Kumppanuutta ja työkaluja diakoniatyön kehittämiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kumppanuutta ja työkaluja diakoniatyön kehittämiseen"

Transkriptio

1 Jäsenpalvelut Kumppanuutta ja työkaluja diakoniatyön kehittämiseen Vähemmän voi olla enemmän Seppo Sulkko Diakoniajohtaja Lokakuu 2014

2 Sisällys 1. Johdanto Räätälöityä tukea seurakuntien diakoniatyön kehittämiseen Työn sisältöjä puntaroimassa ja tulevaisuuden suuntaa etsimässä Strategioiden ja toimintaohjelmien päivitystä sekä prosessien ohjau sta Uusia innovaatioita ja paikallisia hankke ita Kumppanuusmallilla diakoniatyön ajankohtaisia kehittämishankkeita Tulevaisuuden näkymiä ja kumppanuustarpeita Seurakuntadiakonian kehittämistyöryhmän tulevaisuuden linjauksia Johdanto Kirkkopalvelut ry ja Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston Diakonia ja sielunhoitoyksikkö ovat yhteistyössä kirkon eri toimijoiden kanssa pilotoineet syksystä 2012 alkaen seurakunnille diakoniatyön kehittämisen tueksi tarkoitettuja palveluja. Toiminta-ajatuksena on ollut tarjota seurakunnille kumppanuutta ja räätälöityä käytännön tukea diakoniatyön kehittämiseen. Seurakuntadiakonian kehittämisen palvelujen pilotoinnin päävastuu on operatiivisesti ollut Kirkkopalveluilla. Kehittämistyön ohjausta ja arviointia varten perustettiin talvella 2012 työryhmä, johon kuuluu asiantuntijajäseniä kirkkohallituksesta (KDS), hiippakunnasta, seurakunnasta, Kirkkopalveluista sekä SOSTEsta. Diakoniatyön kehittämistyöryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Kalle Kuusimäki. Diakoniatyön kehittämistyöryhmän linjauksena yhteistyö on hiippakuntatasolla kohdentunut pilotointivaiheessa pääasiassa Kuopion, Mikkelin, Lapuan ja Tampereen hiippakuntiin. Viestinnällistä sekä hankeyhteistyötä on ollut myös muiden hiippakuntien kanssa. Hiippakuntasihteerit ovat olleet tärkeinä tiedonvälittäjinä seurakuntien kehittämistarpeista sekä viestittäneet seurakuntiin päin uusista kehittämispalvelujen mahdollisuuksista. Kolmasosa seurakuntien kanssa solmituista kumppanussopimuksista onkin syntynyt tuomiokapitulien yhteyksien kautta. Reilun kahden vuoden aikana seurakuntakohtaisesti räätälöityä kehittämisyhteistyötä on tehty kahden seurakuntayhtymän ja viiden seurakunnan kanssa neljän hiippakunnan alueella. Keskeisin palvelumuoto eli räätälöity seurakuntakohtainen kehittämisyhteistyö on sisältänyt mm. paikallisia toimintaympäristöön liittyviä selvityksiä, asiakasarviointeja (mm. Bikva-arvioinnit), diakoniatyön työmuotojen ja sisältöjen arviointia, työn sisältöjen suunnittelua, uusien toimintojen ja 1

3 toimintamallien kokeiluja, diakoniastrategioiden tai toimintaohjelmien päivitystä ja taustavalmistelua sekä diakoniatyön paikallisten kehittämishankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Osana räätälöityä palvelua toteutuvien paikallisten hankkeiden lisäksi Kirkkopalvelut on toteuttamassa seurakuntakumppanuuksien kanssa laajempia diakoniatyön kehittämishankkeita (mm. diakonisen vanhus,- nuoriso ja perhetyön kehittämishankkeet). Hankeyhteistyössä on 2014 mukana kaikkiaan jo 16 seurakuntaa. Kehittämiskumppanuuden yhtenä tavoitteena on uusien diakoniatyön innovaatioiden synnyttäminen ja tukeminen sekä hyvien ja onnistuneiden käytäntöjen levittäminen. Neljän hiippakunnan ja kirkon diakonia-ja sielunhoitoyksikön kanssa järjestetään yhteistyössä syksyllä 2014 seurakuntadiakonian kehittämisen tulevaisuustyöpajoja, joissa etsitään yhdessä seurakuntien kanssa uusia innovaatioita diakoniatyön kentälle. Yhteistyössä kirkon, Kirkkopalvelujen, oppilaitosten ja Innokylän kanssa rakennetaan lisäksi verkkoympäristöön sekä avoimia että suljettuja ympäristöjä, joissa voidaan jakaa diakoniatyön hyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Verkkoympäristöt toimivat myös alustana, joissa työstetään kehittämisideoita ja luodaan pohjaa kokonaan uusille kokeiluille. Innovaatio-ja verkkotyöpajoja on valmisteltu kirkkohallituksen ja Kirkkopalvelujen yhteisessä työryhmässä sekä hankkeessa mukana olevien hiippakuntien kanssa. Alueellisesti kehittämisyhteistyö on organisoitunut luontevimmin hiippakunnittain. Pilotoinnissa mukana olevien neljän hiippakunnan kanssa yhteistä koordinaatio- ja valmistelutyötä on tehty työryhmällä, johon kuuluvat hiippakuntasihteerit/asiantuntijat ja Kirkkopalvelujen diakoniajohtaja. 2. Räätälöityä tukea seurakuntien diakoniatyön kehittämiseen Räätälöidyt kehittämisen palvelut ja kumppanuudet ovat rakentuneet luontevasti seurakuntien itse määrittelemistä tarpeista käsin. Kumppanuuteen perustuvalla palvelulla on kyetty vastaamaan kunkin seurakunnan tai yhtymän sen hetkiseen ja lähitulevaisuuden tarpeisiin. Kumppanuuden ulkopuolelle on rajattu lähinnä koulutustoiminta, työnohjaus, työyhteisön kehittäminen ja organisaation hallintorakenteisiin liittyvä konsultointi. Kumppanuusprosesseissa on keskitytty diakoniatyön sisältöjen arviointiin ja kehittämiseen, diakoniatyön asiakkuuksista nouseviin kehittämistarpeisiin sekä sisäisestä ja ulkoisesta toimintaympäristöstä tulevien muutosten työstämiseen. Kehittämisyhteistyö on lähtenyt seurakuntien tarpeista ja jakautunut luontevasti kolmeen keskeiseen kehittämisprosessiin: 1) diakoniatyön sisältöjen arviointi, suunnittelu ja kehittäminen (näkökulmina asiakkaat, toimintaympäristö ja työprosessit) 2) diakoniatyön strategioiden ja/tai toimintaohjelmien päivittäminen 3) uusien innovaatioiden työstäminen, kokeilujen pilotointi ja paikalliset kehittämishankkeet 2

4 Lähtökohtaisesti kaikissa kumppanuusseurakunnissa ydinprosessina on avattu diakoniatyön perustehtävää, jota on peilattu ja arvioitu mm. asiakkaista, muuttuvasta toimintaympäristöstä ja nykyisen toiminnan tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. Perustehtävän arviointi ja siitä johdetut työn käytännöt sekä linjaukset ovat olleet olennainen lähtökohta kehittämiselle, vaikka kumppanuuden tarpeet muuten ovat edellä kuvatulla tavalla seurakunnittain vaihdelleetkin Työn sisältöjä puntaroimassa ja tulevaisuuden suuntaa etsimässä Nykytilanteen arviointiin ja työn kohdentamiseen sekä suunnitteluun on käytetty useita erilaisia työkaluja. Seurakunnissa jo käytettävissä olevan tiedon kerääminen ja kokoaminen on osaltaan luonut perustaa tämän hetken työn ja tulevaisuuden tarpeiden arvioinnille. Kokoamistyö vaatii kuitenkin aina vaivaa ja aikaa, eli resurssia, jota kumppanuus on seurakunnille tuonut tullessaan. Erityisen paljon lisäarvoa ovat tuoneet erilaiset arviointityökalut, joita on voitu hyödyntää työn kehittämisen pohjana. Asiakaslähtöistä arviointia Lähes kaikissa kumppanuusseurakunnissa on tehty erityyppisiä kyselyjä ja arviointeja, jotka ovat kohdentuneet suoraan diakoniatyön asiakkaisiin, ts. hyvin monenlaisissa vaikeuksissa eläviin ihmisiin. Asiakasarviointeja ja kyselyjä on toteutettu strukturoidusti joko työntekijöiden kerääminä kartoituksina tai avoimina asiakaspalautteina. Muutamissa seurakunnissa on käytetty ryhmähaastatteluihin perustuvaa Tanskalaista Bikva- asiakaslähtöistä arviointimallia, joka on pikkuhiljaa rantautunut myös Suomeen. Diakoniatyön asiakkailta saadun tiedon ja palautteiden hyödyntäminen on yksi olennainen osa työn arviointia sekä suunnittelua. Muutamissa kumppanuusseurakunnissa on asiakkailta saadun tiedonkeruumenetelmänä käytetty ns. kolmen kysymyksen mallia. Kolme asiakastilanteissa tehtyä kysymystä ovat; Miten jaksat /jaksatte tällä hetkellä? Mistä asioista teille on ollut apua arjessa selviytymiseen? Millaista asioista olisi tällä hetkellä eniten apua arkeen? Kolmen peruskysymyksen tekeminen onnistuu luontevasti monissa arjen asiakastilanteissa, koska samat asiat on hyvä kysyä useimmiten joka tapauksessa. Kyse onkin enemmän vastausten strukturoidummasta keräämisestä sekä saadun tiedon analysoinnista. Kyselyt on tehty yhdessä sovitulle kohdennetulle asiakasryhmälle ja määräaikaisena tiedonkeruuna (yleensä 3-6 kk). Kokemuksia ja tietoa on kertynyt mm. lapsiperheistä, yksinhuoltajista, nuorista äideistä, yksinäisistä vanhuksista sekä pitkäaikaistyöttömistä yksinäisistä miehistä. Tietoa on hyödynnetty työn arvioinnissa ja suunnittelussa. Asiakkailta suoraan kerättyä tietoa on vertailtu työntekijöiden kokemuksiin, yhteistyökumppaneilta saatuihin tietoihin, avoimiin asiakaspalautteisiin sekä käytettävissä oleviin tilastoihin. Bikva on ryhmämuotoinen asiakaslähtöinen arviointimalli, joka kattaa asiakkaat, työntekijät ja myös johtoportaan. Tanskasta Suomeen hankittu asiakaslähtöinen arviointiin/laadun varmistamiseen suunniteltu malli perustuu organisaation/palvelun ulkopuolisten tekemiin avoimiin ryhmähaastatteluihin. Bikva-arvioinin toteutuksessa on kolme tai neljä eri vaihetta: 1. Asiakashaastattelut, ryhmähaastatteluina (6-12 henkilöä / ryhmä) 3

5 2. Työntekijähaastattelut (esim. työtiimi, työala, palvelutiimi, osasto jne.) 3. Hallinto = johtoryhmä / esimiehet 4. Luottamushenkilöjohto, ylin päätöksentekoelin Ensimmäisessä vaiheessa kaksi Bikva haastattelijaa keskusteluttaa avoimilla kysymyksillä 6-12 asiakkaan ryhmää heidän elämästään, arjestaan ja toiveistaan. Ryhmien tulee mielellään olla ns. vertaisryhmiä, koska liian heterogeeninen ryhmä ei tuota riittävästi yhteistä puhetta. Ryhmäkeskustelun tuotos kerätään muistioksi, jonka kaikki keskustelussa mukana olleet hyväksyvät. Asiakkaiden kanssa käydyn ryhmäkeskustelun muistiota voidaan haastattelijoiden toimesta muokata seuraavaa vaihetta varten esim. aihepiireittäin loogisemmaksi keskustelun pohjaksi, mutta teksti tai asiamuutoksia siihen ei saa tehdä. Toisessa vaiheessa asiakasryhmän keskustelumuistio käydään kohta kohdalta läpi työntekijätiimin kanssa. Avoimen keskustelun pohjalta laadittu työntekijöiden ryhmäkeskustelun sisältö hyväksytään kaikkien läsnä olevien päätöksellä. Kolmannessa vaiheessa sekä asiakkaiden että työntekijöiden ryhmäkeskustelujen muistiot käydään läpi kunkin organisaation päätöksiä tekevässä johtoryhmässä. Johtoryhmän keskusteluista laaditaan samalla tavalla yhdessä hyväksytty muistio. Useimmiten johtoryhmän muistio jo sisältää keskusteltuihin asioihin liittyviä päätöksiä tai ainakin jatkotoimenpiteistä sopimista. Tarvittaessa keskustelua voidaan jatkaa myös esim. luottamushenkilöiden kanssa ja pitää koko henkilöstölle infotilaisuus Bikva -prosessin tuloksista. Bikvan vahvuus on menetelmän ryhmämuotoisuus ja avoin keskustelu. Ryhmässä avoin keskustelu tuottaa yleensä enemmän puhetta ja informaatiota kuin valmiit kysymykset ja yksilöhaastattelut. Toinen merkittävä ero moniin muihin menetelmiin verrattuna on, että keskustelut käydään kaikilla asiaan liittyvillä tasoilla ja ulkopuolisten fasilitoijien ohjaamina. Menetelmä on toki melko raskas, eli aikaa ja järjestelyjä vaativa, mutta sen tuoma informaatio ja monitasoinen keskustelu ovat jo sinällään sekä asiakkaille että työntekijöille innostava prosessi. Kumppanuusseurakuntien kanssa Bikva arviointeja on tehty mm. yksinhuoltajien, nuorten vanhempien (alle 25 vuotiaat) ja yksinäisten yli 75 vuotiaiden vanhusten ryhminä. Bikva arviointiprosessista ovat vastanneet Kirkkopalvelujen koulutetut Bikva ohjaajat. Työkaluja työn kehittämiseen Kumppanuusprosessit ovat tuoneet seurakuntien käyttöön monia kehittämistyökaluja oman ja tiimin työn arviointiin, työn suunnitteluun sekä strukturoidun mallin pieniin uusiin käytännön kokeiluihin. Perustyökaluna on käytetty Kehittämiskeskus Tyynelän kehittämisen nelikenttämallia. Nelikenttämallissa tehtyä työtä ja tulevaisuutta tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta, joista kaikista kerätään tietoa eri menetelmillä. Kehittämisen nelikentän perusnäkökulmat: 1) ihmiset (=asiakkaat ja heidän tarpeensa) tiedonkeruumenetelminä mm. Bikva, asiakaspalautteet, haastattelut, kolmen kysymyksen otannat, tilastotiedot, jne. 4

6 2) työntekijät ja työtiimit tiedonkeruu -ja arviointinäkökulmina mm. työmuotojen tuloksellisuus suhteessa tavoitteisiin, asiantuntijuus ja osaaminen, tiimin toimintakulttuuri, työnjakoprosessit jne. Perusorientaationa käytetty pääasiassa kehittävän työntutkimuksen viitekehystä. 3) organisaatiot ja verkostot tiedonkeruun kohteina ja näkökulmina mm. eri toimijoiden roolit ja toimintakulttuurit, perustehtävät, vastuusuhteet, verkostojen toimintarakenteet, osaaminen ja kumppanuus, jne. 4) asiaan/ilmiöön liittyvä kokemustieto ja tutkittu tieto. käytettävissä olevan tiedon hyödyntäminen, tiedon hankkiminen ja kerääminen, kehittämisen kannalta olennaisen tiedon soveltaminen käytännön työssä, jne. Nelikenttämalli antaa välineitä sekä työn syvällisempään tutkimiseen/ymmärrykseen, että ennen kaikkea hyvän kokonaiskuvan työn sisältöjen arviointia ja kehittämistä varten. Nelikenttäänkin liittyvän kehittämisen työkaluina ja viitekehyksenä on ollut kehittävän työntutkimuksen perusorientaatio ja siihen liittyvät osa-alueet. Kehittävä työntutkimus antaa työn tutkimiseen joustavan kehyksen sekä konkreettisia välineitä. Perustyökaluilla voidaan arvioida mm. työn tekemisen kohteita, tavoiteltavia tuloksia ja toiminnan sekä prosessien tarkoituksenmukaisuutta. Kehittämisprosessi etenee pääsääntöisesti seuraavalla tavalla: 1) lähimenneisyyden ja alkutilanteen kartoitus 2) työn huolenaiheiden sekä ongelmakohtien tunnistaminen/nimeäminen 3) muutossuunnitelman laatiminen 4) käytännön kokeiluvaihe ja 5) toteutuksen arviointi ja uuden oppiminen. Työn kohteella ei kehittävässä työntutkimuksessa tarkoiteta esim. jotakin tiettyä asiakasryhmää, vaan kulloistenkin ihmisten kanssa tehdyn työn sisältöä. Työn kohteet muotoutuvat tavoiteltavien päämäärien ja tulosten kautta, tai ainakin näin pitäisi olla. Monesti kuitenkin tavoiteltavat tulokset voivat olla jopa ristiriidassa työn sisältöjen kanssa. Ristiriitaa tai ainakin epäsuhtaa voi olla myös tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien sekä työmenetelmien suhteessa. Käytettävissä olevat resurssit, menetelmät, osaaminen eivät aina ole sopivassa suhteessa tavoiteltavien päämäärien ja tulosten kanssa. Työn tekemisen taustalla vaikuttavat lisäksi sekä yksilön että yhteisöjen arvot, säännöt, sopimukset, työn tekemisen ja jakamisen kulttuuri., leiripäivän tavoiteltavaksi tulokseksi on ajateltu yhteisöllisyy- Ristiriitaa voi syntyä jos esimerkiksi den ja osallisuuden kokemuksen vahvistaminen, mutta leiripäivän sisältö rakentuukin koko päivän tiiviisti ohjatusta ohjelmasta. Kohtaamista ja jakamista ei ohjelmoidussa päivässä todellisuudessa voi juurikaan syntyä. Ohjelmatäyteisen leiripäivän tavoiteltava tulos voisi olla esimerkiksi virkistyminen ja arjen katkaiseminen. Erilaiset tavoiteltavat tulokset vaikuttavat myös aivan erilaisiin resurssitarpeisiin ja osaamiseen. Ensimmäisessä tavoiteltavan tuloksen saavuttamiseen tarvitaan riittävästi resursseja, kuuntelevia ja ihmisiä osallistavia työntekijöitä. Jälkimmäisessä puolestaan 5

7 tarvitaan kokeneita ja osaavia ohjelman sekä ryhmien vetäjiä. Esimerkkipäivät ovat erilaisia, mutta eivät kilpaile sarjassa kumpi on parempaa leirityötä, vaan sarjassa, tiedämmekö mitä tavoittelemme ja teemmekö niiden eteen oikeita asioita? Lienee avoimempaa ja reilumpaa sekä työntekijöille että asiakkaille, jos työn päämäärät sekä tulokset on mietittyjä ja työn sisällöt vastaavat realistisesti niiden tavoittelemista. Kehittävän työntutkimuksen peruskysymykset: VÄLINEET osaaminen työkalut toimintamallit ARVOT TYÖPROSESSIT / jako KULTTUURIT SÄÄNNÖT ja NORMIT SUBJEKTI =työntekijä(t), verkostot TYÖN KOHDE ja tavoiteltava TULOS!? Tavoiteltava lopputulos määrittää työn kohteen, eli mitä haluamme/tavoittelemme saavamme työllä aikaiseksi? saiko esim. lapsi/perhe/vanhus sellaista apua ja palvelua mitä olimme tavoitelleet? miltä työn sisältö näyttää arvioinnin jälkeen tavoiteltuun lopputulokseen nähden? Useimmissa toteutuneissa kehittämisprosesseissa on tutkittu yhdessä mm. seuraavia kysymyksiä; mitä diakoniatyöllä halutaan saada aikaiseksi ihmisten (asiakkaiden) elämässä ja mitä toimenpiteitä (=millaista työtä) sen eteen on tehty ja mitä pitäisi tehdä? Tavoiteltavan päämäärän ja tulosten kautta arvioidaan, miten työ on käytännössä kohdentunut ja onko tehty niitä asioita, joilla tavoitteisiin ja tuloksiin voidaan parhaiten päästä? Kehittävän työntutkimuksen työkaluja on hyödynnetty mm. työmuotokohtaisten ( esim. taloudellinen auttaminen, retkitoiminta, ryhmätoiminta, kotikäyntityö, sielunhoito, vapaaehtoistyö jne.) käytäntöjen arvioinnissa, asiakkaiden tarpeiden tunnistamisessa ja konkreettisten kehittämiskohteiden määrittelemisessä. 6

8 Vaikka räätälöidyssä kumppanuudessa ei useimmiten olekaan kyseessä varsinainen strategiaprosessi tai toimintaohjelman laatiminen, niin kehittämiskumppanuuden yhtenä konkreettisena tuotoksena on jokaiseen seurakuntaan syntynyt ns. diakoniatyön toimintamatriisi. Matriisissa on kuvattuna strategian tapaan diakoniatyön visio, perustehtävä (missio), lähitulevaisuuden painopistealueet, konkreettiset tavoitteet ja tietenkin toiminnan tasolla myös konkreettiset toimenpiteet. Matriisi on käytännössä tiivistelmä niistä toimenpiteistä, joihin diakoniatyössä tullaan lähitulevaisuudessa joko erityisesti panostamaan ja/tai tekemään rajauksia ja millaisia uusia avauksia tullaan kokeilemaan. Kehittämistyötä ohjaava matriisi toimii luontevasti myös vuosisuunnittelun pohjana sekä laajemman koko seurakunnan toimintaohjelman osana. Matriisi ei ole itsetarkoitus, vaan sen tarkoitus on kannustaa ja ohjata työtä konkreettisiin toimiin yhdessä sovittujen päämäärien eteen Strategioiden ja toimintaohjelmien päivitystä sekä prosessien ohjausta Kehittämiskumppanuudet etenkin seurakuntayhtymien kanssa ovat sisältäneet pääasiassa diakoniastrategioiden tai toimintaohjelmien päivittämistä ja valmisteluprosessien ohjausta. Kumppanuus on tuottanut seurakunnille lisäarvoa usein melko laajankin tausta-aineiston kokoamisessa ja analysoinnissa. Lisäarvoa on ollut myös prosessiin liittyvistä erilaisista fasilitointimenetelmistä ja strategiatyökaluista. Olemassa olevan tiedon lisäksi työstämisessä on käytetty mm. edellä mainittuja tiedonkeruumenetelmiä sekä tuttuja strategiatyökaluja (mm. SWOT, tilastot, ennusteet jne.). Aineiston työstämisessä on koko työyhteisön tai tiimien tasolla sovellettu mm. Open Space, sekä Learning Cafe- menetelmää ja Innotyöpajamallia. Seurakunnat ovat myös itse tuottaneet valmistelutehtävien kautta runsaasti materiaalia strategiatyön tarpeisiin. Prosessin ohjaajan roolina on ollut huolehtia riittävästä konkreettisuuden tasosta ja eri tahojen osallisuudesta valmisteluprosessin aikana. Ohjaus on pitänyt sisällään myös strategiadokumenttien taustakirjoittamista, jossa on tuotu esille erilaisia linjausvaihtoehtoja. Strategioita tai toimintaohjelmia ovat olleet valmistelemassa minimissään kaikki diakoniatyöntekijät, diakoniapapit ja seurakunnan tai yhtymän johto (kirkkoherrat ja joissain myös talousjohtaja). Lisäarvoa on prosessiin pyritty saamaan diakoniatyön asiakkaiden ja vapaaehtoisten näkemyksistä, joka on ollut osa valmistelutyötä. Asiakkaiden ja luottamushenkilöiden osuus olisi voinut olla vielä vahvempikin, ja heidät tulee ottaa jatkossa strategiaprosesseissa enemmän huomioon. Strategian tai toimintaohjelman valmisteluun saatu tuki sisäpiiriin kuuluvalta ulkopuoliselta, kuten eräs kirkkoherra asian ilmaisi, on koettu erittäin hyödyllisenä lisäarvona. Strategian kirjoittamisessa ulkopuolisen voimin on ollut myös oma mielenkiintoinen ja hyödyllisen sävynsä. Ulkopuolisen kirjoittama teksti kun ei aina ole ollut ihan sitä, mitä eri tahot ovat omalta osaltaan tarkoittaneet. Erilaisten näkemysten ja painotusten kautta on syntynyt hyvää arvioivaa keskustelua, joka on yksi prosessin keskeisiä elementtejä. Ulkopuolinen voi helpommin kyseenalaistaa esille nousseita asioita ja etenkin niihin liittyviä johtopäätöksiä sekä tehdä ns. hölmöjä kysymyksiä. Valmisteluprosessissa ja eri vaiheiden työstämisessä on tietenkin ohjauksesta saatu lisäresurssia itse kirjoittamistyöhönkin. Valmisteluprosessit ovatkin vähintään yhtä tärkeitä työn kehittymiselle kuin prosessin tuotoksena syntynyt itse strategia tai toimintaohjelma. 7

9 2.3. Uusia innovaatioita ja paikallisia hankkeita Seurakuntadiakonian kehittämiskumppanuuden yksi lähtökohta on innostaa seurakuntia uusiin diakoniatyön innovaatioihin sekä pieniin kokeiluihin. Uuden tavat tehdä työtä eivät tietenkään ole itsetarkoitus, vaan niiden on noustava ihmisten avun tarpeesta ja /tai diakoniatyön kriittisestä itsearvioinnista. Seurakuntatasolla innovaatiotyötä on tehty pääsääntöisesti kumppanuusseurakuntien kanssa. Kriittinen itsearviointi on tuonut tullessaan kokonaan uusia tapoja sekä tehdä työtä että kohdata ihmisten avuntarpeet. Kokeilutoimintaan hyvin soveltuvaksi malliksi on osoittautunut mm. Aalto-yliopiston käyttämä kokeilemalla kehittämisen toimintamalli. Pienet kokeilut Pienten kokeilujen malli on toimiva tapa reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Pienet kokeilut tarkoittavat rajoitetulla aikavälillä toteutettavaa esim. uutta tapaa toimia aikaisemmasta poikkeavalla toimintasapluunalla tai kokonaan uuden idean kokeilua käytännössä. Kokeiluilla saadaan arvokasta uutta tietoa, käytännön kokemuksia ja palautetta työn kehittämiseen. Pilottiseurakunnat ovat toteuttaneet jo kymmeniä pieniä arjen kokeiluja, joilla on saatu aikaan muutosta ja eväitä jatkokehittämiseen. Hyviä esimerkkejä pienistä kokeiluista ovat mm. Pop Up tyyppiset kokeilut, joissa diakoniatyö on jalkautunut konkreettisesti ihmisten omiin arkiympäristöihin. Pieniä kokeiluja löytyy myös vastaanottokäytäntöjen, vaate-ja ruoka-avun, laitoskäyntien, vapaaehtoisten rekrytointien, vertaistoiminnan, etsivän työn sekä leiripäivä ja retkitoiminnan kokeiluista. Pienten kokeilujen vaiheet Aalto yliopiston perusmallin mukaan: Aloita ongelmasta tai päämäärästä = muutoksen kohteesta 1. MIETI mitä pitää parantaa? 2. KYSY viisi kertaa miksi tämä on ongelma, tai miksi päämäärä on tärkeä - näin pääset lähemmäksi ongelman ydintä ja muutoksen tarvetta 3. IDEOI mahdollisia käytännön ratkaisuja ko ongelmaan 4. MÄÄRITTELE miten voit tunnistaa, että ideasi toimi tai kun se ei toimi Kokeile rohkeasti 5. IDEOI tapoja, joilla voit kokeilla keksimääsi ideaa, toimintaa, pienesti ja nopeasti 6. PÄÄTÄ missä, milloin ja miten teet kokeilun. Tee tarvittavat valmistelut. 7. TEE kokeilu suunnitelman mukaisesti. Keskity oppimiseen ja kerää palautetta 8. SAIKO kokeilusi aikaan halutun tuloksen? Jos ei, niin miksi? 9. PARANNA alkuperäistä ideaasi / toimintaa saadun kokemuksen ja opitun perusteella. Pienten kokeilujen mallilla syntyneitä diakoniatyön uusia käytäntöjä on tarvittaessa melko helppo vakiinnuttaa pysyvimmiksi käytännöksi, koska kehitettävästä asiasta on jo saatu aitoa käytännön kokemusta. Kokeilujen avulla on voitu turvallisesti rajata pois työstä epätarkoituksenmukaisiksi osoittautuneita toimintamalleja. Kehittämiskumppanuudesta on seurakunnille uuden mallin rakentamisen lisäksi ollut hyötyä ulkopuolisesta seurannasta ja palautteesta prosessin aikana. Ul- 8

10 kopuolinen seurantatuki on koettu tärkeäksi, sillä se on lisännyt rohkeutta toteuttaa kokeiluja työn sisällöissä ja toimintatavoissa sekä tuonut sopivasti painetta muuttaa suunnitelmat teoiksi. Paikallisia diakoniahankkeita Kehittämiskumppanuus on tarjonnut seurakunnille valtakunnallisten hankkeiden rinnalla paikallisten ja alueellisten diakoniatyön kehittämishankkeiden suunnittelu, asiantuntija ja työstämisapua. Yhteinen paikallinen hankesuunnittelu lähtee aina liikkeelle tarvekartoituksesta, projekti-idean työstämisestä konkreettiseksi suunnitelmaksi sekä hankkeen kannalta tärkeimpien sidosryhmien kokoamisella. Joissain seurakunnissa diakoniatyön asiakkaiden auttamiseen on ollut käytettävissä erillisiä testamenttivaroja, joiden käytöstä on tehty hankkeen kaltainen suunnitelma. Tarvittaessa seurakunnalle on annettu ohjausta ulkoisen rahoituksen hakemisessa tai haettu hankkeille lisärahoitusta joko yhdessä tai erikseen (esim. kolehdit, rahastot, Säätiöt, apurahat jne.). Osassa paikallisia hankkeita on Kirkkopalvelut ollut mukana hankkeen toteutuksessakin. Yksi esimerkki meneillään olevasta paikallisesta hankekokeilusta on diakonisen perhetyön kehittäminen konseptimallilla, jossa perhetyön tavoitteet ja toiminnot on räätälöity selkeiksi toimintakokonaisuuksiksi. Konseptimallin vahvuutena on sen tuoma selkeys ja avoimuus sekä asiakkaille, työntekijöille että yhteistyökumppaneille. Kirkkopalveluilla on käytössään oma projektityön työkalusalkku, josta on ollut seurakunnille apua hankkeiden suunnittelussa ja toteutuvien hankkeiden tiedonkeruussa. Projektisalkku sisältää yleisimmät työkalut etenkin uusien projektien suunnitteluun. Kehittämiskeskus Tyynelän kehittämä nelikenttämalli on puolestaan ollut erinomainen työkalu projektin toteutuksen aikaiseen dokumentointiin, seurantaan ja tulosten arviointiin. Innovaatiota ja kehittämisympäristöjä Seurakuntakohtaisten innovaatioiden ja kokeilujen rinnalla on yhdessä Kirkkohallituksen (KDS) ja hiippakuntien kanssa ideoitu sekä valmisteltu diakoniatyön arjesta nousevien tulevaisuuden innovaatioiden keräämistä ja työstämistä. Kuluvan vuoden aikana uusia innovaatioita työstetään sekä valtakunnallisissa että hiippakunnallisissa innovaatiotyöpajoissa. Painopiste työpajoissa on uusien työtapojen ja innovaatioiden synnyttämisessä, mutta samalla tuetaan myös jo toimiviksi käytännöiksi kehittyneiden mallien ja kokemusten levittämistä. Syksyn 2014 aikana toteutuu kaksi tulevaisuuden diakoniatyöhön liittyvää tapahtumaa. Elokuussa Kuopiossa yhden päivän työseminaarissa on tulevaisuuden suunnitteluun mukaan kutsuttuna KDS:n ja hiippakuntien lisäksi seurakuntien diakoniajohtajia sekä järjestöjen johtoa ja kehittäjiä. Lokakuussa 2014 järjestetään Jyväskylässä diakoniatyön innovaatiotyöpajapäivät Kirkkopalvelujen, Kuopion, Mikkelin, Lapuan ja Tampereen hiippakuntien sekä KDS:n kanssa. Työpajapäivät toimivat kutsuperiaatteella, johon kukin hiippakunta kutsuu omalta alueeltaan diakoniatyöntekijöitä, diakoniajohtajia, diakoniapappeja sekä mahdollisesti myös muiden työalojen edustajia. Työpajapäivät tuottavat yhteisten prosessien (Open Space ja Innopaja) kautta kentältä nousevista tarpeista uusia innovaatioita. Työpajapäivien tuotoksista rakennetaan joko ns. pieniä kokeiluja tai/ja kehit- 9

11 tämishankkeita, joiden kautta uusia innovaatioita siirretään arjen työhön. Kirkkopalvelut vastaa työpajapäivien kustannuksista ja toimii kehittäjäkumppanina innovaatioiden jatkotyöstämisessä yhdessä hiippakuntien kanssa. Työpajapäiviä on tarkoitus jatkossakin järjestää vuosittain eri puolilla Suomea ja kehittää työpajamallia alueelliseksi kehittämisen työkaluksi. Livekohtaamisten rinnalle suunnitelluissa verkkotyöpajoissa kehittämistä voidaan tehdä sekä sul- jetussa että avoimissa verkkoympäristöissä. Molemmissa malleissa voidaan hyödyntää verkkoympäristössä tapahtuvaa työskentelyä ja tiedon jakamista. Vertaistuki on tärkeä osa uusien innovaatioiden työstämisessä käytännön piloteiksi ja hyödyllistä myös toimivien käytäntöjen arvioinnissa, kuvauksissa ja levittämisessä. Verkkopajat ja ympäristöt otetaan pilottiversioina käyttöön kevään 2015 aikana. Tärkeimpinä kumppaneina verkkoympäristöjen rakentamisessa ja toteutuksessa ovat Kirkkohallitus ja Innokylä sekä Seurakuntaopisto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Kuhunkin kehittämisalueeseen pilotoidaan mallia, jolla voidaan nykyistä paremmin saada hyvät käytännöt leviämään laajemmin seurakuntien käyttöön. Kirkkohallituksen sekä Espoon ja Helsingin hiippakuntien kanssa yhteistyössä toteutetaan kahden vuoden pituinen diakoniatyön kehittämishanke. Hiippakunnista valitaan neljän tai enintään kuuden erikokoisen seurakunnan ryhmä ns. pajamallilla toteutettavaan kehittämisprosessiin. PAJAmallista on jo hyviä kokemuksia mm. työhyvinvoinnin parantamisessa ja seurakuntadiakonian kehittämisen pilottikokeiluissa. Kirkkopalvelut ja kirkkohallitus vastaavat hankkeen rahoituksesta, joten seurakunnille osallisuudesta ei aiheudu lisäkustannuksia. Pajamallia kehitetään saatujen kokemusten kautta ja mallia tarjotaan jatkossa toteutettavaksi myös muissa hiippakunnissa. Paja mallilla tapahtuvassa kehittämistyössä sovelletaan mm. aikaisemmin kuvattua Bikvamenetelmää ja Fredrik Modéuksen menetelmää. Bikva menetelmällä saadaan ihmisten oma kokemus sekä avun tarpeet hyödynnettyä ja käyttöön työn kehittämisessä. Fredrik Modéus on Ruotsissa toteuttanut menetelmää, joka perustuu ajatukseen, että seurakuntalaiset osallistuvat jumalanpalveluselämän kehittämiseen. PAJA hankkeessa pääpaino on syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten kuuntelemisella ja heidän ottamisella aidosti mukaan työn kehittämiseen. 3. Kumppanuusmallilla diakoniatyön ajankohtaisia kehittämishankkeita Diakoniatyöllä on vahva työn perusorientaatio ja monipuolista osaamista, josta on hyvä rakentaa uusiakin tapoja toimia ja kohdata lähitulevaisuuden yhä kasvavat haasteet. Ratkaistavia asioita riittää niin työn resursoinnin, toimintakäytäntöjen kuin uusien avaustenkin näkökulmasta. Diakoniabarometrin mukaan vanhustyö ja perhetyö ovat perinteisesti vahvoja diakoniatyön alueita, mutta toimintaympäristöstä nousevat muutospaineet haastavat myös vanhus ja perhetyötä uudistumaan. Huoli syrjäytyneistä nuorista on diakoniatyössäkin noussut yhä kasvavan asiakasjoukon myötä yhdeksi tärkeäksi kehittämisalueeksi. Tärkeitä keskusteltavia asioista on myös seurakuntien 10

12 eri työalojen välisten rajojen madaltaminen, uusien yhteistyökäytäntöjen rakentaminen sekä ammattillisen ja vapaaehtoistyön roolien täsmentäminen. Kirkkopalvelut on räätälöityjen kehittämispalvelujen lisäksi mukana toteuttamassa konkreetista diakoniatyön asiakkaisiin kohdentuvaa kehittämistyötä myös valtakunnallisten diakoniahankkeiden kautta. Diakoniahankkeista tällä hetkellä merkittävin on etsivän ja osallistavan vanhustyön hanke, IkäArvokas-projekti , joka toteutetaan yhteistyössä kuuden pilottiseurakunnan ja kahdeksan kummiseurakunnan kanssa. Projekti toteutuu neljän hiippakunnan alueella ja sen rahoitus tulee Yhteisvastuukeräykseltä. Projektin päämääränä on ikääntyneiden huono-osaisuudesta johtuvan eristäytyneisyyden vähentäminen ja osallisuuden edistäminen omaan elämään, yhteisöihin ja palveluihin. Projektin toiminta-ajatuksena on etsiä ja kehittää uusia keinoja kaikkein huonoimmassa tilanteessa olevien yksinäisten vanhusten löytämiseksi. Toinen keskeinen tavoite on tarjota eristäytyneille, yksinäisille vanhuksille yksilöllisiä ja ryhmämuotoisia voimaannuttavia osallisuuden kokemuksia heille tutuissa arkisissa toimintaympäristöissä. Etsivään työhön haastetaan mukaan uusia kumppaneita (esim. taksit, apteekit, kaupat, asukasyhdistykset jne.), rakennetaan vertaistukea ja osallisuuden mahdollisuuksia sekä madalletaan vanhusten kynnystä hakea ja saada palveluja. Vuoden 2014 aikana käynnistyy parivuotinen koulunsa päättäneisiin syrjäytyviin nuoriin kohdentuva ns. diakonisen nuorisotyön kehittämishanke ( ). Projektin päätavoitteena on koulun- sa päättäneiden nuorten syrjäytymisen riskien vähentäminen, syrjäytyneen nuoren tukeminen ja osallisuuden mahdollisuuksien lisäämien sekä vahvistaminen. Päätavoitteen saavuttamiseksi projektilla kehitetään nuorisodiakonista työotetta seurakuntien diakonia-ja nuorisotyössä sekä vahvistetaan verkostoissa tapahtuvaa yhteistyötä ja osaamista. Projektissa nuoret otetaan tasavertaisina kumppaneina mukaan sekä suunnitteluun että toteutukseen. Nuoren lähisuhteiden huomioiminen ja saaminen osaksi tukiverkostoa ovat myös tärkeitä lähtökohtia tavoitteen saavuttamiseksi. Nuorisodiakonista kehittämisprojektia toteutetaan neljän kumppanuusseurakunnan kanssa (lopullinen pilottiseurakuntien määrä ratkeaa syksyllä 2014). Diakonisen perhetyön kehittämishanke ( ) käynnistyy vuoden 2015 aikana, jossa kumppanina tulee olemaan myös neljästä kuuteen seurakuntaa. Projektin päätavoitteena on vanhemman ja lapsen voimaannuttaminen arjessa tapahtuvan yhteisen tekemisen, neuvonnan, ohjauksen ja vertaistuen avulla. Koko perheen voimaantumista tuetaan arjessa toteutuvien korjaavien kokemusten ja tekemisen kautta (ns. arki ja pyhä ja arjen apu toiminta). Projekti tukee perheitä myös vahvistamalla vertaistukea ja laajentamalla sosiaalista tukiverkostoa (esim. kummitoiminta ja vertaisapu). Diakonisten nuoriso-ja perhetyön hankkeiden rahoitus tulee pääosin kolehtituotoista. Kaikki kuvatut diakoniatyön kehittämishankkeet liittyvät myös laajempaan palvelukokonaisuuteen, jolla tuetaan seurakuntien diakoniatyötä ja palvellaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Hankkeiden tuottamat diakoniatyön innovaatiot ja kokeilut ovat osa kehittämisprosessia, joista 11

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä 14.2.2014 - Oulu ARI TERÄVÄ Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Verkottaja 2013-2016 keskeiset päämäärät Päihde- ja mielenterveystyön

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO 2015-1 2/15/16 Esityksen / esittäjän nimi 2 KirTEKO tavoite ja tarkoitus Kirkon työpaikat ovat kansallisen työelämän kehittämisstrategian mukaisesti tulevaisuuden työpaikkoja

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET 2012-2013 2/5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Missio 2. Nykytila-analyysi ja johtopäätökset analyyseista 3. Pelikenttä 4. Visio 5. Päämäärät 6. Menestyskonsepti 7.

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot