Lutikoiden torjunta taloyhtiöissä

Transkriptio

1 Lutikoiden torjunta taloyhtiöissä Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Kotka Juha Aro Anticimex Oy

2 Lutikka l. seinälude (Cimex lectularius) Lisääntynyt räjähdysmäisesti 2010-luvulla Munii päivittäin Kypsymättömät munat voivat olla elinkelpoisia kolme kuukautta Aikuiset voivat elää yli 12 kk ilman ravintoa Yöaktiivinen: Viettää päivänsä piilopaikoissa Löytävät isäntänsä valikoimatta seuraamalla lämpöä, hiilidioksidia, hikoilua ja muita eritteitä

3 Ax lutikkatorjunnat (Kohteiden määrä. Kohteiden koko vaihtelee asunnosta koko talon torjuntaan)

4 Tunnistaminen Koko ja muoto Munat ja nymfit ovat riisinjyvän muotoisia, n. 1 mm:n kokoisia. Aikuiset lutikat n. 4-8 mm ja muistuttavat omenan siemeniä. Kuoren kappaleet Seinäluteet luovat nahkansa kasvaessaan nymfistä aikuiseksi, joten kuoria saattaa löytyä, varsinkin jos esiintymä on runsas. Tyhjät kuoret väriltään vaaleankeltaisen rusehtavia. Väritys Munilla ja nymfeillä on kermanvaalea, läpinäkyvä väritys, joka tummenee mitä vanhemmaksi ne tulevat. Aikuinen ruskea. Lutikka, joka ei ole ruokaillut aikoihin näyttää lähes läpikuultavalta. Verta imettyään sen väritys on punaruskea.

5 Leviäminen Kulkeutuu ihmistoiminnan mukana. Omatoimisesti vain pieniä matkoja sisätiloissa Tietämättömyys viivästyttää torjuntaa ja mahdollistaa leviämisen Vapaa liikkuvuus ja helppo liikkuminen kaikille ihmisille maanosista toisiin ja maasta toiseen. Halpalentoyhtiöt matkustaminen halvempaa Hyvä vastustuskyky torjunta-aineille. Ne ovat ihmisille ja ympäristölle turvallisempia kuin ennen, mutta tehottomampia lutikoille Lämpimillä alueilla ongelma levinnyt julkisiin paikkoihin, jolloin sitä ei saa pidettyä hallinnassa (kirjastot, julkinen liikenne, lentokoneet, elokuvateatterit jne.)

6 Kehitys - epätäydellinen muodonvaihdos Munan kehitys nymfiksi Lämpötila Päiviä Kehittyminen muna-asteesta aikuiseksi 5 nymfiastetta. Eri kehitysasteiden 1-5 asteen välissä se imee verta ja luo nahkansa edeten seuraavaan asteeseen. Aikuinen yksilö imee verta useita kertoja ja naaras munii päivittäin elinkaarensa loppuun saakka. Lämpötila Viikkoja 13 ei kehity

7 Munat kuoriutuvat n. 1-2 viikossa Kehitys munasta aikuiseksi noin 2 kuukautta Lisääntyminen nopeaa ongelmaan on puututtava mahdollisimman nopeasti, jotta saastunut alue rajoittuu lähelle ravinnonlähdettä

8 Havainnointi

9 Tarkasta nämä

10 Veritahrat ja ulostejäljet Ulosteet näyttävät pieniltä mustilta pisteiltä. Petivaatteissa ja vuoteen rungoissa pieniä veritahroja tai juovia. Laudan pääty piilossa!

11 Munia (ja ulostetta) vuoteen pohjalautojen päädyssä

12 Lutikan muna

13 Purentajäljet - ilmestyy öisin, tavallisesti pinnallisten verisuonten läheisyyteen - Jäljet yksilöllisiä - Rakkuloiva purentareaktio - Kutisevia näppy, keskellä puremajälki ja verenpurkauma - Nokkosihottuman tyyppinen reaktio

14 Nelivuotiaalla tytöllä satoja puremia Tyttöä hoidetaan vesihauteessa koska isolla ihoalueella ihoa raapimisen johdosta voimakasta ihoärsytystä. Lähde: Clinical Microbiological. Rev. 2012

15 Tarkastukset Aistinvarainen tai koiratarkastus Tarkastetaan onko ongelmaa Selvitetään ongelman laajuus, taloyhtiöissä myös viereisten asuntojen tarkastus tärkeää Tarkastetaan torjunnan onnistuminen

16 Torjuntamenetelmistä

17 Miksi lutikoiden torjunta on haastavaa? Mukautuvat hyvin ympäristöoloihin: Kestävät muuttuvia ympäristöolosuhteita (kuivuus, kylmyys) Kykenevät muodostamaan lepoasteita, jolloin säilyvät epäedullisten olosuhteiden yli Kykenevät piiloutumaan nopeasti luoksepääsemättömiin paikkoihin (esim. puulattian alusta, pistorasiat, listat) Lisääntyvät nopeasti ja tauotta Häpeä nostaa ilmoituskynnystä ongelma leviää ja torjunta vaikeutuu Välinpitämättömyys Ohjeiden noudattamatta jättäminen Tiedon puute, yöaktiivisesta lutikasta ei näköhavaintoja kaikilla ei oireita Tee se itse torjunnat levittävät ongelmaa lutikkatorjunta on muutakin kuin kemikaalien käyttöä Toiminta alkuperämaassa (käytetyt myrkyt / resistenssi)?

18 Kemiallinen torjunta Pölytteet, sumutteet ja ruiskutteet Hidas teho - resistenssi Organofosfaatit kiellettyjä (esim. malationi ja klorpyrifossi) Suomessa käytössä pyretriini ja synteettisiä pyretroideja (deltametriini) Teho vaihtelee (tunneista viikkoihin) Osalla aineista lyhyt jäämävaikutus Eri olomuodoilla eri käyttökohteet Vaatii kosketuksen kemikaaliin. Ei tehoa muna-asteeseen. Valitaan kohteeseen sopivimmat menetelmät esim. imurointi tai höyrytys kemikaalien käytön apuna Joskus rakenteiden avaamista

19 Käytössä olevien syntettisten pyretroidien tehokkuus Cislin Käytöstä poistettujen organofosfaattien tehokkuus Actellic ja Diazinon Lähde: Anticimex course notes, Stephen L. Doggett

20 Diatomaceous earth - piioksidi Hienoksi jauhettua fossiilista kivijauhetta Edut: ei kemikaalia - ei vastustuskykyä Vaikutus fysikaalinen: Jauhe tarttuu torjuttavan eliön ulkoiseen tukirankaan luonnollisen suojaavan vahakerroksen tuhoutuessa hyönteinen kuivuu ja kuolee Pitkä jäämävaikutus (ei puoliintumisaikaa kuten kemikaaleilla) Voidaan sekoittaa veteen tai alkoholiin Haittana pölyäminen

21 Kalusteiden pakastus Lutikat kykenevät alentamaan oman elimistönsä tuottamien aineiden avulla jäätymispistettä. Jotta voitaisiin varmistua kaikkien kehitysasteiden tuhoutumisesta, tulee saavuttaa riittävä aika/lämpötilayhdistelmä (esim. -20 astetta kaksi päivää) Kalusteiden jäähtymiseen kuluva aika huomioitava Tehokas, ei kemikaaleja, huoneisto tyhjä, jolloin torjunta helpompaa Haasteet Kalusteiden siirto (suojattava) ja palastuskaluston sijoittaminen lähelle kohdetta Virtalähde ja konttien sijoittelu Tehoaa kaikkiin kehitysasteisiin

22 Koko huoneiston lämpökäsittely Vältytään kemikaalien käytöltä. Käsittely ja teho nopeaa ja tehokasta - tuhoaa kaikki kehitysasteet, myös munat. Saadaan käsiteltyä asunto ja irtaimisto samalla kertaa. Pyrkiessään välttämään ääriolosuhteita lutikat hakeutuvat suojaan alueille, jossa olosuhteet ovat niille edullisempia = pois lämmitettävästä kohteesta Pintoihin ei voi kohdistaa liian kuumaa ilmaa. Siksi huoneeseen saattaa jäädä kylmiä pisteitä, joita lämpö ei tavoita (vaikkapa huoneen nurkka vaatekaapin sokkelin takana). Lämmitys soveltuu parhaiten kohteisiin, jotka ovat riittävän tiiviitä (ilman läpivientejä naapuriasuntoihin)

23 Fysikaalinen käsittely - panostyyppinen tai pinnoille Kalusteiden käsittely lämmitys teltassa Höyrytys tai kylmäkäsittely jalkalistoille yms. Esiintymispaikoille + Nopea teho + Tehoaa kaikkiin kehitysasteisiin + Ei resistenssiä - Ei tavoita kaikkia yksilöitä - Suojaaminen käsittelyn jälkeen

24 Ansat pyydystys ja kontrollointi Jalkojen alle lutikka-ansat Ulkopinta karhea kuppiin pääsy mahdollinen Kaukalossa puuteri nousu sänkyyn estyy Lutikat pysyvät tilassa koska ravintoa on tarjolla ei leviämistä muihin tiloihin Lutikat tavoittelevat ravintoa ja jäävät lutikka-ansaan Asukas on turvassa suojatussa vuoteessa ja voi asua tilassa

25 Vuoteen suojapussit Asukas on turvassa suojatussa vuoteessa ja voi jatkaa normaalia asumista Lutikat vuoteen rakenteissa kuolevat ilman ravintoa Torjunnan pitkittyminen: Asunnon käyttöaste, Asukas ei noudata ohjeita Huolimattomuus

26 Ansat ja houkuttimet Aktiiviset ja passiiviset monitorointivälineet Epävarmoja Ei tehokkaita, koska lämpöä, hiilidioksidia ja muita ihmisen tuottamia eritteitä ei ole pystytty jäljittelemään riittävän tarkasti

27 Velvollisuudet ja vastuut taloyhtiöissä HUONEISTOON PÄÄSY JA ILMOITUS TORJUNNASTA Yrityksellä EI ole oikeutta mennä huoneistoon ilman lupaa - on oltava hallituksen tai isännöitsijän valtuutus pääsylle (yksittäisen hallituksen jäsenen lupa ei riitä). Käytännössä työtilaus on suostumus sisäänpääsyyn. ILMOITUKSET TARKASTUKSESTA JA TORJUNNASTA Torjunnasta ei aina voida toimenpiteen luonteen vuoksi sopia jokaisen asukkaan kanssa erikseen, joten ilmoitus asuntoon menemisestä riittää (tarkastus-/torjuntailmoitus). Suositeltavaa tehdä ilmoitus vähintään 14 vrk aikaisemmin, ellei tehtävä ole niin kiireellinen, että sitä ei voida siirtää aiheuttamatta vahinkoa tai haittaa. Ilmoitus sekä huoneiston omistajalle että mahdolliselle huoneiston haltijalle (esim. vuokralainen) tilaajan eli isännöitsijän velvollisuus ilmoittaa omistajalle, jos huoneisto vuokrattu (koska yrityksellä ei ole tietoa omistussuhteista).

28 HUONEISTOON PÄÄSY Yrityksellä ei ole oikeutta pakottaa osakkeenomistajaa tai huoneiston haltijaa päästämään huoneistoonsa. Pyydettävä tarvittaessa virka-apua, ellei kyse ole hätätilanteesta. Torjunnasta ja tarkastuksista tehdään huoneistoon ilmoitus jos asukas ei reagoi, niin tällöin tulkitaan, että on myönnetty oikeus mennä suorittamaan työ. TORJUNTA- JA TARKASTUSTYÖN VALVONTA Yhtiön hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä sekä hallituksen tai isännöitsijän valtuuttamalla on oikeus päästä osakehuoneistoon, kun se on tarpeellista osakehuoneistossa suoritettavaa kunnossapito- tai muutostyötä taikka niiden valvomista varten. Lähteet: Rikoslaki, Asunto-osakeyhtiölaki, Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta

29 Torjunnan onnistuminen? Torjuntatarpeesta ilmoitettu liian myöhän ongelma levinnyt (naapureihin?) Liikaa tavaroita huoneessa piilopaikkoja Kalusteiden rakenne Kielimuuri Liikaa asukkaita pienessä tilassa Asiakas peruu käyntejä Asiakas ei suostu tai pysty poistumaan asunnosta Asiakas ei kuuntele/noudata ohjeita Siisteystaso ja asiakkaan omien toimien laiminlyönti

30 Taloyhtiötorjuntojen haasteita torjuntayrityksen näkökulmasta Puutteellinen tiedonkulku ja tiedottaminen Asukaskyselyt tai tarkastukset laajuuden selvittämiseksi Saastuntaa ympäröivien asuntojen tarkastukset Vaikeiden tapausten selvitystyöt ja tiedonkulku Raivaustyöt ja siivous Kuka maksaa? Mitä saa tehdä? Mitä hävitetään? Kuka hävittää ja miten? Saastuneiden kalusteiden hävitys Turvallisuus Asianmukainen hävityspaikka Hävitettyjen kalusteiden korvaus / käsittelyn kustannukset

31 Yhteistyö asukkaiden kanssa Huonokuntoisten asuntojen siivous Päihtyneet asukkaat Kieliongelmat Liikuntarajoitteisuus Yhteistyöstä kieltäytyminen Ongelman laajeneminen elintilan kasvaessa Ongelman laajeneminen kalusteiden tms. mukana Taloyhtiön omat säännöt ja toimintatavat Varastotilojen saastunnat Tavaroiden säilytys käytävillä Kerhohuoneet yms.

32 Asunnon kunnossapitovastuun jakautuminen Lain mukaan kunnossapitovastuu on lähtökohtaisesti osakkaalla, jos luteet pysyttelevät yhdessä asunnossa. Tällöin osakas maksaa torjunnan. Jos luteet leviävät asunnon ulkopuolelle muihin huoneistoihin ja kiinteistön rakenteisiin, maksu- ja kunnossapitovastuu siirtyvät taloyhtiölle. Osakas, jonka huoneistosta luteet ovat lähtöisin, maksaa silti itse oman asuntonsa myrkytyksen. Vaikka laki on selkeä, on vaikeaa osoittaa, mistä huoneistosta luteet ovat peräisin (Lähde: HS/Kiinteistöliiton lakimies Katri Salokorpi)

33 Kiitos!