HIVENAINEIDEN SAANTI suomalaisella rehustuksella mitkä puutokset ovat mahdollisia?
|
|
- Satu Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HIVENAINEIDEN SAANTI suomalaisella rehustuksella mitkä puutokset ovat mahdollisia? ELL Olga Kroutskih, projektieläinlääkäri Eläinterveyden tekijät hanke Lypsylehmän nykyaikainen ruokinta II Kuopio
2 Tässä luennossa Yleistä hivenaineista Saanti ja aineenvaihdunta Tarve ja puutostilan kehittyminen Käytännön ruokinta Tärkeimmät hivenaineet ruokinnassa Saanti suomalaisella rehustuksella Milloin on syytä epäillä puutostilaa?
3 Hivenaineet = kivennäisaineita, joita esiintyy elimistössä alle 0,005 % (50 mg/kg) Välttämättömät hivenaineet Osallistuvat aineenvaihduntaan Katalysaattoreina Antioksidantteina Aineenvaihdunnan säätelijöinä Osana molekyylien rakennetta Jos riittämättömästi ravinnossa puutosoireet Kupari Sinkki Mangaani Jodi Seleeni Rauta Koboltti
4 Imeytyminen ja eliminaatio Imeytyminen tapahtuu pääosin ohutsuolessa Kuljetusmekanismit voivat olla yhteisiä Elimistö pystyy joissain tapauksissa säätelemään imeytymistehokkuutta tarpeen mukaan Takaisinimeytyminen (retention) Esim. raudan imeytymistehokkuus voi nousta 9 % 60 %, jos ravinnon rautapitoisuus laskee Eliminaatio ulosteeseen, virtsaan ja maitoon Ulosteeseen menetetty hivenaine voidaan absorboida uudelleen kierrä äminen
5 Kuljetus ja varastointi Plasma toimii kuljettajana Hivenaineiden liikkuminen kohdekudokseen, varastolokeroon tai eritettäväksi ulos elimistöstä Maksa on yleisin varastolokero Elimistö pystyy varastoimaan monia hivenaineita jopa kuukausien tarpeiksi saantitarpeen ei tarvitse täyttyä päivittäin Poikkeuksena sinkki ja koboltti Hivenaineita varastoituu myös luukudokseen, lihaksiin, pernaan, kilpirauhaseen Hivenaineita ei varastoidu rasvaan tarve kasvaa, kun lehmä lypsää lihoistaan
6 Hivenaineiden saantiin vaikuttavat tekijät 1. Ravinnon hivenainepitoisuus Paljonko hivenainetta rehussa Kasvilaji, kasvuvaihe, sääolosuhteet maaperän ominaisuudet: hivenainepitoisuus, ph, hivenaineen ottoa heikentävät antagonistit Rehun saanti Eläimen syöntikapasiteetti Valikoiminen Kivennäislisän epätasainen jakautuminen, nuolukiven sijainti, rehujen väliset erot 2. Imeytymistehokkuus (absorbability) Yksilökohtainen vaihtelu: eläinlaji, ikä, rotu Elimistön hivenainestatus
7 Hivenaineiden saantiin vaikuttavat tekijät 3. Hivenaineen kemiallinen muoto Epäorgaaninen muoto (suolat) hyvä liukoisuus (varsinkin negatiivisesti varautuneet ionit) Reak ot muiden yhdisteiden kanssa ja sitoutuminen imeytyminen heikkenee Orgaaninen muoto Sitoutuneena esim. proteiiniin suojaa reak oilta Tehokas kulkeutuminen ohutsuolen seinämän läpi Voimakas sitoutuminen voi kuitenkin haitata imeytymistä 4. Antagonistiset tekijät Hivenaineen sitominen Kilpailu imeytymis /kuljetusreiteistä HIVENAINEEN SAATAVUUS (accessibility)
8 Rehun kivennäispitoisuuksien vaikutukset hivenaineiden saatavuuteen Rehussa paljon VAIKUTUS SAATAVUUTEEN Kupari Sinkki Rauta Mangaani Jodi Koboltti Seleeni Kalsiumia ( ) Fosforia ( ) Rikkiä Rautaa Sinkkiä Molybdeeniä
9 Hivenaineiden tarve Hivenaineita menetetään jatkuvasti ulosteeseen (myös virtsaan ja maitoon) menetys korva ava ravinnosta Elimistö kierrättää hivenaineita Esim. raudan kierrätys uuden hemoglobiinin valmistukseen Katalysaattorit eivät kulu reaktioissa Retentio Monet hivenaineet toimivat an oksidan eina tarve kasvaa, kun aineenvaihdunta vilkasta Korkea tuotanto Tulehdustilat Fyysinen rasitus Sikiön kasvu
10 Saantisuositukset Saantisuositusten tarkoitus varmistaa, ettei tietyn hivenaineen puutteellinen saanti rajoita tuotosta Ylläpitotarpeen määrittäminen hankalaa Minimitarve eri toimintoihin erilainen Yksilökohtainen vaihtelu: eläinlaji, rotu, ikä, kasvu ja tuotantovaihe Yksilökohtainen vaihtelu pyritään kattamaan turvamarginaalilla Todellisuudessa yksilöt voivat pärjätä paljon vähemmälläkin Perusoletuksena on, että syöntimäärä kasvaa tuotoksen mukaan Suositukset ilmoitetaan rehun pitoisuuksina (mg/kg ka) Samalla otetaan huomioon hivenaineen tyypillinen saatavuus Tutkimustieto puutteellista Miten paljon pelataan varman päälle?
11 MTT: hivenaineiden saantisuositukset Ruokintasuositukset Märeh jät
12 Käytännön hivenaineruokinta Kivennäiset analysoidaan n. 35 % kaikista lähetetyistä rehunäytteistä Hivenaineet analysoidaan vain laajassa tutkimuksessa Ja siinäkin vain 4 hivenainetta: Cu, Zn, Fe ja Mn Seleenitutkimus tilattava erikseen Käytännössä kivennäislisää lisätään ruokintaan aina Tarvittava määrä lasketaan rehun makrokivennäisten (Ca, P, K) perusteella Hivenaineet herran haltuun Ylimääräinen hivenainelisä tulee halvemmaksi kuin puutostilat Perusoletuksena on, että kaikissa kaupallisissa valmisteissa (täysrehut, tiivisteet, kivennäislisät) riittävästi hivenaineita kattamaan päivittäinen saantisuositus
13 Puutostilan kehittyminen Varastot 2. Kuljetus 3. Toiminta Hivenainevarannot (%) Marginaalinen saanti 4. Puutosoireet Ehtyminen Puute Toiminnan aika lasku Häiriö
14 Puutostila Kompensaa omekanismit puutos la kehi yy hitaasti Sinkin varastoin heikkoa nopea kehi yminen Oireet yleensä heikommilla yksilöillä Myös eläimet, joilla tarve suurempi, esim. kasvavat, tiineet hiehot Ainoa varma tapa varmistaa diagnoosi on kokeilla hivenainelisää paraneeko lanne?
15 Kun epäilet hivenainepuutosta 1. Tarkista ruokinta onko puutos mahdollinen? Rehuanalyysit Kivennäislisä ja sen päätyminen lehmään Kaupalliset valmisteet 2. Tutki eläimet onko puutosoireita? Muutoksia karvassa, huonoa hedelmällisyyttä, heikkoja vasikoita, alentunutta vastustuskykyä, huonokuntoisia eläimiä, struumia Sulje pois todennäköisimmät syyt (infektiot, aliravitsemus) Tiettyjen hivenaineiden kohdalla verinäytteet suuntaa antavia 3. Kokeile hivenainelisää muuttuuko tilanne? Onko mahdollisuus järjestää kontrolliryhmä?
16 Laskin käteen a = täydennysrehun päiväannos (kg ka) b = tutkittavan hivenaineen pitoisuus täydennysrehussa (mg/kg ka) c = lehmän kokonaissyönti /pv (kg ka) Maitotuotos 30 kg: 20 kg ka Umpilehmä: 8 kg ka Hivenaineen saanti täydennysrehusta: a x b c
17 Esimerkki Kivennäisseoksessa kuparipitoisuus 320 mg/kg Kivennäisseoksen ohjeannos 200 g = 0,2 kg Umpilehmän kokonaissyönti 8 kg Lasketaan umpilehmän kuparin saanti kivennäisseoksesta 0,2 kg x 320 mg/kg 8 kg = 8 mg/kg ka
18 KUPARI (Cu) Osallistuu mm. Karvan pigmentin muodostumiseen Antioksidanttien toimintaan Neutrofiilien toimintaan Melatoniinin muodostukseen jne. Varastoituu maksaan Eliminaatio heikkoa
19 KUPARI tarve Ylläpitotarve vaihtelee 3,6 30 mg/kg ka Kasvaa, kun rehussa kuparin imeytymistä heikentäviä antagonisteja Molybdeeni, rauta, rikki Tiineyden loppupuolella tarve kasvaa jopa 70 % Syöntimäärä pienempi kuin lypsävällä! Suositus rehun kuparipitoisuudelle: 10 mg/kg ka Jos ruokinnassa kuparia alle 5 mg/kg ka puutosoireet todennäköisiä
20 Kuparin imeytyvyys (%) KUPARI Rikkipitoisuus 1 g/kg ka 2 g/kg ka 3 g/kg ka 4 g/kg ka Nurmen rikki ja molybdeenipitoisuuden vaikutus kuparin imeytyvyyteen (Underwood & Suttle 1999) Molybdeenipitoisuus (mg/kg ka)
21 KUPARI saanti Pitoisuudet rehussa Säilörehussa keskimäärin 4 5 mg/kg ka Ohrassa keskimäärin 7 mg/kg ka Kivennäislisällä pitoisuuden nousu n. 3 8 mg/kg ka Kuparin saatavuus Naudalla vain 2 10 % imeytyy Saatavuus riippuu antagonisteista (Mo, S, Fe, Zn ) Säilöminen heikentää antagonistien vaikutusta Molybdeeniä ja rikkiä ei analysoida Suomessa saatavuu a vaikea arvioida Suomessa nurmen molybdeenipitoisuus vaihtelee välillä 1,1 60 mg/kg ka.
22 KUPARI puutosoireet Ensimmäiset oireena yleensä karvan depigmentaatio Ruskeat rodut vaaleneminen Holstein harmaantuminen Angus ruskea väri Nuoret eläimet Myöhemmin huono kasvu, luustohäiriöt, huono hedelmällisyys, heikot vasikat, heikentynyt vastustuskyky
23 KUPARI puutostilan mahdollisuus Suomessa Perusrehujen kuparipitoisuus ei riitä! Maksan varastoin kyky lehmä voi pärjätä kuukausia vajaalla saannilla Rehun kuparin saatavuutta vaikea arvioida Emme tiedä tärkeimpien antagonistien pitoisuuksia Riskiryhmät Eläimet, joiden ruokinnassa ei kaupallisia lisiä Kivennäislisä saatetaan jättää pois, jos perusrehujen makrokivennäiset kunnossa Nuoret hiehot laitumella Häiriöt kivennäislisän jakelussa Varsinkin umpilehmät, vaikutus siirtyy vasikoihin Hirvet kalkituilla soilla (Ruotsi)
24 KUPARI Jos epäilet kuparin puutosta Tarkista ruokinta Riski olemassa, kun kuparipitoisuus < 5 mg/kg ka Jos eläimet saavat kivennäisseosta/täysrehua, puutos epätodennäköinen Näytteet Verinäyte ei kovin luotettava, mutta suuntaa antava Riskialue < 10 µmol/l (0,7 µg/ml) Maksabiopsia luotettava Normaali > 25 mg/kg ka, selvä puutos < 10 mg/kg ka Kuparilisä Kuparisulfaatti esim g/lehmä kerran viikossa 3 5 vk TAI 3 5 % kuparisulfaattia sisältävä kivennäislisä tai täysrehu Bolus Suositusannos 0,1 g/kg 60 g/lehmä Vain todettuun kuparipuutokseen Krooninen liikasaanti johtaa maksavaurioihin Vasikoille juottorehussa maks. 50 mg/kg ka
25 SINKKI (Zn) Osallistuu mm. Ruokahalun säätelyyn Antioksidaatioreaktioihin Puolustusvasteen muodostumiseen Sikiökehitykseen Luiden kasifikaatioon Varastoituu huonos puutosoireet voivat ilmetä jo kahdessa viikossa puutteellisella ruokinnalla Imeytyminen tehostuu puutoksen uhatessa Eliminaatio pysyy vakiona
26 SINKKI tarve Lypsylehmällä minimitarve 7 16 mg/kg ka Puutoksen riski kasvaa, jos rehun sinkkipitoisuus mg/kg ka Suositus rehun sinkkipitoisuudelle: 50 mg/kg ka
27 SINKKI saanti Pitoisuudet rehussa Säilörehussa keskimäärin mg/kg ka Hajonta yli 20 mg/kg Ohrassa keskimäärin 39 mg/kg ka Kivennäislisällä pitoisuuden nousu mg/kg ka Sinkin imeytymistä heikentävät Rehun korkea rikkipitoisuus Rehun huono sulavuus Myös korkea Ca, P, Cu, Fe ja Mo Vaikutus kuitenkin melko lievä
28 SINKKI puutosoireet Huono ruokahalu laihtuminen ja heikko kasvu Karvanlähtö Parakeratoosi Iho paksuuntuu ja poimuuntuu Turpa, hännän juuri, vetimet, jalat Ei kutinaa! Niveljäykkyys ja jalkojen turpoaminen Jälkeisten jääminen, kohtutulehdukset? Hedelmällisyyshäiriöt
29 SINKKI puutostilan mahdollisuus Suomessa Sinkin puutos on harvinainen, mutta tiedetään esiintyvän myös Pohjoismaissa Perusrehut tyydyttävät minimitarpeen, vaikka eivät yllä suosituspitoisuuksiin Nurmen sinkkipitoisuus vaihtelee voimakkaas Suomessakin tiloja, joiden säilörehun sinkkipitoisuus hyvin matala Peltojen voimakas kalkitseminen ja liiallinen typpifosforilannoitus alentavat sinkkipitoisuutta Kivennäislisällä puutostila epätodennäköinen Puutostila voi kehittyä jo parissa viikossa, jos rehussa vähän sinkkiä ja esim. kivennäisten jakelussa häiriö
30 SINKKI Jos epäilet sinkin puutosta Tarkista ruokinta Riski olemassa, kun sinkkipitoisuus mg/kg ka Jos eläimet saavat kivennäisseosta/täysrehua, puutos epätodennäköinen (Näytteet) Verinäyte epäluotettava mm. infektiot, paastoaminen ja poikiminen laskevat veren sinkkipitoisuutta Riskialue 0,4 0,9 mg/l (6 14 µmol/l) ) Sinkkilisä Sinkkisulfaatti Aluksi 2 4 g/pv oireiden katoaminen parissa viikossa Jatkossa sinkkiä sisältävää kivennäisseosta ohjeen mukaan Suositusten mukainen 50 mg/kg ka enemmän kuin riittävä
31 MANGAANI (Mn) Osallistuu Luu, rusto ja sidekudoksen muodostumiseen Rasva ja hiilihydraattiaineenvaihduntaan Suojaa soluja oksidaatiovaurioilta Vain 1 % ravinnon mangaanista imeytyy Varastolokerona maksa
32 MANGAANI tarve Minimitarve mg/kg ka Tarve hedelmällisyyden ylläpitoon ja sikiön kasvuun selvästi suurempi kuin tarve kasvuun Ulkomailla suositukset mg/kg ka Nocek ym. 2006: hedelmällisyys parempi, kun mangaania 65 mg/kg ka vs. 20 mg/kg ka Saantisuositus 40 mg/kg ka MUTTA kolmen ensimmäisen lypsykauden ajan 80 mg/kg ka
33 Pitoisuudet rehussa MANGAANI saanti Säilörehussa keskimäärin 60 mg/kg ka Ohrassa keskimäärin 24 mg/kg ka Kivennäislisällä pitoisuuden nousu mg/kg ka Mangaanin saatavuuteen vaikuttavat tekijät Ei ole juuri tutkittu Korkea Ca,P ja Fe pitoisuus voi heikentää mangaanin saatavuutta
34 MANGAANI puutosoireet Huono hedelmällisyys Ovulaatiohäiriöt Vastasyntyneillä vasikoilla kondrodystrofia Jalat normaalia lyhyemmät, nivelet paksuuntuneet Myös vääntyneet jalat ja vuohisten ylimeno
35 MANGAANI Jos epäilet mangaanin puutosta mieti uudelleen Mangaanin puutos erittäin epätodennäköinen nurmipohjaisella ruokinnalla Suomen maaperän mangaanipitoisuus korkea Mangaanilisän vaikutus hedelmällisyyteen? Tutkimustulokset ristiriitaisia Hyötyä niissä karjoissa, joiden rehussa mangaanipitoisuus lähellä ylläpitotarvetta
36 RAUTA (Fe) Tärkeä rooli elektroninsiirtoketjuissa ja lukuisien entsyymien toiminnassa Suurin osa sitoutunut hemoglobiiniin ja transferriiniin Varastoituu pernaan, maksaan, munuaisiin ja luuytimeen Elimistö pihistelee rautaa Punasolujen hajotessa hemoglobiinista vapautuva rauta kierrätetään uuden hemoglobiinin valmistukseen Eliminaatio hyvin vähäistä Imeytyminen voi tarvi aessa tehostua 9 60 % vuorokauden sisällä
37 RAUTA tarve ja saanti Tarve Vasikalla 50 mg/vrk Aikuisella tarve pieni ei edes määritelty Suositus: 100 mg/kg ka Vasikalla 100 mg/vrk Saanti Säilörehu: mg/kg ka Maito: 0,5 1,5 mg/kg ka vasikan päiväsaanti 2 4 mg Juomarehu: 5 10 mg/l valmista juomaa Jos vasikka juo 6 l/pv, saanti mg/pv Mangaani kilpailee kuljetuksesta puutosriski, jos rehun Mn >500 mg/kg ka
38 RAUTA puutostila Käytännössä mahdollista vain juottovasikoilla, joilla ei tarjolla muuta rehua Maitovasikkakasvatus Euroopassa Suomessa epätodennäköistä Anemia ehtii kehittyä 8 10 vk ikään mennessä Väsynyt, kalpea, huonosti kasvanut vasikka Vastasyntyneiden vasikoiden lievä raudanpuutosanemia Oireeton, korjaantuu vasikan siirtyessä kiinteään ravintoon Yleinen kaksosvasikoilla (jakavat emon rautavarastot) Kliininen merkitys pieni Rautalisän (5,5 mg/kg) havaittu lisäävän kasvua
39 RAUTA liikasaanti Liiallinen saanti haitallista Vapaa rauta verenkierrossa aiheuttaa solutuhoa mm. maksassa Yhteinen kuljetus Cu ja Mn kanssa elimistön rajoi aa raudan o oa ja samalla Cu ja Mn imeytymistä voi johtaa Cu ja Mn puutokseen Häiritsee myös Zn ja P imeytymistä Rehun rautapitoisuuden riskiraja 1 4 g/kg ka Juottorehussa 2 5 g/kg ka Kivennäislisien rautapitoisuutta ei ilmoiteta Oireet epäspesifisiä Rs kanavan häiriöt ja huono kasvu
40 JODI (I) Osallistuu kilpirauhashormonin synteesiin säätelee elimistön aineenvaihduntaa, kasvua, sikiökehitystä, puolustusvastetta, lihastoimintaaa ja kausilisääntymistä Imeytyy tehokkaasti Runsas kalium heikentää imeytymistä Varastolokerona kilpirauhanen Riittää tyydyttämään jodin tarpeen kuukausiksi Märehtijän elimistö kierrättää jodia Eritys juoksutusmahaan reabsorp o ohutsuolessa
41 JODI tarve Riippuu Kasvuvaiheesta Vuodenajasta (jopa viisinkertainen talvella) Aineenvaihdunnan tehokkuudesta Lypsylehmällä minimitarve 0,1 0,5 mg/kg ka Nousee tiineyden aikana Jodin tarve nousee, jos ravinnossa goitrogeeneja Yhdisteitä, jotka estävät jodin sitoutumisen kilpirauhashormoniin Kaalit, rypsi, rapsi, nauris, lanttu, pellava, valkoapila Tarve voi nousta 2 mg:aan/kg ka
42 JODI saantisuositukset
43 JODI saanti Säilörehun jodipitoisuutta ei tutkita Pitoisuus vaihtelee välillä 0,2 1,5 mg/kg ka Kasvien jodipitoisuus riippuu jodin määrästä maaperässä Sateet, hiekkainen maaperä, runsas kalkitseminen ja sijainti sisämaassa vähentävät maaperän jodipitoisuutta Suomen määperä jodiköyhää! Jodin saatavuuteen vaikuttavat tekijät Korkea Ca häiritsee imeytymistä Goitrogeenit, Na ja Cl häiritsevät jodin toimintaa kilpirauhasessa Seleeni säätelee jodin aineenvaihduntaa seleenin puutos voi johtaa jodin puutteeseen Kivennäislisällä jodipitoisuuden nousu 1 2 mg/kg ka
44 JODI puutosoireet Struuma Yleensä vastasyntyneillä vasikoilla Kuolleena syntyneet vasikat Karvattomat, heikot vasikat Maitotuotoksen lasku Jälkeisten jääminen Epäsäännölliset, heikot kiimat
45 JODI Puutostilan mahdollisuus Suomessa Suomen maaperässä niukasti jodia Puutosriski todellinen! Struumavasikoita tulee vastaan silloin tällöin Rehujen jodipitoisuuksia ei kuitenkaan tutkita Myöskään maaperän jodipitoisuudesta ei tilastotietoa Goitrogeeneistä rypsiä ja rapsia käytetään yleisesti suomalaisessa rehustuksessa Kivennäislisä riittää yleensä tyydyttämään jodin tarpeen Ei välttämättä, jos goitrogeenejä rehussa runsaasti
46 JODI Jos epäilet jodin puutosta Tarkista ruokinta Annetaanko kivennäislisää? Päätyykö lehmään? Onko rehussa goitrogeeneja? rypsi, rapsi, pellava, valkoapila, kaalit Näytteet Verinäyte suuntaa antava Puutosriski, kun plasman jodipitoisuus µg/l Maitonäyte: viitearvot vaihtelevat µg/l Kilpirauhasen biopsia luotettavin (hyperplasia) Jodilisä Kaliumjodidi Vasikan maksimiannos 25 mg/kg Kaupallinen kivennäislisä ja/tai jodia sisältävä nuolukivi Bolukset
47 KOBOLTTI (Co) Tarvitaan B12 vitamiinin (kobalamiini) synteesiin, joka tapahtuu pötsissä Lehmä saa B12 vitamiinin käyttöönsä mikrobimassan kulkeutuessa ruoansulatuskanavaan B12 vitamiinia tarvitaan mm. glukoosin valmistukseen propionaatista Varastoin heikkoa kobol a oltava ravinnossa jatkuvasti
48 KOBOLTTI tarve ja saanti Tarve riippuu rehusta Nurmirehu + ohra tarve 0,04 mg/kg ka Laidun tarve 0,1 mg/kg Puutos todennäköinen, jos Co rehussa < 0,03 mg/kg ka Suositus 0,1 mg/kg ka Saanti Kobolttia ei analysoida säilörehusta Keskimäärin 0,1 0,2 mg/kg ka Riippuu maaperän kobolttipitoisuudesta Maaperän kobolttipitoisuutta tutkitaan lähinnä maaperän saastuneisuuden määrittämiseksi Mm. Ruotsissa todettu kobolttiköyhiä maa alueita
49 KOBOLTTI puutosoireet Vasikat ja nuorkarja Oireet johtuvat B12 vitamiinin puutteesta Laihtuminen, syömättömyys Apatia Pica, nuoleminen Karkea ja väritön karva Huono tiinehtyvyys
50 KOBOLTTI Puutoksen todennäköisyys Suomessa Vaikea arvioida, koska maaperän tai rehun kobolttipitoisuuksia ei tutkita Koboltin puute ei siis ole ongelma Suomessa? Kivennäislisällä päivän saantisuositus yleensä täyttyy Usein merkintä koboltista puuttuu
51 SELEENI (Se) Tehtävät Antioksidantti Osa glutationiperoksidaasin rakennetta Glutationiperoksidaasi hajottaa happiradikaaleja (vrt. E vitamiini, joka estää happiradikaalien muodostumista) Parantaa E vitamiinin imeytymistä Kilpirauhashormonin aktivointi
52 SELEENI tarve Ylläpitotarve 0,02 0,08 mg/kg ka Tarpeeseen vaikuttavat tekijät Tarve kasvaa oksidaatiostressin lisääntyessä Kasvu (vasikat!) Fyysinen rasitus, infektiot Kylmä ympäristö Ravinnon rasvahappokoostumus Tarve pienempi, jos ravinnossa runsaasti E vitamiinia Suositus 0,1 mg/kg ka Lypsylehmällä vastaa 2 6 mg/vrk Emolehmällä vastaa 1 2 mg/vrk
53 SELEENI saanti Suomen maaperässä seleeni kasveille vaikeasti käyte ävässä muodossa seleenilannoitteet Ulkomaalaisista lannoitteista seleeni usein puuttuu Luomu loilla lannoitus kielle y seleenilisä ruokintaan Nurmirehussa seleeniä keskimäärin 0,2 0,3 mg/kg ka (MTT) Valion rehuanalyysit: keskiarvo 0,16 mg/kg ka (n=129) hajonta 0,02 0,63 mg/kg ka Luomunurmessa seleeniä 0,01 0,02 mg/kg ka Kivennäisvalmisteissa seleeniä mg/kg Suositeltavaa, että puolet olisi orgaanista Vasikan seleenistatus riippuu emon seleenin saannista Ternimaidossa pitoisuus korkea, mutta laskee nopeasti Juottorehuihin lisätty seleeniä
54 SELEENI puutos 1. Lihasrappeuma (white muscle disease) Vasikoilla, joiden emillä riittämätön seleenin saanti Äkillinen oksidatiivinen stressi voi laukaista oireet Laitumelle lasku, ryhmien sekoittaminen, nupoutus Akuutti muoto: pikkuvasikoiden myokardiitti Johtaa yleensä kuolemaan hoidosta huolimatta Subakuutti muoto: nopeasti kasvavien nuorten eläinten lihasheikkous Vasikka päästä pirteä, mutta ei jaksa seistä, roikottaa päätä, tärisee Ensihoitona injektio 0,1 0,15 mg/kg Vastaa Selevitania 0,2 ml/kg
55 SELEENI puutos 2. Seleeniresponsiiviset taudit Lievä seleenin puutos altistaa jälkeisten jäämiselle Seleenilisä tällaisilla tiloilla auttanut Seleenilisällä saattaa olla myös positiivinen vaikutus hedelmällisyyteen, utareterveyteen ja maitotuotokseen Tutkimustulokset ristiriitaisia: joskus saatu merkitsevä ero, joskus ei yhtälössä monta tuntematona tekijää, kuten E vitamiinin rooli ruokintakokeissa
56 SELEENI puutos Diagnostiikka 1. Akuutti lihasrappeuma Verinäyte CK voimakkaas koholla, Se matala 2. Lievä puutos Karjan tilanteen selvittämiseksi näytteitä kannattaa ottaa eri eläinryhmistä Esim. vasikat, hiehot, umpilehmät ja 3 4 kk sitten poikineet Veren seleenipitoisuuden määritys (seerumi Movet/Vetlab) < 50µl/l puutos Veren glutationiperoksidaasin määritys (EDTA putki Saarelle) Kuvaa pitkäaikaista seleenistatusta Viitearvot laboratoriokohtaisia Maidon seleenipitoisuuden määritys Tankkimaitonäyte tai yhteismaitonäytteet vastapoikineista ja 3 4 kk sitten poikineista
57 Seleenilisä Epäorgaaninen (seleniitti/selenaatti) Pötsissä osa metaboloituu orgaaniseksi Rikki ja molybdeeni kilpailevat imeytymisestä Orgaaninen (selenometioniini/ kysteiini, seleenihiiva) Aminohappokuljetus imeytyy tehokkaasti Varastoituu paremmin Nostaa maidon seleenipitoisuutta Ei enää luomukelpoista Kivennäisseos ad libitum tai rehuun sekoitettuna Boluksista seleeniä vapautuu 2 5 mg/vrk Umpilehmille ongelmatiloilla Seleenipitoiset nuolukivet Injektiot vähemmän tehokkaita 0,1 0,2 mg/kg 1 3 kk välein (Selevitan 0,2 0,3 ml/kg)
58 SELEENI Puutoksen todennäköisyys Suomessa LUOMUTILAT Ei seleenilannoitusta Apilassa korkea Ca pitoisuus heikentää seleenin saan a en sestään Tehokkaaksi koettu orgaaninen seleeni ei enää luomukelpoinen Ulkomaiset lannoitteet Edullisempia Säästövimmassa saattaa unohtua, etteivät yleensä sisällä seleeniä lainkaan Kliiniset oireet tyypillisesti 2 4 kk ikäisillä nopeasti kasvavilla vasikoilla alkukesästä Lisätäänkö seleeniä liikaa varmuuden vuoksi? Seleenilisän tarve kannattaa tutkia rehu, maito ja/tai verinäyttein! Lannoitteet melko kalliita
59 SELEENI myrkytys Kapea terapeu nen ikkuna myrkyllisin hivenaine! Kivennäisen liika annostelu 5 mg/kg ka jatkuvas krooninen myrkytys 25 mg/kg ka kerralla akuu myrkytys Injek ona 0,5 mg/kg myrkytys Injektiona 1 2 mg/kg kuolema Oireina karvattomuus, ripuli, sorkan epämuodostumat, laihtuminen Lievän myrkytyksen oireet muistuttavat puutosoireita: jälkeisten jääminen ja vastustuskyvyn lasku
60 YHTEENVETO (muista ainakin tämä) Seleenin ja jodin puutosta esiintyy Suomessa Kuparin ja sinkin puutos myös mahdollisia Mangaanin ja raudan puutos erittäin epätodennäköisiä Suositukset usein kaksinkertaiset tarpeeseen nähden Yleinen suuntaus on pelata varman päälle Vähemmälläkin pärjäisi Usein ainoa tapa varmistaa puutosdiagnoosi on ruokintakokeilu Hivenainelisästä hyötyvät vain karjat, joilla saanti alle optimin
Nurmen lannoitusohjelmat
Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle
LisätiedotSeleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi
Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Monitahoinen hivenaine Ravinnon sisältämä E-vitamiini Tilan sijainti Yksilön
LisätiedotE Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä
E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena
LisätiedotEMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi
EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA Emopäivät Peurunka 20.11.2016 Milla Frantzi KIVENNÄISRUOKINTA PIENI MUTTA TÄRKEÄ OSA Syntyykö läskiä vai lihasta P, Mn, Zn,Cu E ja A vitamiini Seleeni Vasikka kehittyy Rehusta
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotLuomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut
Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Mistä seleeninpuutos johtuu? Seleeniä on maankuoressa erittäin pieninä, mutta vaihtelevina pitoisuuksina. Luonnossa se esiintyy monessa
LisätiedotEmolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?
Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia
LisätiedotJalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy
Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat
LisätiedotEmojen ja kasvavien nautojen kivennäisten tarve. Kivennäisiä kaikille-päivä Lihatilan Skarppiohjelma-hanke 06.03.2013 Juva Maiju Pesonen
Emojen ja kasvavien nautojen kivennäisten tarve Kivennäisiä kaikille-päivä Lihatilan Skarppiohjelma-hanke 06.03.2013 Juva Maiju Pesonen Otsikon alla: Miksi pienravinteita? Suosituksia Kivennäiset Hivenaineet
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotSikojen Ruokintasuositukset 2014
Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotYhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista
Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Seleenitutkimuksen tulokset
LisätiedotKIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS
2012 KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Melli-opas 2012 RUOKINNAN TEHOKKAAT TÄYDENTÄJÄT Elinikäistuotoksen
LisätiedotValio Oy RAVITSEMUKSEN PERUSTEET
RAVITSEMUKSEN PERUSTEET SISÄLTÖ Ravinnon tehtävät Ravintoaineet Ruokaryhmät Energia Rasvat Hiilihydraatit Proteiinit Vitamiinit Kivennäisaineet Vesi RAVINNON TEHTÄVÄT Energian tuottaminen - Työ - Liikunta
LisätiedotHivenaineiden perustarpeen sekä hiukan lisääntyneen tarpeen tyydyttämiseen laskimoravitsemuksen yhteydessä.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Addaven infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Addaven sisältää: 1 ml 1 ampulli (10 ml) Kromikloridi 6 H 2 O 5,33 mikrog
LisätiedotSeleeni. analyysitulokset ja niihin reagointi. Kristiina Sarjokari Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Oy, Alkutuotanto 8.1.2016
Seleeni analyysitulokset ja niihin reagointi Kristiina Sarjokari Terveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Oy, Alkutuotanto 8.1.2016 esityksen sisältö 1. miksi riittävä seleenin saanti on tärkeää - pikakertaus
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotVESILIUKOISET VITAMIINIT
SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotSUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015
KERTAUSTA Mitä ovat makroravintoaineita? Mitä tehtäviä niillä on? Ruokaesimerkkejä niistä? Millainen on ateriarytmisi? Vaikuttiko saamanne tieto omaan syömiskäyttäytymiseen? Kerro vierustoverille mitä
LisätiedotRavinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana
Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
Lisätiedot6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotEmolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti
Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokintapäivä 21.10.2015 Perho Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja
LisätiedotHeinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy
Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo
LisätiedotVitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti
Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.
LisätiedotTernimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)
Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotPellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy
Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotMINERAALIEN JA VITAMIINIEN YHTEISVAIKUTTEISUUS
MINERAALIEN JA VITAMIINIEN YHTEISVAIKUTTEISUUS Tämän artikkelin tarkoitus on selvittää mineraalien ja vitamiinien roolia koiran aineenvaihdunnassa. Asia ei ole yksinkertainen. Toivottavasti tämä artikkeli
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph
LisätiedotHIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015
PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI Nuorkarja potentiaali käyttöön vasikasta alkaen Hedelmällisyys-poikimaväli, päiviä poikimisesta Umpilehmät, ruokintakäytännöt Lypsylehmät, ruokintakäytännöt RUOKINTAKÄYTÄNNÖT
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotMinna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
LisätiedotVILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu
VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.
Lisätiedot080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA
ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin
LisätiedotSulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua
Sulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua Helppoutta, annostelutarkkuutta ja ympäristöystävällisyyttä seosruokintaan Ainutlaatuiset sulavat annospussit mullistivat seosruokinnan
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotPAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o nmaseam.ansemawrtmas uagerot arc-c,xx.orn, ararrxremcnmor..~..,,..-,rk.1.,e :Ja-. maa.,...embe,,,,tozaspoed Jukka Kaseva: - MOLYBDEENI- JA KUPARILANNOITERUISKUTUSTEN
LisätiedotVitamiinien ja hivenaineiden puutostilat ja liikasaanti
NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Vitamiinien ja hivenaineiden puutostilat ja liikasaanti 1 (11) Vitamiinien ja hivenaineiden puutostilat ja liikasaanti Vitamiinit Rasvaliukoiset A, D, E ja vesiliukoiset C, B Nautojen
LisätiedotPrimo-ruokintaohjelma
-ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
LisätiedotPihvinautojen kivennäisruokinta
Pihvinautojen kivennäisruokinta Maarit Ilola Kehityspäällikkö AtriaNauta Kaikki naudat tarvitsevat kivennäis- ja hivenaineita ylläpitoon ja kasvuun, emolehmät myös maidontuotantoon ja tiineyteen. Kivennäisaineiden
LisätiedotKIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA
KIVENNÄISAINEET JA VITAMIINIT KOIRAN RUOKINNASSA Kivennäisaineet osallistuvat kemiallisiin reaktioihin koirien soluissa. Kivennäisaineet voidaan jakaa makro- ja mikrokivennäisaineisiin sekä perusteella,
LisätiedotTilastot kertovat emotilojen vasikoista
Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotVASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS
2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)
LisätiedotHelposti sulava. Anti-Hairball
Ilman keinotekoisia, väri, maku tai säilöntäaineita. Virtsan ph 6,06,5 Iho & Turkki Huolellisesti valitut raakaaineet ja erikoisresepti takaavat täydellisen kalsiumin ja fosforin suhteen sekä madalletun
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotTerra - täysin uusi sarja pieneläimille
Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotEmolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen
Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotHivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017
Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu
LisätiedotAliravitsemus Kotisairaanhoidossa jopa 90 % on aliravittuja tai aliravitsemusriskissä Yksipuolinen ruokavalio Yksinäisyys, ruokaa yhdelle?
Ikääntyminen Senioreilla noin kolmasosalla jonkin asteinen mahalaukun limakalvon surkastuminen, joka voi vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen Makuaisti ja hajuaisti heikkenevät Huonot hampaat, sopimaton
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 53/04
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 53/04 Pvm Dnro 21.7.2004 3261/01/2004 Voimaantulo ja voimassaoloaika 1.8.2004 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Rehulaki (396/1998) 9 Vastaavat EY-säädökset Komission
LisätiedotPohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela
Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat
LisätiedotPellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia?
Pellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia? Kirsi Järvenranta Luke Maaninka Nurmet Rahaksi (NuRa) Rehujen kivennäisainetasapaino Lehmän terveys suurimmat
LisätiedotHAVAINTOJA KARITSOIDEN NIVELONGELMISTA. Oireet ja ennaltaehkäisy
HAVAINTOJA KARITSOIDEN NIVELONGELMISTA Oireet ja ennaltaehkäisy Teimme selvitystä karitsoiden nivelongelmista Oulun ammattikorkeakoulun agrologiopintoihin liittyen. Olemme selvittäneet mitkä asiat vaikuttavat
LisätiedotVältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle
Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
[Version 7, 08/2005] LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Vetselen vet 2 mg/g jauhe naudoille, sioille ja lampaille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Yksi gramma jauhetta
LisätiedotVITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA
VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA TAUSTA Vitamin Well on perustettu vuonna 2006 Ruotsissa. Tarkoituksena oli kehittää skandinaaviseen makuun sopiva vitamiinijuoma, joka samalla olisi hyvä ja moderni
LisätiedotRUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen
RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat
LisätiedotTasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla
LisätiedotLähes Kaikilla Ihmisillä On Magnesiumin Puute
Lähes Kaikilla Ihmisillä On Magnesiumin Puute Mitä magnesium tarkalleen ottaen on? Magnesium on elämä. Se on kehon neljänneksi rikkain mineraali, rikin lisäksi (mikä on aivan yhtä tärkeä.) Magnesium ei
LisätiedotLampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II
Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle
LisätiedotMind Master. Matti Vire 11.5.2013
Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys
LisätiedotPieni muna - suuri ravintoainesisältö
Pieni muna - suuri ravintoainesisältö Jaakko Hiidenhovi MTT/Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Elintarviketutkimus Alimentum, 31600 Jokioinen jaakko.hiidenhovi@mtt.fi Kananmunan varsinainen tarkoitus
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotVegaanin tärkeät ravintolisät
Vegaanin tärkeät ravintolisät Vegaaniruokavalio tutuksi koulutus 12.4.2018 Lotta Pelkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Vegaaniliiton ravitsemusvastaava Tmi Ravitsemusterapeutti Lotta Pelkonen
LisätiedotHärkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina
Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä
LisätiedotKokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne
LisätiedotRavinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi
Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö
LisätiedotKantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta
Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotRASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA
RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotRehuako vesirutosta?
Rehuako vesirutosta? Vesiruton hyötykäyttö Seminaari Kauttua Hilkka Siljander-Rasi Luonnonvarakeskus Vesikasvit rehuna Käytetty täydentämässä rehuvalikoimaa, kun karjan rehujen viljely ollut vähäistä tai
LisätiedotLASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala
LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta
Lisätiedot