HENKISEN KUNNON TUKEMISEEN LIITTYVÄT JÄRJESTELYT JA MENETELMÄT VENÄJÄN ARMEIJASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKISEN KUNNON TUKEMISEEN LIITTYVÄT JÄRJESTELYT JA MENETELMÄT VENÄJÄN ARMEIJASSA"

Transkriptio

1 HENKISEN KUNNON TUKEMISEEN LIITTYVÄT JÄRJESTELYT JA MENETELMÄT VENÄJÄN ARMEIJASSA Riku Toivola Maasotakoulun julkaisuja Sisältö: Raportti 1/2011 Maasotakoulu Lappeenranta 2011

2 Maasotakoulu Väinö Valveen katu Lappeenranta Copyright Riku Toivola Taitto Heta Toiskallio Kannen kuva Hanne-Mari Rumbin ISBN (PDF) ISSN Painopaikka Juvenes Print Oy Tampere 2011

3 3

4 4

5 ESIPUHE MA Riku Hermanni Toivola on Pietarin valtionyliopistosta valmistunut lingvistikko ja venäjän kielen opettaja, joka on asunut Pietarissa seitsemän vuotta. Hän suoritti varusmiespalveluksensa saapumiserässä 2/2010 ja palveli upseerikokelaskautensa Maasotakoululla, kirkollisen työn tutkijakokelaana ja varusmiespappina. Tutkijakokelaalle varattu aihe oli työn ohjaajana toimineen Maasotakoulun sotilaspastorin ehdottama. Syitä aiheen valintaan oli useita: Suomen puolustusvoimissa on viime vuosina herätty henkisen kunnon ja toimintakyvyn tärkeyteen ja sen kehittämiseen liittyvää perusteellista koulutusta on järjestetty mm. Utissa vuonna toimineessa Erikoisoperaatio-osastossa NATO:n ja muiden länsimaiden käyttämistä henkisen kunnon tukemiseen liittyvistä toimintatavoista ja -malleista on ollut käytettävissä runsaasti tietoa, mutta venäläisistä järjestelmistä ja menetelmistä ei ole ollut Asiaan liittyvää kieli- ja kulttuurirajat ylittävää perustutkimusta tarvitaan sekä henkiseen kuntoon liittyvien käsitteiden määrittelyn täsmentämisessä että niiden kääntämisen virheettömyyden varmistamisessa Toivolan vahva ammattitaito eli venäjän kieltä ja kulttuuria koskeva asiantuntemus ovat tarjonneet mahdollisuuden työn toteuttamiseen hänen kokelaskautensa aikana Työ on integroitunut hyvin myös Maasotakoulun toimintaan, koska ammattialiupseerien kursseilla pidettävä henkiseen kuntoon liittyvä opetus on kirkollisen työn vastuulla. Debriefing-menetelmät (vast) sekä PTSD:n ja muiden psyykkisten oireiden hoitokäytännöt rajattiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Mahdollisten erojen tutkiminen olisi vaatinut sisällöllistä ammatillista osaamista eikä toisaalta olisi ollut aikataulullisestikaan mahdollista. Toivolan tärkein löytö koskee sitä, miten monipuolisesti Venäjällä on henkisen kunnon tukemiseen perehdytty ja miten laajasti asiaan liittyvää toimintaa on suunniteltu: työ rakentuu kasvatusupseerien, sotilaspsykologien ja hiljattain uudelleen perustetun sotilaspapiston varaan. Henkisen kunnon tukemisen ydin on valmistava ja ennaltaehkäisevä kasvatus ja työn muodot kestävät ainakin paperilla vertailun minkä tahansa muun maan kanssa. Hyviä esimerkkejä kasvatusupseerien käyttämistä menetelmistä esitellään luvussa 4.2. Toivola tarkastelee monia kysymyksiä Venäjän yhteiskunnallisen tilanteen pohjalta. Henkisen kunnon tukemiseenkin liittyvät järjestelmät ja menetelmät, niiden olemassaolo, kehittäminen 5

6 ja niistä tiedottaminen, tähtäävät Toivolan mukaan paitsi kriisinajan taistelijoiden toimintakyvyn parantamiseen ja rauhanajan kelvollisten palvelusolosuhteiden luomiseen, myös ja erityisesti asevoimien yhteiskunnallisen julkisuuskuvan kohottamiseen. Riku Toivolan työ on arvokas katsaus Venäjän armeijan henkisen kunnon tukemiseen liittyvistä järjestelyistä ja menetelmistä. Tutkimuksen ohjaajana kiitän Toivolaa hyvin tehdystä työstä ja onnittelen häntä siitä, että Maasotakoulu on hyväksynyt raportin omaan julkaisusarjaansa! Lappeenrannassa Jukka Seppänen Maasotakoulun sotilaspastori Kaikki tässä raportissa eritetyt mielipiteet, tulkinnat ja johtopäätökset ovat tutkijan omia. Ne eivät sellaisinaan välttämättä vastaa puolustusvoimien virallista kantaa. 6

7 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Henkinen kunto ja sen rakenne Venäjän armeijan nykytilanne ja henkiset ongelmat TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmä HENKISEN TUKEMISEN JÄRJESTELMÄT VENÄJÄN ARMEIJASSA Sotilaskasvatuksen vuosisadat Kasvatustyö tai henkilöstötyö: järjestelmä muutosten kourissa Kasvatustyön henkilöstö: kasvatusupseerit ja sotilaspsykologit Kasvatustyön uusi ilme: kansallisuus reformin lähtökohtana Sotilaspapisto: uskonnollista työtä sotilaiden parissa KASVATUSTYÖN MENETELMÄT SOTILAAN HENKISENÄ TUKENA Rauhanajan palvelusolosuhteiden kehittäminen Palvelusohjelman uudistus Fyysinen kunto, ravinto ja vapaa-aika varusmiesten viikko-ohjelmassa Yhteydet ulkomaailmaan Henkilökohtainen tuki kasvatustyön keskeisenä elementtinä Yhteiskunnallis-valtiollisen valmennuksen oppitunnit Esimerkkejä kasvatustyöstä rauhanturvaajien parissa Kasvatusupseerien työ kriisin ja sodan aikana Sotilaan moraalis-psyykkinen tila ja sen tukeminen Psykologiset valmennusmenetelmät toimintakyvyn tukemisessa Mielikuvaharjoitteet ja mielialan säätelyn keinot Informaation merkitys toimintakyvyn tukemisessa Yhteydenpito kotijoukkoihin Veteraanien kuntouttamisesta sodan jälkeen USKONNOLLINEN TYÖ TOIMINTAKYVYN TUKEMISEKSI Ortodoksisen sotilaspapiston rooli: velvollisuuden pyhittäminen Ortodoksinen hartausperinne sotilaan hengellisenä tukena Islaminuskoisten sotilaiden hengellinen tukeminen JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: HENKISEN KUNNON IDEA VENÄJÄN ARMEIJASSA LOPUKSI: VENÄJÄLLÄ ASEPALVELUKSENSA SUORITTANEET KERTOVAT 77 7

8 8

9 Исход любого сражения зависит от крепости духа воинов. ( Taistelun tulos riippuu aina taistelijoiden hengen lujuudesta.) - Kenraali Aleksander Suvorov 1. JOHDANTO Tunnetun legendan mukaan venäläinen 1700-luvulla sotinut ( ) kenraali Suvorov piti tärkeänä huolehtia taistelijoiden henkisestä kunnosta, eikä siksi kertaakaan hävinnyt, vaikka osallistui pitkän uransa aikana arviolta yli 66 taisteluun mm. seitsenvuotisessa sodassa. Huolimatta nykyaikaisen sodankäynnin muutoksista maailman armeijoiden tärkein voimavara on edelleen ihminen itse useimmiten sotilas. Ihminen ja hänen elämäänsä ylläpitävät rakenteet ovat yhtä aikaa sotien subjekti (toimija) kuin objektikin (kohde). Jotta ihminen voi pysyä ihmisenä ja enemmän toimijana kuin kohteena, elämää ylläpitävien rakenteiden tulee olla vahvoja: sotilaalla pitää olla tietty kompetenssi, tietyt edellytykset toimia. Nykyaikaisessa postmodernissa toimintaympäristössä, jossa ystävien ja vihollisten, siviilien ja sotilaiden rajat ovat häilyvät 1, erityisesti henkisen kunnon merkitys taistelijan toimintakyvylle on korostunut. Huono henkinen kunto altistaa joukot esimerkiksi informaatiosodankäynnin yksinkertaisimmille keinoille manipuloinnille ja hämäykselle ja on vaarassa lannistaa niiden taistelutahdon ja -moraalin. Eri maiden asevoimissa onkin yhä enenevässä määrin alettu kiinnittää huomiota ihmisen jaksamiseen ja hänen tukemiseensa. Edelleen on pyritty kehittämään erilaisia sotavoimien henkisen kunnon tukemisen järjestelmiä järjestelmiä, joiden kautta ihminen kohdataan omassa tilanteessaan ja hänen jaksamistaan tuetaan (eri maissa esim. sotilaspsykologeja, sotilaspapistoa, sosiaalikuraattoreja). Tärkeään valoon ovat nousseet erilaiset menetelmät, joiden avulla voidaan tukea sotilaiden henkistä kuntoa niin taistelutilanteessa kuin elämän arjessakin. Runsaasti on tutkittu ja pyritty soveltamaan käytäntöön mm. erilaisia kriisi- ja traumatyön menetelmiä (esim. defusing ja debriefing) sekä psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen tähtääviä keinoja (esim. coping). 1 Leskinen (toim.) 2011, 11. (Kyseisessä tutkimuksessa viitataan artikkeliin: Battistelli F. The Fuzzy Environment and Postmodern Soldiers: The Motivations of the Italian Contingent in Bosnia. Peace operations between War and Peace. toim. Schmidl E. USA, 2001.) 9

10 1.1. Henkinen kunto ja sen rakenne Sotilaan toimintakyky ymmärretään suomalaisen sotatieteen kentällä nykyään holistiseksi kokonaisuudeksi, johon vaikuttavat ihmisen toiminnan eri osa-alueet: yksilön fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen olemus. Suomalaisen toimintakyvyn teorian uranuurtajan Jarmo Toiskallion käsityksen mukaan tämä kokonaisuus rakentuu koko ihmisen elämän ajan jatkuvassa vuorovaikutuksessa hänen elinympäristönsä kanssa 2. Tästä käsityksestä on puolustusvoimissamme lähdetty kehitettäessä erilaisia tuki- ja koulutusjärjestelmiä niin rauhan- kuin sodanajan tehtäviin. Esimerkiksi varusmieskoulutuksen päämääriksi on kirjattu suorituskykyisten joukkojen tuottaminen ja yksilön poikkeusolojen toimintakyvyn varmistaminen 3. Niin ikään nykyinen käsityksemme taistelijan kenttäkelpoisuudesta vaikuttaa pohjautuvan Toiskallion holistiseen malliin toimintakyvystä. Kenttäkelpoisuus hahmotetaan Maavoimien esikunnan julkaisemassa Sotilaan käsikirjassa viiden tekijän kokonaisuudeksi: fyysinen kunto (kestävyys, voima, nopeus, liikkuvuus, lihashallinta) ja yleismotoriset taidot, biologiset tekijät (terveys, elintapa, ympäristö), taistelijan taidot sekä henkinen kunto 4. Näistä osatekijöistä viimeinen henkinen kunto herättää lukijassa kysymyksen: mitä ihmettä sillä tarkoitetaan? On selvää, että ensimmäisten neljän kenttäkelpoisuuden osatekijän tutkimukseen on tässä vaiheessa panostettu paljon enemmän: niistä saatavaa empiiristä tietoa on helpompi kuvata ja arvioida, ja tutkimustuloksien soveltamisella käytäntöön on pitkät perinteet. Tutkittaessa vaikkapa sotilaiden liikkumista on perustellusti koettu näiden kuvausten samalla koskettavan myös henkisen hyvinvoinnin puolta. Henkisen kunnon on oikeastaan katsottu perustuvan hyvälle fyysiselle kunnolle jne. ja tästä todisteena on myös itse termi kunto, joka eittämättä viittaa fyysiseen olomuotoon ja jota henkisen ulottuvuuden kuvauksessa käytetään metaforan kaltaisesti. Kuitenkin Toiskallion holistinen ajatus on, että sotilaan toimintakyky rakentuu näiden kaikkien osatekijöiden moniulotteisesta kokonaisvaikutuksesta. Edelleen henkisen kunnon käsitettä on Suomessa pyritty jäsentämään pragmaattisesti vain sen tuotteiden kautta: sellaisina voidaan pitää vaikkapa käyttäytymismalleja, joista heijastuvat nopea päätöksentekokyky sekä stressin- ja paineensietokyky 5. Suomalaisen sotilaan kielelle käännettynä Sotilaan käsikirjassa hyvän henkisen kunnon katsotaankin ilmenevän sitkeytenä, peräänantamattomuutena, rohkeutena ja voitontahtona: tahtona selviytyä taistelukentällä 6. 2 Toiskallio 2009, Sotilaan käsikirja 2010, Ibid., Ks. esim.: Suokas 2011, Sotilaan käsikirja 2010,

11 Tällaiset piirteet elävät kansamme tajunnassa lähes myyttisenä konseptina sisukkuus. Sen sijaan Sotilaan käsikirjassa, joka näyttää keskittyvän sisun piirteiden luonnehtimiseen, ei oteta huomioon henkisen kunnon kokonaisvaltaista luonnetta, eikä pohdita tarkemmin sitä, mistä taistelijan henkinen kunto rakentuu ja miten yksityinen taistelija voisi sitä itsessään tukea. Mistä henkinen kunto sitten rakentuu? Suomalaisessa tutkimuksessa toinen keino käsittää henkistä kuntoa on ollut kartoittaa niitä henkisiä ongelmia ja vaikeuksia, joiden kanssa sotilaat joutuvat painiskelemaan. Suomen puolustusvoimien piirissä henkisen kunnon tutkiminen ja tukijärjestelmien kehittäminen ovat viime aikoina saaneet runsaita kehitysimpulsseja erityisesti ulkomaisista rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioista. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Jukka Leskisen ja työryhmän tutkimus rauhanturvaajien psykososiaalisesta hyvinvoinnista 7. Kuten jo otsikon termistä voi nähdä, työryhmä lähestyy henkisen kunnon alaa kahdesta näkökulmasta, osoittaen psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sidonnaisuuden. Tutkimuksessaan työryhmä erittelee rauhanturvaajien kokeman henkisen kuormituksen syitä sekä esittelee yksilön mielenterveyden kannalta tärkeitä elementtejä ja keinoja niiden tukemiseen. Tulosten mukaan operaatioissa koetut kuormitustekijät liittyivät yksilön omien perusasenteiden lisäksi hyvin arkipäiväisiin asioihin, kuten työn järjestelyihin (työyhteisöön, epäselvyyksiin johtamissuhteissa ja vastuunjaossa) ja perheeseen (ikävä, huoli puolisosta ja lapsista), eivätkä niinkään sotilaalliseen uhkaan. Henkisen kunnon tukemisen kannalta tärkeiksi menetelmiksi osoittautuivat näin ollen esimerkiksi rauhanturvaajien ja heidän perheittensä välisen suhteen tukeminen ja työyhteisön sisäisten suhteiden kehittäminen. Tukityömuodoista keskeisimpään asemaan nostetaan vertaistuki 8, jonka järjestelmät ovat kehittyneet kuin itsestään suomalaisten rauhanturvaajien keskuudessa kansalaisjärjestöksi (ent. Suomen Sinibarettiliitto, nyk. Rauhanturvaajaliitto). Erilaisten yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen panos onkin Suomessa tärkeässä osassa puolustusvoimien, armeijan henkisen kunnon tukemiseksi tehtävässä työssä. Niiden hoidossa on erityisesti sotilaan henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää sosiaalinen ja yhteiskunnallinen näkökulma: mm. sotilaskotiyhdistyksen, vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja reserviläisjärjestöjen työllä ylläpidetään sotilaiden kosketuspintaa yhteiskuntamme isänmaamme juuriin sekä varuskuntien ulkopuolella olevaan maailmaan. 7 Ks.: Leskinen (toim.) Huom. Heikki Holman kirjoittama esipuhe Vertaistukea rauhanturvaajille. Leskinen (toim.) 2011,

12 Yhdysvaltain armeijalla on henkisen kunnon tukemisessa omat vankat järjestelmänsä. Maailman isoimmassa armeijassa, joka on jatkuvasti ottanut osaa erilaisiin aseellisiin konflikteihin, on nähty tärkeäksi tutkimustyön ja tukijärjestelmien luomisen ohella opettaa sotilaille itsenäistä oman henkisen kunnon huoltoa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat lukuisat sotilaille suunnatut helppotajuiset psykoedukatiiviset julkaisut, joissa käsitellään esimerkiksi psyykkistä itsesäätelyä (esim. coping) 9. Amerikkalainen suuntaus on käsitellä henkistä kuntoa eräänlaisena sotilaan toimintakyvyn kattoilmiönä. Sotilaisiin kohdistuneen tutkimuksen ja opetuksen piirissä siellä on viime aikoina vaikuttanut ns. kokonaisvaltaisen henkisen hyvinvoinnin teoria (total well-being), jonka mukaan henkisen kunnon kokonaisuus koostuu neljästä ulottuvuudesta. Jo mainittujen fyysisen, sosiaalisen ja psykologisen ulottuvuuden lisäksi on kiinnitetty huomiota henkisen kunnon hengelliseen (spiritual) tekijään. Tämä liittyy yksilön arvomaailmaan, käsitykseen elämän tarkoituksesta, hengellisen tai uskonnollisen kokemuksen piiriin ja yhteyden tunteeseen, jota yksilö kokee ympärillä oleviin ja ympäröivään todellisuuteen. Yhdysvaltain armeijan sotilaille tarjotaankin runsaasti myös sellaista psykoedukatiivista materiaalia, jossa kannustetaan henkilökohtaisen hengellisen elämän, vakaumuksen harjoittamiseen toimintakyvyn tukemiseksi. 10 Vaikka Suomen puolustusvoimissa on kirkollisen työn toimiala, joka vieläpä sodanajan organisaatiossa kantaa päävastuuta sotilaiden henkisen kunnon tukemisesta (sotilaspappi on pataljoonan kokoisen joukon ainoa kriisityöntekijä), ei sen tehtävää yksilön toimintakyvyn erityisesti henkisen kunnon ylläpitäjänä ole tarpeeksi paljon korostettu. Sotilaiden suorituskeskeisessä maailmassa hengellistä kokemusta on ehkä jopa kavahdettu ja pyritty pidättelemään nämä asiat tuntuvat suomalaisessa yhteiskunnassa olevan niin syvästi henkilökohtaisia. Amerikkalaiseen tapaan hahmottaa ihmisen kokonaisuutta on hengellisyyden näköala puolestaan kuulunut olennaisena osana. Näinkin pinnallisesti asiaa tarkastellessa huomataan selkeitä eroja eri maiden armeijoiden tavassa lähestyä henkisen kunnon käsitettä. Yhdeksi tähänastisen pohdinnan tuloksista voisikin kiteyttää sen, että käsitys henkisestä kunnosta liittyy läheisesti yhteiskunnan kulttuurin moniin tasoihin. Tässä tutkimuksessa kysytään erityisesti sitä, millainen on venäläinen näkökulma henkisen kunnon hoitoon, ja keskitytään tarkastelemaan sekä niitä ulottuvuuksia, joita kuuluu mielen voimavarojen piiriin, että keinoja niiden tukemiseksi Venäjän armeijassa. 9 Ks. esim.: Guide to Coping with Deployment and Combat Stress. U. S. Army s.a. 10 Ks. esim: Spiritual Resilience. U.S. Army

13 1.2. Venäjän armeijan nykytilanne ja henkiset ongelmat Länsimaissa tehtävä tieteellinen tutkimus ja länsimainen kokemus henkisen kunnon tukemiseksi tehtävästä työstä ovat suomalaisen tutkijan näkökulmasta katsoen helposti saatavilla. Toisin on venäjänkielisen materiaalin laita. Kuitenkin, kun otetaan huomioon venäläisen yhteiskunnan nykytilanne, voisi kuvitella henkisen kunnon tukemisen olevan suuri haaste Venäjän armeijalle. Neuvostoliiton hajottua koko valtakunta, myös Venäjän asevoimat, ajautui syvään taloudelliseen, mutta myös ideologiseen kriisiin, jonka vaikutukset ulottuvat näihin päiviin. Yksi vaikeimmista ongelmista lienee yhteiskunnallisen moraalin lasku yleinen kurittomuus ja epäjärjestys, jotka maassa ja myös asevoimien piirissä vallitsevat. Tämä on puolestaan johtanut siihen, etteivät venäläiset enää luota, vaan pikemminkin pelkäävät armeijaansa. Valtakunnan sisäinen epävakaus on aiheuttanut myös sen, että Venäjän armeija on viime vuosikymmenien ajan useasti ollut osallisena sotilaallisissa konflikteissa ja käy jatkuvaa sotaa valtion sisäistä terrorismia vastaan. 11 Venäjän armeijan palvelusolosuhteisiin liittyvät ongelmat, erityisesti sotilashenkilöiden välinen ohjesäännönvastainen toiminta, eli simputus ja pennalismi, ovat viime vuosikymmeninä olleet laajan yhteiskunnallisen huolen aiheena. Näiden sivutuotteena katsotaan mm. sotilaiden itsemurhien määrän jatkuvasti lisääntyneen 12. Yhä enemmän huolta ovat aiheuttaneet joukko-osastoihin leviävät rikolliset ryhmittymät, joiden syntymisen on katsottu johtuvan usein eri etnisten ryhmien välisistä jännitteistä. Varsinkin varusmiehet Pohjois-Kaukasiasta muodostavat joukko-osastoissa klaaneja ja pyrkivät kaikin tavoin pääsemään yhteen ja samaan joukko-osastoon 13. Näissä olosuhteissa on syntynyt runsaasti epävirallisia korruptoituneita järjestelmiä, joiden avulla kutsunnan alaiset voivat kiertää varusmiespalveluksensa tai hankkiutua helpompiin tehtäviin. Kansan kielessä sitkeästi elävät termit asepalvelus tutunkaupalla (служба по блату ) tai lämpimissä paikoissa (служба в тёплых местах ) kuvaavat arjen todellisuutta, jossa vaikutusvaltaiset ystävät pystyvät järjestämään joillekuille paremmat 11 mm. Tšetšenian sodat ja , operaatio Georgian rauhaan pakottamiseksi Sotilaiden itsemurhista uutisoidaan tiuhaan, esim.: Sotilas päätyi itsemurhaan jouduttuaan konfliktiin majurin kanssa (Stavropolye 2011), Kalugalaisen sotilaan kuolema yritetään esittää itsemurhana (KP40.ru 2011), Uzhurissa tutkitaan varusmiehen itsemurhaa (Sibirskoe agentstvo novostej 2011), Varusmies teki itsemurhan Volgogradin alueella (Kavkazskij uzel 2011) jne. 13 Voennoe obozrenie

14 palvelusolosuhteet. Lisäksi ne kuvaavat varuskuntien välillä vallitsevaa eriarvoisuutta ei pelkästään sitä, kuinka eteläisessä sotilaspiirissä varusmies saattaa helpommin kuin pohjoisessa joutua sotaan, vaan myös sitä, että toisissa paikoissa ruokitaan paremmin, simputusta on vähemmän jne. 14. Yleinen mielipide onkin, että armeijaa kannattaa vältellä keinolla millä hyvänsä. Ongelmien ratkaisemiseksi on Venäjän asevoimissa 1990-luvun lopusta lähtien alettu toteuttaa uudistuksien sarjaa, joka tunnetaan nimellä sotilasreformi (военная реформа). Tähän reformiin liittyy luontaisena jatkona myös asevoimien yleisilmeen uudistus (новый облик), jonka tärkeimpiin keinoihin kuuluu myös erilaisten henkisen kunnon tukemiseen liittyvien järjestelmien ja menetelmien kehittäminen. Yksi suurimmista jo toteutuneista uudistuksista tällä saralla lienee varusmiespalveluksen keston lyhentäminen kahdesta vuodesta vuoteen, lisäksi nykyään kutsunnoissa pyritään määrittämään palveluspaikka läheltä kotia. Tällä uudistuksella pyrittiin helpottamaan sotilaiden palvelusoloja mm. heidän pitkää eroa perheistään. Uudistuksia on tehty myös kutsuntajärjestelmään. Aikaisemmin monissa yliopistoissa opiskelijoiden oli mahdollista suorittaa asevelvollisuutensa siviiliammattiin valmistavien opintojen ohessa ns. sotaopintojen laitoksilla (военная кафедра/факультет военного образования) ja valmistuttuaan siirtyä suoraan reserviin. Nykyään sotilasopintoja tarjoavien korkeakoulujen määrää on rajoitettu ja monet korkeakoulutetut päätyvätkin vuodeksi kasarmille. Palvelusajan lyhenemisen sanotaan parantaneen motivaatiota palveluksesta on tullut opiskelumaisempaa. Sotilaiden sanotaan ymmärtäneen, että heidän on näin lyhyessä ajassa kyettävä omaksumaan vaativalla alallaan tarvittavat tiedot ja taidot 15. Puolustusministeriön internet-sivustolla tämä ajatus on muokattu kannustamaan asepalvelukseen kutsuntojen kautta tulevia varusmiehiä: Sinun velvollisuutesi on sitkeästi kestää asepalveluksen rasitukset ja kieltäymykset, täyttää komentajien ja päälliköiden käskyt, opetella uutta sotaajan tehtävääsi ahkerasti. - - Sinun tehtäväsi on harjoitella voimia säästämättä ja harjaantua sotataidoissa, koska sen, mitä ennen opetettiin kahden vuoden aikana, tulee sotilaan nykyään omaksua jo vuodessa. Muista, että jokaisen yksittäisen taistelijan taidoista riippuu koko osaston menestys Smirnov Krasnaja zvezda 2009g. 16 Venäjän puolustusministeriö 2011b. 14

15 Suuria toiveita on elätelty myös siitä, että armeijan epävirallisessa kulttuurissa vaikuttava sotilaiden hierarkkinen järjestelmä, jossa jo vuoden palvelleet (ukot eli «деди») terrorisoivat uusia varusmiehiä (haamu eli «душа» tai mortti, mosa eli «салага»), olisi palvelusajan lyhenemisen ja muiden uudistusten myötä lakannut kuin itsestään olemasta. Näiden palvelusrikosten määrä ei ole toiveista huolimatta kuitenkaan vähentynyt 17. Tämä seikka on myönnetty myös puolustusministeriössä ja järjestelmän kehitystyö palvelusolosuhteiden parantamiseksi on aloitettu näin toteaa 1. varapuolustusministeri Nikolai Pankov: Tänään täytyy tunnustaa: kaikista tähänastisista ponnistuksista huolimatta sotilaskuriin liittyviä ratkaisemattomia ongelmia on jäljellä paljon. Huolimatta asevoimien vahvuuden pienentämisestä ja kutsuntojen kautta tulevien varusmiesten palveluksen keston lyhentämisestä 12 kuukauteen onnettomuuksien ja rikosten yhteismäärä laskee edelleen hitaasti 18. Ottaen siis huomioon edellä mainitut näkökulmat 1) Venäjän asevoimilla on runsas kokemus nykyaikaisesta sodankäynnistä, puhumattakaan siitä, että asevoimien joukkoja palvelee rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä IVY -maiden alueella (tällä hetkellä mm. Moldovassa) ja ne ovat enenevässä määrin ottaneet osaa myös ulkomaisiin, mm. YK:n, Etyj:n ja NATO:n johtamiin operaatioihin (tällä hetkellä Sudanissa) 19 sekä 2) armeijan palvelusolosuhteiden kehittämisen huutava tarve onkin ajankohtaista tutkia, kuinka henkisen kunnon tukemiseen liittyvien järjestelmien ja menetelmien kehittäminen on tähän mennessä huomioitu Venäjällä. 17 Asiasta on tiedotettu Venäjän pääsotasyyttäjän sivuilla (Pääsotasyyttäjä 2011). Myös julkisessa mediassa raportoidaan tapauksista viikoittain. Kansalaisjärjestö Sotilaiden äidit kokoaa näitä uutisia sivustolleen (ks. esim: Pietarin Sotilaiden äidit 2011). 18 Krasnaja zvezda 2010d. 19 Ks. esim.: Venäjän puolustusministeriö 2011c; Yermolaev

16 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa henkisen kunnon tukemiseen liittyviä työmuotoja ja menetelmiä Venäjän armeijassa. Keskeisimpinä tehtävinä on selvittää: 1) Millainen on Venäjän armeijassa henkistä kuntoa tukevien työmuotojen nykyinen järjestelmä? Tarkoituksena on luonnehtia henkisen kunnon tukemiseen liittyviä työmuotoja, tarkastella niiden parissa toimivan henkilöstön kokoonpanoa, tehtäviä ja työn tavoitteita. 2) Millä tavoin ja millä menetelmillä (hengellinen, psykologinen, sosiaalinen, fyysinen) sotilaiden henkistä jaksamista nykyään tuetaan Venäjän armeijassa? Tarkastelun kohteena ovat eri työmuotojen käyttämät keinot sotilaiden jaksamisen tukemiseksi niin rauhan, kuin kriisin ja sodankin aikana. Edellä mainittujen näköalojen pohjalta tutkimuksessa pyritään hahmottamaan: 3) Millainen on nykyinen venäläinen käsitys sotilaan toimintakyvystä, erityisesti henkisestä kunnosta? Tutkimustehtävän mukaisesti tarkastelun kohteena Venäjän asevoimien työmuodoista ovat erityisesti kasvatus- ja valistustyö, psykologinen työ ja hengellinen työ Tutkimusaineisto Tämän tutkimuksen aineistona tullaan käyttämään ensisijaisesti virallisia julkisia lähteitä, joita ovat mm. Venäjän federaation lait, puolustusministeriön ja asevoimien julkaisemat ohjesäännöt ja käskyt sekä muut aiheeseen liittyvät materiaalit. Tällaisia ovat mm. itsemurhien ehkäisyä (Buslovskij jne. 2006) ja muslimisotilaiden kanssa työskentelyä (Grigorjan jne. 2005) käsittelevät julkaisut. Tietoa etsitään myös Venäjän asevoimien virallisilta internetsivuilta (mil.ru), joiden sisältö ja ulkoasu ovat muuttuneet rajusti tutkimuksen kirjoitusvaiheessa. Tutkimuksessa käytetään hyväksi myös Venäjän valtiollisen johdon virallisia tiedotuskanavia presidentin kanslian kotisivut (kremlin.ru) ja uutissivustoa (kreml.org). Venäjän ortodoksisen kirkon virallisia tiedotuskanavia ovat Moskovan patriarkaatin aikakauslehti (Zhurnal Moskovskoj Patriarhii) ja sen uutissivusto internetissä (Patriarhija.ru). Venäjän ortodoksisen kirkon sotaväen ja vankiloiden parissa tehtävästä työstä vastaavan synodin kotisivut (pobeda.ru) sekä sen internetissä ylläpitämä, perinteikästä nimeä Vestnik 16

17 voennogo i morskogo duhovenstva ( Sotilas- ja meripapiston sanomat ) 20 kantava uutissivusto (kapellan.ru). Tutkimuksessa hyödynnetään myös sotilaiden hartauselämää varten julkaistuja patriarkan siunaamia rukouskirjoja. Venäläisen lähdemateriaalin käyttöön liittyy erityinen ongelma sen luotettavuudesta. Tämä johtuu syvästä vastakohtaisuudesta, joka maassa vallitsee virallisen ja epävirallisen tiedon, teorian ja käytännön välillä. Nimenomaan tämän tutkimuksen kannalta on ongelmallista yhtäältä, että arkipäivänä sotilaiden parissa tehtävä työ ei Venäjällä ylitä uutiskynnystä, ja toisaalta, että konkreettinen tieto tällaisesta työstä saattaa olla turvallisuuden kannalta arkaa ja siksi vaikeasti saatavilla. Tästä syystä tutkimuksessa pyritään hankkimaan runsaasti materiaalia mitä monipuolisimmista tietolähteistä ja vertaamaan tätä aineistoa keskenään sanomalehdistä sosiaaliseen mediaan. Tässä urakassa käytetään apuna venäläisen median INTEGRUM -tietokantaa, josta on etsitty hakusanojen 21 avulla mainintoja henkisen kunnon tukemiseen liittyvistä työmuodoista, palvelusolosuhteisiin liittyvistä ongelmista ja kriisityöstä. Ajallisesti haut tietokannasta keskitetään vuosiin aikavälille, jolloin tarkastelun kohteena olevat Venäjän asevoimien työmuodot ovat olleet suurimman muutoksen keskipisteenä. Tarvittaessa käytetään myös vanhempaa täydentävää materiaalia. Tärkeimpiä lähteitä ovat puolustusministeriön ja asevoimien viralliset sanoma- ja aikakauslehdet, joista luonnollisesti löytyy eniten tutkimusaiheeseen liittyviä mainintoja. Näitä ovat mm.: Venäjän puolustusministeriön virallinen sanomalehti Krasnaja zvezda (suom. Punatähti ), jonka perinteet juontavat vuoteen 1924 ja jota julkaistaan myös sähköisessä muodossa (redstar. ru); sekä asevoimien kasvatustyön tarpeisiin julkaistava aikakauslehti Orientir ( Maamerkki ). Asevoimien kasvatustyöhön liittyvästä tutkimuksesta löytyy materiaaleja myös julkaisuista Voennoe pravo ( Sotalaki ) ja Pravo v vooruzhennyh silah ( Laki asevoimissa ). Käytössä on myös artikkeleita eri puolustushaarojen ja sotilaspiirien omista julkaisuista, mm.: Boevaja vahta ( Taisteluvahti, Vladivostok) Tyynenmerenlaivaston lehti; Flag Rodiny ( Kotimaan lippu, Sevastopol) Mustanmerenlaivaston lehti; Na strazhe Rodiny ( Kotimaan vartiossa, Pietari) ) Läntisen sotilaspiirin lehti; sekä Voennyj vestnik Juga Rossii ( Etelä-Venäjän sotilassanomalehti, Donin Rostov) entisen Pohjois-Kaukasian, nykyisen Eteläisen sotilaspiirin lehti. Valtion virallista mediakoneistoa ja sen kantoja edustaa myös Rossijskaja gazeta ( Venäjänmaalainen sanomalehti ). Näkökulmaa laajentavat aihepiiriin liittyvät maininnat muun siviilimedian teksteissä, mm. sanomalehdessä Nezavisimaja gazeta ( Riippumaton sanomalehti ), joka on yksi Venäjän 20 Samanniminen sanomalehti toimi myös tsaarinajan armeijan sotilaspapiston viestimenä. 21 Mm. seuraavia hakusanoja on käytetty: военный священник (sotilaspappi), офицер-воспитатель (kasvatusupseeri), военный психолог (sotapsykologi), морально-психологическое обеспечение (moraalis-psykologinen tuki) jne. 17

18 suurimmista sanomalehdistä. Se julkaisee myös erilaisia temaattisia viikkoliitteitä, esimerkiksi Nezavisimoe voennoe obozrenie ( Riippumaton sotilaallinen katsaus ) ja NG-Religija ( NG Uskonto ). Hakuja kohdistetaan lisäksi lukuisten erilaisten venäläisten uutistoimistojen julkaisuihin. Tutkimuksessa käytetään hyväksi myös kansalaisjärjestö Sotilaiden äitien internetsivustoja, kansainvälistä internetissä toimivaa YouTube videopalvelua sekä erilaisia internetin keskustelupalstoja, esimerkiksi venäläisten asevelvollisten suosimaa Prizyvnik.info sivustoa. Lisäksi hyödynnetään tämän työn aiheeseen henkisen kunnon teoriaan, nyky-venäjän aatemaailmaan ja Venäjän armeijan tilaan liittyviä venäläisiä ja ulkomaisia tutkimuksia. Tässä työssä esiintyvät käännökset ovat tutkijan omia Tutkimusmenetelmä Tässä tutkimuksessa pyritään kokoamaan yhteen mahdollisimman laaja ja representatiivinen lähdeaineisto. Kerättyä tietoa analysoidaan hahmottamalla eri lähteiden suhdetta toisiinsa ja järjestämällä niitä johtopäätösten tekemiseksi. Tarkoituksena on siis toteuttaa menetelmältään kuvaileva tutkimus, jossa lähdekriittisen lähestymistavan avulla tulkitaan erilaisten julkisten lähteiden luomaa rosoista, osin sekavaa ja välillä ristiriitaistakin kuvaa henkisen kunnon tukemisesta Venäjän armeijassa. Osa tämän tutkimuksen näkökulmista ja tulkinnan lähtökohdista perustuu tutkijan omiin havaintoihin ja kokemuksiin, sillä hän on asunut ja opiskellut Venäjällä vuosina Tästä syystä on myös nähty mahdolliseksi ja tarpeelliseksi käyttää johtopäätöksissä suppeata haastattelututkimuksen menetelmää. Tutkimus on toteutettu tutkijan suorittaessa varusmiespalvelustaan keväällä 2011 tutkijakokelaana Maasotakoulun kirkollisessa työssä. 18

19 3. HENKISEN TUKEMISEN JÄRJESTELMÄT VENÄJÄN ARMEIJASSA 3.1. Sotilaskasvatuksen vuosisadat Sotaväen henkisen kunnon tukemiseksi tehdyllä työllä on Venäjällä pitkät perinteet: armeijan sotilaskoulutusta ja konfliktinaikaista toimintaa on jo vuosisatojen ajan tuettu erityisesti aatteellisen (olkoon sitten uskonnollisen tai poliittisen) ja moraalisen kasvatuksen keinoin. Nykyaikaisille Venäjän armeijassa henkistä kuntoa tukeville organisaatioille niin kasvatustyölle, kirkolliselle hengelliselle työlle kuin sotilaspsykologiallekin on myös ollut tärkeää korostaa yhteisiä vuosisataisia perinteitään. Vanhassa Venäjän imperiumin armeijassa toimi sotilaspapisto, joka kristillisen uskon opettamisen ja sielunhoidon lisäksi pyrki selkeästi ylläpitämään isänmaallista tunnetta sotilaiden keskuudessa. Merkintöjä rykmentin papin palkasta löytyy ainakin jo tsaari Aleksei Mihailovitshin aikaisesta jalkaväen ohjesäännöstä (Учение и хитрость ратного строя пехотных людей, 1647) 22. Toinen merkkipaalu on saanut virallisen aseman. Vuodesta 2007 lähtien ovat kasvatustyön asiantuntijat viettäneet ammatillista juhlapäiväänsä 11. syyskuuta. Tuona päivänä vuonna 1766 astui voimaan imperiumin maavoimien kadettien ohjesääntö, jossa ensimmäistä kertaa annettiin ohjeet nk. kasvatusupseerien toiminnalle. 23 Vallankumouksen ja sisällissodan seurauksena vuonna 1918 nämä työmuodot kirjaimellisesti ajettiin muun vanhan järjestelmän ja valkoisen armeijan mukana maasta. Nykyisessä muodossaan kasvatustyön järjestelmät ovatkin perujaan Neuvostoliiton puna-armeijan poliittisen valistuksen järjestelyistä: alun perin kasvatustyössä ensisijaisen tärkeää oli puna-armeijalaisten yhteiskunnallisen ja poliittisen tietämyksen lisääminen. Yhteinen aate loi uusissakin olosuhteissa toimintakykyä. Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 kasvatus- tai valistustyön upseerivirka, jota olivat puna-armeijassa hoitaneet poliittiset johtajat (политический руководитель), eli tutummin politrukit (политрук) tai ts. komentajan poliittisen kasvatustyön apulaiset (заместитель командира по политико-воспитательной работе), muutettiin poliittisesti neutraaliksi. 22 Pobeda.ru Venäjän puolustusministeri

20 Puoluepoliittisen työn, sosialistisen agitaation ja propagandan paikalle syntyi kasvatustyö (воспитательная работа) ja moraalis-psyykkisen tuen (морально-психологическое обеспечение) ) 24 idea Kasvatustyö tai henkilöstötyö: järjestelmä muutosten kourissa Katsaus Venäjän puolustusministeriön ja asevoimien julkisiin lähteisiin osoittaa, että henkisen kunnon tukemiseen liittyvät järjestelmät ja työmuodot ovat jälleen kerran suurien muutosten kourissa. Perin ongelmalliseksi onkin osoittautunut julkisten lähteiden pohjalta selvittää, millainen on venäläisten varuskuntien/sotilaskokoonpanojen todellinen henkilöstötilanne. Myös tässä tutkimuksessa käytössä olleitten virallisten lähteiden kannat vaihtelevat. Asevoimien organisaatiossa toimii puolustusministerin alaisena valtiosihteeri ja ensimmäinen varapuolustusministeri (статс-секретарь заместитель министра обороны РФ), jonka alaisuuteen puolestaan on kuulunut vuoden 2010 loppuun saakka Venäjän Federaation asevoimien kasvatustyön päähallinto (Главное управление воспитательной работы ВС РФ) 25. Tämän elimen tehtävänä on ollut vastata sotaväen henkisen kunnon tukemiseen liittyvästä työstä mm. seuraavilla osa-alueilla: asevoimien tiedotus ja media, sosiaaliturva, isänmaallinen ja yhteiskunnallinen kasvatustyö, tähän liittyvä yhteistyö uskonnollisten yhteisöjen kanssa sekä asevoimissa palvelevien moraalis-psyykkisen kunnon tukeminen ja sotilaallisen kurin ylläpitäminen asevoimissa, niin rauhan- kuin sodanajan tehtävissä 26. Puolustusministerin vuonna 2004 antama käsky määrittää kasvatustyön elimet seuraavalla tavalla: Kasvatustyön elinten joukkoon kuuluvat: päähallinto, asevoimien puolustushaarojen kasvatustyön hallinnot, sotilaspiirien, laivastojen; asevoimien huoltojoukkojen kasvatustyön osasto; asevoimien aselajien kasvatustyön hallinnot (osastot) - - komentajan kasvatustyönalan apulaisten ja heidän alaistensa henkilöiden virat rykmenteissä, pataljoonissa, komppanioissa (jne.) 27. Joulukuussa 2010 julkistettujen tietojen mukaan kasvatustyön organisaatiota ollaan kuitenkin puolustusministerin päätöksellä osana asevoimien reformia järjestämässä uudelleen, ja 24 Moraalis-psykologisen tuen määritelmiä tarkemmin tässä työssä, ks. luku Venäjän puolustusministeriö 2011d. 26 Venäjän puolustusministeriö Asetus asevoimien kasvatustyön elimistä, ks.: Venäjän puolustusministeri 2004, liite 1, kohta 2. 20

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,

Lisätiedot

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari 21.3.2012 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa 2011 - Alokasvaiheen varusmiehille

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Kuntoutussäätiö 30 v lääkärikuntoutusta u1975-1985 "Havaintoja - tarttis tehrä jottain" Yksilötapaukset

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan. Roope Uusitalo Professori, HECER

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan. Roope Uusitalo Professori, HECER Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Roope Uusitalo Professori, HECER Asevelvollisuus kustannustehokkain tapa organisoida maanpuolustus Totta jos kustannuksiksi lasketaan vain suorat valtion

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen nykyisellään Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmä Valikoivuuden lisääminen varusmieskoulutuksessa Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Porin prikaati. Työn ja perheen yhteensovittaminen puolustusvoimissa. Sosiaalikuraattori, VTM Mirjami Flemmich

Porin prikaati. Työn ja perheen yhteensovittaminen puolustusvoimissa. Sosiaalikuraattori, VTM Mirjami Flemmich Porin prikaati Työn ja perheen yhteensovittaminen puolustusvoimissa Sosiaalikuraattori, VTM Mirjami Flemmich Lastensuojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Sotilaskoulutusta vuodesta 1626 Neljä näkökulmaa Varusmiehet

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Varusmiesten tuen tarve. Sosiaalikuraattori, VTM Viivi Lehtinen KAARTJR

Varusmiesten tuen tarve. Sosiaalikuraattori, VTM Viivi Lehtinen KAARTJR Varusmiesten tuen tarve Sosiaalikuraattori, VTM Viivi Lehtinen KAARTJR 8.9.2014 Sotilassosiaalityöstä Sotilassosiaalityön juuret ovat toisen maailmansodan aikaisessa valistus- ja virkistystoiminnassa (Tarja

Lisätiedot

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,

Lisätiedot

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Roope Uusitalo Professori, HECER & VATT Matine tutkimusseminaari 17.11. 2011 (MATINE rahoitus 58 000 ) Asevelvollisuus kustannustehokkain tapa organisoida

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen Oletko mökkiomistaja? Haluaisitko vuokrata mökkisi venäläisille turisteille? Helposti Tuottoisasti Turvallisesti Me tarjoamme keinon! majapaikka.fi kallista.ru Se on Helppo Tuottoisa Turvallinen Me tarjoamme

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Janna Koivisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta 4.6.2012 1 Ensivaikutelma on tärkein

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Diakin kehittämispäivät 17.9.2010 Kirkkona elämisen kerrokset I kerrostuma Dominoi 1800-luvun puoliväliin saakka Staattinen Paikallisyhteisökeskeinen Olla ihminen oli

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot