LIITE 1 TOIMINTASUUNNITELMA Hallitus Työvaliokunta Päivitetty

Transkriptio

1 LIITE 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Hallitus Työvaliokunta Päivitetty

2 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 1. YRITYSKOLMIO 5 2. YRITYSKOLMION TEHTÄVÄT 5 3. HALLITUS, KIRJANPITO JA TILINTARKASTAJAT 5 4. HENKILÖKUNTA 6 5. RAHOITUS 7 6. YRITYSNEUVONTA (YRITYSPALVELUT) 9 7. VUONNA 2012 TOTEUTETTAVAT HANKKEET Hankkeiden osallistumis- ja hallinnointiperiaatteet Hankkeiden toteuttamisseuranta Hankkeet ja muu toiminta seutustrategian toteuttamisessa toimialoittain 13 Yrityskolmion perustoimintaa tukevat hankkeet ja jäsenyydet 14 Strateginen toimiala 1: Kehityskäytävä perusteinen aluerakenne ja matkailu 16 Strateginen toimiala 2-3: Metalli- ja kone- sekä puu- ja rakennusteollisuus 17 Strateginen toimiala 4: Agribisnes 18 Strateginen toimiala 5: Hyvinvointiala ALUEKEHITYSTYÖ Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO), Loimaan seutukunta Strateginen toimintaohjelma Elinkeinostrategian toteutumisen seurantaprosessi SEUTUKUNNAN EDUNVALVONTA YRITYSKOLMION SIDOSRYHMÄTYÖN TIIVISTÄMINEN LOIPOLIS 24 LIITTEET 25 KESKEISTÄ TERMINOLOGIAA KOKO = Koheesio- ja kilpailukykyohjelma, johon vuodesta 2010 alkaen sulautuivat aluekeskusohjelma (AKO), Loimaan seudullakin toteutettu maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) ja saaristo-ohjelma. ( Loipolis = seudun kehittäjäorganisaatioiden - Yrityskolmio, Loimaan TE-toimiston, Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymän sekä Turun ammattikorkeakoulun - muodostama sopimusperusteinen yhteenliittymä. Potkuri = Varsinais-Suomen TE-keskusksen ja Turun seudun kehittämiskeskuksen perustama yrityspalveluyhteenliittymä, joka tarjoaa Turun seudun lisäksi maakunnallisia yrityspalveluja TEM = Työ ja elinkeinoministeriö ( ELY-keskus = TEM:n, maa- ja metsätalousministeriön sekä sisäasiainministeriön alue- ja elinkeinokehitysvirasto, jonka tehtäväalueet sulautuivat vuoden 2010 alusta nykyisten lääninhallitusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtäväalueiden kanssa kahteen uuteen viranomaiseen: elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY, ja aluehallintovirastoon (AVI, TE-toimisto = Työ- ja elinkeinotoimisto, entinen työvoimatoimisto ( 2

3 JOHDANTO Seutukunnalla asui kesäkuun 2011 lopussa asukasta (kesäkuun 2010 lopussa ). Vuonna 2009 seutukunnassa oli toimipaikkaa (vuonna 2008 oli 4 146). Kesäkuun 2011 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 7,7 % (kesäkuussa 2010 oli 8,2 %), ja työttömiä työnhakijoita oli (vuonna 2010 oli 1 408). Vuoden 2011 loppupuolella maailmantalouden kehitys on muuttunut epävarmemmaksi ja elpyminen takertelee. Tämä ei voi olla vaikuttamatta myös Suomen talouteen, myös seutukunta- ja kuntatasolla. Viimeisimmän maakunnassa tehdyn selvityksen mukaan seutukunnan talousnäkymät ovat esillä taulukossa 1: Taulukko 1: Seutukunnan talousnäkymät. Loimaan seutukunta Nyt verrattuna vuoden takaiseen 6 kk:n kuluttua 12 kk:n kuluttua Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Paljon parempi Ennallaan Ennallaan Ennallaan Ennallaan Ennallaan Ennallaan Ennallaan Ennallaan Yleinen tunnelma alueella Kansainvälisen talouden epävarmuus on merkittävästi kasvanut kesästä alkaen, mikä näkyy jo tuotannon ja viennin kasvun nopeana hidastumisena. Tästä johtuen seutujenkin arviot avainyritysten ja -alojen tulevaisuudennäkymistä ovat varovaisia, oletuksena että kasvumahdollisuudet tulevat heikkenemään kuluvan vuoden alkuun verrattuna. Loimaan seutukunnassa positiivista kehitystä tapahtuu kaupan alalla, jonka investoinnit ovat kasvussa, lisäksi teollisuus on kasvattanut volyymiaan, ottanut lomautetut takaisin töihin, sekä lisännyt muutenkin henkilöstöä alueen avainyrityksissä. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Loimaan seudun koneteknologiateollisuudessa menee edelleen hyvin. Yritykset rekrytoivat lisää henkilöstöä, vuokratyövoiman käyttö on lisääntynyt laman jälkeisen varovaisuuden vuoksi. Myös laajennusinvestointeja on käynnissä. Koneteollisuuden asiakkaat ovat laajasti eri teollisuuden sektoreilla, rakennusteollisuudessa, kunnallistekniikassa ja maataloudessa. Puunjalostusteollisuudessa on yleisesti aistittavissa varovaisuutta, pienehköjä lomautuksia on käynnissä mm. sahateollisuudessa. Mutta alalla on myös positiivisessa kehityksessä olevia yrityksiä, mm. parkettien valmistuksessa. Venevalmistuksen kilpailutilanne on kiristymässä Euroopan markkinoilla. Elintarviketeollisuuden tilanne, leipomo- ja lihanjalostusteollisuudessa, on hyvä. Pienet erikoistuneet toimijat pärjäävät nykyisessä markkinatilanteessa. Alueen kivi- ja tiiliteollisuudessa näkymät ovat varovaisen positiiviset. Hoivapalveluissa työvoimapula on kärjistymässä ja uusia koulutuspaikkoja tarvitaan lisää. Maatalouden tilanne on normaali. Aloittaneiden yritysten määrä laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 24 % viime vuoteen verrattuna ja on tasoltaan kolmanneksen alempana kuin vuonna Starttien määrä on normaalilla tasolla. Työttömyyden määrä ja rakenne Työllisyystilanne työttömyyden näkökulmasta muuttui Loimaalla ratkaisevasti vuoden 2008 aikana. Kun vuoden alussa työttömyys väheni ripeimmin Varsinais-Suomessa, oli tilanne kääntynyt vuoden loppuun mennessä päinvastaiseksi: työttömyys kasvoi seudulla kiivainta tahtia. Työttömyyden kasvu oli Loimaalla Salon ohella syksyyn 2009 saakka selvästi voimakkaampaa kuin muualla Varsinais-Suomessa. Tämä liittyy lomautusten kohdentumiseen aluksi näille seuduille. Työttömyyden kiihtyvä kasvu taittui syksyllä 2009 ja sen jälkeen työttömyyden kasvutahti on hidastunut, niin että se kääntyi laskuun kesällä Samoihin aikoihin alkanut nuorten työttömyyden 3

4 väheneminen on jatkunut 2011 Loimaan seudulla ja pitkäaikaistyöttömyydenkin kasvuvauhti on hidastunut jatkuvasti kesästä 2010 lähtien. Vuoden 2010 aikana työttömien määrä väheni Loimaan seudulla 15 % ja nuorten työttömien määrä supistui 42 prosentilla. Täten kehitys oli Loimaalla maakunnan ripeintä. Vuoden 2011 aikana seutujen väliset kehityserot ovat kaventuneet Varsinais-Suomessa. Loimaan kohdalla se on merkinnyt alenemistahdin hidastumista, mutta positiivinen suuntaus on toki jatkunut työllisyystilanteessa. Mikäli vuoden 2011 aikana suhdannetilanne ei heikkene Loimaan seudulla vähenevät työttömien ja nuorten työttömien määrät edelleen. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvukin saattaa päättyä vuoden lopulla. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Avointen työpaikkojen määrän ripeä kasvu katkesi vuonna Työvoiman kysynnän heikentyminen on tasaantunut suhdannekäänteen alkushokista niin että avointen paikkojen määrä supistui seudulla vähiten Varsinais-Suomessa vuoden 2009 aikana. Vastaavasti kysynnän kasvu oli 2010 maakunnan verkkaisinta (1 %), mikä tarkoittaa sitä, että uusia paikkoja oli tarjolla viidennes vähemmän kuin vuonna Työvoiman kysynnän kasvu on seudulla kiihtynyt vuonna % tahtiin edellisvuodesta. Kasvu on kohdentunut erityisesti teollisuuteen, mutta hoitoalalla, maataloudessa ja rakentamisessakin kasvu on ollut merkittävää. Hoitoalan moninaisissa tehtävissä, erityisesti sairaanhoitajista on koettu jatkuvaa pulaa suhdannetilanteesta riippumatta. Opettajat on toinen ammattiryhmä, jossa työvoimapula on luonteeltaan rakenteellista. Suomen talouden kehitys ja seutukunta Suomen kansantalouden kasvun ennustetaan jäävän vuonna 2012 n. 2 %:in johtuen maailmantalouden epävarmojen näkymien talouskasvua hidastavasta vaikutuksesta. Kotimaisen kysynnän ei odoteta kasvavan, sillä ostovoiman paraneminen on niukkaa. Vientinäkymien heikkeneminen vaimentaa yritysten investointeja. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan vuonna 2011 vajaat 3 %, mutta vuonna 2012 elintarvikkeiden ja energian hintojen nousu hidastuu. Suotuisasti edennyt työttömyysasteen aleneminen hidastuu, lisäksi talouskasvun hidastuminen syö valtion budjetin tiukennustoimien vaikutuksen, julkisen velan kasvu jatkuu. Yrityskolmio ja seutukunta Vuoden 2012 toiminnassa jatkuvat jo käynnissä olevat toiminnot, mutta uusien kehittämisessä on pääpaino laitettava olemassa olevan toiminnan kehittämiseen. Tämä merkitsee sellaisten toimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista, joilla kehitetään esim. seutukunnan metalliteollisuuden kykyä vastata markkinoiden haasteisiin. Yhtenä ongelmana tulee olemaan ns. hankerahoituksen saanti, sillä ohjelmakauden hankerahat ovat pääsääntöisesti sidotut ja jäljelle jääneet ovat melkoisen niukat. Tämä merkitsee uusien rahoituslähteiden etsimistä sekä myös uudenlaisen toimintatavan kehittämistä, jossa yhteistyö yritysten kanssa perustuu enemmän kumppanuuteen kuin hankepohjaiseen toimintaan. 4

5 1. YRITYSKOLMIO Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen juridinen muoto on rekisteröity yhdistys ja se on perustettu vuonna Vuoden 2011 alkupuoliskolla otettiin käyttöön nimi YRITYSKOLMIO. Vuoden 2012 aikana saadaan Patentti- ja rekisterihallituksen päätös, jonka perusteella sääntöjä muutetaan siten, että virallisena nimenä tulee olemaan Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus ry YRITYSKOLMIO, lisäksi voidaan käyttää myös pelkkää YRITYSKOLMIO sanaa. Yrityskolmion olemassaolo perustuu Suomen liittymiseen Euroopan Unioniin vuonna Liittyminen Euroopan Unioniin toi mukanaan alueluokitusjärjestelmän (NUTS). Loimaan seutukunnan NUTS luokitus on 4 ja yksittäinen kunta on NUTS 5. NUTS luokituksen uudistuksen jälkeen Loimaan seutukunnan tunnus on LAU 1 (LAU = Local Administrative Unit = paikallinen hallinnollinen yksikkö). Yksittäisen kunnan tunnus on LAU 2. Yhdistyksen perustajina ja jäseninä oli alun perin 12 kuntaa, jotka ovat yhdistyneet tällä hetkellä seitsemäksi kunnaksi: Aura, Koski, Loimaan kaupunki, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki. 2. YRITYSKOLMION TEHTÄVÄT Yrityskolmion toimenkuvaksi on määritelty elinkeinoelämän yleisten edellytysten tukeminen sekä uuden yritystoiminnan syntymisen edistäminen Loimaan seutukunnalle. Yrityskolmio pyrkii toiminnassaan seudun edunvalvontaan ja edustamaan seutukuntaa aluekehitystehtävissä koordinoiden seudullisia ja toimialakohtaisia kehittämishankkeita. Yrityskolmio tarjoaa myös seutukunnan yrityksille voittoa tavoittelematonta yritysneuvontaa ja koulutusta. Organisaatio järjestää myös kokouksia, seminaareja ja neuvottelupäiviä. Tiivistäen Yrityskolmion tehtävät ovat: 1. Yritysneuvonta (yrityspalvelut) 2. Aluekehitystyö 3. Alueen edunvalvonta 4. Kehittämishankkeet Yrityskolmion yhteydessä toimii Loimaan seutukunnan yrityshautomo. Loimaan seutukunnan yrityshautomo on monialainen, virtuaalinen yrityshautomo, joka tarjoaa palveluitaan Loimaan seutukunnan alueella. Virtuaalisuus tarkoittaa sitä, että hautomoyritys voi valita koti- ja toimipaikakseen minkä tahansa alueen kunnista. Hautomopäällikkönä toimii Helena Mäkimattila. 3. HALLITUS, KIRJANPITO JA TILINTARKASTAJAT Sääntöjen mukaan yhdistyksen hallitukseen kuuluu vähintään seitsemän ja enintään 16 jäsentä, joista neljän toivotaan olevan elinkeinoelämän edustajia. Hallituksen jäsenet valitaan keväällä yhdistyksen yleiskokouksessa, joka pidetään sääntömääräisesti huhtikuun loppuun mennessä. Vuoden 2012 alussa Yrityskolmion hallituksessa ovat jäsenkunnista: Auran kunta Mika Joki, kunnanjohtaja Kosken Tl. kunta Jari Kesäniemi, kunnanjohtaja Loimaan kaupunki Jari Rantala, kaupunginjohtaja ja Matti Tunkkari, kehittämisjohtaja Marttilan kunta Juhani Tynjälä, kunnanjohtaja Oripää kunta Marja Tuohimaa, kunnanjohtaja Pöytyän kunta Kari Jokela, kunnanjohtaja ja Sami Suikkanen, kehitysjohtaja Tarvasjoen kunta Oili Paavola, kunnanjohtaja 5

6 Yrittäjäjäseninä toimivat: Heikki Kerko (Marttilan Tilitoimisto Oy, Marttila) Martti Salonen (Loimaan SaraSport Oy, Loimaa) Mika Mutala (Erikoislaukku Oy, Loimaa) Janne Vainikainen (PILTTI Oy, Pöytyä) Hallitus valitsee keskuudestaan työvaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen kokoukset. Työvaliokunta koostuu hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta, kahdesta hallituksen jäsenestä, kehittämiskeskuksen toimitusjohtajasta ja kehittämiskeskuksen kehittämispäälliköstä: Puheenjohtaja Jari Rantala Varapuheenjohtaja Oili Paavola Jäsen Mika Mutala Jäsen Heikki Kerko Toimitusjohtaja Pauli Salminen Kehittämispäällikkö Pertti Pulli Yhdistyksen kirjanpitäjänä toimii Timo Hintala, TH Taloushallinto Oy:stä. Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat HTM Simo Laaksonen ja KTM Katja Repo (varalla KTM Markku Kaurila ja JHTT Hannu Laurila). 4. HENKILÖKUNTA Yrityskolmion henkilökuntapolitiikassa noudatetaan vakiintunutta käytäntöä: perustoiminnot rahoitetaan keskuksen omasta budjetista ja täydentävät toiminnot erilaisten hankkeiden avulla. Henkilökunnan työntekijät voivat toimia perustyönsä lisäksi perustyöhön liittyvien hankkeiden projektipäällikköinä ja/tai ohjausryhmien jäseninä. Kehittämiskeskuksen henkilökunta vuonna 2012 on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 2: Henkilökunta Toimi/henkilö Toimenkuvan tarkennus Keskeiset aiemmat referenssit nykytehtävään Toimitusjohtaja Pauli Salminen Kehittämispäällikkö Pertti Pulli Yritysneuvoja Ollipekka Hoffrén Yritysneuvoja Marianna Pajula Toimiston johto Yleinen edunvalvonta Oman toimen ohella Pro Ysitieyhdistyksen toiminnan johtaja Toiminnan kehittäminen BASIS hankkeen projektipäällikkö Eri hankkeiden ohjausryhmäjäsenyyksiä Painopisteenä tuotannolliset yritykset Loimaan kauppakamariosaston asiamies Painopisteenä palvelualan yritykset YPK-hankkeen projektipäällikkö Koulutus: Varanotaari Vt kaupunginjohtajana Loimaan kaupungissa 2003/2004 Elinkeinoasiamiehenä Loimaan kunnassa Koulutus: ekonomisti 20 vuoden kokemus yritysten kehittämishankkeista Turun kauppakorkeakoululla, Tampereen teknisellä korkeakoululla, Turun yliopistossa ja Kehittämiskeskuksessa Ollut/on osakkaana viidessä yrityksessä Johtamistaidon koulutus (Johtamistaidon opisto) Elinkeinoasiat Kokkolan kehitysyhtiössä Kestilä Oy (vaatetusteollisuuden työntutkijana, 17 vuoden tehtaanjohtokokemus) Liiketalouden ja matkailualan tutkinnot Ammatillinen opettajankoulutus (AMK/AOKK) Yr.neuvojien valmennus Palvelujen markkinointi- ja koulutustehtävissä yli 16 vuotta (yrittäjä, myynti-päällikkö, opettaja) Yritysneuvojana vuodesta

7 Yritysneuvoja Riikka Peippo Matkailu Matkailupäällikkö Eija Martti Projektityöntekijä Aura Jäntti Ohjelmakoordinaattori Pasi Oksanen Toimistosihteeri Maarit Virtanen Energianeuvoja Sakari Lehtinen MASVA-hankkeen projektipäällikkö Painopisteenä maaseudun pienyritykset/agribisnes-ala Voimaa! matkailuhankkeen projektipäällikkö Voimaa! matkailuhankkeen projektityöntekijä KOKO-ohjelma Yleishallinto EETU Energiasta maakunnan etu hankkeen projektipäällikkö Projektityöntekijä KOKO ohjelman projektityöntekijä Ahu Holla viestintä ja Loipolisyhteistyö Lisäksi eri hankkeissa työllistetään eripituisiin työsuhteisiin henkilöitä. Koulutus; tradenomi (yrittäjälinja) Sienimö-alan ja maatilamatkailualan yrittäjä vuodesta 1997 Yritysneuvojan virassa Varsinais-Suomen TE-keskuksessa 2007/2008 markkinointimerkonomi maatalousyrittäjä matkaopas Luontorestonomi Hallintotieteiden maisteri Seutuasiamies Suomen Kuntaliiton ja Varsinais-Suomen lastensuojelun ky:n projektipäällikkönä 8 vuotta Laskentamerkonomi Toimistosihteerin tehtävät Loimaan kaupungissa ( ) ennen kehittämiskeskusta MMM Yrittäjän ammattitutkinto Agrologi maatalousyrittäjä Markkinointitradenomi Matkailuun liittyviä tutkintoja Henkilökunnasta osallistuvat vuosina järjestettävään Yritysneuvojan erityisammattitutkinnon suorittamiseen tähtäävään koulutukseen Sakari Lehtinen, Eija Martti, Marianna Pajula, Riikka Peippo ja Pertti Pulli. Lisäksi koulutukseen osallistuu hautomopäällikkö Helena Mäkimattila. Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. 5. RAHOITUS Yrityskolmion rahoituksessa on noudatettu vuodesta 2002 periaatetta, että kunnat varaavat Yrityskolmion perusrahoitukseen 20,00 /asukas. Vuoden 2012 budjetin kuntapanoksen laskennassa on käytetty perustana seutukunnan välilukua, joka oli kokonaisuudessaan asukasta. Toimintasuunnitelmaan sisällytettyjen toimenpiteiden yhteenlaskettu kuntarahatarve noudattaa vuoden 2011 tasoa eli vuoden 2012 budjetti on laadittu 18,50 /asukas pohjalta, joka sisältää KOKO perusrahoituksen (1,56 /asukas) sekä perustoiminnan, hankkeet ja jäsenmaksut (16,90 /asukas). Budjetin loppusumma tasolla 18,50 /asukas on ,00. Merkittävä toiminnan rahoitusmuoto ovat lisäksi hankkeet, joiden avulla voidaan toteuttaa seutukunnan elinkeinoelämän kehittämistä yksittäisen yrityksen tasolle saakka. Riippuen rahoitusmuodosta 1,00 3,00 :n kuntarahapanoksella voidaan toteuttaa n. 10,00 :n toimenpide. Seutukunnallinen elinkeinostrategia auttaa kohdentamaan jatkossa kuntarahat entistä suunnitelmallisemmin sellaiseen hanketoimintaan, jossa voidaan olettaa kuntien verotulojen (tulo- ja yhteisövero) kasvavan. Oheisessa taulukossa ja sitä seuraavassa kuviossa on esitetty tiedossa olevien hankkeiden ja jäsenyyksien (arvioitu) kesto sekä tältä pohjalta kuntarahatarve. Kuntarahatarpeeseen vaikuttaa asetettu tavoite siitä, että henkilöstön palkkakuluja voidaan kattaa jatkossakin ulkopuolista rahoitusta saavilla hankkeilla nykytapaan. Vuodelle 2012 laadittu budjetti on esitetty kokonaisuudessaan toimintasuunnitelman liitteenä 1. 7

8 Taulukko 3: Hankkeet/toimenpiteet, joissa tarvitaan kuntarahoitusta on merkitty oranssilla. Taulukossa keltaisella merkityt kestot tarkoittavat, että sitoumus on vuosikohtainen, sinisellä merkityt sitä, että osallistumisesta päätetään tapauskohtaisesti ja vihreällä merkityt, että hanke ei tuota Yrityskolmiolle kuntarahassa mitattavia kustannuksia. HANKKEET A. Yrityskolmion omat (2011 tai ennen alkaneet) 1. Voimaa! matkailuhanke Maaseutuasiakasvastaava (MASVA I) 3. EETU Energianeuvoja (MASVA II) 4. Loimaan seutukunnan KOKO ohjelma+loipolis 5. TOTSU B. Yrityskolmion omat (2012 alkavat) 1. Seuturuoka leejenee 2. Aluemarkkinointi 3. Tuotteen ja toiminnan kehittäminen pk-yrityksissä Kauppa kukoistamaan 5. Matkailuhanke 1.9. C. Yrityskolmion omarahoitteiset 1. Kansainväliset operaatiot 2. Pienprojektit 3. Turku Touring D. Partnerihankkeet (2011 tai ennen alkaneet) 1. LounaFood aitoa makua Varsinais-Suomesta 2. Varsinais-Suomen puutuotealan koordinaatiohanke 3. Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 4. Varsinais-Suomen maaseutumatkailun toimialahanke Varsinais-Suomen YES keskus 6. SeutuNet tilastopalvelu 7. ARSNET 8. BASIS (Pk-yritysten kansainvälistymis.palv.keh.) 9. Yrityshautomo 10. V-S Yrityspalvelujen kehittämisprojekti (YPK) 11. V-S Yrityspalvelujen resurssiosa (YPKR) 12. V-S Yrityspalvelujen kansainvälistäminen (KV-YPK) 13. V-S tutkimus- ja ennakointipalvelu. 14. Maakunnallinen elinkeinostrategia 15. Kyläasiamies 16. SPURTTI 17. FYYRA 18. Luovat kesannot 19. Satafood Ry E. Partnerihankkeet (2012 alkavat) 1. - F. Jäsenyydet 1. SEKES RY 2. Elävä Kaupunkikeskusta Ry. 3. Suomen Uusyrityskeskus Ry. 4. Suomen Yrittäjät Ry. 5. Turun Kauppakamari Ry. 6. Pro Ysitie ry. 7. Saviseura Ry 8

9 6. YRITYSNEUVONTA (YRITYSPALVELUT) Yrityspalveluja toteutetaan kahdella tavalla: Perusyritysneuvonta, josta ei peritä maksua ja sen keskeisenä periaatteena on edunsaajan esille tuoma tarve eli toiminta on asiakaslähtöistä ostopalvelut, eli jos edunsaajan esille tuoma tarve edellyttää ostopalvelujen käyttöä, se toteutetaan hankkeiden tai muiden käytettävissä olevien rahoitusinstrumenttien avulla. Ostopalveluissa edunsaaja maksaa rahoitusmuodon edellyttämän omarahoitusosuuden, joka vaihtelee ostopalvelun sisällön mukaan. Hankkeitten kautta tapahtuvissa ostopalveluissa edunsaaja maksaa rahoitusmuodon edellyttämän omarahoitusosuuden. Palvelujen tuotanto eri yhteistyötahojen kanssa on kuvattu oheisessa kuviossa. Siinä kuvattujen tahojen lisäksi on huomioitava, että työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen ja uudistustyön myötä työvoimatoimistot muuttuivat TE toimistoiksi, joka korostaa niiden kytkeytymistä aiempaa tiiviimmin osaksi toimialueensa elinkeinoelämän kehittämistoimijoita. Yrityskolmiolla on Uusyrityskeskus status, jonka myötä toiminnalle on mahdollista luoda ulkopuolisen tahon (Inspecta) sertifioima laatujärjestelmä sekä saada käyttöön asiakashallintajärjestelmä sekä yritysneuvonnassa käytettävää materiaalia. Yrityskolmiossa yrityspalveluita toteuttavat henkilöt voivat toimia eri hankkeiden ohjausryhmissä asiantuntijajäseninä ja/tai hanke-/projektipäällikköinä mikäli tämä liittyy heidän osaamisalueeseensa ja sen avulla voidaan toteuttaa seutukunnan kehittämistavoitteita. Hankkeiden avulla on voitu vastata yritysten tarpeisiin ja ongelmiin, joiden ratkaisemiseen tarvitaan ostopalveluita. Hankkeilla kehitetään myös neuvontapalvelujen toteutustapaa. YPK hankkeen myötä yritysneuvonnassa on vahvistettu omaneuvoja toimintaa, jossa perustettavalle yritykselle nimetään Yrityskolmion henkilökunnasta yrityskohtainen yritysneuvoja. Yritysneuvonnalla on kiinteä yhteistyö Varsinais-Suomen muiden kehittämisyhteisöjen kanssa, minkä lisäksi yhteistyötä tehdään Forssan suuntaan. Uusyrityskeskus statuksen myötä Kehittämiskeskus on liittynyt ns. Länsirannikon laaturyhmään, jossa ovat mukana Enter Oy Porista (hoitaa vuoden 2011 alusta myös Rauman), Ukipolis Oy (Uusikaupunki) ja Potkuri (Turku). Vuoden 2011 aikana Länsirannikon ryhmä muuttaa työnimensä Lounais-Suomen alkavien yritysten ryhmäksi ja toimintaan pyritään saamaan mukaan sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen alueilla toimivia tahoja, jotka toimivat ja neuvovat yrityksen perustamisasioissa. Kaikki mukaan toivottavat tahot eivät ole Suomen Uusyrityskeskukset Ry:n jäseniä, mutta yhteistyön merkitys koetaan hyvin tärkeäksi. Ryhmän puheenjohtajuus tulee olemaan kiertävä ja ensimmäisenä ryhmän puheenjohtajana toimii Antti Kokkila Enteristä. Yritysneuvonta on Yrityskolmion keskeisin perustehtävä ja sen suoritemäärä perustuu ensisijaisesti yritysten esille tuomiin tarpeisiin. Neuvonnan laatuun panostetaan edelleen vuonna Käyttöönotettavaksi suunniteltu asiakashallintaohjelma sisältää seurannan ja palautetoiminnon. Yrityskolmion yritysneuvonnassa toimivat henkilöt osallistuvat koulutukseen, joka johtaa Yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon suorittamiseen. Koulutus kestää vuoden 2013 lopulle. 9

10 Kuvio 2: Yrityskolmion tarjoamien yrityspalvelujen tuotanto Yrityskolmion yrityspalvelut ja niiden tuotantoyhteistyö Varsinais-Suomen ELY-keskus Sopimusperusteisesti ELYkeskuksen palvelut Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksessa (Seutu YPP -hanke) Yrityskolmio 1. Perustamisneuvonta (sisältäen Starttilausunnot) 2. Talous-, vero- ja vakuutusneuvonta 3. Liikeidean arviointi ja kehittäminen 4. Yritysten yhteistyö 5. Hankeneuvonta 6. Rahoitusneuvonta 7. Yrityksen kehittämisneuvonta 8. Yrittäjäkoulutus 9. Tuotekehitysneuvonta 10. Kansainvälistymisneuvonta Finnvera Oyj Rahoituspalvelut sopimusperusteisesti Loimaan seutukunnalla (lausunto enintään :n rahoitushakemuksiin). Seudulliset kehittämisyhtiöt ry ja Suomen uusyrityskeskukset ry Omien palvelujen kehittämiskonsultaatio Maakunnalliset palvelut (sijoituspaikka Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri) Keksintöasiamies Kaupparekisteriasiat Omistajanvaihdosasiat (seutukunnallinen toiminta, maakunnallinen yhteyshenkilö) ja Tuotteistetut palvelut (esim. ProStart sekä muiden Varsinais-Suomen seutukuntien kehittämisyksiköiden palveluja edunsaajan esittämän tarpeen mukaan. Turun AMK/Loimaa Loipolis -asiamies Kuvio 2: Kehittämiskeskuksen tarjoamien yrityspalvelujen tuotanto. 10

11 Ohessa esitettyyn taulukkoon on koottu vuosien aikana toteutuneet yrityskontaktit jaoteltuna niiden luonteen mukaisesti. Taulukosta voidaan havaita, että yrityskontaktien määrät ja luonteet voivat vaihdella kuntakohtaisesti runsaastikin eri vuosina. AURA Taulukko 4: Yrityskontaktit kontaktimuodoittain KUNTA Yritysmäärä Yritysneuvonta Starttilausunnot ELYkeskusrahoitus Yrityskäynnit Summa MASVA lausunnot Kontaktit/yritysmäärä, % 54,36 60,38 Keskiarvo/5 vuotta ,60 62, , ,36 KOSKI TL ,11 33, ,33 37, , ,37 LOIMAA ,09 59, ,11 68, , ,21 MARTTILA ,86 43, ,50 45, , ,14 ORIPÄÄ ,17 51, ,22 65, , ,42 PÖYTYÄ ,97 48, ,95 44, , ,37 TARVASJ ,04 43, ,89 49, , ,09 YHT VS. V 2009 YHT , ,09 VS. V YHT ,05 VS. V YHT ,10 VS YHT ,12 Kuntakohtainen yritysmäärä per ,56 11

12 7. VUONNA 2012 TOTEUTETTAVAT HANKKEET Kehittämishankkeet ja yritysneuvonta tukevat toisiaan muodostaen yrityspalvelujen kokonaisuuden. Hankkeiden yleisinä tavoitteina ovat: Alueen taloudellisen pohjan monipuolistaminen Uusien yrityspalvelujen kehittäminen Pk-yritysten kehittäminen Uusien liiketoimintojen kehittäminen Uusien työpaikkojen luominen ja olemassa olevien turvaaminen Työllistymisen parantaminen Erillisten hankkeiden tavoitteet kuvataan hankesuunnitelmissa 7.1 Hankkeiden osallistumis- ja hallinnointiperiaatteet Yrityskolmion hallitus päättää yhdistyksen osallistumisesta kehittämishankkeisiin ja niiden suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä ensisijaisesti seutukunnan oppilaitosten kanssa. Kaikkien jäsenkuntien ei ole välttämätöntä osallistua jokaiseen hankkeeseen. Yhtäläisin perustein osallistutaan kuitenkin kaikkiin hankkeisiin, jotka palvelevat suoraan yritysneuvontaa, ovat maakunnallisia yhteishankkeita tai ovat luonteeltaan jäsenyyksiä. Yrityskolmio voi toteuttaa itse tai olla mukana muiden osapuolten hallinnoimissa hankkeissa seuraavista lähtökohdista: 1. Hanke perustuu suoraan seutukunnalliseen elinkeinostrategiaan ja se toteutetaan seutukunnallisesti. 2. Jäsenkunta/-kuntaryhmä tilaa hankkeen hallinnoinnin tai toteutuksen Yrityskolmiolta seutukunnalliseen elinkeinostrategiaan tai kunnalliseen elinkeino-ohjelmaan liittyvistä lähtökohdistaan ja se toimii vain osaseudullisella alueella. Näissä tapauksissa rahoituksesta ja tilaajan Yrityskolmiolle suorittamasta hallinnointikorvauksesta sovitaan toteuttamissopimuksella Yrityskolmion perusbudjetin ulkopuolella. 3. Hanke toteuttaa seutukuntaa laajempaa, esim. maakunnallista kehittämistavoitetta, jolloin hankkeeseen voidaan osallistua alueellisen koheesion näkökulmasta siinäkin tapauksessa, että hanke ei suoraan palvele seudullisen elinkeinostrategian toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla. Hankkeet voidaan hallinnollisesta ja rahoituksellisesta näkökulmasta jaotella seuraaviin hanketyyppeihin: 1. Omat hankkeet Yrityskolmio huolehtii omarahoitusosuuden toteutumisesta, hakee hankkeelle ulkoisen rahoituksen ja vastaa sen toteuttamisesta. Omia hankkeita voivat lisäksi olla myös edellä kohdassa 2 mainitut jäsenkunnan/- kuntien tilaamat hankkeet. 2. Omarahoitteiset hankkeet Yrityskolmio rahoittaa hankkeen budjetistaan joko kokonaan tai pääosin. 3. Partnerihankkeet Yrityskolmio osallistuu hankkeen osarahoitukseen, mutta partneri vastaa sen toteuttamisesta. Yrityskolmio ei osallistu hankkeen rahoittamiseen (partneri ei tarvitse tai rahoitusmuoto ei vaadi), mutta puoltaa hankkeen toteuttamista ja partneri vastaa hankkeen toteuttamisesta lisäksi Yrityskolmio voi olla mukana toteutuksessa. 12

13 7.2 Hankkeiden toteutumisseuranta Yrityskolmion hallitus saa käsiteltäväkseen hankkeiden loppuraportit. Hankkeiden toteutuksen aikainen seuranta perustuu hankkeista tehtäviin maksatushakemuksiin. Omissa hankkeissa tehdyistä toimenpiteistä/tuloksista kertova osa (väliraportti) tuodaan hallituksen tiedoksi hankkeen ohjausryhmän käsiteltyä maksatushakemuksen. Partnerihankkeiden osalta hyödynnetään EURA 2007 järjestelmää, joka on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelmakaudella osarahoittamien projektien hallinnointiin tarkoitettu selainpohjainen tietojärjestelmä. Koska käyttöoikeuksia EURA järjestelmään on saatavissa vain rajoitetusti, kootaan partnerihankkeiden toteutuksen aikaisiin maksatushakemuksiin liittyvistä väliraporteista toimenpide- /tulostiedot Yrityskolmion hallituksen tiedoksi kaksi kertaa vuodessa ajoitettuna siten, että seuranta palvelee strategian kokonaisseurantaa ja tulevan vuoden toiminnan suunnittelua. Käytännössä tämä tarkoittaa em. seurantakoontia vuoden ensimmäisellä ja kolmannella vuosineljänneksellä. Strategian kokonaisseuranta on esitetty toimintasuunnitelman luvussa Hankkeet ja muu toiminta seutustrategian toteuttamisessa toimialoittain Seuraavilla sivuilla esitellään suunnitelman mukaan vuonna 2012 toteutuksessa olevat hankkeet, keskeiset toiminnot ja jäsenyydet laaditun elinkeinostrategian mukaisesti jäsenneltyinä. Hankkeistetut ja budjetissa eritellyt toimenpiteet on merkitty taulukoiden viimeiseen sarakkeeseen ( hankenumero TA:ssa ) merkinnällä, jolla ne löytyvät toimintasuunnitelman liitteistä 2 ja 3 (hankkeiden sanallinen kuvaus ja hankkeiden kuntarahatarve 2012). Em. liitteissä kuvataan tarkemmin hankkeiden sisältö sekä niiden kustannusarviot ja rahoitussuunnitelmat. Strategiataulukoissa on lisäksi esitetty muiden Loipolis-osapuolten keskeiset seudullisen elinkeinostrategian toteuttamiseen vuonna 2012 liittyvät tavoitteet ja hankkeet, joissa Kehittämiskeskus ei ole itse toiminnan rahoittajana mukana. Hanketaulukoissa käytettyjä lyhenteitä: HUMAK = Humanistinen ammattikorkeakoulu LSKKY = Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä YRKOL = Yrityskolmio Lä-Pirk.kky = Länsi Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä YRSAL = Yrityssalo Oy TIKE = Tilastokeskus TSEK = Turun seudun kehityskeskus TuAMK = Turun ammattikorkeakoulu TUKKK = Turun kauppakorkeakoulu TUY = Turun yliopisto V-SL = Varsinais-Suomen liitto V-SY = Varsinais-Suomen Yrittäjät 13

14 Yrityskolmion perustoimintaa tukevat hankkeet ja jäsenyydet Toiminnan päämäärä: Yrityskolmio tukee seutukunnalla jo toimivien yritysten menestymismahdollisuuksia ja uusien yritysten sijoittumista ja perustamista toimialueelleen. Toiminnallaan Yrityskolmio muodostaa jäsenkunnilleen kilpailukykyisen toimintamallin seudullisten yrityspalvelujen järjestämiseksi. Yleistä toiminnan organisoimisesta: Osa oheisiin toimintoihin sisältyvistä henkilöstö- ja toimintakustannuksista voi sisältyä hankkeisiin, mikäli henkilöstö oman toimensa ohessa toimii hankkeiden projektipäälliköinä/työntekijöinä. Toimintalinja Hanke/toimenpide 2012 Kokonaiskestkust. 2012, 2012, numero Hallinto Kokonais- Kuntaraha Hanke- Jäsenyys 2012 Loipolis-yhteistyöosapuolen kehittämistoimepide/-hanke TA:ssa 1. Yleishallinto ja kehittäminen Toimitusjohtaja, kehittämispäällikkö, toimistopalvelut, taloushallintopalvelut, hallitus 2. Yritysneuvontapalvelut 3 seutukunnallista yritysneuvojaa Kansainväliset operaatiot 2012 YRKOL C1 Pienprojektit 2012 YRKOL C2 SEKES (Seudulliset kehittämisyhtiöt ry) Vuosiperust. SEKES F1 SUK (Suomen uusyrityskeskukset ry) Vuosiperust. SUK F3 Varsinais-Suomen YPK (sis. 1 yritysneuvoja) alkavien/vähän aikaan toimivien yritysten perusneuvontatyön lisäksi toiminnallisina tavoitteina neuvontaprosessin kehittäminen ja neuvontapalveluiden vaikuttavuuden seuranta ja parantaminen MASVA (sis. 1 yritysneuvoja, maaseutuyritysten neuvontapalvelu) perusneuvontatyön lisäksi toiminnallisina tavoitteina on vahvistaa ja monipuolistaa maaseutuyrittäjyyttä kehittämällä yritysten osaamista verkottamalla yrityksiä ja edistämällä yritysmahdollisuuksia. Neuvoa yrityksiä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten tukien haussa YRSAL D YRKOL A2 Loipolis asiamies (KOKO) YRKOL Osana KOKOa A5 Varsinais-Suomen YES-keskus (yrittäjyyskasvatus) 2012 V-SY D5 BASIS (PK-yritysten kansainvälistymispalvelujen kehittäminen) TUY D8 Kauppa Kukoistamaan, Tiivistetään kauppojen välistä yhteistyötä YRKOL B4 Monialainen yrityshautomo Loimaan kaup. Yrittäjävalmennukset 4 x vuodessa (1 avoin ja 1 työvoimapoliittinen koulutus sekä keväällä että syksyllä) ELY-keskuksen elinkeinopoliittisten tuotteiden markkinoinnin tehostaminen ja TE-toimiston yrityskäyntien lisääminen HOPE (ammatillisten oppilaitosten yrittäjyyskasvatushanke) Lä-Pirk.kky /Lskky D9 - TE-toimisto TE-toimisto

15 3. Aluekehitys ja edunvalvonta Oppisopimustoimiston yrittäjyysopinnoissa n opiskelijaa/vuosi - Loikky Loimaan seutukunnan KOKO YRKOL A4 Loipolis (Loimaan seutukunnan toimijoiden ja yrittäjien verkostot) YRKOL KOKOon liittyvä erillishanke Aluemarkkinointi YRKOL B2 Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tarkistus/toteutus (TOTSU) V-S liitto - - A5 Varsinais-Suomen elinkeinostrategia ELY-keskus - - D14 Loimaan seutukunnan pääkaupunkikerho/saviseura Vuosiperust. YRKOL F7 SeutuNet-tilastopalvelu Vuosiperust. TIKE D6 Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelu ELY-keskus - - D13 Suomen Yrittäjät ry Vuosiperust. S. Yrittäjät F4 Turun Kauppakamari ry Vuosiperust. Turun KK F5 15

16 Strateginen toimiala 1: Kehityskäytäväperusteinen aluerakenne ja matkailu Kehittämisen päämäärä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista kehitystä ja elinkeinoelämän elinvoimaisuutta maakunnan pääliikenneväylien suuntaiseen kasvupotentiaaliin tukeutuvalla kuntayhteistyöllä. Onnistumisen mittarit: Yritysmäärän, muuttoliikkeen ja matkailuvetovoiman kehittyminen seutukunnallisesti ja eri osissa seutukuntaa. Yleistä strategisen toimialan kehittämisestä 2012: Aluemarkkinoinnin toteutusosa kohdistuu toimialan kaikkiin toteutuslinjoihin. Strateginen toimintalinja tiivistelmä strategisista toimenpiteistä Kuntien yritysalueiden kehittäminen Yritysalueiden kehittäminen ja tonttimarkkinointi 2. Kuntien asukasvetovoiman kehittäminen Asumisen sisällöllinen kehittäminen Kokonaisvalt. maisemasuunnittelu Asukasmarkkinointi Hanke/toimenpide 2012 Jäsenyys 2012 Loipolis-yhteistyöosapuolen kehittämistoimepide/-hanke Hallinto Kokonaiskesto Kokonaiskust 2012, Kuntaraha 2012, Aluemarkkinointi YRKOL B2 Aluemarkkinointi YRKOL B2 Elävä kaupunkikeskusta ry Vuosiperust. EKK F2 Liikenneväyläedunvalvonta Yhteisöllisten asumis- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit/ Senioriasuminen (KOKOn erillishanke, Loimaan kaupunki) 4. Seudun matkailupalvelujen näkyvyyden kehittäminen Matkailupaketit Kärkikohteiden näkyvyys Turun matkailupalvelujen kautta Seudullinen matkailumarkkinointi Treen tekn. yliopisto Hankenumero TA:ssa? A4 Pro Ysitie yhdistys Vuosiperust. Pro Ysitie F6 Voimaa! matkailuhanke -6/2012 YRKOL A1 Maaseutumatkailun toimialatuki - 9/2012 Pro Agria D4 Turku Touring yhteismarkkinointiin osallistuminen 2012 YRKOL C3 Kulttuuriyrittäjyysverkosto, Luovat kesannot HUMAK D18 Arsnet Vuosiperust. TSEK D7 Lskkyssä 60 majoitus- ja ravitsemusalan opiskelijaa ja yht. 14 oppisopimusopiskelijaa Lskky

17 Strategiset toimialat 2-3: Metalli- ja kone- sekä puu- ja rakennusteollisuus Kehittämisen päämäärä 2020: Lisätä seutukunnan metalli-, kone- ja puuteollisen yrityskannan valmiutta vastata kysynnän nopeatempoisuutta, asiakasperusteista räätälöintiä, moduulipohjaisuutta ja energiatehokkuutta koskeviin vaatimuksiin. Onnistumisen mittarit: Hyödynnetään hallituksessa hyväksyttyjä mittareita. Yleistä strategisen toimialan kehittämisestä 2012: Strategisten toimintalinjojen tavoitteiden toteutumista edistetään osana KOKO-ohjelmaa käynnistämällä metalli- ja koneteknologian sekä puu- ja rakennusteknologian Loipolis-työryhmät, sekä Kasvun Avain hankkeen resursseilla toteutettavilla yritys- ja toimialakohtaisilla toimenpiteillä. Strateginen toimintalinja tiivistelmä strategisista toimenpiteistä Työvoiman saatavuuden edistäminen ja säilyttäminen Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö/mm. oppimispaikat yrityksissä Alan vetovoima/imagokampanja Perhekokonaisuudet huomioiva rekrytointi 2. Osaamisen kehittäminen Työvoiman työnjohto- ja moniosaajavalmiudet Opiskelijoiden tekniset perusosaamisvalmiudet Maakunnan tutkimus- ja oppilaitosten sekä osaamiskeskusten hyödyntäminen 3. Yritysten verkostoitumisen edistäminen alihankintavalmiuksien parantamiseksi Yritysten verkostoituminen (palvelut, henkilöstön yhteiskäyttö, messut) 4. Tuotannon energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden kehittäminen Uusiutuvat energialähteet tuotannossa Hanke/toimenpide 2012 Jäsenyys 2012 Loipolis-yhteistyöosapuolen kehittämistoimepide/-hanke Spurtti (työperusteisen maahanmuuton edistäminen); ohjausryhmäjäsenyys Varsinais-Suomen Opin Ovi (aikuiskoulutuksen neuvonta- ja ohjauspalvelujen palvelumallien kehittäminen); Myös kehittämiskeskuksella ohjausryhmäjäsenyys Fyyra (välityömarkkinoiden kehittäminen); ohjausryhmäjäsenyys Loimaan TE-toimiston resurssien lisääminen Fyyra-ohjaajalla Kasvavan nuorisotyöttömyyden ehkäisy, mahdollisuutena mm. neuvontapalvelujen tuottaminen oppilaitoksissa Hallinto Kokonaiskesto Kokonaiskust 2012, Kuntaraha 2012, Hankenumero TA:ssa ELY-keskus - - D ELY-keskus/ Lskky ELY-keskus - - D17 - TE-toimisto Varsinais-Suomen puutuotealan koordinaatiohanke Metsäkesk D 2 Työvoimakoulutusten yhteishankintojen lisääminen (Rekry- Täsmä- ja MuutosKoulutukset) Lskkyssä 410 tekniikan ja liikenteen alan opiskelijaa ja yht. 31 oppisopimusopiskelijaa - TE-toimisto Lskky Talotekniikan/lvi-koulutus Lskky:ssä - Lskky Messuosallistumiset, kuten alihankintamessut sekä käsityöalan messut (esim. FORMA, Osaava Nainen) - YRKOL - (sis.hankkeisiin) Tuotteen ja toiminnan kehittäminen pk-yrityksissä YRKOL B3 Osuuskunta Puupakan hyödyntäminen käsi- ja taideteollisen alan osaajien verkostoitumisalustana - Lskky Energianeuvoja (MASVA II) YRKOL A

18 Strateginen toimiala 4: Agribisnes Kehittämisen päämäärät 2020: Lisätä energia-alan liiketoimintamahdollisuuksia Loimaan seutukunnalla sekä luoda energiatehokkuudesta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä yritystoiminnan ja asutuksen sijoittumisen seudullinen vetovoimatekijä. Kehittää elintarvikeyritysten verkostoitumista, lisätä Loimaan seutukunnan painovoimaa raaka-ainetuotannossa, parantaa raaka-ainetuotannon kilpailukykyä sekä luoda uutta liiketoimintaa metalli-, ICT- ja elintarvikeklustereiden rajapintoihin. Onnistumisen mittarit: Hyödynnetään hallituksessa hyväksyttyjä mittareita. Yleistä strategisen toimialan kehittämisestä 2012: Strategisten toimintalinjojen tavoitteiden toteutumista edistetään osana KOKO-ohjelmaa käynnistämällä agribisneksen Loipolistyöryhmä, sekä Kasvun Avain hankkeen resursseilla toteutettavilla yritys- ja toimialakohtaisilla toimenpiteillä. Lisäksi MASVA-yritysneuvojan työpanos painottuu agribisnes-toimialaan ja osana MASVA-hanketta toteutetaan kehittämissuunnitelmia ja tarpeita kartoittava maaseutuharavakysely seutukunnan maatiloille. Strateginen toimintalinja tiivistelmä strategisista toimenpiteistä Uusiutuvan energian tuotantoklusterin kehittäminen Seutukunnan energiastrategia osana Varsinais-Suomen energiastrategiaa Kiinteän uusiutuvan polttoaineen aluelämpölaitossuunnitelma/kunnat, kylätaajamat ja kiinteistöryhmittymät Pienet biokaasulaitokset/maatilat Laskenta- ja neuvontapalvel ut 2. Elintarviketeollisuuden raakaainetuotanto-osaamisen vahvistaminen Koulutuksen monimuotoisuus 3. Jalostuksen ja kaupan muodostaman ruokaketjun kehittäminen Jalostajapoolien muodostaminen ja tuottajatilojen/-yritysten kasvuhalukkuuden tunnistaminen Erikoisviljelyn edistäminen Hanke/toimenpide 2012 Jäsenyys 2012 Loipolis-yhteistyöosapuolen kehittämistoimepide/-hanke Yritysten energianeuvonta (EETU- energiasta maakunnan etu) (MASVA II) Hallinto Valonia/ YRKOL Kokonaiskesto Kokonaiskust 2012, Kuntaraha 2012, Hankenumero TA:ssa A3 Kiinteän bioenergian edistäminen Varsinais-Suomessa Metsäkesk D3 Loikyssä 125 luonnonvara-alan opiskelijaa, 125 näyttötutkintoopiskelijaa ja yht.10 oppisopimusopiskelijaa Lskky Maatalousteknologian koulutusohjelman perustamisvalmistelu - Lskky Luonnonvara-alan verkko-oppimisympäristön kehittäminen - Lskky Seuturuoka laajenee YRKOL B1 Lounafood Aitoa makua Varsinais-Suomesta Lounafood D1 18

19 Strateginen toimiala 5: Hyvinvointiala Kehittämisen päämäärä 2020: Lisätä yrityksiä ja yksityisen sektorin työpaikkoja alan liiketoiminnan edellytyksiä kehittämällä. Onnistumisen mittarit: Hyödynnetään hallituksessa hyväksyttyjä mittareita. Yleistä strategisen toimialan kehittämisestä 2012: Strategisten toimintalinjojen tavoitteiden toteutumista edistetään osana KOKO-ohjelmaa jatkamalla hyvinvoinnin Loipolis -työryhmän toimintaa. Strateginen toimintalinja tiivistelmä strategisista toimenpiteistä Uusien yritystoimintamahdollisuuksien edistäminen Kytkeytyminen hyvinvointiteknologiaalan kehityshankkeisiin Kuntien ja kuntayhtymien päätökset ostopalveluina järjestettävissä olevista palveluista yritystoiminnan aktivoimiseksi Paikallisia yritystoimintainnovaatioita tukeva verkostoituminen 2. Osaamisen kehittäminen Osaamistarpeen ja osaajien linkitys Yhteyksien luonti teknologiapalveluihin Kehittämisorganisaatioiden (mm. Loipolis-osapuolet) työnjaon selkeyttäminen Hanke/toimenpide 2012 Jäsenyys 2012 Loipolis-yhteistyöosapuolen kehittämistoimepide/-hanke Keskitytään ikääntyvien kotona asumista tukevien palvelujen ja teknologiaratkaisujen kehittämiseen Osallistutaan ikääntyville suunnattuun Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys hankkeessa (Pöytyän kunta) (KOKOn erillishanke) Lskkyssä 150 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa ja yht. 83 oppisopimusopiskelijaa Turun AMK:n toimipisteen sosiaali- ja terveysalan opiskelijat n. 100 opiskelijaa Aikuiskoulutusmetodien kehittäminen (osana Loipolistoimintaa) Hallinto Tampereen AMK Kokonaiskesto Kokonaiskust 2012, Kuntaraha 2012, Hankenumero TA:ssa Turun AMK

20 3. Asiakaslähtöisten palveluverkostojen syntymisen edistäminen Hyvinvointialan toimijoiden verkostoitumistapaaminen huomio myös liikunta-, kulttuuri-, asumis- ja teknologiapalvelujen kytkeytymisessä sosiaali- ja terveysalaan 4. Hyvinvointipalvelualue-imagon kehittäminen Alueen koulutus- ja palvelubrändin luominen markkinoinnilla Hyvinvointialan toimijoiden verkostoitumistoiminnan jatkaminen 2012 Aluemarkkinointi Aikuiskoulutusmetodien kehittäminen (osana Loipolistoimintaa) YRKOL 20