HENKISEN KUNNON TUKEMISEEN LIITTYVÄT JÄRJESTELYT JA MENETELMÄT VENÄJÄN ARMEIJASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKISEN KUNNON TUKEMISEEN LIITTYVÄT JÄRJESTELYT JA MENETELMÄT VENÄJÄN ARMEIJASSA"

Transkriptio

1 HENKISEN KUNNON TUKEMISEEN LIITTYVÄT JÄRJESTELYT JA MENETELMÄT VENÄJÄN ARMEIJASSA Riku Toivola Maasotakoulun julkaisuja Sisältö: Raportti 1/2011 Maasotakoulu Lappeenranta 2011

2 Maasotakoulu Väinö Valveen katu Lappeenranta Copyright Riku Toivola Taitto Heta Toiskallio Kannen kuva Hanne-Mari Rumbin ISBN (PDF) ISSN Painopaikka Juvenes Print Oy Tampere 2011

3 3

4 4

5 ESIPUHE MA Riku Hermanni Toivola on Pietarin valtionyliopistosta valmistunut lingvistikko ja venäjän kielen opettaja, joka on asunut Pietarissa seitsemän vuotta. Hän suoritti varusmiespalveluksensa saapumiserässä 2/2010 ja palveli upseerikokelaskautensa Maasotakoululla, kirkollisen työn tutkijakokelaana ja varusmiespappina. Tutkijakokelaalle varattu aihe oli työn ohjaajana toimineen Maasotakoulun sotilaspastorin ehdottama. Syitä aiheen valintaan oli useita: Suomen puolustusvoimissa on viime vuosina herätty henkisen kunnon ja toimintakyvyn tärkeyteen ja sen kehittämiseen liittyvää perusteellista koulutusta on järjestetty mm. Utissa vuonna toimineessa Erikoisoperaatio-osastossa NATO:n ja muiden länsimaiden käyttämistä henkisen kunnon tukemiseen liittyvistä toimintatavoista ja -malleista on ollut käytettävissä runsaasti tietoa, mutta venäläisistä järjestelmistä ja menetelmistä ei ole ollut Asiaan liittyvää kieli- ja kulttuurirajat ylittävää perustutkimusta tarvitaan sekä henkiseen kuntoon liittyvien käsitteiden määrittelyn täsmentämisessä että niiden kääntämisen virheettömyyden varmistamisessa Toivolan vahva ammattitaito eli venäjän kieltä ja kulttuuria koskeva asiantuntemus ovat tarjonneet mahdollisuuden työn toteuttamiseen hänen kokelaskautensa aikana Työ on integroitunut hyvin myös Maasotakoulun toimintaan, koska ammattialiupseerien kursseilla pidettävä henkiseen kuntoon liittyvä opetus on kirkollisen työn vastuulla. Debriefing-menetelmät (vast) sekä PTSD:n ja muiden psyykkisten oireiden hoitokäytännöt rajattiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Mahdollisten erojen tutkiminen olisi vaatinut sisällöllistä ammatillista osaamista eikä toisaalta olisi ollut aikataulullisestikaan mahdollista. Toivolan tärkein löytö koskee sitä, miten monipuolisesti Venäjällä on henkisen kunnon tukemiseen perehdytty ja miten laajasti asiaan liittyvää toimintaa on suunniteltu: työ rakentuu kasvatusupseerien, sotilaspsykologien ja hiljattain uudelleen perustetun sotilaspapiston varaan. Henkisen kunnon tukemisen ydin on valmistava ja ennaltaehkäisevä kasvatus ja työn muodot kestävät ainakin paperilla vertailun minkä tahansa muun maan kanssa. Hyviä esimerkkejä kasvatusupseerien käyttämistä menetelmistä esitellään luvussa 4.2. Toivola tarkastelee monia kysymyksiä Venäjän yhteiskunnallisen tilanteen pohjalta. Henkisen kunnon tukemiseenkin liittyvät järjestelmät ja menetelmät, niiden olemassaolo, kehittäminen 5

6 ja niistä tiedottaminen, tähtäävät Toivolan mukaan paitsi kriisinajan taistelijoiden toimintakyvyn parantamiseen ja rauhanajan kelvollisten palvelusolosuhteiden luomiseen, myös ja erityisesti asevoimien yhteiskunnallisen julkisuuskuvan kohottamiseen. Riku Toivolan työ on arvokas katsaus Venäjän armeijan henkisen kunnon tukemiseen liittyvistä järjestelyistä ja menetelmistä. Tutkimuksen ohjaajana kiitän Toivolaa hyvin tehdystä työstä ja onnittelen häntä siitä, että Maasotakoulu on hyväksynyt raportin omaan julkaisusarjaansa! Lappeenrannassa Jukka Seppänen Maasotakoulun sotilaspastori Kaikki tässä raportissa eritetyt mielipiteet, tulkinnat ja johtopäätökset ovat tutkijan omia. Ne eivät sellaisinaan välttämättä vastaa puolustusvoimien virallista kantaa. 6

7 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Henkinen kunto ja sen rakenne Venäjän armeijan nykytilanne ja henkiset ongelmat TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmä HENKISEN TUKEMISEN JÄRJESTELMÄT VENÄJÄN ARMEIJASSA Sotilaskasvatuksen vuosisadat Kasvatustyö tai henkilöstötyö: järjestelmä muutosten kourissa Kasvatustyön henkilöstö: kasvatusupseerit ja sotilaspsykologit Kasvatustyön uusi ilme: kansallisuus reformin lähtökohtana Sotilaspapisto: uskonnollista työtä sotilaiden parissa KASVATUSTYÖN MENETELMÄT SOTILAAN HENKISENÄ TUKENA Rauhanajan palvelusolosuhteiden kehittäminen Palvelusohjelman uudistus Fyysinen kunto, ravinto ja vapaa-aika varusmiesten viikko-ohjelmassa Yhteydet ulkomaailmaan Henkilökohtainen tuki kasvatustyön keskeisenä elementtinä Yhteiskunnallis-valtiollisen valmennuksen oppitunnit Esimerkkejä kasvatustyöstä rauhanturvaajien parissa Kasvatusupseerien työ kriisin ja sodan aikana Sotilaan moraalis-psyykkinen tila ja sen tukeminen Psykologiset valmennusmenetelmät toimintakyvyn tukemisessa Mielikuvaharjoitteet ja mielialan säätelyn keinot Informaation merkitys toimintakyvyn tukemisessa Yhteydenpito kotijoukkoihin Veteraanien kuntouttamisesta sodan jälkeen USKONNOLLINEN TYÖ TOIMINTAKYVYN TUKEMISEKSI Ortodoksisen sotilaspapiston rooli: velvollisuuden pyhittäminen Ortodoksinen hartausperinne sotilaan hengellisenä tukena Islaminuskoisten sotilaiden hengellinen tukeminen JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: HENKISEN KUNNON IDEA VENÄJÄN ARMEIJASSA LOPUKSI: VENÄJÄLLÄ ASEPALVELUKSENSA SUORITTANEET KERTOVAT 77 7

8 8

9 Исход любого сражения зависит от крепости духа воинов. ( Taistelun tulos riippuu aina taistelijoiden hengen lujuudesta.) - Kenraali Aleksander Suvorov 1. JOHDANTO Tunnetun legendan mukaan venäläinen 1700-luvulla sotinut ( ) kenraali Suvorov piti tärkeänä huolehtia taistelijoiden henkisestä kunnosta, eikä siksi kertaakaan hävinnyt, vaikka osallistui pitkän uransa aikana arviolta yli 66 taisteluun mm. seitsenvuotisessa sodassa. Huolimatta nykyaikaisen sodankäynnin muutoksista maailman armeijoiden tärkein voimavara on edelleen ihminen itse useimmiten sotilas. Ihminen ja hänen elämäänsä ylläpitävät rakenteet ovat yhtä aikaa sotien subjekti (toimija) kuin objektikin (kohde). Jotta ihminen voi pysyä ihmisenä ja enemmän toimijana kuin kohteena, elämää ylläpitävien rakenteiden tulee olla vahvoja: sotilaalla pitää olla tietty kompetenssi, tietyt edellytykset toimia. Nykyaikaisessa postmodernissa toimintaympäristössä, jossa ystävien ja vihollisten, siviilien ja sotilaiden rajat ovat häilyvät 1, erityisesti henkisen kunnon merkitys taistelijan toimintakyvylle on korostunut. Huono henkinen kunto altistaa joukot esimerkiksi informaatiosodankäynnin yksinkertaisimmille keinoille manipuloinnille ja hämäykselle ja on vaarassa lannistaa niiden taistelutahdon ja -moraalin. Eri maiden asevoimissa onkin yhä enenevässä määrin alettu kiinnittää huomiota ihmisen jaksamiseen ja hänen tukemiseensa. Edelleen on pyritty kehittämään erilaisia sotavoimien henkisen kunnon tukemisen järjestelmiä järjestelmiä, joiden kautta ihminen kohdataan omassa tilanteessaan ja hänen jaksamistaan tuetaan (eri maissa esim. sotilaspsykologeja, sotilaspapistoa, sosiaalikuraattoreja). Tärkeään valoon ovat nousseet erilaiset menetelmät, joiden avulla voidaan tukea sotilaiden henkistä kuntoa niin taistelutilanteessa kuin elämän arjessakin. Runsaasti on tutkittu ja pyritty soveltamaan käytäntöön mm. erilaisia kriisi- ja traumatyön menetelmiä (esim. defusing ja debriefing) sekä psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen tähtääviä keinoja (esim. coping). 1 Leskinen (toim.) 2011, 11. (Kyseisessä tutkimuksessa viitataan artikkeliin: Battistelli F. The Fuzzy Environment and Postmodern Soldiers: The Motivations of the Italian Contingent in Bosnia. Peace operations between War and Peace. toim. Schmidl E. USA, 2001.) 9

10 1.1. Henkinen kunto ja sen rakenne Sotilaan toimintakyky ymmärretään suomalaisen sotatieteen kentällä nykyään holistiseksi kokonaisuudeksi, johon vaikuttavat ihmisen toiminnan eri osa-alueet: yksilön fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen olemus. Suomalaisen toimintakyvyn teorian uranuurtajan Jarmo Toiskallion käsityksen mukaan tämä kokonaisuus rakentuu koko ihmisen elämän ajan jatkuvassa vuorovaikutuksessa hänen elinympäristönsä kanssa 2. Tästä käsityksestä on puolustusvoimissamme lähdetty kehitettäessä erilaisia tuki- ja koulutusjärjestelmiä niin rauhan- kuin sodanajan tehtäviin. Esimerkiksi varusmieskoulutuksen päämääriksi on kirjattu suorituskykyisten joukkojen tuottaminen ja yksilön poikkeusolojen toimintakyvyn varmistaminen 3. Niin ikään nykyinen käsityksemme taistelijan kenttäkelpoisuudesta vaikuttaa pohjautuvan Toiskallion holistiseen malliin toimintakyvystä. Kenttäkelpoisuus hahmotetaan Maavoimien esikunnan julkaisemassa Sotilaan käsikirjassa viiden tekijän kokonaisuudeksi: fyysinen kunto (kestävyys, voima, nopeus, liikkuvuus, lihashallinta) ja yleismotoriset taidot, biologiset tekijät (terveys, elintapa, ympäristö), taistelijan taidot sekä henkinen kunto 4. Näistä osatekijöistä viimeinen henkinen kunto herättää lukijassa kysymyksen: mitä ihmettä sillä tarkoitetaan? On selvää, että ensimmäisten neljän kenttäkelpoisuuden osatekijän tutkimukseen on tässä vaiheessa panostettu paljon enemmän: niistä saatavaa empiiristä tietoa on helpompi kuvata ja arvioida, ja tutkimustuloksien soveltamisella käytäntöön on pitkät perinteet. Tutkittaessa vaikkapa sotilaiden liikkumista on perustellusti koettu näiden kuvausten samalla koskettavan myös henkisen hyvinvoinnin puolta. Henkisen kunnon on oikeastaan katsottu perustuvan hyvälle fyysiselle kunnolle jne. ja tästä todisteena on myös itse termi kunto, joka eittämättä viittaa fyysiseen olomuotoon ja jota henkisen ulottuvuuden kuvauksessa käytetään metaforan kaltaisesti. Kuitenkin Toiskallion holistinen ajatus on, että sotilaan toimintakyky rakentuu näiden kaikkien osatekijöiden moniulotteisesta kokonaisvaikutuksesta. Edelleen henkisen kunnon käsitettä on Suomessa pyritty jäsentämään pragmaattisesti vain sen tuotteiden kautta: sellaisina voidaan pitää vaikkapa käyttäytymismalleja, joista heijastuvat nopea päätöksentekokyky sekä stressin- ja paineensietokyky 5. Suomalaisen sotilaan kielelle käännettynä Sotilaan käsikirjassa hyvän henkisen kunnon katsotaankin ilmenevän sitkeytenä, peräänantamattomuutena, rohkeutena ja voitontahtona: tahtona selviytyä taistelukentällä 6. 2 Toiskallio 2009, Sotilaan käsikirja 2010, Ibid., Ks. esim.: Suokas 2011, Sotilaan käsikirja 2010,

11 Tällaiset piirteet elävät kansamme tajunnassa lähes myyttisenä konseptina sisukkuus. Sen sijaan Sotilaan käsikirjassa, joka näyttää keskittyvän sisun piirteiden luonnehtimiseen, ei oteta huomioon henkisen kunnon kokonaisvaltaista luonnetta, eikä pohdita tarkemmin sitä, mistä taistelijan henkinen kunto rakentuu ja miten yksityinen taistelija voisi sitä itsessään tukea. Mistä henkinen kunto sitten rakentuu? Suomalaisessa tutkimuksessa toinen keino käsittää henkistä kuntoa on ollut kartoittaa niitä henkisiä ongelmia ja vaikeuksia, joiden kanssa sotilaat joutuvat painiskelemaan. Suomen puolustusvoimien piirissä henkisen kunnon tutkiminen ja tukijärjestelmien kehittäminen ovat viime aikoina saaneet runsaita kehitysimpulsseja erityisesti ulkomaisista rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioista. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Jukka Leskisen ja työryhmän tutkimus rauhanturvaajien psykososiaalisesta hyvinvoinnista 7. Kuten jo otsikon termistä voi nähdä, työryhmä lähestyy henkisen kunnon alaa kahdesta näkökulmasta, osoittaen psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sidonnaisuuden. Tutkimuksessaan työryhmä erittelee rauhanturvaajien kokeman henkisen kuormituksen syitä sekä esittelee yksilön mielenterveyden kannalta tärkeitä elementtejä ja keinoja niiden tukemiseen. Tulosten mukaan operaatioissa koetut kuormitustekijät liittyivät yksilön omien perusasenteiden lisäksi hyvin arkipäiväisiin asioihin, kuten työn järjestelyihin (työyhteisöön, epäselvyyksiin johtamissuhteissa ja vastuunjaossa) ja perheeseen (ikävä, huoli puolisosta ja lapsista), eivätkä niinkään sotilaalliseen uhkaan. Henkisen kunnon tukemisen kannalta tärkeiksi menetelmiksi osoittautuivat näin ollen esimerkiksi rauhanturvaajien ja heidän perheittensä välisen suhteen tukeminen ja työyhteisön sisäisten suhteiden kehittäminen. Tukityömuodoista keskeisimpään asemaan nostetaan vertaistuki 8, jonka järjestelmät ovat kehittyneet kuin itsestään suomalaisten rauhanturvaajien keskuudessa kansalaisjärjestöksi (ent. Suomen Sinibarettiliitto, nyk. Rauhanturvaajaliitto). Erilaisten yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen panos onkin Suomessa tärkeässä osassa puolustusvoimien, armeijan henkisen kunnon tukemiseksi tehtävässä työssä. Niiden hoidossa on erityisesti sotilaan henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää sosiaalinen ja yhteiskunnallinen näkökulma: mm. sotilaskotiyhdistyksen, vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja reserviläisjärjestöjen työllä ylläpidetään sotilaiden kosketuspintaa yhteiskuntamme isänmaamme juuriin sekä varuskuntien ulkopuolella olevaan maailmaan. 7 Ks.: Leskinen (toim.) Huom. Heikki Holman kirjoittama esipuhe Vertaistukea rauhanturvaajille. Leskinen (toim.) 2011,

12 Yhdysvaltain armeijalla on henkisen kunnon tukemisessa omat vankat järjestelmänsä. Maailman isoimmassa armeijassa, joka on jatkuvasti ottanut osaa erilaisiin aseellisiin konflikteihin, on nähty tärkeäksi tutkimustyön ja tukijärjestelmien luomisen ohella opettaa sotilaille itsenäistä oman henkisen kunnon huoltoa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat lukuisat sotilaille suunnatut helppotajuiset psykoedukatiiviset julkaisut, joissa käsitellään esimerkiksi psyykkistä itsesäätelyä (esim. coping) 9. Amerikkalainen suuntaus on käsitellä henkistä kuntoa eräänlaisena sotilaan toimintakyvyn kattoilmiönä. Sotilaisiin kohdistuneen tutkimuksen ja opetuksen piirissä siellä on viime aikoina vaikuttanut ns. kokonaisvaltaisen henkisen hyvinvoinnin teoria (total well-being), jonka mukaan henkisen kunnon kokonaisuus koostuu neljästä ulottuvuudesta. Jo mainittujen fyysisen, sosiaalisen ja psykologisen ulottuvuuden lisäksi on kiinnitetty huomiota henkisen kunnon hengelliseen (spiritual) tekijään. Tämä liittyy yksilön arvomaailmaan, käsitykseen elämän tarkoituksesta, hengellisen tai uskonnollisen kokemuksen piiriin ja yhteyden tunteeseen, jota yksilö kokee ympärillä oleviin ja ympäröivään todellisuuteen. Yhdysvaltain armeijan sotilaille tarjotaankin runsaasti myös sellaista psykoedukatiivista materiaalia, jossa kannustetaan henkilökohtaisen hengellisen elämän, vakaumuksen harjoittamiseen toimintakyvyn tukemiseksi. 10 Vaikka Suomen puolustusvoimissa on kirkollisen työn toimiala, joka vieläpä sodanajan organisaatiossa kantaa päävastuuta sotilaiden henkisen kunnon tukemisesta (sotilaspappi on pataljoonan kokoisen joukon ainoa kriisityöntekijä), ei sen tehtävää yksilön toimintakyvyn erityisesti henkisen kunnon ylläpitäjänä ole tarpeeksi paljon korostettu. Sotilaiden suorituskeskeisessä maailmassa hengellistä kokemusta on ehkä jopa kavahdettu ja pyritty pidättelemään nämä asiat tuntuvat suomalaisessa yhteiskunnassa olevan niin syvästi henkilökohtaisia. Amerikkalaiseen tapaan hahmottaa ihmisen kokonaisuutta on hengellisyyden näköala puolestaan kuulunut olennaisena osana. Näinkin pinnallisesti asiaa tarkastellessa huomataan selkeitä eroja eri maiden armeijoiden tavassa lähestyä henkisen kunnon käsitettä. Yhdeksi tähänastisen pohdinnan tuloksista voisikin kiteyttää sen, että käsitys henkisestä kunnosta liittyy läheisesti yhteiskunnan kulttuurin moniin tasoihin. Tässä tutkimuksessa kysytään erityisesti sitä, millainen on venäläinen näkökulma henkisen kunnon hoitoon, ja keskitytään tarkastelemaan sekä niitä ulottuvuuksia, joita kuuluu mielen voimavarojen piiriin, että keinoja niiden tukemiseksi Venäjän armeijassa. 9 Ks. esim.: Guide to Coping with Deployment and Combat Stress. U. S. Army s.a. 10 Ks. esim: Spiritual Resilience. U.S. Army

13 1.2. Venäjän armeijan nykytilanne ja henkiset ongelmat Länsimaissa tehtävä tieteellinen tutkimus ja länsimainen kokemus henkisen kunnon tukemiseksi tehtävästä työstä ovat suomalaisen tutkijan näkökulmasta katsoen helposti saatavilla. Toisin on venäjänkielisen materiaalin laita. Kuitenkin, kun otetaan huomioon venäläisen yhteiskunnan nykytilanne, voisi kuvitella henkisen kunnon tukemisen olevan suuri haaste Venäjän armeijalle. Neuvostoliiton hajottua koko valtakunta, myös Venäjän asevoimat, ajautui syvään taloudelliseen, mutta myös ideologiseen kriisiin, jonka vaikutukset ulottuvat näihin päiviin. Yksi vaikeimmista ongelmista lienee yhteiskunnallisen moraalin lasku yleinen kurittomuus ja epäjärjestys, jotka maassa ja myös asevoimien piirissä vallitsevat. Tämä on puolestaan johtanut siihen, etteivät venäläiset enää luota, vaan pikemminkin pelkäävät armeijaansa. Valtakunnan sisäinen epävakaus on aiheuttanut myös sen, että Venäjän armeija on viime vuosikymmenien ajan useasti ollut osallisena sotilaallisissa konflikteissa ja käy jatkuvaa sotaa valtion sisäistä terrorismia vastaan. 11 Venäjän armeijan palvelusolosuhteisiin liittyvät ongelmat, erityisesti sotilashenkilöiden välinen ohjesäännönvastainen toiminta, eli simputus ja pennalismi, ovat viime vuosikymmeninä olleet laajan yhteiskunnallisen huolen aiheena. Näiden sivutuotteena katsotaan mm. sotilaiden itsemurhien määrän jatkuvasti lisääntyneen 12. Yhä enemmän huolta ovat aiheuttaneet joukko-osastoihin leviävät rikolliset ryhmittymät, joiden syntymisen on katsottu johtuvan usein eri etnisten ryhmien välisistä jännitteistä. Varsinkin varusmiehet Pohjois-Kaukasiasta muodostavat joukko-osastoissa klaaneja ja pyrkivät kaikin tavoin pääsemään yhteen ja samaan joukko-osastoon 13. Näissä olosuhteissa on syntynyt runsaasti epävirallisia korruptoituneita järjestelmiä, joiden avulla kutsunnan alaiset voivat kiertää varusmiespalveluksensa tai hankkiutua helpompiin tehtäviin. Kansan kielessä sitkeästi elävät termit asepalvelus tutunkaupalla (служба по блату ) tai lämpimissä paikoissa (служба в тёплых местах ) kuvaavat arjen todellisuutta, jossa vaikutusvaltaiset ystävät pystyvät järjestämään joillekuille paremmat 11 mm. Tšetšenian sodat ja , operaatio Georgian rauhaan pakottamiseksi Sotilaiden itsemurhista uutisoidaan tiuhaan, esim.: Sotilas päätyi itsemurhaan jouduttuaan konfliktiin majurin kanssa (Stavropolye 2011), Kalugalaisen sotilaan kuolema yritetään esittää itsemurhana (KP40.ru 2011), Uzhurissa tutkitaan varusmiehen itsemurhaa (Sibirskoe agentstvo novostej 2011), Varusmies teki itsemurhan Volgogradin alueella (Kavkazskij uzel 2011) jne. 13 Voennoe obozrenie

14 palvelusolosuhteet. Lisäksi ne kuvaavat varuskuntien välillä vallitsevaa eriarvoisuutta ei pelkästään sitä, kuinka eteläisessä sotilaspiirissä varusmies saattaa helpommin kuin pohjoisessa joutua sotaan, vaan myös sitä, että toisissa paikoissa ruokitaan paremmin, simputusta on vähemmän jne. 14. Yleinen mielipide onkin, että armeijaa kannattaa vältellä keinolla millä hyvänsä. Ongelmien ratkaisemiseksi on Venäjän asevoimissa 1990-luvun lopusta lähtien alettu toteuttaa uudistuksien sarjaa, joka tunnetaan nimellä sotilasreformi (военная реформа). Tähän reformiin liittyy luontaisena jatkona myös asevoimien yleisilmeen uudistus (новый облик), jonka tärkeimpiin keinoihin kuuluu myös erilaisten henkisen kunnon tukemiseen liittyvien järjestelmien ja menetelmien kehittäminen. Yksi suurimmista jo toteutuneista uudistuksista tällä saralla lienee varusmiespalveluksen keston lyhentäminen kahdesta vuodesta vuoteen, lisäksi nykyään kutsunnoissa pyritään määrittämään palveluspaikka läheltä kotia. Tällä uudistuksella pyrittiin helpottamaan sotilaiden palvelusoloja mm. heidän pitkää eroa perheistään. Uudistuksia on tehty myös kutsuntajärjestelmään. Aikaisemmin monissa yliopistoissa opiskelijoiden oli mahdollista suorittaa asevelvollisuutensa siviiliammattiin valmistavien opintojen ohessa ns. sotaopintojen laitoksilla (военная кафедра/факультет военного образования) ja valmistuttuaan siirtyä suoraan reserviin. Nykyään sotilasopintoja tarjoavien korkeakoulujen määrää on rajoitettu ja monet korkeakoulutetut päätyvätkin vuodeksi kasarmille. Palvelusajan lyhenemisen sanotaan parantaneen motivaatiota palveluksesta on tullut opiskelumaisempaa. Sotilaiden sanotaan ymmärtäneen, että heidän on näin lyhyessä ajassa kyettävä omaksumaan vaativalla alallaan tarvittavat tiedot ja taidot 15. Puolustusministeriön internet-sivustolla tämä ajatus on muokattu kannustamaan asepalvelukseen kutsuntojen kautta tulevia varusmiehiä: Sinun velvollisuutesi on sitkeästi kestää asepalveluksen rasitukset ja kieltäymykset, täyttää komentajien ja päälliköiden käskyt, opetella uutta sotaajan tehtävääsi ahkerasti. - - Sinun tehtäväsi on harjoitella voimia säästämättä ja harjaantua sotataidoissa, koska sen, mitä ennen opetettiin kahden vuoden aikana, tulee sotilaan nykyään omaksua jo vuodessa. Muista, että jokaisen yksittäisen taistelijan taidoista riippuu koko osaston menestys Smirnov Krasnaja zvezda 2009g. 16 Venäjän puolustusministeriö 2011b. 14

15 Suuria toiveita on elätelty myös siitä, että armeijan epävirallisessa kulttuurissa vaikuttava sotilaiden hierarkkinen järjestelmä, jossa jo vuoden palvelleet (ukot eli «деди») terrorisoivat uusia varusmiehiä (haamu eli «душа» tai mortti, mosa eli «салага»), olisi palvelusajan lyhenemisen ja muiden uudistusten myötä lakannut kuin itsestään olemasta. Näiden palvelusrikosten määrä ei ole toiveista huolimatta kuitenkaan vähentynyt 17. Tämä seikka on myönnetty myös puolustusministeriössä ja järjestelmän kehitystyö palvelusolosuhteiden parantamiseksi on aloitettu näin toteaa 1. varapuolustusministeri Nikolai Pankov: Tänään täytyy tunnustaa: kaikista tähänastisista ponnistuksista huolimatta sotilaskuriin liittyviä ratkaisemattomia ongelmia on jäljellä paljon. Huolimatta asevoimien vahvuuden pienentämisestä ja kutsuntojen kautta tulevien varusmiesten palveluksen keston lyhentämisestä 12 kuukauteen onnettomuuksien ja rikosten yhteismäärä laskee edelleen hitaasti 18. Ottaen siis huomioon edellä mainitut näkökulmat 1) Venäjän asevoimilla on runsas kokemus nykyaikaisesta sodankäynnistä, puhumattakaan siitä, että asevoimien joukkoja palvelee rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä IVY -maiden alueella (tällä hetkellä mm. Moldovassa) ja ne ovat enenevässä määrin ottaneet osaa myös ulkomaisiin, mm. YK:n, Etyj:n ja NATO:n johtamiin operaatioihin (tällä hetkellä Sudanissa) 19 sekä 2) armeijan palvelusolosuhteiden kehittämisen huutava tarve onkin ajankohtaista tutkia, kuinka henkisen kunnon tukemiseen liittyvien järjestelmien ja menetelmien kehittäminen on tähän mennessä huomioitu Venäjällä. 17 Asiasta on tiedotettu Venäjän pääsotasyyttäjän sivuilla (Pääsotasyyttäjä 2011). Myös julkisessa mediassa raportoidaan tapauksista viikoittain. Kansalaisjärjestö Sotilaiden äidit kokoaa näitä uutisia sivustolleen (ks. esim: Pietarin Sotilaiden äidit 2011). 18 Krasnaja zvezda 2010d. 19 Ks. esim.: Venäjän puolustusministeriö 2011c; Yermolaev

16 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa henkisen kunnon tukemiseen liittyviä työmuotoja ja menetelmiä Venäjän armeijassa. Keskeisimpinä tehtävinä on selvittää: 1) Millainen on Venäjän armeijassa henkistä kuntoa tukevien työmuotojen nykyinen järjestelmä? Tarkoituksena on luonnehtia henkisen kunnon tukemiseen liittyviä työmuotoja, tarkastella niiden parissa toimivan henkilöstön kokoonpanoa, tehtäviä ja työn tavoitteita. 2) Millä tavoin ja millä menetelmillä (hengellinen, psykologinen, sosiaalinen, fyysinen) sotilaiden henkistä jaksamista nykyään tuetaan Venäjän armeijassa? Tarkastelun kohteena ovat eri työmuotojen käyttämät keinot sotilaiden jaksamisen tukemiseksi niin rauhan, kuin kriisin ja sodankin aikana. Edellä mainittujen näköalojen pohjalta tutkimuksessa pyritään hahmottamaan: 3) Millainen on nykyinen venäläinen käsitys sotilaan toimintakyvystä, erityisesti henkisestä kunnosta? Tutkimustehtävän mukaisesti tarkastelun kohteena Venäjän asevoimien työmuodoista ovat erityisesti kasvatus- ja valistustyö, psykologinen työ ja hengellinen työ Tutkimusaineisto Tämän tutkimuksen aineistona tullaan käyttämään ensisijaisesti virallisia julkisia lähteitä, joita ovat mm. Venäjän federaation lait, puolustusministeriön ja asevoimien julkaisemat ohjesäännöt ja käskyt sekä muut aiheeseen liittyvät materiaalit. Tällaisia ovat mm. itsemurhien ehkäisyä (Buslovskij jne. 2006) ja muslimisotilaiden kanssa työskentelyä (Grigorjan jne. 2005) käsittelevät julkaisut. Tietoa etsitään myös Venäjän asevoimien virallisilta internetsivuilta (mil.ru), joiden sisältö ja ulkoasu ovat muuttuneet rajusti tutkimuksen kirjoitusvaiheessa. Tutkimuksessa käytetään hyväksi myös Venäjän valtiollisen johdon virallisia tiedotuskanavia presidentin kanslian kotisivut (kremlin.ru) ja uutissivustoa (kreml.org). Venäjän ortodoksisen kirkon virallisia tiedotuskanavia ovat Moskovan patriarkaatin aikakauslehti (Zhurnal Moskovskoj Patriarhii) ja sen uutissivusto internetissä (Patriarhija.ru). Venäjän ortodoksisen kirkon sotaväen ja vankiloiden parissa tehtävästä työstä vastaavan synodin kotisivut (pobeda.ru) sekä sen internetissä ylläpitämä, perinteikästä nimeä Vestnik 16

17 voennogo i morskogo duhovenstva ( Sotilas- ja meripapiston sanomat ) 20 kantava uutissivusto (kapellan.ru). Tutkimuksessa hyödynnetään myös sotilaiden hartauselämää varten julkaistuja patriarkan siunaamia rukouskirjoja. Venäläisen lähdemateriaalin käyttöön liittyy erityinen ongelma sen luotettavuudesta. Tämä johtuu syvästä vastakohtaisuudesta, joka maassa vallitsee virallisen ja epävirallisen tiedon, teorian ja käytännön välillä. Nimenomaan tämän tutkimuksen kannalta on ongelmallista yhtäältä, että arkipäivänä sotilaiden parissa tehtävä työ ei Venäjällä ylitä uutiskynnystä, ja toisaalta, että konkreettinen tieto tällaisesta työstä saattaa olla turvallisuuden kannalta arkaa ja siksi vaikeasti saatavilla. Tästä syystä tutkimuksessa pyritään hankkimaan runsaasti materiaalia mitä monipuolisimmista tietolähteistä ja vertaamaan tätä aineistoa keskenään sanomalehdistä sosiaaliseen mediaan. Tässä urakassa käytetään apuna venäläisen median INTEGRUM -tietokantaa, josta on etsitty hakusanojen 21 avulla mainintoja henkisen kunnon tukemiseen liittyvistä työmuodoista, palvelusolosuhteisiin liittyvistä ongelmista ja kriisityöstä. Ajallisesti haut tietokannasta keskitetään vuosiin aikavälille, jolloin tarkastelun kohteena olevat Venäjän asevoimien työmuodot ovat olleet suurimman muutoksen keskipisteenä. Tarvittaessa käytetään myös vanhempaa täydentävää materiaalia. Tärkeimpiä lähteitä ovat puolustusministeriön ja asevoimien viralliset sanoma- ja aikakauslehdet, joista luonnollisesti löytyy eniten tutkimusaiheeseen liittyviä mainintoja. Näitä ovat mm.: Venäjän puolustusministeriön virallinen sanomalehti Krasnaja zvezda (suom. Punatähti ), jonka perinteet juontavat vuoteen 1924 ja jota julkaistaan myös sähköisessä muodossa (redstar. ru); sekä asevoimien kasvatustyön tarpeisiin julkaistava aikakauslehti Orientir ( Maamerkki ). Asevoimien kasvatustyöhön liittyvästä tutkimuksesta löytyy materiaaleja myös julkaisuista Voennoe pravo ( Sotalaki ) ja Pravo v vooruzhennyh silah ( Laki asevoimissa ). Käytössä on myös artikkeleita eri puolustushaarojen ja sotilaspiirien omista julkaisuista, mm.: Boevaja vahta ( Taisteluvahti, Vladivostok) Tyynenmerenlaivaston lehti; Flag Rodiny ( Kotimaan lippu, Sevastopol) Mustanmerenlaivaston lehti; Na strazhe Rodiny ( Kotimaan vartiossa, Pietari) ) Läntisen sotilaspiirin lehti; sekä Voennyj vestnik Juga Rossii ( Etelä-Venäjän sotilassanomalehti, Donin Rostov) entisen Pohjois-Kaukasian, nykyisen Eteläisen sotilaspiirin lehti. Valtion virallista mediakoneistoa ja sen kantoja edustaa myös Rossijskaja gazeta ( Venäjänmaalainen sanomalehti ). Näkökulmaa laajentavat aihepiiriin liittyvät maininnat muun siviilimedian teksteissä, mm. sanomalehdessä Nezavisimaja gazeta ( Riippumaton sanomalehti ), joka on yksi Venäjän 20 Samanniminen sanomalehti toimi myös tsaarinajan armeijan sotilaspapiston viestimenä. 21 Mm. seuraavia hakusanoja on käytetty: военный священник (sotilaspappi), офицер-воспитатель (kasvatusupseeri), военный психолог (sotapsykologi), морально-психологическое обеспечение (moraalis-psykologinen tuki) jne. 17

18 suurimmista sanomalehdistä. Se julkaisee myös erilaisia temaattisia viikkoliitteitä, esimerkiksi Nezavisimoe voennoe obozrenie ( Riippumaton sotilaallinen katsaus ) ja NG-Religija ( NG Uskonto ). Hakuja kohdistetaan lisäksi lukuisten erilaisten venäläisten uutistoimistojen julkaisuihin. Tutkimuksessa käytetään hyväksi myös kansalaisjärjestö Sotilaiden äitien internetsivustoja, kansainvälistä internetissä toimivaa YouTube videopalvelua sekä erilaisia internetin keskustelupalstoja, esimerkiksi venäläisten asevelvollisten suosimaa Prizyvnik.info sivustoa. Lisäksi hyödynnetään tämän työn aiheeseen henkisen kunnon teoriaan, nyky-venäjän aatemaailmaan ja Venäjän armeijan tilaan liittyviä venäläisiä ja ulkomaisia tutkimuksia. Tässä työssä esiintyvät käännökset ovat tutkijan omia Tutkimusmenetelmä Tässä tutkimuksessa pyritään kokoamaan yhteen mahdollisimman laaja ja representatiivinen lähdeaineisto. Kerättyä tietoa analysoidaan hahmottamalla eri lähteiden suhdetta toisiinsa ja järjestämällä niitä johtopäätösten tekemiseksi. Tarkoituksena on siis toteuttaa menetelmältään kuvaileva tutkimus, jossa lähdekriittisen lähestymistavan avulla tulkitaan erilaisten julkisten lähteiden luomaa rosoista, osin sekavaa ja välillä ristiriitaistakin kuvaa henkisen kunnon tukemisesta Venäjän armeijassa. Osa tämän tutkimuksen näkökulmista ja tulkinnan lähtökohdista perustuu tutkijan omiin havaintoihin ja kokemuksiin, sillä hän on asunut ja opiskellut Venäjällä vuosina Tästä syystä on myös nähty mahdolliseksi ja tarpeelliseksi käyttää johtopäätöksissä suppeata haastattelututkimuksen menetelmää. Tutkimus on toteutettu tutkijan suorittaessa varusmiespalvelustaan keväällä 2011 tutkijakokelaana Maasotakoulun kirkollisessa työssä. 18

19 3. HENKISEN TUKEMISEN JÄRJESTELMÄT VENÄJÄN ARMEIJASSA 3.1. Sotilaskasvatuksen vuosisadat Sotaväen henkisen kunnon tukemiseksi tehdyllä työllä on Venäjällä pitkät perinteet: armeijan sotilaskoulutusta ja konfliktinaikaista toimintaa on jo vuosisatojen ajan tuettu erityisesti aatteellisen (olkoon sitten uskonnollisen tai poliittisen) ja moraalisen kasvatuksen keinoin. Nykyaikaisille Venäjän armeijassa henkistä kuntoa tukeville organisaatioille niin kasvatustyölle, kirkolliselle hengelliselle työlle kuin sotilaspsykologiallekin on myös ollut tärkeää korostaa yhteisiä vuosisataisia perinteitään. Vanhassa Venäjän imperiumin armeijassa toimi sotilaspapisto, joka kristillisen uskon opettamisen ja sielunhoidon lisäksi pyrki selkeästi ylläpitämään isänmaallista tunnetta sotilaiden keskuudessa. Merkintöjä rykmentin papin palkasta löytyy ainakin jo tsaari Aleksei Mihailovitshin aikaisesta jalkaväen ohjesäännöstä (Учение и хитрость ратного строя пехотных людей, 1647) 22. Toinen merkkipaalu on saanut virallisen aseman. Vuodesta 2007 lähtien ovat kasvatustyön asiantuntijat viettäneet ammatillista juhlapäiväänsä 11. syyskuuta. Tuona päivänä vuonna 1766 astui voimaan imperiumin maavoimien kadettien ohjesääntö, jossa ensimmäistä kertaa annettiin ohjeet nk. kasvatusupseerien toiminnalle. 23 Vallankumouksen ja sisällissodan seurauksena vuonna 1918 nämä työmuodot kirjaimellisesti ajettiin muun vanhan järjestelmän ja valkoisen armeijan mukana maasta. Nykyisessä muodossaan kasvatustyön järjestelmät ovatkin perujaan Neuvostoliiton puna-armeijan poliittisen valistuksen järjestelyistä: alun perin kasvatustyössä ensisijaisen tärkeää oli puna-armeijalaisten yhteiskunnallisen ja poliittisen tietämyksen lisääminen. Yhteinen aate loi uusissakin olosuhteissa toimintakykyä. Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 kasvatus- tai valistustyön upseerivirka, jota olivat puna-armeijassa hoitaneet poliittiset johtajat (политический руководитель), eli tutummin politrukit (политрук) tai ts. komentajan poliittisen kasvatustyön apulaiset (заместитель командира по политико-воспитательной работе), muutettiin poliittisesti neutraaliksi. 22 Pobeda.ru Venäjän puolustusministeri

20 Puoluepoliittisen työn, sosialistisen agitaation ja propagandan paikalle syntyi kasvatustyö (воспитательная работа) ja moraalis-psyykkisen tuen (морально-психологическое обеспечение) ) 24 idea Kasvatustyö tai henkilöstötyö: järjestelmä muutosten kourissa Katsaus Venäjän puolustusministeriön ja asevoimien julkisiin lähteisiin osoittaa, että henkisen kunnon tukemiseen liittyvät järjestelmät ja työmuodot ovat jälleen kerran suurien muutosten kourissa. Perin ongelmalliseksi onkin osoittautunut julkisten lähteiden pohjalta selvittää, millainen on venäläisten varuskuntien/sotilaskokoonpanojen todellinen henkilöstötilanne. Myös tässä tutkimuksessa käytössä olleitten virallisten lähteiden kannat vaihtelevat. Asevoimien organisaatiossa toimii puolustusministerin alaisena valtiosihteeri ja ensimmäinen varapuolustusministeri (статс-секретарь заместитель министра обороны РФ), jonka alaisuuteen puolestaan on kuulunut vuoden 2010 loppuun saakka Venäjän Federaation asevoimien kasvatustyön päähallinto (Главное управление воспитательной работы ВС РФ) 25. Tämän elimen tehtävänä on ollut vastata sotaväen henkisen kunnon tukemiseen liittyvästä työstä mm. seuraavilla osa-alueilla: asevoimien tiedotus ja media, sosiaaliturva, isänmaallinen ja yhteiskunnallinen kasvatustyö, tähän liittyvä yhteistyö uskonnollisten yhteisöjen kanssa sekä asevoimissa palvelevien moraalis-psyykkisen kunnon tukeminen ja sotilaallisen kurin ylläpitäminen asevoimissa, niin rauhan- kuin sodanajan tehtävissä 26. Puolustusministerin vuonna 2004 antama käsky määrittää kasvatustyön elimet seuraavalla tavalla: Kasvatustyön elinten joukkoon kuuluvat: päähallinto, asevoimien puolustushaarojen kasvatustyön hallinnot, sotilaspiirien, laivastojen; asevoimien huoltojoukkojen kasvatustyön osasto; asevoimien aselajien kasvatustyön hallinnot (osastot) - - komentajan kasvatustyönalan apulaisten ja heidän alaistensa henkilöiden virat rykmenteissä, pataljoonissa, komppanioissa (jne.) 27. Joulukuussa 2010 julkistettujen tietojen mukaan kasvatustyön organisaatiota ollaan kuitenkin puolustusministerin päätöksellä osana asevoimien reformia järjestämässä uudelleen, ja 24 Moraalis-psykologisen tuen määritelmiä tarkemmin tässä työssä, ks. luku Venäjän puolustusministeriö 2011d. 26 Venäjän puolustusministeriö Asetus asevoimien kasvatustyön elimistä, ks.: Venäjän puolustusministeri 2004, liite 1, kohta 2. 20

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan. Roope Uusitalo Professori, HECER

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan. Roope Uusitalo Professori, HECER Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Roope Uusitalo Professori, HECER Asevelvollisuus kustannustehokkain tapa organisoida maanpuolustus Totta jos kustannuksiksi lasketaan vain suorat valtion

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen nykyisellään Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmä Valikoivuuden lisääminen varusmieskoulutuksessa Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian laitos TieVie-koulutuksen seminaari 16.1.2003 Jyväskylä Lähtökohtia Johdatus historiatieteeseen - historian perusopintojen

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus_JenniVirtanenlpdf; Oikaisuvaatimus_JenniVirtanen2.pdf; Oikaisuvaatimus Jenni Virtanen.docx;

Oikaisuvaatimus_JenniVirtanenlpdf; Oikaisuvaatimus_JenniVirtanen2.pdf; Oikaisuvaatimus Jenni Virtanen.docx; Oikaisuvaatimus - Hyvinvointitoimiala Kirjaamo Sivu 111 Oikaisuvaatimus Joanna Nurminen su 7.2.2016 13:04 Vastaanottaja:Hyvinvointitoimiala Kirjaamo < hyvinvointitoimiala@turku.fi>;

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Varusmiesten tuen tarve. Sosiaalikuraattori, VTM Viivi Lehtinen KAARTJR

Varusmiesten tuen tarve. Sosiaalikuraattori, VTM Viivi Lehtinen KAARTJR Varusmiesten tuen tarve Sosiaalikuraattori, VTM Viivi Lehtinen KAARTJR 8.9.2014 Sotilassosiaalityöstä Sotilassosiaalityön juuret ovat toisen maailmansodan aikaisessa valistus- ja virkistystoiminnassa (Tarja

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Avio - varallisuusoikeus. Tapani Lohi

Avio - varallisuusoikeus. Tapani Lohi Avio - varallisuusoikeus Tapani Lohi TALENTUM PRO Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2025-2 ISBN 978-952-14-2026-9 (verkkokirja)

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso KIINTEISTÖNvälitys ja -arviointi TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2159-4 ISBN 978-952-14-2160-0 (sähkökirja) Print Best 2014

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot