OPAS 1- VUOTIAAN LAPSEN PERHEELLE
|
|
- Anja Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPAS 1- VUOTIAAN LAPSEN PERHEELLE 1-vuotias on nopea uuden oppija! 1-vuotias lapsi oppii nopeasti uusia asioita ja pystyy vaikuttamaan entistä enemmän tapahtumiin ja asioihin. Hän tutustuu itseensä, läheisiinsä ja ympäristöönsä innokkaasti. Lapsi oppii kävelemään ja ilmaisemaan itseään. Lapsi oppii jatkuvasti uusia asioita omassa tahdissaan. Vanhemman tehtävänä on tukea lasta ja asettaa rakastavia rajoja sekä kestää lapsen kiukkua. Vuoden vanha lapsi on touhukas pieni tutkija, joka on luottavainen omiin kykyihinsä. Hän on oppinut monia taitoja, joita hän haluaa kokeilla, ja tehdä asioita enemmän itsenäisesti. Uudet taidot tuottavat iloa ja onnistumisen riemua. Lapsi pystyy pitämään jonkin aikaa vanhemmastaan mielikuvan, mikä antaa turvallisuutta tutkia ympäristöä omin päin. Lapsi voi puuhailla joitain hetkiä yksin ja palata välillä tankkaamaan hellyyttä ja turvallisuutta vanhemman sylistä. Lapsi oppii kävelemään keskimäärin vuoden ikäisenä, mutta osa voi oppia vasta lähempänä 1½-vuotispäiväänsä. Aluksi lapsi kävelee tanakassa asennossa jalat harallaan. Harjoittelu parantaa taitoja ja lähempänä kahden vuoden ikää moni lapsi osaa kävellä jo takaperinkin. Taitojen karttuessa lapsi alkaa kiipeillä, juosta, kurotella ja heitellä esineitä. Kodin turvallisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Ovatko lääkkeet, pesuaineet ja alkoholit lapsen ulottumattomissa? Lapselle on hyvä laittaa jalkoihin jarrusukat ja mattojen alle voi laittaa liukuesteet. Lisäksi on hyvä tarkistaa, onko teräviä kulmia lapsen tasolla. Rappusissa on hyvä olla portit ja ovissa turvalukot. Vinkki! Kannattaa muistaa, että jokainen lapsi kasvaa ja kehittyy omaa yksilöllistä vauhtiaan, joten toisiin lapsiin vertailu on usein turhaa. Kehitysvaiheet ovat suuntaa antavia. Jos jokin asia huolettaa lapsen kehityksessä, kannattaa herkästi olla yhteydessä neuvolaan.
2 Innokas puheen opettelija Toisen vuoden ehdottomasti tärkein tapahtuma on puheen kehitys. Ensimmäinen sana lapsen suusta tulee noin vuoden ikäisenä. Sanavarasto laajenee pikkuhiljaa lapsen yksilöllisen kehityksen mukaisesti. Lapset yrittävät matkia ja tapailla monia sanoja. 1- vuotiaana osa lapsista alkaa muodostaa helppoja lauseita, kun taas toisilla ensimmäiset sanat ilmaantuvat vasta lähempänä kahden vuoden ikää. 1½-vuotiaan lapsen sanavarasto on noin sanaa. Puheen oppimisen nopeuteen voi vaikuttaa. Ympäristön virikkeillä kuten lapsen puhetapailuun vastaaminen, lapselle puhuminen ja esineiden nimeäminen sekä kirjojen lukeminen auttavat puheen kehityksessä. Merkitystä on myös lapsen persoonallisuudella ja perinnöllisillä ominaisuuksilla. Lapsen takertuminen vanhempiinsa Toisella ikävuodella lapsi alkaa oivaltaa, että hän on äidistään ja isästään erillinen henkilö ja lapsi alkaa pelätä vanhempiensa menettämistä. Lapsi alkaa seurata vanhempiaan tiiviisi sekä ahdistuu ja loukkaantuu helposti. Lapsi saattaa takertua vanhempiinsa ja vierastaa perheen ulkopuolisia henkilöitä. Lapsesta saattaa tulla myös mustasukkainen, jos näkee vanhempansa ottavan syliin toisen lapsen. Takertuvan vaiheen jälkeen seuraa kehitysvaihe, jolloin lapsi haluaa toimia entistä enemmän omin päin ja yrittää suoriutua itse arkiaskareista. Lapsi alkaa ottaa vanhempiinsa kontaktia uusilla hienoilla taidoilla kuten puheen ja leikin avulla. Vanhempien kannustuksella ja innostuksella lapsi peilaa omia tunteitaan vanhempien tunteista ja saa sitä kautta arvostusta ja huolenpitoa. Lapsen tunne-elämän kehitystä edesauttaa se, että vanhempi ymmärtää lapsen tunteita ja opettaa lasta tunnistamaan niitä. Vinkki! Tutti, lelu tai unirätti voi olla tärkeä turvallisuuden lähde, kun lapsi joutuu olemaan erossa vanhemmistaan.
3 Kuinka paljon lapsi kasvaa? Lapsen kasvu hidastuu jonkin verran ensimmäisen ikävuoden huimasta kasvusta. Paino lisääntyy vuodessa n. 3 kg ja pituus n cm. Kun lasta mitataan neuvolassa, kiinnitetään huomiota siihen, että lapsi kasvaa tasaisesti. Huomiota kiinnitetään myös siihen, että lapsi voi yleisesti hyvin. Lisätietoa lapsen kehityksestä: Lapsen kehitys Lapsen liikunnallinen kehitys Lapsen fyysinen kehitys Uni Yksivuotias lapsi tarvitsee unta noin tuntia vuorokaudessa, mutta unentarve on kuitenkin yksilöllistä. Lapsen unirytmiin ja sen kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät ja nukahtamistavat voi olla hyvinkin erilaisia. Osa yksivuotiasta pärjää yksillä päiväunilla, kun toinen taas tarvitsee kahdet. Yksivuotias on kuin tutkimusmatkailija, joka innostuu uusista asioista ja tarkkailee ympäristöä tarkasti. Päivittäinen yhdessä tekeminen takaa sen, että lapsi on illalla väsynyt ja nukahtaa hyvin. Joskus lapsi voi kuitenkin olla niin innoissaan uusista taidoistaan, että ei malta nukkua. Nukkumaanmenoa voi hankaloittaa se, että kuukauden ikäisellä lapsella on kehityksessään takertumisvaihe, jolloin vanhemmista erossa oleminen on vaikeaa. Muita uniongelmia voi olla esimerkiksi hampaiden puhkeaminen. Tärkeää on pitää päivärytmi säännöllisenä, jossa vuorottelevat ruokailu, leikki, seurustelu, ulkoilu ja päiväunet. Toistuvat iltatoimet ennakoivat nukkumaanmenoa ja tuovat lapselle turvallisuuden tunnetta. Myös viikonloppuisin pitäisi noudattaa säännöllistä rytmiä. Uniongelmat voivat olla myös reagointia elämänmuutoksiin esim. päiväkodin aloittamiseen vanhempien töihin mennessä. Vinkkejä unen tuloon: Pidä iltarituaalit tuttuina, koska ne helpottavat nukahtamista Huolehdi, että nukkumisympäristö on hyvä: vuodevaatteet puhtaita, huone raikas ja lämpötilaltaan sopiva Leiki ja vietä aikaa lapsen kanssa päivän aikana. Yhdessäolo antaa lapselle hellyyttä ja hoivaa, mikä antaa pohjan rauhalliselle yöunelle
4 Tee illasta rauhallinen. Lapsen on helpompi nukahtaa, kun iltaa kohden koko perhe rauhoittuu. Lapsi aistii helposti vanhemman kiireen ja kärsimättömyyden Lasta on hyvä kannustaa nukkumaan omassa sängyssään. Jos lapsi pelkää, sitä voi lievittää himmeällä valaistuksella ja jättämällä oven raolleen, josta lapsi kuulee kodin ääniä. Uniriepu tai lelu voi helpottaa nukahtamista Kun lapsi täyttää kaksi vuotta, nukkumaanmenohetki voi muuttua rajojen koetteluksi. Tällöin vanhemmilta vaaditaan määrätietoisuutta ja johdonmukaista, mutta lempeää asennetta. Uni on lapselle tärkeää ja vanhempi vastaa siitä, että lapsi nukkuu riittävästi Jos lapsella on vaikeuksia nukahtaa, univaikeuksiin voi saada apua kotiunikoulusta. Lisätietoa saat halutessasi tämän linkin kautta: Unikoulu Pikkulapsen ravitsemus Terveellinen, monipuolinen ja säännöllinen ruokavalio on tärkeää kasvavalle lapselle. Ravitsemustottumukset opitaan jo varhaislapsuudessa. Vanhempien ja koko perheen ruokavalinnat vaikuttavat siihen, mitä lapsi syö ja miten hän tottuu syömään. Noin yhden vuoden iässä lapsi alkaa syödä samaa ruokaa muun perheen kanssa pöydän ääressä, eikä ikään liittyviä ruokarajoituksia enää tässä iässä ole. Makeita, suolaisia ja rasvaisia ruokia ja välipaloja on hyvä välttää. Ravitsemussuositusten toteutuminen myöhemmällä iällä helpottuu, kun lapsi on oppinut pienestä pitäen syömään vähäsuolaista ja terveellistä ravintoa.
5 Vinkki! Hyvin usein lapsen ruokavalio heikkenee lapsen siirryttyä syömään muun perheen kanssa yhteistä ruokaa. Koko perheen ruokavalioon on silloin kiinnitettävä huomiota. Muista pitää ruoka-ajat säännöllisinä ja ruuan laadun monipuolisena. Käytä runsaasti täysjyväviljoja, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Käytä pehmeää rasvaa ravintorasvoina. Suositusten mukaan rasvattomia maitotuotteita on hyvä saada 5-6dl päivässä. Suosi laadukkaita välipaloja, jotka vievät nälän ja ovat terveellisiä esim. kasvikset, hedelmät, leipä ja maito sekä vähäsokeriset viilit ja jugurtit. Muista janojuomana vesi. Lasta ei kannata opettaa naposteluun. Kannusta ja salli lasta omatoimisuuden opetteluun. Tee ruokatilanteesta kiireetön ja miellyttävä. Lapsen ruuan voi ruuanvalmistuksen yhteydessä erottaa muiden ruuasta, jos ruokaa maustaa voimakkaasti. Rasvainen ja paistettu ruoka ei sovi pienelle lapselle. Ruokailussa tärkeää on säännöllisyys, monipuolisuus, vähäsuolaisuus, myönteinen ilmapiiri ja kiireettömyys. Tärkeää on, että lapsella on mahdollisuus omatoimisuuteen ja opetteluun. Vuoden ikäinen on jo taitava lusikan käyttäjä, jos hänen annetaan harjoitella omatoimista syömistä. Tällöin vanhemmilta vaaditaan hieman sotkunsietokykyä. Yli 1-vuotias saa juoda jo tavallista maitoa. Maitotuotteisiin totuttelu on jo alkanut ennen yhden vuoden ikää hapanmaitotuotteiden kokeilulla. Lapsi voi syödä kerrallaan vain pieniä annoksia, joten tarjoa hänelle aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala sekä 1-2 välipalaa. Lapsi syö yleensä sen määrän ruokaa, jota tarvitsee ja säätelee itse ruokamääränsä. Lasten välillä on kuitenkin tässäkin eroja. Sokerin käyttö häiritsee nälän tunnetta ja ruuan määrän säätelyä. Sopivasta ruuan saannista kertoo kasvukäyrä, omat huomiot ja lapsen tyytyväisyys ja yleisvointi. Lapselle on tyypillistä vierastaa uusia makuja. Uutta ruokaa on tarjottava monta kertaa, mikä vähentää epäilevää asennetta.
6 Vinkkejä makutottumusten kehittymiseen: Ensiksi uusi ruoka voi olla esillä ruokapöydässä ja lapsi saa vain katsella sitä Seuraavaksi lapsi voi ottaa vähän uutta ruokaa lautaselleen tuttujen makujen lisäksi Lopulta lapsi voi maistaa ruokaa Uuteen ruokaan totuttelu vie noin kertaa Kehu ja rohkaise lasta, mutta älä pakota maistamaan Vanhempien ja muiden esimerkki on tärkeää uuden ruuan kokeilussa Tee ruokahetkestä miellyttävä Lisää vinkkejä uusien makujen kokeiluun tämän linkin kautta: Tutustu ruokamaailmaan makukoulun avulla Hampaiden hoito 1-vuotiaalle lapselle puhkeaa useita hampaita. Kun lapsi lähestyy kahden vuoden ikää, on hänelle hampaita tullut kaikkiaan jo noin On tärkeää kuitenkin muistaa, että lasten hampaiden kehitys on yksilöllistä. On tärkeää välttää ruuan liiallista hienontamista, koska karkean ruuan syömisestä on hyötyä niin suun hienomotoriikan kehittymiselle kuin lapsen hampaiden kehitykselle. Osa 1-vuotiaista lapsista käyttää tuttia ja sen käyttö voi olla heille erittäinkin tärkeää. Tutissa olisikin hyvä kiinnittää huomiota siihen, että se olisi litteä eli niin kutsuttu anatominen tutti. Pitkään jatkuva tutin käyttö voi aiheuttaa lapselle purentavirheitä. Jos on valittava peukalon imemisen ja tutin väliltä, on tutti kuitenkin parempi vaihtoehto, koska siitä on myöhemmässä vaiheessa helpompi päästä eroon. Jos yli vuoden ikäistä lasta imetetään, erityisesti öisin, olisi tärkeää huomioida, että se saattaa lisätä lapsen hampaiden reikiintymistä. Vinkki! Lapsen hampaita tulisi pestä aamuin illoin pehmeällä Hammastahnaksi suositellaan lasten omaa fluorihammastahnaa. hammasharjalla.
7 Lisää tietoa hampaiden hoidosta: Lapsen hampaiden hoito Vanhemmuus Lapsiperheen arkeen kuuluu monenlaisia aineksia. Pikkulapsiperheen arki on vaativaa aikaa. On sairasteluja, yöllisiä heräämisiä, väsymystä sekä riitelyä. Itsenäistä elämää viettäneille aikuisille voi olla yllätys, miten paljon lapsi muuttaa heidän elämänrytmiään. Yöunet saattavat jäädä vähäisiksi ja väsymys kiristää ilmapiiriä ja parisuhdetta. Vanhemmat ovat joskus jaksamisensa äärirajoilla, mutta löytyy myös hetkiä, jolloin voi iloita kumppanista, parisuhteesta ja rakkaudesta. Lisäksi vanhempana nauttii lapsen kasvamisesta ja uuden oppimisesta. Olenko riittävän hyvä vanhempi lapselleni? Monet isät ja äidit pohtivat tätä kysymystä. Hyvään vanhemmuuteen ei ole mitään tiettyä määritelmää, sillä hyvä vanhempi voi olla monin eri tavoin. Siihen, miten voi olla riittävän hyvä vanhempi vaikuttavat monet eri tekijät esimerkiksi oma menneisyys ja tämänhetkinen elämäntilanne. On tärkeää pitää huolta myös omasta hyvinvoinnista. Kannattaa pitää huolta niin parisuhteesta, yhteisöllisyydestä, vanhemmuudesta ja muistaa pitää huolta myös itsestään. Varsinkin äidit lasten ollessa pieniä pyrkivät täydelliseen vanhemmuuteen ja unohtavat oman hyvinvointinsa. Vaikka jollain osa-alueella menisi huonosti, muut osat tukevat ja auttavat vaikeissa hetkissä.
8 Monet vanhemmat pohtivat, miten lasta hoidetaan, kun vanhemmat ovat töissä. Kolme ensimmäistä vuotta ovat lapsen persoonallisuuden kehityksen kannalta tärkeässä asemassa, ja monet vanhemmat haluaisivat hoitaa lasta itse mahdollisimman paljon. Kuitenkin monille vanhemmille töihin paluu on rahallisesti ja henkisesti tärkeää, ja silloin tulee miettiä omalle lapselle paras mahdollinen päivähoito. Lisäksi kannattaa harkita, jos mahdollisuus olisi työskennellä vain osan aikaa päivästä. Jokainen lapsi tarvitsee pysyviä, rakastavia ja vastavuoroisia ihmissuhteita. Lapsi tarvitsee toistuvia kokemuksia siitä, että hänestä välitetään ja hänet hyväksytään sellaisena kun hän on. Lapsi tarvitsee huolenpitoa, turvaa ja läheisyyttä sekä iänmukaisia sääntöjä ja rajoja. Mietittävää pikkulapsiperheen vanhemmalle: Mitkä asiat tuottavat minulle iloa ja mielihyvää vanhemmuudessa? Mikä auttaa jaksamaan paremmin? Missä tarvitsen tukea? Miten saan enemmän aikaa itselle ja parisuhteelle? Miten yhteensovitan työn, harrastukset ja perhe-elämän perheelle sopivaksi? Rajoja lapselle 1-2-vuotias lapsi osaa jo noudattaa yksiosaisia sekä lyhyitä kieltoja. Lapsi kestää jo pieniä rajoituksia ja tarvitsee jo joitain pysyviä sääntöjä.
9 Jokaisessa perheessä on omat säännöt, joita vanhemmat ovat miettineet lastensa parhaaksi. Perheen sääntöjä mietittäessä on vanhempien tärkeää muistaa, että sääntöjä on sopivasti, mutta ei liikaa. Rajojen avulla lapsi oppii ottamaan toisia huomioon ja hoitamaan omia velvollisuuksiaan taitojensa mukaisesti. Rajoilla vanhempi muun muassa suojelee lastaan, luo lapselle turvallisuutta sekä opettaa mitkä asiat ovat hyväksyttyjä ja mitkä eivät. Vanhemman rooliin kuuluu tuottaa lapselle myös pettymyksiä ja vastaanottaa niiden seuraukset. Lapsen pettymys voi tuottaa vanhemmassa epävarmuutta ja syyllisyyttä rajojen asettamisesta. Joskus vanhempi saattaa antaa lapselle periksi tällaisessa tilanteessa joko siksi, että pääsee silloin itse helpommalla tai koska kokee niin paljon syyllisyyttä asiasta. Tällainen käytös toistuvasti voi olla lapselle vahingollista, koska vanhemman uskottavuus lapsen silmissä heikkenee silloin. Vinkki! On hyvä muistaa, että rajoja lapsella on oltava sopivissa määrin, ei liian paljoa eikä liian vähän. Jokaisessa perheessä rajat ovat erilaiset ja yksilölliset, joista perhe sopii ja päättää itse. Lisää rajoista ja niiden asettamisesta lapselle pääset lukemaan näiden linkkien kautta: Rajojen muodostaminen lapselle Rajojen asettaminen Lapsen rajojen kokeilu Tärkeät tukiverkostot Monesti lapsiperheen tukiverkostoon kuuluvat isovanhemmat. Isovanhemmat pystyvät tarjoamaan lapselle ja muulle perheelle turvallisen tukiverkon olemalla läsnä lapsen elämässä sekä auttamalla ja tukemalla mahdollisuuksien mukaan perhettä. Kaikilla perheillä tukiverkostoon eivät kuulu isovanhemmat, vaan verkostoon voi kuulua myös muita sukulaisia tai läheisiä ihmisiä. Joissakin tilanteissa taas perheen tukiverkosto voi asua kaukana, eikä siksi ole läsnä perheen arjessa. On olemassa myös erilaista tukitoimintaa, josta voi olla apua perheille, joilla tukiverkostoa ei ole. Tällaisia tukitoimintoja ovat esimerkiksi tukihenkilöt ja tukiperhetoiminnat, jotka tukevat perhettä heidän arjessaan. Vinkki! Tärkeintä oman perheen tukiverkostossa on se, että perhe kokee sen hyväksi ja luotettavaksi.
10 Lisää tukitoiminnasta pääset lukemaan näiden linkkien kautta: Tukihenkilötoiminta Tukiperhetoiminta Perheen yhteinen tekeminen Tärkeää olisi, että jo pienenkin lapsen kanssa vanhemmat tekisivät yhteisiä, koko perheen, asioita. Tekemisten ei tarvitse olla ihmeellisiä, vaan niiden tarkoituksena onkin juuri se, että perhe viettäisi yhdessä aikaa. Nykypäivänä vanhempien työelämä voi olla kiireinen ja elämä muutenkin hektistä, siksi olisikin hyvä huomioida myös koko perhettä yhteisten tekemisten kautta. Ei ole mitään yhtä tiettyä asiaa, jota perheiden tarvitsee tehdä, vaan jokainen perhe voi omien mieltymystensä mukaan tehdä erilaisia asioita. Esimerkiksi toiselle perheelle yhteinen tekeminen voi olla ulkoilu koko perheen voimin, kun taas toiselle yhteinen tekeminen voi tarkoittaa sitä, että perhe käy yhdessä musiikkileikkikoulussa. Yhdessä tekemällä vanhempien ja lasten väliset siteet lujittuvat ja yhdessä tekemisestä nauttii varmasti koko perhe. Vinkki! Perheen suunnitellessa yhteistä tekemistä on olennaista muistaa, että se on juuri perhettä miellyttävää ja sellaista mikä sopii perheelle! Perheen huomioiminen on tärkeä osa jokapäiväistä arkea. Erilaisiin perheen yhteisiin tekemisiin ja tapahtumiin pääset näiden linkkien kautta: Turun kaupungin tapahtumakalenteri perheille Vinkkejä lapsiperheille Kirkonrotan toimintaa perheille Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaa perheille Kidventures
11 Sisarussuhteet Sisarussuhde on lapsen pitkäkestoisimpia ja tärkeimpiä ihmissuhteita, joka tarjoaa lapselle mahdollisuuden harjoitella erilaisia olennaisia elämisen taitoja, kuten esimerkiksi jakamista ja anteeksi antamista. On normaalia, että sisarussuhteisiin kuuluu välillä voimakkaitakin positiivisia ja negatiivisia tunteita. Vanhempien tehtävä on kohdella lapsiaan tasapuolisesti, samalla jokaisen yksilölliset piirteet ja tarpeet huomioon ottaen. On tärkeää, että lapsi tuntee olevansa vanhemmilleen ainutlaatuinen ja ettei lapsi koe, että vanhemmat vertailevat häntä toisiin sisaruksiin. Sisaruksia kannattaa kannustaa yhteisiin leikkeihin, jolloin sisarukset huomaavat tulevansakin toistensa kanssa toimeen. On hyvä, että lapset itse ratkaisevat omat riitatilanteensa, niin ettei vanhempi puutu niihin. Lapsia voi opettaa ja kannustaa ratkaisemaan keskinäiset riitatilanteet keskenään asioista keskustelemalla. Yleensä kun perheeseen syntyy uusi vauva, saattaa lapsi osoittaa mustasukkaisuutta. Mustasukkaisuuden osoittaminen on täysin normaalia. Vanhempi lapsi saattaa pelätä menettävänsä vanhempiensa rakkauden. Mustasukkaisuus voi ilmetä monin erilaisin tavoin, kuten esimerkiksi itkuisuutena, kiukkukohtauksina ja nukahtamisvaikeuksina. Yleensä sisaruskateus vähenee, kun lapsi huomaakin, että sisarus onkin mukava leikkikaveri, eikä hänestä tarvitse olla huolissaan. Mustasukkaisuuteen vaikuttaa esimerkiksi lapsen ikä ja temperamentti sekä vanhempien reagointi lapsen mustasukkaisuustilanteisiin.
12 Mustasukkaisuuden kohtaaminen ja sen lieventäminen lapsiperheessä: Vanhemmalle lapselle on tärkeää kertoa tulevasta perheenlisäyksestä jo raskauden aikana, jotta lapsi saa valmistautua uuden sisaruksen tuloon rauhassa. On tärkeää, että vanhempi lapsi pääsee sairaalaan katsomaan äitiä ja uutta sisarusta. On hyvä kuitenkin muistaa, että lapsen keskittyminen ei välttämättä riitä vielä kovin pitkäksi aikaa uuteen sisareen! Vanhempi lapsi on hyvä ottaa mahdollisuuksien mukaan uuden sisaruksen hoitoon avuksi. Aina kun lapsi osallistuu vauvan hoitoon, on tärkeää antaa kannustusta ja positiivista palautetta hänelle. Lapsen kanssa on hyvä myös harjoitella yhdessä vauvan hellää koskettamista, koska välillä lapset saattavat vahingossa esimerkiksi kokeilla vauvan silmää tai tehdä jotakin muuta mikä voi satuttaa vauvaa. Kahdenkeskinen aika vanhemman sisaruksen kanssa on tärkeää. Tehkää asioita joista lapsi tykkää, kuten esimerkiksi ulkoilkaa tai leikkikää yhdessä. Jos lapsi ilmaisee kielteisiä tunteita uudesta sisaruksesta, on lasta ymmärrettävä ja negatiivisillekin asioille annettava tilaa. On ajateltava niin, että on hyvä jos lapsi jakaa ikäviä asioita vanhempiensa kanssa. Lisää sisarussuhteista ja mustasukkaisuudesta pääset lukemaan näiden linkkien kautta: Sisarussuhteet Mustasukkaisuus perheessä
13 Median käyttö perheessä 1-2-vuotias on kehittynyt vauvasta pikkulapseksi ja jatkaa tutustumista ympäristöönsä. Lapsi yhdistää erilaiset havainnot, oppii hahmottamaan kokonaisuuksia ja omaksuu uusia käsitteitä. Lapsi on kiinnostunut kuvista ja niiden katselusta. Kuvia katsellessa lapsi oppii nimeämään asioita ja sanoittamaan perustunteita aikuisen opastuksella. Medialla tarkoitetaan kirjoja, lehtiä, musiikkia, elokuvia, televisio-ohjelmia ja digitaalisia pelejä. 2- vuotias lapsi on innoissaan mediassa näkyvistä yllättävistä asioista esim. jonkun löytyminen piilosta, ja kommelluksista. Tässä iässä lapsi nauttii lauluista, runoista ja loruista, musiikista sekä kuvakirjoista. Lapselle sopivimpia mediamuotoja ovat ne, joita hän voi tutkia rauhassa esim. kuvakirjat. Lapsi ei tarvitse digitaalista mediaa kehittyäkseen. Vanhemman kanssa yhdessä jaetut hetket ja emotionaalinen tuki tarjoavat lapselle riittävästi ärsykkeitä ja viihdykettä. Television, tietokoneen tai tabletin leikit tai digitaaliset lelut eivät korvaa vuorovaikutusta vanhemman kanssa. Lisäksi monet lapsille suunnatut ohjelmat voivat olla liian hurjia ja monimutkaisia lapselle. On tärkeää muistaa lapsiperheissä siirtyä käyttämään nettiä, televisiota ja tietokonetta vähitellen. Taaperoikäisen ruutuaika tulee rajata vain lyhyisiin hetkiin. Etenkin television värikkäät hahmot ja mukaansatempaava musiikki voi houkuttaa lasta viihtymään ruudun äärellä siitä huolimatta, että ärsyketulva saattaa rasittaa häntä. Lapselle rakentuu perusturvallisuuden tunne alle 3-vuotiaana. Pieni lapsi joka on nähnyt vanhempien tv-ohjelmia missä esimerkiksi lapsi menettää vanhempansa saattaa vaikuttaa lapsen perusturvallisuuden muodostumiseen. Lapsi ei myös erota vielä tarua ja todellisuuttatoisistaan. Siksi olisikin tärkeää, että vanhempi keskustelisi televisio-ohjelmista niin, että lapsi ymmärtäisi, ettei kaikki televisiossa nähty ole totta.
14 Vinkki! Vanhemman omaa mediankäyttöä on myös hyvä tarkastella. On tärkeää muistaa, että vanhempi antaa omalla median käytöllään mallin lapselle siitä miten mediaa käytetään ja miten mediasisältöjä arvioidaan. Moni vanhempi lisää lapsestaan kuvia sosiaaliseen mediaan, vanhemman olisi hyvä kuitenkin miettiä, että haluaako lapsi esimerkiksi murrosikäisenä, että vanhemmat ovat laittaneet hänestä aikoinaan lapsuudenkuvia internetiin. Lisätietoa: Media alle 3-vuotiaan arjessa
Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotNeuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika
Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat
LisätiedotKALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA
KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT
LisätiedotUNIKOULU OSASTOLLA B 21
UNIKOULU OSASTOLLA B 21 UNIKOULU OSASTOLLA B 21 Unenseurant alomake lapselle Nimi Täyttöohjeet * Nukkumisajat = * Herääminen yöllä / päiväunilla X nukahtaa itsekseen О nukahtaa saatuaan tutin T nukahtaa
LisätiedotOhjeita lapsiperheille
Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotSota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.
Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.2018 Sisältö Ruokakasvatus mitä ja miksi? Lapsen ruokaportaat Terveyttä ruoasta
LisätiedotTerveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun
Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotPÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä
PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
Lisätiedot1-2 VUOTIAAN KEHITYS
1-2 VUOTIAAN KEHITYS Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Vuoden vanha lapsi on touhukas pieni maailmanvalloittaja, jolla on rajaton luottamus omiin kykyihinsä. Lapsi on hyvin kiinnostunut ympäristöstään.
LisätiedotHyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava
Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan
LisätiedotAlle 1-vuotiaan ruokailu
SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena
LisätiedotLAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona
LAPSEN VANHEMMILLE Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona 1 TÄMÄN OHJELEHTISEN TARKOITUS: antaa ohjeita ja tukea kotona toteutettavaan uni valverytmitykseen ohjeet ovat suuntaa antavia,
LisätiedotMiten vauvan unirytmi kehittyy?
Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.
Lisätiedot4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN
1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET
LisätiedotOdotusaika. Hyvät vanhemmat
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotRakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat
Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.
LisätiedotOpas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta
KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.
LisätiedotVAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE
VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE Tarvekartan tekijät : Vauvat näkyväkäsi-työryhmä / Kivikko, Helsinki: Aalto Tiiu, Alarto Liisa, Jurvelin Åvist Sari, Laaninen Katri, Lukka Kirsi, Manninen Eija,
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotVANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT
VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotMennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille
Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään mediaan liittyviä asioita ja riittävän unen merkitystä.
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
Lisätiedotsantasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v.
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Olen luonteeltani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: LAPSEN PERUSHOITOKÄYTÄNNÖT 1 Onko lapsi ollut
LisätiedotSISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?
Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
Lisätiedot1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus
1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotKASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI
VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU
LisätiedotHyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio
Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotHyvät eväät läpi lapsuuden
Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen
Lisätiedot4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA
4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi
Lisätiedot1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä
Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA
LisätiedotLastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti
Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Ranuan kunnan kuntastrategia: hyvinvoiva kuntalainen, laadukkaat lähipalvelut Riskittömin perhekuntoutus
LisätiedotTERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille
TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.
Lisätiedot2 lastentarhanopettajaa - 1 lastentarhanopettaja. Päiväkodin johtaja (työskentelee molemmilla osastoilla), ruokapalvelutyöntekijä sekä ryhmäavustaja
3-6-vuotiaat alle 3-vuotiaat 2 lastentarhanopettajaa - 1 lastentarhanopettaja ja 2 lastenhoitajaa ja 3 lastenhoitajaa Päiväkodin johtaja (työskentelee molemmilla osastoilla), ruokapalvelutyöntekijä sekä
LisätiedotTAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA
LisätiedotAhvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotSisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...
Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotKämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma
Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri
LisätiedotHavusten varhaiskasvatussuunnitelma
Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä
Lisätiedot1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA
1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...
LisätiedotUrheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008
1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu
LisätiedotTOIMINTAA RUUAN VOIMALLA
TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan
LisätiedotIloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositus vanhempainiltamateriaali
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositus vanhempainiltamateriaali 1. Vauhti virkistää vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä! Lapsi oppii touhuamalla, yrittäen
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotVANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE
VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotPureskeltua tietoa hampaiden hyväksi
Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
LisätiedotPienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto
Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotLAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA
1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero
LisätiedotHerukan päiväkodin toimintasuunnitelma
Herukan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja uusien asioiden oppimiselle. Pienryhmässä on turvallinen ilmapiiri,
LisätiedotVAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:
VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotTervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan
Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan
LisätiedotPIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA
PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA 1/2, Vuorohoidon haasteet ja hyvät puolet Eija Salonen Väitöskirjatutkija, KM Videoluennolla pohdimme Millaisia lapsen hyvinvoinnin alueita varhaiskasvatus
LisätiedotLapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä
Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotMITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry
MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi
LisätiedotKeski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt
Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön
LisätiedotMINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle
MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotTERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!
TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
LisätiedotEtelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
LisätiedotHELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA
HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA LISÄÄ LIIKUNTAA PÄIVÄÄN JA VIIKKOON VANHEMMAT UIVAT UI KESÄKSI KUNTOON - KAMPANJAN MERKEISSÄ KUUKAUDEN AJAN, TAVOITELLEN VESILIIKUNTAMINUUTTEJA
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.
Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
Lisätiedot