VUOSIKERTOMUS Yritystukiasiat ovat edelleen erityisen merkityksellisiä uusille ja myös jo toiminnassa oleville yrityksille.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2011. Yritystukiasiat ovat edelleen erityisen merkityksellisiä uusille ja myös jo toiminnassa oleville yrityksille."

Transkriptio

1

2 SISÄLTÖ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS.. 1. KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA YRITYSNEUVONTA YRITYSNEUVONTAA JA KEHITTÄMISTÄ TUKEVAT TOIMINNOT SUOMEN UUSYRITYSKESKUKSET RY (SUK) SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT RY (SEKES) VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT RY TURUN KAUPPAKAMARI RY VARSINAIS-SUOMALAISTEN YRITYSPALVELUIDEN KEHITTÄMIS- PROJEKTI YPK HANKETOIMINTA ALUEKEHITYS JA EDUNVALVONTA ALUEELLINEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA (KOKO) PRO YSITIE RY. 2. KEHITTÄMISKESKUKSESTA YRITYSKOLMIOKSI JA UUDET TILAT.. 3. MESSU- JA MARKKINOINTITAPAHTUMAT 4. TALOUS.. 5. HALLITUS, HENKILÖKUNTA, KIRJANPITO JA TILINTARKASTAJAT 5.1. HALLITUS 5.2. HENKILÖKUNTA 5.3. KIRJANPITO TILINTARKASTAJAT. SIVU

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2011 Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus, nykyiseltä nimeltään Yrityskolmio, on toiminut 17 vuotta. Suomen EU-jäsenyydellä ja Yrityskolmiolla on yhtä pitkä historia. Muutimme tammikuussa 2011 uusiin tiloihin ja avointen ovien päivää vietettiin noin 150 vierailijan kanssa. Uudet toimitilat saivat runsaasti kiitosta. Henkilökunnan suurella panoksella muuttotyön onnistumisessa oli ratkaisevin merkitys. Tilojen suunnittelu oli myös yhteistyötä ja hyvistä väreistä kiitämme yritysneuvojaamme Riikka Peippoa. Seutukuntamme yritysmäärä kasvoi 216 uudella yrityksellä. Yritysten perustamisinto on säilynyt pitkään erittäin korkealla tasolla. Osuuspankkijärjestön ja Varsinais-Suomen yrittäjien kysely osoittaa, että Loimaan seutukunnassa myös kasvuodotukset ja investoinnit arvioidaan korkeammiksi kuin naapuriseutukunnissa. Kehittämiskeskuksen keskeisin tehtävä on laadukkaan yritysneuvonnan antaminen peruskuntiemme yrittäjille. Marianna Pajulan sijaisena hänen vuorotteluvapaansa aikana toimi Mirjami Eklund toukokuun loppuun asti. Strategia nostaa liikenneolosuhteet tärkeälle sijalle. Valtatie 9, valtatie 10, kantatie 41 ja tie 204 ovat kaikki Turusta säteittäin sisämaahan lähteviä väyliä. Näillä on tärkeä sija tuotteidemme kuljetuksessa maailmalle. Tiet kuuluvat seutukunnallisen edunvalvonnan piiriin kuten myös kärkitoimialat: metalliteollisuus, puuala, hyvinvointisektori ja kasvussa oleva agribisnes. Kehittämiskeskuksen kutsusta eri kärkitoimialojen koulutuksen ja yritysten edustajat ovat kokoontuneet pohtimaan kehitysnäkymiä. Toiminta on osin kytkeytynyt valtakunnalliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan KOKO:on. Uusi hallitusohjelma ei enää sisältänyt KOKO- toimintaa, jota lähdettiin ajamaan myös paikallisesti alas 2011 lopussa. Parhaita käytäntöjä siirrettiin kunnille tai jatketaan muissa yhteyksissä. Ohjelmakoordinaattori Pasi Oksasen työsuhde päättyi 2012 tammikuun lopussa. Lähiruokaan liittyvä innostus on tarttuvaa. Seuturuoka saatavaksi -niminen hanke oli menestys. Hankkeen opit levisivät median kautta ympäri maan. Toimintaamme haluttiin tutustua kauempaakin. Saimme avattua tien useisiin alueemme kauppoihin. Kuljetus on pullonkaula, mutta siihenkin löytyi ratkaisu Auranmaan Leivän päivittäisten kuljetusten ansiosta. Ketjukauppiaatkin lähtivät kilpailemaan uusista tuotteista. Yritystukiasiat ovat edelleen erityisen merkityksellisiä uusille ja myös jo toiminnassa oleville yrityksille. Valtakunnanpolitiikkaan on tarttunut voimakas EU-kielteisyyden leima. Tällä on merkitystä myös paikallistasolla. Loimaan seudulla ei ole kyetty ottamaan kaikkia alueen kaipaamia hyötyjä. Syynä on hankerahoituksen ympärillä oleva ilmapiiri, joka kääntyy myös alueen kehitystä vastaan. Isoilla kaupunkiseuduilla on jatkossakin voimavaroja hyödyntää kehittämisrahoja, kun taas pienemmät yksiköt jäävät tukirahoista paitsi kuntien keskittyessä yhä enemmän ydintoimialoihinsa. Hankkeista tulee suunnitelmatalouden kukkasia ja rahat katoavat valtion paikallishallinnon sisälle oman toiminnan hankkeiksi. Varsinais-Suomen hankerekisteri kertoo kaikille halukkaille, että seutukunnalla on saatu yhteensä vuodesta 2008 vuoden 2012 alkuun 11,6 miljoonaa euroa tukirahoitusta. Sijoitetuilla rahoilla on saatu aikaan kasvua ja monen uuden yrittäjäuran alkuun on pystytty vaikuttamaan Yrityskolmion toimilla. Kannattavuus ja kestävä liiketoiminta ovat kaikkien tärkeimmät mittarit. 2

4 Työpaikkavaikutus ja kunnallisverovaikutus ovat merkittävät. Aluetalouden kannalta ja tulevaisuuden haasteet huomioonottaen EU tukirahojen vipuvoimaa olisi pitänyt pystyä käyttämään enemmänkin, jotta raha ei valuisi merkittävin osin saariston siltoihin Varsinais-Suomen sisämaan kustannuksella. Tämä ohjelmakausi jatkuu vuoden 2013 loppuun asti. Loimaalla 23.päivänä maaliskuuta 2012 Pauli Salminen, Yrityskolmion toimitusjohtaja 3

5 1. LOIMAAN SEUTUKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS YRITYSKOLMION TOIMINTA Yrityskolmion toiminta jakaantuu kahteen kokonaisuuteen: 1) perustoimintaan, jonka tehtävänä on huolehtia yritysneuvonnasta, aluekehitystyöstä ja alueen edunvalvonnasta ja 2) hanketoimintaan, jossa kuntien rahoitusta käytetään omarahoitusosuuksina erilaisissa kehittämishankkeissa YRITYSNEUVONTA Yrityskolmion peruspalveluihin sisältyvä yritysneuvonta on osa kehittämiskeskuksen yrityspalveluja. Yrityspalveluilla oli vuoden 2011 aikana asiakastapahtumaa, joista 561 oli tilaisuuksien yhteydessä ja loput asiakastapahtumaa jakautuivat tapahtuman luonteen ja kuntien mukaan seuraavasti (alempi luku sulkeissa = edellinen vuosi): KUNTA YRITYS- TEN MÄÄRÄ KUNNAS- SA AURA 287 (287) KOSKI TL 223 (218) LOIMAA (1.278) MARTTILA 168 (161) ORIPÄÄ 126 (126) PÖYTYÄ 699 (669) TARVASJOKI 161 (157) YHTEENSÄ (2010) (2.896) VS.VUOSI (144) KASVU % 0,00 (10,38) 2,29 (8,46) 2,50 (4,07) 4,35 (1,90) 0,00 (2,44) 4,48 (5,35) 2,54 (6,80) 2,69 (5,23) YRITYS- NEUVON- TA ja EETU STARTTI- LAUSUN- NOT ELY- KES- KUS, RA- HOITUS YRITYS- KÄYNNIT MASVA LAUSUN- NOT SUMMA 74 (93) 1 (3) 8 (10) 36 (50) 0 (0) 119 (156) (41) (4) (5) (18) (2) (70) (536) (27) (26) (168) (11) (768) (47) (1) (4) (15) (2) (69) (39) (1) (3) (23) (1) (67) (184) (9) (7) (52) (2) (254) (49) (2) (4) (20) (2) (77) (989) (47) (59) (346) (20) (1.461) yritysten lukumääränä uusin käytettävissä oleva tieto yrityksiä per capita n. 8 % KONTAK- TIT/YRITY S-MÄÄRÄ % 41,46 (54,36) 33,18 (32,11) 54,89 (60,09) 26,79 (42,86) 45,24 (53,17) 32,76 (37,97) 28,57 (49,04) 43,34 (50,45) Asiakastapahtumista n. 40 % kohdistui tuotannollisiin yrityksiin ja n. 60 % palveluyrityksiin. 4

6 Lisäksi hankkeitten avulla on järjestetty yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville seuraavanlaisia tilaisuuksia: 1. Varsinaissuomalaisten yrityspalveluiden kehittämisprojekti YPK :n teemainfot - Sosiaalinen media ja sen mahdollisuudet - Yrityksen perustamisen infot (2 kpl keväällä ja 2 kpl syksyllä) - Sähköisen kaupan perustaminen - Yrityskolmion palvelut aloittavalle yrittäjälle - Palveluyrityksen perustaminen - Innovatiivinen liikeidea! - Kaupan ja palvelun verkostostartti - Kaupan ja palvelualan verkostoitumisilta 2. LoiMaaseutu - maaseudun yritysneuvontaa (MASVA) - Tarjous julkisessa kilpailutuksessa - Rakentamisen käännetty alv velvollisuus 1 ja 2 - Yritysturvallisuus - Tilinpäätös yrittäjän työkaluna - Yrittäjyys luovalla toimialalla - Lähiruoka tapaaminen - Oivallusta liiketoimintaan! yrittäjätreffit - Lähiruoka tapaaminen 2 3. Voimaa! matkailuhankkeen puitteissa on järjestetty seuraavanlaisia tilaisuuksia: - Myynnin tehostamisen työpaja - Sähköisen markkinoinnin koulutus - Opintomatka Viron Vôrumaalle - Kaksi lähiruokaverkostoitumistapaamista yhteistyössä LoiMaaseutu -hankkeen kanssa - Tutustumistilaisuus matkailuyrittäjille ja oppaille Yrityskolmion, Vihreän Kolmion ja Matka-Viitalan uusiin tiloihin ja uusiin työntekijöihin Edellä mainittuihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 561 yrittäjää / yrittäjäksi aikovaa seutukunnalta YRITYSNEUVONTAA JA KEHITTÄMISTÄ TUKEVAT TOIMINNOT SUOMEN UUSYRITYSKESKUKSET RY (SUK) (www.uusyrityskeskukset.fi) Yrityskolmio on ollut jäsenenä Suomen Uusyrityskeskukset ry:ssä helmikuusta Kehittämiskeskus on Länsirannikon ryhmässä, johon kuuluvat myös Porista Yrityspalvelu Enter, Uudestakaupungista Ukipolis Oy ja Turusta Yrityspalvelukeskus Potkuri. Enter ryhtyi huolehtimaan vuoden 2011 alusta myös Rauman seudun Uusyrityskeskus palveluista. 5

7 SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT RY (SEKES) (www.sekes.fi) Yrityskolmio on vuonna 2004 perustetun SEKES Ry:n perustajajäseniä. SEKESin tavoitteina on täsmentää jäsenistön ulkoista profiilia ja luoda uusia, tehokkaita toimintamalleja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. SEKES valjastaa verkoston resurssit sekä kuntien että yhteistyökumppaneiden tehokkaaseen käyttöön. Lisäksi SEKES kehittää kansainvälistä toimintaa VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT (www.v-syrittajat.fi) Yrityskolmio on jäsenenä Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:ssä mahdollistaen suoran yhteyden sekä maakunta- että paikallistasolla tapahtuvaan yhteydenpitoon TURUN KAUPPAKAMARI (www.turku.chamber.fi) Yrityskolmio on jäsenenä Turun kauppakamarin Loimaan osastossa. Turun kauppakamarilla on merkittävä edunvalvontavastuu, koska se on ainoa aluetasolla itsenäisesti toimiva koko elinkeinoelämän etuja ajava organisaatio. Edunvalvonnan ytimen muodostaa valiokuntatyöskentely (Yrityskolmion Pauli Salminen on elinkeinopoliittisen valiokunnan jäsen), jonka kautta kauppakamarin jäsenyrityksissä oleva asiantuntemus ja näkemykset saadaan esille ja vietyä eteenpäin. Loimaan kauppakamariosaston asiamiehenä toimii Yrityskolmion yritysneuvoja Ollipekka Hoffrén VARSINAISSUOMALAISTEN YRITYSPALVELUIDEN KEHITTÄMIS- PROJEKTI - YPK Yrityskolmio toteuttaa yhdessä Ukipolis Oy:n, Yrityssalo Oy:n ja Turunmaan seutukunnan kanssa (Länsi Turunmaan kaupunki alkaen Parainen ja Kemiön kunta) Varsinaissuomalaisten yrityspalveluiden kehittämisprojekti - YPK:ta. Projektia hallinnoi Yrityssalo Oy. Projektin tavoitteena on parantaa Varsinais-Suomessa toimivien, julkista neuvontapalvelua tarjoavien organisaatioiden edellytyksiä vastata tehokkaasti toimintaympäristön muutoksista ja yritysten tarpeiden kasvusta johtuviin vaatimuksiin. YPK:lla vahvistetaan seudullisten neuvontaorganisaatioiden resursointia kasvaneiden vaatimusten mukaiseksi, tehostetaan seuduilla toimivien julkisia palveluita tuottavien organisaatioiden välistä yhteistyötä ja tiivistetään eri seutujen välistä yhteistyötä resurssien entistä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. 6

8 Loimaan seutukunnassa kiinnitetään erityistä huomiota neuvontapalveluiden vaikuttavuuden seurantaan ja jatkuvaan parantamiseen sekä eri neuvontaorganisaatioiden verkostomaisen yhteistyön tehostamiseen. YPK:n tueksi on suunniteltu K4 Kehittämistä, Kasvua, Kannattavuutta, Koulutusta kehittämistyökalu, jonka avulla autetaan pk- ja mikroyrityksiä parantamaan kannattavuuttaan, kehittämään ja tehostamaan toimintaansa ja löytämään uusia kasvunmahdollisuuksia. Palvelu on suunnattu ensisijaisesti kasvuhaluisille yrityksille. K4 tarjoaa eri alojen asiantuntijapalveluita yritysten käyttöön huomattavalla julkisella tuella. K4:n avulla voidaan toteuttaa räätälöityä koulutusta ja konsultointia yritysten tarpeisiin. Palvelut ovat maksullisia, mutta yrityksen saaman tuen osuus on vähintään 50 % kustannusten loppusummasta ja yrityksen koosta riippuen HANKETOIMINTA Vuoden 2009 kuntakohtaisten elinkeino-ohjelmien pohjalta tehtyyn seutukunnalliseen elinkeinostrategiaan ( ) tehtiin päivitys 2010 aikana. Strategian perusajatus voidaan esittää alla olevan kuvion avulla: Kaikkia toimialoja Strategiset Seutukunnan koskevat peruspalvelut toimialat visio 2020 Infrastruktuuri Yritysneuvonta Koulutus Työvoima Agribisnes Loimaan seutukunta menestyy tukemalla yritystensä menestymismahdollisuuksia ja Metalli ja kone muodostaa kilpailukykyisen vaihtoehdon uusien yritysten sijoittumiselle ja perustamiselle. Puu ja rakentaminen Tasapainoinen kehitys taataan hyödyntämällä sijaintia maakunnan kehityskäytävillä sekä Hyvinvointi panostamalla osaamiseen ja laadukkaaseen asumiseen. Toteutusorganisaatio: LOIPOLIS Seutukunnallisen elinkeinostrategian valmistelussa valittiin seutukunnan strategisiksi toimialoiksi Agribisnes, Metalli ja kone, Puu ja rakentaminen sekä Hyvinvointi. 7

9 Valinnan yhtenä tavoitteena oli luoda strateginen toimintaohjelma, jonka avulla suunnitellaan, toteutetaan ja rahoitetaan hankkeet ja muut toimenpiteet. Strategisessa toimintaohjelmassa esitetään aluerakenteen ja yritystoiminnan päätoimialojen toimintaympäristön kehittämisen päämäärät, painoarvotetut strategiset toimintalinjat sekä toimintalinjoihin kuuluvat kärkitoimenpiteet. Lisäksi on esitetty muita strategiatyön yhteydessä esiin tulleita toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä ja hankeideoita ns. "ideapankkiin" koottuna. Näitä voidaan huomioida resurssien riittäessä tai tulevaisuudessa. Strategisen toimintaohjelman jakautumista teemoihin seudun koheesion ja kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmista on havainnollistettu seuraavassa kuviossa Seutukunnan koheesion ja kilpailukyvyn kehittäminen strategisessa toimintaohjelmassa LOIMAA ORIPÄÄ Matkailuvetovoima Asukasvetovoima KOSKI TL Elinkeinoinfrastruktuuri Seudun koheesio ja vetovoima Yritysten kilpailukyky Alueellinen edunvalvonta PÖYTYÄ Osaamis- ja innovaatiorakenteet Yrityspalvelut Yhteistyöverkostot MARTTILA AURA TARVASJOKI Seuraavilla sivuilla esitellään seutukunnallisen elinkeinostrategian mukaisesti esitetyt vuodelta 2010 jatkuneet ja vuonna 2011 aloitetut hankkeet ja muut toimenpiteet Hankkeet ja muut toimenpiteet on jaoteltu seuraaviin kokonaisuuksiin: - Yrityskolmion perustoimintaa tukevat hankkeet ja jäsenyydet - Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna Kehityskäytäväperusteinen aluerakenne ja matkailu, Metalli-, kone ja puuteollisuus, Agribisnes ja Hyvinvointi 8

10 Hankkeet esitettynä sekä toteuttajan ja toteuttamisajan että jäsenyyksien mukaisesti vuoden 2012 alkaessa:. HANKKEET A. Kehittämiskeskuksen omat (2010 tai ennen alkaneet) 1. Voimaa! matkailuhanke 2. Kasvun Avain Maaseutuasiakasvastaava (MASVA I) 4. EETU - Energianeuvoja (MASVA II) 5. Loimaan seutukunnan KOKO -ohjelma 6. LSK:n elinkeinomaiseman kehittämissuunnitelma 7. TOTSU 8. Maakunnallinen markkinointi B. Kehittämiskeskuksen omat (2011 alkavat) 2. Aluemarkkinointi 3. Tuotteen ja toiminnan kehittäminen pk-yrityksissä C. Kehittämiskeskuksen omarahoitteiset 1. Kansainväliset operaatiot 2. Pienprojektit 3. Kehittämiskeskuksen uudet toimitilat: varustelu 4. Turku Touring Oy D. Partnerihankkeet (2010 tai ennen alkaneet) 1. LounaFood- aitoa makua Varsinais-Suomesta 2. Varsinais-Suomen puutuotealan koordinaatiohanke 3. Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 4. Varsinais-Suomen maaseutumatkailun toimialahanke V-S yrityspalveluiden kehittämisprojekti, YPK 6. Varsinais-Suomen YES keskus 7. Kulttuuriyrittäjyysverkosto, Luovat Kesannot 8. Yrityspalveluverk. kansainväl. vauhdittajaksi (KV- Foorumi) SeutuNet tilastopalvelu 10. Loipolis-/Korkeakouluasiamies (sis. KOKOon) 11. ARSNET 12. V-S yrityspalveluiden kehittämisproj. resurssiosa, YPKR 13. Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelu 14. Maakunnallinen elinkeinostrategia 15. Kyläasiamies 16. SPURTTI 17. FYYRA 18. Satafood Ry 19. Maaseudun ydinvoimaa biojalostamosta E. Partnerihankkeet (2011 alkavat) 1. BASIS (Pk-yritysten kansainvälistymispalveluiden kehitt.) 2. ESKA -Etelä-Suomen kansainvälistäminen 3. Lounais-Suomen matkailukartasto/lounaispaikka 4. Monialainen yrityshautomo F. Jäsenyydet 1. SEKES RY 2. Elävä Kaupunkikeskusta Ry 3. Suomen Uusyrityskeskukset ry 4. Suomen Yrittäjät Ry 5. Turun Kauppakamari Ry 6. Pro Ysitie ry 9

11 Yrityskolmion perustoimintaa tukevat hankkeet ja jäsenyydet Toiminnan päämäärä: Yrityskolmio tukee seutukunnalla jo toimivien yritysten menestymismahdollisuuksia ja uusien yritysten sijoittumista ja perustamista toimialueelleen. Toiminnallaan Yrityskolmio muodostaa jäsenkunnilleen kilpailukykyisen toimintamallin seudullisten yrityspalvelujen järjestämiseksi. Yleistä toiminnan organisoimisesta: Osa oheisiin toimintoihin sisältyvistä henkilöstökustannuksista voi sisältyä hankkeisiin, mikäli henkilöstö oman toimensa ohessa toimii hankkeiden projektipäälliköinä/työntekijöinä. Toimintalinja Hanke/toimenpide 2011 Jäsenyys 2011 Loipolis-yhteistyöosapuolen kehittämistoimenpide / -hanke Päättyy Toteuttaja Huomioitavaa 1. Yleishallinto ja Kasvun Avain hanke, jonka avulla tuotettu etupäässä 9/2011 LSKK kehittäminen yrityskohtaisia kehittämispalveluja Toimitusjohtaja Kansainväliset operaatiot Vuosiperus. Kehittämispäällikkö Pienprojektit Vuosiperust. Toimistopalvelut VISIEL (Visionäärinen yritystoiminnan kehittäminen) Taloushallintopalvelut ARSNET, kulttuuriosaajien työllisyyden parantaminen HUMAK Hallitus SEKES ry:n (Seudulliset kehittämisyhtiöt ry) jäsen Vuosiperust. SEKES SUK:n (Suomen uusyrityskeskukset ry) jäsen Vuosiperust. SUK 2. Yritysneuvontapalvelut Varsinais-Suomen YPK (sis. 1 yritysneuvoja) Yrityssalo Oy 3 seutukunnallista yritys- Alkavien/vähän aikaan toimineiden yritysten perusneuvontatyön lisäksi neuvojaa toiminnallisina tavoitteina neuvontapalveluiden kehittäminen sekä kuukausittaiset tietoiskut em. kohderyhmille suunnatuista teemoista MASVA (sis. 1 yritysneuvoja, maaseutuyritysten neuvontapalvelu) LSKK Suunniteltu jatkoa 2013 loppuun Perusneuvonnan ja yritystukineuvonnan lisäksi järjestettiin yrittäjille ajankohtaisiltoja (9 kpl). Lähiruuan edistäminen seutukunnalla. Loipolis- / korkeakouluasiamies, osapäiväinen -3/2012 TuAMK (KOKO) Varsinais-Suomen YES keskus (yrittäjyyskasvatus) 2012 V-S yrittäjät Yrityspalvelujen verkosto Varsinais-Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymisen vauhdittajaksi (KV-foorumi) -5/2011 V-S liitto BASIS (PK-yritysten kansainvälistymispalvelujen kehittäminen), valmistelu TuY 10

12 Toimintalinja Hanke/toimenpide 2011 Jäsenyys 2011 Päättyy Toteuttaja Huomioitavaa Loipolis-yhteistyöosapuolen kehittämistoimepide/-hanke 3. Aluekehitys ja Loimaan seutukunnan KOKO-ohjelma -3/2012 LSKK edunvalvonta Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tarkistus/toteutus (TOTSU) - V-S liitto Varsinais-Suomen elinkeinostrategia ELY keskus Maakunnallinen yhteismarkkinointi LSKK Loimaan seutukunnan pääkaupunkikerho/saviseura Vuosiperust. LSKK SeutuNet-tilastopalvelu Vuosiperust. TIKE Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelu ELY -keskus Kehittämiskeskuksen nimen ja paikan muutos LSKK Loimaan seutukunnan elinkeinomaiseman kehittämissuunnitelma 2012 LSKK Elävä kaupunkikeskusta ry:n jäsen Vuosiperust. EKK SEKES Ry Vuosiperust. SEKES Turun Kauppakamari ry:n jäsen Vuosiperust. Turun KK Uusyrityskeskus Ry Vuosiperust. SUK Suomen Yrittäjät /Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n jäsen Vuosiperust. V-S yrittäjät Pro Ysitie ry:n jäsen Vuosiperust. Pro Ysitie 11

13 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2011 Kehityskäytäväperusteinen aluerakenne ja matkailu Kehittämisen päämäärä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista kehitystä ja elinkeinoelämän elinvoimaisuutta maakunnan pääliikenneväylien suuntaiseen kasvupotentiaaliin tukeutuvalla kuntayhteistyöllä. Mittarit: Yritysmäärän, muuttoliikkeen ja matkailuvetovoiman kehittyminen seutukunnallisesti ja eri osissa seutukuntaa. Strateginen toimintalinja Painoarvo Keskeiset toimenpiteet Kuntien yritysalueiden kehittäminen * * * * Vt 9, Vt 10 sekä kt 41/mt 204 kehityskäytäväselvityksien pohjalta laaditun yritysalueiden markkinointimateriaalin ylläpito ja päivittäminen pääosin internet -sivujen ja avulla. 2. Kuntien asukasvetovoiman kehittäminen * * * Hyödynnettiin Asumisen 7 pilottikohdetta hankkeen avulla tuotettua, kuhunkin seutukunnan kunnan asumiseen liittyvää, konkreettista kohdesuunnitelmaa Loimaan kaupungin osallistuessa Monikko monimuotoisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit hankkeeseen ja Pöytyän kunnan osallistumisessa Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys hankkeeseen. Yrityskolmio oli EKK ry:n (Elävät kaupunkikeskustat) jäsen 3. Alueen saavutettavuuden edistäminen * * 4. Seudun matkailupalvelujen näkyvyyden kehittäminen * Osallistuttiin Pro Ysitie yhdistyksen toimintaan. Tuotettiin seutukunnalle joukkoliikennesuunnitelma. Toteutettiin Voimaa! -hanketta. Päättyy 11/2012. Voimaa! hankkeen avulla toteutettiin seutukunnan Matkailuneuvonnan toteuttaminen, kilpailutuksen jälkeen, Matka- Viitala Ky:n kautta saakka. Kuuluttiin Varsinais-Suomen maaseutumatkailun toimialahankkeeseen. Toteutettiin yhteistyötä Turku Touringin kanssa ja osallistuttiin Maakunnalliseen markkinointiin. Toteutettiin Matkailualue Vihreän Kolmion toimintaa (sis. Laiturilta Laiturille -tapahtuman) Ideapankki/huomioitavaa 12

14 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2011 Metalli-, kone- ja puuteollisuus Kehittämisen päämäärä 2020: Lisätä seutukunnan metalli-, kone- ja puuteollisen yrityskannan valmiutta vastata kysynnän nopeatempoisuutta, asiakasperusteista räätälöintiä, moduulipohjaisuutta ja energiatehokkuutta koskeviin vaatimuksiin. Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet 1. Työvoiman saatavuuden edistäminen ja säilyttäminen * * * * Jatkettiin osana KOKO:n toimintaa Loipolis-asiantuntijaryhmätyöskentelyä kone- ja metalliteknologian sekä puu- ja rakennusteollisuuden ryhmissä. Ryhmissä olivat mukana Yrityskolmion, Loimaan TE-toimiston, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän sekä Turun ammattikorkeakoulujen edustus sekä alueellisten yritysten edustus. Ryhmissä käsitellään kaikkia strategisiin toimintalinjoihin liittyviä teemoja. 2. Osaamisen kehittäminen * * * Osallistuttiin TRIOplus-hankkeeseen. Kehittämiskeskus oli mukana Varsinais-Suomen puutuotealan koordinaatiohankkeessa Osallistuttiin seutukunnallisen yrityshautomohankkeen toteuttamisvaihtoehtojen hahmottamiseen ja rahoitusvaihtoehtojen etsintään sekä rahoitushakemuksen laadintaan. 3. Yritysten verkostoitumisen edistäminen alihankintavalmiuksien parantamiseksi 4. Tuotannon energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden kehittäminen * * Seudullinen verkostoitumishanke, jonka teemoina seudun sisäisiin alihankintavalmiuksiin tutustuminen (palvelut ja henkilöstön osittaisten yhteiskäyttömahdollisuuksien selvittäminen) ja messuyhteistyön tiivistäminen Resurssina Kasvun avain hanke * Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen tuotannossa (lämpö, sähkö, polttoaineet). Energia-asioissa hyödynnetään EETU-hankkeen toimintaa. Ideapankki/huomioitavaa Toimialahankkeissa huomioitava ns. rakentamisen ketjuun kuuluvien liittymäpintojen hyödyntäminen (puu metalli energiateknologia hyvinvointiteknologia). 13

15 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2011 Agribisnes Kehittämisen päämäärät 2020: Lisätä energia-alan liiketoimintamahdollisuuksia Loimaan seutukunnalla sekä luoda energiatehokkuudesta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä yritystoiminnan ja asutuksen sijoittumisen seudullinen vetovoimatekijä. Kehittää elintarvikeyritysten verkostoitumista, lisätä Loimaan seutukunnan painovoimaa raaka-ainetuotannossa, parantaa raaka-ainetuotannon kilpailukykyä sekä luoda uutta liiketoimintaa metalli-, ICT- ja elintarvikeklustereiden rajapintoihin Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet 1. Uusiutuvan energian tuotantoklusterin kehittäminen * * * * 2. Elintarviketeollisuuden raaka-ainetuotanto -osaamisen * * * vahvistaminen 3. Jalostuksen ja kaupan muodostaman ruokaketjun ke- * * Kehittämiskeskus osallistui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen käynnistämään Varsinais-Suomen energiastrategia hankkeeseen. Yrityskolmio osallistui Varsinais-Suomen kiinteän bioenergian edistämishankkeeseen. Yrityskolmio osallistui Satafoodin ylimaakunnalliseen Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista -hankkeeseen. Yrityskolmio osallistui Valonian koordinoimaan EETU energiasta maakunnan etu hankkeeseen. Yrityskolmio teki yhteistyötä Satafoodin kanssa. Kehittämiskeskus oli mukana Lounafood Aitoa makua Varsinais-Suomesta hankkeessa sekä Tiedolla ja osaamisella aitoja makuja Lounais-Suomesta. Seuturuoka saatavaksi hanke vuonna 2010 loi toimivan tuottajaringin ja lähiruokahylly -konseptin, jonka tavoitteena on lähiruuan saaminen kauppojen valikoimiin. Vuonna 2011 suunniteltiin jatkohanketta. Ideapankki/huomioitavaa Agribisnestoimialan seudullisessa kehittämisessä seurattavia teemoja ovat lisäksi - tietointensiivisten palvelujen mahdollinen ulkoistamiskehitys (mm. teknologia, tuoteturvallisuus, hallinnolliset tehtävät jne.) ja uusiutuvan energiatuotannon kytkeytyminen tuote- ja laitteistokehityksen kautta mm. metalliteknologiaan. - Jatkettiin osana KOKO:n toimintaa Loipolis-asiantuntijaryhmätyöskentely agribisnes-työryhmässä. Ryhmässä mukana kehittämiskeskuksen, Loimaan TEtoimiston, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän sekä Turun ammattikorkeakoulujen edustus sekä Satafoodin, Lounafoodin, kuntien, alueellisten yhdistysten ja yritysten edustus. Ryhmissä käsitellään kaikkia strategisiin toimintalinjoihin liittyviä teemoja. 14

16 Loimaan seutukunnan elinkeinostrategian toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2011 Hyvinvointiala Kehittämisen päämäärä 2020: Lisätä yrityksiä ja yksityisen sektorin työpaikkoja alan liiketoiminnan edellytyksiä kehittämällä. Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet 1. Uusien yritystoimintamahdollisuuksien edistäminen * * * * Jatkettiin osana KOKO:n toimintaa Loipolis-asiantuntijaryhmätyöskentely hyvinvointityöryhmässä. Ryhmässä mukana Yrityskolmion, Loimaan TE-toimiston, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän sekä Turun ammattikorkeakoulujen edustus sekä kuntien, sairaanhoitopiirin sekä alueellisten yritysten edustus. Ryhmässä käsitellään kaikkia strategisiin toimintalinjoihin liittyviä teemoja. 2. Osaamisen kehittäminen 3. Asiakaslähtöisten palveluverkostojen syntymisen edistäminen * * * * * Järjestettiin hyvinvointiteknologian hyödyntämismahdollisuuksiin liittyen Kunnon Koti hankkeen esittely yhteistyössä hanketta hallinnoivan Turun ammattikorkeakoulun kanssa - Loipolis-työryhmässä valittiin hyvinvoinnin erityiseksi kehittämiskohteeksi ikääntyvien henkilöiden kotona asumisen tukeminen. Tähän liittyen osallistuttiin KOKO-hankkeen kansallisen ikärakennemuutosverkoston Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys hankkeeseen. 4. Hyvinvointipalvelualueimagon kehittäminen * Ideapankki/huomioitavaa - 15

17 1.4. ALUEKEHITYS JA EDUNVALVONTA ALUEELLINEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA (KOKO) (www.tem.fi/koko) Vuoden 2011 toiminta- ja taloussuunnitelma pohjautui Loimaan seutukunnan syksyllä 2009 hyväksyttyyn ohjelmaehdotukseen sekä seutukunnalle vuonna 2009 valmistuneeseen elinkeinostrategiaan. Toimintasuunnitelma jatkoi pääosin vuonna 2010 käynnistettyä toimintaa. Työskentely perustui seutukunnan elinkeinostrategiassa valittujen kärkitoimialojen kehittämiseen sekä alueella laadituissa kehityskäytäväselvityksissä esiin nostettujen toimenpide-ehdotusten eteenpäin viemiseen. Tavoitteena oli ennakoida eri toimialojen kehitystä, tunnistaa alueellisia tarpeita ja vahvuuksia sekä hallita työmarkkinoihin liittyviä muutoksia. Työtä koordinoi alueen kehittäjä-, työvoima- ja koulutusorganisaatioiden tiivis yhteenliittymä, Loipolis, jonka avulla kohdennetaan kehittämistoimia ja koulutusta alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Toiminnan avulla pyritään edistämään työvoiman saatavuutta ja säilymistä alueella, kehittämään nykyisen ja tulevan työvoiman osaamista, edistämään yritysten verkostoitumista, uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytymistä sekä tuotannollisen toiminnan energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Näitä tehtäviä hoidetaan Loimaan seutukunnan KOKO:n toimenpidekokonaisuudessa 1 Osaamisen ja ennakointiverkoston kehittäminen ja hyödyntäminen Aluerakenteellisena kehittämistavoitteena on alueen pääliikenneväyliin pohjautuvien elinkeinoelämän ja asumisen vyöhykkeiden mahdollisuuksien nykyistä parempi hyödyntäminen. Tähän liittyen kehitetään kuntien yritysalueita ja niiden markkinointia, parannetaan seudun vetovoimaa kehittämällä uudenlaisia asumis-, ja joukkoliikenneratkaisuja sekä parantamalla matkailupalvelujen näkyvyyttä. Tavoitteita viedään eteenpäin toimenpidekokonaisuudessa 2. Kehityskäytävät. Toteutuksessa hyödynnetään omia erillishankkeita sekä kansallisten verkostojen kautta käynnistettäviä pilottihankkeita. Loimaan seutukunta osallistui kahden kansallisen teemaverkoston (Innovaatio ja osaaminen sekä Ikärakennemuutosalueverkosto toimintaan. Vuoden 2011 aikana KOKO:n toiminta toteutti vuonna 2010 aloitettuja toimenpidekokonaisuuksia. Toimenpidekokonaisuus 1: Osaamisen ja ennakointiverkoston kehittäminen ja hyödyntäminen Toimenpidekokonaisuuden toteuttamiseksi käynnistettiin vuoden 2010 alussa Loipolisyhteistyö. Loipolis on seudun kehittäjäorganisaatioiden; Yrityskolmion, Loimaan TEtoimiston, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän sekä Turun ammattikorkeakoulun muodostama sopimusperusteinen yhteenliittymä. 16

18 Loipoliksen toiminta perustuu organisoituun työryhmätyöskentelyyn, jonka operatiivista toimintaa ohjaa Loipolis-johtoryhmä. Johtoryhmässä on jäsenet em. kehittäjäorganisaatioista, jonka lisäksi kokouksiin asiantuntijajäsenenä osallistuu hanketoimintaan liittyvissä asioissa Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n edustaja. Loipolis-toiminnassa on perustettu toimialakohtaiset työryhmät käsittelemään metalli- ja koneteknologian, puu- ja rakennusteollisuuden, agribisneksen sekä hyvinvoinnin kysymyksiä. Lisäksi toimii koulutustyöryhmä, jossa käsitellään yleisiä osaamisen kehittämiseen ja koulutustarpeisiin vastaamiseen liittyviä kysymyksiä. Loipolis-työryhmien toimintaa tuki Loipolis-asiamies. Hän tuki työryhmien toimintaa ja työryhmien välistä koordinaatiota vastaamalla työryhmäkokousten käytännön valmistelusta ja toteutuksesta sekä osallistui toimintaa tukevaan sidosryhmätyöskentelyyn. Loipolis-asiamiespalvelu hankittiin ostopalveluna. Kilpailutuksen perusteella on tehty hankintapäätös palvelun hankkimisesta Turun ammattikorkeakoululta vuosina 2010 ja Sopimus sisältää option palvelun hankkimisesta vuosina Toimintakokonaisuutta tukee osallistuminen kansalliseen Innovaatiot ja osaaminen teemaverkostoon. Vuoden 2011 aikana on yhteistyössä verkoston kanssa suunniteltu yritysneuvonnan toimivuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä entisestään palvelumuotoilun keinoin. Toimenpidekokonaisuus 2: Kehityskäytävät Toimenpidekokonaisuuteen liittyviä kehittämisteemoja vietiin vuoden 2011 toimintasuunnitelman mukaisesti eteenpäin tiiviissä yhteistyössä kansallisen ikärakennemuutosverkoston kanssa. Loimaan seutukunta osallistui kahteen verkoston avulla käynnistettyyn hankkeeseen. Pilottikunnat (Loimaa ja Pöytyä) vastasivat itse näiden erillishankkeiden omarahoitusosuudesta. Muu hankerahoitus pilotteihin on tullut ikärakennemuutosverkostolle korvamerkittynä maakunnan kehittämisrahana Pirkanmaan liiton kautta. Loimaan kaupunki osallistuu Monikko monimuotoisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit hankkeeseen. Hanketta hallinnoi Tampereen teknillinen yliopisto (arkkitehtuurin laitos). Pilottialueina ovat mukana Loimaa, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Närpiö, Tampere ja Turku. Hankkeen tavoitteena on koota olemassa olevaa ja tuottaa uutta tietoa yhteisöllisistä asumis- ja toimintaympäristöistä, erilaisista yhteisömalleista ja toteutusmuodoista. Päätavoitteena on luoda konkreettisia malleja erityisesti ikääntyvien, mutta myös muiden väestöryhmien asumistarpeisiin. Hankkeessa pyritään kehittämään yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen perustuvia asumismuotoja, joilla voidaan parantaa asumisen ja elämisen laatua. Loimaalla pilottikohteena on Nahkatehtaan -alue, jossa jatkettiin seutukunnalla vuonna toteutetussa Asumisen 7 pilottia hankkeessa aloitettua yhteisölliseen asumiseen, erilaisiin asuntotyyppeihin sekä toiminnallisesti monipuoliseen alueeseen tähtäävää suunnittelua. Pilottihanke kestää vuoden 2012 loppuun asti. 17

19 Pöytyän kunta puolestaan osallistuu pilottiin Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys. Hankkeessa rakennetaan ja pilotoidaan teknologiaa hyödyntäviä palvelukonsepteja, joilla tuetaan ikääntyvien kotona selviämistä. Toteuttajaorganisaationa toimivat Tampereen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut. Pöytyän lisäksi pilottialueina toimivat Pälkäne, Virrat sekä Ylä-Pirkanmaan peruspalvelukuntayhtymä (Ruovesi ja Mänttä-Vilppula). Hankkeessa pilotoidaan ja tutkitaan laajakaistayhteyden kautta ikääntyneiden kotiin tuotettavien palvelujen ja omais- ja vertaistukiyhteyksien mahdollisuuksia kotona asumisen tukemisessa. Hanke käynnistyi syyskuussa 2011 ja kestää kesäkuun 2013 loppuun asti. Kehityskäytävät -toimenpidekokonaisuuteen liittyen laadittiin vuoden 2011 aikana seutukunnalle myös seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, jossa mukana olivat kaikki seutukunnan kunnat. Työn toteuttamiseen haettiin ja saatiin 50 % rahoitusosuus Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Kunnat vastasivat asukaslukunsa mukaisessa suhteessa muusta rahoituksesta. Työssä käytiin läpi joukkoliikenteen ja kuntien kuljetuspalveluiden nykytilanne ja rahoitus sekä laadittiin palvelutasotavoitteet ja kehittämistoimenpiteet kuntien väliseen liikennöintiin liittyen. Konsulttina työn tekemisessä toimi kilpailutuksen perusteella Liidea Oy. Työ- ja elinkeinoministeriön alueosastolta tuli viesti perustuen Valtioneuvoston tekemään päätökseen siitä, että KOKOn voimavarat kohdistetaan uudelleen. Viestin keskeisin sisältö oli tiivistetysti: Julkisen talouden tervehdyttäminen edellyttää voimakkaita säästötoimia julkisessa hallinnossa. Hallitus on sitoutunut tähän tavoitteeseen ja supistaa aluekehittämiseen ohjattuja määrärahoja. TEM kohdistaa leikkauksen myös KOKOon (alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan), jota ei kansallisena erityisohjelmana jatketa vuoden 2011 jälkeen. Valtioneuvosto on vahvistanut KOKO-ohjelmaa koskevan päätöksen osana päätöstä valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista. KOKO on tukenut hyvin alueiden vahvuuksiin perustuvaa kehittämistä ja vahvistanut paikallisuutta aluekehittämisessä, mutta sen vaikutukset ovat pääosin vain välillisiä ja syntyvät pitkällä aikavälillä. Ohjelman tuloksellisuutta ei ole mitattu perinteisin aluekehittämisohjelmissa käytetyin mittarein, vaan ohjelman vaikuttavuutta on seurattu verkostojen syntymisellä. KOKOn väliarvioinnin mukaan verkostot ovat muotoutuneet tarkoituksenmukaisesti, hyviä käytäntöjä on tunnistettu ja niitä on levitetty innovatiivisesti ja tehokkaasti, mutta niiden juurtuminen vastaanottaville alueille on ollut liian hidasta. Ohjelmalla ei ole ollut vahvaa kansallista ohjausta, eli keskus- ja aluehallinnon ohjaus alueiden omaehtoiseen kehittämiseen on ollut liian heikkoa. KOKO ei ole integroitunut maakunnalliseen kehittämisjärjestelmään. Maakuntien liitot ovat esittäneet ohjelmaa kohtaan voimakasta kritiikkiä. Aluekehittämisjärjestelmä on edelleen vaikeaselkoinen ja moniportainen. Ohjelman lopettaminen yksinkertaistaa aluekehittämis- ja suunnittelujärjestelmää, keventää hallintotaakkaa ja vahvistaa demokraattista kehittämisvarojen ohjausta maakunnissa. Jatkossa aluekehittäminen tapahtuu maakunnallisen kehittämis- ja suunnittelujärjestelmän kautta. Loimaan seutukunnalla päätös merkitsee sitä, että KOKO toiminta päättyy

20 PRO YSITIE RY (www.proysitie.fi) VUOSIKERTOMUS 2011 Vuosi 2011 oli yhdistyksen kolmas toimintavuosi. Yhdistys edistää Turusta Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta aina Venäjän rajalle Niiralaan johtavan valtatie 9:n ja samaa linjausta noudattavan rautatien kehittämistä. Tien pituus Venäjän rajalle on 663 kilometriä ja yhteysväliä voidaan pitää maamme merkittävimpänä poikittaiskäytävänä. Koko valtatie 9 kuuluu eurooppalaiseen TERN-tieverkkoon. Yhdistys on pyrkinyt vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin ja liikennevirastoon, jotta saataisiin parannusta yhteyden lukuisiin ongelmakohtiin. Maakuntia poikittain yhdistävänä tie kulkee osin poliittisessa katveessa ja näin ollen myös määrärahojen katveessa. Yhdistys on kiinnittänyt huomiota tien korkeisiin liikenneonnettomuuslukuihin. Tie kuuluu päätieverkon pahimpaan neljännekseen ja mm. Loimaan seutukunnan alueelta puuttuvat kokonaan keskikaiteelliset ohituskaistat. Myös kanavointeja on niukasti. Tienvarren asutustiet kohtaavat ysitien edelleen suoraan ilman kokoomateitä. Yhdistyksellä on ollut vuoden aikana hyvät yhteydet ysitien suunnittelijoihin. Varsinais- Suomen ELY-keskuksessa on menossa tien esisuunnittelu Turun ja Tampereen välisellä osuudella. Kyseinen väli on esisuunnittelun osalta myös kilpailutettu. Kilpailutuksen voitti suunnitteluyhtiö Ramboll Oy. Turku-Tampere väli on myös osana liikenneviraston tierevoluutiohanketta. Jyväskylässä pidettiin jäsenille yleinen kokous Kokousesitelmän piti Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen. Osallistujia oli noin 50. Samassa yhteydessä esiteltiin myös tulokset Turun yliopiston kyselyyn, joka oli suunnattu valtatien käyttäjille. Humppilassa käytiin läpi kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmia. Humppilan ja Tampereen välille päätettiin tehdä samankaltainen maankäytön selvitys, kun on jo olemassa Loimaan ja Turun välillä. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson ja työvaliokunnan muodostivat edellä mainitun ohella Turun satamajohtaja Christian Ramberg ja kansanedustaja Markku Rossi Kuopiosta. Toiminnanjohtajana jatkoi Pauli Salminen. 2. KEHITTÄMISKESKUKSESTA YRITYSKOLMIOKSI JA UUDET TILAT Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen 16 vuoden menestyksellinen toiminta sai uuden käänteen vuoden 2011 aikana, kun Loimaalla sijaitsevan nk. Valtion virastotalon omistaja vaihtui ja loimaalaisen tilitoimisto Pretax Oy:n kanssa löydettiin yhteinen ajatus talon 2. kerroksen yhteisvuokratarjouksen antamisesta. Muutto uusiin tiloihin tapahtui tammi-helmikuun aikana ja pidettiin tupaantuliaiset. Uusien toimitilojen etsimisen yhteydessä käytiin keskustelua toiminnan rakenteen ja ulkoisen ilmeen uudistamisesta. 19

VUOSIKERTOMUS 2010. Yritystukiasiat ovat edelleen erityisen merkityksellisiä uusille ja myös jo toiminnassa oleville yrityksille.

VUOSIKERTOMUS 2010. Yritystukiasiat ovat edelleen erityisen merkityksellisiä uusille ja myös jo toiminnassa oleville yrityksille. SISÄLTÖ SIVU TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2 1. KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA 3 1.1. YRITYSNEUVONTA 3 1.2. YRITYSNEUVONTAA JA KEHITTÄMISTÄ TUKEVAT TOIMINNOT 4 1.2.1. SUOMEN UUSYRITYSKESKUKSET RY (SUK) 4 1.2.2.

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus YRITYSKOLMIO ry:n VUOSIKERTOMUS 2012

Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus YRITYSKOLMIO ry:n VUOSIKERTOMUS 2012 Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus YRITYSKOLMIO ry:n VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS.. 1. YRITYSKOLMION TOIMINTA. 1.1. YRITYSNEUVONTA 1.2. YRITYSNEUVONTAA JA KEHITTÄMISTÄ TUKEVAT

Lisätiedot

LOIMAAN SEUTUKUNNAN PÖYTÄKIRJA 6/2012 1 (7) KEHITTÄMISKESKUS Hallitus

LOIMAAN SEUTUKUNNAN PÖYTÄKIRJA 6/2012 1 (7) KEHITTÄMISKESKUS Hallitus LOIMAAN SEUTUKUNNAN PÖYTÄKIRJA 6/2012 1 (7) Aika maanantaina 17.12.2012 kello 9:00 11:10 Kokouksen jälkeen n. 11:30 joululounas Seurahuoneella Paikka Yrityskolmio, os. Vareliuksenkatu 2 B, 32200 LOIMAA

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

LOIMAAN SEUTUKUNNAN PÖYTÄKIRJA 5/ 2011 1 (9) KEHITTÄMISKESKUS Hallitus

LOIMAAN SEUTUKUNNAN PÖYTÄKIRJA 5/ 2011 1 (9) KEHITTÄMISKESKUS Hallitus LOIMAAN SEUTUKUNNAN PÖYTÄKIRJA 5/ 2011 1 (9) Aika keskiviikkona 30.11.2011 kello 9.00 11.35 Paikka Yrityskolmio, os. Vareliuksenkatu 2 B, 32200 Loimaa Läsnä (x) Jari Rantala puheenjohtaja (x) Oili Paavola

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

YRITYSKOLMIO/BUDJETTI

YRITYSKOLMIO/BUDJETTI YRITYSKOLMIO/BUDJETTI 2012 Tehty 5.12.2011 Hyväksytty pp.kk.2011 Asukkaita 1.1.2011 37110 rah.osuus/asukas, 18,50 kuntarahan määrä 686535,00 sis. Jäsenmaksut 10.000,00 2012 2011 budj. 2010 tot. TULOT YHTEENSÄ

Lisätiedot

LIITE 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2012. Hallitus 16.12.2011 Työvaliokunta 9.12.2011 Päivitetty 5.12.2011 1

LIITE 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2012. Hallitus 16.12.2011 Työvaliokunta 9.12.2011 Päivitetty 5.12.2011 1 LIITE 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Hallitus 16.12.2011 Työvaliokunta 9.12.2011 Päivitetty 5.12.2011 1 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 1. YRITYSKOLMIO 5 2. YRITYSKOLMION TEHTÄVÄT 5 3. HALLITUS, KIRJANPITO JA TILINTARKASTAJAT

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

Rakennemuutos, Salo. Tommi Virtanen Yrityssalo Oy 20.3.2013

Rakennemuutos, Salo. Tommi Virtanen Yrityssalo Oy 20.3.2013 Rakennemuutos, Salo 21.3.2013 Tommi Virtanen Yrityssalo Oy Tommi Virtanen ÄKILLINEN RAKENNEMUUTOS Salo nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi 16.9.2009 2008-2009 Salon seudulta hävisi noin 2 000

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 Yrityskolmion toiminnan arviointi Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 ESITYKSEN SISÄLTÖ Arvioinnin toteutus Tehokkuusvertailua Katsaus hanketoimintaan Toiminnan hyödyt (kyselytuloksia) Seudun kehitys Yhteenveto

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 3 Käsittelyjärjestys...3

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3. 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta...3. 3 Käsittelyjärjestys...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 27.1.2012 PÖYTÄKIRJA Nro 1/2012 KOKOUSAIKA Perjantai 27.1.2012 klo 14 15.30 KOKOUSPAIKKA Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, Kotka, 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 25.3.2013 Kehittämispäällikkö Christina Hovi 1 Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimus Valtion

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Kotkan-Haminan seutu viisi kuntaa noin 88.000 asukasta noin 5000 yritystä meri ja raja 2 Avainluvut 2011 konserni

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

OSTOPALVELUSOPIMUS TORNION KAUPUNGIN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISESTÄ

OSTOPALVELUSOPIMUS TORNION KAUPUNGIN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISESTÄ 1 OSTOPALVELUSOPIMUS TORNION KAUPUNGIN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISESTÄ 1. Sopijaosapuolet Tornion kaupunki Y-tunnus 0193524-6 Suensaarenkatu 4 95400 Tornio Team Botnia Oy Y-tunnus 1508288-9 Hallituskatu 9

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista

Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista 1. Itä-Uudenmaan elinkeinoelämä Asukkaat Itä-Uudellamaalla oli vuoden 2010 lopussa asukkaita yhteensä 96 800 jakaantuen siten, että Loviisan

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan Kehitys Oy

Ylä-Pirkanmaan Kehitys Oy Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:lle ja MW-Kehitys Oy:lle annetun toimeksiannon johdosta tehty esitys seudullisesta kehitysyhtiöstä Ylä-Pirkanmaan Kehitys Oy Tavoitteena on luoda seudullinen kehittämisyhtiö,

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 10.11.2015 1 EMKR:n rahoitus Suomen toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Johanna Mattila Turun yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Brahea LounaFood Aitoa Makua Varsinais Suomesta hanke LOUNAFOOD

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot