Pihlavanniemen ranta-asemakaava, luonnos

Transkriptio

1 Varsinais-Suomi LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/132/2019 Liite 1 kpl kunta@poytya.fi Viite: Lausuntopyyntönne Pihlavanniemen ranta-asemakaava, luonnos Pöytyän kunta on pyytänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausuntoa Pihlavanniemen rantaasemakaavan luonnoksesta, joka on päivätty Pienennös kaavakartasta on lausunnon liitteenä. Kaavahanke Kaavahanke sijoittuu Pöytyän Yläneen Elijärven pohjoisrannalle. Kaavaselostuksen mukaan kaavoituksen tarkoituksena on sijoittaa alueelle rakennuspaikkoja loma-asunnoille maasto ja maisema huomioiden. Aikaisemmat päätökset Osittain samalle alueelle, johon nyt laaditaan Pihlavanniemen rantaasemakaavaa, on laadittu Elijärven pohjoisrannan rantakaava , jonka Yläneen kunnanvaltuusto hyväksyi Lounais-Suomen ympäristökeskus (nykyisin osa ELY-keskusta) jätti päätöksellään /576AL Yläneen kunnanvaltuuston päätöksen vahvistamatta. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään (taltio 0599, diaarinro 2140 ja 2263/1/97), ettei ole syytä muuttaa ympäristökeskuksen päätöksen lopputulosta, joka siis jää pysyväksi. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Koska suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, ohjaa rantaasemakaavoitusta maakuntakaava. Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Loimaan seudun maakuntakaava. Suunnittelualue on siinä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), johon on merkitty Kuhankuonon retkeilyreitistöön kuuluva ohjeellinen ulkoilureitti. Suunnittelualue kuuluu lomaasutuksen mitoitusta osoittavaan vyöhykkeeseen 2 eli 5-7 lay /km, vapaan rannan osuus vähintään 40%. Maakuntakaavan yleismääräyksen mukaan on yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun ja rakentamistoimenpiteiden oltava vesiensuojelutavoitteita edistäviä. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi fax Itsenäisyydenaukio 2, PL 523, Turku Valtakatu 12, Pori

2 VARELY/132/2019 2/6 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kannanotot Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavahanketta koskevat valtioneuvoston hyväksymät uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka tulivat voimaan Kaavaselostus on tältä osin saatettava ajan tasalle. Ranta-asemakaava-alueen rajaus Ranta-asemakaavoituksen tarkoituksena on käsitellä kiinteistöjen kaikki rantarakennusoikeus. Näin ollen kaava-alueeseen tulisi sisällyttää kiinteistön koko ranta-alue, joksi yleensä katsotaan vähintään 200 metrin, enintään 300 metrin etäisyydelle rantaviivasta ulottuva alue. Kiinteistöstä Ylijoki on otettu kaava-alueeseen mukaan liian vähän ranta-aluetta. Yksi ranta-asemakaavoituksen keskeisiä periaatteita on, että kiinteistön kaikki rantaalueet käsitellään samassa ranta-asemakaavassa, ellei jonkin alueen pois jättämiselle ole esittää erityisiä perusteluja, esimerkiksi asemakaavoitus. Kiinteistöllä Karjakallio on kaksi palstaa, joista toinen sijoittuu Pyhäjärven rannalle. Näin ollen tämä toinenkin palsta tulee ottaa mukaan Pihlavanniemen kaavahankkeeseen. Rakentamistilanne Kaavaselostuksen mukaan ranta-alueet ovat jo nykyisellään loma-asuntokäytössä, joten nykytilanteeseen verrattuna muutos on hyvin pieni. ELY-keskus ei voi täysin yhtyä tähän väitteeseen. Kaavaluonnoksessa osoitetaan seitsemän rakennuspaikkaa (RA-1), joista kaavaselostuksen mukaan vain kahdella on rakennusluvan saanut lomaasunto. Selostuksesta tulee käydä ilmi, millä rakennuksilla rakennusluvat ovat. Väliaikaisrakennusten ja mahdollisten luvattomien rakennusten ei voida katsoa muodostavan loma-asuntoaluetta. Suunnittelualueen rakentamisen nykytilanne tulisi kuvata kaavaselostuksessa tarkemmin, muun muassa valokuvin. Vain ne rakennuspaikat, joilla on rakennuslupa, voidaan katsoa olemassa oleviksi rakennuspaikoiksi, muut ovat uusia rakennuspaikkoja. Ranta-asemakaavassa voidaan osoittaa uusia rantarakennuspaikkojen vain, jos niille on riittäviin selvityksiin perustuvat perustelut. Mitoitus ja emätilatarkastelu Kaavahankkeessa on käytetty maanmittauslaitokselta ilmeisesti automaattiajona saatua listausta suunnittelualueen tilojen kiinteistönmuodostuksesta. Emätilat on asianmukaisesti löydettävissä aineistosta, mutta analyysiä emätiloista ei ole tehty. ELY-keskus korostaa, että emätilaselvityksessä tulee olla vähintään tieto emätilan rantaviivan pituudesta (todellinen ja muunnettu rantaviiva), emätilan maakuntakaavan mitoitusluvuilla saatu laskennallinen rakennusoikeus, kuinka paljon rantarakennuspaikkoja emätilasta on jo muodostettu (käytetty rakennusoikeus) sekä laskelma emätilan rakentamisesta vapaasta rantaviivasta nykytilanteessa ja kaavaratkaisun jälkeen. Uusia rantarakennuspaikkoja voidaan ranta-asemakaavassa osoittaa vain niissä tapauksissa, kun emätilalla on jäljellä sekä rantarakennusoikeutta että rakentamisesta vapaata rantaa riittävästi. Kaavaselostuksen sivulla 13 on todettu Ranta-asemakaava-aluetta koskevista kantatiloista ei ole lohkottu leikkauspäivämäärän jälkeen rantatiloja.. ELYkeskus toteaa, että esitetty väite ei täysin pidä paikkaansa. Esimerkiksi emätilasta

3 VARELY/132/2019 3/6 (kantatilasta) Jaakkola on erotettu Pyhäjärven rannalla sijaitseva kiinteistö Rantamökki, johon on rakennettu loma-asunto. Näin ollen ranta-asemakaavan korttelin 1 rakennuspaikan 2 (kiinteistö Hunninko) osoittamisen oikeutus ei ole kiistaton. Myös emätilasta Lukkala on erotettu Pyhäjärven rannalla sijaitseva kiinteistö Mäntyranta, johon on rakennettu loma-asunto. Tämä ei vaikuta korttelin 2 rakennuspaikan osoittamiseen, mikäli siellä olevalle loma-asunnolle on olemassa rakennuslupa. ELY-keskus kuitenkin huomauttaa, että maakuntakaavan mukaan vähintään 40% emätilan rantaviivasta tulisi osoittaa rakentamisesta vapaaksi eli M- alueeksi. Alin rakentamiskorkeus Kaava-asiakirjoissa esitetty alin rakentamiskorkeus on hyväksyttävissä. Alin suositeltava rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tulisi sijoittaa kastuessa vaurioituvia rakenteita. Tulvakorkeuden lisäksi alin suositeltava rakentamiskorkeus riippuu rakennuksen käyttötarkoituksesta ja rakennustavasta sekä vesistön ominaispiirteistä johtuvasta lisäkorkeudesta ja mahdollisesta aaltojen vaikutuksesta. (Huomattava on, että alin lattiakorkeus on yleensä selvästi alimman rakentamiskorkeustason yläpuolella rakennusteknisistä syistä johtuen). Elijärveltä on saatavissa SYKE:n havaintoihin perustuva kerran 50 vuodessa toistuva tulvakorkeus, joka on +55,16 N2000. Tähän siis lisätään 0,3 m ja tarvittavat harkinnanvaraiset lisät ja saadaan alin suositeltava rakentamiskorkeus. Maisema Maisematyölupaa koskeva maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n muutos on tullut voimaan Tämän jälkeen voimaan tulevissa ranta-asemakaavoissa maisematyön luvanvaraisuus edellyttää sitä koskevaa määräystä rantaasemakaavassa. Maisematyöluvan käyttö on ollut perusteltua maisemallisten arvojen sekä loma-asutuksen viihtyisyyden turvaamiseksi. Ranta-asemakaavaa laadittaessa tuleekin nyt harkita myös maisematyölupaa koskevan määräyksen tarpeellisuutta ja laajuutta suunnittelualueella. Luonnonsuojelu ELY-keskus katsoo, että kaavaa varten laadittu luontoselvitys on pääosin riittävä, täydennystarpeet on tuotu jäljempänä esille. Selvitys kattaa ranta-asemakaavaan otetun alueen ja osin myös kaavan vaikutusaluetta. Osasta luontoselvityksessä esitetyistä luontoarvoista on vain maininta summittaisesta sijainnista, vaikka tarkempi sijaintitieto olisi ollut tarpeellinen kaavan pohjatiedoksi. Lisäksi lepakoista on vain maininta, että pohjanlepakkoa ja vesisiippaa esiintynee alueella, mutta esimerkiksi niiden mahdollisia merkittäviä ruokailualueita ei ole selvitetty. Laaditun luontoselvityksen luontoarvoja ei ole riittävästi huomioitu kaavaluonnoksessa. Korttelialueille (RA-1) sekä maa- ja metsätalousalueille (M ja MY-1) ulottuvalla suojelun osa-aluerajauksella s-1 on merkitty kaavaan liito-oravareviirin ydinalue siltä osin kuin se sisältyy kaava-alueeseen, mutta osa-aluetta koskeva luontoarvojen säilymisen turvaava varsinainen kaavamääräys puuttuu. Kun kaavan yleisenä määräyksenä on: "Rakentaminen ja ympäristönhoito on alueella sallittua niin, että luonnonympäristön ominaispiirteet säilyvät" - siirtyy vastuu ko. toimien toteuttajalle, eikä kaava siten suojele luontoarvoja kaavan tarkoituksen mukaisesti (asemakaavassa luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää). Mahdolliset liito-oravan kolopuut tai risupesäpuut tulisi selvittää luontoselvityksen

4 VARELY/132/2019 4/6 yhteydessä, jotta ne voidaan paremmin ottaa huomioon rakennuspaikkojen sijoituksessa. Lisäksi lähes koko kaava-alue on liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä, joten kaavan mukaisen rakentamisen toteutuessa liito-oravan elinpiiristä todennäköisesti vähentyisivät ruokailupuut ja myös osa levähdyspaikoista voisi tunnistamattomana tuhoutua. Pihlavanniemen tyven rantaluhtaa ja kaava-alueen kaakkoispuolella olevaa Pihlavanlahtea ei ole huomioitu kaavaluonnoksessa asianmukaisesti. Pihlavanniemen tyven rantaluhta on luontoselvityksessä todettu metsälain erityisen tärkeäksi elinympäristöksi ja alueella todettiin olevan kurjen pesineen vuonna Kurki on pesäpaikkauskollinen laji, se siis käyttää yleensä samaa pesää peräkkäisinä vuosina. Kaavaluonnoksessa näitä ei ole huomioitu. Rakennuspaikkoja on luonnokseen esitetty kurjenpesän välittömään läheisyyteen, etenkin eteläpuolella, jossa on kokonaan uusi rakennuspaikka. Rantaluhtaa ei ole merkitty myöskään erityisillä kaavamerkinnöillä (kaavaluonnoksessa maa- ja metsätalousaluetta M, vaikka rantaluhta on todettu luontoselvityksessä metsälain erityisen tärkeäksi elinympäristöksi, joka tulisi jättää metsätaloustoimien ulkopuolelle), eikä luhtaa ole siten suojattu kaavamääräyksillä. Myös esimerkiksi pienimuotoiset ruoppaukset voisivat kuitenkin heikentää tai hävittää ko. luontoarvoja. Myös Pihlavanlahdella tai sen pohjukassa havaittiin luontoselvityksessä lukuisia pesiviä rauhoitettuja lintulajeja mm. silmälläpidettävä härkälintu sekä rantaa reunustavalla pensaikkoalueella myös silmälläpidettävä punavarpunen. Rehevän Pihlavanlahden pohjukassa kuultiin arviolta viitasammakkoa. Löydetyn viitasammakon kutualueen lisäksi alueella ei ole muita riittävän suojaisia lahdenpohjukoita lajin kutupaikoiksi. Alueella kuti samanaikaisesti myös ruskosammakoita. ELY-keskus katsoo, että luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin kuuluvan viitasammakon lisääntymispaikan rajausta ei ole määritelty riittävällä tarkkuudella, eikä sitä ole huomioitu kaavassa. Viitasammakon levähdyspaikkoja (esim. elinympäristön päivälepopaikat) ei ole määritelty tai edes yritetty määritellä. Luonnonsuojelulain mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Koko Pihlavanlahti on jätetty arvokkaana kosteikkoluontotyyppinä arvioimatta luontoselvityksessä sekä myös huomioimatta kaavassa. ELY-keskus katsoo, että luontoarvoiltaan merkittävä Pihlavanlahti on huomioitava kaavassa asianmukaisella suojelumerkinnällä. Nyt käytetty M-merkintä ei ole asianmukainen merkintä, eikä merkintä ulotu kosteikkoon asti, mikä olisi tarpeen ko. luontoarvojen (etenkin viitasammakkojen kutupaikan) säilyttämiseksi kaavan myötä mahdollisten maankäyttöpaineiden ja virkistyskäytön lisääntymisen vuoksi. Myös Pihlavanniemen tyven rantaluhdan kaavamerkinnän tulisi huomioida alueen luontoarvot. Vesihuolto Rakentaminen sijoittuu hyvin alavalle alueelle. Kaavamääräyksiin on tarpeen lisätä, että jätevesijärjestelmien suunnittelussa ja asentamisessa pitää ottaa huomioon vähäinen korkeusero järven pintaan.

5 VARELY/132/2019 5/6 Muita huomioita Kaavakartan otsikossa on käytetty tilojen rekisterinumeroita, jotka eivät anna suunnittelualueen yksilöimiseksi tarvittavaa tietoa. Kaavakartan otsikossa (myös kaavaselostuksen tunnistetiedoissa) tulee käyttää kiinteistötunnuksia, jotka on mm. lueteltu selostuksen sivulla 2. Kaikki kiinteistötunnukset on tarkistettava ajan tasalla oleviksi ja niihin on tarpeen liittää kiinteistön nimi. Esimerkiksi luettelossa olevat kiinteistötunnukset ja on lakkautettu kiinteistöjen yhdistämistoimituksessa; uusi rekisteröity kiinteistö on Hunninko. Tämä tieto on nähtävissä kaavaselostuksen sivulla 13 olevasta taulukosta. Kyseisessä taulukossa oleva nyk. tilan muodostumispäivä on kuntaliitoksen yhteydessä tapahtuneen kiinteistötunnusten teknisen muutoksen päivämäärä eli ei tilojen muodostumispäivä (rekisteröintipäivä). Lopuksi Laaditun luontoselvityksen luontoarvoja ei ole riittävästi huomioitu kaavakartalla ja luontoinventoinnissa on edellä mainittuja täydennystarpeita. Pihlavanniemen rantaasemakaavaluonnoksesta puuttuu myös asianmukainen selvitys emätilojen rantarakennusoikeudesta, joten mitään perusteluja viiden uuden RA-1 rakennuspaikan osoittamiselle ei asiakirjoissa vielä ole esitetty. Asiakirjoista tulisi myös käydä ilmi, esimerkiksi havainnekuvin, miten rakentaminen sopeutuu alavaan rantamaisemaan muun muassa alin rakentamiskorkeus huomioon ottaen ja miten taataan kapeiden rakennuspaikkojen viihtyisyys. Jos perusteet löytyvät rantaviivaltaan kapeiden rakennuspaikkojen osoittamiselle, on tarpeen harkita tulisiko rakennuspaikoille osoittaa normaalia pienempi rakennusoikeus ja esimerkiksi vain yksi lomarakennus ja talousrakennus. ELY-keskus toivoo saavansa mahdollisuuden lausua tässä lausunnossa mainittujen asioiden osalta täydennetystä kaavaluonnoksesta. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle (MRL 54 ). Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan asemakaavan erityiset sisältövaatimukset on otettava huomioon ranta-asemakaavaa laadittaessa (MRL 73 ). ELY-keskus korostaa kunnan vastuuta ottaa päätöksenteossaan johdonmukaisesti huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavojen sisältövaatimukset, maakuntakaavan tai suunnittelualueella olevan oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan mukainen rakentamisen mitoitus ja vapaan rannan vaatimus sekä maanomistajien ja emätilojen tasapuolinen kohtelu rakennusoikeutta jaettaessa. Yksikön päällikkö Ylitarkastaja Anna-Leena Seppälä Pirjo Uusi-Uola Merkintä sähköisestä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. Liite Pihlavanniemen ranta-asemakaava, luonnos Tiedoksi sähköpostitse Pöytyän kunta: Varsinais-Suomen liitto: ELY-keskus:

6 Liite Pihlavanniemen ranta-asemakaava, luonnos VARELY/132/2019 6/6

7 Tämä asiakirja VARELY/132/2019 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument VARELY/132/2019 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Seppälä Anna-Leena :43 Esittelijä Uusi-Uola Pirjo :34