ARVIO HALLITUSOHJELMASTA

Transkriptio

1 ARVIO HALLITUSOHJELMASTA

2 TALOUSPOLITIIKAN LINJA Hallitusohjelman talouspolitiikan kaksi elementtiä 1. Yhteiskuntasopimus, jolla tavoitellaan kilpailukyvyn paranemista 2. Sääntelyn keventäminen työmarkkinoilla ja muussa lainsäädännössä Muutoin kasvu- ja elinkeinopoliittinen linja on melko ohut ja vailla konkreettisia esityksiä. Julkisen talouden tasapainottamisen keinot 4 miljardia euroa Välittömät toimet, jotka koostuvat lähinnä leikkauksista 4 miljardia euroa Rakenneuudistukset: kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen (1 mrd. ) ja sote-uudistus (3 mrd. ) 1,5 miljardin euroa Ehdollinen säästölista, jos yhteiskuntasopimusta ei synny

3 TASAPAINOTUS TEHDÄÄN ETUPAINOTTEISESTI 4 miljardin euron välittömät toimet (leikkaukset + maksujen nostot) Valtio: 3 mrd. Kunnat: 700 milj. Sosiaaliturvarahastot: 330 milj. Tasapainotuksen kohdentuminen vuositasolla 2016: 1,4 mrd. 2017: noin 1 mrd. 2018: 700 milj. 2019: 800 milj

4 LEIKKAUSTEN KARKEA KOHDENTUMINEN Etuudet (ml. indeksikorotusten leikkaaminen ja opintotuki): 1,7 mrd. Maksujen korotukset (päivähoito ja sote): 220 milj. Koulutus (ml. indeksikorotusten leikkaaminen, opintotuen 90 milj. huomioitu etuuskohdassa): 625 milj. Päivähoito: 150 milj. Sote-palvelut: 450 milj. Työvoimapolitiikka: 110 milj. Kehitysyhteistyö: 300 milj. Muut (lähinnä elinkeinotuet, maatalous ja hallinto): 700 milj. Noin 2 mrd. kohdistuu suoraan kotitalouksien ostovoimaan. Noin 1,2 mrd. kohdistuu koulutukseen ja sote-palveluihin

5 LEIKKAUSTEN KOHDENTUMINEN: ANSIOTURVAAN 200 MILJOONAN EURON LEIKKAUS Tarkoittaa noin 7 %:n leikkausta etuusmenoihin. Vrt. raamisopimuksen & työllisyys- ja kasvusopimuksen parannukset: lisäsivät menoja noin 140 miljoonaa euroa. Mm. lomakorvauksen jaksotuksen poisto, omavastuuajan lyhennys 5 päivään, 300 euron suojaosa, sovitellun päivärahan rajojen korotukset Jos leikataan tasaisesti kaikista päivärahoista Palkka /kk: leikkaus päivärahasta noin 70 /kk Palkka /kk: leikkaus päivärahasta noin 100 /kk Palkka /kk: leikkaus päivärahasta noin 130 /kk Muita keinoja Keston lyhennys? Työssäoloehdon pidennys?

6 LEIKKAUSTEN KOHDENTUMINEN: MUU TYÖTTÖMYYSTURVA 200 miljoonan euron ansioturvaleikkauksen lisäksi indeksikorotuksia leikataan työmarkkinatuesta peruspäivärahasta ja ansioturvan perusosasta. Vuonna 2016 indeksikorotukset jäädytetään kokonaan. Vuoden 2016 jälkeen indeksikorotukset tehdään maltillisen palkkaratkaisun sopimuskorotusten suuruisina (kuten vuonna 2015). Leikkaus milj. /vuosi Esimerkiksi 1,5 %:n inflaatiolla indeksikorotuksen puolitus laskisi työmarkkinatuen ostovoimaa noin 5 /kk. Vuorottelukorvauksesta leikataan 50 miljoonaa euroa. Tarkoittaa määrärahojen puolittamista. Mahdollisia keinoja: vapaalle pääsyn ehtojen radikaali tiukentaminen, keston lyhennys ja korvaustason lasku

7 LEIKKAUSTEN KOHDENTUMINEN: LAPSIPERHEET Subjektiivisen päivähoidon rajaus ja ryhmäkokojen nosto 154 milj. Kotona lapsia hoitavien vanhempien lasten päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi. Toisessa vaiheessa myös työttömien vanhempien lasten päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi. Yli 3-vuotiaiden lasten osalta lasten määrä kasvattajaa kohden nostetaan 8:aan (nykyisin 7) eli lapsiryhmissä on jatkossa enemmän lapsia yhtä kasvattajaa kohden. Päivähoitomaksut ja aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut 74 milj. Tarkoittaa maksujen tuntuvaa korotusta. Lisäksi 0-maksuluokan perusteet selvitetään. Vanhempainvapaalta kertyvän loman rajaus (lomaa kertyisi vain 6 kuukauden ajalta) 28 milj. Vanhempainrahakauden korotusosan (30 pv) poisto 10 milj. Lapsilisien indeksisidonnaisuuden lakkautus noin 80 milj. Lapsilisät eivät enää nouse hintatasoa vastaavasti eli lapsilisien ostovoima pienenee

8 LEIKKAUSTEN KOHDENTUMINEN: KOULUTUS Opetukseen, tieteeseen ja kulttuuriin kohdennetut leikkaukset vuoteen 2019 mennessä: 541 milj. Opintotuen leikkaukset sekä korkeakoulujen ja muun hallinnonalan indeksijäädytykset: 130 milj. Leikkaukset yhteensä vuoteen 2019 mennessä 671 milj. Yksi hallitusohjelman kärkihankkeista on ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistus, jolla tavoitellaan yhteensä 248 miljoonan euron säästöjä (rakenneuudistus + takuukorotusten poistuminen). Lukioita tai lukiosäästöjä ei mainita sanallakaan hallitusohjelmassa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen asema omana kokonaisuutenaan koulutusjärjestelmässä lakkaa, kun koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi OKM:n alle. Jatko-opintokelpoisuuden säilyminen ammatillisissa perustutkinnoissa on erittäin hyvä linjaus ja työvoitto. Jatkotyöskentelyssä täytyy kuitenkin edelleen varmistaa se, ettei ammatillisten perustutkintojen laajuutta ja kestoa lähdetä tiivistämään

9 LEIKKAUSTEN KOHDENTUMINEN: KOULUTUS Nuorisotakuuta jatketaan ja kehitetään SAK:n toiveiden mukaisesti. On erittäin hyvä, että kaikille perusasteen päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka. Ehdollisissa lisätoimissa esitetään aikuiskoulutustuen leikkaamista. Kirjauksessa valtion rahoittama aikuiskoulutustuen perusosa korvataan vastaavalla valtion takaamalla lainalla. Tavoitellaan 70 miljoonan euron säästöä. Erittäin kova lisätoimi, joka toteutuessaan romahduttaisi omaehtoisen kouluttautumisen aikuiskoulutustuella kokonaan. Perusosan suuruus vuonna 2015: 705,20 euroa Yhteenveto toisen asteen säästöistä Toisen asteen rakenneuudistus 190 milj. Toisen asteen poistojen takuukorotuksen poistuminen 39 milj. OKM:n valtionosuusindeksit 30 milj. Oppisopimuskoulutus 19 milj

10 LEIKKAUSTEN KOHDENTUMINEN: ELÄKELÄISET Eläkkeensaajien asumistuki yhdistetään yleiseen asumistukeen: säästö 123 milj. Noin 25 %:n heikennys eläkkeensaajan asumistukeen. Kohdistuu lähinnä alle 1500 /kk eläkettä saaviin. Karkean arvion mukaan asumistuki laskisi noin 70 %:lla tuen saajista. Noin 25 %:lla tuen saajista lasku olisi yli 100 /kk. Esim. eläke /kk ja vuokra 650 /kk, asuu Helsingissä: asumistuki laskee 103 /kk (383 -> 280 ) Esim. eläke /kk ja vuokra 500 /kk, asuu maakuntakaupungissa: asumistuki laskee 95 /kk (258 -> 163 ) Kansaneläkkeiden indeksikorotusten leikkaus: milj. /v Esimerkki: Jos inflaatio on 1,5 % ja indeksi puolitetaan, kansaneläkkeen ostovoima laskee noin 5 /kk. Takuueläkkeen korotus: noin 20 /kk

11 LEIKKAUSTEN KOHDENTUMINEN: SAIRAAT Lääkekorvaukset 150 milj. Esim. alkuomavastuun merkittävä nosto tai korvausprosenttien alentaminen Tarkoittaa 11 %:n leikkausta lääkekorvauksiin. Kela-korvaukset (lääkäri ja hammaslääkäri) 40 milj. Hammaslääkärin osalta 20 %:n leikkaus Lääkärinpalkkioiden osalta 27 %:n leikkaus Matkakorvaukset 20 milj. Omavastuun ja kustannuskaton nosto Yhteensä 7 % määrärahoista leikataan Ruokavaliokorvauksen lakkauttaminen 10 milj. Sairauspäivärahojen korvaustason lasku 24 milj. Koskee yli /vuosi ansaitsevia AURA-kuntoutuksen lakkautus 21 milj

12 LEIKKAUSTEN KOHDENTUMINEN: SOTE-PALVELUT Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistus 70 milj. Tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien suositusten alentaminen 0,4 0,5 työntekijään/asiakas Määritelmien väljennys Erikoissairaanhoito 200 milj. Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestäminen 150 milj. Asiakasmaksujen korotus 150 milj. Koskee muun muassa laitoshoitoa, palveluasumista ja kotiin tuotavia palveluja

13 HALLITUSOHJELMAN LISÄPANOSTUKSET Sotilaallinen maanpuolustus 130 milj. Takuueläkkeen korotus 30 milj. Noin 20 /kk Omaishoito 75 milj. Vapaajärjestelmän kehittäminen Lastensuojelu 25 milj. Perhehoito 20 milj. Vanhusten kotihoito, veteraanit ja sotainvalidit 10 milj. Sisäinen turvallisuus 50 milj

14 VEROLINJA: KEVENNYKSET Työtulovähennys ja indeksitarkistukset 630 milj. Vaikutus on suurin noin /kk ansaitsevilla, joiden ansiotuloverotus kevenee noin 18 /kk. Kotitalousvähennys 30 milj. Yrittäjävähennys (5 %) 130 milj. Perintövero (sukupolvenvaihdokset) 40 milj. Metsätalous 20 milj. Kaivostoiminnan sähkövero 27 milj

15 VEROLINJA: KIRISTYKSET Asuntolainojen korkovähennys 150 milj. Vuonna 2019 koroista 25 % on vähennyskelpoista (aiemmin 50 %). Vaikutus keskivertoasuntovelalliselle noin /kk. Lämmityspolttoaineet, sähkön ja lämmön yhteistuotanto 165 milj. Tupakkavero 270 milj. Noin 2 /aski Kiinteistövero 100 milj. LIIKENNEVEROUUDISTUS Autoveron lasku 200 milj. Uuden keskihintaisen ( ) auton vero alenee noin Ajoneuvoveron nosto 100 milj. Keskimäärin noin 30 /vuosi Veneet ja moottoriajoneuvot verolle 50 milj

16 LEIKKAUSTEN KOHDENTUMINEN: TYÖVOIMAPOLITIIKKA, ELINKEINOT JA LIIKENNE Työvoimapolitiikka Työvoimapolitiikan määrärahoja leikataan tuntuvasti: 110 miljoonaa euroa eli noin 20 % määrärahoista. Muita leikkauksia Maatalous (lähinnä hallinto ja metsätalous) 70 milj. Tekes 130 milj. Tuulivoiman syöttötariffi 59 milj. Yritysten investointi- ja kehittämisavustus 9 milj. Joukkoliikennetuki 15 milj. Liikenneverkko Perusväylänpidon määrärahoja lisätään, mutta uusista investoinneista leikataan. Pysyvä vaikutus perusväylänpitoon: Pysyvä vaikutus investointeihin: milj. /v 220 milj. /v

17 ASUNTOPOLITIIKKA Leikkaukset yhteensä 40 miljoonaa euroa, esim. Erityisryhmien investointiavustukset Asumisoikeusasuntojen valtuuksien vähennys ARA-asukasvalinta toimeentulotuki- ja asumistukiasiakkaita suosivaksi Tuettuihin vuokra-asuntoihin tulosyynäys 5 vuoden välein Kaikkien aikojen kannustinloukku? Työllistyminen voi johtaa pakkomuuttoon omasta kodista kalliimpaan asuntoon. Infra-, maankäyttö- ja asuntopolitiikan kytkentä mainittu, mutta konkreettiset esitykset puuttuvat

18 YHTEISKUNTASOPIMUS Hallitus tekee mennessä työelämän osapuolille esityksen yksikkötyökustannusten alentamiseksi 5 prosentilla. Osapuolten sitoutumista yhteiskuntasopimukseen odotetaan mennessä. Jos osapuolet eivät sitoudu sopimukseen, toteutetaan 960 miljoonan euron säästöt ja 450 miljoonan euron veronkorotukset. Lisäksi jätetään toteuttamatta 1 miljardin euron veronkevennykset. Säästöistä ja veronkorotuksista noin 1,2 mrd. euroa kohdistuu palkansaajiin ja eläkeläisiin vajaat 300 milj. euroa kohdistuu elinkeinoelämään ja infrahankkeisiin

19 TYÖMARKKINAT: KOLMIKANTA HYLÄTTY Työelämän osapuolten vuoropuhelu LISÄÄ PÄTKÄTÖITÄ, LISÄÄ KOEAIKAPURKUJA Alle vuoden määräaikaiset työsuhteet ilman eri perustetta Tarkoitettaneen, ettei enää tarvittaisi perusteltua syytä määräaikaisuuteen, jos työsuhde kestää alle vuoden. Johtaisi määräaikaisten työsuhteiden lisääntymiseen ja vakituisten työsuhteiden vähentymiseen erityisesti aloilla, jossa vaihtuvuus suurta ja muutenkin paljon määräaikaisuuksia. Kärsijöinä nuoret ja naiset. Ketjutuskielto kuitenkin voimassa, joten vaarana työntekijöiden vaihtaminen aina uusiin. Miten edistäisi työllistymistä tai työllistämistä, kun määräaikaisia työsuhteita ei toisaalta voi myöskään irtisanoa? Koeajan pidentäminen Pituudesta ei tarkempaa tietoa. Vaikea nähdä miten edistäisi työllistämistä: ei tuo uusia työpaikkoja vaan edesauttaa työsuhdeturvan kiertämistä

20 YLEISSITOVUUDEN JA TYÖSUHDETURVAN MURENTAMISTA? - VAI PAIKALLISTA SOPIMISTA? Paikallisen sopimisen edistämistä koskeva kirjaus paljastuu yrittäjien toiveuneksi. Järjestäytymättömille työnantajille samat oikeudet soveltaa työehtosopimusten paikallisen sopimisen määräyksiä kuin järjestäytyneille. Puututaan osapuolten sopimisautonomiaan. Ei ainakaan edistä paikallisen sopimisen laajentumista. Liittojen valvontamahdollisuus ja velvollisuus puuttuvat. Paikallisesti sovittaviksi halutaan Palkat Tarkoitetaanko tosiaan työehtosopimusten palkkojen alittamista? Vaarantaisi koko yleissitovuuden takaamat vähimmäistyöehdot Työsuhteen purkamisen edellytykset Vastoin perustuslakia! EI kolmikantaa: selvitysmiehen ehdotus mennessä