Surevan kohtaaminen. Mitä suru on?

Transkriptio

1 Surevan kohtaaminen Tarja Huumonen Sairaanhoitaja (AMK), saattohoidon kouluttaja, kokemusasiantuntija Mitä suru on? Suru on aina - traumaattinen kokemus, koska se tulee yllättäen - yksilöllistä - suru sisältää tunteita, asenteita ja käyttäytymisen mallin, mutta surevien ihmisten reaktiot vaihtelevat, samoin kuin niiden kesto - suru ei ole jotakin, joka menee ohi, vaan jotakin jonka kanssa sureva elää - suruun vaikuttavat surevan ihmisen persoonallisuus ja aikaisemmat menetykset, se millaisesta menetyksestä on kyse ja surevan saama tuki tai tuen puute surutyön aikana (Poijula,2002) 1

2 Mitä suru on - suru on musertava tunne - suremisen aloittaminen on matka tuntemattomaan, joka voi olla pelottava, tuskallinen ja jopa yksinäinen - tuska tulee siedettäväksi silloin, kun kykenee luottamaan siihen, ettei se kestä ikuisesti - suru on yksi ihmisen perustunteista - suru vaatii aina kiintymissuhteen surettavaan Surun reaktiot - Surun ensimmäinen reaktio on yleensä sokki ja turtumus, joita seuraa kaaoksen ja hämmennyksen tunteet - Surevan alettua ymmärtää sairauden ja kuoleman merkityksen, alkaa tuska ja kärsimys - Sureva kokee voimakkaita tunteita alkaen epätoivosta ja ahdistuksesta tarpeeseen olla yksin ja vetäytyä - Suru on yksilöllinen muuttuva prosessi - Yleiset surureaktiot jakautuvat psykologisiin-,sosiaalisiin- ja fyysisiin reaktioihin 2

3 Psykologisia reaktioita Psykologiset surureaktiot ovat tunne-, ajattelu-, havaintoreaktioita tai puolustusmekanismeihin ja selviytymisyrityksiin kuuluvia Tunteet: erossa olemisen tuska, surullisuus, kärsimys, ahdistuneisuus, paniikki, pelko, turvattomuus Ajattelu: epäusko, hämmentyneisyys, hajanaisuus, sekavuus, keskittymiskyvyttömyys, sairautta tai kuolemaa koskevien ajatusten hallitsevuus, pakonomaisuus, päämäärättömyys, alentunut itsetunto, pettyneisyys, hylkääminen Havainnointi: epätodellisuuden tunne, kokee itsensä tai ympäristönsä epätodellisena tai outona, tunteiden ja järjen irrottaminen ja lokeroiminen muistiin toisistaan erillisiksi Psykologiset Puolustusmekanismeja ja selviytymisyrityksiä ovat sokki, turtuneisuus, tunteiden puuttuminen Sairautta tai kuolemaa herättämiä reaktioita koskevien ajatusten ja tunteiden välttely, sairauden ja kuoleman tosiasian kieltäminen Protesti, taantuminen, merkityksen etsiminen, eristäytyminen 3

4 Sosiaalisia reaktioita Sosiaalisia surureaktioita voivat olla: levoton yliaktiivisuus, kohonnut vireystila, kiihtyneisyys, sosiaalinen vetäytyminen, poissaoleva käyttäytyminen, lisääntynyt lääkkeiden tai muiden psyykeen vaikuttavien aineiden käyttö, sosiaalisen vuorovaikutuksen mallien menettäminen, takertuminen, itkeminen, häiriöt ruokahalussa, unihäiriöt, vihan ja suuttumuksen ilmaisut toisia kohtaan Fyysisiä reaktioita surun fyysisiä reaktioita masennuksen biologisiin merkkeihin kuuluvat häiriöt ruokahalussa, joka johtaa painon laskuun tai nousuun, kiinnostuksen ja motivaation puute, huonontunut keskittymiskyky ja apaattisuus Ruumiillisia surureaktioita, jotka liittyvät ahdistuneisuuteen ja ylivireyteen ovat motorisen jännityksen reaktiot, kuten vapina, tärinä, vääntely, lihasjännitys, kivut, arkuus, herkästi uupuminen, päänsärky, levottomuus Autonomisen yliaktiivisuuden reaktioita ovat ahdistuneisuus, jännitys, hermostuneisuus, sydämen tykytys, rytmihäiriöt, hengenahdistus, puutuneisuus, tukehtumistuntemukset, tunteiden epävakaus, nielemisvaikeudet, palan tunne kurkussa, ruoansulautushäiriöt Vain sureva tietää miltä hänestä tuntuu. Kukaan ei voi tarkasti määrätä mitä, milloin ja miten surevan pitäisi tuntea 4

5 Surun ulottuvuudet Surureaktiot muodostavat kuusi ulottuvuutta: epätoivo, paniikkikäyttäytyminen, syyttäminen ja viha, etäyttäminen, hajaannus ja henkinen kasvu Suru ja debressio ovat eri asioita, vaikka osa surevista voi surun lisäksi kärsiä myös debressioista Debressiosta kärsivä ihminen ei välttämättä osaa kertoa, mikä on syynä hänen kärsimykseensä, mutta sureva osaa Epätoivo Epätoivo-ulottuvuutta voidaan kuvata seuraavilla surevan kokemuksilla, sokki, särkyneet toiveet, yksinäisyys, tuska, halu kuolla, surun hallitsemattomuus, itkeminen, kuoleman hyväksymisen vaikeus Sokki, kieltäminen, turtuneisuus, epäusko ovat luonnon keino tilapäisesti suojella täydeltä kuoleman todellisuudelta Jos kuolema on äkillinen, esimerkiksi potilas menehtyy sydänkohtaukseen, nämä kokemukset ovat läheisille voimakkaampia ja kestävät pidempään kuin jos kuolemaa on osattu odottaa Epätoivon vaiheessa sureva ei pysty ottamaan vastaan toisten lohdutusta. Sanaton läsnäolo on ehkä tärkeämpää kuin yksikään lausuttu sana 5

6 Etsiminen ja kaipaaminen Menetyksen todellisuuden kanssa vastakkain oleminen voi aiheuttaa surevalle hämmennystä ja pelokkuutta Surevan on tärkeää saada tietoa suruun kuuluvista tunteista, jotta hän tietää omien tunteidensa olevan normaaleja suruun kuuluvia tunteita Unohteleminen ja heikko työteho ovat tähän surun ulottuvuuteen kuuluvia ilmiöitä Varhaiset aamut ja myöhäiset illat ovat aikoja, jolloin sureva tuntee eniten olevan eksyksissä Paniikkikäyttäytyminen, syyttäminen ja viha Paniikkikäyttäytymisen ulottuvuus surun aiheuttamia ruumiillisia reaktioita ja oireita. Ruumiilliset oireet ovat voimakkaimpia surun alkuvaiheessa Syyttämiseen ja vihaan kuuluvia reaktioita ovat katkeruus, kaunaisuus, kostonhalun tunne, toistuva viha ja vihamielisyyden tunteminen, halu syyttää ja vahingoittaa toisia 6

7 Etäyttäminen ja hajaannus Etäyttäminen on samaa kuin psykologinen dissosiaatio-puolustusmekanismi. Suojautuessaan ylivoimaiselta kokemukselta ihmisen mieli automaattisesti sulkee pois tietoisuudesta osan kokemuksestaan. Dissosiaatiossa ihmismieli pitää erillään kaksi saman kokemuksen eri puolta, esim. tunteet ja järjen. Kuolema on tosi asia, mutta siihen liittyviä tunteita ei koeta Suru vaikuttaa voimakkaasti ihmisen ajatteluun ja muistiin. Aikuisen ihmisen toimintakykyisyys heikkenee, koska hänen ajattelukykynsä yksinkertaistuu siten, että konkreettinen ajattelu toimii, mutta abstraktissa ajattelussa voi olla vaikeuksia eikä hän kykene keskittymään ja painamaan mieleensä asioita kuin normaalisti Henkinen kasvu Menetyksen ja trauman uusimmissa tutkimuksissa kohteena ovat olleet kasvu ja hyöty, ei niinkään tuhoutuminen Keskeisintä kasvussa on merkityksen löytyminen kärsimykselle surutyössä tapahtuvan merkityksen uudelleenrakentamisen avulla Suruun liittyvä henkinen kasvu tekee surevan ihmisen aikaisempaa kypsemmäksi ja vahvemmaksi Elämän itsensä arvostus kasvaa, kun tulee uutta perspektiiviä Elämästä nauttiminen kasvaa, eikä ihminen pidä elämää itsestään selvyytenä Uskonnollinen tai hengellinen elämä voi syventyä, uudistua tai muuttua 7

8 Äkillinen kuolema Kuolemantapa vaikuttaa suruun Äkilliseen kuolemaan ei voi mitenkään valmistautua eikä sitä osaa odottaa Äkillisen kuoleman tapoja on useita ja kaikki ne vaikuttavat surun kulkuun Odottamaton, äkillinen kuolema voi johtua sairauskohtauksesta, onnettomuudesta, henkirikoksen uhriksi joutumisesta tai itsemurhasta Jäähyväisiä ei ole mahdollista jättää Kuoleman hyväksymiseen vaikuttaa myös kuolleen ikä Sureva voi läheisen ihmisen menetyksen lisäksi kokea taloudellista turvattomuutta, tulevaisuuden tunteen menettämisen ja joskus jopa ystävät ja työtoverit hylkäävät surevan Äkillinen kuolema Aiheuttaa ihmiselle psyykkisen trauman, joka voidaan määritellä henkiseksi tai ruumiilliseksi vaurioksi tai haavaksi Voimakas henkinen ja ruumiillinen rasitus aiheuttavat epätasapainotilan. Uhan havaitseminen saa ihmisen kokemaan stressin ahdistuksena Ahdistus voi ilmetä muuttuneena käyttäytymisenä, ruumiillisina oireina ja tunnereaktioina Traumatisoiva tapahtuma voi sattua yhdelle ihmiselle, perheelle, ryhmälle tai yhteisölle esim. työpaikka tai koulu Traumasta toipuminen edellyttää tietoisen muistin piirissä olevan kielellisen kertomuksen tapahtuneesta, koska tapahtuma voi muistella, mutta se ei tunkeudu mieleen yksittäisten ulkoisten traumaa muistuttavien laukaisevien ärsykkeiden vuoksi hallitsematta 8

9 Kuolema pitkäaikaissairauden jälkeen Nykyisin sairaudet kestävät hoitojen kehityksen myötä pidempään Pitkäaikaissairaus aiheuttaa potilaalle ja hänen läheisilleen kroonista stressiä, koska sairaudessa voi olla kriittisiä vaiheita Epävarmuus ja turvattomuus liittyvät sairastamiseen Läheisille stressiä aiheuttavat tekijät ovat potilaan heikkeneminen ja muuttuminen sairauden aikana. Lisäksi omaiset joutuvat usein seuramaan lääkityksestä johtuvia sivuvaikutuksia ja joskus jopa päättämään hoitojen lopettamisesta Sairauden aikana sekä potilas että hänen läheisensä altistuvat toistuvasti sairauteen ja hoitoihin liittyville traumatisoiville tapahtumille Kuolema pitkäaikaissairauden Sairauden aikana perheet jäävät usein yksin eikä heille välttämättä tarjota ammattiauttajien antamaa psyykkistä hoitoa ja tukea Näiden perheiden suru on jäänyt äärimmäisen näkymättömäksi ja kuoleman jälkeen surutyö voi olla erityisen yksinäistä Aiemmin on uskottu, että ennakoiva suru helpottaa surutyötä Ennakoiva suru voi joissakin tapauksissa merkitä hyvästijättöä liian varhain ja potilaan jäämistä yksin Pitkittynyt sairausvaihe kuormittaa perhettä ja voi aiheuttaa perheenjäsenten roolien muutoksia sekä taloudellista epävarmuutta On osoitettu, että läheisen kuolemaan johtavan sairauden pitkittyessä, surevilla on todennäköisesti ongelmia oman surunsa kanssa 9

10 Läsnäolo kuoleman tilanteessa ja tiedon saaminen kuolemasta Syntymään valmistaudutaan 9 kuukautta, kuolemaan ei ehkä hetkeäkään On merkitystä miten tiedon kuolemasta saa. Jos kuolemaa on osattu odottaa ja läheisillä on ollut mahdollisuus olla paikalla kuoleman hetkellä, he ovat voineet jättää jäähyväiset. Omaiset yleensä muistavat hyvin tapahtuman ja siihen liittyvät yksityiskohdat Onnettomuuksissa kuolleiden, henkirikoksen uhriksi joutuneiden ja itsemurha kautta kuolleiden kuolemasta tiedon tuo poliisi kotiin. Nämä ovat hyvin traumatisoivia kokemuksia, koska kuolemaa ei ole osattu odottaa ja hyvästejä ei ole voitu jättää Ruumiin katsominen On ensisijainen surun avaaja ja käynnistäjä Auttaa hyväksymään kuoleman lopullisena ja vaikeuttaa kuoleman kieltämistä Vaikuttaa myönteisesti jälkeenjääneiden emotionaaliseen kasvuun, sukulaisten välisiin lämpimiin suhteisiin, myönteiseen kuolleen muisteluun Voi vähentää sopeutumisongelmia ja jännittyneisyyttä, masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta Jos tätä mahdollisuutta ei ole, surija voi jäädä vaille sosiaalista yhteyttä, joka palvelee parhaiten menetyksen työstämistä ja auttaa surevan paranemista surun alussa 10

11 Ruumiin katsominen Surevaa kannattaa tukea kuolleen läheisensä katsomiseen, mutta surevan on itse tehtävä päätös katsooko hän vai ei Jos sureva päättä katsoa, on hyväksi hänen tukenaan on joku työntekijöistä. Osastolla läheistä hoitanut hoitaja tai patologianosastolla esim. hautaustoimiston työntekijä Surevalle on hyvä kertoa etukäteen miltä vainaja näyttää ja myös minkälaisessa paikassa katsominen tapahtuu Ruumiin katsomisesta tulee terapeuttinen tapahtuma, jos sureva voi viipyä ruumiin luona niin pitkään, että tunnekuohu hellittää Ruumiin kohtaaminen aiheuttaa äärimmäisen voimakkaan tunnetilan ja suru on tuolloin voimakkaimmillaan Mistä tietoa surevan kohtaamiselle? ry.fi ry.fi ry.fi 11

12 Lähteet: Lähteenä olen käyttänyt Soili Poijulan kirjaa Surutyö 2002 sekä Mari Pulkkisen Surun sylissä, suomalaisten kokemuksia menetyksestä2017 Kiitos 12