Alkoholi- ja muiden päihdesidonnaisten turvallisuusuhkien torjuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholi- ja muiden päihdesidonnaisten turvallisuusuhkien torjuminen"

Transkriptio

1 Alkoholi- ja muiden päihdesidonnaisten turvallisuusuhkien torjuminen Sisäisen turvallisuuden ohjelman alatyöryhmäraportti / 2012

2 Sisällys 1 Johdanto Työryhmän toimeksianto ja työskentely Työryhmän raportin ja ehdotusten valmistelu, tehtävän rajaus, tausta-aineisto sekä muu aiheeseen liittyvä ohjelmatyö Päihteet ja turvallisuus Alkoholi- ja huumehaittojen kehitys ja haittakustannukset Päihteet tapaturmien, onnettomuuksien, väkivallan ja rikollisuuden taustalla Tapaturmat, tapaturmaiset kuolemat ja itsemurhat Omaisuusrikokset Väkivaltarikokset Lähisuhde- ja perheväkivalta Tie- ja vesiliikenne Työryhmän ehdotukset sisäisen turvallisuuden ohjelmaan Työryhmän ehdotukset Työryhmän ehdotusten perustelut Vähennetään alkoholin aiheuttamia väkivalta- ja muita haittoja julkisilla paikoilla selkeyttämällä alkoholin nauttimista koskevat säännökset alkoholi-, kokoontumis- ja järjestyslaeissa Vähennetään alkoholin aiheuttamia väkivalta- ja muita haittoja aamuyön tunteina uudistamalla anniskeluaikoja koskevat säännökset Säilytetään alkoholilain kokonaisuudistuksessa alkoholin kotiinkuljetuskielto elintarvikekuljetusten yhteydessä Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä selvitetään mahdollisuus päivittäistavarakaupoissa myytävien mietojen käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien enimmäisalkoholipitoisuuden laskemiseksi Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä selvitetään mahdollisuus vähentää alkoholin kokonaiskulutusta ja haittoja kieltämällä alkoholin vähittäismyynti sunnuntaisin Lisätään ja kehitetään selviämisasemapalveluja tehtyjen selvitysten ja niihin sisältyvien suositusten pohjalta. Hyvien käytäntöjen levittämistä ja uusien mallien kehittämistä tuetaan Kaste-ohjelman toimeenpanossa Kaste-ohjelman toimeenpanossa tuetaan malleja, joissa edistetään ikääntyneiden turvallisuutta ja vähennetään päihdehaittoja kotiin vietäviä katkaisuhoito- ja muita päihdepalveluja kehittämällä Vakiinnutetaan paikallisessa turvallisuussuunnittelussa 1

3 Pakka-mallin hyvät käytännöt koko maassa. Kirjataan Pakka-työ aluehallintovirastojen tulossopimuksiin alkoholihallinnon osalta Kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon päihdeinterventioissa, mukaan lukien työterveyshuolto, otetaan huomioon vanhempien päihteiden käytön vaikutukset lapsiin Laaditaan tieto- ja viestintätekniikan (internet, puhelin, sähköposti) avulla tehtävään lapsi- ja nuorisotyöhön kansallinen strategia, jonka yhtenä painopistealueena on sisäinen turvallisuus ja päihteet. Strategia tehdään monialaisessa yhteistyössä lasten ja nuorten kanssa Lähteet ja työryhmän tausta-aineisto

4 1 Johdanto 1.1 Työryhmän toimeksianto ja työskentely Sisäisen turvallisuuden ohjelma vuosille perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Ohjelman valmistelua varten asetettiin kuusi asiantuntijaryhmää, joiden tehtävä oli määritellä aihealueen keskeisimmät turvallisuushaasteet sekä tehdä ehdotukset tavoitteiksi ja toimenpiteiksi sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmälle. Yhdeksi kuudesta alatyöryhmästä asetettiin Alkoholi- ja muiden päihdesidonnaisten turvallisuusuhkien torjuminen, jonka tehtäväksi annettiin tehdä ehdotukset ainakin: humalahakuisen, itselle ja ympäristölle turvallisuusriskejä aiheuttavan alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäytön hillitsemiseksi, tiedon lisäämiseksi alkoholin ja turvallisuusongelmien, kuten tapaturmien ja väkivallan, välisestä yhteydestä, alkoholi- ja muiden päihdehaittojen lasten turvallisuudelle aiheuttamien ongelmien torjumiseksi sekä ikääntyneiden turvallisuutta heikentävän alkoholinkäytön vähentämiseksi. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson sosiaali- ja terveysministeriöstä ja jäseniksi lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula sosiaali- ja terveysministeriöstä, toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Sininauhaliitosta, työalasihteeri Seppo Lusikka Kirkkohallituksesta, poliisitarkastaja Jari Pajunen, sisäasiainministeriöstä, ylitarkastaja Maija Peltokangas sisäasiainministeriöstä, kehittämisjohtaja Ari Saarto A-klinikkasäätiöstä, neuvotteleva virkamies Merja Vahva liikenne- ja viestintäministeriöstä, erityisasiantuntija Ellen Vogt Suomen Kuntaliitosta ja strategiapäällikkö Ritva Varamäki Suomen sosiaali ja terveys ry:stä. Sihteerinä toimi erikoissuunnittelija Elina Kotovirta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Työryhmä kokoontui 7 kertaa ja järjesti toimeksiantonsa mukaisesti 1 kaksi kuulemistilaisuutta. Työryhmä järjesti kuulemistilaisuuden Päihde- ja raittiusasian neuvottelukunnalle, koska neuvottelukunnassa on edustettuna laaja asiantuntemus niin poliittisista puolueista, järjestöistä, teollisuudesta kuin eri ministeriöistä ja niiden alaisista laitoksista. Toisen kuulemisen työryhmä järjesti Alkoholiohjelman aluehallintovirastoihin sijoitetuille koordinaattoreille, joilla on käytännön kokemusta alueilla tehtävästä päihdehaittojen ehkäisytyöstä. 1 Asiantuntijaryhmien kokoonpano jätettiin suppeaksi tehokkaan työskentelyn varmistamiseksi. Asiantuntijaryhmien tuli kuitenkin järjestää oman valmistelunsa tueksi työnsä aikana vähintään kaksi omaa tehtäväaluettaan koskevaa seminaaria tai kuulemistilaisuutta, joihin kutsutaan ulkopuolisia asiantuntijoita ja sidosryhmien edustajia. 3

5 Työryhmä piti myös aktiivisesti yhteyttä muihin alatyöryhmiin ja koordinoi niiden kanssa käsiteltäviä asioita, koska päihteet tavalla tai toisella näkyvät kaikkien alatyöryhmien työssä. Työryhmien yhteistyön tuloksena myös muiden alatyöryhmien ehdotuksista löytyy päihdehaittojen ehkäisyyn liittyviä ehdotuksia. 1.2 Työryhmän raportin ja ehdotusten valmistelu, tehtävän rajaus, tausta-aineisto sekä muu aiheeseen liittyvä ohjelmatyö Työryhmän toivottiin työskentelevän rajatusti ja keskittyvän sisäisen turvallisuuden kannalta oleellisimpiin seikkoihin, huomioiden muut meneillään ohjelmat ja muu kehittämistyö. Esimerkiksi yleiset päihdepalveluiden kehittämiseen tähtäävät ehdotukset rajattiin työryhmän työn ulkopuolelle, vaikka ehkäisevän työn ja päihdepalvelujen tiedetäänkin vähentävän päihdehaittoja, muiden palvelujen tarvetta ja ehkäisevän syrjäytymistä sekä erilaisia turvallisuushaittoja ja -uhkia. Päihdehaittojen ehkäisylle on tärkeää myös hyvinvointipolitiikka, joka pyrkii parantamaan väestön terveyttä ja hyvinvointia ja vähentämään sosiaalista eriarvoisuutta takaamalla kaikille mahdollisuus koulutukseen, työhön ja taloudelliseen turvallisuuteen. Tämä raportti ei ole kattava esitys päihteiden ja niiden aiheuttamien haittojen vaikutuksista tai kaikesta siitä työstä, mitä päihteisiin liittyen tehdään. Raportissa esitellään ongelmien taustoja vain sen verran, mitä työryhmä on nähnyt tarpeelliseksi suositustensa taustoittamiseksi. Päihteiden kulutuksesta ja niiden aiheuttamista haitoista kerätään vuosittain kattavasti tilastotietoa, kuten: Päihdetilastollisen vuosikirja Huumetilanne Suomessa Rikollisuustilanne Tapaturmakatsaukset Alkoholin käytöstä Suomessa ja sen suhteesta muuhun Eurooppaan, suomalaisista juomatavoista ja alkoholihaittojen ehkäisystä saa kattavan kuvan tutustumalla Suomi juo -julkaisuun, josta on tehty myös tiivistetty verkkoaineisto. Työryhmän läpikäymät selvitykset, tilastot ja työryhmämuistiot ovat liitteenä. Päihteisiin liittyvät keskeisimmät meneillään olevat valtakunnalliset laajat ohjelmat ovat: Alkoholiohjelma, Toimenpideohjelma huumausaineisiin liittyvien haittojen vähentämiseksi ja Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma eli Mieli-ohjelma. 4

6 Alkoholiohjelma on valtiovallan, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä alkoholihaittojen vähentämiseksi, jossa vaikuttavat toimenpiteet jäsennetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Alkoholiohjelman keskeisiä työmuotoja ovat alueellinen koordinaatio ja oma aineistotuotanto. Koordinaation toteutumisesta huolehtivat aluehallintovirastoissa työskentelevät Alkoholiohjelman aluekoordinaattorit. Koordinaation avulla levitetään tutkittuja ja vaikuttavia työmenetelmiä ja -välineitä, esimerkiksi mini-interventiota ja Pakka-toimintamallia paikallisten alkoholihaittojen ehkäisyyn. Kansallisessa huumausainepoliittisessa koordinaatioryhmässä on valmisteltu kuluvalle hallituskaudelle ohjelma huumausaineisiin liittyvien haittojen vähentämiseksi 2. Ohjelman toimenpiteet on koottu viiden pääteeman alle: ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen, huumausainerikollisuuden torjunta, huumausainehaittojen ehkäisy ja hoito, EU:n huumausainepolitiikka ja kansainvälinen yhteistyö sekä huumausaineongelmaa koskeva tiedonkeruu ja tutkimus. Ohjelmassa on nostettu esiin ne toimenpiteet, joihin kiinnitetään erityisesti huomiota tällä hallituskaudella. Ohjelman puitteissa tehtävän työn lisäksi eri hallinnonaloilla tehdään monipuolista työtä huumehaittojen ehkäisemiseksi. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa kehitetään päihdetyötä ja -palveluja yhdessä mielenterveyspalveluiden kanssa mielenterveyskuntoutujien sekä päihteiden käyttäjien hoitoon pääsyn kynnyksen madaltamiseksi, peruspalveluiden roolin lisäämiseksi päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarjonnassa sekä joustavampien hoitoketjujen turvaamiseksi. Ohjelma jatkuu vuoteen 2015 saakka. Ohjelman aikana on lisäksi tarkoitus siirtää palvelujen painopistettä hoidosta hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisyyn ja varhaisen puuttumisen menetelmiin. 2 Ohjelma julkaistaan loppukeväästä

7 2 Päihteet ja turvallisuus 2.1 Alkoholi- ja huumehaittojen kehitys ja haittakustannukset 3 Alkoholihaitat ovat lisääntyneet voimakkaasti vuoden 1968 jälkeen, jolloin keskioluen myynti sallittiin päivittäistavarakaupoissa ja kahviloissa ja alkoholin saatavuutta lisättiin myös helpottamalla anniskeluravintoloiden ja Alkon myymälöiden perustamista sekä alentamalla alkoholijuomien ostoon oikeuttavia ikärajoja. Vuodesta 1968 vuoteen 2011 alkoholin kokonaiskulutus lähes kolminkertaistui nousten 100 prosenttisena alkoholina asukasta kohti 3,6 litrasta 10 litraan (Päihdetilastollinen vuosikirja). Samana aikavälinä kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen on lisääntynyt 3,3- kertaiseksi (Tilastokeskuksen tietokantataulukot). Alkoholijuomien riskikulutus ja raju humalahakuinen kertakulutus ovat merkittävä tapaturmien, onnettomuuksien, liikennerikkomusten sekä henki- ja väkivaltarikollisuuden taustatekijä (esim. Päihdetilastollinen vuosikirja 2011, Rikollisuustilanne 2010). Suuri osa ensiapupäivystyksen potilaista on päivystykseen tullessaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Humalassa oleminen näyttää lisäävän niin väkivaltaisuutta kuin myös vaaraa joutua itse väkivallan, ryöstön tai omaisuusrikoksen kohteeksi. Alkoholihaitat eivät ilmene pelkästään alkoholiriippuvuuden seurauksena, vaan jo yksittäiset käyttökerrat aiheuttavat haittoja. Alkoholin aiheuttamat haitat lapsille ja nuorille ovat monitahoisia. Esimerkiksi alkoholin käytöstä aiheutuvat haitat lasten terveyden ja hyvinvoinnin kehitykselle ovat yksi keskeinen tekijä erilaisten lastensuojelutoimenpiteiden kysynnän kasvuun. Lasinen lapsuus -tutkimuksen mukaan joka viidennessä suomalaisessa lapsiperheessä käytetään liikaa alkoholia ja noin joka kymmenes suomalainen lapsi kärsii ainakin jossain määrin vanhempiensa alkoholinkäytöstä. Suomen alaikäisten määrään (1,1 milj.) suhteutettuna tämä tarkoittaa, että alkoholi vaikuttaa kielteisesti yli lapsen elämään. Myöskään satunnainen alkoholin käyttö ei lapsen silmin ole harmitonta, vaikka aikuisen 3 Haittakustannukset lasketaan Suomessa vakiintunutta laskentakehikkoa käyttäen. Haittakustannukset julkaistaan vuosittain THL:n Päihdetilastollisessa vuosikirjassa. Välittömät haittakustannukset sisältävät terveydenhuollon, sosiaalihuollon, rikollisuusvalvonnan, rikosten aiheuttamien omaisuusvahinkojen, tutkimuksen sekä ennaltaehkäisevän päihdetyön kustannukset. Terveydenhoidon haittakustannuksissa on otettu huomioon päihde-ehtoinen vuodehoito sekä avohoitokäynnit lääkärillä. Sosiaalitoimen haittakustannuksiin on laskettu päihdehuollosta, toimeentulotuesta ja lastensuojelusta aiheutuneet päihdeehtoiset kustannukset. Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito pitää sisällään sekä oikeusjärjestelmän haittakustannukset että poliisin, pelastustoimen ja tullin toimintaan liittyvät haittakustannukset. Omaisuusvahingoilla tarkoitetaan omaisuuteen kohdistuneista rikoksista aiheutuneiden vahinkojen laskennallista rahallista arvoa ja vakuutuskustannuksia. 6

8 mielestä se ei aiheuttaisi mitään haittaa. Aikuisen mielestä normaali hauskanpito voi lapsen näkökulmasta olla hämmentävä, nolostuttava tai jopa pelottava kokemus. Ikääntyvien suomalaisten alkoholinkäyttö lisääntyy tulevaisuudessa. Pitkäikäisyyden lisääntyessä eläkkeelle jäämisen jälkeinen elämänvaihe pitenee ja ikäsuhteet tätä elämänvaihetta elävien joukossa muuttuvat. Suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle, ja alkoholin kulutus on heidän keskuudessaan ollut nuoruudesta lähtien huomattavasti yleisempää kuin heidän ikätovereillaan aiempina vuosikymmeninä. Alkoholinkäyttö saattaa myös lisääntyä reaktiona eläkkeelle jäämiseen tai muihin suuriin elämänmuutoksiin. Ikääntyneillä alkoholinkäyttöön liittyviä haittoja saattaa ilmaantua, vaikka alkoholinkulutus olisi pysynyt samalla tasolla kuin työikäisenä, koska ikääntymiseen liittyvät elimistön ja aineenvaihdunnan muutokset heikentävät sietokykyä ja voimistavat alkoholin vaikutuksia. Alkoholi vaikuttaa keskushermoston toimintaan niin, että tasapainon hallinta, keskittymiskyky ja reaktiokyky heikkenevät lisäten kaatumis- ja tapaturmavaaraa. Lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutukset voivat olla arvaamattomia. Runsas alkoholinkäyttö lisää myös väkivallan kohteeksi tai kaltoinkohdelluksi joutumisen riskiä. Tiivistetysti voidaan todeta, että alkoholihaittojen ehkäisytavoitteista huolimatta alkoholin kokonaiskulutus on 2010-luvun alun Suomessa kansanterveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta huolestuttavan korkealla tasolla. Haitat eivät kohdistu ainoastaan käyttäjiin itseensä, vaan haittoja kokevat myös perheet, lähiympäristö ja yhteiskunta. Huumeiden käyttö ei väestötasolla aiheuta Suomessa niin paljon ongelmia kuin alkoholin käyttö. Toisaalta huumeisiin liittyvä rikollisuus tuo mukanaan erilaisia ongelmia sekä vaikeuttaa näiden ongelmien ratkaisua, kun käytöstä ei esimerkiksi uskalleta kertoa hoitavalle lääkärille. Huumeet näkyvät taustatekijänä samoissa asioissa kuin alkoholikin, mutta huomattavasti vähemmän. Huumeiden käytön yleistymistä 1990-luvulla on nimitetty Suomen toiseksi huumeaalloksi 4. Tällöin huumeiden kokeilun ja käytön lisääntyminen lisäsi merkittävästi huumeisiin liittyviä haittoja. Tämä 1990-luvun puolivälissä alkanut kehitys tasaantui 2000-luvun ensivuosikymmenen puolivälissä, mutta käyttö ja haitat vakiintuivat kuitenkin huomattavasti 1990-luvun alkua korkeammalle tasolle. Uusimpien tutkimusten mukaan huumetilanteessa on tapahtunut jälleen käänne huonompaan. Vuoden 2010 väestökyselyn tuloksissa korostuu kannabiksen asema, jota joskus elinaikanaan oli käyttänyt 17 prosenttia. Amfetamiineja tai ekstaasia oli joskus elämänsä aikana kokeillut vain kaksi prosenttia aikuisväestöstä, kokaiinia 1,5 prosenttia ja opiaatteja noin prosentti väestöstä. Unilääkkeitä, rauhoittavia lääkkeitä tai 4 Suomen ensimmäinen huumeaalto oli Silloin niin sanotun hippiliikkeen myötä lähinnä kannabiksen ja LSD:n käyttö lisääntyi merkittävästi suurimmissa kaupungeissa. 7

9 kipulääkkeitä oli käyttänyt ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin ilman lääkärin määräystä tai lääkärin määräämää suurempina annoksina elinaikanaan 6,5 prosenttia aikuisväestöstämme. Huumeiden käytön kokeilut painottuvat vuotiaiden ikäryhmään, jossa kannabista joskus kokeilleiden osuus on 36 prosenttia. Myös kouluterveyskyselyn perusteella vuosina kannabiskokeilujen määrä näyttäisi kasvaneen varsinkin lukiolaisten ja ammattikoululaisten keskuudessa, mutta muiden laittomien huumeiden kokeiluissa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia. Erityisen ongelmallista, usein pistoskäyttöön liittyvää, huumeiden käytön laajuutta on arvioitu viimeksi vuonna Tutkimuksen mukaan amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjien osuuden vuotiaiden ikäluokasta arvioitiin koko maassa olevan noin 0,5 0,7 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 0,9 1,4 prosenttia. Ongelmakäyttäjissä amfetamiinien käyttäjät ovat enemmistönä. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2011.) Huumemarkkinat muuttuvat huomattavasti nopeammin kuin alkoholimarkkinat ja niiden ennustaminen on hankalaa. Uutena haasteena ovat markkinoille tulleiden uusien terveydelle vaarallisten aineiden eli muuntohuumeiden, kuten MDPV:n tai synteettisten kannabinoidien, yleistyminen. Myös kannabiksen kotikasvatuksen lisääntyminen on haaste niin lainvalvonnalle kuin hoito- ja ehkäisytyöllekin. Päihteiden riskikäyttöön sekä sosiaalisiin ja terveydellisiin haittoihin (muun muassa tapaturmiin, väkivaltaan, sairastavuuteen ja kuolleisuuteen) liittyvät vaikutukset koskevat eri lailla naisia ja miehiä. Päihdehaittojen käsittely yksinomaan väestötasolla ei riitä tuomaan esiin kaikkia päihdeongelmiin liittyviä ulottuvuuksia. Alkoholipolitiikasta on tehty valtavirtaistamisselvitys vuonna 2005 (STM:n selvityksiä 2005:24), jossa muun muassa käydään läpi millä tavalla sukupuoli näyttäytyy alkoholitilastoissa, -tutkimuksissa ja -dokumenteissa ja miten tasa-arvolaki otetaan huomioon alkoholipolitiikassa, mutta sen johtopäätöksiä ja tuloksia on hyödynnetty vain osin. Päihteistä aiheutuu merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Vuonna 2009 alkoholin käyttö aiheutti 0,8 1,0 miljardin euron välittömät haittakustannukset. Vuoteen 2008 verrattuna välittömät haittakustannukset kasvoivat keskimäärin 1,5 prosenttia. Yli kolmannes välittömistä haittakustannuksista aiheutui järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta. Sosiaalihuollon osuus välittömistä haittakustannuksista oli hieman yli neljännes ja terveydenhuollon osuus oli reilu viidennes. Välittömistä haittakustannuksista loppuosa liittyi päihdehaittoja ennaltaehkäisevään työhön, alkoholivalvontaan ja tutkimukseen. Vuonna 2009 huumausaineiden ja lääkeaineiden väärinkäyttö aiheutti noin 0,2 0,3 miljardin euron välittömät haittakustannukset. Välittömistä kustannuksista reilu kolmannes aiheutui sosiaalitoimen haittakustannuksista ja neljännes yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta. Terveydenhuoltokulujen osuus haittakustannuksista oli noin 15 prosenttia. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2011.) 8

10 2.2 Päihteet tapaturmien, onnettomuuksien, väkivallan ja rikollisuuden taustalla Tapaturmat, tapaturmaiset kuolemat ja itsemurhat Tapaturmapotilaiden päihtymystilaa ei systemaattisesti tilastoida, mutta päihtyneiden osuutta on arvioitu yksittäisissä paikallisissa selvityksissä. Oletettavasti suurin osa pienemmistä päihtyneenä tapahtuvista tapaturmista jää tilastojen ulkopuolelle. Esimerkiksi Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikalle kahden vuoden aikana hoitoon tulleiden tapaturmapotilaiden puhallutusten perusteella prosentilla potilaista oli alkoholia veressään. Näistä suurimmalla osalla alkoholia oli enemmän kuin yksi promille. Toistuvista päivystyskäynneistä alkoholiin liittyviä tapauksia oli lähes puolet. Alkoholiehtoiset tapaturmat kasautuivat viikonloppuun, jolloin lähes joka toinen tapaturmapotilas oli humalassa. Joka viides kaatumistapaturmaan joutunut ja joka kolmas portaissa kaatunut oli päihtynyt. (Nurmi- Lüthje ym ) Alkoholiin liittyvät tapaturmakuolemat jaetaan tilastoissa kahteen päätyyppiin: alkoholimyrkytyksiin ja muissa tapaturmissa päihtyneenä kuolleisiin. Kuolemansyytilastoissa tapaturmaisia alkoholimyrkytyksiä tarkastellaan usein yhdessä alkoholisairauksien kanssa. Molemmissa tapauksissa kuolema johtuu alkoholin liiallisesta käytöstä. Suomessa alkoholimyrkytyksiin kuoli 406 henkilöä vuonna Alkoholimyrkytykseen kuolleista 75 prosenttia oli miehiä. Suurin osa näistä kuolemista tapahtui työiässä. Alkoholimyrkytyksiin kuolleiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Lasku johtuu suurelta osin miesten alkoholikuolemien vähentymisestä. Muut tapaturmaisesti päihtyneenä kuolleet ovat henkilöitä, joilla kuolintodistusta laatinut lääkäri on arvioinut alkoholin myötävaikuttaneen kuolemaan. Kaikkia niitä kuolleita henkilöitä, joilla on ollut tapahtuma-aikana alkoholia veressään, ei luokitella alkoholin vaikutuksen alaisena kuolleisiin. Monet tapaturmaiset kuolemat aiheutuvat toimintakyvyn alenemisesta ja heikentyneestä kyvystä arvioida riskejä. Tapaturmaan kuolleista joka viides oli päihtynyt vuonna Eniten alkoholiin liittyviä tapaturmakuolemia tapahtuu vuotiailla, joilla etenkin alkoholimyrkytysten osuus on suuri. Tämän ikäisillä jopa yli puolet tapaturmakuolemista liittyy alkoholiin. Myös nuorilla vuotiailla, alkoholi on tekijänä joka kolmannessa tapaturmakuolemassa. Miehillä alkoholiin liittyvät tapaturmat ovat yleisempiä kuin naisilla. Huumekuolemissa eri aineiden sekakäytön osuus on merkittävää. Erityisesti rauhoittavilla lääkkeillä, uni- ja kipulääkkeillä sekä alkoholilla on merkittävä rooli useissa huumekuolemiksi luokiteltavissa tapauksissa. Huumekuolemia oli vuonna

11 Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisterin mukaan 175, mutta kuolemansyyn määrittelyn ongelmista johtuen lukua ei voi suoraan verrata alkoholimyrkytyskuolemiin 5. Päihtyneenä kuolleiden osuus tapaturmaisissa kuolemissa vaihtelee eri tapaturmatyyppien välillä. Tyypillisesti alkoholi on mukana saunakuolemissa, myrkytyskuolemissa, palokuolemissa ja hukkumiskuolemissa. Eniten päihtyneitä kuolee myrkytyksissä, kaatumis-, hukkumis- ja liikennetapaturmissa. Nuorilla tyypillisiä päihdetapaturmia ovat liikenneonnettomuudet, hukkumiset sekä lääke- ja huumausainemyrkytykset. Kuvio 1: Päihtyneiden prosenttiosuus kuolleista tapaturman tyypin 6 mukaan Lähde: Tilastokeskus, kuolemansyyt Tapaturmat ja itsemurhat ovat vuotiaiden suomalaisten yleisimpiä kuolinsyitä. Niihin kuolee noin 250 henkilöä vuosittain. Alkoholi myötävaikuttaa lähes kolmasosaan vuotiaiden tapaturmaisista kuolemista sekä noin 40 prosenttiin itsemurhista ja väkivallasta. Alkoholin merkitys vaaratekijänä on erityisen suuri hukkumisten ja 5 Esimerkiksi vuoden 2007 huumeisiin liittyvistä kuolemista on tarkemmassa analyysissä määritelty tapaturmaisiksi yliannoskuolemiksi 142 tapausta. Näistä huumeperäisiä oli 83 ja huume- ja alkoholiperäisiä 59 tapausta (ks. Salasuo ym. 2009). 6 Liikenne, moottoriajoneuvot -luokka sisältää ilma- ja vesikuljetustapaturmat, muttei vesikuljetuksissa hukkuneita. Vesikuljetuksissa hukkuneet sisältyvät luokkaan hukkuminen. Myrkytykset -luokka sisältää myös alkoholimyrkytykset. 10

12 palokuolemien yhteydessä. Erityisesti nuoret miehet ovat riskiryhmässä alkoholin käyttöön liittyvissä tapaturmissa. Nuorten miesten osuus tapaturmaisesti kuolleista päihtyneistä on lähes 90 prosenttia. Kuvio 2: Päihtyneiden prosenttiosuus eri tavoilla kuolleista vuotiaista vuosina Lähde: Tilastokeskus, kuolemansyyt Omaisuusrikokset Poliisin tietoon tulleista ryöstörikoksista vuonna 2010 noin kolmasosa (35 %) tehtiin alkoholin, neljä prosenttia huumausaineiden ja viisi prosenttia sekä alkoholin että huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksista noin neljäsosa (23 %) tehtiin alkoholin, 11 prosenttia huumausaineiden ja neljä prosenttia sekakäytön vaikutuksen alaisena. Varkausrikoksiin (näpistys, varkaus, törkeä varkaus) syyllisiksi epäillyistä 11 prosenttia toimi alkoholin, kaksi prosenttia huumausaineiden ja prosentti sekä alkoholin että huumausaineiden vaikutuksen alaisena. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2011.) 11

13 2.2.3 Väkivaltarikokset Henki- ja väkivaltarikollisuus sekä alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Päihtymys heikentää harkintakykyä ja käyttäytymisen pidäkkeitä, vaikeuttaa ristiriitatilanteiden käsittelyä ja saattaa kärjistää niitä. Päihtyneen on myös vaikeampi arvioida oman käyttäytymisensä, muun muassa voimankäytön, seurauksia. Päihtymys lisää väkivallan kohteeksi joutumisen riskiä koska puolustuskyky heikkenee ja uhkaavan käyttäytymisen merkkien havaitseminen ja tulkitseminen vaikeutuu. Päihtymys ei tee kaikista ihmisistä aggressiivisia tai aiheuta aggressiivisuutta kaikissa tilanteissa. Päihtymys tai päihdeongelmat eivät myöskään ole väkivallan syy tai sitä oikeuttava selitys. Vuonna 2010 yli puolet (56 %) poliisin tietoon tulleista pahoinpitelyrikoksista (pahoinpitely, lievä pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely) tehtiin alkoholin, 0,4 prosenttia huumausaineiden ja prosentti alkoholin ja huumeiden tai lääkkeiden sekakäytön vaikutuksen alaisena. Pääosa henkirikoksiin syyllistyvistä tekee tekonsa alkoholin vaikutuksen alaisena ja rikokset tehdään usein alkoholin nauttimistilanteissa. Alkoholisidonnaisten henkirikosten (rikosten joissa osapuolet olivat humalassa) osuus kaikista henkirikoksista on 80 prosenttia. Alkoholin osuus pahoinpitelyrikoksissa on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana prosentin välillä. Henkirikollisuudella on yhteys alkoholin vähittäismyynnin muutoksiin ja pahoinpitelyrikollisuus puolestaan on jonkin verran vahvemmin yhteydessä alkoholin anniskelukulutukseen. (Rikollisuustilanne 2010). 7 Väkivaltarikoksissa alkoholi on huumeita tai sekakäyttöä huomattavasti merkittävämmässä asemassa. Alkoholilla on myös merkittävä osuus raiskausrikoksissa ja seksuaalisessa hyväksikäytössä. Lähes puolessa (44 %) raiskaustapauksista uhri on ollut päihtyneenä. Päihtyneistä uhreista viisi prosenttia on ollut päihtymyksensä takia tiedottomassa tilassa, eli sammuneita. Erityisesti seksuaalinen hyväksikäyttö (73 %) kohdistuu yleensä päihtymyksen vuoksi tiedottomaan uhriin. Seksuaalisen hyväksikäytön uhreista päihtyneitä oli lähes 80 prosenttia, raiskauksissa vajaa 50 prosenttia ja pakottamisessa sukupuoliyhteyteen noin 25 prosenttia. Tekijöistä päihtyneeksi ilmoitettiin 36 prosenttia. Mitä vakavampi rikos, sitä suurempi osa tekijöistä oli päihtyneenä. Myös seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyvistä suurin osa on humalassa. Humalaan liittyvien uskomusten väkivaltaa lisäävää vaikutusta voimistaa, jos humala hyväksytään yhteisössä ja yhteiskunnassa väkivallan selitykseksi tai jopa lieventäväksi 7 Piilorikollisuutta tutkittaessa on huomattu, että päihtyneenä tehdyistä väkivallanteoista tulee suurempi osa poliisin tietoon kuin selvänä tehdyistä teoista. Tämä tarkoittaa sitä, että poliisitilaston alkoholitietojen pitäisi teoriassa jonkin verran liioitella alkoholin osuutta ainakin lievässä väkivallassa. Toisaalta henkirikosten ja ryöstörikosten osalta poliisitilaston alkoholitiedot ovat huomattavan puutteellisia ja ilmoittavat alkoholin vaikutuksen alaisena tehtyjen tekojen osuuden selvästi todellista alhaisempana. Tämä lienee tilanne myös muun väkivallan kohdalla. (Rikollisuustilanne 2010.) 12

14 asianhaaraksi tai väkivallan kohteen päihtymys väkivaltaa oikeuttavaksi tekijäksi. Myös väkivallan kohteeksi joutunut on taipuvaisempi alistumaan väkivaltaan, jos humala yleisesti hyväksytään väkivaltaisuuden selitykseksi. Päihtyneenä tehdyn väkivallan seuraukset ovat usein vakavampia kuin päihteidenkäyttöön liittymättömän väkivallan. Väkivallan kokeminen päihtyneenä saattaa vaikeuttaa vammojen arviointia ja avun hakemista. Väkivaltakokemukset puolestaan lisäävät runsaan juomisen tai muiden päihteiden käytön riskiä Lähisuhde- ja perheväkivalta Lähisuhde- ja perheväkivallalla (jatkossa lähisuhdeväkivalta) tarkoitetaan perheen jäsenten tai lähisuhteessa olevien (esim. vakituinen seurustelukumppani) välistä, tavallisimmin kodeissa tapahtuvaa väkivaltaa. Lähisuhdeväkivallan muotoja ovat esimerkiksi lasten heitteillejättö tai hyväksikäyttö, parisuhteissa tapahtuva, yleisimmin naisiin kohdistuva väkivalta ja vanhusten tai vammaisten kaltoinkohtelu. 8 Lähisuhdeväkivaltaan ei aina kytkeydy alkoholin tai muiden päihteiden käyttöä, mutta myös parisuhteissa ja perheissä runsas, jatkuva alkoholinkäyttö tai humalajuominen lisäävät väkivallan ja konfliktien riskiä sekä väkivallan jatkumisen ja pahenemisen todennäköisyyttä. Alkoholisidonnaisessa lähisuhdeväkivallassa kyse on useammin väkivallan tekijän kuin sen kokijan ongelmallisesta päihteidenkäytöstä. Heikoimmassa asemassa väkivalta- ja päihdeongelmista kärsivissä perheissä ovat lapset. Heidän mahdollisuutensa vaikuttaa perheen tilanteeseen ovat vähäisimmät ja heidän kohdallaan kielteiset seuraukset ovat kauaskantoisimmat. Vanhempien runsas alkoholinkäyttö tai alkoholin ongelmakäyttö lisää lasten pahoinpitelyn ja laiminlyönnin riskiä. Riski on suurin silloin, kun kummallakin vanhemmalla on alkoholiongelmia. Väkivalta tai sen uhka perheessä vahingoittaa lasta myös silloin, kun se ei kohdistu häneen itseensä. Lähisuhdeväkivalta ja perheen päihdeongelmat yhdessä tai erikseen ovat lapsen kannalta aina myös kehitysriski. Yhteisenä nimittäjänä on turvallisen vanhemmuuden puuttuminen. Perheiden tilanteet vaihtelevat ja kielteiset vaikutukset vaihtelevat muun muassa lapsen kehitysvaiheen mukaan. Turvaton kasvuympäristö lisää häiriökäyttäytymisen ja epäsosiaalisen käyttäytymisen riskiä, saattaa heikentää koulumenestystä ja johtaa opiskelu- ja työllistymisvaikeuksiin. Lapsuuden aikana opitut väkivaltaiset toiminta- ja päihteidenkäytön mallit saattavat kantautua aikuisuuteen ja omaan parisuhteeseen tai perheeseen. Pahimmillaan tuloksena on ylisukupolvinen turvattomuuden ja heikentyneen hyvinvoinnin ketju. 8 Alaluku perustuu julkaisuun: Koko perhe kierteessä - Lähisuhdeväkivalta ja alkoholi (STM 2007:27). 13

15 Jo vähäinenkin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö saattaa vaurioittaa sikiötä. Vanhempien päihdeongelmiin liittyviä muita lasten laiminlyönnin muotoja on muun muassa alkoholijuomien jättäminen lapsen saataville tai piittaamattomuus nuoren alkoholinkäytöstä. Vanhempien fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneilla tai vanhempien laiminlyömillä nuorilla on muita suurempi riski aloittaa varhain runsas alkoholinkäyttö. Nuoret saattavat turvautua alkoholiin myös selviytymiskeinona. Väkivallan tai laiminlyönnin kohteeksi joutumisen vaikutukset saattavat heijastua aikuisikään ja omaan vanhemmuuteen sekä alttiutena ongelmalliseen päihteidenkäyttöön että väkivaltaan. Ikääntyneen henkilön hoidon tahattoman tai tarkoituksellisen laiminlyönnin taustalla on joissakin tapauksissa omaisen tai hoitajan päihdeongelma. Omaisen päihteidenkäyttöön liittyvän rahan tarve saattaa heikentää myös ikääntyneen henkilön toimeentuloa. Kaltoinkohtelun muotona tai seurauksena saattaa olla aliravitsemus, sairauksien hoidon laiminlyönti, emotionaalisia tai psyykkisiä ongelmia tai sosiaalinen eristäytyminen. Suoranaisesta väkivallasta johtuvat fyysiset vammat ovat ikääntyneillä usein vakavampia kuin nuoremmilla ja edellyttävät intensiivisempää hoitoa ja pitempiä toipumisaikoja Tie- ja vesiliikenne Poliisin tietoon tullut rattijuopumus on vähentynyt vuosien aikana 6 10 prosenttia vuosittain. Rattijuoppo ajaa useimmiten vahvassa humalassa ja yli puolet poliisin kiinni saamista rattijuopoista syyllistyy törkeään rattijuopumukseen. Vuonna 2010 törkeät rattijuopumukset vähenivät 9 prosenttia edellisestä vuodesta ja muut rattijuopumukset 11 prosenttia. Poliisin tietoon tulee yli rattijuopumustapausta vuosittain. Poliisin valvonnan määrä vaikuttaa kiinnijääneiden lukumäärään. Alkoholitapausten (rattijuopot ja alkoholia nauttineet) määrä liikennevirrassa on pysynyt viime vuosina lähes ennallaan. Viime vuosina noin joka 800. autoilija on ollut rattijuoppo ja noin joka 180. on ajanut alkoholia veressään. Nuorilla rattijuopumuksen uusimisen ja rattijuopumusonnettomuuden riski on muuta väestöä suurempi. Talukko 1: Rattijuopumustapauksissa kuolleet vuosina Ajanjakso Keskim. hlöä/v Muutos edell. ajanjaksoon % Suhteellinen osuus kaikista tieliikenteessä kuolleista ,4 20, ,3 19, ,2 19, ,4 25, (-25,9) 23, ,6 21,6 14

16 Taulukko 2: Rattijuopumustapauksissa loukkaantuneet vuosina Ajanjakso Keskim. hlöä/v Muutos edell. ajanjaksoon % Suhteellinen osuus kaikista tieliikenteessä loukkaantuneista ,8 12, ,3 10, ,3 12, ,6 12, (-21,4) 10, ,6 9,3 Valtaosa kuolemaan johtaneista veneilyonnettomuuksista tapahtuu vahvassa yli 1,5 promillen humalatilassa veneen kaatuessa tai kallistuessa niin, että veneilijä putoaa veteen. Veneilyssä hukkuvat ovat pääasiassa miehiä. Vuosina tapahtuneiden hukkumiskuolemien veneisiin liittyneiden kuolemantapausten yhteydessä 75 prosentilla oli tapahtumahetkellä alkoholia veressään. Tavallisin promillemäärä oli 2,0 2,5 promillea. (Onnettomuustutkintakeskus) Vuonna 2010 poliisin tietoon tulleiden liikennehuumetapausten (3 125) ja sekakäyttötapausten (693) määrä pysyi edellisvuosien tasolla. Vuonna 2010 alkoholitapauksia kaikista rattijuopumustapauksista oli 82 prosenttia, huumetapauksia 15 prosenttia ja sekakäyttötapauksia kolme prosenttia. Vuonna 2010 yleisimmin huumaus- ja lääkeainetutkimuksissa löydetyt aineet olivat bentsodiatsepiinit (70 % tapauksista), amfetamiinit (55 %) ja kannabis (42 %). Vuonna 2003 rattijuopumussäännöksiä muutettiin siten, että huumausaineille asetettiin niin sanottu nollaraja. Tämän seurauksena liikenteen huumausainetapaukset lisääntyivät vuodesta 2002 vuoteen 2003 yli 50 prosenttia. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2011.) 15

17 3 Työryhmän ehdotukset sisäisen turvallisuuden ohjelmaan 3.1 Työryhmän ehdotukset Työryhmän yhteinen näkemys on, että omaan ja muiden turvallisuuteen vaikuttaviin alkoholinkäytön seurauksiin on puututtava nykyistä tehokkaammin lainsäädäntöä muuttamalla. Alkoholipoliittiset valinnat vaikuttavat ongelmien esiintyvyyteen sekä yleiseen turvallisuuteen ja siksi työryhmä korostaa yleisen alkoholipolitiikan merkitystä päihteisiin liittyvien turvallisuusuhkien ehkäisemisessä. Erityisesti lasten ja perheiden kokemat haitat ja niiden kauaskantoiset seuraukset ovat peruste sille, että alkoholinkäyttö ei ole vain yksityisasia. Suomalaisen alkoholipolitiikan arvopohja on määritelty perustuslaissa, alkoholilainsäädännössä ja valtioneuvoston periaatepäätöksessä alkoholipolitiikan linjauksista vuodelta Päämääränä on edistää väestön terveyttä ja vähentää alkoholista koituvia haittoja. Tämä tavoite koskee kaikkia hallinnonaloja ja on ensisijainen kaikkiin muihin intresseihin nähden. Väestön alkoholin kulutuksen tasoon ja samalla myös turvallisuuteen vaikuttavaan riskikäyttäytymiseen vaikutetaan tehokkaimmin alkoholijuomien vero- ja hintapolitiikalla sekä alkoholijuomien saatavuuden sääntelyllä (ks. esim. Babor ym. 2010). Muun muassa tästä syystä alkoholihaittojen ehkäisyssä on tärkeää käyttää yleisiä, koko väestöön kohdistuvia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan alkoholijuomien fyysistä tai taloudellista saatavuutta. Keinoina ovat vähittäismyynnin ja anniskelun luvanvaraisuus, myynti- ja anniskelupaikkojen sijaintia ja aukioloa koskevat säännökset, ostoikärajat, päihtyneitä asiakkaita koskevat rajoitukset ja hintatason sääntely. Tämän lisäksi on tärkeää ehkäistä tilannekohtaisin rajoituksin riskitilanteiden syntyminen. Mitä vähemmän väestössä on riskikäyttäjiä, sitä vähemmän on myös niitä, joiden juominen muuttuu vakavaksi ongelmaksi juojalle itselleen tai hänen läheisilleen. Vähennettäessä alkoholihaittoja kokonaisuudessaan, toimenpiteitä ei pidä kohdistaa vain niihin, joilla on suurin riski vaan suureen massaan ihmisiä, joilla on keskisuuri haittojen riski siitä huolimatta, että toimet tällöin kohdistuvat myös sellaisiin ihmisiin, joille ei haittoja melko suurella todennäköisyydellä synny. Hallitusohjelman mukaisesti alkoholilaki uudistetaan tällä hallituskaudella, joten mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädäntöön ovat hyvät. Tämän lisäksi työryhmä on tehnyt joitain muita ehdotuksia, joilla voi olla vaikutusta alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamien haittojen ehkäisyssä. Alkoholihaittoja, kuten turvallisuuteen vaikuttavaa riskikäyttäytymistä, hillitään parhaiten käyttämällä useita eri toimenpiteitä, jotka tukevat toisiaan. 16

18 Työryhmä on keskittynyt ehdotuksissaan erityisesti alkoholiin, koska alkoholin aiheuttamat turvallisuusriskit ovat eri päihteiden aiheuttamista riskeistä suurimmat. Työryhmä on myös ottanut huomioon sen, että kansallisessa huumausainepoliittisessa koordinaatioryhmässä on valmisteltu kuluvalle hallituskaudelle ohjelma huumausaineisiin liittyvien haittojen vähentämiseksi. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan on tehty vain ehdotuksia, joita ei ole esitetty muualla. Työryhmän ehdotukset sisäisen turvallisuuden ohjelmaan: 1. Vähennetään alkoholin aiheuttamia väkivalta- ja muita haittoja julkisilla paikoilla selkeyttämällä alkoholin nauttimista koskevat säännökset alkoholi-, kokoontumis- ja järjestyslaeissa. Ehdotuksella vastataan työryhmän tehtävään: humalahakuisen, itselle ja ympäristölle turvallisuusriskejä aiheuttavan alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäytön hillitseminen alkoholi- ja muiden päihdehaittojen lasten turvallisuudelle aiheuttamien ongelmien torjuminen 2. Vähennetään alkoholin aiheuttamia väkivalta- ja muita haittoja aamuyön tunteina uudistamalla anniskeluaikoja koskevat säännökset. Ehdotuksella vastataan työryhmän tehtävään: humalahakuisen, itselle ja ympäristölle turvallisuusriskejä aiheuttavan alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäytön hillitseminen 3. Säilytetään alkoholilain kokonaisuudistuksessa alkoholin kotiinkuljetuskielto elintarvikekuljetusten yhteydessä. Ehdotuksella vastataan työryhmän tehtävään: humalahakuisen, itselle ja ympäristölle turvallisuusriskejä aiheuttavan alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäytön hillitseminen ikääntyneiden turvallisuutta heikentävän alkoholinkäytön vähentäminen alkoholi- ja muiden päihdehaittojen lasten turvallisuudelle aiheuttamien ongelmien torjuminen 4. Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä selvitetään mahdollisuus päivittäistavarakaupoissa myytävien mietojen käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien enimmäisalkoholipitoisuuden laskemiseksi. Ehdotuksella vastataan työryhmän tehtävään: humalahakuisen, itselle ja ympäristölle turvallisuusriskejä aiheuttavan alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäytön hillitseminen ikääntyneiden turvallisuutta heikentävän alkoholinkäytön vähentäminen alkoholi- ja muiden päihdehaittojen lasten turvallisuudelle aiheuttamien ongelmien torjuminen 17

19 5. Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä selvitetään mahdollisuus vähentää alkoholin kokonaiskulutusta ja haittoja kieltämällä alkoholin vähittäismyynti sunnuntaisin. Ehdotuksella vastataan työryhmän tehtävään: humalahakuisen, itselle ja ympäristölle turvallisuusriskejä aiheuttavan alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäytön hillitseminen alkoholi- ja muiden päihdehaittojen lasten turvallisuudelle aiheuttamien ongelmien torjuminen ikääntyneiden turvallisuutta heikentävän alkoholinkäytön vähentäminen 6. Lisätään ja kehitetään selviämisasemapalveluja tehtyjen selvitysten ja niihin sisältyvien suositusten pohjalta. Hyvien käytäntöjen levittämistä ja uusien mallien kehittämistä tuetaan Kaste-ohjelman toimeenpanossa. Ehdotuksella vastataan työryhmän tehtävään: humalahakuisen, itselle ja ympäristölle turvallisuusriskejä aiheuttavan alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäytön hillitseminen 7. Kaste-ohjelman toimeenpanossa tuetaan malleja, joissa edistetään ikääntyneiden turvallisuutta ja vähennetään päihdehaittoja kotiin vietäviä katkaisuhoito- ja muita päihdepalveluja kehittämällä. Ehdotuksella vastataan työryhmän tehtävään: ikääntyneiden turvallisuutta heikentävän alkoholinkäytön vähentäminen 8. Vakiinnutetaan paikallisessa turvallisuussuunnittelussa Pakka-mallin hyvät käytännöt koko maassa. Kirjataan Pakka-työ aluehallintovirastojen tulossopimuksiin alkoholihallinnon osalta. Ehdotuksella vastataan työryhmän tehtävään: humalahakuisen, itselle ja ympäristölle turvallisuusriskejä aiheuttavan alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäytön hillitseminen alkoholi- ja muiden päihdehaittojen lasten turvallisuudelle aiheuttamien ongelmien torjuminen 9. Kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon päihdeinterventioissa, mukaan lukien työterveyshuolto, otetaan huomioon vanhempien päihteiden käytön vaikutukset lapsiin. Ehdotuksella vastataan työryhmän tehtävään: alkoholi- ja muiden päihdehaittojen lasten turvallisuudelle aiheuttamien ongelmien torjuminen 10. Laaditaan tieto- ja viestintätekniikan (internet, puhelin, sähköposti) avulla tehtävään lapsi- ja nuorisotyöhön kansallinen strategia, jonka yhtenä painopistealueena on sisäinen turvallisuus ja päihteet. Strategia tehdään monialaisessa yhteistyössä lasten ja nuorten kanssa. Ehdotuksella vastataan työryhmän tehtävään: alkoholi- ja muiden päihdehaittojen lasten turvallisuudelle aiheuttamien ongelmien torjuminen 18

20 Työryhmä ei tehnyt erikseen ehdotuksia sille annetusta tehtävästä tiedon lisääminen alkoholin ja turvallisuusongelmien, kuten tapaturmien ja väkivallan, välisestä yhteydestä, koska valtakunnallinen Alkoholiohjelma keskittyy tiedon lisäämiseen. Alkoholiohjelman tämän hallituskauden teemoja ovat muun muassa alkoholi ja väkivalta (2013) ja alkoholi, tapaturmat ja sisäinen turvallisuus (2015). Tämän lisäksi arjen ja asumisen turvallisuus alatyöryhmä on ehdottanut, että alkoholi- ja muu päihdevalistus liitetään osaksi laajempia valistuskampanjoita. 3.2 Työryhmän ehdotusten perustelut Vähennetään alkoholin aiheuttamia väkivalta- ja muita haittoja julkisilla paikoilla selkeyttämällä alkoholin nauttimista koskevat säännökset alkoholi-, kokoontumisja järjestyslaeissa. Vuoteen 1995 asti alkoholijuomien nauttiminen julkisella paikalla oli kielletty. Alkoholijuomien nauttiminen julkisella paikalla vapautettiin vuonna 1995, koska koettiin, että täydellinen nauttimiskielto saattoi poliisin aika ajoin vaikeaan asemaan. Poliisin oli käytännössä hyväksyttävä ainakin juhlapäivinä (uusivuosi, vappu) se, että lakia rikottiin laajasti. Nauttimiskielto kumottiin vuoden 1995 alkoholilaissa ja julkijuopottelu lisääntyi välittömästi niin häiritseväksi, että jo 10 kuukautta myöhemmin aiheesta tehtiin eduskunnassa ensimmäinen kirjallinen kysymys. Tässä vaiheessa voitolle päätyi vielä kanta, jonka mukaan lieveilmiöt hiipuvat kunhan vapauteen totutaan. Kunnat yrittivät hallita tilannetta lisäämällä alkoholin nauttimiskieltoja omiin järjestyssääntöihinsä kuntalain, nyttemmin jo kumotun, 7 :n nojalla. Kun julkijuomisen lieveilmiöt: kadunkulmiin virtsaaminen, meluhäiriöt, rikkinäiset pullot ja lasit sekä muut haitat eivät laantuneet, ja kun lainoppineet pitivät kuntien omia järjestyssääntöjä ongelmallisina, sisäasiainministeriö asetti vuonna 1998 erillisen järjestyslakityöryhmän. Kuntien omat kiellot kumottiin pitkän lakivalmisteluprosessin jälkeen järjestyslailla vuonna Järjestyslain (612/2003) 4 :n mukaan päihdyttävän aineen nauttiminen on kiellettyä yleisellä paikalla taajamassa, rajavartiolaissa tarkoitetulla rajanylityspaikalla ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa. Kielto ei kuitenkaan koske erityisen luvan tai ilmoituksen mukaista anniskelualuetta taikka yksityisessä käytössä olevan kulkuneuvon sisätilaa. Se ei liioin koske alkoholijuoman nauttimista puistossa tai muulla siihen verrattavalla yleisellä paikalla siten, että nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen eivät estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa. Hallituksen esityksessä (20/2002 vp.) ei kuitenkaan käsitelty kielletyn ja sallitun alkoholinkäytön rajanvetoa. 19

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén 5 Väkivaltarikokset ja alkoholi II.B.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 295 Väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyvistä tekee

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

29.11.2012. Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00230 VALTIONEUVOSTO

29.11.2012. Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00230 VALTIONEUVOSTO 1 29.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00230 VALTIONEUVOSTO EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN VERKOSTON TOIMIJOIDEN KANTOJA ALKOHOLILAIN KOKONAISUUDISTUKSEEN Lähtökohtia ja viitekehyksiä lakivalmistelulle

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

PAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi

PAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi PAKKA - toimintamalli valtakunnalliseksi Kuntamarkkinat 12.9.2012 aluekoordinaattori Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pakka-toimintamalli Paikallinen alkoholihaittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Kaupunginhallitus 10.02.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Kaupunginhallitus 10.02.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 10.02.2014 Sivu 1 / 1 5380/11.03.02/2013 40 Valtuustokysymys anniskelupaikkojen vaikutuksista ja niiden sijoittumisen periaatteista (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Petri Häkkinen,

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari 22.10.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Esityksen punainen lanka Tilastot miltä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Lääkkeiden päihdekäyttö ja valvonta. Erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT III Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi

Lääkkeiden päihdekäyttö ja valvonta. Erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT III Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi Lääkkeiden päihdekäyttö ja valvonta Erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT III Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi Uusi vanha ongelma Nuorison kokeilut kodin lääkekaapista löytyvillä lääkkeillä.

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Lukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet

Lukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet Lukulattia Tavoite Tuoda esille faktatietoa riskitekijöistä, jotka vaikuttavat vapaa-ajan ja liikenteen tapaturmien taustalla (ml. alkoholi ja muut päihteet). Samalla pohditaan, miten jokainen omilla valinnoillaan

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA

KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA Esitelmä Päihde- ja mielenterveyspäivillä Asiantuntija Jussi Perälä, VTT, EHYT ry Neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, VTT, STM Lähihistoria 1950-luvulla

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011 Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt Päihdepoliittinen työryhmä 1.11.211 Salon kaupunginhallitus 9.1.212 2(7) Työryhmän toimeksianto Salo on valtakunnallisen alkoholiohjelman

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkolan kaupungintalo 19.11.2007 Kansanedustaja Jutta Urpilainen Alkoholin kulutuksen historia ja nykypäivä Alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa pitkällä aikavälillä jatkuvasti

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 5 Väkivaltarikokset ja alkoholi III.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 235 Väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyvistä tekee

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos TAUSTAA Poliisille päihtyneiden nuorten tapaaminen on tavallista Huumeet ja lääkkeet enemmän piilossa,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto 24.02.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto 24.02.2014 Sivu 1 / 1 Valtuusto 24.02.2014 Sivu 1 / 1 5380/11.03.02/2013 Kaupunginhallitus 40 10.2.2014 22 Valtuustokysymys anniskelupaikkojen vaikutuksista ja niiden sijoittumisen periaatteista Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön verkoston toimijoiden lausunto Arviomuistiosta alkoholilain uudistamistarpeista

Ehkäisevän päihdetyön verkoston toimijoiden lausunto Arviomuistiosta alkoholilain uudistamistarpeista 1 Sosiaali- ja terveysministeriö 27.9.2013 PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Ehkäisevän päihdetyön verkoston toimijoiden lausunto Arviomuistiosta alkoholilain uudistamistarpeista Alkoholilain kokonaisuudistuksen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän selvitys OM selvityksiä ja ohjeita 41/2011 -julkaisu 21.9.2011 Mervi Sarimo, työryhmän sihteeri 1 Työryhmä

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Olenko riskikäyttäytyjä? Nautinko vaaratilanteista? Miten otan arjessa vaaratilanteet huomioon liikenteessä, kotona, liikunnan parissa tai muuten vapaaajalla?

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot