PIRKKALAN KUNTA. Tilinpäätös 2011

Transkriptio

1 PIRKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2011 VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

2

3 Aktiivisella otteella eteenpäin Valtuusto hyväksyi Pirkkalan kuntastrategian vuosille syyskuussa Päättyneen vuoden yksi keskeisimpiä asioita onkin ollut strategian jalkauttaminen. Siksi olemme pitäneet henkilöstölle tiedotustilaisuuksia niin strategian sisällöstä kuin päämääristäkin. Strategiasta johdetut tavoitteet on konkretisoitu lautakuntien käyttösuunnitelmissa toiminnallisina tavoitteina, huomioiden ne myös kehityskeskustelujen sisällössä. Kuntastrategian mukaiset ohjelmat valmisteltiin vuoden 2011 aikana. Näitä ovat maapoliittinen ohjelma, elinkeinopoliittinen ohjelma, palvelujärjestelmien kehittämishanke, henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma, tietojohtamisjärjestelmä, viheralueohjelma ja kulttuuriympäristöohjelma. Pormestarijärjestelmän kehittämistä jatketaan edelleen. Palvelujen Pirkkalan vetovoimaisuus on edelleen pitänyt pintansa. Asukasluku kasvoi 526 henkilöllä, mikä tarkoittaa 3,1 prosentin väestönkasvua. Vuoden lopussa pirkkalalaisia oli Kasvuprosentti on jo toista vuotta peräkkäin Manner-Suomen korkein, mikä asettaa positiivisia haasteita kunnan toiminnalle ja taloudelle. Eurooppaa ravistelleen finanssikriisin vaikutukset eivät kuntataloudessa olleet niin dramaattiset kuin joissakin arvioissa arvioitiin. Pirkkalan taloudellinen tilanne parani tilinpäätösvuonna. Tulorahoituksella pystyttiin rahoittamaan lähes kaikki investoinnit eikä lainaa nostettu lainkaan. Pirkkalan panos elinkeinoelämän kehittämiseksi on mainitsemisen arvoinen asia. Kunnallistekniset investoinnit olivat mittavat, esimerkkinä mainittakoon Linnakallion ja Vaitin alueet. Alueen elinkeinomaiden tonttikauppa kävikin vuoden lopussa vilkkaasti. Kunnanviraston saneerauksen myötä saatiin toimivat tilat yhteispalvelupisteelle ja kuntalaiset saavat samasta paikasta niin Kelan, Työ- ja elinkeinotoimiston kuin kunnankin palvelut. Toivion koulun saneeraus ja laajennus valmistuu syksyllä Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen käytännön valmistelut yhdessä Vesilahden kanssa pääsivät hyvään vauhtiin. Vuoden 2013 alusta alkavassa yhteistoiminnassa Pirkkala on vastuukunta, huolehtien myös vesilahtelaisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Pirkkala on kunta kuntalaisia varten. Järjestimme kuluneen vuoden aikana lukuisia tilaisuuksia, joissa kuntalaisilla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä monista ajankohtaisista asioista. Näitä olivat mm. uusien kuntalaisten tilaisuus torilla, yrittäjätilaisuus, joukkoliikenneilta, lentomeluilta ja Nuolialan alueen kehittämisilta. Kiitän lämpimästi teitä kaikkia, niin luottamushenkilöitä kuin työntekijöitäkin, kuntalaisten parhaaksi tekemästänne työstä kuluneen vuoden aikana! Helena Rissanen Pormestari

4

5 Pirkkalan kunta Tilinpäätös 2011 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS... 3 JOHDANTO... 5 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 7 Kunnan hallinto... 7 Yleinen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset Pirkkalan kunnan toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Ympäristötekijät SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ja olennaiset tapahtumat 29 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSLASKELMA KÄYTTÖTALOUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Maaseutulautakunta Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta

6 Pirkkalan kunta Tilinpäätös 2011 Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Tekninen lautakunta INVESTOINNIT YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN ERIEN TOTEUTUMISVERTAILUSTA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNITASE KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesihuoltolaitosta koskevat laskelmat LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo kirjanpitokirjoista ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ LIITE - LUOTTAMUSHENKILÖLUETTELO MUUT LIITTEET Kunnan maa-alueiden omistus, hallinta ja käyttö Pirkkalan kunnan väestö ja muutokset ikäryhmittäin Projektit, joissa Pirkkalan kunta on mukana Tilinpäätöksen tunnusluvut Konsernitilinpäätöksen tunnusluvut Kansi: Markus Lehto 2

7 Toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS 3

8 Toimintakertomus 4

9 Toimintakertomus JOHDANTO Säädösperusta Kuntalaki, kirjanpitolaki ja asetus ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeet ja lausunnot Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tuloslaskelmaa, tasetta, rahoituslaskelmaa ja liitetietoja koskevista pakottavista säännöksistä voidaan kirjanpitolain ja -asetuksen mukaan poiketa vain kirjanpitolautakunnan kuntajaoston päätöksellä. Väärään tilinpäätökseen liittyy rangaistus- ja vahingonkorvausvastuu. Yleisiä tilinpäätösperiaatteita ovat oletus toiminnan jatkuvuudesta, johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen, sisältöpainotteisuus, varovaisuuden periaate, tasejatkuvuuden periaate, suoriteperusteisuus ja erillisarvostusta koskeva periaate. Mainituista periaatteista saa poiketa, kun poikkeaminen perustuu lakiin tai lain nojalla annettuun muuhun säännökseen tai määräykseen. Poikkeamisesta on tehtävä selkoa liitetietona. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös sekä luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. 1) Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. 2) Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. 3) Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella eli taloussuunnitelman voimassaoloaikana katetaan. Hallituksen esityksessä annetaan ohjeita alijäämän kattamisesta. Siinä todetaan, että yleensä tilinpäätökseen kertynyt alijäämä katetaan tulevien vuosien ylijäämällä. Talouden tasapainottamistoimenpiteinä tulisivat tällöin kysymykseen esim. menojen karsinta, tulojen korotukset, myyntivoittoa tuottavan käyttöomaisuuden myynti tai rahoitustuottoa tuottavien pitkäaikaisten sijoitusten realisointi siten, että kokonaisvaikutus olisi alijäämää vähentävä. 5

10 Toimintakertomus Jos kunnan omavaraisuusaste sen sallii, voidaan kertynyttä alijäämää kuitenkin myös kattaa edellisinä vuosina kertyneellä taseen muulla vapaalla pääomalla ja poikkeustapauksissa peruspääomalla. Kunnan oman pääoman tulisi olla lainapääomaa suurempi. Jos alijäämä katetaan taseen osoittamaa vapaata pääomaa tai peruspääomaa vähentämällä, kysymyksessä on muodollisen tasapainon saavuttaminen. Tervettä ja tavoiteltavaa taloudenpitoa on asialliseen tasapainotalouteen pyrkiminen. Tilinpäätösasiakirjat Tilinpäätöksen muodostavat tasekirja ja tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat. Tilinpäätöksen käsittelyssä laaditaan lisäksi tarkastusasiakirjat eli tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus. Kunnan tasekirja sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tilinpäätöslaskelmat, liitetiedot, erillistilinpäätökset, allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät sekä luettelot ja selvitykset. Kunnan tilinpäätös ja siihen liittyvät asiakirjat ovat julkisia sen jälkeen, kun kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari ovat allekirjoittaneet tilinpäätöksen. 6

11 Toimintakertomus OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnan hallinto 7

12 Toimintakertomus VALTUUSTO toimikausi Voimasuhteet: Puolue Paikat KOK 16 SDP 10 VIHR 7 KESK 3 VAS 3 KD 2 PPP 1 PS 1 43 Varsinaiset jäsenet 2011 Skogberg Pertti, pj Naskali Raili, I vpj Pulkkinen Helena, II vpj Aalto Harri Aalto Maija Ahola Niina Ahva Laura (ent. Ruusunoksa) Hiltunen Jukkamatti Isotalo Tauno Jartti Pirkko Jukarainen Pirjo Kailahti Krista Kallioluoma Jouni Kangasniemi Tapio Kuoppa Mikko Kuusisto Jukka Kärki Armi Lahti Tero Lahtinen Anna-Maija Lammi Vesa Lehtinen Raimo Lehtinen Rauno Magnusson-Vainio Eriikka Mattila Kai-Pekka Merikoski Riku Näsi Matti Pajunen Sirpa Pentti Rauno Pirhonen Matti Rajala Tuuli Rinneaho Arja Rissanen Helena Routamaa Hannu Ryhmä KOK KESK SDP PPP KOK VIHR SDP ( saakka) KOK KESK (sit.) KOK KOK KOK ( saakka) VAS ( alkaen) KD VAS KOK PS SDP KOK KOK SDP VAS VAS ( saakka) SDP ( alkaen) VIHR VIHR SDP SDP KESK VIHR VIHR SDP KOK 8

13 Toimintakertomus Ruusunoksa Marko Saari Emmi (ent. Vainio) Saksala Antero Savilahti Elina Silván-Väliharju Marika Talasmäki Kari Tammi Jukka Vainio Aki Vallas Hannu Väätäinen Tomi Ylipää Markku SDP SDP (sit.) KOK KOK KOK VIHR KOK VIHR KOK ( alkaen) KOK KD Pirjo Jukarainen ja Krista Kailahti ovat eronneet Kokoomuksen valtuustoryhmästä ja perustaneet Pro Pirkkala nimisen valtuustoryhmän Harri Aalto on eronnut Paremman Pirkkalan Puolesta valtuustoryhmästä ja liittynyt Pirkkalan Vasemmistoliiton valtuustoryhmään Pirjo Jukarainen ja Krista Kailahti ovat lopettaneet Pro-Pirkkala nimisen valtuustoryhmän ja liittyneet Vihreä Pirkkala valtuustoryhmään Varajäsenet puolueittain 2011 KOK Vallas Hannu ( saakka) Saarikko Soili Kivelä Pirjo Lindfors Markku ( saakka) Saarenpää Heidi Laiho Mari Rautakorpi Ari Rautakorpi Helena Mälkönen Esko Niemi Vesa ( saakka) Kähkönen Jarkko ( saakka) Nättilä Juha-Antero Lahti Hannu Järvinen Mikko Peltoniemi Heli Riihimäki-Salmela Joanna Luukkanen Ritva ( alkaen) Drotàr Herman ( alkaen) Pulkkinen Sanna ( alkaen) SDP Mattila Kai-Pekka ( saakka) Tolvanen Taru Pietilä Elina Ahola Ritva Tuominen Mikko 9

14 Toimintakertomus Palola Sami Pajunen Veli-Pekka Koskinen Jussi Saarikoski Tero Saarnio Lasse Hillukka Salme ( alkaen) VIHR Tammisto Siiri Mattsson Reija Hoikkala Teppo Laaksonen Kati Kivimäki Matti Paakkanen Helena Salminen Merja KESK Nieminen Markku Kärki Pirkka ( alkaen, saakka) Koskinen Kyllikki ( alkaen) VAS Kallioluoma Jouni ( saakka) Ahtiala Päivi Kulju Tiina Jokelainen Arja ( alkaen) KD Grönfors Eija Kangasniemi Ritva ( alkaen) PPP Villberg Mauri Koivunen Sirpa PS Närvänen Paavo Leuku Timo 10

15 Toimintakertomus Luettelo valtuuston tärkeimmistä päätöksistä 2011 Valtuusto Kuva: Hannu Vallas Valtuusto kokoontui kymmenen kertaa ja käsitteli 105 asiaa. Valtuuston tärkeimmät päätökset vuonna 2011 olivat seuraavat: VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT ASEMAKAAVAT - Vähä-Vaittin asemakaavan muutos ja laajennus (nro 206) - Naistenmatkan asemakaavan muutos ja laajennus (nro 185) - Sankilan asemakaavan laajennus, Färmi (nro 177) - Koiviston asemakaavan muutos ja laajennus (nro 221) VALTUUSTON MUUT TÄRKEIMMÄT PÄÄTÖKSET hyväksyi maa-ainesyksikön taksan 2010 ja toimintasuunnitelman hyväksyi Tampereen kaupunkiseudun strategian hyväksyi kunnan uuden vesihuollon liittymismaksutaksan - hyväksyi kunnan ja Pirkkalan Vesiosuuskunnan välisen sopimuksen - päätti myöntää määrärahan kunnanviraston vanhan osan saneerauksen loppuunsaattamiseen valitsi kaavoitusjohtajan virkaan arkkitehti Matti Jääskeläisen Tampereelta 11

16 Toimintakertomus hyväksyi Pirkkalan kunnan turvallisuussuunnitelman hyväksyi Hyvä Pirkkala Hyvinvointiohjelman vuosille hyväksyi Pirkkalan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen sekä lastensuojelun järjestämisen ja kehittämisen suunnitelman vuosille hyväksyi Pirkkalan kunnan ja Tampereen Veden välisen operointi ja kumppanuussopimuksen - valitsi teknisen johtajan virkaan diplomi-insinööri Ari Kulmalan Hämeenkyröstä päätti väistötilojen hankkimisesta sosiaalitoimen henkilöstölle hyväksyi ruoka- ja puhtauspalveluiden uudelleen organisoinnista aiheutuneet johtosääntömuutokset hyväksyi vuoden 2012 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman sekä määräsi verovuodelle 2012 tuloveroprosentiksi 20,00, yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,90, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,45, muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,95 sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi 0, merkitsi pormestarijärjestelmän kehittämisraportin tiedoksi KUNNANHALLITUS toimikausi Voimasuhteet: Puolue Paikat KOK 4 SDP 3 VIHR 2 KD/PS 1 VAS 1 11 Varsinaiset jäsenet 2011 Varajäsenet 2011 Helena Rissanen, pj, pormestari SDP Isotalo Tauno KESK Hiltunen Jukkamatti, I vpj KOK Lammi Vesa KOK Rinneaho Arja, II vpj VIHR Vainio Aki VIHR Aalto Maija KOK Tammi Jukka KOK Hoikkala Teppo VIHR Laaksonen Kati VIHR Jukarainen Pirjo VIHR Jartti Pirkko KOK Kärki Armi PS Raatikainen Jukka PS Lehtinen Rauno VAS Ahtiala Päivi VAS Palola Sami SDP Lehtinen Raimo SDP Silván-Väliharju Marika KOK Savilahti Elina KOK Vainio Tapani SDP Tolvanen Taru SDP 12

17 Toimintakertomus Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden 2011 taloudellista keskustelua ja toimintaa väritti voimakkaasti euroalueen finanssikriisi ja ennen kaikkea Kreikan tilanne. Vaikka kyse on Euroopan ja jopa koko maailmantalouden ongelmista, sillä on suora yhteys myös Suomeen ja suomalaisiin kuntiin. Tilanne ei kuitenkaan kuntien kannalta äitynyt niin pahaksi kuin pahimmissa ennakkoarvioissa pelättiin. Dramaattisimmissa arvioissa pelättiin finanssikriisin siirtymistä nopeasti ja voimakkaasti reaalitalouteen myös Suomessa. Vaikutuksia ilman muuta tuli, mutta ainakin työllisyyden ja sitä kautta verotulokertymän näkökulmasta tilanne pysyi kuitenkin tyydyttävänä. Tilanne vuodesta 2012 eteenpäin ei näytä kuitenkaan erityisen valoisalta. Euroalueen kriisi näyttää jatkuvan ja työllisyyskehitys ei ole ainakaan kohentumassa. Tällä on vääjäämättömät vaikutukset myös kuntatalouteen. Keskeisimmät vaikutuksista ovat tulopohjan kaventuminen verotulokertymän pienenemisen myötä ja toisaalta kasvavat menopaineet työttömyyden lisääntymisen myötä. Vuoden 2011 osalta on käytettävissä joitakin ennakkotietoja. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisestä vuodesta 369 miljoonalla eurolla. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 741 miljoonalla eurolla. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2011 käyttäneensä vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2011 lopussa vajaa 13,8 miljardia euroa eli 961 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Tilastokeskuksen keräämän kuntien neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat 4 prosenttia vuonna 2011 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuntien verotulot kasvoivat 3 prosenttia ja valtionosuudet 4 prosenttia. Kuntien vuosikate pieneni 5 prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoi 3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 4 prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoivat 7 prosenttia ja maksetut avustukset 1 prosentin. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 5 prosenttia. Myyntitulot kasvoivat 7 prosenttia ja maksutulot 3 prosenttia. Kuntien rahoitukselliset haasteet olivat vuonna 2011 ennallaan. Niistä toimintakulujen nopea kasvu sekä voimakkaista investoinneista johtuva velkaantuminen ovat keskeisimmät. 13

18 Toimintakertomus Olennaiset muutokset Pirkkalan kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan väestönkasvu jatkui voimakkaana myös vuonna 2011 ollen prosentuaalisesti Manner-Suomen nopeinta. Tilikausi muodostui selvästi ylijäämäiseksi. Investoinnit pystyttiin rahoittamaan vuosikatteella. Myös taseen tunnusluvut parantuivat. Vuoden 2011 lopun asukasmäärä oli henkilöä. Kunnan asukasmäärä kasvoi 526 henkilöllä (3,1 % kasvu vuoden 2010 lopun tilanteeseen). Kunnan tilikauden tulos ja ylijäämä on euroa. Tulos on myös jonkin verran talousarviossa ennakoitua parempi. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat 5,6 % ja toimintatuotot laskivat 2,1 %. Toimintatuottojen laskuun keskeisimmät syyt olivat vesilaitoksen tulojen merkittävä pieneneminen perustuen Tampereen Veden kanssa tehtyyn sopimukseen sekä kunnallisteknisten tulojen ja maanmyyntitulojen pieneneminen vuodesta Toimintakulujen kasvua voidaan pitää tyydyttävänä, vaikka on huomioitava, että vesilaitoksen menojen pieneneminen tehdyn sopimuksen seurauksena heikentää vertailtavuutta edellisiin vuosiin. Tilannetta helpotti huomattavasti myös erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun maltillistuminen edellisiin vuosiin verrattuna. Toimintakuluista suurimman erän muodostavat henkilöstökulut (45,7 milj. euroa), joka on 53 % toimintakuluista. Henkilöstökulut kasvoivat 5,7 %. Edellisvuonna kasvu oli noin 4 %. Verotulojen kasvu oli 12 % ja valtionosuuksien 7,7 %. Verotulot sekä valtionosuudet ylittivät talousarviossa ennakoidun. Verotulojen voimakkaaseen kasvuun vaikutti keskeisesti kunnallisveroprosentin nosto 19:stä 20:een, nopea väestönkasvu sekä yleisen taantuman vaikutuksen jääminen ennakoitua pienemmäksi. Valtionosuuksien kasvu on edellisten vuosien kaltainen ja odotettu. Investointeja tehtiin yhteensä 11,1 miljoonalla eurolla. Määrä on keskimääräinen suhteessa Pirkkalan kunnan viime vuosien tasoon. Keskeisiä investointikohteita olivat Toivion koulu, kunnanvirasto sekä yrityselämää palvelevien alueiden infrastruktuurin rakentaminen. Poikkeuksellinen myönteistä oli, että investointien tulorahoitusprosentti nousi lähes 100 prosenttiin vuosikatteen ollessa 10,4 miljoonaa euroa. Tunnusluvun arvo on noin 95 % ja tämän seurauksena uutta lainaa ei tarvinnut nostaa vuoden aikana lainkaan. Vanhoja lainojakin pystyttiin lyhentämään suunnitelman mukaisesti kassavarojen turvin. Lainamäärä pieneni 6,8 miljoonaa euroa. Lainakanta oli vuoden lopussa 35,5 milj. euroa. Asukasta kohti lainaa on nyt /as (vuonna 2010: /as). Kuntakonsernin lainakanta on /as (vuonna 2010: /as). 14

19 Toimintakertomus Työllisyyskehitys Pirkanmaan Ely-keskuksen mukaan työttömyyden kasvun trendikehitys on edelleen laskussa. Sama suuntaus oli havaittavissa jo edellisvuonna. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrän lasku oli toiseksi nopeinta koko maassa. Työllisyystilanne oli kuitenkin Pirkanmaalla edelleen muuta maata heikompi joulukuun lopussa. Koko maan työttömyysaste vuoden lopussa oli 9,7 %, Pirkanmaalla 10,9 %, Tampereen seutukunnassa 11,1 % ja Pirkkalassa 8,3 %. Koko vuoden työttömyysaste oli Pirkkalassa 8,0 % (2010: 9,3 %) ja Tampereen seutukunnassa 11,0 % (2010: 12,4 %). Työttömyysasteen kehitys %, ,0 12,0 10,0 8,0 6,0 9,0 8,8 6,3 5,9 12,9 12,4 9,0 9,3 11,0 8,0 4,0 2,0 0, Pirkkala Tampereen seutukunta Kuvio. Työttömyysasteen kehitys (%) Pirkkalassa ja Tampereen seutukunnassa ,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Työttömyysasteen kehitys % Pirkkalassa 1-12/2011 8,3 8,2 7,9 7,9 7,6 8,5 9,0 8,0 7,4 7,5 7,7 1/2011 2/2011 3/2011 4/2011 5/2011 6/2011 7/2011 8/2011 9/ / / /2011 8,3 % Kuvio. Työttömyysasteen kehitys (%) Pirkkalassa tammi-joulukuussa

20 Toimintakertomus Tammi-joulukussa 2011 Pirkkalassa oli keskimäärin 670 työtöntä työnhakijaa. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on havaittavissa laskua. Vuoden 2010 aikana työttömiä oli keskimäärin 770. Joulukuun lopussa 2011 Pirkkalassa oli 698 työtöntä työnhakijaa. Vuotta aiemmin työttömiä työnhakijoita oli Pirkkalassa 739. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski, vuoden 2011 lopussa heitä oli 182, kun vuotta aiemmin luku oli 214. Yli 50- vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä pysyi muuttumattomana. Tammi-joulukuussa 2011 Työhallinnolle ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Pirkkalassa keskimäärin 62 kpl, vuonna 2010 niitä oli keskimäärin 33 kpl. Työttömät työnhakijat Pirkkalassa / / / / /2011 Yli 50v Pitkäaik. Nuoret Yhteensä Kuvio. Työttömät työnhakijat Pirkkalassa (joulukuun tilanne), kaikki yhteensä sekä eriteltynä seuraavat ryhmät: yli 50-vuotiaat, pitkäaikaistyöttömät, nuoret. Vuonna 2011 arvioitu työpaikkojen nettolisäys oli noin 150 työpaikkaa. Kunnan arvioitu työpaikkamäärä oli vuoden lopussa noin ja työpaikkaomavaraisuus hieman alle 70 %. Kunnan asettaman työpaikkatavoite saavutettiin, mutta työpaikkaomavaraisuus jäi tavoitteesta voimakkaasta väestömäärän kasvusta johtuen. Työpaikkakehitys oli voimakkainta lentokentän yritysalueella. Uretek Wordwide Oy aloitti toimintansa valmistuneissa tiloissa. Uusia alueelle sijoittujia olivat myös mm. Black Donuts Engineering ja Viatech. Kuluneen vuoden aikana investoinnit lisääntyivät merkittävästi. Toimitilojaan laajensivat mm. Lehti Group, Autoworld ja Haapanen Oy. Uusien toimitilojen rakentamisen käynnistivät myös Hämeen Kattokeskus, Hämeen Laaturemontti ja Book In. Kuntakeskukseen valmistui pieni liikerakennus. Syksyllä käynnistyi Vähä-Vaitin laajennusalueen markkinointi. Loppuvuoden aikana kunnanhallitus teki kymmenen tontinmyyntipäätöstä alueelta. Suhdannekuvasta huolimatta tonttien myynti on jatkunut vilkkaana myös vuoden 2012 alkupuolella ja toimitilojen täyttöaste on ollut korkea. Lentoliikenteen matkustajamäärä laski lievästi finanssikriisin jälkeen vuoden 2010 loppuun saakka. Vuonna 2011 matkustajamäärä kääntyi kasvuun ja saavutti matkustajan tason. Vuoden 2012 aikana on tarkoitus käynnistää uuden kakkosterminaalin rakentaminen. 16

21 Toimintakertomus Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen osana erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat selvittävät mahdollisuutensa turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Kriteereiden raja-arvot on määritelty Valtioneuvoston asetuksella (172/2007) kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista. Asetus on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kunnan palvelukykyä selvitetään joko pelkän taseeseen kertyneen alijäämän johdosta, jos taseessa on viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä asukasta kohti alijäämää vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa TAI kun kaikkien alla mainittujen tunnuslukujen raja-arvot ylittyvät Tunnusluku Kriteeri Raja-arvo 2011 Pirkkala 2011 Vuosikate negatiivinen ilman harkinnanvaraista negatiivinen 583 /asukas rahoitusavus- tusta Tuloveroprosentti vähintään 0,5 prosenttiyksikköä 19,17+0,5=19,67 % 20,00 % korkeampi kuin kaik- kien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti Lainamäärä asukasta kohti laskettu ennakkotieto 2011: /asukas kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen /asukas*50% = /asukas lainamäärän vähin- tään 50 % Taseen alijäämä taseessa kertynyttä alijäämää on alijäämää ylijäämä 31,9 milj. Omavaraisuusaste omavaraisuusaste alle 50 % alle 50 % 55 % Suhteellinen suhteellinen velkaantuneisuus yli 50 % 53 % velkaantuneisuus vähintään 50 % Vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan Pirkkalan kunta täyttää kaksi edellä esitellyistä kriteereistä (merkitty punaisella). Kriteerin täyttävät tunnusluvut ovat tuloveroprosentti ja suhteellinen velkaantuneisuus. 17

22 Toimintakertomus Henkilöstö Pirkkalan kunnan henkilöstömäärä oli henkilöä, joista vakituisia oli 906 ja määräaikaisia 278. Vuotta aiemmin henkilöstömäärä oli 1 151, joten kasvu oli 2,9 %. Vuoden 2011 lopussa työllistettyjä oli 22, kun vuoden 2010 lopussa heitä oli 27. Henkilöstön jakautuminen osastoittain on esitetty henkilöstöä koskevissa liitetiedoissa. Henkilöstökulut vuonna 2011 olivat yhteensä euroa, josta palkat ja palkkiot euroa ja henkilösivukulut euroa. Henkilöstökulut ovat nousseet edellisvuodesta euroa eli 5,7 %. Henkilöstökertomuksessa raportoidaan yksityiskohtaisemmin henkilöstöön liittyvistä tunnusluvuista. Ympäristötekijät Ympäristönsuojelu Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on ympäristönsuojelun valvonta ja edistäminen kunnassa. Kunnan ympäristönsuojelun viranomaistehtävien hallinnosta ja hoidosta on säädetty laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä on lisäksi säädetty ympäristönsuojelulaissa, jätelaissa, vesihuoltolaissa, vesilaissa, maastoliikennelaissa ja vesiliikennelaissa. Nämä tehtävät ovat pääsääntöisesti lupa- ja valvontaviranomaistehtäviä. Pirkkalassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvat myös maa-aineslain mukaiset lupa- ja valvontaviranomaistehtävät, maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennetun ympäristön siisteyden valvonta sekä luonnonsuojelulain mukaisia tehtäviä. Vuonna 2011 Pirkkalan ympäristönsuojelun vastuualueen kulut olivat euroa. Asukasta kohden laskettuna kulut olivat noin 8,45 euroa. Kulut muodostuvat pääosin henkilökustannuksista. Ympäristönsuojelun menoista kustannetaan myös ympäristön tilan tutkimista ja ympäristökasvatustyötä. Ympäristön tilan tutkimuksissa keskityttiin pintavesien laadun selvittämiseen. Kunnan keskustassa sijaitsevan Vähäjärven osalta selvitettiin järven nykyisen tilan lisäksi järveen laskevien ojien laatua ja kalastorakennetta oikeiden kunnostustoimenpiteiden valitsemiseksi. Toimintavuoden aikana tehtiin myös Virkaniemen kasvillisuusselvitys ja saatiin valmiiksi Pirkkalan liikennemelun torjuntaohjelman 1. vaihe. Kestävän kehityksen toimenpiteinä ovat olleet kestävän kehityksen ohjelman (ympäristöohjelman) tekemisen aloittaminen ja osallistuminen Tampereen seudun Ilmankos - hankkeeseen, joka kestää vielä syksyyn 2012 saakka. Ympäristöohjelman tekemisen yhteydessä tehdään katsaus Pirkkalan ympäristön tilasta Pirkkalan kunta on liitetty CO2-raportin päästöseurantaan vuoden 2011 alusta alkaen. Vuosittain tehdään koosteraportti edellisten vuosien kasvihuonekaasupäästöistä ja päästötilannetta voi seurata lähes reaaliajassa kunnan Internet -sivuilta. Pirkkalan ympäristöohjelmassa tullaan huomioimaan seudullisen ilmastrategian tavoitteet ja toimenpiteet. Pirkkalan kunta on mukana rahoittajana ja ohjausryhmässä Geologian tutkimuskeskuksen vetämässä ASROCKS-hankkeessa, jonka tarkoituksena on kartoittaa arseenin aiheuttamaa ympäristöriskiä kivi- ja maa-ainestuotantopaikoilla sekä rakennuskohteilla. Kootun aineiston ja analyysien perusteella arvioidaan arseenin kulkeutumista pohja- ja pintavesiin ja laaditaan ohjeistusta arseeniriskin huomioimiseen erityisesti kiviainestuotannon näkökulmasta. Hanke on kolmivuotinen ja toteutetaan vuosina

23 Toimintakertomus Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan toimesta Huoviin rakennettiin meluvallia 400 metriä. Hidasteisiin ja liikenneturvallisuuskohteisiin käytettiin euroa. Liikenneturvallisuustoimenpiteitä tehtiin myös katutöiden yhteydessä. Vesihuollon saneerausta tehtiin eurolla. Sankilan asemakaavoitetulle alueelle rakennettiin jätevesiviemäröinti. Alueella on ollut jo ennen kaavoitusta olemassa oleva rakennuskanta. Alue sijaitsee aivan Sikojen läheisyydessä ja näin ollen viemäröinnin rakentaminen vähentää vesistön ulkoista kuormitusta. Tilapalvelu Tilapalvelu on toteuttanut Pirkkalan kunnan hyväksymää kuntien energiaohjelmaa Kuukausittain tehdystä energiaseurannasta on raportoitu Kuntaliittoon ja energiansäästötyöryhmän kautta kunnan eri hallintokunnille. Lämmön talteenotto lisättiin Pirkankoivun keittiön ja Kanervakotien ilmastointeihin. Kaikkiin Pirkankoivun IV-kojeisiin asennettiin taajuusmuuntajaohjaukset, mikä mahdollistaa tarpeenmukaisen ilmastoinnin. Kunnanviraston vanhan osan IV-kojeeseen asennettiin taajuusmuuntajat ja CO 2 ohjaus kunnanhallituksen huoneeseen sekä tehtiin loistetehon kompensointi. Kunta sai edellä mainittuihin investointeihin energia-avustusta euroa. Tilapalvelu oli varannut talousarvioon euroa energiansäästökohteisiin. Määrärahalla suoritettiin energiakatselmuksia seuraavissa kiinteistöissä: Tommilan päiväkoti, Pakkalanlyhdyn päiväkoti, Pereen päiväkoti, Puuhkalakin päiväkoti, Hyrsingin koulu, Nuolialan kirjasto ja Työpajakeskus. Katselmointeihin saatiin energia-avustusta euroa. Lisäksi Pirkkala osallistui aktiivisesti seudun kuntien energiatehokkuus- ja ilmastotoimien kehitystyöhön. 19

24 Toimintakertomus SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan johdon ja henkilöstön toimenpiteitä, joilla hallitaan riskejä ja lisätään päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan, että kunnan tavoitteet saavutetaan, resursseja käytetään taloudellisesti ja tehokkaasti, toimintaan liittyviä riskejä hallitaan riittävästi, raportointijärjestelmät tuottavat luotettavaa ja oikeaa tietoa ja kunnan toiminta on säännösten ja muiden normien mukaista. Pirkkalan kunnan sisäisen valvonnan uudistetut ohjeet tulivat voimaan Ohjeet laadittiin yhteistyössä ulkopuolisen konsultin, Audiapro Oy:n, kanssa. Ohjeiden mukaan kunnanhallituksella on kunnan sisäisen valvonnan järjestämisvastuu ja kunnanhallitus hyväksyy sisäisen valvonnan ohjeistuksen. Pormestarilla on sisäisen valvonnan valvontavastuu. Kansliapäällikkö vastaa sisäisen valvonnan toteutuksesta, yleisohjauksen käytännön toimivuuden seurannasta ja sisäisen valvonnan kehittämisestä ja koordinoinnista kunnassa. Tilivelvolliset vastaavat vastuualueensa sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja tarkkailun jatkuvuudesta. Tilivelvollisia ovat kuntalain 75 :n mukaan toimielimien jäsenet ja asianomaisten toimielinten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat. Esimiehillä on vastuu avustaa toimivaa johtoa tarkkailussa sekä vastuu siitä, että tarkastuksiin saadaan oikeat ja luotettavat tiedot. Esimies vastaa, että yksikön henkilöstön toimivalta ja vastuut on määritelty asianmukaisesti. Olennaiset jatkuvat sisäisen valvonnan kohteet Pirkkalan kunnassa ovat päätöksenteko ja esteellisyys, talouden suunnittelu ja seuranta, kirjanpito ja maksuliikenne, henkilöstöasiat, omaisuuden hallinnointi, avustukset, tietoturva, sopimukset ja hankinnat. Ohjeen mukaan pormestari hyväksyy kansliapäällikön esityksestä vuosittain sisäisen valvonnan painopistealueet. Niiden seurannan tuloksista laaditaan raportti, joka toimitetaan kunnanhallitukselle tiedoksi. Sisäisen valvonnan painopistealueet vuonna 2011 ja niistä raportointi: Pormestari on hyväksynyt sisäisen valvonnan painopistealueiksi vuodelle 2011 seuraavat kohteet: Kuntastrategian maastoutus ja hyväksyttyjen strategisten tavoitteiden toteuttamisen seuranta, talousarvion ja käyttösuunnitelmien sekä toiminnallisten tavoitteiden seurantajärjestelmän toimivuus, avustustoiminnan uudistuksen toteutus, kunnan toimitilojen sisäilman laatu ja korjaustarpeiden ennakointi sekä onko tiloja käyttävien toimenpiteillä mahdollisia vaikutuksia sisäilman laatua heikentävien vikojen syntyyn. Painopistealueista on raportoitu kunnanhallitukselle helmikuussa Seuraavassa tiivistelmä raportista: Uusi kuntastrategia hyväksyttiin vuoden 2010 syksyllä. Strategian maastoutuksen toteuttamiseksi järjestettiin henkilöstölle ja johtoryhmille tilaisuuksia vuoden 2011 aikana. Strategian jalkauttaminen on otettu osastojen johtoryhmätyössä huomioon. Lisäksi kunnan Intranet-sivuille on luotu strategiasivusto. Strategian seurantajärjestelmää on kehitetty. 20

25 Toimintakertomus Lautakunnissa hyväksyttävien käyttösuunnitelmien rakennetta on muutettu, samoin henkilöstöhallinnon kehityskeskustelujen sisältöä on ohjeistettu ja lomakkeistoa uudistettu. Osastot ovat huomioineet kuntastrategian tavoitteet käyttösuunnitelmiensa toiminnallisissa tavoitteissa. Toteuttamisen ja toteutumisen seuranta on toteutunut muun muassa osastojen kuukausipalavereissa. Kuntastrategian tavoitteiden toteutumista on seurattu lautakunnissa käyttösuunnitelmien toiminnallisten tavoitteiden seurannan yhteydessä neljännesvuosittain. Talousarvion toteutumisesta on raportoitu lautakunnille ohjeistuksen mukaisesti. Yleisesti seurannan toimivuutta pidetään hyvänä. Koska seurantajärjestelmä on ensimmäistä vuottaan käytössä, sen toimivuutta tulee arvioida ja tehdä tarvittavia muutoksia. Vuoden 2011 alussa uudistettiin kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteet. Avustustoiminnan tavoitteena on, että avustettava toiminta tukee kunnan strategian tavoitteiden toteutumista. Avustuksista päättävät toimielimet syvensivät tavoitteita omilla jakoperustepäätöksillään. Avustusten uudistamistyötä jatketaan toimielimissä ja myöntämisperusteita mahdollisesti uudistetaan vuoden 2012 aikana. Osastoilla on kiinnitetty huomiota tilojen käyttäjien omiin toimenpiteisiin sisäilman laatuun vaikuttavina tekijöinä. Sisäilman laatuun vaikuttaminen vaatii usein yhteistyötä tilojen käyttäjien ja tilapalvelun kanssa. Yhteistyö on todettu toimivaksi. Tilojen käytön tehostaminen tai epäsopivien tilojen käyttöönotto on usein tuonut esiin ongelmia. Kiinteistöjen ilmanvaihdon mitoitus perustuu tilojen käyttötarkoitukseen, kokoon ja henkilömäärään. Osa kiinteistöongelmista on ollut sen kaltaisia, että on jouduttu järjestämään korvaavia tiloja. Muita huomioita sisäisestä tarkastuksesta ja riskien hallinnasta vuodelta 2011: Sisäisestä valvonnasta järjestettiin Audiapron toimesta kaksi avointa koulutustilaisuutta kunnan henkilöstölle. Osallistujia oli kiitettävästi. Kunnan vakuutusturva kilpailutettiin vuonna 2011 ja uudeksi yhtiöksi valittiin If. Taloudellisia riskejä on vähennetty siten, että lainasalkun rakennetta on muutettu entistäkin enemmän kiinteäkorkoiseksi. 21

26 Toimintakertomus TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kunnan rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen, miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tulojen riittävyys menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate (2010: ) Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus. Vuosikate 215,0 % poistoista ja 583 /asukas (2010: 153,2 % poistoista ja 411 /asukas) Osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, poistoihin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tilikauden tulos (2010: ) Tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Päättyneen tilikauden tulosta voidaan pitää hyvänä, sillä alkuperäinen talousarvio laadittiin noin 1,3 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi ja muutostalousarvio noin 4,7 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 18,6 % (2010: 20,1 %) Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi myynti- ja maksutuotoilla ja muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta puolestaan osoittaa, millainen osuus toimintakuluista rahoitetaan verotuloin ja valtionosuuksin. 22

27 Toimintakertomus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset tuotot ja kulut) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -7-2 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 113 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 18,6 20,1 = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % 215,0 153,2 = 100 * Vuosikate/Poistot Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

28 Toimintakertomus Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Investointien tulorahoitus 95,4 % (2010: 48,5 %) Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investoinneista noin 95 % on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus 58,6 % (2010: 34,4 %) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Reilu puolet investoinneista ja lainanlyhennyksistä hoidettiin vuosikatteella. Lainanhoitokate 1,5 % (2010 1,2 %) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Pirkkalan kunnan lainanhoitokyky on ollut viime vuosina keskimäärin tyydyttävällä tasolla. Vuonna 2011 lainanhoitokyky hieman parantui edellisestä vuodesta. Kassan riittävyys 1 pv (2010: 17 pv) Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Vuonna 2011 lainaa lyhennettiin kassavaroilla, mikä heikensi tunnuslukua. 24

29 Toimintakertomus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ml. liikelaitokset (ulkoiset rahan lähteet ja rahan käyttö) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 113 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 6 75 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 95,4 48,5 = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % 58,6 34,4 = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 1,5 1,2 = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut 1 17 tilikaudella Asukasmäärä

30 Toimintakertomus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Taseen liitetiedoissa on tase-erien tarkemmat erittelyt. Omavaraisuusaste 55 % (2010: 50 %) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Pirkkalassa omavaraisuusaste on hieman alle tavoitetason. Vuonna 2010 omavaraisuusaste oli koko massa keskimäärin 64,9 %. Suhteellinen velkaantuneisuus 53 % (2010: 63 %) Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin huomattavasti pienempi kuin Pirkkalassa. Vuonna 2010 suhteellinen velkaantuneisuus oli koko maassa keskimäärin 44,5 %. Kertynyt ylijäämä 31,9 milj. euroa (2010: 26,4 milj. euroa) Kertynyt ylijäämä osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä/asukas (2010: /asukas) Asukaskohtainen kertynyt ylijäämä nousi 267 euroa vuonna Lainakanta oli 35,5 milj. euroa (2010: 42,3 milj. euroa) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lainat /asukas (2010: /asukas) Asukaskohtainen lainamäärä laski 457 euroa vuonna Vuoden 2011 ennakkotietojen mukaan lainaa oli koko maassa keskimäärin euroa/asukas. Lainasaamiset olivat euroa (2010: euroa) Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 26

31 Toimintakertomus Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet 1 IV Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot V Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) II Aineelliset hyödykkeet VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 2. Rakennukset VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet C TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Ennakkomaksut ja kesk.eräiset hankinnat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat III Sijoitukset Muut toimeksiantojen pääomat Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 8 8 D VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Valtion toimeksiannot Lainat julkisyhteisöiltä Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Liittymismaksut ja muut velat Muut toimeksiantojen varat II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä 9 9 I Vaihto-omaisuus Saadut ennakot Aineet ja tarvikkeet Ostovelat Muu vaihto-omaisuus Muut velat II Saamiset Siirtovelat Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Taseen tunnusluvut Myyntisaamiset Omavaraisuusaste, % Lainasaamiset = 100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoi- 3. Muut saamiset set varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) 4. Siirtosaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % III Rahoitusarvopaperit 0 0 Käyttötulot = 100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Kertynyt ylijäämä (alijäämä), IV Rahat ja pankkisaamiset = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VASTAAVAA YHTEENSÄ Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Lainakanta , = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Osto- velat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakanta , /asukas Lainasaamiset , = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä

32 Toimintakertomus KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,28 Toimintakulut ,36 Verotulot ,08 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet ,07 Korkokulut ,61 Korkotuotot 35 0,04 Muut rahoituskulut 7 0,01 Muut rahoitustuotot 145 0,15 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,79 hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 281 0,29 Investointimenot ,56 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,89 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,46 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä ,00 Kokonaismenot yhteensä ,00 Kokonaistulot ovat laskeneet edellisvuodesta 8,7 % ja kokonaismenot nousseet 0,1 %. 28

33 Toimintakertomus KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ja olennaiset tapahtumat Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 Osakeyhtiöt 2 Kuntayhtymät 5 Yhteensä 9 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistetty (kpl) Tytäryhtiöitä olivat tilivuonna 2011 Kiinteistö Oy Pirkkalan Liikekeskus (100 %), Pirkkalan Jäähalli Oy (90,76%), Niemenmaan Lämpö Oy (70 %) sekä Kiinteistö Oy Pirkkalakeskus (77,55 %). Konsernirakenteessa ei tapahtunut vuonna 2011 muutoksia. 29