Kumppanuutta ja työkaluja diakoniatyön kehittämiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kumppanuutta ja työkaluja diakoniatyön kehittämiseen"

Transkriptio

1 Jäsenpalvelut Kumppanuutta ja työkaluja diakoniatyön kehittämiseen Vähemmän voi olla enemmän Seppo Sulkko Diakoniajohtaja Lokakuu 2014

2 Sisällys 1. Johdanto Räätälöityä tukea seurakuntien diakoniatyön kehittämiseen Työn sisältöjä puntaroimassa ja tulevaisuuden suuntaa etsimässä Strategioiden ja toimintaohjelmien päivitystä sekä prosessien ohjau sta Uusia innovaatioita ja paikallisia hankke ita Kumppanuusmallilla diakoniatyön ajankohtaisia kehittämishankkeita Tulevaisuuden näkymiä ja kumppanuustarpeita Seurakuntadiakonian kehittämistyöryhmän tulevaisuuden linjauksia Johdanto Kirkkopalvelut ry ja Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston Diakonia ja sielunhoitoyksikkö ovat yhteistyössä kirkon eri toimijoiden kanssa pilotoineet syksystä 2012 alkaen seurakunnille diakoniatyön kehittämisen tueksi tarkoitettuja palveluja. Toiminta-ajatuksena on ollut tarjota seurakunnille kumppanuutta ja räätälöityä käytännön tukea diakoniatyön kehittämiseen. Seurakuntadiakonian kehittämisen palvelujen pilotoinnin päävastuu on operatiivisesti ollut Kirkkopalveluilla. Kehittämistyön ohjausta ja arviointia varten perustettiin talvella 2012 työryhmä, johon kuuluu asiantuntijajäseniä kirkkohallituksesta (KDS), hiippakunnasta, seurakunnasta, Kirkkopalveluista sekä SOSTEsta. Diakoniatyön kehittämistyöryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Kalle Kuusimäki. Diakoniatyön kehittämistyöryhmän linjauksena yhteistyö on hiippakuntatasolla kohdentunut pilotointivaiheessa pääasiassa Kuopion, Mikkelin, Lapuan ja Tampereen hiippakuntiin. Viestinnällistä sekä hankeyhteistyötä on ollut myös muiden hiippakuntien kanssa. Hiippakuntasihteerit ovat olleet tärkeinä tiedonvälittäjinä seurakuntien kehittämistarpeista sekä viestittäneet seurakuntiin päin uusista kehittämispalvelujen mahdollisuuksista. Kolmasosa seurakuntien kanssa solmituista kumppanussopimuksista onkin syntynyt tuomiokapitulien yhteyksien kautta. Reilun kahden vuoden aikana seurakuntakohtaisesti räätälöityä kehittämisyhteistyötä on tehty kahden seurakuntayhtymän ja viiden seurakunnan kanssa neljän hiippakunnan alueella. Keskeisin palvelumuoto eli räätälöity seurakuntakohtainen kehittämisyhteistyö on sisältänyt mm. paikallisia toimintaympäristöön liittyviä selvityksiä, asiakasarviointeja (mm. Bikva-arvioinnit), diakoniatyön työmuotojen ja sisältöjen arviointia, työn sisältöjen suunnittelua, uusien toimintojen ja 1

3 toimintamallien kokeiluja, diakoniastrategioiden tai toimintaohjelmien päivitystä ja taustavalmistelua sekä diakoniatyön paikallisten kehittämishankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Osana räätälöityä palvelua toteutuvien paikallisten hankkeiden lisäksi Kirkkopalvelut on toteuttamassa seurakuntakumppanuuksien kanssa laajempia diakoniatyön kehittämishankkeita (mm. diakonisen vanhus,- nuoriso ja perhetyön kehittämishankkeet). Hankeyhteistyössä on 2014 mukana kaikkiaan jo 16 seurakuntaa. Kehittämiskumppanuuden yhtenä tavoitteena on uusien diakoniatyön innovaatioiden synnyttäminen ja tukeminen sekä hyvien ja onnistuneiden käytäntöjen levittäminen. Neljän hiippakunnan ja kirkon diakonia-ja sielunhoitoyksikön kanssa järjestetään yhteistyössä syksyllä 2014 seurakuntadiakonian kehittämisen tulevaisuustyöpajoja, joissa etsitään yhdessä seurakuntien kanssa uusia innovaatioita diakoniatyön kentälle. Yhteistyössä kirkon, Kirkkopalvelujen, oppilaitosten ja Innokylän kanssa rakennetaan lisäksi verkkoympäristöön sekä avoimia että suljettuja ympäristöjä, joissa voidaan jakaa diakoniatyön hyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Verkkoympäristöt toimivat myös alustana, joissa työstetään kehittämisideoita ja luodaan pohjaa kokonaan uusille kokeiluille. Innovaatio-ja verkkotyöpajoja on valmisteltu kirkkohallituksen ja Kirkkopalvelujen yhteisessä työryhmässä sekä hankkeessa mukana olevien hiippakuntien kanssa. Alueellisesti kehittämisyhteistyö on organisoitunut luontevimmin hiippakunnittain. Pilotoinnissa mukana olevien neljän hiippakunnan kanssa yhteistä koordinaatio- ja valmistelutyötä on tehty työryhmällä, johon kuuluvat hiippakuntasihteerit/asiantuntijat ja Kirkkopalvelujen diakoniajohtaja. 2. Räätälöityä tukea seurakuntien diakoniatyön kehittämiseen Räätälöidyt kehittämisen palvelut ja kumppanuudet ovat rakentuneet luontevasti seurakuntien itse määrittelemistä tarpeista käsin. Kumppanuuteen perustuvalla palvelulla on kyetty vastaamaan kunkin seurakunnan tai yhtymän sen hetkiseen ja lähitulevaisuuden tarpeisiin. Kumppanuuden ulkopuolelle on rajattu lähinnä koulutustoiminta, työnohjaus, työyhteisön kehittäminen ja organisaation hallintorakenteisiin liittyvä konsultointi. Kumppanuusprosesseissa on keskitytty diakoniatyön sisältöjen arviointiin ja kehittämiseen, diakoniatyön asiakkuuksista nouseviin kehittämistarpeisiin sekä sisäisestä ja ulkoisesta toimintaympäristöstä tulevien muutosten työstämiseen. Kehittämisyhteistyö on lähtenyt seurakuntien tarpeista ja jakautunut luontevasti kolmeen keskeiseen kehittämisprosessiin: 1) diakoniatyön sisältöjen arviointi, suunnittelu ja kehittäminen (näkökulmina asiakkaat, toimintaympäristö ja työprosessit) 2) diakoniatyön strategioiden ja/tai toimintaohjelmien päivittäminen 3) uusien innovaatioiden työstäminen, kokeilujen pilotointi ja paikalliset kehittämishankkeet 2

4 Lähtökohtaisesti kaikissa kumppanuusseurakunnissa ydinprosessina on avattu diakoniatyön perustehtävää, jota on peilattu ja arvioitu mm. asiakkaista, muuttuvasta toimintaympäristöstä ja nykyisen toiminnan tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. Perustehtävän arviointi ja siitä johdetut työn käytännöt sekä linjaukset ovat olleet olennainen lähtökohta kehittämiselle, vaikka kumppanuuden tarpeet muuten ovat edellä kuvatulla tavalla seurakunnittain vaihdelleetkin Työn sisältöjä puntaroimassa ja tulevaisuuden suuntaa etsimässä Nykytilanteen arviointiin ja työn kohdentamiseen sekä suunnitteluun on käytetty useita erilaisia työkaluja. Seurakunnissa jo käytettävissä olevan tiedon kerääminen ja kokoaminen on osaltaan luonut perustaa tämän hetken työn ja tulevaisuuden tarpeiden arvioinnille. Kokoamistyö vaatii kuitenkin aina vaivaa ja aikaa, eli resurssia, jota kumppanuus on seurakunnille tuonut tullessaan. Erityisen paljon lisäarvoa ovat tuoneet erilaiset arviointityökalut, joita on voitu hyödyntää työn kehittämisen pohjana. Asiakaslähtöistä arviointia Lähes kaikissa kumppanuusseurakunnissa on tehty erityyppisiä kyselyjä ja arviointeja, jotka ovat kohdentuneet suoraan diakoniatyön asiakkaisiin, ts. hyvin monenlaisissa vaikeuksissa eläviin ihmisiin. Asiakasarviointeja ja kyselyjä on toteutettu strukturoidusti joko työntekijöiden kerääminä kartoituksina tai avoimina asiakaspalautteina. Muutamissa seurakunnissa on käytetty ryhmähaastatteluihin perustuvaa Tanskalaista Bikva- asiakaslähtöistä arviointimallia, joka on pikkuhiljaa rantautunut myös Suomeen. Diakoniatyön asiakkailta saadun tiedon ja palautteiden hyödyntäminen on yksi olennainen osa työn arviointia sekä suunnittelua. Muutamissa kumppanuusseurakunnissa on asiakkailta saadun tiedonkeruumenetelmänä käytetty ns. kolmen kysymyksen mallia. Kolme asiakastilanteissa tehtyä kysymystä ovat; Miten jaksat /jaksatte tällä hetkellä? Mistä asioista teille on ollut apua arjessa selviytymiseen? Millaista asioista olisi tällä hetkellä eniten apua arkeen? Kolmen peruskysymyksen tekeminen onnistuu luontevasti monissa arjen asiakastilanteissa, koska samat asiat on hyvä kysyä useimmiten joka tapauksessa. Kyse onkin enemmän vastausten strukturoidummasta keräämisestä sekä saadun tiedon analysoinnista. Kyselyt on tehty yhdessä sovitulle kohdennetulle asiakasryhmälle ja määräaikaisena tiedonkeruuna (yleensä 3-6 kk). Kokemuksia ja tietoa on kertynyt mm. lapsiperheistä, yksinhuoltajista, nuorista äideistä, yksinäisistä vanhuksista sekä pitkäaikaistyöttömistä yksinäisistä miehistä. Tietoa on hyödynnetty työn arvioinnissa ja suunnittelussa. Asiakkailta suoraan kerättyä tietoa on vertailtu työntekijöiden kokemuksiin, yhteistyökumppaneilta saatuihin tietoihin, avoimiin asiakaspalautteisiin sekä käytettävissä oleviin tilastoihin. Bikva on ryhmämuotoinen asiakaslähtöinen arviointimalli, joka kattaa asiakkaat, työntekijät ja myös johtoportaan. Tanskasta Suomeen hankittu asiakaslähtöinen arviointiin/laadun varmistamiseen suunniteltu malli perustuu organisaation/palvelun ulkopuolisten tekemiin avoimiin ryhmähaastatteluihin. Bikva-arvioinin toteutuksessa on kolme tai neljä eri vaihetta: 1. Asiakashaastattelut, ryhmähaastatteluina (6-12 henkilöä / ryhmä) 3

5 2. Työntekijähaastattelut (esim. työtiimi, työala, palvelutiimi, osasto jne.) 3. Hallinto = johtoryhmä / esimiehet 4. Luottamushenkilöjohto, ylin päätöksentekoelin Ensimmäisessä vaiheessa kaksi Bikva haastattelijaa keskusteluttaa avoimilla kysymyksillä 6-12 asiakkaan ryhmää heidän elämästään, arjestaan ja toiveistaan. Ryhmien tulee mielellään olla ns. vertaisryhmiä, koska liian heterogeeninen ryhmä ei tuota riittävästi yhteistä puhetta. Ryhmäkeskustelun tuotos kerätään muistioksi, jonka kaikki keskustelussa mukana olleet hyväksyvät. Asiakkaiden kanssa käydyn ryhmäkeskustelun muistiota voidaan haastattelijoiden toimesta muokata seuraavaa vaihetta varten esim. aihepiireittäin loogisemmaksi keskustelun pohjaksi, mutta teksti tai asiamuutoksia siihen ei saa tehdä. Toisessa vaiheessa asiakasryhmän keskustelumuistio käydään kohta kohdalta läpi työntekijätiimin kanssa. Avoimen keskustelun pohjalta laadittu työntekijöiden ryhmäkeskustelun sisältö hyväksytään kaikkien läsnä olevien päätöksellä. Kolmannessa vaiheessa sekä asiakkaiden että työntekijöiden ryhmäkeskustelujen muistiot käydään läpi kunkin organisaation päätöksiä tekevässä johtoryhmässä. Johtoryhmän keskusteluista laaditaan samalla tavalla yhdessä hyväksytty muistio. Useimmiten johtoryhmän muistio jo sisältää keskusteltuihin asioihin liittyviä päätöksiä tai ainakin jatkotoimenpiteistä sopimista. Tarvittaessa keskustelua voidaan jatkaa myös esim. luottamushenkilöiden kanssa ja pitää koko henkilöstölle infotilaisuus Bikva -prosessin tuloksista. Bikvan vahvuus on menetelmän ryhmämuotoisuus ja avoin keskustelu. Ryhmässä avoin keskustelu tuottaa yleensä enemmän puhetta ja informaatiota kuin valmiit kysymykset ja yksilöhaastattelut. Toinen merkittävä ero moniin muihin menetelmiin verrattuna on, että keskustelut käydään kaikilla asiaan liittyvillä tasoilla ja ulkopuolisten fasilitoijien ohjaamina. Menetelmä on toki melko raskas, eli aikaa ja järjestelyjä vaativa, mutta sen tuoma informaatio ja monitasoinen keskustelu ovat jo sinällään sekä asiakkaille että työntekijöille innostava prosessi. Kumppanuusseurakuntien kanssa Bikva arviointeja on tehty mm. yksinhuoltajien, nuorten vanhempien (alle 25 vuotiaat) ja yksinäisten yli 75 vuotiaiden vanhusten ryhminä. Bikva arviointiprosessista ovat vastanneet Kirkkopalvelujen koulutetut Bikva ohjaajat. Työkaluja työn kehittämiseen Kumppanuusprosessit ovat tuoneet seurakuntien käyttöön monia kehittämistyökaluja oman ja tiimin työn arviointiin, työn suunnitteluun sekä strukturoidun mallin pieniin uusiin käytännön kokeiluihin. Perustyökaluna on käytetty Kehittämiskeskus Tyynelän kehittämisen nelikenttämallia. Nelikenttämallissa tehtyä työtä ja tulevaisuutta tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta, joista kaikista kerätään tietoa eri menetelmillä. Kehittämisen nelikentän perusnäkökulmat: 1) ihmiset (=asiakkaat ja heidän tarpeensa) tiedonkeruumenetelminä mm. Bikva, asiakaspalautteet, haastattelut, kolmen kysymyksen otannat, tilastotiedot, jne. 4

6 2) työntekijät ja työtiimit tiedonkeruu -ja arviointinäkökulmina mm. työmuotojen tuloksellisuus suhteessa tavoitteisiin, asiantuntijuus ja osaaminen, tiimin toimintakulttuuri, työnjakoprosessit jne. Perusorientaationa käytetty pääasiassa kehittävän työntutkimuksen viitekehystä. 3) organisaatiot ja verkostot tiedonkeruun kohteina ja näkökulmina mm. eri toimijoiden roolit ja toimintakulttuurit, perustehtävät, vastuusuhteet, verkostojen toimintarakenteet, osaaminen ja kumppanuus, jne. 4) asiaan/ilmiöön liittyvä kokemustieto ja tutkittu tieto. käytettävissä olevan tiedon hyödyntäminen, tiedon hankkiminen ja kerääminen, kehittämisen kannalta olennaisen tiedon soveltaminen käytännön työssä, jne. Nelikenttämalli antaa välineitä sekä työn syvällisempään tutkimiseen/ymmärrykseen, että ennen kaikkea hyvän kokonaiskuvan työn sisältöjen arviointia ja kehittämistä varten. Nelikenttäänkin liittyvän kehittämisen työkaluina ja viitekehyksenä on ollut kehittävän työntutkimuksen perusorientaatio ja siihen liittyvät osa-alueet. Kehittävä työntutkimus antaa työn tutkimiseen joustavan kehyksen sekä konkreettisia välineitä. Perustyökaluilla voidaan arvioida mm. työn tekemisen kohteita, tavoiteltavia tuloksia ja toiminnan sekä prosessien tarkoituksenmukaisuutta. Kehittämisprosessi etenee pääsääntöisesti seuraavalla tavalla: 1) lähimenneisyyden ja alkutilanteen kartoitus 2) työn huolenaiheiden sekä ongelmakohtien tunnistaminen/nimeäminen 3) muutossuunnitelman laatiminen 4) käytännön kokeiluvaihe ja 5) toteutuksen arviointi ja uuden oppiminen. Työn kohteella ei kehittävässä työntutkimuksessa tarkoiteta esim. jotakin tiettyä asiakasryhmää, vaan kulloistenkin ihmisten kanssa tehdyn työn sisältöä. Työn kohteet muotoutuvat tavoiteltavien päämäärien ja tulosten kautta, tai ainakin näin pitäisi olla. Monesti kuitenkin tavoiteltavat tulokset voivat olla jopa ristiriidassa työn sisältöjen kanssa. Ristiriitaa tai ainakin epäsuhtaa voi olla myös tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien sekä työmenetelmien suhteessa. Käytettävissä olevat resurssit, menetelmät, osaaminen eivät aina ole sopivassa suhteessa tavoiteltavien päämäärien ja tulosten kanssa. Työn tekemisen taustalla vaikuttavat lisäksi sekä yksilön että yhteisöjen arvot, säännöt, sopimukset, työn tekemisen ja jakamisen kulttuuri., leiripäivän tavoiteltavaksi tulokseksi on ajateltu yhteisöllisyy- Ristiriitaa voi syntyä jos esimerkiksi den ja osallisuuden kokemuksen vahvistaminen, mutta leiripäivän sisältö rakentuukin koko päivän tiiviisti ohjatusta ohjelmasta. Kohtaamista ja jakamista ei ohjelmoidussa päivässä todellisuudessa voi juurikaan syntyä. Ohjelmatäyteisen leiripäivän tavoiteltava tulos voisi olla esimerkiksi virkistyminen ja arjen katkaiseminen. Erilaiset tavoiteltavat tulokset vaikuttavat myös aivan erilaisiin resurssitarpeisiin ja osaamiseen. Ensimmäisessä tavoiteltavan tuloksen saavuttamiseen tarvitaan riittävästi resursseja, kuuntelevia ja ihmisiä osallistavia työntekijöitä. Jälkimmäisessä puolestaan 5

7 tarvitaan kokeneita ja osaavia ohjelman sekä ryhmien vetäjiä. Esimerkkipäivät ovat erilaisia, mutta eivät kilpaile sarjassa kumpi on parempaa leirityötä, vaan sarjassa, tiedämmekö mitä tavoittelemme ja teemmekö niiden eteen oikeita asioita? Lienee avoimempaa ja reilumpaa sekä työntekijöille että asiakkaille, jos työn päämäärät sekä tulokset on mietittyjä ja työn sisällöt vastaavat realistisesti niiden tavoittelemista. Kehittävän työntutkimuksen peruskysymykset: VÄLINEET osaaminen työkalut toimintamallit ARVOT TYÖPROSESSIT / jako KULTTUURIT SÄÄNNÖT ja NORMIT SUBJEKTI =työntekijä(t), verkostot TYÖN KOHDE ja tavoiteltava TULOS!? Tavoiteltava lopputulos määrittää työn kohteen, eli mitä haluamme/tavoittelemme saavamme työllä aikaiseksi? saiko esim. lapsi/perhe/vanhus sellaista apua ja palvelua mitä olimme tavoitelleet? miltä työn sisältö näyttää arvioinnin jälkeen tavoiteltuun lopputulokseen nähden? Useimmissa toteutuneissa kehittämisprosesseissa on tutkittu yhdessä mm. seuraavia kysymyksiä; mitä diakoniatyöllä halutaan saada aikaiseksi ihmisten (asiakkaiden) elämässä ja mitä toimenpiteitä (=millaista työtä) sen eteen on tehty ja mitä pitäisi tehdä? Tavoiteltavan päämäärän ja tulosten kautta arvioidaan, miten työ on käytännössä kohdentunut ja onko tehty niitä asioita, joilla tavoitteisiin ja tuloksiin voidaan parhaiten päästä? Kehittävän työntutkimuksen työkaluja on hyödynnetty mm. työmuotokohtaisten ( esim. taloudellinen auttaminen, retkitoiminta, ryhmätoiminta, kotikäyntityö, sielunhoito, vapaaehtoistyö jne.) käytäntöjen arvioinnissa, asiakkaiden tarpeiden tunnistamisessa ja konkreettisten kehittämiskohteiden määrittelemisessä. 6

8 Vaikka räätälöidyssä kumppanuudessa ei useimmiten olekaan kyseessä varsinainen strategiaprosessi tai toimintaohjelman laatiminen, niin kehittämiskumppanuuden yhtenä konkreettisena tuotoksena on jokaiseen seurakuntaan syntynyt ns. diakoniatyön toimintamatriisi. Matriisissa on kuvattuna strategian tapaan diakoniatyön visio, perustehtävä (missio), lähitulevaisuuden painopistealueet, konkreettiset tavoitteet ja tietenkin toiminnan tasolla myös konkreettiset toimenpiteet. Matriisi on käytännössä tiivistelmä niistä toimenpiteistä, joihin diakoniatyössä tullaan lähitulevaisuudessa joko erityisesti panostamaan ja/tai tekemään rajauksia ja millaisia uusia avauksia tullaan kokeilemaan. Kehittämistyötä ohjaava matriisi toimii luontevasti myös vuosisuunnittelun pohjana sekä laajemman koko seurakunnan toimintaohjelman osana. Matriisi ei ole itsetarkoitus, vaan sen tarkoitus on kannustaa ja ohjata työtä konkreettisiin toimiin yhdessä sovittujen päämäärien eteen Strategioiden ja toimintaohjelmien päivitystä sekä prosessien ohjausta Kehittämiskumppanuudet etenkin seurakuntayhtymien kanssa ovat sisältäneet pääasiassa diakoniastrategioiden tai toimintaohjelmien päivittämistä ja valmisteluprosessien ohjausta. Kumppanuus on tuottanut seurakunnille lisäarvoa usein melko laajankin tausta-aineiston kokoamisessa ja analysoinnissa. Lisäarvoa on ollut myös prosessiin liittyvistä erilaisista fasilitointimenetelmistä ja strategiatyökaluista. Olemassa olevan tiedon lisäksi työstämisessä on käytetty mm. edellä mainittuja tiedonkeruumenetelmiä sekä tuttuja strategiatyökaluja (mm. SWOT, tilastot, ennusteet jne.). Aineiston työstämisessä on koko työyhteisön tai tiimien tasolla sovellettu mm. Open Space, sekä Learning Cafe- menetelmää ja Innotyöpajamallia. Seurakunnat ovat myös itse tuottaneet valmistelutehtävien kautta runsaasti materiaalia strategiatyön tarpeisiin. Prosessin ohjaajan roolina on ollut huolehtia riittävästä konkreettisuuden tasosta ja eri tahojen osallisuudesta valmisteluprosessin aikana. Ohjaus on pitänyt sisällään myös strategiadokumenttien taustakirjoittamista, jossa on tuotu esille erilaisia linjausvaihtoehtoja. Strategioita tai toimintaohjelmia ovat olleet valmistelemassa minimissään kaikki diakoniatyöntekijät, diakoniapapit ja seurakunnan tai yhtymän johto (kirkkoherrat ja joissain myös talousjohtaja). Lisäarvoa on prosessiin pyritty saamaan diakoniatyön asiakkaiden ja vapaaehtoisten näkemyksistä, joka on ollut osa valmistelutyötä. Asiakkaiden ja luottamushenkilöiden osuus olisi voinut olla vielä vahvempikin, ja heidät tulee ottaa jatkossa strategiaprosesseissa enemmän huomioon. Strategian tai toimintaohjelman valmisteluun saatu tuki sisäpiiriin kuuluvalta ulkopuoliselta, kuten eräs kirkkoherra asian ilmaisi, on koettu erittäin hyödyllisenä lisäarvona. Strategian kirjoittamisessa ulkopuolisen voimin on ollut myös oma mielenkiintoinen ja hyödyllisen sävynsä. Ulkopuolisen kirjoittama teksti kun ei aina ole ollut ihan sitä, mitä eri tahot ovat omalta osaltaan tarkoittaneet. Erilaisten näkemysten ja painotusten kautta on syntynyt hyvää arvioivaa keskustelua, joka on yksi prosessin keskeisiä elementtejä. Ulkopuolinen voi helpommin kyseenalaistaa esille nousseita asioita ja etenkin niihin liittyviä johtopäätöksiä sekä tehdä ns. hölmöjä kysymyksiä. Valmisteluprosessissa ja eri vaiheiden työstämisessä on tietenkin ohjauksesta saatu lisäresurssia itse kirjoittamistyöhönkin. Valmisteluprosessit ovatkin vähintään yhtä tärkeitä työn kehittymiselle kuin prosessin tuotoksena syntynyt itse strategia tai toimintaohjelma. 7

9 2.3. Uusia innovaatioita ja paikallisia hankkeita Seurakuntadiakonian kehittämiskumppanuuden yksi lähtökohta on innostaa seurakuntia uusiin diakoniatyön innovaatioihin sekä pieniin kokeiluihin. Uuden tavat tehdä työtä eivät tietenkään ole itsetarkoitus, vaan niiden on noustava ihmisten avun tarpeesta ja /tai diakoniatyön kriittisestä itsearvioinnista. Seurakuntatasolla innovaatiotyötä on tehty pääsääntöisesti kumppanuusseurakuntien kanssa. Kriittinen itsearviointi on tuonut tullessaan kokonaan uusia tapoja sekä tehdä työtä että kohdata ihmisten avuntarpeet. Kokeilutoimintaan hyvin soveltuvaksi malliksi on osoittautunut mm. Aalto-yliopiston käyttämä kokeilemalla kehittämisen toimintamalli. Pienet kokeilut Pienten kokeilujen malli on toimiva tapa reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Pienet kokeilut tarkoittavat rajoitetulla aikavälillä toteutettavaa esim. uutta tapaa toimia aikaisemmasta poikkeavalla toimintasapluunalla tai kokonaan uuden idean kokeilua käytännössä. Kokeiluilla saadaan arvokasta uutta tietoa, käytännön kokemuksia ja palautetta työn kehittämiseen. Pilottiseurakunnat ovat toteuttaneet jo kymmeniä pieniä arjen kokeiluja, joilla on saatu aikaan muutosta ja eväitä jatkokehittämiseen. Hyviä esimerkkejä pienistä kokeiluista ovat mm. Pop Up tyyppiset kokeilut, joissa diakoniatyö on jalkautunut konkreettisesti ihmisten omiin arkiympäristöihin. Pieniä kokeiluja löytyy myös vastaanottokäytäntöjen, vaate-ja ruoka-avun, laitoskäyntien, vapaaehtoisten rekrytointien, vertaistoiminnan, etsivän työn sekä leiripäivä ja retkitoiminnan kokeiluista. Pienten kokeilujen vaiheet Aalto yliopiston perusmallin mukaan: Aloita ongelmasta tai päämäärästä = muutoksen kohteesta 1. MIETI mitä pitää parantaa? 2. KYSY viisi kertaa miksi tämä on ongelma, tai miksi päämäärä on tärkeä - näin pääset lähemmäksi ongelman ydintä ja muutoksen tarvetta 3. IDEOI mahdollisia käytännön ratkaisuja ko ongelmaan 4. MÄÄRITTELE miten voit tunnistaa, että ideasi toimi tai kun se ei toimi Kokeile rohkeasti 5. IDEOI tapoja, joilla voit kokeilla keksimääsi ideaa, toimintaa, pienesti ja nopeasti 6. PÄÄTÄ missä, milloin ja miten teet kokeilun. Tee tarvittavat valmistelut. 7. TEE kokeilu suunnitelman mukaisesti. Keskity oppimiseen ja kerää palautetta 8. SAIKO kokeilusi aikaan halutun tuloksen? Jos ei, niin miksi? 9. PARANNA alkuperäistä ideaasi / toimintaa saadun kokemuksen ja opitun perusteella. Pienten kokeilujen mallilla syntyneitä diakoniatyön uusia käytäntöjä on tarvittaessa melko helppo vakiinnuttaa pysyvimmiksi käytännöksi, koska kehitettävästä asiasta on jo saatu aitoa käytännön kokemusta. Kokeilujen avulla on voitu turvallisesti rajata pois työstä epätarkoituksenmukaisiksi osoittautuneita toimintamalleja. Kehittämiskumppanuudesta on seurakunnille uuden mallin rakentamisen lisäksi ollut hyötyä ulkopuolisesta seurannasta ja palautteesta prosessin aikana. Ul- 8

10 kopuolinen seurantatuki on koettu tärkeäksi, sillä se on lisännyt rohkeutta toteuttaa kokeiluja työn sisällöissä ja toimintatavoissa sekä tuonut sopivasti painetta muuttaa suunnitelmat teoiksi. Paikallisia diakoniahankkeita Kehittämiskumppanuus on tarjonnut seurakunnille valtakunnallisten hankkeiden rinnalla paikallisten ja alueellisten diakoniatyön kehittämishankkeiden suunnittelu, asiantuntija ja työstämisapua. Yhteinen paikallinen hankesuunnittelu lähtee aina liikkeelle tarvekartoituksesta, projekti-idean työstämisestä konkreettiseksi suunnitelmaksi sekä hankkeen kannalta tärkeimpien sidosryhmien kokoamisella. Joissain seurakunnissa diakoniatyön asiakkaiden auttamiseen on ollut käytettävissä erillisiä testamenttivaroja, joiden käytöstä on tehty hankkeen kaltainen suunnitelma. Tarvittaessa seurakunnalle on annettu ohjausta ulkoisen rahoituksen hakemisessa tai haettu hankkeille lisärahoitusta joko yhdessä tai erikseen (esim. kolehdit, rahastot, Säätiöt, apurahat jne.). Osassa paikallisia hankkeita on Kirkkopalvelut ollut mukana hankkeen toteutuksessakin. Yksi esimerkki meneillään olevasta paikallisesta hankekokeilusta on diakonisen perhetyön kehittäminen konseptimallilla, jossa perhetyön tavoitteet ja toiminnot on räätälöity selkeiksi toimintakokonaisuuksiksi. Konseptimallin vahvuutena on sen tuoma selkeys ja avoimuus sekä asiakkaille, työntekijöille että yhteistyökumppaneille. Kirkkopalveluilla on käytössään oma projektityön työkalusalkku, josta on ollut seurakunnille apua hankkeiden suunnittelussa ja toteutuvien hankkeiden tiedonkeruussa. Projektisalkku sisältää yleisimmät työkalut etenkin uusien projektien suunnitteluun. Kehittämiskeskus Tyynelän kehittämä nelikenttämalli on puolestaan ollut erinomainen työkalu projektin toteutuksen aikaiseen dokumentointiin, seurantaan ja tulosten arviointiin. Innovaatiota ja kehittämisympäristöjä Seurakuntakohtaisten innovaatioiden ja kokeilujen rinnalla on yhdessä Kirkkohallituksen (KDS) ja hiippakuntien kanssa ideoitu sekä valmisteltu diakoniatyön arjesta nousevien tulevaisuuden innovaatioiden keräämistä ja työstämistä. Kuluvan vuoden aikana uusia innovaatioita työstetään sekä valtakunnallisissa että hiippakunnallisissa innovaatiotyöpajoissa. Painopiste työpajoissa on uusien työtapojen ja innovaatioiden synnyttämisessä, mutta samalla tuetaan myös jo toimiviksi käytännöiksi kehittyneiden mallien ja kokemusten levittämistä. Syksyn 2014 aikana toteutuu kaksi tulevaisuuden diakoniatyöhön liittyvää tapahtumaa. Elokuussa Kuopiossa yhden päivän työseminaarissa on tulevaisuuden suunnitteluun mukaan kutsuttuna KDS:n ja hiippakuntien lisäksi seurakuntien diakoniajohtajia sekä järjestöjen johtoa ja kehittäjiä. Lokakuussa 2014 järjestetään Jyväskylässä diakoniatyön innovaatiotyöpajapäivät Kirkkopalvelujen, Kuopion, Mikkelin, Lapuan ja Tampereen hiippakuntien sekä KDS:n kanssa. Työpajapäivät toimivat kutsuperiaatteella, johon kukin hiippakunta kutsuu omalta alueeltaan diakoniatyöntekijöitä, diakoniajohtajia, diakoniapappeja sekä mahdollisesti myös muiden työalojen edustajia. Työpajapäivät tuottavat yhteisten prosessien (Open Space ja Innopaja) kautta kentältä nousevista tarpeista uusia innovaatioita. Työpajapäivien tuotoksista rakennetaan joko ns. pieniä kokeiluja tai/ja kehit- 9

11 tämishankkeita, joiden kautta uusia innovaatioita siirretään arjen työhön. Kirkkopalvelut vastaa työpajapäivien kustannuksista ja toimii kehittäjäkumppanina innovaatioiden jatkotyöstämisessä yhdessä hiippakuntien kanssa. Työpajapäiviä on tarkoitus jatkossakin järjestää vuosittain eri puolilla Suomea ja kehittää työpajamallia alueelliseksi kehittämisen työkaluksi. Livekohtaamisten rinnalle suunnitelluissa verkkotyöpajoissa kehittämistä voidaan tehdä sekä sul- jetussa että avoimissa verkkoympäristöissä. Molemmissa malleissa voidaan hyödyntää verkkoympäristössä tapahtuvaa työskentelyä ja tiedon jakamista. Vertaistuki on tärkeä osa uusien innovaatioiden työstämisessä käytännön piloteiksi ja hyödyllistä myös toimivien käytäntöjen arvioinnissa, kuvauksissa ja levittämisessä. Verkkopajat ja ympäristöt otetaan pilottiversioina käyttöön kevään 2015 aikana. Tärkeimpinä kumppaneina verkkoympäristöjen rakentamisessa ja toteutuksessa ovat Kirkkohallitus ja Innokylä sekä Seurakuntaopisto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Kuhunkin kehittämisalueeseen pilotoidaan mallia, jolla voidaan nykyistä paremmin saada hyvät käytännöt leviämään laajemmin seurakuntien käyttöön. Kirkkohallituksen sekä Espoon ja Helsingin hiippakuntien kanssa yhteistyössä toteutetaan kahden vuoden pituinen diakoniatyön kehittämishanke. Hiippakunnista valitaan neljän tai enintään kuuden erikokoisen seurakunnan ryhmä ns. pajamallilla toteutettavaan kehittämisprosessiin. PAJAmallista on jo hyviä kokemuksia mm. työhyvinvoinnin parantamisessa ja seurakuntadiakonian kehittämisen pilottikokeiluissa. Kirkkopalvelut ja kirkkohallitus vastaavat hankkeen rahoituksesta, joten seurakunnille osallisuudesta ei aiheudu lisäkustannuksia. Pajamallia kehitetään saatujen kokemusten kautta ja mallia tarjotaan jatkossa toteutettavaksi myös muissa hiippakunnissa. Paja mallilla tapahtuvassa kehittämistyössä sovelletaan mm. aikaisemmin kuvattua Bikvamenetelmää ja Fredrik Modéuksen menetelmää. Bikva menetelmällä saadaan ihmisten oma kokemus sekä avun tarpeet hyödynnettyä ja käyttöön työn kehittämisessä. Fredrik Modéus on Ruotsissa toteuttanut menetelmää, joka perustuu ajatukseen, että seurakuntalaiset osallistuvat jumalanpalveluselämän kehittämiseen. PAJA hankkeessa pääpaino on syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten kuuntelemisella ja heidän ottamisella aidosti mukaan työn kehittämiseen. 3. Kumppanuusmallilla diakoniatyön ajankohtaisia kehittämishankkeita Diakoniatyöllä on vahva työn perusorientaatio ja monipuolista osaamista, josta on hyvä rakentaa uusiakin tapoja toimia ja kohdata lähitulevaisuuden yhä kasvavat haasteet. Ratkaistavia asioita riittää niin työn resursoinnin, toimintakäytäntöjen kuin uusien avaustenkin näkökulmasta. Diakoniabarometrin mukaan vanhustyö ja perhetyö ovat perinteisesti vahvoja diakoniatyön alueita, mutta toimintaympäristöstä nousevat muutospaineet haastavat myös vanhus ja perhetyötä uudistumaan. Huoli syrjäytyneistä nuorista on diakoniatyössäkin noussut yhä kasvavan asiakasjoukon myötä yhdeksi tärkeäksi kehittämisalueeksi. Tärkeitä keskusteltavia asioista on myös seurakuntien 10

12 eri työalojen välisten rajojen madaltaminen, uusien yhteistyökäytäntöjen rakentaminen sekä ammattillisen ja vapaaehtoistyön roolien täsmentäminen. Kirkkopalvelut on räätälöityjen kehittämispalvelujen lisäksi mukana toteuttamassa konkreetista diakoniatyön asiakkaisiin kohdentuvaa kehittämistyötä myös valtakunnallisten diakoniahankkeiden kautta. Diakoniahankkeista tällä hetkellä merkittävin on etsivän ja osallistavan vanhustyön hanke, IkäArvokas-projekti , joka toteutetaan yhteistyössä kuuden pilottiseurakunnan ja kahdeksan kummiseurakunnan kanssa. Projekti toteutuu neljän hiippakunnan alueella ja sen rahoitus tulee Yhteisvastuukeräykseltä. Projektin päämääränä on ikääntyneiden huono-osaisuudesta johtuvan eristäytyneisyyden vähentäminen ja osallisuuden edistäminen omaan elämään, yhteisöihin ja palveluihin. Projektin toiminta-ajatuksena on etsiä ja kehittää uusia keinoja kaikkein huonoimmassa tilanteessa olevien yksinäisten vanhusten löytämiseksi. Toinen keskeinen tavoite on tarjota eristäytyneille, yksinäisille vanhuksille yksilöllisiä ja ryhmämuotoisia voimaannuttavia osallisuuden kokemuksia heille tutuissa arkisissa toimintaympäristöissä. Etsivään työhön haastetaan mukaan uusia kumppaneita (esim. taksit, apteekit, kaupat, asukasyhdistykset jne.), rakennetaan vertaistukea ja osallisuuden mahdollisuuksia sekä madalletaan vanhusten kynnystä hakea ja saada palveluja. Vuoden 2014 aikana käynnistyy parivuotinen koulunsa päättäneisiin syrjäytyviin nuoriin kohdentuva ns. diakonisen nuorisotyön kehittämishanke ( ). Projektin päätavoitteena on koulun- sa päättäneiden nuorten syrjäytymisen riskien vähentäminen, syrjäytyneen nuoren tukeminen ja osallisuuden mahdollisuuksien lisäämien sekä vahvistaminen. Päätavoitteen saavuttamiseksi projektilla kehitetään nuorisodiakonista työotetta seurakuntien diakonia-ja nuorisotyössä sekä vahvistetaan verkostoissa tapahtuvaa yhteistyötä ja osaamista. Projektissa nuoret otetaan tasavertaisina kumppaneina mukaan sekä suunnitteluun että toteutukseen. Nuoren lähisuhteiden huomioiminen ja saaminen osaksi tukiverkostoa ovat myös tärkeitä lähtökohtia tavoitteen saavuttamiseksi. Nuorisodiakonista kehittämisprojektia toteutetaan neljän kumppanuusseurakunnan kanssa (lopullinen pilottiseurakuntien määrä ratkeaa syksyllä 2014). Diakonisen perhetyön kehittämishanke ( ) käynnistyy vuoden 2015 aikana, jossa kumppanina tulee olemaan myös neljästä kuuteen seurakuntaa. Projektin päätavoitteena on vanhemman ja lapsen voimaannuttaminen arjessa tapahtuvan yhteisen tekemisen, neuvonnan, ohjauksen ja vertaistuen avulla. Koko perheen voimaantumista tuetaan arjessa toteutuvien korjaavien kokemusten ja tekemisen kautta (ns. arki ja pyhä ja arjen apu toiminta). Projekti tukee perheitä myös vahvistamalla vertaistukea ja laajentamalla sosiaalista tukiverkostoa (esim. kummitoiminta ja vertaisapu). Diakonisten nuoriso-ja perhetyön hankkeiden rahoitus tulee pääosin kolehtituotoista. Kaikki kuvatut diakoniatyön kehittämishankkeet liittyvät myös laajempaan palvelukokonaisuuteen, jolla tuetaan seurakuntien diakoniatyötä ja palvellaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Hankkeiden tuottamat diakoniatyön innovaatiot ja kokeilut ovat osa kehittämisprosessia, joista 11

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

PROJEKTIKUVAUS. Diakonisen perhetyön projekti 2015-2016. Projektia toteuttava ja hallinnoiva organisaatio: Kirkkopalvelut ry

PROJEKTIKUVAUS. Diakonisen perhetyön projekti 2015-2016. Projektia toteuttava ja hallinnoiva organisaatio: Kirkkopalvelut ry PROJEKTIKUVAUS Diakonisen perhetyön projekti 2015-2016 Projektia toteuttava ja hallinnoiva organisaatio: Kirkkopalvelut ry Kirkkopalvelujen yhdyshenkilö Diakoniajohtaja Seppo Sulkko Puhelin 040 065 5932

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Avata uusi ikkuna jokaisen työntekijän oman työn tarkastelulle uudesta näkökulmasta. Antaa rohkeutta lähteä rakentamaan uusia yhteistyömuotoja eri

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Itsearviointi suunnannäyttäjänä Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Oulun Diakoniasymposium Yhteiskunnan muutos tilaus Diakonialiikkeelle

Oulun Diakoniasymposium Yhteiskunnan muutos tilaus Diakonialiikkeelle Oulun Diakoniasymposium Yhteiskunnan muutos tilaus Diakonialiikkeelle 28.9.2017 Jarmo Kökkö Diakoniakäsitys 29.9.2017 2 29.9.2017 29.9.2017 5 TILANNEKUVA YHTEISKUNNALLINEN HAASTE Kiitos! Jokaiselle ihmisarvoinen

Lisätiedot

Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 1 Kuntaliiton strategia Perustehtävä TEEMME KUNTIEN KANSSA KUNTALAISILLE KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA. Kuntaliitto vaikuttaa paikallisten ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Innopajaopas kehittäjälle. Niina Peränen

Innopajaopas kehittäjälle. Niina Peränen Innopajaopas kehittäjälle Niina Peränen Innopaja on kehittäjän työväline... 1 1 Innopajan periaatteet... 2 Innopajassa työskentelyllä on yhteinen kohde... 2 Osallistujina keskeiset toimijat... 2 Eri näkökulmat

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä 14.2.2014 - Oulu ARI TERÄVÄ Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Verkottaja 2013-2016 keskeiset päämäärät Päihde- ja mielenterveystyön

Lisätiedot

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys) YHTEINEN KEITTIÖ HANKKEEN OSAPROJEKTI: KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys) PROJEKTISUUNNITELMA 1. PROJEKTIN TAUSTATIEDOT... 3 2. YHTEINEN KEITTIÖ-HANKE

Lisätiedot

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

LUPA TEHDÄ TOISIN WEBINAARI klo 9-10

LUPA TEHDÄ TOISIN WEBINAARI klo 9-10 LUPA TEHDÄ TOISIN WEBINAARI 22.9.2017 klo 9-10 LUPA TEHDÄ TOISIN! Kysy ja kommentoi: @kunteko2020 #LATU-malli Lisätietoa: kunteko@kt.fi 1) LATU-toimintamalli 2) LATU-hanke 3) LATU-toimintamallin hyötyjä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

HYVÄ POLKU -HANKEOSION KEHITTÄVÄ ARVIOINTI OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

HYVÄ POLKU -HANKEOSION KEHITTÄVÄ ARVIOINTI OHJAUSRYHMÄN KOKOUS HYVÄ POLKU -HANKEOSION KEHITTÄVÄ ARVIOINTI OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 25.1.2017 KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Kehittävä arviointi tukee Hyvä polku hankeosion toimintaa koko hankkeen ajan Arvioinnin resurssia voidaan käyttää

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Hoksauta minut! korttikampanja yksinäisten vanhusten löytämiseksi. Eija Myllymäki, aluesuunnittelija Kirkkopalvelut/Kehittämiskeskus Tyynelä

Hoksauta minut! korttikampanja yksinäisten vanhusten löytämiseksi. Eija Myllymäki, aluesuunnittelija Kirkkopalvelut/Kehittämiskeskus Tyynelä Hoksauta minut! korttikampanja yksinäisten vanhusten löytämiseksi Eija Myllymäki, aluesuunnittelija Kirkkopalvelut/Kehittämiskeskus Tyynelä Sosiaalialan asiantuntijapäivät 14-15.3.2017 Mistä puhutaan?

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina HR-verkoston ideatyöpaja 2/2013 15.10.2013 henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Espoon kaupunki HR -historiaa Suomessa 1950-luvulle saakka työsuhdeasioita, rekrytointi-

Lisätiedot