * * 4. Seudun matkailupalvelujen näkyvyyden kehittäminen * Osallistuttiin Pro Ysitie yhdistyksen toimintaan. Tuotettiin seutukunnalle joukkoliikennesuunnitelma. Toteutettiin Voimaa! -hanketta. Päättyy 11/2012. Voimaa! hankkeen avulla toteutettiin seutukunnan Matkailuneuvonnan toteuttaminen, kilpailutuksen jälkeen, Matka- Viitala Ky:n kautta saakka. Kuuluttiin Varsinais-Suomen maaseutumatkailun toimialahankkeeseen. Toteutettiin yhteistyötä Turku Touringin kanssa ja osallistuttiin Maakunnalliseen markkinointiin. Toteutettiin Matkailualue Vihreän Kolmion toimintaa (sis. Laiturilta Laiturille -tapahtuman) Ideapankki/huomioitavaa 12

14 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2011 Metalli-, kone- ja puuteollisuus Kehittämisen päämäärä 2020: Lisätä seutukunnan metalli-, kone- ja puuteollisen yrityskannan valmiutta vastata kysynnän nopeatempoisuutta, asiakasperusteista räätälöintiä, moduulipohjaisuutta ja energiatehokkuutta koskeviin vaatimuksiin. Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet 1. Työvoiman saatavuuden edistäminen ja säilyttäminen * * * * Jatkettiin osana KOKO:n toimintaa Loipolis-asiantuntijaryhmätyöskentelyä kone- ja metalliteknologian sekä puu- ja rakennusteollisuuden ryhmissä. Ryhmissä olivat mukana Yrityskolmion, Loimaan TE-toimiston, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän sekä Turun ammattikorkeakoulujen edustus sekä alueellisten yritysten edustus. Ryhmissä käsitellään kaikkia strategisiin toimintalinjoihin liittyviä teemoja. 2. Osaamisen kehittäminen * * * Osallistuttiin TRIOplus-hankkeeseen. Kehittämiskeskus oli mukana Varsinais-Suomen puutuotealan koordinaatiohankkeessa Osallistuttiin seutukunnallisen yrityshautomohankkeen toteuttamisvaihtoehtojen hahmottamiseen ja rahoitusvaihtoehtojen etsintään sekä rahoitushakemuksen laadintaan. 3. Yritysten verkostoitumisen edistäminen alihankintavalmiuksien parantamiseksi 4. Tuotannon energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden kehittäminen * * Seudullinen verkostoitumishanke, jonka teemoina seudun sisäisiin alihankintavalmiuksiin tutustuminen (palvelut ja henkilöstön osittaisten yhteiskäyttömahdollisuuksien selvittäminen) ja messuyhteistyön tiivistäminen Resurssina Kasvun avain hanke * Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen tuotannossa (lämpö, sähkö, polttoaineet). Energia-asioissa hyödynnetään EETU-hankkeen toimintaa. Ideapankki/huomioitavaa Toimialahankkeissa huomioitava ns. rakentamisen ketjuun kuuluvien liittymäpintojen hyödyntäminen (puu metalli energiateknologia hyvinvointiteknologia). 13

15 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2011 Agribisnes Kehittämisen päämäärät 2020: Lisätä energia-alan liiketoimintamahdollisuuksia Loimaan seutukunnalla sekä luoda energiatehokkuudesta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä yritystoiminnan ja asutuksen sijoittumisen seudullinen vetovoimatekijä. Kehittää elintarvikeyritysten verkostoitumista, lisätä Loimaan seutukunnan painovoimaa raaka-ainetuotannossa, parantaa raaka-ainetuotannon kilpailukykyä sekä luoda uutta liiketoimintaa metalli-, ICT- ja elintarvikeklustereiden rajapintoihin Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet 1. Uusiutuvan energian tuotantoklusterin kehittäminen * * * * 2. Elintarviketeollisuuden raaka-ainetuotanto -osaamisen * * * vahvistaminen 3. Jalostuksen ja kaupan muodostaman ruokaketjun ke- * * Kehittämiskeskus osallistui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen käynnistämään Varsinais-Suomen energiastrategia hankkeeseen. Yrityskolmio osallistui Varsinais-Suomen kiinteän bioenergian edistämishankkeeseen. Yrityskolmio osallistui Satafoodin ylimaakunnalliseen Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista -hankkeeseen. Yrityskolmio osallistui Valonian koordinoimaan EETU energiasta maakunnan etu hankkeeseen. Yrityskolmio teki yhteistyötä Satafoodin kanssa. Kehittämiskeskus oli mukana Lounafood Aitoa makua Varsinais-Suomesta hankkeessa sekä Tiedolla ja osaamisella aitoja makuja Lounais-Suomesta. Seuturuoka saatavaksi hanke vuonna 2010 loi toimivan tuottajaringin ja lähiruokahylly -konseptin, jonka tavoitteena on lähiruuan saaminen kauppojen valikoimiin. Vuonna 2011 suunniteltiin jatkohanketta. Ideapankki/huomioitavaa Agribisnestoimialan seudullisessa kehittämisessä seurattavia teemoja ovat lisäksi - tietointensiivisten palvelujen mahdollinen ulkoistamiskehitys (mm. teknologia, tuoteturvallisuus, hallinnolliset tehtävät jne.) ja uusiutuvan energiatuotannon kytkeytyminen tuote- ja laitteistokehityksen kautta mm. metalliteknologiaan. - Jatkettiin osana KOKO:n toimintaa Loipolis-asiantuntijaryhmätyöskentely agribisnes-työryhmässä. Ryhmässä mukana kehittämiskeskuksen, Loimaan TEtoimiston, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän sekä Turun ammattikorkeakoulujen edustus sekä Satafoodin, Lounafoodin, kuntien, alueellisten yhdistysten ja yritysten edustus. Ryhmissä käsitellään kaikkia strategisiin toimintalinjoihin liittyviä teemoja. 14

16 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2011 Hyvinvointiala Kehittämisen päämäärä 2020: Lisätä yrityksiä ja yksityisen sektorin työpaikkoja alan liiketoiminnan edellytyksiä kehittämällä. Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet 1. Uusien yritystoimintamahdollisuuksien edistäminen * * * * Jatkettiin osana KOKO:n toimintaa Loipolis-asiantuntijaryhmätyöskentely hyvinvointityöryhmässä. Ryhmässä mukana Yrityskolmion, Loimaan TE-toimiston, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän sekä Turun ammattikorkeakoulujen edustus sekä kuntien, sairaanhoitopiirin sekä alueellisten yritysten edustus. Ryhmässä käsitellään kaikkia strategisiin toimintalinjoihin liittyviä teemoja. 2. Osaamisen kehittäminen 3. Asiakaslähtöisten palveluverkostojen syntymisen edistäminen * * * * * Järjestettiin hyvinvointiteknologian hyödyntämismahdollisuuksiin liittyen Kunnon Koti hankkeen esittely yhteistyössä hanketta hallinnoivan Turun ammattikorkeakoulun kanssa - Loipolis-työryhmässä valittiin hyvinvoinnin erityiseksi kehittämiskohteeksi ikääntyvien henkilöiden kotona asumisen tukeminen. Tähän liittyen osallistuttiin KOKO-hankkeen kansallisen ikärakennemuutosverkoston Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys hankkeeseen. 4. Hyvinvointipalvelualueimagon kehittäminen * Ideapankki/huomioitavaa - 15

17 1.4. ALUEKEHITYS JA EDUNVALVONTA ALUEELLINEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA (KOKO) ( Vuoden 2011 toiminta- ja taloussuunnitelma pohjautui Loimaan seutukunnan syksyllä 2009 hyväksyttyyn ohjelmaehdotukseen sekä seutukunnalle vuonna 2009 valmistuneeseen elinkeinostrategiaan. Toimintasuunnitelma jatkoi pääosin vuonna 2010 käynnistettyä toimintaa. Työskentely perustui seutukunnan elinkeinostrategiassa valittujen kärkitoimialojen kehittämiseen sekä alueella laadituissa kehityskäytäväselvityksissä esiin nostettujen toimenpide-ehdotusten eteenpäin viemiseen. Tavoitteena oli ennakoida eri toimialojen kehitystä, tunnistaa alueellisia tarpeita ja vahvuuksia sekä hallita työmarkkinoihin liittyviä muutoksia. Työtä koordinoi alueen kehittäjä-, työvoima- ja koulutusorganisaatioiden tiivis yhteenliittymä, Loipolis, jonka avulla kohdennetaan kehittämistoimia ja koulutusta alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Toiminnan avulla pyritään edistämään työvoiman saatavuutta ja säilymistä alueella, kehittämään nykyisen ja tulevan työvoiman osaamista, edistämään yritysten verkostoitumista, uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytymistä sekä tuotannollisen toiminnan energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Näitä tehtäviä hoidetaan Loimaan seutukunnan KOKO:n toimenpidekokonaisuudessa 1 Osaamisen ja ennakointiverkoston kehittäminen ja hyödyntäminen Aluerakenteellisena kehittämistavoitteena on alueen pääliikenneväyliin pohjautuvien elinkeinoelämän ja asumisen vyöhykkeiden mahdollisuuksien nykyistä parempi hyödyntäminen. Tähän liittyen kehitetään kuntien yritysalueita ja niiden markkinointia, parannetaan seudun vetovoimaa kehittämällä uudenlaisia asumis-, ja joukkoliikenneratkaisuja sekä parantamalla matkailupalvelujen näkyvyyttä. Tavoitteita viedään eteenpäin toimenpidekokonaisuudessa 2. Kehityskäytävät. Toteutuksessa hyödynnetään omia erillishankkeita sekä kansallisten verkostojen kautta käynnistettäviä pilottihankkeita. Loimaan seutukunta osallistui kahden kansallisen teemaverkoston (Innovaatio ja osaaminen sekä Ikärakennemuutosalueverkosto toimintaan. Vuoden 2011 aikana KOKO:n toiminta toteutti vuonna 2010 aloitettuja toimenpidekokonaisuuksia. Toimenpidekokonaisuus 1: Osaamisen ja ennakointiverkoston kehittäminen ja hyödyntäminen Toimenpidekokonaisuuden toteuttamiseksi käynnistettiin vuoden 2010 alussa Loipolisyhteistyö. Loipolis on seudun kehittäjäorganisaatioiden; Yrityskolmion, Loimaan TEtoimiston, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän sekä Turun ammattikorkeakoulun muodostama sopimusperusteinen yhteenliittymä. 16

18 Loipoliksen toiminta perustuu organisoituun työryhmätyöskentelyyn, jonka operatiivista toimintaa ohjaa Loipolis-johtoryhmä. Johtoryhmässä on jäsenet em. kehittäjäorganisaatioista, jonka lisäksi kokouksiin asiantuntijajäsenenä osallistuu hanketoimintaan liittyvissä asioissa Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n edustaja. Loipolis-toiminnassa on perustettu toimialakohtaiset työryhmät käsittelemään metalli- ja koneteknologian, puu- ja rakennusteollisuuden, agribisneksen sekä hyvinvoinnin kysymyksiä. Lisäksi toimii koulutustyöryhmä, jossa käsitellään yleisiä osaamisen kehittämiseen ja koulutustarpeisiin vastaamiseen liittyviä kysymyksiä. Loipolis-työryhmien toimintaa tuki Loipolis-asiamies. Hän tuki työryhmien toimintaa ja työryhmien välistä koordinaatiota vastaamalla työryhmäkokousten käytännön valmistelusta ja toteutuksesta sekä osallistui toimintaa tukevaan sidosryhmätyöskentelyyn. Loipolis-asiamiespalvelu hankittiin ostopalveluna. Kilpailutuksen perusteella on tehty hankintapäätös palvelun hankkimisesta Turun ammattikorkeakoululta vuosina 2010 ja Sopimus sisältää option palvelun hankkimisesta vuosina Toimintakokonaisuutta tukee osallistuminen kansalliseen Innovaatiot ja osaaminen teemaverkostoon. Vuoden 2011 aikana on yhteistyössä verkoston kanssa suunniteltu yritysneuvonnan toimivuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä entisestään palvelumuotoilun keinoin. Toimenpidekokonaisuus 2: Kehityskäytävät Toimenpidekokonaisuuteen liittyviä kehittämisteemoja vietiin vuoden 2011 toimintasuunnitelman mukaisesti eteenpäin tiiviissä yhteistyössä kansallisen ikärakennemuutosverkoston kanssa. Loimaan seutukunta osallistui kahteen verkoston avulla käynnistettyyn hankkeeseen. Pilottikunnat (Loimaa ja Pöytyä) vastasivat itse näiden erillishankkeiden omarahoitusosuudesta. Muu hankerahoitus pilotteihin on tullut ikärakennemuutosverkostolle korvamerkittynä maakunnan kehittämisrahana Pirkanmaan liiton kautta. Loimaan kaupunki osallistuu Monikko monimuotoisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit hankkeeseen. Hanketta hallinnoi Tampereen teknillinen yliopisto (arkkitehtuurin laitos). Pilottialueina ovat mukana Loimaa, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Närpiö, Tampere ja Turku. Hankkeen tavoitteena on koota olemassa olevaa ja tuottaa uutta tietoa yhteisöllisistä asumis- ja toimintaympäristöistä, erilaisista yhteisömalleista ja toteutusmuodoista. Päätavoitteena on luoda konkreettisia malleja erityisesti ikääntyvien, mutta myös muiden väestöryhmien asumistarpeisiin. Hankkeessa pyritään kehittämään yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen perustuvia asumismuotoja, joilla voidaan parantaa asumisen ja elämisen laatua. Loimaalla pilottikohteena on Nahkatehtaan -alue, jossa jatkettiin seutukunnalla vuonna toteutetussa Asumisen 7 pilottia hankkeessa aloitettua yhteisölliseen asumiseen, erilaisiin asuntotyyppeihin sekä toiminnallisesti monipuoliseen alueeseen tähtäävää suunnittelua. Pilottihanke kestää vuoden 2012 loppuun asti. 17

19 Pöytyän kunta puolestaan osallistuu pilottiin Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys. Hankkeessa rakennetaan ja pilotoidaan teknologiaa hyödyntäviä palvelukonsepteja, joilla tuetaan ikääntyvien kotona selviämistä. Toteuttajaorganisaationa toimivat Tampereen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut. Pöytyän lisäksi pilottialueina toimivat Pälkäne, Virrat sekä Ylä-Pirkanmaan peruspalvelukuntayhtymä (Ruovesi ja Mänttä-Vilppula). Hankkeessa pilotoidaan ja tutkitaan laajakaistayhteyden kautta ikääntyneiden kotiin tuotettavien palvelujen ja omais- ja vertaistukiyhteyksien mahdollisuuksia kotona asumisen tukemisessa. Hanke käynnistyi syyskuussa 2011 ja kestää kesäkuun 2013 loppuun asti. Kehityskäytävät -toimenpidekokonaisuuteen liittyen laadittiin vuoden 2011 aikana seutukunnalle myös seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, jossa mukana olivat kaikki seutukunnan kunnat. Työn toteuttamiseen haettiin ja saatiin 50 % rahoitusosuus Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Kunnat vastasivat asukaslukunsa mukaisessa suhteessa muusta rahoituksesta. Työssä käytiin läpi joukkoliikenteen ja kuntien kuljetuspalveluiden nykytilanne ja rahoitus sekä laadittiin palvelutasotavoitteet ja kehittämistoimenpiteet kuntien väliseen liikennöintiin liittyen. Konsulttina työn tekemisessä toimi kilpailutuksen perusteella Liidea Oy. Työ- ja elinkeinoministeriön alueosastolta tuli viesti perustuen Valtioneuvoston tekemään päätökseen siitä, että KOKOn voimavarat kohdistetaan uudelleen. Viestin keskeisin sisältö oli tiivistetysti: Julkisen talouden tervehdyttäminen edellyttää voimakkaita säästötoimia julkisessa hallinnossa. Hallitus on sitoutunut tähän tavoitteeseen ja supistaa aluekehittämiseen ohjattuja määrärahoja. TEM kohdistaa leikkauksen myös KOKOon (alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan), jota ei kansallisena erityisohjelmana jatketa vuoden 2011 jälkeen. Valtioneuvosto on vahvistanut KOKO-ohjelmaa koskevan päätöksen osana päätöstä valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista. KOKO on tukenut hyvin alueiden vahvuuksiin perustuvaa kehittämistä ja vahvistanut paikallisuutta aluekehittämisessä, mutta sen vaikutukset ovat pääosin vain välillisiä ja syntyvät pitkällä aikavälillä. Ohjelman tuloksellisuutta ei ole mitattu perinteisin aluekehittämisohjelmissa käytetyin mittarein, vaan ohjelman vaikuttavuutta on seurattu verkostojen syntymisellä. KOKOn väliarvioinnin mukaan verkostot ovat muotoutuneet tarkoituksenmukaisesti, hyviä käytäntöjä on tunnistettu ja niitä on levitetty innovatiivisesti ja tehokkaasti, mutta niiden juurtuminen vastaanottaville alueille on ollut liian hidasta. Ohjelmalla ei ole ollut vahvaa kansallista ohjausta, eli keskus- ja aluehallinnon ohjaus alueiden omaehtoiseen kehittämiseen on ollut liian heikkoa. KOKO ei ole integroitunut maakunnalliseen kehittämisjärjestelmään. Maakuntien liitot ovat esittäneet ohjelmaa kohtaan voimakasta kritiikkiä. Aluekehittämisjärjestelmä on edelleen vaikeaselkoinen ja moniportainen. Ohjelman lopettaminen yksinkertaistaa aluekehittämis- ja suunnittelujärjestelmää, keventää hallintotaakkaa ja vahvistaa demokraattista kehittämisvarojen ohjausta maakunnissa. Jatkossa aluekehittäminen tapahtuu maakunnallisen kehittämis- ja suunnittelujärjestelmän kautta. Loimaan seutukunnalla päätös merkitsee sitä, että KOKO toiminta päättyy

20 PRO YSITIE RY ( VUOSIKERTOMUS 2011 Vuosi 2011 oli yhdistyksen kolmas toimintavuosi. Yhdistys edistää Turusta Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta aina Venäjän rajalle Niiralaan johtavan valtatie 9:n ja samaa linjausta noudattavan rautatien kehittämistä. Tien pituus Venäjän rajalle on 663 kilometriä ja yhteysväliä voidaan pitää maamme merkittävimpänä poikittaiskäytävänä. Koko valtatie 9 kuuluu eurooppalaiseen TERN-tieverkkoon. Yhdistys on pyrkinyt vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin ja liikennevirastoon, jotta saataisiin parannusta yhteyden lukuisiin ongelmakohtiin. Maakuntia poikittain yhdistävänä tie kulkee osin poliittisessa katveessa ja näin ollen myös määrärahojen katveessa. Yhdistys on kiinnittänyt huomiota tien korkeisiin liikenneonnettomuuslukuihin. Tie kuuluu päätieverkon pahimpaan neljännekseen ja mm. Loimaan seutukunnan alueelta puuttuvat kokonaan keskikaiteelliset ohituskaistat. Myös kanavointeja on niukasti. Tienvarren asutustiet kohtaavat ysitien edelleen suoraan ilman kokoomateitä. Yhdistyksellä on ollut vuoden aikana hyvät yhteydet ysitien suunnittelijoihin. Varsinais- Suomen ELY-keskuksessa on menossa tien esisuunnittelu Turun ja Tampereen välisellä osuudella. Kyseinen väli on esisuunnittelun osalta myös kilpailutettu. Kilpailutuksen voitti suunnitteluyhtiö Ramboll Oy. Turku-Tampere väli on myös osana liikenneviraston tierevoluutiohanketta. Jyväskylässä pidettiin jäsenille yleinen kokous Kokousesitelmän piti Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen. Osallistujia oli noin 50. Samassa yhteydessä esiteltiin myös tulokset Turun yliopiston kyselyyn, joka oli suunnattu valtatien käyttäjille. Humppilassa käytiin läpi kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmia. Humppilan ja Tampereen välille päätettiin tehdä samankaltainen maankäytön selvitys, kun on jo olemassa Loimaan ja Turun välillä. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson ja työvaliokunnan muodostivat edellä mainitun ohella Turun satamajohtaja Christian Ramberg ja kansanedustaja Markku Rossi Kuopiosta. Toiminnanjohtajana jatkoi Pauli Salminen. 2. KEHITTÄMISKESKUKSESTA YRITYSKOLMIOKSI JA UUDET TILAT Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen 16 vuoden menestyksellinen toiminta sai uuden käänteen vuoden 2011 aikana, kun Loimaalla sijaitsevan nk. Valtion virastotalon omistaja vaihtui ja loimaalaisen tilitoimisto Pretax Oy:n kanssa löydettiin yhteinen ajatus talon 2. kerroksen yhteisvuokratarjouksen antamisesta. Muutto uusiin tiloihin tapahtui tammi-helmikuun aikana ja pidettiin tupaantuliaiset. Uusien toimitilojen etsimisen yhteydessä käytiin keskustelua toiminnan rakenteen ja ulkoisen ilmeen uudistamisesta. 19