Merja Riikonen Projektipäällikkö/ tutkija. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Loppuseminaari

Transkriptio

1 Kotiovelta Liikkeelleomatoimisesti ja turvallisesti! Merja Riikonen Projektipäällikkö/ tutkija Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö Loppuseminaari

2 Muisti- mummo Elipä kerran mummo sievä, jolla oli dementia lievä. Hän oli kyllästynyt elämäänsä pitkään, ei naurattanut enää vitsit mitkään. Niinpä hän päätti toteuttaa haaveen elämästään, sitä ei estäisi yksikään. Hän halusi lähteä maailmanympärysmatkalle, joten hän meni juna-asemalle. Kun mummo alkoi asemalla kävellä, hän muisti; pitää käydä isällä! Yht äkkiä joku vieras nainen huusi; "-äiti hei"! ja mummon nopeasti autoon vei. Jäi unelma haaveeksi taas, pitää huomenna koittaa uudestaan! Aliina Reinilä 13v.

3 Tavoite Kotona pidempään muistisairaana seurantateknologian ja fyysisen aktiivisuuden avulla Lähtökohtana ajatus muistisairaan oikeudesta omatoimiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Turvallinen ja turvaton liikkuminen, ei vaeltelu tai karkailu Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa lievän vaiheen muistisairaan itsenäisestä ja turvallisesta liikkumisesta lähiympäristössä seurantalaitteen ja ohjatun liikunnan avulla. Luoda toimintaprosessi seurantateknologian käytölle Keinoina: arjen liikuntaohjelma, paikannuslaite ja liikkumiskartta sekä teemahaastattelu ja havainnointi.

4 Kohderyhmä 30 varhaisen vaiheen muistisairasta Etelä-Pohjanmaan alueella (JIK ja Seinäjoki + hoivayksiköt) sekä kaupunki- että maaseutualueella asuvia diagnosoitu Alzheimerin tauti, vaskulaarinen muistisairaus tai näiden sekamuoto. Ikään liittyviä rajoitteita ei ole Asuu omaisen kanssa tai hoivayksikössä Tutkimuksen ulkopuolelle rajataan henkilöt, joilla on vaikeasti liikkumista rajoittava sairaus. Merja Riikonen

5 Hankkeen toimijat Interventiokohteina kodeissaan asuvia asiakkaita Seinäjoella ja JIK:in alueella Seinäjoella sijaitsevissa yksiköissä: Esperi Care oy (Kärjenmäen yksikkö) ja Kivipuro ry. Lapualla Mikeva Oy (Myllytupa) ja Lapuan Saarenpään palvelukoti ry Alahärmässä Mehiläinen Oy (Hoivakartano) Muistiyhdistys, Muistiliitto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Rahoittaja: Tekes/EAKR Merja Riikonen

6 Työryhmä 42 SeAMK:n opiskelijaa (fysioterapia, vanhustyö, hoitotyö ja sosiaalityö) Merja Riikonen, projektipäällikkö, tutkija Hannu Salo, teknologia-asiantuntija Sirkka-Liisa Palomäki, vanhustyö, yliopettaja Merja Finne, fysioterapia, yliopettaja Riitta Ranta, sosiaaliala, lehtori Anna-Kaarina Koivula, vanhustyö, lehtori Marjut Koivisto, fysioterapia, lehtori Liisa Ahola, hoitoala, lehtori

7 Asiakas-rekrytointi Opiskeli-joiden ja toimijoiden pereh-dyttämis-jakso Alkumittaukset: ADCS-ADL, MMSE ja kellotaulu, GDS-FAST, CDR Asiakkaiden arvonta ryhmiin Seinäjoen Ammattikorkeakoulun opiskelijat mukana interventiossa opettajiensa ohjauksessa Seurantakäynti (tutkija), loppumittaukset(muistiyhdistys), fyysisen toimintakyvyn arviointi (Fysioterapiaopiskelija), hankkeen arviointi, raportointi Tutkimusasetelma: laadullinen, määrällinen, etnografinen näkökulma, kokemuksellisuus Mittarit: haastattelu, havainnointi, muisti, toimintakyky ja liikuntakyky, Otagoohjelma SeAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ensimmäinen kartoituskäynti: Kokonaistilanteen arvio Ryhmä C (10) Kontrolliryhmä Liikkumisen apuvälineet Seurantakäynnit 3 kertaa: teemahaastattelu, havainnointi Haastattelu, havainnointi: -Sosiaalialan ko -Fysioterapian ko Toimintakyvyn arvio: -Fysioterapian ko Seinäjoen kaupunki JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kivipuro ry EsperiCare Oy Saarenpääkoti ry Mikeva oy Hoivakartano oy EP:n Muistiyhdistys Muistiliitto ry Verkoston kartoittaminen (A ja B ryhmä) Fyysisen toimintakyvyn mittarit Ryhmä B (10) Teknologia Läheisten ohjaus Interventiokäynnit 3 kertaa: teemahaastattelu, havainnointi Ryhmä A (10) Teknologia Läheisten ohjaus Tehostettu liikunnanohjaus Interventiokäynnit 3 kertaa: teemahaastattelu, havainnointi Haastattelu, havainnointi: -Hoitotyön ko, -Vanhustyön ko Toimintakyvyn arvio: -Fysioterapian ko Haastattelu, havainnointi: -Sosiaalialan ko -Vanhustyön ko Toimintakyvyn arvio: -Fysioterapian ko Seurantateknologiayritys 6 kk valmisteluvaihe 12 kk interventiovaihe 1.interventio-käynti 3.kk 2.interventio-käynti 6.kk 3.interventio-käynti 12.kk 6 kk päätösvaihe Merja Riikonen

8 Seurantaranneke Vega GPS-kello Satelliittipaikannukseen perustuva ranneke Periaatteessa kuin kännykkä (sisällä sim-kortti) Molemminpuolinen puheyhteys Hälytyspainike Karttapaikannus Aluevalvonta Karttapaikannus kännykkään ja/tai tietokoneelle Vesitiiviys Poistumishälytys mahdollinen Lataus suoraan ranteessa olevaan laitteeseen Laitteen sammuttaminen vahingossa on mahdotonta Hälytysketju räätälöitävissä Merja Riikonen

9 Juhani nauttii vapaudesta Asuu maaseudulla metsäisellä alueella 74 vuotias Lievässä vaiheessa sairauttaan Nauttii liikkumisesta ja sen avulla korostaa myös omaa itsemääräämisoikeuttaan Vaimo on joutunut rajoittamaa liikkumista ja siitä on tullut kiistoja Eksynyt kerran ja kävellyt harhaan kuusi kilometriä, toisen kerran lähtenyt ulos yöllä vähissä vaatteissa Rannekkeen hätänapin painaminen ei enää muistu mieleen Seurantaranneke tuntui Juhanista ensin oudolta mutta on tottunut siihen, myös vaimo tottunut laitteeseen ja kokee hyödylliseksi Hälytys tulee vaimolle, pojan vaimolla on karttaohjelma hallussa Vaimon huoli on vähentynyt ja voi antaa Juhanin lähteä vapaammin liikkeelle Loppuvaiheessa hanketta sairaus edennyt ja tullut yöllisiä lähtöjä ulos. Laitteesta suuri apu. Merja Riikonen

10 Tuloksia: Oikea-aikaisuus Lisää mahdollisuutta omatoimiseen liikkumiseen erityisesti hyvin varhaisen vaiheen muistisairailla Teknologiassa oikea-aikaisuus tärkeä- väärä ajoitus tuo eettisiä ongelmia Liian varhainen tai liian myöhäinen käyttöönotto: ei koe hyötyä Kriisivaihe Sairaudentunnottomuus Luo turvallisuuden kokemusta On tuntunu turvalliselta, kun menee ja mäkin lenkkeilen tuolla, niin on turvallista (Kauko 71 v) Mutta jos mulla tulookin yhtäkkiä kun mä oon kaupungilla, että herranjukeli mihinkä mun nyt pitää mennä kun pitääs kotia. Mä en osakkaan, niin aattele mikä tunne tulis. Sitä mä pelekään. Kyllä ne on hyviä tällääset laitteet olemas. (Mirja 62 v) Oon vilkuillu useen, että mitä, onko sillä jotaki asiaa mulle. Sitä mä en tierä, jotta mihinkä se mun vie. Merja Riikonen

11 Tuloksia: Liikunta ja seurantalaite Ei selkeää tilastollista näyttöä ryhmien välillä vaikutuksesta suuntaan tai toiseen: yksilöllisyys korostuu Lisännyt uskallusta itsenäiseen liikkumiseen Liikuntaohjelma on kannustanut lisäämään liikuntaa Paljon omaisten ja omahoitajan muistuttelun ja ohjauksen varassa

12 Tuloksia: Ohjaus Ohjauksen tärkeys koko prosessin ajan: tulisi olla suunniteltua ja koordinoitua toistuvaa ohjausta Koko sosiaalinen verkosto avainasemassa sekä liikuntaohjelmassa että seurantateknologian käytössä Liikuntaohjelma tukee seurantateknologian käyttöä

13 Tuloksia: Motivaatio ja asenne Asenne ratkaisee (oma, läheisten ja ympäristön) Kokemus tarpeellisuudesta on oleellinen Jos muistisairaan henkilön oma motivaatio oli vähäinen, perheessä syntyi ristiriitoja rannekkeen käytöstä Sano nyt, selvitä itte asias. Sano ny oma mielipitees, miksi sä et halua pitää sitä Kyllä se toki on, kyllä sitä (laitetta) pitääs pitää tietysti enemmän. Pitää varmaan tulla joskus sellaanen, että mihinäs mä ny oon. Mä oon aina niin olovanansa selevillä kaikesta (Kaarina 77 v)

14 Tuloksia: Käytettävyys Tekniikka sinänsä toimii jo hyvin, haasteet sairauden etenemisessä ja käytettävyydessä Rannekemallinen laite melko helppo käyttää, lataus nousi ongelmaksi Moni koki häiritseväksi möltiksi ranteessa. Jos koettiin tarpeelliseksi niin ei tämä ei estänyt käyttöä. Seurantalaitteen häiritsevyys lisääntyi tilanteissa, joissa muistisairas itse ei kokenut tarvetta rannekkeen käytölle. Laite oli monien mielestä huomaamaton tai se oli muuttunut osaksi arjen tuttuja rutiineja. Monelle osallistujalle laitteesta oli tullut välttämätön ja tärkeä apu. On käytössä eikä sitä saa ottaa pois. Ei muuten tulisi toimeen. Pitää ostaa ittellen. (Pekka 71v)

15 Tuloksia: Stigman tiukka ote Ulkopuolisten suhtautuminen laitteeseen vaikuttaa käyttöön Kun mä olin uimahallis niin mulle yks mies sanoo jotta jaa sä oot vankilasta lomalla. Ooksä karannu vai ooksä päässy oikeen luvan kans pihalle. Sen takia mua otti niin kovaa, että itkuhan multa tuli tietysti. (Mirja 62.) Yhteiskunnan suhtautuminen muistisairauteen heijastuu sairastuneen ajattelussa rannekkeesta En mä tiedä, jollakin lailla jotta niinku häpeen sitä jotenkin (Kaarina 77 v) Se on ihmisarvoa alentavaa, jotta tuollaanen kapula kädes kuljet tuolla joka paikas. Ihmiset kattoo, jotta hulluko tuo on, se on niinku vankikarkuri. (Tapio 66v)

16 Tuloksia: Itsemääräämisoikeus Seurantalaite vapautti kotona asuvan muistisairaan osittain elämään entiseen, totuttuun tapaan. Laite palautti eheyttä, jota riippuvuus oli vienyt. Niinkun uusi elämä olis alkanu." Haluan olla vielä vapaa, että ei mikään riippa. seurantalaite vähensi muistisairaan henkilön kokemusta sairauden vankina olosta. Joo mää aattelin että mää lähären juoksemahan oikeen, minä meinaan mennä vielä Riion olympialaisiin (Jarmo 66 v)

17 Itsemääräämisoikeus: Hoivayksiköt itsenäisyyden ja vapauden kaipuu joutuivat ristiriitaan laitoksen tiukan toimintakulttuurin kanssa. Liian suojattu elämä vie muistisairaan asukkaan elämästä myös mielekkyyden. Ei me päästä täältä yksin mihinkään.lukkojen takana ollahan (Alli, 80 v) Täällähän ei pääse mihinkää. Tämon niinku minä oon sanonu (nielaisee) tätä vankilaks (...) Aina on ovet lukos niin ( )Siitähän menee elämältä vapaus. Ei saa eres kokeella, kuinka palijo minä osaasin (liikuttuu) (Jarmo 66 v)

18 Itsemääräämisoikeus: Hoivayksiköt Muistisairas odotti seurantarannekkeen lisäävän mahdollisuutta päästä ulos liikkumaan vapaasti. Monessa hoivakodissa tuli esteeksi hoivakodin kulttuuri ja myös fyysinen ympäristö. Hoitohenkilökunnan vastuu asukkaan turvallisuudesta vähensi mahdollisuutta normaaliin riskinottoon. Tästä aiheutui pelko, joka rajoitti seurantateknologian käyttöä. Hoitoympäristö rajoittaa muistisairaan asukkaan autonomiaa enemmän silloin, kun siellä ei hyödynnetä seurantateknologian mahdollisuuksia. Seurantateknologia oikea-aikaisesti käytettynä toi vapauden ja itsemääräämisen kokemuksia.

19 Teknologiasta liiketoimintaa tarvitaan sosiaali- kuin terveydenhuollon ammattilaisia mukaan auttamisprosessiin. hoivayksiköitä tai palvelutaloja, jotka voisivat toimia teknologian välittäjinä, käytön neuvojina, hätätilanteissa auttajina tai vaikkapa hälytysten vastaanottajina. Hankkeessa käytetty teknologia on hyvin organisoitua, selkeää ja käyttövarmaa, joten hyvinkin suuren asiakasmäärän hallinta ei tuota suuria vaikeuksia. Tarvitaan henkilökuntaa, joka seuraa laitteiden käyttöä ja antaa ohjeita ongelmatilanteissa. Etelä-Pohjanmaalla voisi olla esim. yksi hoivayksikkö, joka keskitetysti hoitaa muihin hoivayksiköihin informaation ja kouluttaa sekä opastaa teknologian soveltamisessa. Tällainen järjestetty toiminta vie teknologiaa eteenpäin ja hillitsee myös kustannusten nousua, sekä tuo turvallisuutta muistisairaiden hoitoon.

20 Kiitos! Ehdottomasti se jo, että on ollu mukana tässä, niin on antanu, semmosta turvallisuuden tunnetta (omainen) Hyvä värkki se on ollu. Muutaman kerran..jotta minä en olisi tienny missä Jaska on (ilman laitetta). (omainen) No on se ny paljo helepompaa kun tietää, että sen löytää jostakin. (Omainen) Hyvää virtaa tuonu tähän elämähän (Jaakko 70v. ) Lisätietoja Merja Riikonen merja.riikonen@seamk.fi merkku.riikonen@gmail.com