Tiekkö-kirjastojen uusi palvelukulttuuri - suunnitelma Tiekön toiminnan kehittämiseksi

Transkriptio

1 1 Tiekkö-kirjastojen johtoryhmä ja Pirjo Tuomimäki Tiekkö-kirjastojen uusi palvelukulttuuri - suunnitelma Tiekön toiminnan kehittämiseksi Sisällys Johdanto - jotain vanhaa, jotain uutta 2 IFLAn Trend Report - alan viisi tulevaisuustrendiä 3 Kansallinen kirjastotoiminnan ohjaus - valtakunnalliset linjaukset 4 Lainsäädäntö 4 Valtakunnalliset kirjastopalvelun tavoitteet ja arvot 5 Kirjastopolitiikka ohjelma 5 Alueelliset linjaukset 5 Tiekkö-kirjastojen toiminta-ajatus 5 Kuntien ja maakunnan visiot 5 Aiempien strategioiden kehittämisen painopisteet ja visio 7 Viime vuosien muutostekijöitä 7 Kehysorganisaatioiden hallinto - päätösvalta kirjastoasioissa 7 Kirjastotoiminnan resurssit 8 Kirjastopalveluiden saavutettavuus ja palveluiden käyttöä koskevat tavoitteet 12 Kirjastojen nykytilanne 14 Yhteisöanalyysi 15 Vapaa-ajan käytön muutoksia 17 Yleistä strategian laatimisesta 18 Henkilökunnan näkemykset vanhan strategian toteutumisesta 19 Henkilökunnan toiveet ja kehittämisehdotukset uuden strategian laatimista varten 27 Asiakaskysely ja sen tulokset 34 Asiakaskyselyn anti pähkinänkuoressa kirjastoittain 54 Tulevaisuuden tavoitteet ja toteutus 55 Uuden strategian painopisteet Kirjallisuuden harrastus ja lukeminen Tavataan kirjastossa Paikalliset palvelukirjastot vastaavat paikallisia tarpeita Henkilökunta osaa ja kehittää kirjastoa 60 Lopuksi 60 Tiekkö-kirjastojen visio Lähteet 62 Liitteet (henkilökuntakysely ja asiakaskysely) 65

2 2 Johdanto - jotain vanhaa, jotain uutta Tämä strategia on järjestyksessä jo kolmas alueen kirjastotoimen kehittämisstrategia 1. Kaksi aiempaa Tiekkö-kirjastostrategiaa ovat vuosilta ja Ensimmäinen strategia oli myös yksi ensimmäisistä yleisten kirjastojen kimppastrategioista. Tiekkö-kirjastoihin kuuluu seitsemän kuntaa: Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Sievi ja Ylivieska. Alueella oli vuoden 2014 lopussa asukkaita Kirjastoyhteistyön idea Tiekössä syntyi 1986 ja yhteistyö konkretisoitui Kirjastot ovat kuntaorganisaation yhteistyön pioneereja, kuntarajat ylittävää vapaaehtoista, verkostomaista yhteistyötä on tehty pian neljännesvuosisata. Kukin kirjasto toimii tasavertaisena yksikkönä yhteisessä kirjastoverkossa. Tiekkö-kirjastojen yhteistoiminnan kehittymistä ja sen historiaa on kuvattu useissa kirjoituksissa, viimeksi Tiekkö-kirjastojen yhteisissä varastointi- ja poistoperiaatteissa, mistä syystä se tässä työssä jätetään vähemmälle. Strategia on kirjoitettu Nivalan kaupungin/ kaupunginkirjaston hallinnoimassa Tiekkö-kirjastojen uusi palvelukulttuuri - suunnitelma Tiekön toiminnan kehittämiseksi -hankkeessa yhteistyössä kirjastojen henkilöstön ja johtoryhmän kanssa. Valmistelutyössä on hyödynnetty myös asiakkaille helmikuussa 2015 tehtyä asiakaskyselyä ja ns. KISKO-hankkeessa 2 vuoden 2014 lopussa tehtyä kyselyä kirjastonjohtajille. Lisäksi on otettu opiksi muiden yleisten kirjastojen hyvistä kokemuksista ja uusista käytännöistä. Hankkeen rahoitus on saatu Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. Strategiatyölle on tarve, jotta kirjastot pystyisivät säilymään relevantteina toimijoina muuttuvassa informaatiotodellisuudessa. Strategiassa tulee miettiä, että ketä varten olemme olemassa nyt ja tulevaisuudessa? Tässä työssä on haluttu muodostaa käytännönläheinen ja selkeä näkemys tulevien vuosien kehittämistyöhön, kyseessä ei ole tieteellinen teksti tai tutkielma. Kirjastoalalla ei ole ilmestynyt viime vuosina juurikaan uusia linjauksia ja päivityksiä - seuraava on 2015 ilmestyvä YKN-strategia ( ). On harmittavaa, että strategian kirjoittamisaikana ei ehditty saada vuoden 2014 tilastoja, joita olisi haluttu hyödyntää. Kirjaston perustehtävä ja sen tavoitteet ovat osaltaan pysyneet ennallaan, mistä syystä tähän strategiaan on tullut jo aiemmista strategioista tuttuja tavoitteita - on oltava jotain pysyvää, kuten toiminta-ajatus: toimiminen kirjastona ja kirjasto-osaaminen. Toisaalta kirjastoala ja yhteiskunta muuttuu ja kehittyy nopeasti ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat, joihin uudessa strategiassa pyritään vastaamaan. Kirjaston tulee olla aktiivinen osa paikallista yhteisöä ja monipalvelukeskuksia, joissa kynnykset pidetään matalina kaikille käyttäjille ja monenlaiselle toiminnalle. Vanhasta otetaan parhaat asiat, onnistumiset ja toimivat palvelut ja yhdistetään ne uuteen - jotain vanhaa ja jotain uutta. Suomen taloutta koettelee tällä hetkellä useita ongelmia. Talouden rakenteet järkkyivät vuonna 2009 Amerikan asuntomarkkinoilta alkaneen kansainvälisen taantuman ja sitä seuranneen Euroopan velkakriisin myötä. Kirjoittamisaikaa leimaa pitkittynyt taantuma, erilaiset kuntakentän muutospaineet ja peruspalvelujen uudelleen järjestämisen paineet (ns. kunta- ja sote-uudistus ). Tällä alueella kirjastoissa eli Tiekössä on tapahtunut yhteisessä kirjastojärjestelmässä jo kolmas vaihdos kahdeksan vuotta palvelleesta ATP Origosta Axiell Auroraan lokakuussa 2014 ja marraskuussa uuden verkkokirjaston (Areena) käyttöönotto uusi- 1 Strategian käsite on lähtöisin antiikin Kreikasta ja se liittyi sodankäyntiin ja erityisesti sodankäynnin johtamiseen. Nykyisin strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. 2 KISKO eli kirjastopalvelujen strateginen kehittäminen Oulun eteläisen kirjastoissa muutosvaiheessa, Haapaveden kirjaston hallinnoima hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Sosiaali- ja terveydenhuoltotehtävät siirtyvät kuntayhtymille. Sote-uudistuksen jälkeen kunnalle jää perusopetus, päivähoito, kaavoitus, osuuksia teknisestä toimesta, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimi.

3 3 ne ominaisuuksineen ja mahdollisuuksineen. Teknologinen muutos on nopeaa ja se aiheuttaa yhteiskunnallisia muutoksia. Tieto- ja viestintäteknisesti eletään erilaisten mobiililaitteiden ja -sovellusten, varsinkin älypuhelinten ja tablettien yleistymisaikaa, esimerkiksi lapsista jopa 75 %:lla on jo älypuhelin. 4 Mobiililaitteiden läpimurto tapahtui 2010-luvun alussa. Niiden yleistyminen ja laitteistojen kehittyminen tulee saamaan aikaan kun läpimurto elektronisten aineistojen yleistymisessä. Kirjastoala on tulossa vedenjakajalle, jossa toisella puolen on painettu ja toisella puolen elektroninen aineisto. Julkaiseminen digitalisoituu, mutta painettujen julkaisujen/kirjojen lainaaminen on kaikista lainoista edelleen kuitenkin yli 3/4. 5 Kuntien asukkaiden ajankäytöstä on kova kilpailu muiden julkisten ja kaupallisten toimijoiden kanssa. Kun ihmisten ajankäytöstä kilpaillaan, kirjaston on menestyäkseen tuotettava palveluja, joita muut eivät tarjoa tai tuota. Kirjastot ovat ainoita paikkoja, joissa on saatavilla laajalti kauno- ja tietokirjallisuutta, lehtiä, musiikkia, elokuvia, tallenteita ja laadukkaita tiedonhakupalveluita vapaasti ja kaikenikäisille. Nykyelämää ja yhteiskuntaa leimaa jatkuva muutos. Talouden ja yhteiskunnan muutos muuttaa työtä, työssä vaadittavia taitoja ja työympäristöjä. Kirjastot elävät nopean muutoksen maailmassa ja siksi kirjastojen pitää olla uudistumiskykyisiä ja kyetä ketterästi liikkumaan ajassa. Toisaalta kirjastossa työskentelevät ovat tottuneet toimintaympäristön jatkuvaan muutokseen viimeisten vuosikymmenten aikana. Kirjasto ei ole pysyvä olotila, oikeutus olemassaoloon tulee siitä, että käyttäjät hyötyvät kirjaston palveluista. Muutoksessa piilee mahdollisuus, mutta se aiheuttaa myös pelkoa. Koska asiat joka tapauksessa muuttuvat on parempi tehdä muutos itse ja tietoisesti. Tulevaisuuden ennakointi hälventää uhkia ja epävarmuuksia. Sopeutumiskykyä ja vanhasta poisoppimista tarvitaan. Osa muutostarpeista on todellisia, mutta on olemassa muutosta muutoksen vuoksi ("hölmöläisten puuhat"). Kaikki ei ole säilyttämisen arvoista, mutta hyvin toimivaa ja tarpeellista ei kannata hylätä. Tässä tavoitteena on selvittää sitä, mitä halutaan tavoittaa lähivuosina ( ) ja miten siihen päämäärään päästään. Miten kehitetään palveluja ja selkiytetään tehtävänjakoa? Tehdäänkö Tiekkö-kirjastossa oikeita asioita? Strateginen suunnittelu on tärkeää, jotta kuntien talousahdingossa pienevät resurssit voidaan suunnata kirjastojen kannalta olennaisimpien palvelujen ja toimintojen kehittämiseen ja vastaamaan paikallisiin tarpeisiin. Tulevaisuuteen varaudutaan suunnitelmallisuudella, yhteisellä näkemyksellä, kokonaiskuvan luonnilla ja proaktiivisuudella. Tavoitetason pitää olla sopivan haastava, mutta kuitenkin realistinen. Tavoitteena on, että uusi strategia pystytään siirtämään käytäntöä ohjaavaksi arkitoiminnaksi ja seudullinen kirjastoyhteistyö kehittyy ja syventyy entuudestaan. Kehittämistyö on jatkuva prosessi ja hyvää strategiaa päivitetään säännöllisesti. Kiitokset kaikille Tiekkö-kirjastoille ja johtoryhmälle hyvästä yhteistyöstä. Kiitokset kuuluvat myös päätoimittaja Matti Sarmelalle kirjastot.fi palvelusta ja Sirkka Seppälälle (KISKOhanke 6 ). Työnantajan antama tuki koko työprosessin aikana on niin ikään lämpimän kiitoksen arvoinen. IFLAn Trend Report - alan viisi tulevaisuustrendiä IFLA 7 julkaisi 2013 trendiraportin 8 digitaalisen maailman haasteista ja mahdollisuuksista, joita kirjastot tule- 4 DNA:n koululaistutkimus 2014 selvitti esikoulu- ja ala-asteikäisten lasten puhelimen hankintaa ja käyttötottumuksia. 5 Suomen yleisten kirjastojen tilaston mukaan se oli 75,72 % vuonna Haapaveden kirjaston hallinnoimassa KISKO eli Kirjastopalvelujen Strateginen Kehittäminen Oulun Eteläisen kirjastoissa muutosvaiheessa -hankkeessa painopisteenä on Oulun Eteläisen alueellinen uusi kirjastostrategia ja asiakaspalvelun kehittäminen ja henkilökunnan jaksaminen ( ).

4 4 vat kohtaamaan. Raportissa on viisi keskeisintä, osin ristiriitaistakin trendiä, jotka tulevat muuttamaan maailmanlaajuista informaatioympäristöä. Trendit kehittyvät nopeasti ja voivat myös olla keskenään törmäyskurssilla. 1. Uudet teknologiat sekä laajentavat että rajoittavat yksityisen henkilön tiedonsaantia. Informaatiolukutaidon arvo nousee ja niillä joilla tätä ei ole, ovat vaarassa syrjäytyä. Muutenkaan pääsy digitaalisen tiedon lähteille ei ole tulevaisuudessa itsestään selvää, saati ilmaista kun tieto kaupallistuu. Tiedonlähteille pääsystä muodostuu portti hyvinvointiin, koulutukseen ja työllistymismahdollisuuksiin. Digitaalisen perinnön säilyttäminen tulee olemaan ongelmallista (mikä sisältö on merkityksellistä, formaattien vanheneminen). Internetin tiedonhakukoneiden teknologiat perustuvat kaupallisten yritysten automatisoituihin algoritmeihin, tietojen yhdistelyyn, eivätkä välttämättä tuo esiin informaation koko kirjoa. 2. Verkko-opetus tasa-arvoistaa oppimista ja järisyttää sen perusteita ympäri maailman. Oppimisesta tulee halvempaa ja helpommin saavutettavaa. Elinikäisen oppimisen arvostus kasvaa. 3. Yksityisyyden suojan ja tietosuojan rajat määritellään uudelleen. Yksilöiden ja tietosuojatun datan seurannasta tulee helpompaa ja halvempaa, joten verkkomaailman luotettavuus kärsii. Katoaako anonyymius, entä miten kirjastot voivat turvata asiakkaidensa tiedot ja yksityisyydensuojan? Luottamus verkkomaailmaa kohtaan vähenee merkittävästi kun ihmiset ymmärtävät kuinka paljon heidän toimiaan seurataan. 4. Hyperverkottuneet yhteiskunnat kuuntelevat ja antavat valtaa uusille ryhmille ja näkemyksille. Tiivisti verkottuneissa yhteisöissä syntyy lisää mahdollisuuksia yhteistoiminnalle. Yhden asian liikkeiden kasvu voimistuu perinteisten poliittisten puolueiden kustannuksella. Demokraattiset maat hyötyvät hallinnon läpinäkyvyydestä ja kansalaislähtöiset julkiset palvelut lisääntyvät. 5. Uudet teknologiat mullistavat globaalin informaatiotalouden. Innovatiiviset laitteet (mobiililaitteet, tekoäly, 3-D-tulostus, ym.) aiheuttavat monella alalla liiketoimintaan luovan myllerryksen. Kirjastoissa tuleviin trendeihin voidaan vastata ainakin mediakasvatuksella ja asiakkaiden osallistamisella sisällöntuotantoon ja tuotteiden/palvelujen kehittämiseen. Trendiraportin perusteella myös erilaisten laitteiden tarjonta ja niiden käytön opastus on tulevaisuudenkin kirjastossa tarpeen. Kansallinen kirjastotoiminnan ohjaus - valtakunnalliset linjaukset Lainsäädäntö Suomen perustuslaki määrittelee kaikkien kansalaisten sivistykselliset perusoikeudet, oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin ja sananvapauden (1999/731, pykälät 6, 12, 16 ja 17). Laadukas kirjastoverkko osaltaan varmistaa näiden perusoikeuksien yhdenvertaista toteutumista. Kirjastopalvelut ovat lakisääteisiä peruspalveluja. Yleiset kirjastot rahoitetaan kunnan ja valtion verovaroin. Kirjastolaissa kunnille on määrätty vastuu kirjastopalvelujen järjestämisestä ja kirjastotoimen arviointivelvollisuus. Arviointia tarvitaan palvelujen ajantasaisina pitämiseen ja tulevien palvelutarpeiden ennakointiin. Kirjastolaissa ( /904) keskeisiä asioita ovat seuraavat: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. (Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat tämän lain mukaisia. Asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjastoja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Muista kirjaston suoritteista kunta voi periä enintään suoritteen omakustannusarvoa vastaavan maksun.)" 7 International Federation of Library Associations and Institutions on kirjasto- ja tietopalveluiden ja niiden käyttäjien intressejä edustava johtava kansainvälinen, itsenäinen organisaatio eli kansainvälinen kirjastoliitto. 8 Raportti löytyy suomenkielisenä Suomen kirjastoseuran sivuilta.

5 5 Valtakunnalliset kirjastopalvelun tavoitteet ja arvot Strategiseen tavoitteenmäärittelyyn "millainen palvelulaitos yleinen kirjasto on?" vastaa Kirjastostrategia Sen mukaan: "Yleinen kirjasto on perusopetuksen ohella julkishallinnon tärkein tapa toteuttaa tietoyhteiskunnan kansalaisuuden perusedellytykset. Se on keskeisin käyttäjän tarpeita kohdennetusti palveleva sivistys- ja kulttuuripalvelu, joka vaikuttaa laajalle oppimiseen, opetukseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Tieto- ja oppimisyhteiskunnassa kirjasto koetaan paikkana, jossa tieto ja kulttuuri virtaavat vapaasti vastakohtana median ja opetustoimen ohjatulle tiedon ja kulttuurin tarjonnalle." Kirjastostrategia 2010:n visiossa: "Kirjasto- ja tietopalvelut toimivat tiiviinä yhteisenä verkostona näyttäytyen käyttäjälle yhtenä palvelukokonaisuutena. Paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten palvelujen tuotanto on koordinoitua ja palvelu kohtaa tehokkaasti tarvitsijansa. Monipuoliset kirjastopalvelut turvataan kotimaisille kieliryhmille ja maahanmuuttajille. Kirjasto varmistaa kansalaisen tasavertaisen pääsyn tiedon ja kulttuurin lähteille. Kansalainen saa oikean tiedon oikeassa paikassa ja ajantasaisesti ikä-, osaamis- ja tietotasoon suhteutettuna. Kirjastojen tietopalveluita kehitetään täsmäpalveluiksi, joiden tunnusmerkkejä ovat asiakaslähtöisyys, välitön palaute, laadunvalvonta, jatkuvuus ja tarvevastaavuus. Kirjasto-osaaminen ja kärkiasiantuntijuus tulevat kirjastoalalla keskeiseksi. Tiedonhallintataidot nousevat tärkeiksi kansalaistaidoiksi ja osaksi kaikentasoista oppimista." 9 Kirjastopolitiikka ohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaamaan kansalliseen ohjelmaan on päivitetty aikaisemmat kirjastoohjelmat ja -strategiat. Ohjelman mukaan kirjastopalveluja on oltava tarjolla siellä, missä ihmiset liikkuvat, yhtä hyvin fyysisessä kuin virtuaalisessa tilassa. Laadukkaat ja monipuoliset verkkopalvelut ovat välttämättömiä kun väestön valtaosa käyttää erilaisia verkkopalveluja yhä enemmän. Lisäksi kirjastopalvelujen tasovaatimus kasvaa, kun kansalaisten koulutustaso nousee ja tiedon ja kulttuurin kenttä monimutkaistuu. Kirjastojen on panostettava entistä enemmän sisältökeskeisten kirjastopalvelujen tuottamiseen. Alueelliset linjaukset Tiekkö-kirjastojen toiminta-ajatus Toisessa strategiassa on linjattu Tiekkö-kirjastojen pysyvä periaate, syy miksi organisaatio on olemassa: Tiekkö-kirjastot kehittävät alueen kirjastopalveluja yhdessä tehokkaasti ja taloudellisesti. Kirjastoverkon palvelut parantavat kuntalaisten elämänlaatua ja mahdollisuuksia kehittyä kaikissa elämänvaiheissaan. Tiekkö-kirjastot tarjoavat monipuolisia ja laadukkaita kirjastopalveluja edistäen hyvinvoinnin ja sivistyksen tasapuolista saatavuutta. Kirjastopalvelut kuuluvat kunnan peruspalveluihin, kirjastolain mukaan niiden järjestäminen on kunnan tehtävä (Kirjastolaki 904 / 1998). 10 Tiekkö-kirjastot, kuten kaikki Oulun Eteläisen 11 kirjastot jakavat lisäksi Yleisten kirjastojen neuvoston arvot, joita on tasa-arvo, avoimuus, luotettavuus, yhteisöllisyys, ennakkoluulottomuus ja tiedonsaannin vapaus. 12 Kuntien ja maakunnan visiot Kehysorganisaation tavoitteet tulee tietää. Seuraavaan on koottu Tiekkö-kirjastokimppaan kuuluvien kuntien ja kaupunkien visiot. 13 Alavieskan visio Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut, houkuttelevan asuinympäristön sekä monipuoliset virkistysmahdollisuudet, joita myös lähiseudun asukkaat hyödyntävät. Alavieska on yrittäjäystävällinen kunta, joka tunnetaan vahvasta maataloudesta, puu- ja me- 9 Kirjastostrategia 2010, s Tiekkö-kirjastostrategia , s Oulun Eteläinen on 14 kunnan ja kolmen seutukunnan (Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnat) yhteistyöalue Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa. 12 Yleisten kirjastojen neuvoston strategia , mm. s Lähteenä näiden kuntien/kaupunkien omat verkkosivut, hakupäivä

6 6 talliteollisuudesta sekä omaperäisistä ja elinvoimaisista kylistään ja kulttuuristaan. Kalajoen kaupungin toiminta-ajatus. Meriluonnon ja jokilaaksojen aurinkoinen Kalajoki tarjoaa viihtyisän asuinympäristön, mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään elämään sekä monipuoliset palvelut kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Merijärvi Merijärven kunta on toiminnallinen ja tehokas itsenäinen kunta, joka on kuitenkin valmis reagoimaan nopeasti, mikäli alueella on tulossa hallinnollisia muutoksia. Kunnalla on laaja yhteistyöverkosto ja vireä elinkeinoelämä. Kunnan asukkaat huolehtivat vastuullisesti yhteisöstä ja ympäristöstä. Nivalan visio Nivalan kaupunki on itsenäinen kasvava, yhteistyökykyinen, turvallinen ja hyvien palvelujen teollistunut maaseutukaupunki. Oulaisten kaupunkistrategia, visio vuonna Itsenäinen Oulainen on turvallinen, ystävällinen, aktiivinen ja luonnonläheinen kasvukeskus, joka tarjoaa monipuoliset hyvinvointi- ja koulutuspalveluja tyytyväisille kuntalaisille ja Oulun Eteläisen alueen väestölle. Oulainen hyötyy hyvästä sijainnistaan ja on vetovoimainen kaupunki, jonka talous on terve ja tasapainossa. Sievin visio. Sievi on innovatiivinen menestyjä elinkeinoelämän ja kuntakentän muutoksissa. Visio perustuu siihen, että Sievin kunta on pohjimmiltaan sekä vahva kehittäjä että luotettava kumppani. Tämä näkyy siinä, että kunta on ennakkoluuloton edelläkävijä ja nopea soveltaja. Kunnan toiminta on kestävällä taloudellisella pohjalla. Ylivieskan visio Ylivieska on valtakunnallisesti tunnettu, kehittyvä ja kasvava alueensa keskus, jossa on monipuolinen yritystoiminta, hyvät palvelut, edellytykset viihtyisään asumiseen ja itsensä kehittämiseen. Kaikissa visioissa yhteistä on se, että niissä korostetaan hyvää asuin- ja työympäristöä, hyviä ja monipuolisia palveluita, yrittäjäystävällisyyttä/elinkeinoelämää, vastuullisuutta ja kestävää kehitystä. Osassa painotetaan myös yhteistyökykyä, valmiutta nopeisiin muutoksiin ja taloudellista vakautta. Hyvät palvelut ovat kaikille Tiekkö-kunnille tärkeitä ja kirjasto kuuluu olennaisena osana kuntien hyvään peruspalveluun. Ainostaan Ylivieskan visioon on tämän lisäksi kirjattu itsensä kehittäminen, mikä viittaa kaupungin koulutus- ja kirjastopalveluihin. Pohjois-Pohjanmaan visio vuosiin 2030 ja 2040 on "pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa". Pohjois- Pohjanmaa on osaava, kansainvälinen ja elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta, kärkenään Oulu, pohjoisen suurin keskus. Lisäksi se on hyvinvoiva, elinympäristöltään laadukas ja luonnoltaan monimuotoisen luonnon maakunta. Kehittämisen arvoina ovat luottamus, vastuullisuus, tasa-arvoisuus ja rohkeus. 14 Tiekkökirjastoissa jaetaan nämäkin arvot ja näkemykset hyvästä tulevaisuudesta. Ehkä kirjastoissa rohkeus voisi näkyä enemmän - rohkeat avaukset toiminnan kehittämiseen? Aiempien strategioiden kehittämisen painopisteet ja visio Ensimmäisessä strategiassa ( ) kehittämiskohteita oli kuusi: henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen, lukuharrastuksen edistäminen, verkkopalvelujen alueellinen sisällöntuotanto, kokoelmayhteistyö, laadun kehittäminen ja toteutus ja kirjastonkäytön ja tiedonhaun opettaminen eri asiakasryhmille. 15 Toisessa strategiassa ( ) kehittämisen painopistealueita on viisi: luku- ja tiedonhakutaitojen edistäminen, ajantasaisten kirjastopalvelujen saatavuus, henkilöstön koulutus ja jaksaminen, Tiekön yhteiskäytäntöjen kehittäminen ja kirjastopalvelujen markkinointi ja imagon kehitys Pohjois-Pohjanmaa nuorten maakunta. Maakuntasuunnitelma 2040 & Maakuntaohjelma , s Pohjois-Pohjanmaa nuorten maakunta. Maakuntasuunnitelma 2030 & Maakuntaohjelma , s Tiekkö-strategia , s Tiekkö-kirjastostrategia , s

7 7 Visiona oli, että vuonna 2012 Tiekkö-kirjastoilla on ajantasainen ja yhtenäinen palvelukulttuuri, joka tukeutuu ammattitaitoiseen paikalliseen asiantuntijuuteen ja alueellisesti järjestettyyn yhteistyöhön. 17 Jos ei visiota ole olemassa, lopputulos voi olla päämäärätöntä ajelehtimista. Senecan mukaan "Mikään tuuli ei ole suotuisa sille, joka ei tiedä minne on menossa". Eduskunnan kirjaston entinen johtaja Tuula H. Laaksovirta muotoili kirjastovision merkityksen seuraavasti "Visio ei ole mahdollista ilman historiallista ymmärrystä, realistista käsitystä nykypäivästä ja luovaa kykyä nähdä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia." Viime vuosien muutostekijöitä Kehysorganisaatioiden hallinto - päätösvalta kirjastoasioissa Poliittinen päätöksenteko on hidasta ja vaatii pitkäjänteisyyttä, liikkeillä pitää kuitenkin olla ajoissa. Päätöksentekoprosessi kannattaa opetella, jotta tietää ketä lähestyä ja milloin - mitä päättäjä voi tehdä ja minkä menettelytavan mukaan. Johtajien on hyvä seurata lautakuntien tekemiä päätöksiä ja päättäjien äänestyskäyttäytymistä. Johtajien ja kirjastojen pitää tietää miten asioiden laita on, jotta voidaan kertoa miten asiat pitäisi muuttaa (tai säilyttää). Kirjaston johtajat ovat lobbaajia, joiden pitää avata kirjaston asiat päättäjille ja asioista päättävälle lautakunnalle. Päättäjät arvostavat hyödyllistä ja oikea-aikaista informaatiota tiiviissä muodossa. Kirjaston johtajien aktiivisuus korostuu, koska kenelläkään ei ole täysin omaa kirjastolautakuntaa. Sivistyslautakunnat ovat yhdistelmiä eri hallintokunnista ja niissä joudutaan päättämään monista eri asioista, joten kirjaston ääntä voi olla vaikea saada kuuluviin. Tiekkö-kirjastojen kirjastopalveluista vastaavat lautakunnat ja esittelijät kunta lautakunta jäsenmäärä esittelijä Alavieska sivistysltk 8 hallinto- ja sivistysjohtaja Kalajoki hyvinvointipalvelultk 9+? perusturvajohtaja/ kulttuurija vapaa-aikajohtaja sivistystoimenjohtaja/ Merijärvi sivistysltk 7 kirjastosihteeri Nivala sivistysltk 10 sivistysjohtaja Oulainen sivistysltk 9 sivistys- ja kulttuurijohtaja Sievi vapaa-aikaltk 9 vapaa-aikasihteeri Ylivieska kirjasto- ja kulttuuriltk 9 kulttuurijohtaja Tiekkö-kunnissa kirjastoasioista päättää yleensä sivistyslautakunta, poikkeuksen tekevät Sievin vapaaaikalautakunta, Kalajoen hyvinvointipalvelulautakunta ja Ylivieskan kirjasto- ja kulttuurilautakunta. Esittelijänä toimii yleensä sivistysjohtaja tai kirjastoasioista vastaava viranhaltija. Esittelijä ja valmistelija voi kuitenkin vaikuttaa asioihin, kun päättää miten asia esityslistalla muotoillaan ja saa siten, ainakin välillisesti, äänensä kuuluviin. Kalajoella vuoden 2015 alussa on tapahtunut hallintomallin muutos, jossa sivistys- ja perustuvalautakunnat korvaa hyvinvointipalvelulautakunta. Hyvinvointipalveluyksikköä johtaa perusturvajohtaja ja Kalajoki Akatemian alaiset asiat, joihin kirjastokin kuuluu, esittelee kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja. Aiemmin kirjastotoi- 17 Tiekkö-kirjastostrategia , s. 5.

8 8 menjohtajalla oli läsnäolo- ja puheoikeus kirjastoon liittyvissä asioissa, mutta nykymallissa sen toteutumisesta, kuten kirjastoasioiden valmistelustakaan ei ole vielä tarkempaa tietoa. 18 Nivalassa kirjaston johtajalla ei ole sivistyslautakunnassa esittelyoikeutta, mutta puhe- ja läsnäolo-oikeus on. Kirjastoon liittyvät asiat valmistelee kirjastonjohtaja ja lähettää ne sivistysjohtajalle, joka vie asian lautakuntaan. Kirjaston johtajalta pyydetään lausuntoja kirjastoa koskeviin asioihin. Sievissä kirjaston tehtäväalue kuuluu vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen ja lautakunnan viranhaltijana toimii vapaa-aikasihteeri. Kirjastonjohtaja kuitenkin valmistelee ja esittelee kirjastoasiat lautakunnassa. Kirjastonjohtaja on paikalla kokouksissa aina kun kirjastoasioita on listalla. Kirjastonjohtajalta asiantuntijana pyydetään tarvittaessa lausuntoja kirjastoasioissa. Ylivieskassa tehtiin vuoden 2015 alussa hallintosääntöuudistus, jossa perustettiin mm. uusi kulttuuri- ja kirjastolautakunta, johon kirjasto siirtyi. Uusi lautakunta päättää mm. kirjaston käyttösäännöistä ja maksuista ja kirjastotoimenjohtajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Esittelijänä toimii kulttuurijohtaja ja kirjastoasioiden valmisteluvastuu on kirjastotoimenjohtajalla. Alavieskassa kirjastotoimenjohtajalla on asiantuntijarooli ja esittelyoikeus. Merijärvellä kirjastosihteeri valmistelee ja esittelee kirjastoa koskevat asiat. Myös Oulaisissa kirjastotoimenjohtaja valmistelee kirjastoa koskevat asiat ja kirjastotoimenjohtaja asiantuntijana esittelee kirjaston asiat. Myös eri medioita kannattaa käyttää. Media on mielipidevaikuttaja ja vaikuttamalla kansalaisten yleiseen mielipiteeseen vaikutetaan samalla päättäjiin. Ylivieskan kirjastossa onnistuttiin vaikuttamaan paikallislehtien 19 kautta vuoden 2014 lopussa ja kirjastoautopalvelut saatiin turvattua, ainakin toistaiseksi. Kaikki vaikuttaminen on lobbaamista ja lobbaamisen tärkeys tulee tulevaisuudessa korostumaan. Kirjastotoiminnan resurssit Alla olevassa taulukossa on graafinen esitys Tiekkö-kirjastojen toteutuneiden toimintakulujen ( ) kehityksestä viimeisenä vuosikymmenenä ( ). Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot Alavieska Kalajoki Merijärvi Nivala Oulainen Sievi Ylivieska Kalajoen kirjastotoimenjohtajan suullinen tiedonanto Kalajokiseutu , s. 6 "Palvelut koottiin saman katon alle". 19 Esim. Kalajokilaakso "Sivukylät syrjään - säästö kolme tonnia", s. 24.

9 9 (Mikäli tuloste on mustavalkoinen, niin selvyyden vuoksi käyrät alhaalta ylös luettuna viimeisen vuoden kohdalla ovat Merijärvi, Alavieska, Sievi, Oulainen, Nivala, Ylivieska ja Kalajoki). Kirjastojen määrärahat ovat Merijärvellä pysyneet aika tasaisena, tosin ne ovat hieman nousseet viime vuosina. Alavieskassa määrärahat ovat hieman laskeneet ja Sievissä määrärahat viime vuosina ovat olleet hienoisessa nousussa, huonoimpia vuosia olivat 2005 ja Oulaisten määrärahoissa oli hyvä vuosi 2006, lisäksi Oulaisissa on ollut nousua viime vuosina (2012 ja 2013). Kalajoella määrärahat ovat eläneet eniten, huonoja vuosia olivat 2007 ja Sen jälkeen määrärahat ovat nousseet, mihin osaltaan vaikutti Himangan liittyminen Kalajokeen Se näkyy määrärahojen selkeässä kasvussa. Nivala on ollut kasvusuunnassa, tosin vuosissa 2010 ja 2011 on lievä notkahdus. Ylivieskassa vuodet olivat tiukkoja taloudellisesti, mikä näkyy myös kirjaston supistuneissa määrärahoissa. Sen jälkeen määrärahoissa on ollut lievää nousua. Huolestuttavaa on, että vuonna 2013 toteutuneet määrärahat ovat Ylivieskassa edelleen alemmat kuin vuonna 2005, joka oli vertailussa Ylivieskan parhain vuosi. Erikoista on myös se, että jos vuoden 2013 lukuja vertaa vuoteen 2003, niin Alavieskassa määrärahat olivat pienemmät kuin kymmenen vuotta aiemmin. Määrärahoja katsottaessa pitää muistaa inflaation vaikutus, ilman korotuksia samalla rahalla saadaan aiempaa vähemmän. Lisäksi toimintakulut (kiinteistö, henkilöstö, ym) nousevat koko ajan. Toimintakulut/asukasluku vuodet 2003, 2008 ja Alavieska 67,74 64,23 65,02 Kalajoki 40,94 54,91 55,63 Merijärvi 80,67 83,17 103,41 Nivala 38,50 45,28 47,89 Oulainen 46,54 46,52 59,47 Sievi 45,38 51,55 54,05 Ylivieska 46,40 41,93 44,55 keskiarvo 45,77 48,94 53,05 Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot. Jos tarkastellaan toimintakuluja suhteessa asukaslukuun, niin kirjastotoimen kustannukset asukasta kohden ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdelleet yllättävän paljon. Alavieskassa kustannus on pienimmillään ollut 58,88 ja suurimmillaan 72,40. Vastaavat luvut Kalajoella ovat 36,75-55,66, Merijärvellä 73,02-103,41, Nivalassa 38,50-47,89, Oulaisissa 44,72-59,47, Sievissä 39,16-54,62 ja Ylivieskassa 40,97-48,70. Tiekkö-kirjastojen keskiarvo on kuitenkin noussut tarkasteluaikana 45,77 eurosta 53,05 euroon. Suomessa keskimääräinen kirjastokustannus asukasta kohden on 59,11 vuonna Sama kymmentä vuotta aiemmin oli 45,12. Sillä rahamäärällä keskiverosuomalainen sai vuonna 2013 kirjastokäyntejä 9,5 ja lainoja 18,92. Tiekössä samat luvut olivat hieman maan tasoa paremmat: kirjastokäyntejä saatiin 10,62 ja kokonaislainaus asukasta kohden oli 19,95 kpl. Jos verrataan, että mitä samalla euromäärällä, 60 eurolla (kustannus asukasta kohden) saadaan, niin sillä saa esimerkiksi miesten tukanleikkuun, lapsen koulukuvat, pari teatterilippua tai 10 kerran kuntosali/ryhmäliikuntapassin. Kirjastotoimen kustannus asukasta kohden ei riitä edes tankilliseen bensaa, paitsi poikkeuksellisesti Merijärvellä. Jos verrataan valtakunnallisiin keskiarvoihin, niin Tiekössä kirjastopalvelut joudutaan tuottamaan selvästi pienemmillä kustannuksilla asukasta kohden. Kymmenen vuotta sitten oltiin vielä maan keskiarvon tuntumassa. Laskennallinen valtionosuus (asukasta kohden) vuodelle 2013 oli 62,19, siinä valtionosuusprosentti oli 30,96 ja loppu on kunnan osuutta. Vuonna 2014 summa oli 63,12. Vuoden 2015 alusta järjestelmä uudis-

10 10 tuu, eikä kirjastotoimen valtionosuutta pystytä enää erottamaan kuntien yleisestä peruspalvelujen valtionosuudesta edes laskennallisesti. 20 Tiekön kirjastoammatillinen henkilöstö ja täydennyskoulutus 2003 ja 2013 Hlötyövuodet yht 2003 Hlötyövuodet yht 2013 Hlötyövuodet: Kirj. palkkaamat 2003 Hlötyövuodet: Kirj. palkkaamat 2013 Hlötyövuodet: Korkeakoul. Kirjastoamm Hlötyövuodet: Kirj. palkkaamat /(As.luku / 1000) 2003 Hlötyövuodet: Kirj. palkkaamat (As.luku / 1000) 2013 Täyd.koul. hlötyöpäivinä/hlötyövuodet yht 2013 Alavieska 3 2,3 3 2,14 0,78 1,04 0,78 3,48 Kalajoki 7,6 11,46 6,75 10,66 4,16 0,75 0,84 6,46 Merijärvi 1,9 1,6 1,9 1,6 1,42 1,36 4,69 Nivala 8,02 8, ,73 0,64 5,42 Oulainen 6,2 7 6,2 6 3,75 0,75 0,76 9,07 Sievi 5,79 4,7 4,79 4 0,33 0,92 0,76 1,91 Ylivieska 13 8, ,15 4,48 0,91 0,56 2,91 yhteensä 45,51 44,33 42,64 39,55 16,5 0,84 0,72 5,29 Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot. Huom. Vuodelta 2003 ei ole tilastotietoa hlötyövuodet/korkeakoul. kirjastoamm. ja täyd.koulutuspäivät/hlötyövuodet. Kymmenen vuoden aikana henkilöstön määrä Tiekössä on laskenut ja varsinkin kirjaston palkkaamien henkilöiden määrä. Ainoan poikkeuksen tekee Kalajoki, jossa kuntaliitoksen vuoksi kirjaston palkkaamien määrä kasvoi kymmenen vuoden takaisesta. Yleisten kirjastojen laatusuositusten mukaan kirjastohenkilöstöä tulee olla 0,8-1 henkilötyövuotta tuhatta asukasta kohden. Pienissä kunnissa tulee olla vähintään ylärajan ja suuremmissa kunnissa alarajan verran. Tämän mukaan henkilöstöä on suositusten mukaan ainoastaan Merijärvellä. Kaikista huutavin henkilöstövaje on Ylivieskassa (0,56 henkilötyövuotta /1000 asukasta), eikä tilanne ei ole helppo Nivalassakaan (0,64). Kirjastoammatillista henkilöstöä koskevat kelpoisuusvaatimukset (asetus 1157/2009). Sen mukaan kirjastoammatillista henkilöstöä tulee olla vähintään 70 % kokonaishenkilöstöstä. Tämä saavutettiin kaikissa Tiekkö-kirjastoissa. Sen sijaan kelpoisuusasetuksissa vaaditun korkeakoulutetun henkilöstön 45 % osuuteen vuonna 2013 yllettiin vain Oulaisissa ja Ylivieskassa. Alavieskassa, Kalajoella, Merijärvellä, Nivalassa ja Sievissä oli liian vähän korkeakoulutettua kirjastohenkilökuntaa. Kaikista suurin vaje vuonna 2013 oli Sievissä, jossa henkilömäärään suhteutettuna oli pitänyt olla kaksi korkeakoulutettua henkilötyövuotta enemmän. Kaikkien Tiekkö-kirjastojen korkeakoulutetun kirjastoammatillisen henkilöstön määrä tulisi nostaa kelpoisuusvaatimusten tasolle. Varsinkin voimakkaan väestönkasvun ja muuttovoiton kunnissa, kuten Ylivieskassa, Sievissä ja Kalajoella henkilöstövajeeseen pitäisi välittömästi puuttua ja turvata kuntalaisille jatkossakin oikeus laadukkaisiin, riittävällä henkilöstöllä tuotettuihin kirjastopalveluihin. Tiekön kirjastotilat ja kirjastoautot 2013 Kirjastojen lukumäärä Kirjastoautoja Kirjastoauton pysäkkejä Hyötypintaala neliöt Hyötypintaala neliöt / (Asukasluku / 1000) Alavieska ,6 Kalajoki ,8 Merijärvi ,5 20 Tieto Suomen Kirjastoseuran sivut ( haettu ja sähköpostitiedonanto kirjastotoimen ylitarkastaja Merja Kummala-Mustoselta

11 11 Nivala ,5 Oulainen ,6 Sievi ,6 Ylivieska ,4 yhteensä ,5 Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot Kirjastotilataulukon tietoihin tulee lisätä, että kirjastotilojen hyötypinta-alan määrä on Tiekössä pienentynyt. Oulaisissa sairaalan laitoskirjasto lakkautettiin 2013 ja Kalajoella Raution kirjasto lakkautettiin Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan kirjastotilaa kunnassa tulee olla noin 100 m² tuhatta asukasta kohden. Suositusarvojen alittavat hyötypinta-alat vuonna 2013 löytyivät Sievistä, Kalajoelta ja Ylivieskasta. Kahden jälkimmäisen kirjastotilat eivät muutenkaan vastaa nykytoiminnalle asetettavia vaatimuksia. Sen sijaan kirjastotilaa löytyy riittävästi Merijärveltä, Alavieskasta, Nivalasta ja Oulaisista. Kirjastotoiminnan kustannusten jakaumasta v kertoo alla oleva taulukko. Kaikilla henkilöstökulut ovat luonnollisesti suurimmat, mutta niistä ei voi tinkiä. Toiseksi suurin menoerä on kirjastoaineistokulut Alavieskassa, Kalajoella ja Ylivieskassa. Sen sijaan toiseksi suurin kuluerä Oulaisissa ja Sievissä olivat muut kulut (sisäiset kustannukset, atk-palvelu, kalusto, posti) ja Nivalassa tilakustannukset. Kustannusten jakaumasta silmään pistää aineistokulujen pienin osuus Sievin kirjaston kohdalla. Nähtävästi tiukassa taloustilanteessa aineistokuluista on jouduttu tinkimään, mikä kirjaston kehittämisen kannalta on huolestuttavaa. (Taulukon lähde Suomen yleisten kirjastojen tilastot. Huom. Jos taulukko on tulostunut mustavalkoisena, niin palkit ovat taulukossa kunnittain oikean reunan selitteen mukaisessa järjestyksessä. Ylinnä muut kulut ja alhaalla henkilöstökulut.) Ylivieska Sievi Oulainen Nivala Merijärvi Kalajoki Muut kulut Tilakustannukset Kirjastoaineistokulut Henkilöstökulut Alavieska Tuoretta maakuntatason tilastotietoa yleisten kirjastojen tunnusluvuista löytyy Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleiset kirjastot julkaisusta. (Mielenkiintoista on verrata Suomea Norjaan, jonka LibraryReform 2014 ottaa kantaa riittävän suurten kirjastokokonaisuuksien puolesta. Siinä riittävä koko ei perustu kunnan asukasmäärään, vaan kirjaston henkilötyövuosiin. Riittävän kokoisena pidetään 8-9 htv:n kirjastoa 21. Näin ajateltuna Tiekkö-kirjastosta vain kolme laskettaisiin edes toimintakykyisiksi: Kalajoki, Nivala ja Ylivieska.) 21 Yleisten kirjastojen laatusuositus, s. 71.

12 12 Kirjastopalveluiden saavutettavuus ja palveluiden käyttöä koskevat tavoitteet Yleisten kirjastojen laatusuosituksessa on ohjeita myös kirjastopalvelujen saavutettavuudelle. Suurimmalla osalla asukkaista (80 %) tulisi olla enintään 2 km kirjastoon tai matkustusaikaa kirjastoon enintään puoli tuntia. Lisäksi kirjastoautossa asioiville matkaa auton pysäkille pitäisi olla alle kilometri. Internet-yhteyksiä tulee olla 1 kone / 1000 asukasta. Lisäksi kirjastoilla tulee olla kirjastostandardin mukainen kirjastojärjestelmä. 22 Tiekön lainaus- ja käyntilukuja 2003 ja 2013 Kokon. lain Kokon. lain Kokon. lain./ As.luku 2003 Kokon. lain./ As.luku 2013 Fyys. käynnit/ As.luku 2003 Fyys. käynnit/ As.luku 2013 Lain Lain Lainaajia /As.luku 2003 Lainaajia /As.luku 2013 Verkkokäynn Verkkokäynn Alavieska ,52 23,20 17,81 15, ,48 0, Kalajoki ,78 17,70 11,54 8, ,45 0, Merijärvi ,82 20,61 14,02 15, ,55 0, Nivala ,21 19,89 14,18 10, ,45 0, Oulainen ,12 18,68 14,31 12, ,50 0, Sievi ,71 19,56 14,71 10, ,43 0, Ylivieska ,55 20,07 12,99 10, ,46 0, yhteensä ,96 19,42 13,68 10, ,34 42, Lähde Suomen yleisten kirjastojen tilastot Lainauslukujen tarkasteluun on otettu tuorein tilastovuosi 2013 ja vertailun vuoksi siitä 10 vuotta taaksepäin, vuosi Kokonaislainausmäärät ovat kaikilla kirjastoilla olleet laskusuunnassa, Kalajokea lukuun ottamatta. Kalajoen lainauslukuja nostaa Himangan liittyminen Kalajokeen. Kymmenen vuotta sitten kokonaislainausluku asukasta kohden oli 23,96. Kokonaislainausluku asukasta kohden vuonna 2013 oli Tiekössä pudonnut 19,42:een, koko Suomen tasolla se oli 17,21. Pudotusta oli yli 4 prosenttiyksikköä, mutta silti Tiekkö-kirjastot ylittivät kansallisen laatusuosituksen, jossa lainauksen tavoite on 18 / asukas/ vuosi. 23 Fyysiset käynnit asukaslukuun suhteutettuna ovat myös olleet kaikilla laskusuunnassa. Tästä iloisen poikkeuksen tekevät kuitenkin Merijärvi (15,99), eikä Alavieskankaan tulos ole pudotuksesta huolimatta huono (15,9). Keskiarvoltaan fyysisiä käyntejä asukaslukuun suhteutettuna Tiekkö-kirjastoihin tehdään 10,62 kertaa. Koko maassa käyntejä tehdään tätä vähemmän, 9,5. Kansallinen tavoite fyysisille käynneille on vähintään 10 / asukas / vuosi, joten Tiekössä se täyttyi ja ylittyi. (Kaiken kaikkiaan fyysisiä käyntejä Tiekkökirjastoissa tehtiin vuonna 2013.) Verkkokäynnit ovat nouseva trendi, kymmenessä vuodessa niiden määrä on lähes tuplaantunut ( > ). Lainaajien lukumäärien kehitys on ollut vuodesta 2003 lähtien laskeva Merijärvellä, Nivalassa, Oulaisissa ja Sievissä. Oulaisissa pudotusta selittää mm. se, että kirjastoautopalvelut lakkasivat vuonna 2000 ja kirjat jaettiin kyläkirjastoille. Alavieskassa, Kalajoella ja Ylivieskassa lainaajien lukumäärä on sen sijaan noussut. Asukasmäärään suhteutetut lainaajaluvut ovat kaikilla hieman pudonneet, paitsi Alavieskassa se on noussut huikeaan 0,59:ään. Asukasmäärään suhteutettu lainaajamäärä oli Tiekössä vuonna ,34 % ja vuonna 2013 se oli pudonnut muutaman prosentin ja oli 42,86 %. Koko maassa vastaava luku vuonna 2013 on selkeästi huonompi, 37,8 %. Kansallinen tavoite lainaajien osuudeksi on vähintään 45 % asukkaista, mihin Tiekössä ei enää aivan ylletty. Asukaslukuun suhteutettu kokonaislainaus vaihtelee Tiekössä 17,7-23,2 prosentin välillä, keskiarvoltaan se oli 19,42, mikä voittaa koko maan lainat asukasta kohden (17,2) ja ylittää 22 Yleisten kirjastojen laatusuositus, s Yleisten kirjastojen laatusuositus, s. 26.

13 13 myös kansallisen suosituksen tavoitteen (18 lainaa /asukas/ vuosi). Eniten lainoja asukasta kohden tehtiin Alavieskassa ja koko Suomea ajatellen Alavieska onkin sijalla 7. Kokoelmiin liittyvistä tunnusluvuista tähän on otettu vain keskeisimpiä, sillä niitä on käsitelty aiemmin mm. Tiekkö-kirjastojen yhteisissä varastointi- ja poistoperiaatteissa 24. Valikoituja aineistotilastoja 2013 Kokoelmat Kokoelmat /As.luku Hankinnat /(As.luku / 1000) Poistot/ Kokoelmat Lehdet Lehdet/ (As.luku /1000) Toimintakulut 2013 /Kokon. Lainaus Lainaus/ Kokoelmat Alavieska ,13 674,03 2, ,51 2,80 0,96 Kalajoki ,17 503,45 7, ,28 3,14 1,58 Merijärvi , ,52 6, ,59 5,02 0,95 Nivala ,74 388,35 5, ,76 2,41 2,57 Oulainen ,74 436,85 3, ,96 3,18 1,73 Sievi ,57 361,38 4, ,51 2,76 1,85 Ylivieska ,21 398,27 5, ,50 2,22 2,44 yhteensä ,46 449,88 5, ,14 2,73 1,85 Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot Asukaslukuun suhteutettuna suurimmat kokoelmat ovat Alavieskassa ja Merijärvellä, näissä myös aineiston kiertoluvut ovat pienimmät. Nivalassa ja Ylivieskassa kokoelmien koot asukaslukuun suhteutettuna ovat pienimmät ja aineiston kiertoluvut suurimmat. Valtakunnallisesti kokoelmien koko asukaslukua kohden on keskimäärin 7,07 ja kiertoluku 2,43. Lainakierrolle kohtuullinen tavoite on 3 kertaa vuodessa (neljän viikon laina-ajalla). Tieköstä maan keskiarvon lainakierrossa ylittivät Nivala ja Ylivieska. Asukaslukuun suhteutettuna eniten hankintoja tehtiin Merijärvellä ja vähiten Sievissä. Määrällisesti lehtiä hankittiin eniten Kalajoella, mutta siihen löytyy luonnollinen selitys: kolme toimipistettä ja kirjastoauto. Asukaslukuun suhteutettuna lehtiä hankittiin kuitenkin eniten Merijärvelle ja vähiten Sieviin. Pieni kunta tarvitseekin suuren nimikemäärän, jotta lehtivalikoimasta tulee riittävä. Kaikki kirjastot ylsivät lehtien laatusuositukseen, vuosikertaa tuhatta asukasta kohden. Eniten poistoja kokoelmiin suhteutettuna tehtiin Kalajoella 7,14 ja vähiten Alavieskassa 2,8. Keskimääräinen poistoprosentti Tiekössä vuonna 2013 oli 5,4. Kansallinen tavoitetaso poistolle on 8 % vuodessa, mikä on sama kuin hankintojen taso. Tiekkö-kirjastot eivät yltäneet valtakunnalliseen suositukseen, mutta 2014 asetettiin vuoden 2017 poistoprosentille välitavoite, joka on 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin hankinnat /kokoelmat % vuonna Poistoprosentin tulisi olla vuoden 2017 lopussa seuraava: Alavieska 4,63 %, Kalajoki 6,24 %, Merijärvi 6,63 %, Nivala 6,91 %, Oulainen 5,73 %, Sievi 5,36 % ja Ylivieska 6,81 %. 25 Pienimmät toimintakulut kokonaislainauksen määrään suhteutettuna olivat Ylivieskassa 2,22 ja Nivalassa 2,41. Kokonaislainaukseen suhteutettuna eniten toimintakuluja oli Merijärvellä 5,02 ja Oulaisissa 3,18. Keskimääräinen toimintakulut Tiekössä kokonaislainaukseen suhteutettuna oli 2,73. Valtakunnan tasolla yhdelle lainalle tulee enemmän hintaa (3,44 ), joten valtakunnan tason Tiekkö-kirjastoista ylitti vain Merijärvi. Kirjastojen vaikuttavuutta ja taloudellista arvoa ei voi mitata vain lainojen perusteella, sillä se on vain yksi kirjaston tarjoama palvelu. Verkkopalvelu on tasavertainen perinteisen kirjastotyön rinnalla. Vaikka lainamäärät ovat olleet laskusuunnassa koko Suomessa, niin verkkokäyntien määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2003 verkkokäyntejä oli reilut , kun 2013 määrä oli lähes tuplaantunut yli käyntiin. 24 Tuomimäki Pirjo (2014). Tiekkö-kirjastojen yhteiset varastointi- ja poistoperiaatteet. 25 Tuomimäki Pirjo (2014), s. 23.

14 14 Tiekkö-kirjastojen aukiolotunnit, näyttelyt, tapahtumat ja koulutukset 2012 ja 2013 Kirjastotyön sisällöllistä vaikuttavuutta on sitäkin vaikeampi arvioida, sille pitäisi tehdä erilliset vaikutusmittarit. Aukiolotunnit 2012 Aukiolotunnit 2013 Näytt 2012 Näytt 2013 Tapaht 2012 Tapaht 2013 Tapaht. osall Tapaht. osall Käytt.kou l 2012 Käytt.kou l 2013 Käytt.koul. osall Käytt.koul. osall Alavieska Kalajoki Merijärvi Nivala Oulainen 2040, Sievi Ylivieska yhteensä Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot Tiekkö-kirjastojen aukiolotunneissa vuosien 2012 ja 2013 välillä on hieman laskua, mutta muutos ei ole suuri. Myös näyttelyiden määrä hieman laski (79-68). Tapahtumien määrä nousi ( ), kuten tapahtumiin osallistujienkin määrä ( ). Nivalassa tapahtumia oli molempina vuosina paljon, lukuja nostivat koulujen kulttuuriviikot. Tapahtumien määrässä oli huima nousu Oulaisissa vuodesta 2012 vuoteen 2013, nousu johtui mm. Kirja kantaa -hankkeesta. Lisäksi kirjastolainsäädännön vaikuttavuus näkyy tapahtumamäärän nousussa - tapahtumien tuottajia on nyt enemmän kun henkilöstön toimenkuvat tarkastettiin. Tapahtumiin osallistujamäärät nousivat Alavieskassa, Merijärvellä, Nivalassa ja varsinkin Oulaisissa (2996). Sen sijaan tapahtumien osallistujamäärässä oli laskua Sievissä ja Ylivieskassa. Käyttäjäkoulutuksia oli Tiekössä aiempaa enemmän ( ) ja niihin osallistui myös aiempaa enemmän väkeä ( ). Käyttäjäkoulutusten määrä väheni eniten Nivalassa, sen sijaan käyttäjäkoulutusmäärässä oli hurja nousu Oulaisissa. Käyttäjäkoulutusten osallistujamäärät kasvoivat eniten Oulaisissa, Sievissä, Alavieskassa ja Ylivieskassa. Käyttäjäkoulutuksiin osallistuminen taas väheni Nivalassa, Kalajoella ja Merijärvellä. On huomattava, että näin lyhyellä, vain kahden vuoden tarkastelujaksolla yksittäisillä tapahtumilla, hankkeilla ja koulutuksilla on erittäin suuri vaikutus vuosittaisten osallistujamäärien vaihteluun. Kirjastojen nykytilanne Ajantasaiset ja monipuoliset kirjastopalvelut osaltaan lisäävät alueensa elinvoimaisuutta, houkuttelevuutta ja vireyttä. Kirjastot ovat kuntiensa tärkein kulttuuripalvelu ja kirjasto on suomalaisten tärkein kulttuurilaitos. Sen todistaa Suomen Kulttuurirahaston teettämä tutkimus Suomalaisten näkemykset kulttuurista Yli vastaajaa otti syksyllä 2013 kantaa siihen, kuinka tärkeää on erilainen taide- ja kulttuuritarjonta omalla asuinpaikkakunnalla. Kysymyksenasettelu liittyi myös yleisempään keskusteluun lähipalveluiden ja seudullisten palveluiden saatavuudesta. Tutkimuksen mukaan tärkeistä tärkeimmät ovat kirjasto, kirjakauppa, elokuvateatteri, kansalaisopisto, taide- ja kulttuurialan harrastejärjestöt sekä erilaiset kulttuurifestivaalit. Kirjastoa tärkeänä piti 78 %, melko tärkeänä 15 % ja ei osaa sanoa / ei tärkeä vain yhteensä 7 % vastaajista Suomalaisten näkemykset kulttuurista 2013, s

15 15 Yleisten kirjastojen kokonaislainaus ja verkkokäynnit 2003, 2008 ja Kokonaislainaus Lainaus: aikuisten kirjat Lainaus: lasten kirjat Lainaus: musiikkiäänitteet Lainaus: DVD ja Bluray Verkkokäynnit Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot Valtakunnallisesti katsottuna lainaustoiminnan määrä on kasvanut vuodesta 2003, vaikka sen suhteellinen osuus kirjastotoiminnasta pienenee. Aineistolajeista kasvussa on ollut mm. äänikirjojen lainaaminen. Lasten ja nuorten lainaus (sis. kauno- ja tietokirjat) on pysynyt valtakunnallisesti lähes ennallaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta aikuisten kirjalainaus (kauno ja tieto) on laskenut lähes viidesosalla. Musiikin lainaus on kymmenessä vuodessa lähes puoliintunut. Sen sijaan DVD ja Bluray lainaus on lähes yhdeksän kertaistunut. Kasvussa on myös verkkokäyntien määrä, joka on vastaavasti noussut. Jos vertailun vuoksi tarkastellaan kirja-alan tuoreita, vuoden 2014 myyntilukuja, niin ne kertovat samaa kuin lainaustilastot. Kokonaismyynti laski 8 %, mikä kuvastaa talouden huonoa tilaa. Laadukkaalla ja mielenkiintoisella tietokirjallisuudella on edelleen kysyntää, mutta kaunokirjallisuuden, varsinkin käännetyn kaunokirjallisuuden myynti laski 10 %. Sen sijaan lasten ja nuortenkirjojen myynti kasvoi 2 %. Sähkökirjojen tulo antaa edelleen odottaa itseään. Kokonaismyynnistä sähkökirjojen osuus Suomessa oli alle 1 %, sähkökirjoja rasittaa korkea arvonlisävero (24 %). 27 Painettu kirja ei tule häviämään, mutta kirjastopalvelut elävät muutosaikaa, digitaalista murrosta ja ovat lähivuosina tulossa vedenjakajalle. Yhteisöanalyysi Asukasluku Tiekkö-kunnissa Alavieska Kalajoki Merijärvi Nivala Oulainen Sievi Ylivieska yhteensä Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot Alueen asukasluvussa on ollut laskua ja nousua. Vuodesta 1999 asukasmäärä laski vuoteen 2004 saakka jolloin se oli pienimmillään (50 769). Sen jälkeen kehitys on viimeisen yhdeksän vuoden ajan ollut loivasti nouseva päätyen asukkaaseen vuoden 2013 lopussa. Väkimäärä vuodesta 1999 vuoteen 2013 kasvoi 7,3 % eli 3755 henkeä. Väestönkehitys oli positiivinen Kalajoella, Sievissä ja Ylivieskassa, mikä riitti nostamaan koko alueen väestökehityksen positiiviseksi. Väestönkehitys oli tänä aikana negatiivinen Alavieskassa, Merijärvellä, Nivalassa ja Oulaisissa. 27 Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen lehdistötiedote Saatavilla osoitteesta:

16 16 Väkiluku, väestö ikäryhmittäin, ruotsinkielisten ja ulkomaalaisten osuus väestöstä Väkiluku v. % v. % 65 v.-> % Ruotsinkiel. % Ulkom. Kansal. % Alavieska ,9 59,4 20,7 0,3 0,8 Kalajoki ,3 59,8 20,9 0,3 1,5 Merijärvi ,8 56,8 19,4 0 0,6 Nivala ,9 57,9 18,1 0,1 0,6 Oulainen ,8 58,7 21,5 0,2 0,7 Sievi ,8 16,2 0,2 1,4 Ylivieska ,2 62,6 16,2 0,3 0,8 Lähde: Tilastokeskus, kuntien avainluvut Tiekön asukasmäärät pienimmästä suurimpaan ovat Merijärvi, Alavieska, Sievi, Oulainen, Nivala, Kalajoki ja Ylivieska. Kun tarkastellaan ikäjakaumaa kunnittain, niin lapsia ja nuoria on eniten Sievissä (27 %), myös Nivalassa ja Merijärvellä on paljon lapsia (lähes 24 %). Suhteessa vähiten lapsia on Kalajoella (19,3 %). Kaikki Tiekkö-kunnat ylittävät lapsirikkaudessa kuitenkin reilusti maan keskiarvon, joka on 16,4 %. Alueella lasten määrä kasvaa, kuten lapsiin kohdistuvat menot (päivähoito ja koulutus). Ikäluokan nuoret aikuiset/ työikäiset osuus Tiekössä vaihtelee 56,8-62,6 prosentin välillä. Suhteessa vähiten työikäisiä on Sievissä ja Merijärvellä ja eniten Ylivieskassa. Koko maassa väestöstä työikäisiä on 64,2 %, joten työikäisten osuus on Tiekössä valtakunnan tasoa alempi. 65-vuotiaita ja sitä vanhempien osuus väestästä vaihtelee Tiekössä 16,2-21,5 prosentin välillä. Vähiten ikääntyneitä on Sievissä ja Ylivieskassa ja eniten Oulaisissa. Koko maassa ikääntyneitä on 19,4 % ja täsmälleen samaan osuuteen ylletään Merijärvellä. Ikääntyneiden suhteellinen osuus ylittyy Oulaisissa, Kalajoella ja Alavieskassa ja näissä väestö selvästi vanhenee. Vertailun perusteella Tiekön lapsirikkain kunta on Sievi, aikuisväestöä on eniten Ylivieskassa ja ikääntyneitä on eniten Oulaisissa. Ulkomaan kansalaisia asui vakinaisesti vuoden 2013 lopussa suhteessa eniten Kalajoella ja Sievissä (1,5-1,4 %), molempia näissä kuitenkin reilusti alle maan keskiarvon (3,8 %). Koska kyseessä on yksikielisiä kuntia, niin ruotsinkielisiä oli erittäin vähän, maksimissaan 0,3 % väestöstä Alavieskassa, Kalajoella ja Ylivieskassa. Työllisen työvoiman määrä, työttömyysaste, eläkeläisten osuus 2012 ja väestön koulutustaso 2013 Kunnassa olevat työpaikat Työllisten osuus v. % Työttömyysaste % Kunnassa as. työll. työvoiman määrä Eläkkeellä olevia % Vähint. keskiast.tutk. suor. 15 v. täytt. % Korkeaast.tutk. suor. 15 v. täytt. % Alavieska ,8 12, ,1 63,6 15,7 Kalajoki , ,7 65,8 19,7 Merijärvi , , ,3 Nivala ,5 10, , ,6 Oulainen ,8 12, ,6 66,5 21,5 Sievi , ,2 61,4 15,9 Ylivieska , ,4 71,8 24,8 Lähde: Tilastokeskus, kuntien avainluvut Työpaikkoja on eniten Ylivieskassa, sen jälkeen tulevat Kalajoki ja Nivala. Vähiten työpaikkoja on pienimmissä kunnissa, Merijärvellä ja Alavieskassa. Työllisten osuus vuotiaasta väestöstä on suurin Ylivieskassa ja Kalajoella (61-60 %). Työttömyysaste oli kaikissa Tiekkö-kunnissa vuoden 2012 lopulla kymmenen

17 17 prosentin huonommalla puolen. 28 Eniten työttömiä oli Merijärvellä ja Oulaisissa (13,1-12,4 %). Eläkkeellä olevien osuus väestöstä vuoden 2012 lopulla on suurin Oulaisissa (27,6 %) ja pienin Ylivieskassa (21,4 %). Koulutusaste vuoden 2013 lopussa oli paras Ylivieskassa, sekä keskiasteen tutkinnon suorittaneiden suhteen (71 %) että korkeakoulutettujen osuuden (24,8 %) suhteen. Suhteessa vähiten vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli Merijärvellä (58 %), kuten korkeasti koulutettujakin (11,3 %). Taajama-aste, elinkeinorakenne ja yritysten määrä 2012, kesämökkien määrä 2013 Taajamaaste % Alkutuot. työpaikat % Jalostuksen työpaikat % Palvelujen työpaikat % Toimialalt. tuntematt. % Yritysten lkm Kesämökkien lkm Alavieska 51,4 26, ,4 1, Kalajoki 74,8 16,7 30,3 51 1, Merijärvi 40,5 34,4 17,4 46,9 1, Nivala 64,8 15,3 28,9 54,2 1, Oulainen 74,6 8 21,1 69, Sievi 52,8 12,1 56,1 30,4 1, Ylivieska 85,5 3, , Lähde: Tilastokeskus, kuntien avainluvut Asutusrakennetta tarkasteltaessa eniten haja-asutusaluetta on Merijärvellä ja korkein taajama-aste on Ylivieskassa (85,5 %), Kalajoella (74,8 %) ja Oulaisissa (74,6 %). Alueellisesti se kertoo siitä, että maaseutu autioituu kun väki keskittyy asutuskeskuksiin/ taajamiin. Elinkeinorakenne on maatalousvaltaisin Merijärvellä, jossa alkutuotannon työpaikkoja on eniten (34,4 %). Jalostuksen eli teollisuuden työpaikkoja on suhteessa eniten Sievissä (56,1 %) ja kunta onkin tunnettu teollisuudestaan. Palveluiden osalta ykkönen on Ylivieska, jossa palvelualat työllistää eniten, 73,4 %. Kehittyvä aluekeskus työllistää eritoten kaupan ja koulutuksen aloilla. Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus on alueella 1-1,9 prosenttia. Yritysten ja kesämökkien lukumäärä on suurin Kalajoella, jossa on vahva yrittäjyysperinne ja kehittyvä matkailukeskus. Yritysten määrässä toiseksi tulee Ylivieska ja kolmanneksi Nivala. Alueen elinkeinoelämää, koulutustarjontaa ja muita kirjastoja ei käsitellä tässä, koska ne on vasta käsitelty Tiekön varastointi- ja poistoperiaatteissa 29, eikä esim. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriä ole sen jälkeen vielä päivitetty. Myöskään koulutustarjonnassa ja alueen muiden kirjastojen tiedoissa ei ole merkittäviä muutoksia. Vapaa-ajan 30 käytön muutoksia Tilastokeskuksessa vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan vapaa-ajan määrä on kasvanut tunnin viikossa 2000-luvulla. Suomalaisilla on vapaa-aikaa keskimäärin 6 tuntia 40 minuuttia vuorokaudessa. Miehillä on vapaa-aikaa enemmän kuin naisilla, eli seitsemän tuntia vuorokaudessa. Naiset ovat vähentäneet television 28 Keskimääräinen työttömyysaste koko Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa v oli 13,6 % ja aivan erityisen huolestuttavaa oli nuorten (alle 25-v.) työttömyysaste joka oli 20,9 %. 29 Yhteisöanalyysi löytyy sivuilta Vapaa-aikaa on ajankäyttötutkimuksessa se osa vuorokaudesta, joka jää jäljelle, kun nukkumiseen, ruokailuun, ansio- ja kotityöhön sekä opiskeluun käytetty aika on vähennetty. Vapaa-aika määritellään näistä toiminnoista vapaaksi ajaksi. Se sisältää lähinnä television katselun, lukemisen, sosiaalisen kanssakäymisen, liikunnan ja ulkoilun sekä erilaiset harrastukset.

18 18 katselua viimeisen 10 vuoden aikana, kun taas miesten televisionkatselu on pysynyt ennallaan. Eniten televisiota katsoivat 65 vuotta täyttäneet. He myös lukivat enemmän nyt kuin 10 vuotta sitten. Kaiken kaikkiaan kirjojen ja lehtien lukemiseen käytetty aika on 1980-luvun lopulta lähtien vähentynyt. Liikuntaan ja ulkoiluun sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen käytetty aika on pysynyt samana kuin 10 vuotta sitten. Tietokoneen käyttö on yleistynyt. Miehet käyttävät tietokonetta enemmän kuin naiset, mutta eniten tietokonetta käyttävät lapset ja nuoret. 31 Kirjojen ja lehtien lukemiseen käytetty aika on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt suunnilleen ennallaan. Kuitenkin 1980-luvulta lähtien päätoiminen lukeminen on vähentynyt noin 10 minuuttia. Päätoimiseen kirjojen ja lehtien lukemiseen käytetään aikaa 43 minuuttia vuorokaudessa, sivutoimiseen lukemiseen noin 10 minuuttia vuorokaudessa. Kirjojen ja lehtien lukeminen sisältää myös Internetin kautta tapahtuvan lukemisen. (Lukemiseen ei sisälly kirjojen tai lehtien lukeminen työpaikalla.) Erityisesti lehtien lukeminen on vähentynyt, kun taas kirjojen lukemisessa ei ole tapahtunut muutoksia. Naiset lukevat kirjoja enemmän kuin miehet, kun taas miehet lukevat hieman enemmän sanomalehtiä. Vanhimmilla ja nuorimmilla vastaajilla lukeminen ei ollut vähentynyt. 65 vuotta täyttäneet lukivat enemmän nyt kuin 10 vuotta sitten. Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltaessa työntekijät lukevat vähemmän kuin muut ryhmät. 32 Yleistä strategian laatimisesta Yritys luo strategian toteuttamaan visiotaan (tulevaisuudenkuvaansa). Strategia on johdon ja henkilöstön yhteinen suunnitelma siitä, miten yritys pääsee tavoitteisiinsa. Strategia tarkoittaa ihmisille eri asioita. Toisaalta se on yrityksen toimintaympäristön ymmärtämistä ja toisaalta ymmärrystä oman organisaation toiminnasta. Kirjastossa strategia on näkemys siitä, mikä se on ja mihin se haluaa mennä. Laajemmin strategia voidaan määritellä pitkän tähtäimen suunnitelmaksi, joka ilmaisee organisaation toiminnan tavoitteet. Kirjastojen strategiatyön päämääränä voidaan pitää myös toiminnan sopeuttamista muuttuviin olosuhteisiin. Strategiatyölle onkin erityistä tarvetta kirjastoalan eläessä suurta murroskautta, jotta sisäisiä ja ulkoisia haasteita tunnistetaan ja niihin voidaan vastata. Kaikkien toimijoiden tulisi osallistua strategian luomiseen: kirjastonjohto, henkilökunta ja asiakkaat eli kuntalaiset ja sidosryhmät. Myös kuntapäättäjien (kunnanhallitus ja -valtuusto) suunnitelmat ja tavoitteet tulee huomioida. Kirjaston strategia ei voi olla ristiriidassa kehysorganisaation strategian kanssa. Viimeisen, seitsemän vuotta vanhan strategian arviointi antaa omalta osaltaan suuntaviivoja ja ohjeita uuden strategian laadinnalle. Miten strategia on toiminut (laatu, saatavuus) ja miten tavoitteet ovat toteutuneet. Arviointi on ensimmäinen vaihe jatkuvassa kehittämisprosessissa. Yleisille kirjastoille arviointityö on ollut lainmukainen velvoite vuodesta 1998 alkaen. Kirjastojen on kyettävä osoittamaan, että käytettävissä olevat niukat varat suunnataan oikein ja vaikuttavasti. 33 Strategian laatiminen on osa kirjaston laatutyötä. Kirjaston toimintaa voidaan mitata määrällisesti ja arvioida laadullisesti. Arvioinnissa otetaan oppia menneisyydestä, mutta pidetään katse kuitenkin tulevaisuudessa ja yritetään ennakoida tulevaa. Strategia ei saisi jäädä itseisarvoksi, joka tehdään pakosta, koska kaikilla organisaatioilla kuuluu olla strategia. Osallistavassa strategiatyössä tärkeää on eri toimijoiden välinen vuorovaikutus ja strategian rakentuminen ihmisten arjessa. Strategiatyö ei saisi tapahtua umpiossa vaan kaikkien organisaation jäsenten tulisi osallistua sen luomiseen ja toteuttamiseen. Tärkeimpien asioiden löytäminen vaatii yhteisymmärrystä: missä on onnistuttu ja mitä pitäisi alkaa kehittämään eli tulevan kauden painopistealueet. Strategialla haetaan uusia päämääriä ja mahdollisesti uusia toimintatapoja, joilla varmistetaan tuleva kehitys ja sitä kautta kirjastojen menestys. Tarvitaan tulevaisuutta ennakoiva näkökulma, jotta pysytään ajan tasalla. 31 Pääkkönen ja Hanifi (2011), s Pääkkönen ja Hanifi (2011), s Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010, s. 5.

19 19 Henkilökunnan näkemykset vanhan strategian toteutumisesta Menneisyyden tuntemus auttaa tulevaisuuden rakentamisessa. Henkilökunnan näkemyksiä siitä, miten aiempien strategioiden tavoitteet ovat toteutuneet pitää kuunnella ja se on myös laadullista mittaamista. Osallistamisen tarkoituksena oli saada koko organisaatio mukaan strategiatyöhön, strategian suunnittelusta sen toteutukseen. Osallistaminen tuo työhön hallinnan tunnetta ja lisäarvoa. Se kertoo henkilöstölle heidän arvostamisestaan, siitä että heistä välitetään ja heidät huomioidaan. Kun henkilökunta osallistuu strategian luomiseen, ovat he myös sitoutuneempia sen toteuttamiseen. Henkilökuntakyselyllä kaikkien mielipide haluttiin saada selville. Tiekön johtoryhmän toiveen mukaisesti henkilöstökysely toteutettiin avoimina kysymyksinä. Johtoryhmä sai kyselyn kommentoitavaksi ja tarkastettavaksi ennen sen jakamista. Kysymykset pidettiin tietoisesti lyhyinä ja neutraaleina, eikä niitä haluttu avata liikaa ja siten johdatella vastaajia. Tarkoituksena oli jättää kysymykset vastaajien tulkittaviksi. Kyselylomakkeiden suurimpana ongelmana on se, että ihmiset eivät aina jaksa vastata erilaisiin kyselyihin, koska niitä on niin paljon tai jättävät osaan kysymyksistä vastaamatta, mitä tässäkin kyselyssä tapahtui. Henkilöstökysely jaettiin sähköisesti kirjastoille ja esimiehet välittivät sen edelleen henkilöstölle. Suurin osa vastauksista palautui mennessä Nivalaan, viimeinen vastaus tuli kirjoittajalle vasta maaliskuun puolivälissä. Kirjastojen palkkaamaa vakinaista kirjastoammatillista henkilöstöä Tiekössä oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan noin 38,6 henkeä 34. Heistä kyselyyn vastasi 29 ja vastausprosentiksi tuli 75,12 % eli tasan 3/4 kirjastoammatillisesta henkilöstöstä. Kartoituksesta saatiin aika kattava ja kyselyllä saatiin laadukasta ja tarkkaa tietoa. Vastaajista 4/5 eli lähes 80 % oli ollut alalla yli 15 vuotta, 6-15 vuotta olleita oli 1/5 eli hieman alle 20 % ja vain yksi oli ollut alalla alle viisi vuotta. Tiekön henkilökuntaa leimaa pitkä työkokemus, "konkarius". Kyselyä olisi rikastuttanut harjoittelijoiden tai määräaikaisten "tuoreet" näkemykset, mutta oletettavasti kyselyn tekoaikaan heitä ei kirjastoissa ollut montaa. Vastaajat tehtävän mukaan jaoteltuna: esimiehiä oli lähes yli 1/4 (24 %), kirjastonhoitajia hieman alle 1/5 (17 %) ja kirjastovirkailijoita oli reilu puolet (55 %). Yksi vastaaja ei ilmoittanut tehtäväänsä. Kysymykset käsiteltiin niin, että ne kaikki koottiin erilliseen tekstitiedostoon (yhteensä 31 sivua), joiden pohjalta tehtiin yhteenvedot. Myös yksittäiset mielipiteet ja kehittämisehdotukset otettiin käsittelyssä huomioon ja suurin osa niistä tuotiin tekstiin suorina lainauksina. Joitakin samansisältöisiä kommentteja jouduttiin hieman muokkaamaan, kun niitä yhdisteltiin, jotta vastauksen ymmärrettävyys paranisi (esim. lisätty verbi tarvittaessa). Osa avoimista kysymyksistä oli lomakkeissa jätetty tyhjiksi tai niihin oli vastattu lyhytsanaisesti, näihin vastaajilla ei ollut selkeää mielipidettä tai asiaa ei muuten osattu kommentoida. Kysely oli vaikea, varsinkin kun kysymyksiä ei ole paljoa avattu ja sitä kommentoi yksi vastaajakin. Kuitenkin kaikkiin kysymyksiin saatiin hyvin ja osaan jopa runsaasti vastauksia. Ensimmäisenä kohtana Tiekön toisessa strategiassa oli luku- ja tiedonhakutaitojen edistäminen. Perinteisen lukutaidon edistämisen lisäksi strategiassa painotettiin informaatiolukutaidon kehittämistä ja lasten kirjastotyön jatkamista. Henkilöstön mukaan kirjastojen ja Tiekön käytännön työssä tavoite näkyi hyvin monipuolisena toimintana: lasten kirjastotyönä, kuten satutunteina, kirjavinkkauksina, lukupiireinä, lukukilpailuina, koulutuksina, kouluyhteistyönä (yhteiset lukudiplomilistat, yhteistyösuunnitelmat, kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetukset, koululaiskäynnit, projektit), perhepäivähoitajien aamukirjastona, pelipäivinä, kirjailijavierailuina, yhteisinä projekteina (Kirja kantaa -hankkeen jatkot (sivusto), Maahanmuuttajat Tiekön asiakkaina), tapahtumina (yhteinen Sähköinen viikko, Koulujen kulttuuriviikko Nivalassa), medialukutaitoon panostamisena (Oulaisissa), lasten- ja nuorten aineistojen hankintana ja lasten- ja nuortenkirjastohoitajan palkkauksena (Oulainen). Yhden vastaajan mielestä tämä tavoite näkyi vähän (lapsiin panostetaan) ja yhden mielestä se ei ollut näkynyt käytännön työssä mitenkään. Se, että tehtiinkö asian edistämiseksi riittävästi jakoi mielipiteitä käytännössä kahteen yhtä suureen leiriin: 34 Tammikuussa 2015 Tiekön kirjastoammatillisen henkilöstön määrä laskettiin seuraavien lukujen mukaan: Alavieska 2,5, Kalajoki 9,5, Merijärvi 1,6, Nivala 7, Oulainen 7, Sievi 3 ja Ylivieska 8.

20 20 tehtiin paljon / riittävästi sai yhtä paljon kommentteja kuin resurssien mukaan / osa tehtiin. Kolme vastasi, että asian edistämiseksi ei tehty riittävästi. Kirjastoilla on halua edistää luku- ja kirjoitustaitoja, informaatiolukutaitoja ja lastenkirjastotyötä, mutta vastaajien mukaan niukat resurssit rajoittavat tekemistä. Kohtaan mitä opittiin tai mitä olisi pitänyt tehdä toisin vastattiin: opittiin yhteistyötä, koulut mukaan suunnitteluun, kirjastot mukaan ops työhön ja kehityksessä on pysyttävä mukana. Usea vastasi, että toisin tehtäisiin jos resursseja (henkilöstö, aika, raha) olisi enemmän, myös kirjastoauton käyttöä oli paikoin supistettu. Tiedotusta pitää lisätä, aikaistaa ja tehostaa. Myös lukudiplomin päivitys pitäisi saada joustavammaksi ja yhteistyö (mm. koulujen kanssa) tulisi olla järjestelmällisempää. Erään vastaajan sanoin "luku- ja tiedonhakutaitojen edistämiseksi tarvitaan tarkka toimenpideohjelma." Luku- ja tiedonhakutaitojen edistäminen seuraavassa strategiassa koettiin kaikista vastanneista vastaajista tärkeäksi. Tosin asian tärkeysaste vaihteli: aika/melko tärkeä, tärkeä/yhtä tärkeä/jatkaa samalla mallilla ja erittäin tärkeä. Lisäksi tässä esiin nousi huoli kirjastojen aktiivisuudesta tietokonepelien suhteen: "Minusta se, että nuoret/lapset lainaavat paljon pelejä tai pelaavat niitä kirjastossa, ei saa heitä kuitenkaan lukemaan enempää. Totta kai se, että kirjastot voivat valita peleistä ne laadukkaimmat on hyvä asia. Myös se, että kirjastossa voi viettää aikaa. Ihanne olisi se, että paljon pelejä pelaava myös lukisi paljon. Valitettavasti kehitys ei näytä menevän siihen suuntaan. Näemme sen jokainen omista lainausluvuistamme, jotka laskevat kirjojen osalta kaiken aikaa. Kuulin myös uudesta tutkimuksesta, jossa selvisi että ne lapset ja nuoret, jotka pelasivat paljon, olivat koulutunneilla levottomimpia. He kokivat tunnin kulun liian verkkaiseksi, koska olivat tottuneet pelien hektisempään tahtiin." Kehittämis-/parannusehdotuksiksi luku- ja tiedonhakutaitojen opettamisen edistämiseksi useimmin mainittiin kirjaston ja koulun yhteistyön tiivistäminen (mm. opsiin kirjastonkäytön opetus, luokkavierailut, Tiekön yhteisiä opetussisältöjä ja paketteja), koulutus (tiedonhaku- ja -hallintataidot, lähdekriittisyys, digikansalaistaidot), lisäresurssit (aikaa ja rahaa), vinkkauksia kaikenikäisille (tärkeitä luokat 1-6), lapsille ja nuorille leikkimielisiä tiedonhakutehtäviä, yhteistyö eri tahojen kanssa, kirjastonhoitajan toimen täyttäminen (lasten ja nuorten kirjastotyö) ja alueellisen lasten ja nuorten kirjastonhoitajan palkkaaminen (Tiekön yhteishankkeeksi). (Koulutus-kohtaa voi tulkita niin, että myös henkilökunta tarvitsee koulutusta.) Yleensäkin lukutaidon edistäminen koetaan kirjastojen perustehtäväksi, kivijalaksi. "Vanha totuus on, että mekaaninen lukutaito kehittyy ja paranee vain sitä harjoittamalla. Tässä on se kirjastojen työsarka edelleenkin. Kaikki kirjastolaiset tietävät hyvän lukutaidon merkityksen. Sitä ei saa unohtaa, vaan työtä pitäisi tehdä edelleen sen eteen, että lukeminen kiinnostaisi." Vastauksissa toivottiin myös, että kirjasto voisi pysyä vain kirjastona, omalle perustehtävälleen uskollisena. "En aina allekirjoittaisi sitä, että kirjastojen pitäisi tarjota kaikkea mahdollista asiakkailleen. Kirjastot voisivat olla rauhassa k i r j a s t o j a. Entinen kirjastotarkastaja, Ulla Kukko, korosti aina ruohonjuuritason työn merkitystä. Sitä, että lasten parissa tehty kirjastotyö on se perusta. Minusta se saisi olla edelleen niin. " Toisena kohtana vanhassa strategiassa oli ajantasaisten kirjastopalvelujen saatavuus. Strategiassa tavoitteena oli tiedon ja palvelujen hyvä saatavuus iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja kirjastopalvelujen saatavuuden turvaaminen (mm. hakeutuva kirjastotyö). Tavoite näkyi kirjastojen käytännön työssä mm. asiakkaiden neuvontana (esim. laskujen maksu netissä), monipuolisena aineistokokoelmana ja e-aineistojen lisääntymisenä (Ellibs, Epress, Naxos), kirjastoautopalvelut sivukylillä, kouluilla, laitoksissa, kirjastoauton uudistamisena, siirtokokoelmat hoitolaitoksissa, hakeutuva kirjastotyö ja kirjasto 2.0 ratkaisuja otettu käyttöön (tarkottaa sähköisiä palveluita, verkkopalveluajattelua). Kotipalveluihin oli kehitetty systeemi, mutta toiminnan puutteena oli vapaaehtoisten vähäinen määrä parilla kirjastolla. Aukioloajat liittyvät saatavuuteen, ja niiden määrään vaikuttaa taas jokaisen kirjaston omat resurssit. Palvelujen saatavuuden heikkeneminen mainittiin, kun aukioloaikoja supistettiin henkilöstöresurssien vähentymisen vuoksi. Laajemmin kirjastokimpassa saatavuuden edistäminen näkyi uutena vuorovaikutteisempana verkkokirjastona ja uusina nettisivuina, sähköisinä palveluina, Arena-yhteistyönä, uutena kirjastojärjestelmänä, yhtei-

21 21 senä aineistorekisterinä, seutulainojen kuljetuksena, yhteisenä poistosuunnitelmana, joka kirjastossa toimivana kirjastokorttina, työryhmätyönä, Sähköisenä viikkona, Celia-yhteistyönä, Seniorinettinä ja että Tiekkö on liittymässä yleisten kirjastojen konsortioon. Yhden vastaajan mukaan käytännön työssä se ei juurikaan näkynyt, vaan hän koki asioiden olevan ennallaan ja eräs kommentoi e-palvelujen tiedotuksen ontuvan. Lisäksi kommentoitiin "Sähköisille palveluille ei juuri ollut kysyntää, vaikka yritettiin sähköistä viikkoa viettää." Asiakkaiden kiinnostus ja tarpeet eri kirjastoissa vaihtelevat, mutta kirjastojen tehtävänä on opettaa sähköisten palveluiden käyttöä. Asian edistämiseen riittävästi kommentoi pari vastaaja "kyllä tai kyllä tavallaan". Luultavasti usea jakaa mielipiteen "Asian edistämiseksi tehtiin varmasti niin paljon kuin voitiin, resurssit huomioiden". Mitä opittiin - mitä olisi pitänyt tehdä toisin? -kysymyksiin vastattiin, että opittiin, että tiedottamista pitää tehostaa ajankohtaisista palveluista, kuten kotipalvelusta, sähköisistä palveluista (osa asiakkaista ei hyväksynyt uutta järjestelmää), myös yhteisiä projekteja tarvitaan aina (KoHa, Verkon viemää), kirjavinkkausta ja alueellista yhteistyötä. Sen sijaan aikaa työlle pitäisi olla enemmän, järjestelmänvaihto toi paljon ylimääräistä työtä. "Halukkaita asiakkaita ei sillä viikolla (=sähköinen viikko) ollut, aina kun jotain järjestetään väki katoaa..." Sähköisten palvelujen edistämiseen tarvitaan uusia keinoja, ehkä hyötyjä pitäisi tuoda enemmän esille tai sitten pitää hyväksyä asiakkaiden vastentahtoisuus tapahtumia kohtaan ja tarjota heille jotain muuta tai keskittyä ko. kirjastossa vain tiedottamiseen? Kysymykseen todettiin myös, että ajantasaisten kirjastopalveluiden saatavuus on aivan liian riippuvainen henkilöstöresursseista, mikä pitää paikkansa. Kuten sekin, että "tällä henkilömäärällä ei voida kaikkeen venyä". Kirjastopalvelujen saatavuuden edistämisen seuraavassa strategiassa koki vastaajista tärkeäksi lähes 2/3 ja erittäin tärkeäksi yli 1/3. Se koetaan perustehtäväksi ja palvelujen saatavuus tulisi turvata vähintäänkin nykyisellä tasolla kuntien huonosta taloustilanteesta huolimatta. "Pitäisi turvata ainakin nykyinen saatavuus. Tottakai halutaan säilyttää myös nykyiset työntekijämäärät. Kirjastoissa ollaan herkästi liian kilttejä. Kunta tai kaupunki voi vähentää työväkeä jättämällä täyttämättä eläkkeelle siirtyneiden virkoja tai olla ottamatta sijaisia pitkillekään sairaslomille. Kirjastoissa kuitenkin pidetään kiinni samasta palvelutasosta, vaikka töitä olisi tekemässä monta työntekijää vähemmän kuin aikaisemmin. Minusta se antaa väärän signaalin päättäjille: vaikka työntekijöitä kuinka vähennetään, se ei näy missään. Silloinhan tietysti vedetään se johtopäätös, että kirjasto kyllä pärjää tällä vähemmälläkin työporukalla, vaikka siellä oltaisiin kuinka näännyksissä! Tässä taloustilanteessa kirjastotkin joutuvat kyllä ottamaan järjen käteen. Ei kannata varmaan strategiaankaan luoda liian kunnianhimoisia tavoitteita." "Aukioloaikoja ei voi lyhentää ja sähköisiä palveluja on laajennettava". Erityisesti mainittiin vanhusten ja huonokuntoisten palveleminen ja lapsiperheet. Lisäksi toivottiin kirjastoautopalvelua myös Alavieskaan ja kysyttiin voisiko Ylivieska tai Kalajoki tarjota sitä? Kehittämis- tai parannusehdotuksia kirjastopalveluiden saatavuuden parantamiseksi tuli monia. Eniten mainintoja sai kolmannen sektorin (pankki, apteekki, kela, jne.) hyödyntäminen enemmän ja paremmin. Heitä tarvittaisiin yhteistyöhön tapahtumien järjestämisessä. Myös nuorison näkökulma on tärkeä ja yleensäkin asiakaspalvelunäkökulma. Toisena tuli sähköisten palvelujen markkinoinnin on edistäminen, muulloinkin kuin "sähköisten palvelujen viikolla". Uuden verkkokirjaston ominaisuuksien hyödyntäminen asiakkaiden osallistamisessa: arvioiden ja artikkelien kirjoittaminen, nettilukupiirit (keskustelu -toiminnon käyttö, esim. äidinkielen ryhmille). Kirjastoautotyön säilyttäminen ja kehittäminen (esim. kirjastoautoreittejä voisi vaihtaa, kirjastoautot kahteen vuoroon, jolloin kouluille saataisiin pidemmät pysäkkiajat). Enemmän resursointia kaivataan hakeutuvaan toimintaan (henkilöstöä, markkinointia) ja vanhuksille kotipalvelua siellä missä sitä ei vielä tarjota. Lisäksi e-aineistojen hankintaa keskitetysti Tiekköön, ehkä jo tehdäänkin?

22 22 Lisäksi kaivataan henkilöstöstä riippumattomia toimia: itsepalvelulainausta, automaatteja ja kirjastojen aukioloaikojen "tarkistamista". Kirjastopalveluiden saatavuuden parantamiseksi ehdotettiin myös työpanosten vaihtoa: "Ainut mieleen tuleva on se, että katsottaisiin kirjastojen kaikki osa-alueet siis kaikki tähän työhön liittyvä. Sen jälkeen mietittäisiin, voisimmeko löytää uusia yhteistyömalleja vaikka työnvaihdolla. Periaatteella: Jos teiltä joku auttaa meitä tässä asiassa, me korvaamme sen tällä toisella työllä tai miksei joskus myös rahalla (projekti). En tiedä, innostuisiko tästä kukaan " Kolmantena kohtana vanhassa strategissa on henkilöstön koulutus ja jaksaminen: kirjastohenkilöstön pedagogisen, aineiston tuntemuksen ja verkko-osaamisen täydennyskoulutuksen järjestäminen sekä jaksamisen edistäminen. Strategiassa täydennyskoulutukseen aiottiin panostaa ja työhyvinvointia edistää. Tämä tavoite näkyi kirjastojen/tiekön käytännön työssä seuraavasti. Usea mainitsi vuosittaiset Ilonaseminaarit ja Tiekön hankkeiden ja Oulun eteläisten kirjastojen järjestämän koulutuksen. Sitä vaikuttaa olleen tarjolla jatkuvasti, riittävästi ja eri aiheista (mm. aineiston tuntemusta Oulussa, some-koulutus oli hyvä, jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvät koulutukset, hyvinvointikoulutus Haapavedellä 2014 oli erinomainen, eri kirjallisuuden lajit, verkkokoulutukset, ym.). Osassa kirjastoista koulutuksiin on päästy hyvin, mutta jostain vain yksi kerrallaan on päässyt koulutukseen, minkä syynä on ollut tiukka talous. Tiedonhaun opetusta toivottiin lisää. Koulutuksen merkityksen kiteyttää kommentti "Koulutusta paljon tarjolla, työssä helpompi neuvoa asiakkaita." Koulutuksissa tärkeitä ovat hyvyys ja koulutuksen helppo saavutettavuus "Onneksi nyt on mahdollista saada lync-koulutusta!!" Hallinnon tasolla on tehty paljon työnjakoa yhteisten asioiden hoidossa. Työnjakoa on ollut sisällöntuotannossa ja kirjastojärjestelmän puitteissa. Hankkeista mainittiin Seniorinet ja sen työnjako ja Verkon viemää. Jaksamisen edistämisestä työpaikoilla mainittiin myös työterveyshuolto ja tykytoiminta. Työhyvinvoinnin nykytilannetta kuvaa hyvin seuraava kommentti "Työhyvinvointi on tainnut jäädä vähän lapsipuolen asemaan jo senkin takia, että on aika hankala saada koko Tiekkö-alueen työntekijät yhtä aikaa koolle. On hankala keksiä mitään kaikille yhteistä keinoa asian parantamiseksi. Eniten taitaisi auttaa, jos henkilökuntaa saataisiin kirjastoihin lisää, mutta sehän ei ole ollenkaan mahdollista. Valitettavasti." Henkilöstön koulutukseen ja jaksamisen edistämisestä sanottiin myös, että "ei ole tehty tarpeeksi, vähemmällä väellä aina vain enemmän tekemistä" ja kommentoitiin asiaa "tyhjän päiväisiksi höpinöiksi", ehkä asia on jossain jäänyt pelkäksi sanahelinäksi? Kysymykseen tehtiinkö koulutuksen ja jaksamisen edistämiseksi riittävästi tuli hajontaa. Eniten vastattiin kyllä, toiseksi tuli ei ja kolmantena enemmän voisi tehdä/ehkä voidaan vielä parantaa, kuten alueella järjestettävää koulutusta. Koulutuksiin ei aina kaikki pääse tiukan henkilöstötilanteen vuoksi, mutta mahdollisuuksien mukaan osallistutaan. Osan mielestä koulutuksia oli riittävästi, osa toivoi koulutuksia lisää, varsinkin jaksamisen edistämisen näkökulmasta. Ja toisaalta pohdittiin, että mikä on riittävästi, kun yksilölliset tarpeet vaihtelevat. Jaksamisen edistämisessä mainittiin KISKOhanke ja Ilona-seminaarin ohjelmaan toivottiin viihde-/huumoripläjäystä. Kysymykseen mitä opittiin - mitä olisi pitänyt tehdä toisin vastattiin, että kuntarajat ylittäviin tehtäviin/ toimintaan tarvitaan aina projekti. Kuntarajat ylittäviin todellisiin työpanosta vaativiin tehtäviin tarvitaan projekti, muuton jää asiantuntijuuden jaoksi (esim. vinkkaus yli kuntarajojen on hankalaa). Kirjastojen resurssit eivät riitä muihin kirjastoihin. Lisäksi huomattiin resurssien vähyys ja että täydennyskoulutus on hyödyllistä ja tärkeää kaikille ja varsinkin omiin hankkeisiin pitäisi saada enemmän koulutusta mukaan. Ehkä koulutuksen suhteen vielä "puhaltavat uudet tuulet" (tällä viitattiin uusiin kirjastotoimenjohtajiin). Kysymykseen onko saanut riittävästi koulutusta työssä tarvittaviin asioihin vastaajista 3/5 oli saanut omasta mielestään riittävästi koulutusta ja 2/5 ei ollut saanut, tai ainakaan kaikkiin työtehtäviin liittyen riittävästi. Eräs totesikin, että "ei varmaan koskaan riitä, eteen tulevia asioita on niin monipuolisesti", enemmän toivottiin someen ym. uusiin viestintämuotoihin liittyvää koulutusta. Koulutusta kommentoitiin seuraavasti "Esim. uuteen ohjelmaan liittyvä koulutus oli pettymys. Aivan liikaa asiaa liian lyhyessä ajassa. Harjoittelua oli liian vähän. Paras koulutus on se, että soitan toiseen kirjastoon ja kyselen neuvoja."

23 23 Kirjastoissa koulutuspäivien määrä (kaikki yhteensä) vuodessa vaihtelee suuresti. Vähimmillään koulutusta saatiin "joskus ei yhtään", yksi päivä, 2-3 (muutama), usein 5-6 ja enimmillään 10 päivää. Viime vuonna (2014) kaikki luvut ylittyivät ohjelmakoulutuksen vuoksi: "järjestelmän vaihdoksen vuoksi noin 15 pv. ja se on ehdottomasti liikaa". Keskimääräinen oma vuosittainen arvio koulutuspäivistä vaihteli 2-10 välillä. Pääsetkö lähtemään tarvitsemiisi/ haluamiisi koulutuksiin kysymyksen vastaajista suurin osa (4/5) oli päässyt haluamiinsa koulutuksiin, ainakin jos väkeä oli riittänyt ja usein lähtijät oli yhdessä sovittu. 1/5 ei ollut päässyt, ainakaan kaikkiin ja syynä oli ollut resurssipula (vähäinen työtekijöiden määrä tai rahan puute). Kysymykseen kuinka tärkeäksi koet koulutuksen edistämisen ja työhyvinvoinnin lisäämisen seuraavassa strategiassa vastasivat lähes kaikki. Tärkeä sai hieman enemmän kommentteja kuin hyvin/erittäin tärkeä. Molempien painotettiin olevan tärkeitä jokaiselle, välttämättömiä kehittämisen ja työssäjaksamisen kannalta. Koulutus ja siitä saatu tietotaito edistää työssä viihtymistä ja on myös pysyttävä kehityksen mukana. Lisäksi toivottiin, että työhyvinvoinnin edistämistä pohdittaisiin ainakin johtoryhmässä. Henkilöstön koulutukseen ja jaksamiseen annettiin seuraavia kehittämisehdotuksia. Koulutustoiveita Tiekön yhteisiksi koulutuksiksi: tietokoneen käytön opastusta (tekstinkäsittely), vuoden kirjat, some-koulutus, verkkotiedonhaku, työhyvinvointi, henkinen jaksaminen, pedagoginen osaaminen (taito opettaa ja ohjata) ja käytännönläheistä täsmäkoulutuksia eri asiakokonaisuuksista. Usea toivoi koulutusta toteutettavaksi lähialueella, kauempana pidettävistä kaikki mahdolliset verkon kautta (Lynckinä, esim. Oulun koulutukset) ja/tai kiertävää kouluttajaa paikan päälle. Myös työnkierto, tutustuminen muihin kirjastoihin ja työtapoihin, nousi vastauksissa esille. "On tärkeää päästä niille koulutuspäiville, mitkä kokee työnsä puolesta tärkeiksi. Myös jaksamista tukevat koulutukset tärkeitä. On tärkeää tulla kuulluksi." Usea vastaaja toivoi yhteistä kirjamessumatkaa Helsinkiin tai Turkuun (bussilla/junalla), vaikka joka toinen vuosi. Sekin koetaan koulutukseksi ja virkistäytymiseksi. Lisäksi toivottiin vuosittaista koulutus - ja virkistymispäivää (jatkoa Ilona-päiville). Yleensäkin epävirallisia kokoontumisia tarvitaan enemmän ja vielä niin, että kaikki työntekijät pääsevät Tiekön yhteisiin tilaisuuksiin. Tiekön yhteiskäytäntöjen kehittäminen. Yhteistoimintaa ja yhteisistä asioista päättämistä on pidetty Tiekön menestystekijänä. Yhteistyöstä ja käytännöistä kertoo mm. kokoelmayhteistyö, seutulainaus ja yhteinen kirjastojärjestelmä. Tiekkö-yhteistyö käytännön työssä oli sujunut lähes kaikkien vastaajien mielestä hyvin ja sitä on kiitelty muilta kuntasektoreita. Käytännön työssä yhteistyö näkyi selvimmin seutulainauksessa. Yhteistyö on ollut mutkatonta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ainoana poikkeuksena vastauksissa mainittiin Alavieska, joka oli vetänyt omaa linjaa seutulainauksessa ja josta aineiston saatavuus oli ollut tarkistettava ja seurattava asia. Myös vaihtelevat maksut mainittiin esimerkkinä yhteistyössä olevista puutteista. Vain yhden vastaajan mielestä yhteiskäytännöt kangertelevat. Tiekkö-yhteistyön vahvuuksiksi henkilöstö mainitsi hyvin usein seutulainauksen (viikoittainen kuljetus, nopea saatavuus), laajan kokoelma, joustavan yhteistyön joka tasolla, imagon ja näkyvyyden (yhdessä näkyvämpi), asioiden suunnittelun ja toteuttamisen yhdessä, yhteiset koulutukset, ammatillisen tuen, yhteiset poisto- ja varastointiperiaatteet/ KoHa-hanke (toivottavasti etenee käytännön tasolle), pitkään jatkuneen yhteistyön, joustavan henkilöstön, yhteisen kirjastojärjestelmän ja kirjastojen itsenäisyyden. Tiekkö-yhteistyön heikkouksina nähtiin: yhteisten käytäntöjen puuttuminen (kaikilla eri käyttösäännöt, maksujen vaihtelevuus, kirjastokortin käyttö), kirjastojen sitoutuminen/halukkuus yhteistyöhön vaihtelee, turha hierarkkisuus karsittava kirjastojen väliltä, hidas päätöksentekoprosessi, pitkähköt välimatkat, tiedon kulku ja eri näkemykset asiakaslähtöisestä palvelujen saatavuudesta. Mielipiteet Tiekön yhteiskäytänteiden riittävästä edistämisestä menivät tasan. Puolet vastanneista oli sitä mieltä, että yhteiskäytänteitä edistettiin/ oli edistetty riittävästi ja töitä oli tehty ja tehdään paljon, tästä esimerkkinä oli uusi kirjastojärjestelmä. Puolen mielestä käytänteitä ei edistetty riittävästi, mistä kertoo, että eriävät säännöt hiertävät asiakkaita (maksut ja käyttösäännöt yhteneväisiksi), myös seutulainauksessa oli vielä kehitettävää. "Kaikessa on aina kehittämistä, mutta myös resurssien rajat ovat olemassa." Sekä

24 24 "Vaikea keksiä, mitä voisi parantaa. Olemme kuitenkin myös itsenäisiä kirjastoja ja kuntia, joten siinä mielessä eriäviä käytäntöjä löytyy. Esim. isommat yhteiset hankinnat ja kilpailutukset on pakko hyväksyttää jokaisessa kunnassa erikseen." Samasta kertoo kysymys Mitä opittiin/ mitä olisi pitänyt tehdä toisin yhteiskäytäntöjen suhteen. Tiekössä pitää vielä yrittää yhteisiä käyttösääntöjä: maksut pitäisi saada yhtenäisiksi ja lisää asiakaslähtöisyyttä. Opittiin jatkuvaan yhteistyöhön ja yhteishankinnat onnistuivat. Yhteisillä projekteilla kokoelmatyötä on saatu kehitettyä ja seutulainaus pyörii hyvin. Onnistuttiin yhteisten poisto- ja varastointiperiaatteiden luomisessa kunhan se vain saadaan toimimaan (KoHa-hanke oli hyvä: eri kirjastot varastoivat kirjoja luokittain, kokoelmayhteistyötä kehitellään) ja seutulainaus toimii erittäin hyvin (nopea kirjan saanti, seutulainaus netissä lisännyt lainausmääriä) ja että asiakkaat ovat tyytyväisiä. "Vieläkö seutulainauksen saisi maksuttomaksi! Aika usein huomaa, että lainaaminen tökkää siihen, että se maksaa 2." Entä kuinka niitä tulisi kehittää jatkossa? Toivottiin tiiviimpää yhteistyötä, hankintaan painopistealueet (esim. tietokirjat), poisto- ja varastointiperiaatteiden pitäminen ajan tasalla (KoHalle seurantaa), seutulainauksen sääntöjen päivittäminen, seutuvarausmaksun poisto (asiakkaiden eduksi) /maksuttomuus ja vähintäänkin asiakasmaksujen yhtenäistäminen. Yhteiskäytäntöjen kehittämisen ja yhteistyön tiivistämisen/syventämisen seuraavassa strategiassa koki tärkeäksi lähes 3/4 vastaajista, erittäin tärkeäksi 1/4 ja vain yhden vastaajan mukaan se ei ole tärkeää. Yhteisten käytänteiden tärkeyden puolesta todettiin seuraavaa: yhteiset käytänteet "voimauttavat" Tiekköyhteistyötä, jos onnistumme tässä, niin se on vahvuus niukkoina aikoina, nykyinen linja on hyvä, tärkeää kaikissa "muodoissa", yhteistyö on tärkeää kun kimppa ollaan - pienemmät kirjastot hyötyvät ja saa apuja isommilta, joilla on enemmän henkilökuntaa. Lisäksi todettiin että, luettelointikäytänteet pitää päivittää, koska järjestelmä on vaihtunut ja uusia ihmisiä palkattu Tiekköön. Ja ihan villiksi omien käytäntöjen suhteen ei voi mennä - tämä kohta voi olla kirjoitettuna (strategian) painopistealueisiin. Henkilökunnalla oli asiaan useita kehittämis- /parannusehdotuksia, jotka on koottu seuraavaan listaan: - Myös aineiston hankinnassa voisi eri kirjastot painottaa eri alueita ja sitten seutulainauksen kautta saada aineisto kiertoon - Kokoelmayhteistyössä voisi tutkia kuinka KoHa toteutuu. Nyt pitäisi saada aikaa paneutua poistoihin uutta poistosuunnitelmaa noudattaen. - Luettelointikäytäntöjen uudistaminen/tarkastaminen Axiell Auroran käyttöönoton jälkeen päivittää luettelointikäytännöt ja niiden saattaminen kaikkien tietoon. Työryhmä Tiekkö-kirjastojen henkilökunnasta esim. luettelointiin, kaikista kirjastoista pitäisi osallistua. - Työnkierto/ tutustuminen toisiin kirjastoihin ja käytössä oleviin työmenetelmiin - En tiedä olisiko se käytännössä miten mahdollista, mutta ehkä erilaisia osaamisvahvuuksia voisi hyödyntää. Jos jossakin kirjastossa on teknisesti lahjakas henkilö töissä voisiko häntä lainata toinen kirjasto. Tai vinkkaaja? Tai tapahtumien organisoija, jne. - Resurssien kohdentaminen eri kirjastoissa niin että kaikki ei keksi pyörää joka kerta uudelleen. - Yhteistä tapahtumatuotantoa voisi olla enemmän. Esim. kirjailijavieras kiertämään kaikki alueen kirjastot. - Erikoiskokoelmat kirjastoittain enemmän esillä - Yhtenäiset toimintatavat esim. maksut ja laina-ajat voisivat olla samat koko Tiekössä - Seutulainauskäytännöt joustavimmiksi (aineiston palautus), maksut alemmiksi. - Kokouksissa käsiteltäisiin kirjaston käytännönläheisiä asioita koko henkilöstön voimin, ei vain johtajien Myös virkailijoiden mielipiteet ja kokemukset tulisi ottaa huomioon, eikä päättää asioista vain johtajien kesken. Enemmän kokousta myös muiden kuin johtajien kesken. - Parempi ja kattavampi tiedotus koko henkilökunnalle Lisäksi tähän kommentoitiin, että jokaisella kirjastolla oltava omat kokoelmat vaikka yhteinen kimppa onkin ja että seutulainaus ja kokoelmayhteistyö on jo toteutunut tavoite. Yhdessä vastauksessa toivottiin myös

25 25 kirjastokohtaista luokitusta käyttöön, mikä taas osaltaan ei tue toivetta Tiekön yhteiskäytänteiden kehittämisestä. Kirjastopalvelujen markkinointi ja imagon kehittäminen. Strategiassa suunniteltiin yhteistä markkinointisuunnitelmaa ja imagon kehittämistä dynaamisemmaksi. Markkinointiin ja tiedotukseen haluttiin enemmän asiakasnäkökulmaa ja luottamushenkilöiden ja päättäjien mielikuvien parantamista kirjastopalvelujen tärkeyden suhteen. Käytännön työssä markkinointi ja imagon kehittäminen oli näkynyt seuraavasti (kooste): - Tiekön toimintakertomukset tekevät Tiekkö-yhteistyötä tunnetuksi päättäjille. Toisaalta "Luottamushenkilöt ja päättäjät eivät välitä kirjastosta. Eivät edes käy katsomassa"! - On panostettu enemmän imagoon ja markkinointiin kuin aikaisemmin - enemmän ilmoituksia. - On pyritty tiedottamaan mediassa kirjaston palveluista (sanomalehtijutut kirjastosta, Kultivaattori, ilmoitukset, kutsut tilaisuuksiin). Tapahtumia on markkinoitu jatkuvasti internetissä, lehdissä, ilmoitustaululla, jne. Asiakkaille pyrittiin tiedottamaan siirtymisestä Tiekkö-kimppaan ja järjestelmän vaihdosta. - Pienellä paikkakunnalla kirjaston on helppo päästä/mennä mukaan erilaisiin tapahtumiin. Olemme vuosia tehneet yhteistyötä kunnan vapaa-aika- ja kulttuuripuolen kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat olleet erityisesti koulu, mutta myös 4H, SPR, MLL ja seurakunta. Monista kunnista poiketen saan meillä esitellä lautakunnan kokouksessa kirjaston asiat. Syksyisin on kunnan järjestämä talousarvioseminaari, johon pyydetään myös kirjastolta budjetin esittely. Myös uusien luottamushenkilöiden koulutukseen kirjasto osallistuu omalta osaltaan. Meidän pienessä kunnassa kirjastolla on aika näkyvä paikka. Ilmoittelen näyttelyistä ja tapahtumista Kuntatiedotteessa, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Kunnan päättäjille lähetän toisinaan myös postia kirjastoasioihin liittyen ihan henkilökohtaisella osoitteella. Viime vuonna saimme myös omat facebooksivut, joita päivitän paljon valokuvin. - Tiedotettu kirjavinkkejä kirjoittamalla kirjallisuudesta, kirjavinkki-illat - Tiedottaminen netissä tavoittaa ihmiset, uudet Arena-sivut löydetty, esim. verkkosivujen kehittäminen, Tiekkösivuja päivitetään jatkuvasti, blogimarkkinointi, somen hyödyntäminen - Markkinointi-koulutusta yhdessä Oulun eteläisen kirjastojen kanssa. OEK- markkinointityöryhmä sai aikaan yhteisen facebook-sivun. Oulun eteläisen markkinointiryhmä "katosi" jonnekin. Tiekölle perustettava oma (jos ei ole jo?) - yhteistiedotteet yhteisistä tapahtumista ja palveluista hyviä -> ei tarvinnut jokaisen itse laatia - uusi työasu/liivi - olisko ollut jotain projekteja Lisäksi neljä vastaajaa oli sitä mieltä, että markkinointi/imagon kehittäminen ei näkynyt mitenkään tai hyvin niukalti käytännön työssä. Kysymykseen tehtiinkö asian edistämiseksi riittävästi, enemmistö vastaajista ajatteli, että ei olla tehty, seuraavana tuli kyllä (resurssit huomioiden) ja kolmas osa oli asian suhteen epävarma. Seuraavassa suora lainaus: Oliko yhteistä markkinointisuunnitelmaa? Miten yritetty vaikuttaa kuntapäättäjiin ja kehittää imagoa? Jäänyt epäselväksi. Osa tiesikin, ettei markkinointisuunnitelmaa tai edes opinnäytettä aiheesta Tiekössä ole tehty tai suunnitelman teko oli jäänyt kesken. Lisäksi kommentoitiin, että markkinoinnissa aina on parantamisen ja kehittämisen varaa. Nettipäivitys koettiin näppäräksi ja muistutettiin, että somen lisäksi pitää huomioida perinteiset välineet. Ja miten määritellään "riittävästi"? :-) Mitä opittiin markkinoinnissa -kohtaa kommentoitiin seuraavasti: tarttis tehdä jotakin, eikä vain puhua. Näkyvyyttä on vielä lisättävä. Facebook on hyvä, mutta yhteinen blogi (OEK) ei toiminut ja kuoli pois (roskapostin uhrina). Päättäjät eivät juuri käytä kirjastoa, eivätkä ymmärrä että kirjastoalan ammattilaiset ovat asiantuntijoita alallaan. Entä mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Pitäisi ottaa huomioon enemmän niitä asiakasryhmiä, jotka eivät vaadi paljon (esim. vinkkausta miehille, nuorille aikuisille). Pitäisi miettiä, mitä kaikkea sisältöä kannattaa verkkoon tuottaa. Netissä on niin valtavasti tarjontaa esim. lapsille ja nuorille. "EOS. Jokaisessa kirjastossa paiskitaan hiki hatussa töitä! Yhteisiä projekteja on ollut ihan kiitettävästi, ja nekin lisäävät kirjaston näkyvyyttä. En oikein ymmärrä mitä tarkoittaa käytännössä (edellisessä strategiassa ollut) imagon kehittäminen dy-

26 26 naamisemmaksi " Viestitäänkö asiakkaille riittävästi kirjaston palveluista ja tapahtumista -kysymyksen vastaukset jakautuivat kolmeen osaan: kyllä (yli puolet), parantamista/tehostamista on aina (25 %) ja ei (20 %). Lisäksi kommentoitiin, että se kohtaavatko ne asiakkaan on oma kohtansa (asiakkaiden havainnointi jää siis vähälle), kirjaston sivut tiedottavat tehokkaasti ajankohtaisista asioista ja lehti- ja some-mainontaa voisi olla enemmän. Otetaanko asiakkailta tulleet ideat, kehittämisehdotukset ja palaute huomioon palveluja kehitettäessä? 2/3 vastaajista oli sitä mieltä, että kyllä ja toteutetaan (resurssien mukaan, mikäli asiallista/toteutettavissa) ja loput 1/3 ajatteli, että osittain/olisi kehittämistä/ei/ei tarpeeksi. Käsitelläänkö niitä riittävästi työyhteisössä kommentoitiin, että ajanpuute estää käsittelyn, palautetta tullut melko vähän ja asiakkaille pitäisi tehdä kyselyjä (sama kyselypohja kaikille Tiekkö-kirjastoille). Yhdessä kirjastossa palautteet keskustellaan aina henkilöstöpalaverissa: "Kyllä. Kaikki pienikin palaute käsitellään, ollaan vähän liiankin "varpaillaan". Seuraavassa strategiassa markkinoinnin ja imagon kehittämisen edistämiseen yli 2/3 (62,5 %) vastaajista oli sitä mieltä, että se on tärkeää (tai kyllä), yli 1/3 (33,3 %) mielestä se on erittäin tärkeää ja vain yhden vastaajan mukaan se ei ole kovin tärkeää. Lisäksi kommentoitiin, että "pitäisi saada poimittua Tiekköporukasta ne luovimmat, idearikkaimmat ja rohkeimmat + hankeammattilainen apuun toteuttamaan uusia tuulia", "kirjaston näkyvyys vahvistaa "taistelukuntoa" ja "tämänkin asian suhteen tehtävää riittää, mutta laittaisin sen nyt muiden "kehittämiskohteiden" sisään. Asia on integroitava kaikkiin painopistealueisiin". Kirjastopalvelujen markkinointiin ja imagon kehittämiseen annettiin seuraavia kehittämis- tai parannusehdotuksia: -markkinoinnin kehittäminen, Tiekön yhteisen markkinointisuunnitelman teko, jos tätä ei vielä ole - kirjastotasolla olisi saatava esite kirjaston palveluista - selkeä Arena-sivu ja kirjaston kotisivut - asiakkaat haluavat kolmannen sektorin tarjoamia tilaisuuksia, kerhoja, ryhmätiloja, kokoontumispaikkoja - uusi värikäs ja kaunis kirjastokortti Tiekköön, on kait suunnitteillakin; nykyinen tylsä. :) - mukaan messuille ym. tapahtumiin - joku yhteinen tempaus tai kampanja olisi hieno juttu - voisi olla tähän liittyvä yhteinen hanke: markkinointi- ja esitemateriaalin tuottaminen, kirjanmerkkejä asiakkaille jaettavaksi yms. Markkinoinnin ja imagon kehittämistä kommentointiin myös seuraavasti "En mielelläni kovin paljon ehdottele mitään, mikä voidaan tulkita niin, että siitä tulee lisää töitä. Koko ajan näihin kysymyksiin vastatessani olen ajatellut sitä, että en halua lisää kuormaa enää yhteenkään kirjastoon. Toinen asia on, jos jotakin voidaan kehittää niin, ettei lisäkuormaa synny." Vanhan strategian arviointi henkilökunnan silmin. Toiminnassa oli ollut viime ajanjaksona selviä parannuksia ja oli toimittu resurssien sallimissa rajoissa, mihin oli pystytty. Tehdyt muutokset olivat olleet toivottuja ja merkittäviä ja monessa kohtaa oli onnistuttu. Mutta osa strategian asioista ei ole toteutunut ja niitä pitää jatkossakin kehittää. Vanhassa strategissa oli ponnisteltu ja tehty paljon varsinkin kohtien 1 (luku- ja tiedonhakutaitojen edistäminen), 2. (ajantasaisten kirjastopalvelujen saatavuus ja sähköisten palvelujen kehittäminen) ja 4. Tiekön yhteiskäytäntöjen kehittäminen (mm. kokoelmayhteistyö, seutulainaus ja yhteinen kirjastojärjestelmä) eteen ja näissä oli nähtävissä selviä ja erittäin hyviä tuloksia. Myös osassa kirjastoissa kohta 3. henkilöstön koulutus ja jaksaminen oli toteutunut hyvin. Osa henkilöstöstä koki saaneensa koulutusta riittävästi, mutta osassa kirjastoja se ei ollut toteutunut resurssipulan vuoksi. Vuosittaisten koulutuspäivien määrä vastaajilla vaihteli suuresti, ollen vähimmillään 0 ja enimmillään 10, vuonna 2014 jopa 15 päivää. Kohdassa 4. on edelleen suuria puutteita yhteisissä käytännössä ja maksuissa. Kaikista huonoimmalle toteutukselle vanhassa strategiassa oli jäänyt kohta 5: kirjastopalvelujen markkinointi ja imagon kehittäminen.

27 27 Jokainen oli varmasti tehnyt kaikkensa kykyjen ja resurssiensa mukaan, mutta näkyvyyden kehittäminen ontui pahasti, eikä esim. Tiekön yhteistä markkinointisuunnitelmaa olla saatu aikaan. Seuraavassa strategiassa henkilöstö koki tärkeäksi kaikki vanhan strategian kohdat: 1 (lukutaidon edistäminen ja lukemisharrastuksen tukeminen ovat edelleen kirjastotyön ytimessä - vaatii toimenpideohjelman), 2 (ajantasaiset kirjastopalvelut - kuntarajat ylittävään toimintaan aina projekti/hanke), 3 (henkilöstön koulutus ja jaksaminen - on aina tärkeää, muuten ei pysytä kehityksen mukana), 4 (yhteiskäytännöt - sen edistäminen puutteiden osalta), 5 (markkinointi ja imagon kehittäminen - yhteinen markkinointisuunnitelma, tapahtumiin mukaan meneminen). Seuraavassa strategiassa tulisi kiinnittää huomiota ainakin kohtiin 3, 4 ja 5, joita pitää kehittää puutteellisesti toteutuneilta osiltaan. Henkilökunnan toiveet ja kehittämisehdotukset uuden strategian laatimista varten Viime vuosina henkilökunnan työtä on lisännyt (kooste): - Tiekön työntekijämäärä on supistunut, henkilökunnan vähentyminen eli vähenevä työvoima lisää työtaakkaa - loma-ajat lisäävät työtä ja kuormitusta, kun ei ole sijaisia. Loman virkistys loppuu lyhyeen toisia sijaistaessa - järjestelmän vaihdos marraskuussa 2014, uuden järjestelmän käyttöönotto ja opettelu lisäsi työtä valtavasti, nyt uuden Axiell-ohjelman lehtien laitto lainattavaan "kuntoon" - erilaiset tapahtumat, tapahtumien tuotanto - projektit ja työryhmät, turhat kesken jäävät projektit - erilaiset selvitykset ja raportoinnit, tilastointi - uusi verkkokirjasto ja verkkosisällöt - asiakkaiden vaatimustaso noussut - varastointi- ja poistoperiaatteet (KoHa), poistoja tehtävä entistä enempi - asiakaspalvelutehtävien lisääntyminen ja moninaistuminen, monipuoliset palvelut - ATK on lisännyt työtä paljon (uudet järjestelmät ja versiot, tietojärjestelmäongelmat ovat työläitä, ym.) - kokoelmatyö - yhteistyö koulujen kanssa - kirjavinkkaus, vinkkauspaine, uutena hommana kirjavinkkaukset koululle Mikään ei ole vähentynyt vastasi usea. Syynä siihen oli henkilökunnan väheneminen ja että aina vain pitäisi uutta oppia (tekniikka). Kun aikaa tuntuu olevan liian vähän, niin riittämättömyyden tunteet ja väsymyskin nousevat pintaan. Työmäärän koettiin lisääntyneen ja työkuorma vaativaksi suhteessa voimavaroihin/osaamiseen. Työmäärää koettiin vähentävän verkkopalvelut/nettiyhteydet (uusintoja puhelimitse), atk osittain vähensi (mutta myös lisäsi) ja asiakaskäyntien väheneminen. Kysyttiin toiminnoista, mistä kirjastot voisivat tulevaisuudessa luopua. Kolme vastaaja oli sitä mieltä, että kirjastoilla ei ole toimintoja, joista voisi luopua. Kuitenkaan toimintoja ei tarvitse lisätäkään liikaa esim. hakeutuviin kirjastopalveluihin. Parin mielestä ehkä sellaisia toimintoja on, mutta eivät osanneet niitä tarkemmin nimetä. Sen sijaan muilta vastaajilta tuli seuraavia ehdotuksia (kooste): - esim. pienempien kirjastojen (Alavieska, Merijärvi, Sievi) ei tarvitsisi osallistua kaikkiin juttuihin esim. tänä vuonna digitarinapaja. - lauantaisin vähän asiakkaita...onko järkevää pitää yllä palvelua. Ei ainakaan kustannustehokasta, jos jostain täytyy karsia. Nivalassa seitsemän jälkeen maanantaina ei ole asiakkaita. Aamuisin olisi asiakkaita tulossa, myös perjantaina (avoinna pe 14-19). - kaukopalvelun järkeistäminen (paperikirjapito, pois paperien pyörittämisestä). Uutta kaukopalveluohjelmaa odotellessa. - kotipalvelun järkeistäminen, uutta (Auroran) kotipalvelulisenssiä odotellessa - satutunnit, ei vastaa tarkoitusta - muovitus, jos olisi rahaa teettää muualla

28 28 Palveluiden ja asiakasviestinnän kehittämiseksi annettiin seuraavia ehdotuksia (kooste): - Tärkeintä säilyttää hyvät peruspalvelut. - Asiakaskyselyjen pohjalta. Pitäisi tietää, mitä asiakkaat odottavat palveluilta. Asiakaslähtöisesti eikä koeteta väkisin keksiä jotain mikä muka kiinnostaisi asiakkaita. Suurin osa asiakkaista tyytyy normi kirjaston palveluihin, eivät vaadi mitään "ylevää". Palautelaatikot. - Tiedottaminen palveluista tärkeää kirjaston sisällä ja ulospäin, tiedotusta mahdollisimman paljon. Unohda täydellisyys! Viestinnän asiakaslähtöisyys paremmaksi - ei viilata pilkkuja vaan viestitään enemmän ja tuttavallisemmin. Nopeammin, tehokkaammin, kohdennetummin. - Mistä asiakas löytää tiedon? Tiedottaa asioista asiakkaille esim. kuntatiedotteissa. Verkkopalvelut eivät tavoita/ kiinnosta kaikkia. Toisaalta nettisivut tavoittavat nykyisin melko hyvin asiakkaita ja sosiaalista mediaa pitää hyödyntää. - Areena tuo paljon lisäpalveluita (oma hylly, tagit, ym). - Mobiililiittymä asiakkaille. - Mielenkiintoisia luentoja, kirjailijavieraita, runoiltoja. - Kaukopalvelun ja kotipalvelun järkeistäminen. Pois paperien pyörittämisestä. - Kirjastoautoon vakituinen, pätevä, erityisesti koulureiteillä mukana oleva työntekijä kuljettajan lisäksi. - lainausautomaatit (kallista). Pitäisikö palautteenkäsittelyjärjestelmää kehittää edelleen -kysymykseen kolme vastasi kyllä, yksi ei ja yksi ihmetteli, että mitä/mikä se on. Kysymystä täydennettiin seuraavin kommentein: - Pitäisi, mutta harkiten: kaikkia asiakkaiden toiveita ei voi toteuttaa - Palautteita voi antaa tiskissä suullisesti tai netissä, mielestäni se riittää. - Asiakaskyselyjä useammin, kevyempiä ja helpommin analysoitavia. Selvempi ja lyhyempi lomake, mieluusti sähköinen versio - Systemaattisuus oleellinen osa palautejärjestelmää - Jos kyse asiakaspalautteesta, tiekko.fi-sivulle palautteenantomahdollisuus + näiden käsittely ko. yksikössä. Tiedottaminen muille tarpeen mukaan. Voisiko Tiekön sivulle laittaa linkin palautuksen antamiseen? - Tiiviimpi yhteistyö tiekköläisten kesken -> palautteen kerääminen ja käsittely esim. tiekkö-kokouksissa - Palautelaatikot kirjastoihin - Asiakasraati? Kysymykseen miten työoloja pitäisi kehittää, että voidaan ennaltaehkäistä fyysisiä ja psyykkisiä kuormitustekijöitä vastattiin seuraavasti (kooste): - Varmistaa riittävät henkilöstöresurssit ja myös tarvittaessa sijaisten saatavuus. Järkevä työtehtävien jako - Jokaisen työntekijän osaaminen/innostus asiaan otetaan huomioon eri toimintojen järjestämisessä (esim. vinkkaus) - Työvälineet toimivat ja asianmukaiset, ergonomiset. Työntekijöillä pitäisi olla parempia työtuoleja, säädettäviä työpisteitä ja lainaustiskejä. Nivalassa lainaustiskin uudelleen suunnittelu (epäkäytännöllinen, ei säätö mahdollisuuksia, tiskin muoto ja sijoittelu hankala). Meillä on juuri tarkastettu fyysiset olot ja työpsykologin palaveri on edessäpäin - Asianmukaiset toimitilat. Työpaikan viihtyvyyden lisääminen (kalustuksen/remontin tarvetta). Kirjaston ilmastointi kuntoon. Koko kirjasto remonttiin. Siisteys, jokainen huolehtikoon omasta työpisteestään. - Avoin ja hyvä työilmapiiri, keskustelut, parempi suunnittelu, työnohjaus, tiedonkulku. Keskustelut henkilökunnan kanssa ja yhteinen kokous aisan tiimoilta vaikkapa kerran vuodessa. Ottaa huomioon työntekijöiden mielipiteet ja erilaiset elämäntilanteet. - Stressiä pitäisi saada vähennettyä. Enempi toimistotyöaikaa, aika menee asiakaspalvelussa. Itsepalvelulainausta, jotta voi panostaa tiedonhakuun ja opastukseen. - Ilman taloudellisia resursseja hankalaa, jos haluaa säilyttää asiakkaiden edut. - Lisää koulutusta ja työhyvinvointiin liittyvää koulutusta, virkistyspäiviä - Kaikilla kirjastoilla on oma riskienhallintasuunnitelma/ -järjestelmä

29 29 Kysymykseen toimiiko Tiekössä tiedotus/viestintä riittävästi tai kunnolla selkeä enemmistö vastasi ei (yli puolet), loppujen mielestä viestintä toimii tai toimii osittain. Seuraavaan on koottu esimerkkejä viestinnän toimimattomuudesta (suoria lainauksia): - Ei. Esim. Tiekkö-kokousten muistiot pitäisi mielestäni lähettää koko henkilöstölle sähköpostiin. Kun ei itse istu palaverissa, saattaa olla että kuulee tärkeistäkin asioista vain sattumalta ja jälkikäteen. Samoin on projektien kohdalla. Keskiössä olevat henkilöt tietävät asiasta kaiken mutta muiden kohdalla tieto voi olla hyvin ylimalkaista. Tämä aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta ja heikentää sitoutumista asioihin. Minusta tämä on jatkuva ongelma kirjastossa. Oman yksikönkään sisällä tieto ei tahdo kulkea. Kun asiasta puhutaan vaikka kahvitauolla, kuvitellaan että kaikki tietävät asiasta vaikka osa päivystää tiskillä, tulee vuoroon tai on vapaalla! - Johtajilta tiedotus myös muulle henkilökunnalle, missä mennään, mitä on päätetty Tiekössä. Muistiot näkyville (esim. kahvioon). Esim. päätökset ja muistiot kirjastojen sähköpostiin - Viestintä ei aina toimi, tulee monesti esiin asioita, joista ei tiedä mitään! - Ei toimi. Tapahtumat jää ilmoittamatta nettisivuilla - Yhteisiin kysymyksiin ei saa kovin usein vastausta sähköpostilla Ja esimerkkejä niistä kirjastoista, joissa viestintä koetaan toimivaksi: - Muistiot on meidän kirjastossamme tallennettuna kahvion kansioon (hyvä juttu). Palaverissa ollut voisi kertoa muille mitä asioita käsiteltiin. - Pitäisi toimia koska kaikissa kunnissa on oma edustaja Tiekkö-kokouksissa. Muistiot työpaikkojen seinillä ja toimintakertomus lautakuntaan tiedoksi (näin jo sovittu). Yhteisen viestinnän parantamiseksi ehdotettiin seuraavia keinoja: - Kokousmuistiot ym. tarpeellinen suoraan kaikille (yhteinen postituslista käyttöön) - Tärkeistä asioista viestittävä sekä esimiehille että henkilökunnalle mielellään suoraan (esim. kirjaston yleinen sähköposti). Yleiskuvaltaan toimii, mutta joitakin tärkeitä viestejä/tietoja on joskus jäänyt saamatta tarpeeksi ajoissa. - Ei. Nettisivut, johon vain henkilökunta pääsee ja sinne kaikki tiedotus/viestintäasiat. - Ei toimi. S-postiosoitteisto ajan tasalle että kaikille lähtee tiedotusasiat. - Ei toimi kunnolla. Virkailija saa huonosti tietoa päätetyistä asioista. Pitäisi olla esim. yhteinen s-postilista, jossa kaikkien tiekköläisten s-postiosoitteet. - Sähköpostiviestintää enemmän muidenkin kuin johtajien kesken - Yhteinen intra? Sähköpostitiedotus on tehokasta, mutta re re re re re kierros on rasittava Se, että tieto ei kulje on yleinen ongelma maailmassa, mutta on myös vakava kysymys johon Tiekön johtoryhmän pitäisi tarttua ja korjata puutteet. Tiedotuksen toimimattomuus ja osan tiedotuspaitsiossa olo nousi esille myös monissa muissa tässä kyselyssä annetuissa vastauksissa. Tiekössä pitäisi päättää, että tehdäänkö tiedotusta varten kunnollinen sähköpostilista, jonka päivittämisen joku ottaa vastuulleen (muutenhan tieto ei kulje tulevaisuudessakaan) vai tehdäänkö tiedotusta varten oma yhteinen intra, mikä olisi edellistä kalliimpi, mutta pitkällä tähtäimellä toimivampi ja kestävä ratkaisu. Henkilökunta antoi kyselyssä seuraavanlaisia ehdotuksia uusiksi yhteistyöhankkeiksi tai tapahtumiksi: - Hankkeet tulee sitoa valittuihin painopistealueisiin jotta toteuttavat strategiaa. - Koko ajan enemmän tulee vanhempia asiakkaita, jotka eivät osaa käyttää verkkopalveluja ja he olettavat että kirjastosta saa apua esim. matkan varaamisessa, auton ostossa jne. Olisiko tässä jonkun projektin paikka... esim. tiettynä viikonpäivänä projektityöntekijä avustaisi kirjastossa verkkopalvelujen käytössä vaikka ihan ajanvaraussysteemillä. - Joku yhteinen juttu pitää ideoida kuten raksamessut aikanaan - Yhteinen matka (kirjoittajan lisäys: toisaalla kyselyssä usea toivoi yhteistä kirjamessumatkaa) - Esim. kirjailijavierailuja järjestäisi kirjastot yhdessä - Alueellinen vuosittaistapahtuma?

30 30 Henkilökunnalla oli uusien hankkeiden ja tapahtumien suhteen myös eriäviä mielipiteitä: - Riittää jo yhteistyö. Sitä on riittävästi. - Vähäinen osanottomäärä ei anna aihetta tapahtumien järjestämiseksi Tähän varmasti vaikuttaa vähäiset kirjastokohtaiset henkilöstöresurssit ja huonot kokemukset asiakkaiden osallistumishalusta kirjaston järjestämiin tapahtumiin. Näkyykö kirjastosi paikallisuus / omaleimaisuus / erikoistuminen riittävästi Tiekössä ja alueellasi? Millaisia paikallisia asioita voisi tuoda enemmän (tai näkyvämmin) esille? Saaduista vastauksista reilusti yli puolet oli sitä mieltä, että kyllä näkyy tarpeeksi/ihan riittävästi ja loput taas että ei näy. Asiaa hyvin osuvasti kuvaa seuraava kommentti: - Kotiseutuaineistoa on, naapureiden aineistoista ei kyllä paljoa tiedä, näkyvyyttä voisi olla lisää Osa vastaajista myös listasi paikallisesti esiin tuotuja asioita ja mitä näkyvyyden eteen pitäisi tehdä: - On tärkeää, että paikallisuus näkyy kunkin kirjaston kokoelmatyössä, esim. kotisivuilla kotiseutuaineistoa - Pitäisi markkinoida Virmaa, Ostrobotniaa - Paikallisuus: Kalajoki matkailupitäjänä, kirjaston japaninkielinen kuvakirjakokoelma - Oulainen on panostanut mediapaja-palveluihin ja konsolipelaamiseen. Paikalliskokoelman laajentaminen ja näkyvyyttä lisää. Sukututkimus. - Ei minusta näy. Tarinan voima pitäisi saada esille. Kysymykseen, miten lisäisit yhteisöllisyyttä kirjastossasi tulkittiin kahdella eri tavalla, sekä työyhteisön sisäisenä kehittämisenä että ympäröivän yhteisön mukaan ottamisena. Työyhteisöä haluttiin kehittää seuraavasti: - Avoin ilmapiiri - saa epäonnistuakin, kunhan on halu yrittää. Avoin tiedonvälitys. Yksilöiden huomioiminen ja yhdessä tekeminen - yhteiset tavoitteet - Palaverit, joissa voisi olla kaikki mukana tai esim. tapahtumat, joissa ollaan yhdessä myös työajan ulkopuolella - Yhteisöllisyyskin kärsii kun on liian vähän tekijöitä ja kaikki työ tehtävä kuten aina ja lisää vaan odotetaan (pankkikin neuvoo asiakkaansa kirjastoon - kirjastosta on selkeästi muodostunut paikka, josta voi kysyä apua verkkopalvelujen käyttöön!) Ympäröivän yhteisön mukaan ottaminen: - Järjestämällä erilaisia tilaisuuksia - Asiakkaiden kannustus yhteistyöhön erilaisten tapahtumien onnistumiseksi. - Asiakkaiden kannustaminen tapahtumien ja erilaisten piirien tai kerhojen luomiseksi. - Asiakkaiden kannustus erilaisten tapahtumien ja köörien toiminnan perustamiseksi - Parantamalla aukioloaikoja ja tekemällä tilat viihtyisiksi niin, että kirjasto voisi olla kuntalaisten kohtaamispaikka. Kirjastoon pitäisi olla helppo tulla, ei saa olla liian "virallista". - Ovet auki molempiin suuntiin: mennään mukaan kirjaston ulkopuolisiin tapahtumiin ja vieraillaan eri toimijoiden luona. Kirjasto avoinna eri ryhmien tapahtumille ja toiminnalle. Yhden vastaajan mukaan yhteisöllisyyttä oli jo riittävästi. Resurssien kohdentamiskysymys antoi seuraavanlaisia vastauksia. Eniten kommentteja tuli asiakaspalvelun puolesta (yli 1/3 vastauksista): "Asiakaspalvelu on ykkönen", asiakaspalvelun laadun parantamiseen ja aukioloon. Samasta asiasta kertoo "tavallisiin kirjastopalveluihin" ja huoli "kun pakolliset edes pyörii." Lisäksi usea vastaaja koki tärkeäksi kokoelmatyön, kuten kokoelmien esiintuomisen: näyttelyt, teoslistat, esittely verkkosivuilla yms., lisää aineistomäärärahaa ja varsinkin kokoelmatyöhön toivottiin lisää aikaa. Myös lasten- ja nuortenkirjastotyöhön toivottiin vastauksissa enemmän resursseja, kuten lasten aineiston hankintaan, lastenkirjastotyöhön ja Nivalassa kirjastonhoitajan toimeen, joka on täyttämättä. Seuraavaksi eniten mainintoja sai tapahtumien ja sisältöjen suunnittelu ja niiden järjestäminen, aktiivinen toiminta. Resursseja toivottiin myös verkkopalveluihin: "verkkokirjastotyön" laadun parantamiseen, nettisivuihin, kun Internet työllistää valtavasti. Mainintoja saivat myös: henkilökunnan jaksamiseen (viihtyisyyttä lisää), koulutukseen ja pedagogisiin tehtäviin (ohjaukseen, opastukseen talon ulkopuolelle). Tärkeäksi

31 31 koettiin myös kirjastotilojen viihtyvyys, tiedottaminen, markkinointi, tiedonhakutaitojen opetus aikuisille ja seniori-ikäisille ja vanhustyö. Vapaaehtoistyö kirjastossa oli kysymys johon melkein kaikki vastasivat ja vastaajilla oli asiaan selkeä kanta. Kysymys jakoi henkilökunnan suhtautumisen kolmeen eri leiriin: mahdollisuus/kyllä (3/5 vastauksista), uhka/ei (vähän yli 1/5) ja molempia/ehkä (1/5). Henkilöstön kanta oli kuitenkin yhteneväinen sen suhteen, että ammattilaisen tulee tehdä ammattitaitoa vaativa kirjastotyö ja vapaaehtoiset tekevät muuta kykyjensä mukaan esim. tapahtumatuotantoa tai pitävät satutunteja. Seuraavassa eri kantojen perusteluja (kooste): - Mahdollisuus: ilmaista työvoimaa. Ihmiset saavat mielekästä tekemistä. - Hyväksi jos ei uhkaa ammattimaista kirjastotyötä ja työntekoa - Mahdollisuus kyllä, mutta ihmisistä se on kiinni. Vapaaehtoisuus vaatii aina tietyntyyppisen ihmisen. Vapaaehtoistyötä voisi kokeilla esim. kotipalvelutoiminnassa, joka vie yllättävän paljon aikaa vakituiselta väeltä. - Mahdollisuus - esim. kotipalvelu, SPR:n ystäväpalvelu toimii hyvin, "Minusta se olisi mukavaa. Meillä on Kirja ystävälle kirjastosta -palvelu, joka on toiminut aika hyvin." - Riippuu mitä vapaaehtoiset tekee. Satutunnit, kirjaesittelyt, jopa osa vinkkauksista voi ulkoistaa. Jäisi enemmän aikaa "oikeisiin" töihin. Esim. vapaaehtoisten satutuokiot on hyviä. Satutunnit ja kirjallisuuspiiri toimii tällä hetkellä vapaaehtoistyövoimin ja on vain hyvä asia, koska henkilökunnan oma aika ei riitä näiden toimintojen järjestämiseen. Vapaaehtoistyö on pidettävä mahdollisuutena, Nivalassa mm. satutunnit. Kirjavinkkaustakin voisi ulkoistaa. - Mahdollisuus ainakin tapahtumatuotannossa. Henkilöstöresurssit voi tällöin kohdentaa muuhun. Vapaaehtoisia pitämään tiettyä piiriä tai tapahtumia, mutta koulutettujen on oltava vakityössä. - Miksi ei?! Uhka /ei: - En pidä hyvänä ajatuksena, heikentää ammatti-identiteettiä - Toisaalta se on uhka. Kirjastotyötä ei juurikaan arvosteta. On käsitys, että kirjastoon voidaan sijoittaa kuka tahansa. Onko koulutus sitten tarpeetonta? - Uhka. Henkilökunta pitää olla ammattitaitoista - Se on uhka! Henkilökunnalta vaadittava ammattitaitoa! Väärin alalle kouluttautuvia kohtaan. - Vapaaehtoisten varaan ei voi laskea mitään toimintaa. Jos vapaaehtoisia käytetään heidän tehtävä on joku projekti tai yksittäinen tapahtuma - Ei kiinnosta, näillä palkoilla! Pitää olla erityistä halua henkilöllä. Kaikista ei ole vapaaehtoisiksi. Varsinaisiin kirjastoalan koulutusta edellyttäviin töihin ei. Molempia / ehkä: - Enemmän ehkä mahdollisuus, vaikea sanoa - Molempia. Järjestelytehtävissä käy, mutta esim. palvelutiskillä antaa helposti sen kuvan, että työ ei vaadi koulutusta vaan onnistuu keneltä hyvänsä. - Sekä että. Haluan, että koulutetut kirjastoammattilaiset hoitavat kirjastotyön. Lehtilukusalin valvonnan voi hoitaa vapaaehtoinen. - Molempia. Vapaaehtoistyöntekijällä täytyy olla selkeä tieto omasta tehtävästä! Myös asiakkailla pitäisi tällöin olla tieto siitä, mitä ko. henkilöltä voi odottaa... Käytännön työssä esim. harjoittelijoilta, voidaan kysyä todella visaisia tiedonhakutehtäviä. - Toisaalta hyvä asia: esim. satutunteja voisivat pitää ulkopuoliset, olisi piristävää. Toisaalta uhka: voidaan kohta väittää, että ei tarvita vakituista henkilökuntaa. Kirjaston ydintehtäviksi lähivuosille määriteltiin/toivottiin seuraavaa (kooste): - Toivottavasti samat kuin aiemmin ja tänäänkin: ajantasaisen aineiston tarjoaminen ja lainaus asiakkaille. Kokoelmapalvelut (sekä fyysiset että e-kokoelmat), kirjat, lehtilukusali, kokoelman "avaaminen" asiakkaille, kirjallisen kulttuurin saatavuus. - Asiakaspalvelua joustavasti, asiakkaiden palvelu - tyytyväiset asiakkaat, kuntalaisten palveleminen, asiakkaiden ohjaus, opastus ja neuvonta, asiakaspalveluiden koulutus ja markkinointi - Tietopalvelu / tiedon lähde (tiedonhaku, tiedon välittäminen, tiedon saatavuuden varmistaminen), tiedon

32 32 tasa-arvoinen tuottaminen alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja sivistyksen turvaamiseksi - Olla kunnan kulttuurikeskus - yhteisön yhteistila: kokoontumis-, opiskelu- ja hiljaisten tilojen tarjoaminen - Käyttäjäkoulutukset, tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät opastukset: laitteet, ohjelmat + internet (erityisesti ikäihmiset), tarjota ajantasaiset laitteet ja yhteydet - Olla näkyvä kirjasto, palveluiden markkinointi - Lukutaitojen edistäminen: lukutaidon ja -innon ylläpito (varsinkin lapset) - Lasten- ja nuorten kirjastotyö - Seniorityö - Uusien asiakasryhmien tavoittaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, aktiivinen kansalaisuus - Tapahtumatuotanto - Kirjastolaki määrittää ydintehtävät Kysymykseen tulevatko kirjastopalvelut muuttumaan tai mihin suuntaa niitä pitäisi muuttaa, kaikki vastaajat olivat yhtä mieltä: väistämättä tulevat muuttumaan. Eivät ehkä ihan lähivuosina, mutta tulevaisuudessa kyllä. Seuraavassa kooste: - Kirjastotyö tulee muuttumaan; säästöpaineet (toimia ei täytetä jne). Kokoelmapalvelut enemmän verkossa: elektronisia aineistoja tulee tarjolle (osin melko hitaasti, e-kirjat yleistyvät), somea hyödynnetään enemmän, Internet, itsepalvelu ja omatoimisuus lisääntyvät: lainaus- ja palautusautomaatit tulevat avuksi, asiakas ja virkailija eivät enää kohtaa kasvotusten niin usein... - Painettujen kirjojen määrä pienenee ja kirjojen käyttö vähenee, sähköinen asiointi lisääntyy. - "Piippauksesta" siirrytään ohjaukseen ja opetukseen. Rutiineista asiakaskohtaamisiin ja tukeen sekä asiantuntijuuden jakoon. Päästävä lähemmäs asiakasta - Toivottavasti kirjasto pysyy edelleenkin lähinnä kirjastona josta lainataan kirjoja. Kaikkinainen puuhastelu ja kaikkeen uuteen mukaan meno ei ole aina järkevää ja onko tarpeellistakaan. Pienissä kirjastoissa ei voi omaksua ja opetella kaikkea uutta, eikä ole tarvettakaan. Pitäisi kuitenkin pitää kiinni perinteistä palveluista myös. - Kivajalkakirjastojen ja kirjastoautojen (peruspalveluiden) tulee säilyä verkkopalveluiden kehittämisestä ja digitaalisuudesta huolimatta. Ovat sosiaalisia ja yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja. - Toivon, että kirjastoista ei tule "helppoheikkejä", jotka lainaavat "hyppykeppejä" ynnä muuta tingeli tangelia ja joissa järjestetään kaikenlaisia hyppelöitä. Kirjastojen pitäisi pystyä puolustamaan asemaansa muilla keinoin, pysyä enemmän alkuperäisillä juurillaan eikä lähteä kaikkeen pintaliitoon mukaan. Kirjastot voisivat olla vaihtoehto. - Kokoelman sisällön avaaminen asiakkaille tulee yhä tärkeämmäksi. Googlettaminen onnistuu lähes kaikilta, mutta ei relevantin tiedon löytäminen -> kirjaston mahdollisuus - Yhteishankinta ja luettelointi - Palvelut lisääntyvät - Toivottavasti ei koneellistu lisää Kirjastopalvelujen laatua (asiakkaan kokemus) voidaan kehittää henkilökunnan mielestä seuraavin tavoin: - Meidän pitää aina välillä palauttaa mieliin toiminta-ajatuksemme, tavoitteemme (= tyytyväinen asiakas), menettelytapamme (onko korjaamista), käydä läpi asiakaspalautetta (huonoja ja hyviä). Asiakkaille on tehtävä aina välillä kyselyjä. Asiakaspalautteen parempi huomioiminen: asiakaskyselyt riittävän usein ja mahdollisuus nettipalautteeseen. - Asiakas pitäisi palvella hyvin, oli asia mikä tahansa, suuri tai pieni. Kuuntelemalla asiakasta herkällä korvalla ja seuraten myös yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia aktiivisesti. - Palvelun painopiste muutettava lähemmäksi asiakasta -> mennään tiskin takaa lähelle asiakasta "hyllyjen väliin" kohtaamaan ihminen. - Hoidettu aineistokokoelma: antamalla kirjastolle riittävät taloudelliset resurssit, jotta monipuolista aineistoa voidaan hankkia asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Tietopalvelu, kirjavinkit. - Henkilökuntaa lisäämällä ja pitämällä henkilökunnan osaaminen ajan tasalla. - Viihtyisyyttä ja viihtymistä lisäämällä monimuotoisten kokoelmien äärellä

33 33 - Sunnuntai aukiolo Kirjastopalveluiden laadun kiteyttää seuraava kommentti: - Pidämme asiakkaat tyytyväisinä, tilaamalla heille luettavaa ja palvelemalla hyvin. Kysymykseen mitä tiekköläisyys on tänään, puolella oli vastauksessaan sana "yhteistyötä" ja se kuvaakin nykytiekköläisyyttä osuvimmin. Yhteistyön lisäksi tämän päivän tiekköläisyyteen liitettiin usein ylpeys tiekköläisyydestä. Seuraavassa suoria lainauksia: - Yhteenkuuluvaisuutta, "meidän jengi", suurienkin päätösten tekotaitoa, ylpeyttä olla tiekköläinen - Kokouksia, työryhmiä, yhteinen kirjastojärjestelmä - Yhteistyötä, aineisto kiertää, asiakas saa haluamansa aineiston läheltä - Yhteistyötä hyvässä hengessä.. :-)? - Yhteistyötä, yhteisiä tavoitteita yhteisen hyvän saavuttamiseksi - Yhteistyöllä parempia palveluita - Alueellinen kirjastoverkko, joka tekee hyvää ja tärkeää yhteistyötä - Yhteinen aineistotietokanta, yhteisiä koulutuksia, yhteistyötä esim. kokoelmatyössä. - Olemme ylpeitä tiekköläisiä! - Kaveria ei jätetä, yhteistyöllä eteenpäin - Olemme ylpeitä tiekköläisyydestä, asiantuntijuuden jakoa ja yhteiset asiakkaat ja kokoelmat - Yhteispeliä - Vahvaa kirjastoalan osaamista - Hyvää kuntienvälistä yhteistyötä, joka kelpaa malliksi muillekin Tämän päivän tiekköläisyyteen liittyi vastaajilla myös seuraavia tuntemuksia: - En edes tunne kaikkia... - Sana - Tiekkö on yksi kirjastokimppa muiden joukossa Mitä tiekköläisyys voisi olla tulevaisuudessa (visio)? - Näyttäydymme asiakkaille yhtenäisenä palveluna, mutta omina "yksilöllisinä" kirjastoina. - Toimiva kirjastokimppa, joka toimii asiakkaan parhaaksi. Yhteinen kirjastokokonaisuus - Edelleen vahva yhteistyö, jolla taataan hyvät, ajantasaiset kirjastopalvelut alueen asukkaille. Yhteistyöllä parempia palveluita. - Modernit kirjastopalvelut ja yhteiset käytänteet esim. asiakasmaksut - Asiakaslähtöistä, asiakashakuista kirjastopalvelua - Tapahtumia - Muuttuva kirjasto - Sama saa jatkua - Vielä tiiviimpää Vapaa sana ja terveiset strategian laatijoille: - Ei varmaan kuulu strategiaan, mutta pitäisi hommata uudet pussit/kassit seutulainoille. Hävettää nuo sekalaiset nyssäkät. Design-kassit kierrätysmateriaalista esim. vanhoista jameksista olisi hienot ja kestävät! Alueelta löytyy taitajia, oppilaitoksia, ym. mutta siihen jo tarvitsisi ulkopuolista rahoitusta, sponsoreita ehkä. Sata kassia! (Tähän asiaan liittyen kirjoittaja on saanut henkilökunnalta myös suullista palautetta ja toiveita. Asia aiotaan hoitaa kuntoon.) Henkilöstökyselyn purkaminen ja tulosten koonti ja analysointi oli mielenkiintoista. Tavoitteena oli koota tieto ja mielipiteet yhteen ja niiden pohjalta löytää selkeitä linjoja, henkilökunnan yhteisesti jakama käsitys tulevaisuuden tavoitteista ja painopisteistä. Työ oli sisällönanalyysia ja koska kysymykset olivat kaikille samoja, vastauksia on mahdollista verrata keskenään. Avointen kysymysten avulla saatiin laadukasta ja tarkkaa tietoa, jonka tuloksena on kattava ja systemaattinen kartoitus sisältäen myös kehittämiskohteita/ parantamisen tarpeita.

34 34 Henkilöstökyselyn perusteella tulevassa strategiassa tärkeää olisi pitää henkilökunnasta hyvää huolta, koska se on kirjastojen suurin voimavara. Kirjastoissa tarvitaan lisää työvoimaa, aktiivisempia toimia henkilöstön jaksamisen eteen (avoin työilmapiiri) ja täsmäkoulutusta. Työvälineet ja työtilat kuntoon puutteiden osalta ja viihtyvyyteen panostamista. Tarvitaan myös tiekköläisten yhteishengen kehittämistä: yhteisiä matkoja ja säännöllisiä yhteisiä tilaisuuksia. Laadukkaiden peruspalvelujen tuottaminen vie henkilökunnan työajan. Ns. toimistotyöaika koetaan työstä palauttavana ja silloin pitäisi ehtiä enemmän keskittyä esim. kokoelmatyöhön, johon ei useinkaan ole riittävästi aikaa. Jos kirjastotoimintaa ja palveluja halutaan kehittää, niin se täytyisi tehdä yhteisten hankkeiden/projektien avulla. Sitä kautta on mahdollista saada työvoimaa ja uutta asiantuntemusta kirjastoihin. Tästä esimerkkinä toimii tapahtumien kehittäminen ja kirjavinkkaukset. Selkeästi parannettavaa on ainakin tiedotuksessa ja palvelujen markkinoinnissa (jatkuva ongelma - sisäinen ja ulkoinen tiedotus: toimenpideohjelma & yhteinen sähköpostilista/intra, mahdollisimman reaaliaikaista). Kirjastojen paikallisuutta/omaleimaisuutta voisi myös kehittää kokoelmien kautta: joku voisi kehittää esim. musiikkiosastoaan tai erilaisia harrasteosastoja. Ympäröivä yhteisö ja asiakkaat enemmän mukaan toimintaan ja toiminnan kehittämiseen ja vastavuoroisesti kirjasto mukaan paikallisiin tapahtumiin. Vapaaehtoistyön hyödyntäminen. Parannetaan asiakaspalautteen huomioimista: yhteinen palautejärjestelmä tiekko.fi -sivuille (systemaattisuus, myös palautelaatikot) Työntekijät olivat yksimielisiä siitä, että kirjastopalvelut tulevat muuttumaan, mutta tulevaisuuden kirjastossa tärkeää on edelleen hyvä asiakaspalvelu (lähemmäs asiakasta), hyvin hoidetut kokoelmapalvelut (avaaminen asiakkaille, sähköinen asiointi lisääntyy), tietopalvelu/tiedon lähde, kulttuurikeskus - yhteistila, käyttäjäkoulutukset, lukutaitojen edistäminen, näkyvyys ja eri kohderyhmät (lapset, nuoret, seniorit, uudet asiakasryhmät). Tiekköläisyys koettiin ennen muuta yhteistyöksi yhteisen hyvän saavuttamiseksi (paremmat ja ajantasaiset palvelut & yhteenkuuluvuus, ylpeys, osaaminen & asiantuntijuuden jako, yhteiset kokoelmat ja asiakkaat) - ja tulevaisuudessa se on kenties vielä tiiviimpää yhteistyötä ja kehittämistä. Asiakaskysely ja sen tulokset Kirjasto on kiinnostunut asukkaista, asiakkaista, että ei-asiakkaista. Kuntalaisten tarpeet ovat palveluiden kehittämisen lähtökohtina. Asiakkaat pitää saada mukaan palvelujen kehittämiseen jo suunnitteluvaiheessa, koska palveluita suunnitellaan heidän tarpeisiinsa. Tiekkö-kirjastojen asiakaskyselyllä pyrittiin selvittämään, minkälaisia kehitystarpeita Tiekkö-kirjastoilla on ja mitä asiakkaat haluavat. Kysely oli avoinna neljä viikkoa, ma su ja siihen pystyi vastaamaan paperisena kirjastoissa ja kirjastoautoissa ja myös verkossa osoitteessa (+ kirjastojen kotisivut ja kuntien/kaupunkien ajankohtaista -sivut). Sähköisen kyselyn toteutti Matti Sarmela kirjastot.fi - palvelusta. Koko asiakaskuntaa ei tietenkään voida saada vastaamaan kyselyyn, mutta haluttiin kuitenkin saada mahdollisimman kattava otos ja mahdollisimman erityyppisiä asiakkaita. Vaikka tuloksena ei ole systemaattinen kartoitus, niin saatiin kuitenkin suuntaa-antavaa tietoa siitä mitä asiakkaat, tai ainakin kirjastoista kiinnostuneet asiakkaat, haluavat. Käyttäjillä ei aina ole selkeää käsitystä siitä mitä he haluavat ja osa käyttäjistä on konservatiivisia muutoksia kohtaan eli haluavat sitä mitä ennenkin (jo olemassa olevat tarpeet). Niiden tukeminen on tietenkin hyvä asia, mutta pitäisi tarkastella mitä uusia käytänteitä yhteiskunnassa muodostuu ja tukea myös niitä. Kysely toteutettiin vuoden 2015 helmi- ja maaliskuussa ja kaikkien kiinnostuneiden oli mahdollista vastata niihin, joko verkkokyselynä tai paperisena omassa kirjastossaan. Kyselystä haluttiin tehdä mahdollisimman yksinkertainen ja nopea vastata (monivalinta- ja kyllä/ei- tehtäviä, lisäksi muutama avoin kysymys). Paperikyselyssä mittaa oli kaksi A4 -sivua ja verkkokyselyssä 22 kysymystä, kyselyt olivat samansisältöisiä, mutta teknisistä syistä verkkokyselyä jouduttiin parissa kohtaa muokkaamaan. Kysely suunnattiin kirjastossa ja verkkokirjastossa asioiville henkilöille, mutta myös ei-asiakkaiden, potentiaalisten asiakkaiden näkemykset

35 35 olivat tervetulleita. Kyselystä tiedotettiin mediassa. Kaikille alueen paikallislehdille 35 lähetettiin tiedotteet ja seurannan mukaan lehdet julkaisivat tiedotteen, joko suoraan tai muokattuna versiona. Kyselystä tiedotettiin myös verkkokirjastossa, kirjastojen kotisivuilla ja kaupunkien/kuntien ajankohtaista - sivuilla. Myös lainaustapahtumassa ohjeistettiin kertomaan ja mainostamaa käyttäjäkyselyä ja/tai osoitteesta, missä sen voi täyttää. Kyselyyn vastaamiseen kannustettiin Tiekkö-muistitikkujen arvonnalla. Asiakaskyselyn tuloksista tiedotettiin paikallislehdissä toukokuussa erillisellä tiedotteella ja kysely sai hyvin näkyvyyttä. Vastauksia saatiin asiakaskyselyyn yhteensä 326 kpl, näistä verkon kautta saatiin 227 kpl ja paperisena 99 kpl. Verkkovastauksissa täydellisesti vastattuja lomakkeita eli joka kohtaan vastattuja saatiin 175 ja puutteellisia lomakkeita, joista kaikkiin kysymyksiin ei oltu vastattu, saatiin 52. Myös paperivastauksista osa oli puutteellisesti vastattuja, esim. jos vastaaja ei ollut lainkaan huomannut kääntää kysymyspaperia. Tästä syystä johtuu, että vastaajien määrä vaihtelee seuraavissa taulukoissa. Taulukoista ilmenee pääsääntöisesti vain mielipiteensä ilmaisseiden kannat. Kysymykseen vastaamatta jättäneiden kantaa ei luonnollisestikaan voida tietää. Himangan kirjasto kuuluu hallinnollisesti Kalajoen kirjastoon, mutta jotta asiakaskyselystä saataisiin enemmän irti, niin Himangan toimipiste kulkee tässä kyselyssä siitä syystä omana yksikkönään. Verkkokyselyn loppupuolen vapaissa kysymyksissä oli joillakin vastaajilla vastaustila harmittavasti loppunut kesken, se on merkitty tekstiin sulkeissa olevalla kysymysmerkillä. Tiekkö-kirjastojen asiakaskyselyn vastaajien määrä kirjastoittain verkkokysely paperikysely yhteensä %-osuus vast. Alavieska ,68 Himanka ,98 Kalajoki ,24 Merijärvi ,29 Nivala ,72 Oulainen ,42 Sievi ,36 Ylivieska ,32 Ei vastausta , ,96 Alla olevasta taulukosta näkyy, että kyselyyn vastanneista suurin osa, 73 % oli naisia. Miesten vastauksia oli 19 % ja sukupuolensa oli jättnyt ilmoittamatta 8 % kaikista vastaajista. Tiekkö-kirjastojen asiakaskyselyn vastaajien sukupuoli % verkkokysely paperikysely luokat yhteensä osuus Naisia ,87 Miehiä ,62 Ei vastausta ,49 Yhteensä ,98 Vastaajien selkeä enemmistö, 63 % koostui vuotiaista eli työikäisestä väestöstä. Seuraavaksi suurin vastaajaryhmä oli vuotiaat eli opiskelijat ja nuoret aikuiset, heitä oli 17 %. Eläkeikäisiä eli yli 65- vuotiaita vastaajista oli 10 %. Ikä-kysymykseen vastausta antamattomia oli lähes 6 % ja alle 15-vuotiaita eli lapsia ja koululaisia oli kyselyssä alle 5 %. Lasten ja koululaisten vähäisen vastausmäärän perusteella näyttää siltä, että kysely tavoitti erityisen huonosti tämän ikäryhmän. Heille pitäisi tehdä ja suunnata oma ja erillinen kunnittainen kirjastopalveluiden kysely. 35 Alavieska-lehti, Kalajokiseutu, Nivala-lehti, Pyhäjokiseutu, Seutumajakka, Sieviläinen, Kalajokilaakso, Kymppisanomat ja Keskipohjanmaa.

36 36 Tiekkö-kirjastojen asiakaskyselyn vastaajien ikä verkkokys. lkm pap.kys. lkm luokat yht. % osuus vast. Alle 15 vuotias , vuotias , vuotias ,58 Yli 65 vuotias ,93 Ei vastausta ,62 Yhteensä ,97 Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, niin asiakaskyselyn vastaajista puolet olivat työssäkäyviä (50 %), seuravana tulevat eläkeläiset (15 %), opiskelijat (11 %), työttömät (8 %), ei-vastausta (6 %), koululaiset (6 %), kotiäidit /-isät (2 %) ja muut (2 %). Muihin syihin vastaajat olivat määritelleet opiskelun työn ohessa, omaishoitajuuden, sairasloman ja virkavapauden. Tiekkö-kirjastojen asiakaskyselyn vastaajien elämäntilanne verkkokys. lkm pap.kys. lkm luokat yht. % osuus vast. Koululainen ,62 Opiskelija ,25 Työssä ,66 Työtön ,94 Kotiäiti/-isä ,31 Eläkeläinen ,9 Muu ,98 Ei vastausta ,29 Yhteensä ,95 Seuraavaan on listattu asiakkaiden arvioimat/käyttämät kirjastot. Eniten arviointeja sai Kalajoen kirjasto, 24 % eli kaikista vastauksista lähes 1/4. Kalajoen jälkeen eniten arviointeja saivat Ylivieska (23 %), Nivala (18 %), Oulainen (12 %), Sievi (9 %), Merijärvi (5 %), Himanka (5 %) ja Alavieska (4 %). Arvioidun kirjaston lisäksi asiakas saattoi arvioida muitakin kirjastoja, mutta on syytä olettaa, että paperilomakkeen kohdalla lomakkeen jättöpaikka on asiakkaan eniten käyttämä "pääkirjasto". Paperivastauksissa 14 vastaajaa oli rastittanut käyttävänsä enemmän kuin yhtä Tiekkö-kirjastoa. Nämä kirjastot olivat joko arviointipaikan lähikirjastoja tai työssäkäyntipaikan kirjastoja. Asiakkaat arvioivat/käyttävät seuraavien kirjastojen palveluita verkkovast. lkm pap.vast. lkm luokat yht. % osuus vast. Alavieska ,37 Himanka ,74 Kalajoki ,08 Merijärvi ,1 Nivala ,51 Oulainen ,4 Sievi ,75 Ylivieska ,99 Yhteensä ,94 Kirjastoautopalvelua Tiekön alueella on Kalajoella, Nivalassa, Sievissä ja Ylivieskassa. Eniten arviointeja saivat luonnollisesti kirjastot (93 %), koska kaikilla kirjastoilla ei ole omaa kirjastoautoa. Kirjastoautoja vastaajista arvioi (7 %).

37 37 Kirjaston / kirjastoauton arviointien määrä verkkovast. lkm pap.vast. lkm luokat yht. % osuus vast. Arvioi kirjastoa ,48 Arvioi kirjastoautoa ,51 Yhteensä ,99 Suurin osa kyselyn vastaajista, lähes puolet (46 %) käy kirjastossa/kirjastoautossa kerran kuussa. Viikoittain käyviä asiakkaita on toiseksi eniten, 36 % eli yli 1/3 vastaajista. Harvemmin käyviä on reilu kymmenesosa asiakkaista (12 %) ja kirjastossa päivittäin käyviä on vastaajista 4 %. Ei koskaan kirjastossa käyviä on 2 %. Syitä miksi asiakas ei koskaan (fyysisesti) käy kirjastossa saatiin vain yksi: ei asu alueella. Ehkä muut ei koskaan -asiakkaat eivät vain asioi kirjastossa tai asioivat verkkokirjastossa / ovat kotipalvelun asiakkaita? Asiakkaiden fyysisten kirjasto-/kirjastoautokäyntien määrät verkkovast. lkm pap.vast. lkm luokat yht. % osuus vast. Päivittäin ,52 Viikottain ,26 Kuukausittain ,47 Harvemmin ,61 En koskaan ,11 Yhteensä ,97 Vastaajien verkkopalveluiden käyttämistiheydessä eniten vastauksia sai kuukausittain -vastaus, 37 %. Seuraavaksi eniten vastauksia sai harvemmin (29 %), lähes 1/3 vastaajista. Viikottain kirjastojen verkkopalveluita käytti (25 %) eli 1/4 vastaajista. Ei-koskaan vastasi 7 % ja päivittäin 1 %. Verkkopalveluiden ei-koskaan -kohta sai yllättävän paljon syitä eli perusteluja palveluiden käyttämättömyyteen. Seuraavassa kooste: käy kirjastossa/käynti riittää, ei osaa käyttää, tunnukset eivät toimineet, ei tykkää lukea e-kirjaa, ei ole tarvinnut, tiedon puute, mitä siellä on tarjolla (ei ole tiennyt niistä), ei välitä ja ei asu alueella. Kirjastojen pitäisi huomioida näistä vastauksista se, että on vielä useita, jotka eivät ole tienneet kirjastojen verkkopalveluista, saati osaa niitä käyttää. Asiasta tarvitaan jatkuvaa tiedotusta ja opastusta. Tiekkö-kirjastojen verkkopalveluiden käyttämistiheys verkkovast. lkm pap.vast. lkm luokat yht. % osuus vast. Päivittäin ,11 Viikottain Kuukausittain ,31 Harvemmin ,1 En koskaan ,46 Yhteensä ,98 Verkkokyselyn vastaajat tunsivat paremmin verkkokirjaston palveluja kuin paperilomakkeen vastaajat. Laaja e-kirjakokoelma Ellibs oli parhaiten tunnettu, kyselyn mukaan sen tunsi/tiesi yhteensä sata vastaajaa, kaikista vastaajista lähes 1/3. Seuraavana tulee kirjastot.fi -palvelu, jonka tunsi/tiesi 83 henkeä. Tämän jälkeen tulevat verkkomusiikkipalvelu Naxos Music Library (65 henkeä), pohjoispohjalaista kulttuuriperintöä esittelevä Kirjastovirma (61), tiedonhaun apuna tietokannat Ostrobotnia (Pohjois-Pohjanmaan aluetietokanta) ja Arto-artikkeliviitetietokanta (yhteensä 54), Frank-monihaku (kaikkien kirjastojen kirjojen ja muun aineiston haku, 44) ja kyselyn muut linkit, sivut ja kokoelmat olivat huonosti tunnettuja - vaihdellen tuntijan välillä. Verkkokirjaston palveluista tulisi tiedottaa enemmän ja avata näiden palveluiden sisältöjä asiakkaille. Jos palvelua ei tunneta/tiedetä, niin myöskään ei ole tai tule tarvetta sen käyttämiseen. Paperivastauksiin olikin lisätty kommentteja, joiden mukaan vastaaja ei ollut tiennyt näistä palveluista.

38 38 Verkkokirjaston palveluista tunnettiin seuraavia verkkovast. lkm pap.vast. lkm luokat yht. Ellibs Naxos Music Library Ostrobotnia ja Arto Frank-monihaku Melinda Kirjastot.fi Kirjasampo.fi Makupalat.fi Kirjastovirma Yhteensä Verkkolehtien tunnettuutta kysyttiin seuraavassa kysymyksessä. Ne tosin ovat tarjolla vain osassa Tiekkökirjastoja (Kalajoki, Oulainen ja Ylivieska), joten eivät luonnollisesti ole koko Tiekön alueella tunnettuja. Lisäksi kyselyn laatijalle tuli tämän kysymyksen kohdalle pieni kirjoitusvirhe. PressDisplayn sijasta näissä kirjastoissa on luettavissa epressin tarjonta. Virhe oli korjattu vain Oulaisten kirjaston paperilomakkeessa. Luultavasti tällä virheellä ei ole kuitenkaan suurta merkitystä kyselyn tuloksen kannalta, sillä kirjastoissa luettavat verkkolehdet ovat huonosti tunnettuja. Palvelun tunsi vain 16 % kysymykseen vastanneista, kun selvä enemmistö, 84 % vastaajista ei tuntenut lehtipalvelua lainkaan. Tässä verkkolehtipalvelua tarjoavilla kirjastoilla on selvä ja jatkuva tiedottamisen tarve. Kirjastossa luettavia verkkolehtiä tunnettiin seuraavasti verkkovast. lkm pap.vast. lkm luokat yht. % osuus vast. Kyllä ,12 Ei ,87 Yhteensä ,99 Suomen kirjastojen e-aineiston tunsi noin 1/4 kysymykseen vastanneista (24 %). Sen sijaan näitä e- aineistoja ei tuntenut 3/4 vastaajista (76 %), joten e-aineistojen tunnettuuden lisäämiseksi pitäisi tehdä jotain. Olisi myös hyvä jos kirjastojen kaikki sähköiset palvelut saataisiin jotenkin näkyville kirjastotilaan. Suomen kirjastojen e-aineistojen tunnettuus eli ekirjasto verkkovast. lkm pap.vast. lkm luokat yht. % osuus vast. Kyllä ,4 Ei ,59 Yhteensä ,99 Seuraavaan taulukkoon on tehty yhteenveto asiakkaita kiinnostavien aineistojen ja palveluiden suosituimmuudesta, sen voisi nimetä Tiekön kirjastopalveluiden ranking listaksi. Kyselyn listaan oli koottu 42 erilaista kirjaston tarjoamaa palvelua, eri aineistolajeista kirjaston järjestämiin tapahtumiin ja asiakkaiden omiin aktiviteetteihin/intresseihin saakka. Tämä asiakkaiden antama listaus auttaa kirjastoja suuntaamaan käytettävissä olevia resursseja tarkemmin tulevina vuosina. Verkko- ja paperikyselyssä eniten mainintoja sai oletetusti kirjaston kivijalka eli kaunokirjallisuus, mikä ilahduttaa kirjastolaisia. Seuraavina tulevat aikakauslehdet ja tietokirjallisuus. Yllättävästi sijalla neljä on kirjastojen kaukopalvelu 36 ja viidentenä on myös pienoinen yllätys, elokuvat. Henkilökohtainen palvelu on kirjastojen vahvuus ja se on sijalla kuusi. Asiakkaat arvostavat myös kirjavinkkauksia ja suosituksia, kirjaston tarjoamaa musiikkia, kirjaston järjestämiä tapahtumia ja näyttelyitä. Listalla sijoilta löytyvät seuraavat 36 Mahdollisesti asiakkaat lukevat kaukopalveluun kuuluvaksi myös Tiekkö-alueen seutulainauksen. Se selittäisi kaukopalvelun sijoittumista neljän suosituimman palvelun joukkoon.

39 39 toiminnot: kopiointi, tulostus, skannaus ja laitteiden lataus, sanomalehdet, erilaiset te lat ja kahvilapalvelut. Listalla 15:sta kärkeen mahtuivat myös asiakkaiden toivoma rauhallinen työskentely- / opiskelutila ja äänikirjat. Vähiten mainintoja sai ns. muu-luokka. Luokan hajamaininnat sisälsivät etupäässä aineistotoiveita (enemmän hengellistä kirjallisuutta, sotakirjoja, opiskelukirjoja, tieteellistä kirjallisuutta, lastenkirjat), maininnan kirjaston liiasta melusta ja häiriöstä, verkkopalveluista ja toiveen, että satutunteja olisi iltaisinkin. Se on perusteltu toive, koska mahdollistaisi pienen lapsen vanhemmalle keskittymisen aineiston etsintään ja lainaukseen. Yllättävän vähän mainintoja saivat myös konsolipelit ja konsolipelien pelaaminen, ehkä syynä on se, että vastaajissa oli vähänlaisesti tämän alan harrastajia, nuoria miehiä tai pelaaminen kirjaston tiloissa ei kiinnosta? Myöskään musiikin kuuntelua kirjaston tiloissa ei koettu kyselyssä kovin houkuttelevaksi. Annetut vastaukset kertovat paljon myös kyselyyn vastanneista, keskiverto vastaaja oli työikäinen, vuotias nainen. Mitkä asiat/palvelut kiinnostavat asiakkaita Tiekkö-kirjastossa Toiminnot/ materiaalit Mainintojen määrä yht. 1 Kaunokirjallisuus Aikakauslehdet Tietokirjallisuus Kaukolainapalvelu Elokuvat Henkilökohtainen palvelu 91 7 Kirjavinkkaus ja suositukset 86 8 Musiikki 84 9 Tapahtumat (esim. kirjailijavierailut) Näyttelyt 82 Kopiointi, tulostus, skannaus, laitteiden 11 lataus Sanomalehdet ja 77 Erilaiset te lat (musiikki, elokuva, urheilu, askartelu, ajankoht. aiheet) Kahvilapalvelut (tai automaatti) Rauhallinen työskentely-/ opiskelutila Äänikirjat Itsepalvelu Ilmainen langaton verkkoyhteys (wifi) Lyhytkurssit (ajankoht. aiheet) Ajanvietto Neuvonta- ja tietopalvelu, 43 Sarjakuvat ja 43 Ystävien tapaaminen Digitointi (Vhs-nauhat dvd:lle) 41 Kotipalvelu (niille jotka eivät itse pääse 22 kirjastoon) Kirjaston käytön /tiedonhaun opastus E-kirjat Kielikahvila Satutunnit Käsityöpiiri Luku- ja kirjallisuuspiirit Harrastetila (esim. mus. soitto) Tietokoneiden käyttö Lauta- tai korttipelien pelaaminen 26

40 40 32 Kirjaston ja kirjastopalveluiden esittely 25 Läksyhelppi (läksykerho), lukukerho 33 tms Jokin kerho Kokoustila Musiikin kuuntelu Konsolipelit Konsolipelien pelaaminen 9 39 Muu 8 Seuraavassa selvitettiin mitä muita aineistoja asiakkaat haluaisivat tavallisten aineistojen lisäksi lainata ja kysely antaa kirjastoille osviittaa mahdollisiin tuleviin hankintoihin. Asiakkailla selväksi ykköseksi nousi E- kirjojen lukulaite, mikä se kulloisenkin teknisen kehityksen mukaan onkaan. Tästä seuraavana ryhmänä tulevat sähkönkulutusmittari, kannettava tietokone/ tabletti-tietokone ja erilaiset pelit. Peleistä useat asiakkaat olivat maininneet erityisesti lautapelit (koko perheen), mainintoja saivat myös korttipelit, tietokonepelit, laite- ja konsolipelit (XBOX 360 PS2, PS3). Kannettava tietokone on useassa kirjastossa tarjolla, tosin vain kirjastossa käytettäväksi. Myös pelihuoneita laite- ja konsolipeleineen on mm. Oulaisissa ja Himangalla ja perinteisiä lautapelejä on alueen kaikissa kirjastoissa tarjolla, sekä kirjastossa pelattavaksi, että lainattavaksi. Viidenneksi toivotuin ryhmä oli urheiluvälineet. Näistä toivottiin frisbee golf -välineitä ja frisbeitä, painoja (kahvakuula), golfmailoja, suksia, lumikenkiä, rullaluistimia, potkulautoja ja pyöriä. Urheiluvälineiden lainauksen idea on hyvä, mutta ongelmia tuottaa kirjastojen säilytystilojen puute ja mahdollinen välineiden huolto, ainakin suurempien välineiden kanssa. Ehkä yhteistyössä kolmansien tahojen kanssa tämäntyyppinen toiminta voisi mahdollistua, mikäli se ei vääristä kilpailua. Esim. Kalajoella, kuten muillakin kirjastoilla polkupyörälainauksella/vuokrauksella kesäsesonkina voisi hyvinkin olla kysyntää. Taiteen lainaus sai ilahduttavasti kannatusta, kuten verenpainemittarin tai ompelukoneen lainaus. Porakoneen tarvitsijoita löytyi myös, esim. opiskelijat muuttavat paljon, eikä siinä elämäntilanteessa ole järkeä hankkia omaa konetta. Soittimista toivottiin huilua, kannelta, viulua, yms. Jotain muuta -kohdassa saatiin taas erilaisia aineistotoiveita, kuten hengellisiä cd/dvd -levyjä tai kielten opiskeluvideoita. Asiakkaat toivoivat lainaukseen myös seuraavia laitteita: videoprojektoria, lainattavaa digitointilaitetta, pienoiskasettisointinta, tietokoneen näytön kalibrointilaitetta, hyvinvointianalyysimittaria (Firstbeat), unimittaria (Beddit) ja kosteusmittaria. Kirjastoon ehdotettiin myös terveyspistettä, jossa voisi mitata verenpainetta ja verensokeria. Miksipäs ei, jos yhteistyöhön saadaan sopiva taho. Kirjastot saivat paljon hyviä ehdotuksia, joihin mahdollisuuksien mukaan kannattaa tarttua. Osia listan loppupään tuotteista (pienikokoisia) kirjastot voisivat mahdollisesti hankkia yhdessä ja kuljettaa seutukuljetuksena tarpeen mukaan kirjastosta toiseen. Kirjastot voisivat myös pyytää näitä tuotteita alan yrityksiltä lahjoituksina/ sponsorointina, jotta ne eivät olisi pois pienistä aineistomäärärahoista. Olisi erittäin hyvää asiakaspalvelua ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, että asiakkaat voisivat lainaamalla tutustua erilaisiin laitteisiin ennen hankintaa tai kun asiakkaan tarve on vain vähäinen tai satunnainen. Kirjastollahan lainausjärjestelmä on jo valmiina. Eräs asiakas tosin mainitsi, että kirjat riittävät - ehkä hänelle, mutta ei koko asiakaskunnalle. Tavallisten aineistojen lisäksi Tiekkö-kirjastoista halutaan lainata Ehdotettuja aineistoja Mainintojen määrä yht. 1 E-kirjojen lukulaitteen 64 2 Sähkönkulutusmittarin 48 3 Kannettavan tietokoneen/tabletin 46 4 Pelejä 45 5 Urheiluvälineitä 41 6 Taidetta 32 7 Verenpainemittarin 24 8 Ompelukoneen 20

41 41 9 Cd/mp3-soittimen Porakoneen Soittimen Levysoittimen (vinyylit) ja 15 Muu Leluja Videonauhurin (vhs) C-kasettisoittimen 8 Seuraavassa avoimessa kysymyksessä haluttiin selvittää, että miten kirjastotilan käyttöä tulisi asiakkaiden mielestä kehittää. Ensin on kirjastoittain tyytyväisten kommentit ja sen jälkeen tulee tilatoiveet ja kehittämisehdotukset. Vastaukset oli tärkeää jaotella kirjastoittain, jotta kyselystä saadaan mahdollisimman paljon irti ja suuntaa tuleville, kirjastokohtaisille kehittämistoimille. (Sulkeihin on laitettu kommentit, mitä ei saa julkaista, joten ne tullaan poistamaan lopullisesta versiosta - tulostakaa itsellenne tämä versio, jos haluatte nämä kommentit itsellenne talteen!). Mm. tässä kysymyksessä erityiskiitos kuuluu Matti Sarmelalle kirjastot.fi:stä, että hän sai otettua mm. tästä osasta verkkokyselystä erillisen ajon, jotta kirjastokohtaiset toiveet saatiin esiin aineistosta. Asiakkaiden kommentteja on käsitelty niin vähän kuin mahdollista, mutta selvät oikeinkirjoitusvirheet korjattiin luettavuuden vuoksi. Osa asiakkaista on kommentoinut myös muita Tiekkökirjastoja, kuin missä itse pääasiassa asioi. Nämä kommentit on siirretty ko. kirjaston yhteyteen. Listalla on käytetty / -viivaa tilan säästämiseksi kun samansisältöisiä kommentteja on laitettu samalle riville. Alavieska Alavieskan kirjastossa on ihan hyvät tilat. / Ihan ok nyt. Avonaisempia tiloja, nyt aika ahdasta. Alavieskassa väestösuoja taidenäyttely- ja kahvilatilaksi. Kirjailijavierailut ja kirjanesittelyt sekä kirjavinkkaukset. Ilmainen kirjojen vaihtolaatikko jonne saa tuoda ja viedä mikä kirja kiinnostaa...tämä taitaa olla jo käytössä? (Kirjastossa voisi järjestää monipuolisempia tapahtumia) Kalajoki Ei mitenkään. Kirjastopalvelut on loistavia kaikissa Suomen kirjastoissa joissa olen käynyt. Olen tyytyväinen nykyisellään, ei mitenkään. Uusi kirjastorakennus. Avarammat ja viihtyisämmät tilat. Kalajoella kirjasto lähemmäksi keskustaa. Ajanmukaiset tilat, avarat, valoisat esim. Oulunsalon kirjasto. Kuntalaisten olohuoneeksi. Järjestystä voi vaihtaa ja tehdä selkeämmät ns. opastetut reitit, joista näkee helposti mitä kirjoja on missäkin. Mukavammat lukemisnurkkaukset erikseen esim. nojatuoli/sohva ja lapsille isompi ja mukavammat tilat myös. Enemmän lukunurkkauksia. Rentoja lukunurkkauksia voisi olla enemmän. Ei niinkään isoja oleskelutiloja, vaan muutaman hengen rauhallisia yksilö- tai ryhmätyöskentelytiloja. Enempi istumapaikkoja kirjastoon. Lasten osastoa voisi kehittää, esim. jokin sohvan tapainen olisi kiva ja muutenkin osasto voisi olla isompi ja lapsille sopivampi. Lapsille voisi olla enemmän tilaa ja sohvia, tyynyjä, jne. Pöytiä voisi vähentää hyllyjen välistä, että voi rauhassa etsiä kirjoja. Tietokoneille olisi hyvä lisätä yksityisyyttä, nyt liian keskeisellä paikalla. Harraste-, kokous- ja näyttelytilaa pitäisi olla. Ja tulevaisuudessa itsepalvelulainausta muunakin kuin kirjaston virallisena aukiolo aikana. Kirjastolla on mahtavat olosuhteet harrastustoimien järjestämiseen ja tukemiseen, ihmisten sosiaalisuuden

42 42 kehittämiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Näyttelyt, lapsille pienimuotoista teatteria/satuilua ym. Erilaiset te lat yms. olisivat kiinnostavia. Olisi mukavaa jos kirjasto kehittyisi enemmän siihen suuntaan, että siellä voisi myös viettää aikaa ja tavata ystäviä. Tilojen tulisi olla viihtyisät, ja tietysti olisi mahtavaa jos kirjaston yhteyteen saataisiin kahvila. Voisi olla esim. kahvila kirjaston yhteydessä. Olen aika vanhanaikainen kirjastotilan käyttöön liittyvissä asioissa. En oikein lämpene ajatukselle että kirjastoon kuuluu melu ja äänekäs puhe, joka ilmeisesti on sitä nykyaikaa. Joskus jopa koneilla pelaavat pojat ovat liian äänekkäitä mielestäni. Ylivoimainen enemmistö kirjaston käyttäjistä on edelleen kirjojen lainaajia, mutta kirjasto on muutettu viihdekeskukseksi, jossa on surkea peruskäyttäjän asioida! Peliviihdettä yms. ei pitäisi yhteiskunnan varoilla tukea ollenkaan. Eli lopetetaan koko kirjastolaitos, ja ohjataan rahat tärkeämpään; tuumaa 60 vuotta kirjastoja käyttänyt vakioasiakas. Himanka Ihan ok. / Eipä nykyisellään juuri mitenkään. / Ei välttämättä mitenkään. / Hyvä näin. Laajennus. Painopiste enemmän e-aineistoon ja e-lainoihin. Tiekkö-kirjastoista löytyy varmasti kaunokirjallisuuteen ja muuhun liittyviä kirjoja hyvinkin kattavasti, mutta opiskeluni aikana olen joutunut lähes aina turvautumaan esim. Anders-verkkokirjastoon sen takia, koska sieltä löytyvät opiskeluun tarvittavat lähdeaineistot lähes poikkeuksetta jos esim. OULA:sta tarkistettuna kaikki olisivat jo lainassa. Yritän myös aina etsiä TIEKKÖ-kirjastoista, mutta usein sieltä ei tarvittavaa löydy. Kokkolan yliopistokeskus on sen verran lähellä, että uskoisin myös yllä mainituista kunnista, joissa käytetään TIEKKÖä olevan opiskelijoita ainakin avoimen puolella, että vähintään siellä käytettäviä teoksia olisi hyvä löytyä myös täältä. Iso kiitos kuitenkin Himangan kirjastotäteille aina avuliaasta palvelusta. Kaukolainalla on saatu lainattua jos ei ole löytynyt. Merijärvi Siten miten Merijärven kirjastoa on uusittu. Idea että kaikilla on "oma tila" on mahtava idea!!! Hyvä nykyisinkin! / Hyvä näin. Tulisi olla paikka, jossa rauhassa saisi lukea tai työskennellä tietokoneellaan, ilman että muiden äänet häiritsevät. Tila jossa saisi laittaa oven kiinni. Lisää matematiikkaa, fysiikka, kemiaa ja biologiaa käsitteleviä kirjoja Merijärven kirjaston tietokirjallisuuteen. Nivala Mielestäni Nivalassa on hyvät tilat. Kirjaston ohella rakennuksesta löytyy Tillari galleria, lehtien lukusali ja musiikkiopiston huoneita. Eikö siinä ole tarpeeksi toimintaa yhteen taloon. Toki jos tilaa olisi, niin voisihan siellä olla joku pelihuone tai muu vastaava, mutta jos se on nuorille tarkoitettu, syntyy siitä melua, joten ehkei sittenkään. Se on hyvä näin. / Olen tällä hetkellä tyytyväinen tiloihin. Selvemmän tiedot hyllyjen reunaan mitä kirjoja missäkin on. (vaikka isommalla tekstillä olevat kyltit hyllyjen päälle; samoin kuin ruokakaupassa) :) ettei tarvitsisi koko kirjastoa aina läpi koluta, jos vain jokin tietty aihe mitä haluaa etsiä. Selvemmät kyltit hyllyjen päälle tai aulaan karttapohja, mitä kirjoja on missäkin (samoin kuin ruokakaupassa tuotteiden sijainnit). Jos jokin tietty aihe niin ei tarvitse koko kirjastoa läpi koluta. Hyllyt voisivat olla vähän korkeampia, jotta pitkät ihmiset eivät löisi päätään hyllyn kulmiin. Jonkinlainen liikuteltava tuoli hyllyjen välissä käytettäväksi olisi mukava, kun haluaa tutustua hyllyjen/ kirjo-

43 43 jen sisältöön tarkemmin. Monipuolisempia työskentelytiloja, tietokoneita, paikka missä olla kavereiden kanssa. Sen pitäisi olla kiinnostava ja viihtyisä. Pitäisi olla vaikka nojatuoleja yms. Esim. Seinäjoen kirjasto on aivan upea. Tulisi olla tila, jolla voi vapaasti seurustella ystäviä tavatessa. Tilan, jossa ei tarvitsisi yrittää puhua hiljaa. Ja lasten kanssa liikkuessa tila, jossa voisi syödä pienet omat eväät, olisi hyvä. Sellaista ei kaupungilla ole. Alle 15-vuotiailta pitäisi kieltää energiajuomien juominen kirjastossa. Kirjakahvila. Siellä voisi kokoontua erilaisia kerhoja, luku- ja keskustelupiirejä yms. Varastossa tuntuu olevan paljon aineistoa - eikö se mahtuisi johonkin? Enkä ole huomannut, että tietokannasta näkisi, milloin kirja on varastossa. Oulainen Minulle tämä nykyinen on aivan hyvä! / Ei mitenkään. / Olen olevaan tyytyväinen. Nykyistä kehityssuuntaa voi jatkaa nykyisellään. Kirjasto voisi tehdä enemmän yhteistyötä eri tahojen kanssa, esimerkiksi tarjota tiloja. Tilojen käyttömahdollisuutta voisi mainostaa enemmälti: esim. ystäväporukat voisivat käydä viettämässä pelihetken, kotiäidit/-isät satu-/leikkihetken varatussa tilassa. Nyt käsitykseni on, että pelitilaa käyttävät lähinnä koululaiset koulun jälkeen pelailuun. Ykkösasia on kirjaston peruspalvelun, eli kirjallisuuden palvelun varmistaminen. Omatoimisen hakujärjestelmän kehittäminen ja siitä kouluttaminen. Koululaisten ajanviete, joka ei ole kirjallisuuteen liittyvää, pelit ym., kuuluu muille organisaatioille! Kokous ym. tilojen vuokraus hallitusti organisaatioille, jotka jollakin tavalla edistävät kulttuuria tai sen harrastamista. Yhteistoiminnan lisääminen aineistohankinnassa. Lukunurkkaus rauhallisemmaksi. Olisi kiva jos lasten osastolla olisi pienemmille leikkitila, jossa jotain leluja. Monipuolisemmat näyttelyt. Erilaiset näyttelyt (taide, valokuvat, käsityöt...). Olisi mukava ja helppo käydä samalla vaikka taidenäyttelyssä, kun käy kirjastossa. Sievi Tykkään kirjaston ilmapiiristä sellaisenaan. Viihdyn kirjojen keskellä, enkä osaa vaatia enempää. Kokkolan kirjastossa on plussana kahvittelupaikka. Ensimmäisenä tuli mieleen, että sisääntuloaula on pimeä paikka. Siinä on kyllä tilaa jollekin, mutta mille? Näyttelyitä siinä on joskus. Valoa ja viihtyisyyttä siihen. Esim. olohuone?, kahviautomaatti...jotain valoisaa? Selvät Opasteet mistä löytää haluamiansa kirjoja. Itse en kyllä kovin helposti löydä hyllystä kirjoja. On aika sekavat opasteet... Rauhalliset lukusopet olisivat ihania. Aikuisten romaanien lajittelu genreittäin (fantasia, jännitys, jne) olisi käytännöllistä. Ylivieska Tyytyväinen nykyiseen. / Tila on mielestäni hyvä ja viihtyisä. / Kaikki näyttää hyvältä. Ok (x 2) / Ei oikein mitenkään. Ylivieskan kirjastotila vaikuttaa kovin ahtaalta... Toivoisin, että kirjaston lastentila olisi avarampi. Tätä on tietenkin nykyisessä tilassa vaikea järjestää mutta minusta lasten tila on ahdas. Lisäksi ajatus kirjastokahvilasta olisi ihana. Kirjastossa voisi olla huone tätä varten.

44 44 Isommat lukusalit. Alakertaan kulku on ongelmallinen jos liikuntaesteinen. Rauha lukutilassa, ei saisi kuulua toimihenkilöiden eikä muutkaan äänet. Omia rauhallisia sopukoita sermejä/karsinoita. Enempi lehtiä ja useampia numeroita. Tuoksuton tila. Isompi lukusali, pienempiä pöytiä koska yksi tai kaksi korkeintaan outoa ihmistä istuu samassa pöydässä. Yläkerran ilmanvaihto paremmaksi. Kahvila ja hiljaisuutta korostaa. Käynti lukusaliin liikuntarajoitteiselle etukautta. Esteettömyys. Kahvila, tietoa esim. VR ja Matkahuolto, miten kirjasto auki, hiljaisia soppeja enempi. Lehdet samaan tasoon, ei alakertaan jos kerran osa lehdistä saatavana vain tiskiltä. Alakertaan tietokoneet tms. Ylivieskan kirjaston lehtienlukutilaa voisi kehittää viihtyisämmäksi: nojatuoleja, jalkalamppuja tms. olohuonemaisuutta. Lukusali voisi olla käytössä esim. myös sunnuntaisin ja arkisin silloin kun jo henkilökunta saapuu, käynti onnistuisi takapihan kautta. Lehtilukusali voisi olla auki joka päivä aamusta alkaen. Rauhallinen tila, jossa on tietokoneita opiskelua varten, lapsille kunnolla tilaa lukea kirjoja kirjastossa. Kirjaston tiloissa olisi rauhallista opiskelutilaa, sen tiloissa järjestettäisiin erilaista vapaa-ajan toimintaa, joka olisi maksutonta. Ehkä enemmän rauhallisia paikkoja istua ja lukea kirjastossa, jotta kaikkia mielenkiintoisia kirjoja ei tarvitsisi raahata kotiin asti. Erillinen rauhallinen huone hiljaista opiskelua varten. Oleskelutila, kahvila/automaatti ja sitten erikseen tila hiljaiseen työskentelyyn. Kokoustilojen vuokraus. Toivoisin panostusta nimenomaan kirjoihin ja muuhun kirjaston perinteiseen aineistoon, tapahtumille löytyy paikkoja muualtakin. Kirjatoiveet jossa asiakas voisi toivoa hankittavia kirjoja. Enemmän erilaista lainattavaa. Lisää käännöskirjoja. Seuraavassa avoimessa kysymyksessä kysyttiin, ovatko kirjaston aukioloajat asiakkaille sopivia. Myös nämä saadut toiveet/kommentit on jaoteltu kirjastoittain, jotta kukin kirjasto voi tarvittaessa kehittää / tarkentaa aukioloaikojaan vastaamaan asiakkaiden toiveita ja tarpeita. Lisäksi alle on koottu taulukko, johon on koottu selkeät kyllä/ei -vastaukset. Eniten kyllä-vastauksia sopivista aukioloajoista saivat Kalajoki ja Ylivieska, tosin näissä vastaajamäärätkin olivat suurimmat. Ei-vastauksia tuli vain muutama kappale. Tiekkö-kirjastojen aukioloajat Aukioloajat ovat sopivia Aukioloajat eivät ole sopivat/ eivät aina Alavieska 8 1 Kalajoki 40 Himanka 7 Merijärvi 10 Nivala 17 2 Oulainen 22 1 Sievi 15 Ylivieska 28 2

45 45 Seuraavaan listaan on koottu asiakkaiden antamia toiveita. Alavieskassa toivottiin vähän pidempää aukioloa. Kalajoella maanantain pidemmästä illan aukiolosta pidettiin. Kirjaston aikaisempaa avautumista toivoi usea asiakas, kuten pidempää ilta-aukioloakin. Toiveet olivat samantyyppisiä Himangan kirjastolla. Merijärvellä toivottiin pidempää ilta-aukioloa. Nivalassa aukioloaikakysymys sai paljon kommentteja. Toivottiin, että kirjasto arkisin avautuisi aiemmin, varsinkin perjantaisin ja olisi myös pidempään auki. Myös toivottiin enemmän viikonloppuun aukiolotunteja ja mietittiin keinoja, miten turvattomaksi koetun lehtilukusalin valvontaa voitaisiin hoitaa. Oulaisissa toivottiin pidempiä aukiolo-aikoja, myös viikonloppuisin ja että kirjasto voisi olla kesälauantaisin auki. Sievissä toivottiin myös pidempää aukioloa, sekä aamusta että illasta. Ylivieskassa usea toivoi erityisesti sunnuntain aukioloa, toki myös pidempiä aukiolotunteja toivottiin, aamusta ja illasta. Alavieska Kuukaudessa kirjasto voisi olla esimerkiksi yhden lauantain auki tms. Voisi olla joka arkipäivä vähintään viiteen asti auki. Kirjasto auki joka ilta myös Alavieskassa. Kello Kalajoki Ovat. Jos mahdollista ajat voisi olla melkein samat joka päivä kuten kaupoilla niin muistaa ulkoa mihin asti on auki. Ovat tällä hetkellä, mutta jos kirjasto kehittyisi enemmän ajanvietto- ja tapaamispaikaksi, olisi pidempi iltaaukiolo hyvä. Kyllä, varsinkin maanantaisin on kiva kun kirjasto on auki klo 20 saakka. Olen iltatyössä joten on hyvä että kirjasto on ma pitempään auki. Varsinkin maanantaisin on kiva kun kirjasto on auki klo 20 saakka. Kirjasto voisi arkisin aueta aikaisemmin ainakin Kalajoella, koska yläaste ja lukio ovat samassa ja lukiolaiset varsinkin saattavat tarvita materiaali kirjastosta ja monesti itseäni (?) Kirjasto saisi aueta aikaisemmin. Monesti on ollut tarvetta päästä ennen klo 12 kirjastoon. Kirjastot voisivat aukaista aikaisemmin ovensa. Aikalailla. Joskus joutuu odottaa että kirjasto aukeaa. Kirjasto voisi aueta 1-2 tuntia aikaisemmin. Iltaisin pitemmät aukioloajat, samoin viikonloppuisin. Pitempään illalla pitäisi olla. Saisi olla myöhempään auki illalla. Lauantain aukioloaika voisi olla hieman pitempi, muuten aukioloajat ovat hyvät. Sunnuntaina auki. Juhlapyhien aikaan on turhan monia sulkupäiviä. On, mutta haluaisin että edes yksi ilta viikossa kirjastossa olisi rauhallista ja kohtuullisen hiljaista eli pelikonsolit ja kännykät kiinni. Verkkopalvelut ovat aina auki. Himanka Ei haittaisi vaikka aukiolot olisivat pidemmät! Perjantaina tulisi kirjaston olla auki pitempään. Klo alkaen olisi hyvä. Himangalla kirjasto aukeaa aamuisin melko myöhään. Teen 3-vuorotyötä ja kävisin mieluiten 9 jälkeen aamulla kirjastossa kun teen kirjallisia tehtäviä ennen työpäivän.

46 46 Merijärvi Voisiko kirjasto olla vaikka kerran kuussa auki lauantaisin??? Voisiko satutuokio olla lauantaisin? Kirjasto saisi olla joka ilta kuuteen tai myöhempään auki. Ilta-aukiolot useammin. Nivala Ovat kyllä kiitos. Kutakuinkin. Nivalan kirjaston aukioloajat eivät ohikulkijalle selviä ilman käyntiä ovella. Sivukylällä asuvan ei auta muuta kuin parkkeerata auto ja käydä ovella. Hei. Aukaistaisiin aina samaan aikaan. Aukiolot arkisin 9.30 tai 10, viikonloppuisin auki klo 15. Kirjasto saisi olla lauantaisin auki klo 15, arkisin voisi kirjaston ovet aueta jo 9.30 tai 10. Välillä harmittaa, ettei kirjasto ole aamuisin/varhain aamupäivällä auki, eikä sunnuntaisin. Etenkin sunnuntai aukiolo olisi suotavaa!!!! Kyllä. Joskus saisi aikaisemmin aueta. Pitäisi aueta aiemmin. Nivalan kirjasto perjantaina avautumaan aiemmin! Perjantaisin kirjasto voisi aueta aiemmin ja arkipäivisin olla myöhempään auki. Perjantain aukioloaika aikaisemmaksi. Perjantaisin saisi aueta aikaisemmin. Aukeaa liian myöhään, varsinkin perjantaina. Voisivat olla auki aikaisemmin ja myös sunnuntaisin. Ne ovat liian lyhyet. Kirjasto pitäisi aueta aikaisemmin ja olla pitempään auki. Saisivat olla pidemmät. Viikonloppuna varsinkin. Saisivat olla viikonloppuna pidempään auki. Illalla voisi olla myöhempäänkin auki. Esim. yksi ilta viikossa? Joka ilta saisi olla 20:00 ainakin auki. Kun asioi aamusta aikaisin keskustassa, kirjasto kiinni, Nivalan kirjastossa saisi olla ulko-oven vieressä aukko, johon voisi palauttaa kirjat yms. silloin kun kirjasto kiinni. Muuten aukioloajat ok. Mielestäni kirjasto ei ole semmoinen välttämättömyys johon olisi aina päästävä. Toki monesti perjantaina jos on vapaalla niin harmittaa, ettei kirjasto aukea kuin 14, mutta ei sitä kannata pitää auki, jos ei ole asiakkaita. Kuitenkin verovaroin maksetaan ja koulu sekä terveydenhuolto tarvitsisivat lisää rahaa. Ei ole. Lehtilukusali pitäisi avata viimeistään klo 10 ja kirjaston ovet sulkea klo Henkilökunnan avuksi voidaan kaupungilta tilata lähes rajattomasti pitkäaikaistyöttömiä, jotka voisivat valvoa lehtilukusalin asiakkaita sekä ylläpitää järjestystä lehtilukusalissa jo kaksikin henkilöä voi taata asiakkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden koska Nivalassa johtuen metsärosvoperinteen vaikutuksesta ei muutoinkaan välitetä laeista ja asetuksista tuon taivaallista. Näille lukusalia vartioiville voisi antaa vartijan oikeudet ja virkapukua muistuttavat asusteet ja jopa poliisipampun henkilökohtaisen turvallisuuden takaamiseksi illan myöhäisinä tunteina. Uskoisin että työpörssistä löytyy kaksi henkilöä ko. komennukselle. Silloin kustannukset olisivat 2 x 9 euroa/päivä. Nämä voisi maksattaa kaupungilla, etteivät rahat olisi poissa kulttuuri- ja kirjastotoimen budjetista. Varsinaisen kirjaston aukioloa voisi myös pidentää, joskaan ei yhtä paljon kuin lehtilukusalin. Oulainen Kyllä, mutta pidemmät olisi vielä mukavammat. Kyllä..ehkä sunnuntaisin voisi olla auki. Ovat pääasiassa, joskus olen toivonut pääseväni muunakin päivänä kuin keskiviikkona ennen kirjastoon. Mutta pitkä aukioloaika illasta palvelee työssäkäyviä hirveän (hyvin?). Olisi mukavaa päästä aamupäivästäkin käymään!!!!!!!!!!!!!!! Muuten aivan sopivat, mutta tuo keskiviikkoisin klo 16 kiinnimeno on aika outo. Ovat sopivat, vaikka niitä ilta aikoja ei meinaa aina muistaakaan...

47 47 Saisi olla välillä auki vähän pidempään. Pitäisi olla auki joka päivä virka-aikaan + illalla arkina ja lauantaina alkaen klo 10:00, mieluummin myös sunnuntaina iltapäivällä (12-16). Lauantaina myöhemmin. Ehkä joskus voisi olla sunnuntainakin auki. Silloin olisi aikaa olla kirjastossa kauemminkin. Kesälläkin saisi olla lauantaisin auki. Joskus toivoisi kirjaston olevan kesälläkin auki lauantaina. Eivät ole. Kirjasto voisi avautua joka päivä klo 10. Sievi Monesti aamusta haluaisi käydä, mutta ymmärrän kyllä ettei kirjastokaan voi olla aina auki. Voisi aueta aikaisemmin. Kahdeksan on sopiva sulkemisaika. Kirjaston pitäisi aueta samaan aikaan kuin lehtilukusalin. Perjantaisin voisi olla klo 18 asti auki. Lauantain aukioloaika on melko lyhyt ja juuri lauantaisin kirjastoon parhaiten pääsen. Lauantaisin kiinni, sen sijaan ke ja pe illat auki. Voisihan se pidempäänkin olla. Enemmän pehmeitä istumatiloja, omien eväiden syönti jossakin tilassa sallittua. Ylivieska Kyllä; ihminen sopeutuu kun tietää mitkä aukioloajat ovat. Kyllä - iltaisin voisi mennä aikaisemminkin kiinni, jos jostain on säästettävä. Sunnuntaisin voisi olla auki. Sunnuntai aukiolo? Myös sunnuntaisin muutamaksi tunniksi. Voisi olla myös sunnuntaina auki. Sunnuntai aukioloaika olisi hyvä. Sunnuntaisin voisi olla noin 4 h auki. Ovat. Sunnuntaisin voisi olla edes joskus auki. Sunnuntaisin olisi tietysti hienoa jos olisi muutaman tunnin auki. Sunnuntaisin voisi olla auki ja la pitempään. Joskus su auki ja "lomilla" pitempään. Työssä olevana käytän kirjastoa lähinnä iltaisin ja lauantaisin. Joskus olisi mukavaa, jos kirjastossa voisi käydä lukemassa lehtiä myös sunnuntaisin. Toivoisin, että kirjasto aukeaisi jo kahdeksalta edes jonakin päivänä viikossa. Aamuaukioloja voisi olla enemmän. Aamupäivällä aikaisemmin olisi mukava olla auki. Olen monta kertaa käynyt oven takana. Joskus toivoisi kirjaston aukeavan jo klo 10 aamupäivällä, ja yhtenä iltana, esim. perjantaina (/torstaina) toivoisi sen olevan klo 9 asti auki. Lauantain aukioloaikaa voisi pidentää ja myös sunnuntaille kirjasto auki, esim. 14:00-18:00. Eivät työssäkäyviä ajatellen. Eivät. Aukeaa liian myöhään. Sopiva olisi joka päivä ma, ti, to ja pe klo sekä ke klo Kirjastoauton käynti kerran viikossa on jatkuttava. Lisäksi vastauksissa on ns. mysteerikirjasto, jonka vastaaja ei ollut ilmoittanut mitä kirjastoa arvioi. Hänestä kirjaston aukioloajat eivät ole sopivat. Kirjasto voisi aueta joka päivä jo 11 ja la olisi 11-18, sunnuntainakin voisi olla auki

48 48 Asiakkailta kysyttiin, että miten he haluavat Tiekkö-kirjastojen tiedotusta kehitettävän. Muutama vastaaja oli tyytyväinen kirjastojen tiedotuksen nykytilaan ja kommentoivat asiaa, että passaa nykyinen ja voi mennä pian täydellisyyden yli. Suurella osalla vastaajista oli kuitenkin näkemys ja kehittämisehdotuksia annettavana. Seuraavassa on kooste annetuista vastauksista: Markkinointia enempi ja tapahtumia. Kaikella lailla ja monipuolisesti. Selvästi nykyistä näkyvämmin. Enemmän mainostusta kohderyhmille palveluista. Vaikka mainoksia kauppoihin tai sähköpostin kautta tulevia ilmoituksia. Mielestäni jos kirjastoa käyttää, niin hyvin pelaa tiedotus. Ovella on lappu jos ei ole auki ja kerrottu siihen syy, se riittänee niille, jotka harvemmin käyttävät. Poikkeuksista aukioloissa pitäisi tiedottaa paremmin. Monesti huomaa vasta kirjaston ovella, että kirjasto onkin mennyt jo kiinni (ei aina tajua kaikkia päiviä, jotka muuttavat aukioloaikoja). Tiedotusta esim. sähköpostin kautta rekisteröityneille ja mahdollisuus valita saako sähköpostitiedotteita vai ei. Nyt tulee sähköpostiin muistutus ja tekstiviestinä ilmoitukset ja olette avanneet facebook-sivut, että hyvin olette kehittyneet. Kirjastojen henkilökunnalle erityiskiitos, aina löytyy ratkaisu asiaan kuin asiaan. Opastusta aina uusien asioiden tullessa. Selvä kyltti tiskille, että tästä saa nyt tietoa esim. e-kirjoista. E-kirjojen etsiminen ja saatavuus, yleensä tietoa ja neuvontaa, että osaa hyödyntää. Kirjastossa saa palvelua kysyttäessä ja verkosta löytyy lisää, jos kiinnostaa. Sähköisen järjestelmän kautta tiedotus sekä tietysti kirjastossa. Ainakaan Himangalla kirjastosta ei tiedä mitään, ellei mene kirjastoon katsomaan onko se auki ja mitä siellä kenties tapahtuu. Tiedotusta ja markkinointia! Nettisivujen kautta. Nettisivulla saisi olla enemmän asiaa ja enemmän informaatiota asioista. Voisi olla Ajankohtaista - palsta, jossa kaikki Tiekön ajankohtaiset uutiset tulisivat aina ensin näkyviin, kun aukaisee nettiyhteyden. Monet valittavat että kaupungin sivujen kautta (Kalajoella) kirjaston sivujen tai ylipäätänsä minkään löytäminen on hankalaa. Kotisivulle tietoiskuja. Lisää ajankohtaisia asioita sivustolle. Nettisivuille (tarkoittanee verkkokirjastoa) saisi tulla näkymään uudet painokset. Ei ole muutenkaan kovin helppo löytää haluamaansa kirjaa/kirjoja. Ja muutenkin selventää sivuja. Kaivattiin myös tietoa uusien kirjojen ilmestymisestä. Asiakkaat olivat myös huolissaan niiden tiedonsaannista, jotka eivät käytä nettiä. Enemmän tietoa kirjaston tapahtumista heille, joilla ei ole internettiä. Esim. ilmoituksia lehtiin, ilmoitustauluille kauppoihin tms. Enemmän näkyvyyttä paikallisiin lehtiin kirjastopalveluista ja tapahtumista. Tiedotusta pitäisi lisätä esim. aukioloajoista paikallislehteen. Kirjaston toiminnasta on ehkä harvoin paikallislehdestä tai sitten en ole lukenut tarpeeksi huolella =). En tiedä tuleeko kesä- ja talviaukioloajat lehteen, toivottavasti. Sieltä ne olisi kätevä poimia. Eri digialustat ja myös lehdet on huomioitava. Asiakkaat toivoivat myös perinteisiä paperiesitteitä. Kaikki asiakkaat voisivat saada lomakkeen jossa on infoa Tiekkö-kotisivustosta ja palveluista, jotta voisi kotona rauhassa tutustua. Sähköpostitiedotteita ajankohtaisista aiheista ehdotti hyvin usea vastaaja. Esim. ajankohtaiset tiedotukset sähköisesti palveluun rekisteröityneille. Kuukausittain uutiskirje sähköpostiin olisi hyvä. Siinä voisi olla tapahtumista, kirjauutuuksista ym. uutisia kirjastoista ja omista lainoista ajoissa ennen erääntymistä. Nykyjään kirjasto jää pimentoon ja saa hakemalla hakea tietoa. Sähköpostiin voisi tulla ilmoituksia ajankohtaisista asioista, niille jotka ei ole esim. fb:ssa. Enemmän tietoa esim. e-palveluista ja uutuuskirjoista vaikka sähköpostiin. Poikkeus aukioloajoista voisi tiedottaa paremmin, esimerkiksi sähköpostiin tulevalla ajankohtais-

49 49 ten asioiden uutiskirjeellä. Asiakasta kiinnostavista aihealueista tulevien uutuuskirjojen ja aineistojen tiedottaminen vaikka sähköpostilla, missä olisi lyhyt kuvaus teoksesta. Asiakkaiden mielestä kirjasto voisi näkyä enemmän sosiaalisessa mediassa, sillä se on kätevä tiedotuskanava. Somen kuten Facebookin tiedotusta tulee kehittää ja ottaa se aktiivisesti käyttöön. Facebook-sivuilta olisi hyvä ja helppo seurata tapahtumia ja tiedotuksia, kirjastoilla voisi olla somessa omat sivut ja Tiekkökirjastoilla oma Facebook-ryhmä. Erityismaininnan sai Sievin kirjaston facebook-sivut, jotka ovat lyhyessä ajassa kehittyneet huimasti, myös tiedotuksessa. :) Myös kirjastojen Twitter-näkyvyyttä toivottiin. Lisäksi pari vastaajaa ehdotti, että ihmisiä, jotka eivät käytä kirjastoa, voisi ehkä tavoittaa tapahtumista, joissa kirjastoa ei ole totuttu näkemään ja ehdotettiin lähtöä ulos kirjaston seinien sisältä. Tietoa toivottiin myös kirjaston varausjärjestelmästä ja kaukolainaamisesta. Kyselyssä kartoitettiin myös asiakkaiden kiinnostusta vapaaehtoistyöhön kirjastossa. Vaikka selkeä enemmistö kysymykseen vastaajista (91 %) ei ollut kiinnostunut vapaaehtoistyöstä, niin moni kuitenkin ilmaisi kantansa, että jos tietynlaista toimintaa tai heille mielekästä tekemistä olisi kirjastossa, niin he olisivat kiinnostuneita ja voisivat siihen mahdollisesti osallistua, mutta eivät kuitenkaan toiminnan/tapahtuman vetäjinä. Vapaaehtoistoimintaan on selkeä kiinnostus, mutta rohkeutta kokeilemiseen/sitoutumiseen vielä puuttuu. Ei-vastaajilta tuli kuitenkin hyviä ideoita vapaaehtoistyöhön ja osa oli hyvin tietoinen erilaisista toiminnoista mitä kirjastossa voisi tehdä. Vapaaehtoistyöstä kirjastossa oli kiinnostunut 9 % kysymykseen vastanneista, mutta kaikki eivät ole halunneet antaa yhteystietojaan. Verkkolomakkeessa kehotettiinkin kyllä - vastanneita ottamaan yhteyttä suoraan omaan kirjastoonsa. Tämän kyselyn perusteella vapaaehtoistyöhön on eniten lähtijöitä Ylivieskasta, jossa tosin väestömääräkin on alueen suurin. Seuraavaan on listattu, minkä tyyppinen vapaaehtoistoiminta kullakin paikkakunnalla kiinnostaisi asiakkaita eli kirjastokohtainen kooste kaikista kyllä- ja ei-vastauksista. (Yksityisyydensuojan vuoksi paria tekstikohtaa on muokattu siten, ettei vastaajaa voi tunnistaa tekstistä. Kirjastoille toimitetaan vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden tiedot). Alavieska: Lukupiirit ja läksyhelppi voisi olla ihan hyväksi. Muutaman vuoden päästä pääsen eläkkeelle, niin voisin toimia kirjastomummuna - silloin tällöin. Tarvittaessa vaikka kahvinkeittäjänä. Kalajoki: Kirjastomummina olo. Lukupiiri kiinnostaa, mutta ei pelkkä dekkaripiiri, jollainen Kalajoella on. Harrastustoimintoihin liittyviä ideoita/ tapahtumia/ toimintaa, te toja. Himanka: Lisää lukupiirejä. Olen kiinnostunut dekkaripiiristä, mutta se on Kalajoella. Merijärvi: Haluaisin järjestää kirjaston hyllyjä ja joskus voisin lukea lapsille satuja. Nivala: Satutunnit voisi olla iltapäivällä; jos vanhemmat haluaisivat käydä rauhassa ostoksilla ym., eikä lapsille siksi ajaksi paikkaa, niin satutunti voisi olla myös myöhemmin. Satutunnit myös iltapäivisin. No, siis ihan kivaltahan tuo lapsille lukeminen kuulostaisi, mutta en tässä elämäntilanteessa siihen joudattaisi itseäni. Voisin esim. olla lukemassa satuja lapsille tai lausua runoja yleisölle. Kirjastokahvila? En tiedä toimisiko... Oulainen: Kirjavinkkausta miehille. Miehiä tulisi saada enemmän kirjaston käyttäjiksi. Lukupiirissä oleminen olisi kivaa ja äitiysloman myötä voisi onnistua. Satujen lukeminen aivan pienille voisi myös olla ihan kivaa ja miksei kirjastokummina olo (mummuiässä en vielä ole). Satujen lukeminen lapsille... Kirjastomummut ja - papat olis hyvä juttu! Olen mukana sukututkijoitten piirissä. Satupiirit, pelien yhteinen pelaaminen, harrastepiirit (esim. puutarha). Kielikahvila tms. Voisin lukea satuja lapsille ja olla järjestämässä vaikka runoiltoja. Ei juuri nyt vapaaehtoistoimintaa, ehkä myöhemmin.

50 50 Sievi: Kirjastokoira. Pääsisin ehkä harvoin (asun toisella paikkakunnalla), mutta olisin kiinnostunut mm. satujen lukemisesta. Minulla olisi myös mahdollinen lukukoira. Ylivieska: Kahvila. Satujen lukeminen. Lukupiiri. Satutunnit, esitelmät, kielikahvila. Voisin esitellä kirjoittamaani kirjaa sopivalle kuulijakunnalle (se on tarkoitettu aikuisen ja lapsen yhdessä katseltavaksi). Osallistuisin mielelläni esimerkiksi sanataidekerhotoimintaan. Lukupiiri vanhuksille tai lapsille. Kirjojen lukemista lapsille; ehdottomasti lapset pitää tutustuttaa kirjojen ihanaan maailmaan vaikka vanhemmat eivät jaksaisi/haluaisi lukea heille. Satutunti draaman/teatterin keinoin. Kyllä kiinnostaisi, mutta aika vain ei riitä :-( Lasten satulukuhetket arki-iltoina.. Voisimme ideoida enemmän tekemistä nuorille ja hommata jotenkin lisää mangaa. Satujen lukeminen lapsille. Kirjaston vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet vastaajat Kyllä Ei Alavieska 0 9 Kalajoki 3 53 Himanka 1 10 Merijärvi 1 11 Nivala 1 44 Oulainen 3 25 Sievi 3 15 Ylivieska 9 47 Paikkaa ilmoittamaton 1 15 Kysymykseen vastanneet yht Asiakkailta tiedusteltiin heidän toiveitaan uusien kirjastopalveluiden suhteen. Muutama vastaaja kirjoitti olevansa tyytyväinen nykyisiin palveluihin tai että ei ole tulevien toimintojen suhteen erityistoiveita, mutta jotta kirjastopalveluita voidaan kehittää asiakkaiden toiveiden suuntaan, esitetyt toiveet on koottu seuraavaan kirjastoittain. Toivottavasti kirjastot pystyvät toteuttamaan näistä toiveista mahdollisimman monta. Alavieska Enemmän satutunteja aamupäivisin tai muuta toimintaa pienille 1-5-vuotiaille lapsille. Kalajoki Kahvila ja lehtilukusali samaan. / Kahvilapiste. Taidenäyttelytila vaihtuvin näyttelyin. Jonkinlainen konserttisali. Taidenäyttely sekä käsityönäyttely. Uudet tilat, taidenäyttelyt, lakipalvelut, kimppakyytien välitys, kaupunginjohtajan vastaanotto kuntalaisille ja muidenkin kaupungin viranhaltijoiden vastaanotto. Joku ohjetaulu kirjaston käyttöön ja selkeyttä 'osastoihin', isommat kyltit tms. Nykyään menee epämääräiseen haahuiluun eikä tiedä mitä kaikkea kirjastossa on. Enemmän toimintaa lapsille, myös talviaikaan esim. lauantaisin voisi kokeilla satutunteja tai muuta toimintaa. Leikkituokio jossa samalla saataisiin esiteltyä lapsille vaikkapa kirjojen hahmoja? Näin lapset voisivat innostua kirjoista enemmänkin. Näyttöpäätteet on sijoitettu keskelle kirjastoa, jolloin niiden käyttö (ja paljon melua aiheuttavat käyttäjät) mahdollisimman tehokkaasti omivat koko kirjaston itselleen ja johtajakin on hyvin piiloutunut nurkkahuoneeseen eli siihen ainoaan tilaan, jossa vielä on rauhallista. Ei edes yritä tukea omaa henkilökuntaansa minkäänlaisessa järjestyksenpidossa. Kehtaa vielä julkisesti arvostella meitä kirjojen lukijoita nynnyiksi ja van-

51 51 hanaikaiseksi, kun edes yritämme käyttäytyä fiksusti ja myös muut ihmiset huomioiden. Kalajoen kirjasto rauhallisemmaksi. Kalajoen kirjastosta tullut lastentarha, nuorison metelöintipaikka. Nuorisotilat valvotusti muualle kaupungin toimitiloihin (esim. Alex). Enemmän panostusta/materiaalia eri luokkiin ja uutuudet paremmin nähtäville.. Lainattavia artikkeleita lisää. Himanka Kirjat pääasia. / Kahvitusta ja teemapäiviä. Aineistojen etäkäyttö erityisesti korkeakouluissa käytettävien tenttikirjojen osalta. Merijärvi Kirjastoon laite jolla asiakkaat itse voivat lainata ja palauttaa kirjoja. Nivala Itsepalvelulainaus voisi olla hyvä. / Itsepalvelu. Lainauskone. Lisää äänikirjoja, esim. vastaavia kun Enni Mustonen kirjoittaa. Voisiko tarjolla olla enemmän englanninkielistä kaunokirjallisuutta? Oulainen Aukiolot aamupäivästä lukien. Tiedottamista voisi parantaa. Asiakkaiden omatoimisen aineistohaun kehittämien ml. tukitoiminta kirjaston tiloihin, tietenkin nykyisen kirjaston järjestämän lisäksi. Se ettei suosuituimpia kirjoja tarvitse odottaa niin kauaa, vaan kirjoja olisi enemmän lainattavissa. Lainausvalikoimaa voisi todellakin laajentaa niin että lainata voisi myös erilaisia laitteita. Sievi Se kahvittelupaikka olis kiva Sievissäkin, mutta ymmärrettävästi järjestyy vain isommilla paikkakunnilla. Henkilökohtaista palvelua. Vähän olen käyttänyt kirjastoa tähän asti mutta elämäntilanteeni antaa nyt enemmän aikaa tulevaisuudessa kirjojen lukemiseen, haluaisinkin sellaista palvelua että (?) Ylivieska Kahviautomaatti / naposteltavaa. Musiikin/äänikirjojen kuuntelunurkkaus. Uutuuksia nopeammin esille, useampia kirjoja ettei pitkä jono. Uutuuksien ja varattujen kirjojen laina-aikoja lyhyemmäksi. Toivon uutuuskirjoja mahdollisimman nopeasti lainaukseen ja määrällisesti kirjoja lisää. Lisää kirjoja valikoimiin. Pelejä lainattavaksi. Itseltäni jäi huomaamatta päivät, jolloin esiteltiin uusia sähköisiä palveluita. Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä asiakkailta pyydettiin ideoita - kommentteja ja kehittämisehdotuksia kirjastoilleen/ kirjastoautoilleen. Nämäkin ideat on koottu seuraavaan kirjastoittain ja mikä estää muitakin kirjastoja hyödyntämästä asiakkaiden hyviä ideoita. Osa annetuista kommenteista on tarkoitettu kaikille yhteisesti.

52 52 Alavieska Silloin kun tulee eniten uutuuksia kirjastoon niin voisi vaikka pitää teeiltoja ja esitellä uusia kirjoja esim. loka-marraskuulla. Kalajoki Kiitos hyvästä palvelusta ja rennosta ilmapiiristä, joka kirjastossa sijaitsee. On aina mukava tulla. :-) Keskeisempi ja näkyvämpi sijainti. Esittelyhyllyt ja teemat tosi tärkeitä, että löytyy helposti kiinnostavaa uutta luettavaa. Lainausautomaatti, kahviautomaatti (maksullinen). Lisää lapsia kiinnostavia näyttelyitä. Urheiluvälineitä enemmän lainattavaksi. Erilaisia te toja ja -päiviä. Teemaluentoja ajankohtaisaiheista. Kirjastot someen! Enemmän yleisötilaisuuksia, joista kunnon infot. Sähköinen uutiskirje, jonka voisi halutessaan tilata/perua kirjaston tunnusten asetuksista. Siinä kerrottaisiin kirjaston ajankohtaisista asioista ja tapahtumista tai vaikka vinkattaisiin viikoittain kirjauutuuksista. Voisiko kirjastossa olla myös kirjojenpäällystyspalvelu? Arvelen, että asiakkaita olisi, ainakin koulukirjojen osalta. Nivalan kirjastossa on hyvä dvd-valikoima elokuvia, harmittaa kun en asu siellä enää niin ei voi lainata niitä. Kalajoelle myös elokuvia? Nivalassa on myös kone jolta voi nopeasti hakea kirjan, tarkistaa onko sitä ja saa hyllynumeron jolla etsiä. Sellainen olisi hyvä täälläkin! Himanka Kirjojen kierto tehokkaammaksi. Ahkerimman lainaajan palkitseminen? Merijärvi Merijärvellä on erityisen hyvä kirjasto ja henkilökunta! Uskon, että tämän kaltaiset kyselyt tuovat teille niitä hyviä ideoita. :) Nivala Kirjasto on hyvä näin. Ehkä alakouluille jotain kirjastoinfoa tai muuta kirjastopalvelua useammin. PALAUTUSLAATIKKO Nivalan kirjastolle. En tiedä onko Tiekkö-kirjastoissa semmoista palautusluukkua kirjoille, jos ei ole semmoisen voisi tehdä etuoven kohdalle. Itse en ole semmoisesta kuullut tai nähnyt. Kirjasto saisi olla enemmän auki (aueta aikaisemmin aamulla), vaikka vähemmällä henkilökunnalla. Siellä näyttää olevan aina puolenkymmentä ihmistä töissä yhtä aikaa. Uusi tietokantasysteemi on tosi tympeä käyttää ja uudet ominaisuudet minulle turhia: haluan vain etsiä kirjoja ja uusia lainoja, ja sekin on nykyään hankalampaa. Ei kehitettävää varsinaisesti kirjastolle, mutta näille nettisivuille kylläkin. Kun on omissa tiedoissa ja katselee lainassa olevia kirjoja niin olisi mukava nähdä kuinka monesti ne on vielä uusittavissa. Nettisivut ovat todella hyvät, sähköpostimuistutus eräpäivästä kerrassaan mainiota palvelua! Olen aina saanut Nivalan kirjastosta hyvää ja ystävällistä palvelua, kiitos! Monet nuoret viettää aikaa kirjastossa lukien tai tietokoneella. Koneiden luokse suurella kyltit että hiljaisuus, tai kirjasto työntekijöiden muistuttaa hiljaisuudesta. Kyllä sitä 90-luvulla osattiin kirjastossakin käyttäytyä ja olla hiljaa. Kirjastoautolle enemmän aikaa, jotta kerkeää miettiä ja katsella kirjoja.

53 53 Kiitos kirjastoauton toiminnasta kirjastonväelle Lampoperän pysäkin asiakkailta Aittoperältä! Mikähän saisi nuoret miehet innostumaan lukemisesta? Vauhdikas juttu lukevasta nuoresta/ kirjaston käyttäjästä paikallislehteen.. Oulainen Kiitos! Todella hyvä valikoima uutta ja vanhempaa kaunokirjallisuutta. Oikein yllätyin iloisesti, kun muutin Oulaisiin ja tutustuin kirjastoon. Koska oman kirjaston kokoelmat ovat tietyiltä osin vajaita, joudun lainaamaan paljon muista Tiekkökirjastoista; 2 euron maksu tuntuu aika suurelta silloin... Budjetin käyttö kirjaston peruspalveluiden kehittämiseen, jota ovat ilmaispalvelut. Hankinnan ohjaaminen tasapuolisesti eri ikä-, ammatti- ja sosiaaliryhmille. Isommat määrärahat kirjojen hankintaan. Ainut pyyntö että nettisivut olisi yksinkertaisemmat.. jos etsii jotain kirjaa ja laittaa hakuun Oulaisten kirjaston niin kirjan kohdalla lukee saatavilla mutta sitten parin klikkauksen jälkeen selviääkin että kirja on lainassa. Tiedottamista voisi parantaa. Kirjastoauto oli todella suosittu silloin, kun se vielä Oulaisissa kulki. Sieltä omat lapsenikin oppivat lainaamaan jo ennen koulun alkamista. Vanhuksille se oli tärkeä jutustelu (?) Sievi Kyllähän se kirjastomummu/vaari - idea on hyvä, jotta vanhemmat saavat rauhassa etsiä lukemista sillä aikaa. Kirjastoauto on mainio! Ylivieska Ylivieskassa on hyvä asiakaspalvelu ja kiitos siitä. Toivottavasti myös työntekijöistä pidetään huolta. Haluan antaa kommentin, että minusta on ihanaa, kun kirjastossa saa asioida ihmisten kanssa eikä lainaus ja palautus ole automaattihommia niin kuin monissa kirjastoissa nykyään on. Värejä kirjastoon. Kirjojen palautusluukku olisi erittäin tärkeä! Pitemmät aukioloajat ja jokapäiväiseksi ainakin lehtilukusali. Sunnuntaille aukioloajat. Informaatikon työ näkyvämmäksi esim. lehtiartikkelin avulla. Lastenosasto kaipaisi kipeästi uudistusta. Käymme nykyisin mm. Alavieskan kirjastossa, sillä siellä on hyvät valikoimat lastenkirjoja ja vielä uusiakin. Kun vastaatte asiakkaan lähettämään sähköpostiin, viestin voisi kirjoittaa heti alkuun eikä asiakkaan viestin perään. Joskus on hankala löytää vastausta, kun joutuu selaamaan. Ylivieskan kirjasto tuottaa aina saman pettymyksen. Epäsiistit kirjat, ei hyllyssä tavaraa vaikka kone näyttää toisin! Pienille todella huonosti ja mielenkiinnottomasti kirjat esillä ja hyvin vähäiset dvd:t valikoimat. Suhtautuminen kirjojen siisteyden ylläpitämiseen yms?? Paljon vanhoja kirjoja! Voisiko kirjastoon lahjoittaa omia tarpeettomaksi käyneitä, uudehkoja dvd-elokuvia, kirjoja? Enempi toimintaa luentoja, kirjailija esittelijöitä esim. paikallisia kirjoittajia. runopiiriä tms. lehdistäkin voisi olla päätoimittajia vierailulla. ilmaisia varauksia edes joskus vrt. (?) Kirjastosta voisi kertoa vanhuksille ja koululaisille enempi. Kärkkäiselle sivukirjasto. Enemmän kappalemääriä uutuuksiin. Toivon, että kirjasto voi tilata mahdollisimman paljon uutuuskirjoja.

54 54 Lisää mangaa kirjastoon!! Kirjastoautolle: kirjailijavierailuja, äänestäminen. Asiakaskyselyn anti pähkinänkuoressa ja kirjastoittain Asiakaskyselyn perusteella kirjastojen tarjoamiin sähköisiin palveluihin tarvitaan enemmän tiedotusta, näkyvyyttä ja käytön ohjausta. E-aineistot pitäisi saada paremmin näkyville kirjastotilaan. Tiekössä voitaisiin yhdessä tuottaa lyhyitä videoita, opastavia tutoriaaleja kirjaston e-aineiston käytön opetuksen tueksi ja laittaa ne YouTubeen. Kirjastojen perinteistä lainaustoimintaa voisi laajentaa asiakaskyselyssä esiin nousseiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Kirjastojen palvelutarjonnasta kiinnostavat asiakaskyselyn perusteella eniten kaunokirjallisuus, aikakauslehdet, tietokirjallisuus, kaukolainapalvelu, elokuvat, henkilökohtainen palvelu, vinkkaus ja suositukset, musiikki, tapahtumat ja näyttelyt. Näihin kannattaa suunnata resursseja. Myös muita kuin tavallisia lainattavia aineistoja kannattaa tarjota lainattavaksi. Asiakaskyselyssä toivotuimpia olivat e-kirjojen lukulaite, sähkönkulutusmittari, kannettava tietokone tai tabletti-tietokone, erilaiset pelit ja urheiluvälineet. Kalliita erikoisaineistoja, kuten elokuvat, pelit, kielikurssit, vieraskielinen kirjallisuus, voitaisiin hankkia yhdessä erilaisina teemapaketteina ja kierrättää eri Tiekkö-kirjastoissa. Kirjastotiloihin asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä, tosin useassa paikkaa toivottiin uusia ja toimivia kirjastotiloja. Asiakkaiden erilaiset tarpeet asettavat kirjastotilalle uudenlaisia vaatimuksia, kun toiset toivovat hiljaisuutta ja perinteiden vaalimista ja toiset tapahtumia ja tekemistä. Suurimmalle osalle kirjastojen aukioloajat olivat sopivat, mutta pidempääkin aukioloa toivottiin. Sitä kuitenkin rajoittaa rajalliset henkilöstöresurssit, mahdollisesti lainausautomaatit pidentävät aukioloaikoja tulevaisuudessa, kun/jos niitä kirjastoihin saadaan. Asiakkaalla on silloin mahdollisuus valita itselleen sopiva asiointi- ja palvelutapa. Tiedotuksen nykytilaan oltiin aika tyytyväisiä, mutta vinkkejä tiedotuksen parantamisen saatiin, toivottiin mm. sähköistä uutiskirjettä ja some näkyvyyden parantamista. Vapaaehtoistoimintaan kirjastossa asiakkailla on kiinnostusta, mutta rohkeutta kokeilemiseen/sitoutumiseen vielä puuttuu. Uusiin kirjastopalveluihin saatiin paikkakunnittain monenlaisia toiveita, eniten toivottiin määrällisesti enemmän uutuusaineistoa ja niille nopeaa kiertoa. Asiakkaat antoivat myös kirjastokohtaisia kehittämisehdotuksia. Yhteinen toive kaikille Tiekkö-kirjastoille tuli seutulainauksen kehittämiseksi niin, että lainausmaksuja saataisiin pienemmiksi. Kirjastot löysivät asiakaskyselystä useita kohtia omien kirjastopalveluidensa konkreettiseen kehittämiseen. Alavieska sai kyselystä vahvistusta sille, että kirjastolta toivotaan muutakin kuin aineiston hankintaa ja lainauspalveluja. Kuluvan vuoden aikana on jo tehty erilaisia tapahtumakokeiluja, joita voidaan jatkaa tai kehitellään uusia taas syksyllä, jos on henkilöstöresurssia. Kalajoen kirjastojen tiedotusta ja opastusta parannetaan: kirjastoille on mm. perustettu omat Facebooksivut, ja kaupungin www-sivustoa ollaan uudistamassa. Kalajoen kirjastossa on myös menossa Uuden kirjaston konsepti hanke, jossa suunnitellaan tulevaisuuden kirjastopalveluita, ja tässä yhteydessä hyödynnetään asiakaskyselystä tulleet palautteet. Nivalan osalta voitaisiin aluksi parantaa asiakkaiden toiveiden mukaisesti kirjastosalin opastusta, tehdä aineiston pohjakartta ja lisätä hyllyjen väliin liikuteltavia tuoleja, että asiakas voi istuskella aineistoa hakiessaan. Lisäksi mietitään keinoja parantaa tiedottamista asiakkaille. Oulainen lupaa ottaa vakavasti kaikki kommentit, myös muihin kirjastoihin kohdennetut. - Tiedotusta paleluista ja kirjastonkäytön mahdollisuuksista tehostetaan. Tapahtumatiedotusta varhaistetaan. - Harkitsemme erilaisten laitteiden lainausta (esim. toivottu sähkönkulutusmittari tai ompelukone). Oulaisissa urheiluvälineitä saadaan lainaan vapaa-aikatoimesta. - Oulaisten kirjastoon tulee lainausautomaatti 2016 ja sen toivotaan mahdollistavan aukioloaikojen laajen-

55 55 nuksen. Yllättävää asiakaskyselyssä oli yleinen tyytyväisyys aukioaikoihin, vaikka toivottiin toki myös ympäri kellon aukioloa. Sievissä palautetta otetaan mielellään vastaan ja kyselyssä ilmi tulleita asioita tullaan mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan. Hyllyjärjestyksen selkiyttäminen on jo työn alla, ja tulevaisuudessa pohditaan resurssien puitteissa muiden asiakkaiden toiveiden käytännön toteuttamista. Ylivieskassa tultiin siihen tulokseen, että Ylivieskan kirjastossa tullaan panostamaan yhä enemmän uutuskirjojen nopeampaan saatavuuteen ja lasten kirjojen hankintaan. Myös kansallinen kirjastokysely (Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013) 37 on hyödyllinen työkalu ja sitä kannattaa hyödyntää jatkossa entistä aktiivisemmin. Sama kysely järjestetään säännöllisin, kolmen vuoden väliajoin (2008, 2010, 2013). Se tarjoaa hyvät mahdollisuudet asiakastyytyväisyyden seurantaan ja muutoksiin kansallisesti ja paikallisesti. Viimeisimmän kyselyn mukaan yleisten kirjastojen vastaajista 92 % kävi kirjastossa vähintään kerran kuukaudessa. Kirjasto asiointi- ja oppimisympäristönä keskiarvoissa tärkeimmäksi nousevat kirjaston keskeinen sijainti ja sähköisen asioinnin toimivuus. Jaetulle toiselle sijalle tulevat kirjaston sopivat aukioloajat ja että kirjaston verkkosivuilta löytyy helposti etsitty asia. Sähköiset palvelut ovat merkittävässä asemassa. Sen sijaan kirjaston tarjoamien tietokoneiden merkitys on hieman vähentynyt. Kirjaston tarjoamien painettujen aineistojen (kirjat ja lehdet) vastaaminen asiakkaan tarpeisiin oli myös edellisten vuosien tapaan, erittäin tärkeää. 38 Tulevaisuuden tavoitteet ja toteutus Organisaatiota kehittävät ja yhteistä tahtotilaa luovat yhteiset tavoitteet. Yhteisen tulevaisuudenkuvan rakentamiseen tarvitaan yhdessä pohtimista ja tekemistä, keskustelua ja asiakkaiden ja kumppanien kuuntelemista. Organisaatioiden tulee sitoutua tavoitteiden toteuttamiseen, ohjata itse kehitystä ja keskittää huomio olennaisimpaan. Tavoitteiden tulee olla yksiselitteisiä, haastaviakin mutta kuitenkin realistisia toteuttaa. Toimenpiteiden tulee olla konkreettisia, selkeitä ja niiden toteuttamiseksi tarvitaan toimenpideohjelma. KISKO-hankkeen kyselyssä kirjastojohtajille vuoden 2014 lopussa Oulun eteläisen kirjastotoiminnan painopistealueiksi toivottiin seuraavia: asiakaslähtöisyys, keskittyminen osaamiseen ja asiantuntijuuteen, korkea laatu, palveluverkoston kehittäminen (kuljetusreitistö), verkkokirjastopalveluiden kehittäminen (sisällöntuotanto, osaamisen jakaminen), seuraavan kirjastojärjestelmän ennakointi, työryhmät (esim. vinkkaus), koulutus ja virkistystoiminta ja ennakkoluulottoman ja rajat ylittävän yhteistyön jatkaminen. Ideoita uusiksi yhteistyöhankkeiksi olivat: avoimen lähdekoodin Koha-järjestelmään siirtyminen, opetussuunnitelmayhteistyö, opetuksen kehittäminen, kuljetusreitit, asiakaskysely- ja arviointiyhteistyö, kiertävä kirjavinkkari ja enemmän asiakkaille näkyviä hankkeita (esim. Genret kehiin, kohderyhmäajattelua). Oulun Eteläisen kirjastojen uudessa strategiassa 39 yhteisiä arvoja ovat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ennakkoluulottomuus, tiedonsaannin vapaus, yhteisöllisyys, luotettavuus, avoimuus ja kestävä kehitys. Strategisia tavoitteita on viisi: asiakaspalvelun kehittäminen (kuunnellaan asiakkaiden tarpeita ja toiveita), lukutaidon tason nostaminen (lukeminen elämäntavaksi kaikille ikäluokille), kirjastopalvelujen näkyvyyden lisääminen (aletaan arvostaa omaa työtämme ja kerrotaan siitä), kirjastoammatillinen kehittäminen (kirjastotyönteki- 37 Kysely löytyy kansalliskirjaston sivuilta, osoitteesta: 38 Esim. Niemelä Anna (2013), s Oulun Eteläisen kirjastostrategia

56 56 jöiden ammatillista osaamista ylläpidetään ja kehitetään sekä henkilökunnan työssä jaksamista tuetaan) ja Oulun Eteläisen alueen kirjastojen verkkopalvelujen yhtenäistäminen. (lähde - lisää) Tiekön toiminnassa tunnusomaista ovat olleet yhteiset projektit ja niissä onnistuminen. Tästä kertovat mm. hankkeet "Kirja kantaa, tarina tukee" , alueellinen lasten ja nuorten kirjastonhoitaja , Kirja kantaa -lukudiplomi (päivitetty 2014), Maahanmuuttajat Tiekön asiakkaina ( ). Lisäksi mukana on oltu ns. tietoyhteiskuntahankkeissa: KirjastoVirma, KirjastoVirma2 ja Ostrobotnia. Omia hankkeita ovat olleet Seniorinet-portaali (2001 -), Kirja kantaa -sivut (1999 -). On ollut myös hankkeita, joiden toteuttamisessa on ollut ongelmia, mutta niistä on opittu. Miksi ei siis jatkettaisi hyväksi havaittuja yhteisiä toimintamuotoja? Osassa yksittäisten kirjastojen pienissä kehittämishankkeissa tehdään väistämättä päällekkäistyötä ja siten tuhlataan resursseja, mikä ei taloudellisesti tiukkenevina aikoina ole järkevää. Vaikuttavuutta ja näkyvyyttä saataisiin enemmän yhteisten, vähän isompien hankkeiden kautta. Vireään projektitoimintaan kannustaa myös se, että sitä kautta voidaan saada lisää resursseja ja erityisasiantuntemusta toiminnan kehittämiseen. Todennäköisesti kuntien taloudelliset resurssit vähenevät, mikäli laskusuhdanne jatkuu. AVIen kirjastojen hankemäärärahat säilyvät kuitenkin toistaiseksi ennallaan. Vaatimatonkin summa voi toimia starttirahana. Uuden strategian painopisteet Tiekkö-kirjastostrategia koostuu neljästä toimintaa ohjaavasta painopistealueesta: ensimmäiseen kohtaan on koottu erilaisia lukemiseen ja lukemisen edistämiseen liittyviä teemoja, toiseen kohtaan yhteisöllisyyteen, kohtaamiseen ja kirjaston näkyvyyteen liittyviä teemoja, kolmanteen palveluiden kehittämiseen ja paikallisuuteen liittyviä teemoja ja neljänteen henkilökunnan kehittäminen ja jaksaminen. 1. Kirjallisuuden harrastus ja lukeminen nousuun Lukemisen edistäminen on kirjastojen perustehtävä. Kirjallisuus ja lukeminen on keskeinen osa kirjastojen toimintaa ja tavoitteita. Tiekkö-kirjastojen tavoitteena on lukemisen arvon vahvistaminen. Kirjastot mahdollistavat kirjallisuuden laaja-alaisen harrastuksen. Kirjastoilla on tärkeä rooli lukemisen edistäjänä. Kirjasto tarjoaa sisältöjä kaikille, mutta erityispainopisteessä ovat lapset ja nuoret sekä seniorit ja erityisryhmät. Kokoelmien tulee olla hyvin hoidetut ja niiden sisältöjä tulee avata. Kirjastot panostavat elektronisiin aineistoihin. Kokoelmia markkinoidaan monin eri keinoin: kirjastoissa on otettava käyttöön uudet esitys- ja viestintäteknologiat. Tavoitteena on niiden sekä kirjastojen verkkopalvelujen käytön opastus ja asiakkaiden mediataitojen tukeminen. Tiekkö-kirjastot järjestävät yhteisiä projekteja lukemisen edistämiseksi sekä alueen kirjallisen kulttuurin tukemiseksi ja markkinoimiseksi. Lukutaidon edistäminen ja lukemiskulttuurin synnyttäminen tarkoittaa konkreettisesti eri ryhmille seuraavaa: lapsille luettavan tarjoaminen, tutustuttaminen kirjoihin, eri tekstilajeihin ja erityisesti pitkiin teksteihin; nuorten lukutaidon monipuolistaminen; aikuisille luettavan tarjoaminen ja tutustuttaminen nuorten mediamaailmaan; ikäihmisille verkkolukutaitoa ja käyttäjäkoulutusta; maahanmuuttajille omakielistä aineistoa ja tukea kotimaisten kielten opiskelulle. Mediakasvatus on aloitettava jo lapsuudessa: käytännössä se on mediaympäristön huomioimista, näkemisen ja kuulemisen opettelua ja oman esityksen tuottamista. Mediataitojen oppimateriaalia löytyy paljon verkosta. Koko Tiekkö hyötyy kirjastohenkilöstön erityisosaamisesta ja asiantuntijuudesta. Se näkyy esimer-

57 57 kiksi verkkokirjaston päivityksessä ja sisällöntuotannossa. Tiekkö hyödyntää maakunnallisia ja valtakunnallisia sisällöntuotanto- ja digitointiprojekteja. Lukuinnon herättäminen ja lukemaan motivoiminen on merkittävä osa lasten- ja nuortenkirjastotyötä. Kirjasto auttaa perheitä tukemaan lasten lukuharrastusta huomioimalla perheiden tarpeet. Varhainen lukeminen lapselle edistää merkittävästi lukutaitoa jo ennen kuin lapsi itse osaa lukea. Lukemisen perusta rakennetaan päiväkoti- ja alakoulu-iässä. Tätä työtä tehdään perinteisesti yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa. Kirjastojen on kerrottava kouluille erilaisista aineistoista, korostettava kokoelman monipuolisuutta ja soveltumista opetuksen tueksi. Nuoriin pitää panostaa. Kirjaston tehtävänä on omalta osaltaan nuorten kasvun, hyvinvoinnin, osallisuuden ja elämänhallinnan edistäminen. Tarvitaan enemmän nuorilta nuorille -tyyppisen toiminnan kehittämistä. Tiekön kokoelmayhteistyön jatkaminen ja kehittäminen. Tiekkö-kirjastot tarjoavat asiakkaidensa käyttöön ajantasaiset, omaa kuntaa laajemmat kokoelmat. Kirjastojen kokoelmat mielletään osaksi seudullista kokoelmaa: kaikki kirjastot osallistuvat kokoelmien kehittämiseen hankkivina kumppaneina ja hoitavat osuutensa aineiston välityksestä ja varastoinnista Tiekössä. Seutulainauksen kehittämistä jatketaan. Kokoelmayhteistyössä pitää panostaa kokoelmien sisältöjen avaamiseen ja esittelyyn, sillä suositellut kirjat kiertävät hyvin. Kirjastojen perinteistä lainaustoimintaa voisi laajentaa asiakaskyselyssä esiin nousseiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Kirjastojen palvelutarjonnasta kiinnostavat asiakaskyselyn perusteella eniten kaunokirjallisuus, aikakauslehdet, tietokirjallisuus, kaukolainapalvelu, elokuvat, henkilökohtainen palvelu, vinkkaus ja suositukset, musiikki, tapahtumat ja näyttelyt. Näihin kannattaa suunnata resursseja. Myös muita kuin tavallisia lainattavia aineistoja kannattaa tarjota lainattavaksi. Asiakaskyselyssä toivotuimpia olivat e-kirjojen lukulaite, sähkönkulutusmittari, kannettava tietokone tai tabletti-tietokone, erilaiset pelit ja urheiluvälineet. Kalliita erikoisaineistoja, kuten elokuvat, pelit, kielikurssit, vieraskielinen kirjallisuus, voitaisiin hankkia yhdessä erilaisina teemapaketteina ja kierrättää eri Tiekkö-kirjastoissa. Yhteisiä kokoelmahankkeita voisi olla esimerkiksi AV-aineiston varastointi- ja poistoperiaatteet, sillä pieniä kokoelmia uhkaa sisällöllinen pirstoutuminen. Tarvitaan Tiekkö-kirjastojen välistä erikoistumista ja musiikkikokoelmien kehittämistä. Internetin välityksellä ei saa kaikkea musiikkia. Musiikki on muutakin kuin äänitteitä pakattuna mahdollisimman nopeasti ladattavaan muotoon. Musiikin merkitys ihmisille ei ole vähenemässä, mutta äänentoistollisesti laadukkaiden julkaisujen saatavuus on epävarmaa. Kirjastot takaavat laadukkaan musiikin ja elokuvien saatavuuden. Kirjastoilla on tärkeä tehtävä digitaalisen kuilun tasoittamisessa, ja laadukkaan audiovisuaalisen kulttuurin saavutettavuudessa. Kirjastot takaavat monipuolisesti kulttuurin eri osa-alueiden saatavuuden ihmisille heidän asuinpaikastaan ja varallisuudestaan riippumatta. Kirjastojen kotiseutukokoelmat vahvuudeksi. Kirjastojen kotiseutukokoelmat tulisi tuoda paremmin esille. Yhteinen hanke voisi olla myös Tiekön vanhojen kirjakokoelmien evaluointi ja paikallisesti merkittävien vanhojen aineistojen digitointi. Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa sisältävä Digi.kirjastot.fi tarjoaa julkaisualustan ja tukea kirjastojen tekemälle digitoinnille. Kirjastot tuottavat kotiseutukokoelmistaan näyttelyjä, esitteitä ja artikkeleita myös digitaalisina julkaisuina. Kirjastot panostavat Tiekkö-tietokannan aineistokuvailun informatiivisuuteen. Kirjastojärjestelmään tulisi liittää kotiseutukokoelmien teosten kansikuvat. Kotiseutukokoelmat vahvistavat paikallistuntemusta. Ikääntyneiden ja erityisryhmien palvelut. Oletettavissa olevan eliniän pidetessä ikääntyneiden elämäntapa, ajankäyttö ja rooli yhteiskunnassa muuttuu. Ikääntyneiden toimintakyvyn odotetaan parantuvan. Hyvän

58 58 elämän toteutumisessa suurimmat haasteet ovat yksinäisyys, mielekkään tekemisen puute, turvallisuus ja sosiaalisten suhteiden ylläpito. Kirjasto voi tukea hyvää vanhuutta ja erityspalvelutarpeita monin tavoin: kehittämällä kotipalvelutoimintaa, huolehtimalla vanhusväestön tietoyhteiskuntavalmiuksista, kehittämällä esimerkiksi Ruotsin ja Norjan mallin mukaan lukuasiamiestoimintaa sekä tarjoamalla mielekkäitä vapaaehtoistyömahdollisuuksia ja erilaista kirjastoon liittyvää ohjelmaa. Virtuaaliset ja vuorovaikutteiset kirjastopalvelut. Kirjaston tehtävänä on kansalaisten tasavertaisen kulttuurin ja tiedon lähteille pääsyn tukeminen. Kirjastot ymmärtävät sosiaalisten medioiden ja muunlaisen verkko-osaamisen merkityksen ja tärkeyden asiakkaille. Kirjasto opastaa kirjastopalvelujen käyttöön antamalla tiedonhaun ja sähköisten palvelujen opetusta. Kirjastojen kansallisen käyttäjäkyselyn (2013) mukaan yleisten kirjastojen verkkoaineistojen merkitys on keskimääräiselle asiakkaalle vielä vähäinen. Samansuuntainen tulos tuli myös Tiekön asiakaskyselystä keväällä 2015, sillä verkkoaineistot olivat huonosti tunnettuja (16-24 %). E-aineistot pitäisi saada kirjastoissa paremmin esille ja niistä tulisi tiedottaa enemmän: kun sisällöistä ei tiedetä tarpeeksi, niin niitä ei osata käyttää tai kaivata. Kirjastoissa pitäisi järjestää enemmän opastustilaisuuksia kirjaston e-aineistojen käytöstä. Tiekkö-asiakasliittymän käytettävyyden parantaminen on tärkeää myös mobiililaitteissa. Tiekössä voitaisiin yhdessä tuottaa opastavia videoita kirjaston e-aineiston käytön opetuksen tueksi ja laittaa ne YouTubeen. E-aineisto pitäisi myös tehdä kirjastossa paremmin näkyväksi. 2. Tavataan kirjastossa Kirjasto rakentaa ja tukee yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa sekä oman alueensa hyvinvointia ja menestystä. Kirjasto edustaa hektisessä yhteiskunnassa jatkuvuutta, luotettavuutta, pitkäjänteisyyttä, yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kirjasto on yhtä aikaa yleinen tila ja kulttuuri-, sivistys- ja hyvinvointipalvelu. Maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla ei ole enää juuri yhteisiä tiloja, saati iltaisin auki olevaa tilaa, jossa voi oleskella ja viettää aikaa. Toisaalta kirjasto tarjoaa ainoita hiljaisia tiloja, joita tarvitaan keskittymiseen, opiskeluun ja työskentelyyn. Kirjastossa palvelujen käyttäjä voi toteuttaa itseään ja hyödyntää sisältöjä mielensä mukaan. Monipuolinen, esteettömästi saavutettava kokoelma on osa ns. kolmatta tilaa, joka sijaitsee kodin, työn ja koulun tai opiskelun ulkopuolella. Kirjaston palveluita ja kolmatta tilaa on osattava markkinoida. Viihtyisät tilat äänivyöhykkeineen ovat tärkeitä. Ahtaat ja huonosti muunneltavat tilat osassa Tiekkökirjastoja on selvä heikkous. Tiekkö-kirjastojen näkyvyyttä parannetaan toimivalla aktiivisesti myös kirjaston ulkopuolella. Yhteistyötä tehdään kolmannen, neljännen ja yksityisen sektorin kanssa. Kirjasto menee mukaan paikallisiin tapahtumiin ja vierailee eri kohteissa tavoitellen uusia asiakasryhmiä. Asiakkaita kannustetaan mukaan kirjaston vapaaehtoistyöhön ja toiminnan kehittämiseen. Näin kirjaston kynnys madaltuu ja kirjastot saavat paremman käsityksen erilaisten asiakkaiden tarpeista. Tiekössä vaihtelevat käytänteet ovat edelleen heikkoutena. Käytäntöjen yhtenäistämistä jatketaan ja yhteistyötä tiivistetään yhteisen asiakaskunnan puolesta. Yhteistyöllä ja yhteisillä projekteilla tuotetaan parempia palveluja. Hankkeilla saadaan Tiekköön uutta osaamista, ja myös oman talon väkeä tulee osallistaa hankkeisiin, jotta osaaminen kirjastoissa karttuu. Tiekön yhteisiä hankeideoita ja tapahtumia voisivat olla

59 59 esimerkiksi vuonna 2016 vietettävä Tiekkö-yhteistyön 25. juhlavuosi ja vuonna 2017 Suomen 100- vuotisjuhlan kunniaksi identiteetti. 3. Paikalliset palvelukirjastot vastaavat paikallisia tarpeita Tiekkö-kirjastojen arvoina ovat sivistys, tasa-arvo ja demokratia. Kirjasto ylläpitää yhteisönsä henkistä hyvinvointia, tukee elinikäistä oppimista, turvaa vapaan tiedonsaannin ja ehkäisee syrjäytymistä. Peruskirjastopalvelut ovat maksuttomia ja muut palveluhinnat ovat kohtuulliset. Hyvä asiakaspalvelu on kirjastoille ykkösasia. Tähän kuuluu palvelukulttuurin hoito ja ylläpito, sekä asiakaspalautteen keruu ja hyödyntäminen. Taloustutkimuksen tekemän vuoden 2014 Asiakaspalveluyritystutkimuksen mukaan yleiset kirjastot saivat kuluttajilta parhaan arvion, kuten edellisenäkin vuonna. Myös kirjastojen kansallisissa käyttäjäkyselyissä kirjastojen erityiseksi vahvuudeksi nousee asiakaspalvelu. Kehittämisen tulee olla asiakaslähtöistä. Useille asiakkaille kirjastokokemus ratkaisee sen, kannattaako kirjastoa käyttää. Asiakas päättää, käyttääkö hän palvelua (kirjastorakennuksessa tai verkossa) vai korvaako hän kirjaston palvelut muulla tarjonnalla. Kirjaston on siksi tulevaisuudessa ansaittava uudet asiakkaansa. Arkielämässä hyvä laatu on sitä, että palvelu vastaa asiakkaan tarpeita. Palvelulla, joka ei kohtaa kysyntää, ei ole arvoa. Asiakaskeskeisyyden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kirjastolta kykyä ennakoida asiakkaiden tarpeita ja jatkuvasti muuttuvaa ympäristöä. Palvelutapahtuman tason nostamiseksi henkilökunnan asiakaspalvelutaitoihin ja palvelusasenteeseen kiinnitetään huomiota ja sitä kerrataan säännöllisesti. Kirjastossa kaikki saavat yhtä hyvää palvelua. Käyttäjän tulee tuntea olevansa tervetullut. Asiakkaan on nähtävä, kuka häntä palvelee. Henkilöstön on erotuttava ja oltava helposti lähestyttävää. Asiakkaaseen ja hänen tiedontarpeensa täyttämiseen on voitava keskittyä. Asiakkaat arvostavat henkilökohtaista palvelua ja huomaavat, jos heidän eteensä nähdään vaivaa. Asiakkaan tarpeisiin pitää vastata nopeasti ja vasteaika tulee ilmoittaa. Hyvää asiakaspalvelua saanut asiakas levittää myönteistä palautetta ja toimii samalla palvelumarkkinoijana. Kirjastojen pitää miettiä, miten palvelutapahtumassa asiakkaiden yksityisyyttä voidaan paremmin varjella. Voidaanko asiakaspalvelussa käyttää kiireaikoina isommissa kirjastoissa esim. vuoronumeroita? Asiakkaan kokemaan laatuun vaikuttavat myös ulkoiset tekijät. Nämä tekijät jäävät usein päällimmäisenä asiakkaan mieleen, vaikka ne eivät olekaan tärkein asia. Ulkoisiin tekijöihin voidaan lukea esim. asiakaspalvelijoiden ulkoinen olemus, toimitilojen viihtyisyys ja palvelun saavutettavuus. Kirjasto kuuntelee asiakasta. Asiakaspalautteen antaminen tulisi tehdä asiakkaalle mahdollisimman helpoksi, ja saatua palautetta tulee arvostaa. Palautteen antamisväyliä tulee olla useita, joista asiakas voi valita mieluisen. Palautteet käsitellään ja tarvittaessa niiden mukaan toimitaan. Näin toimien palautteista opitaan. Samalla kysytään lupa julkaista myönteistä palautetta kirjaston mainoksissa ja esitteissä. Kirjastoautopalvelun kehittäminen. Vuonna 2014 Lastenkirjainstituutin Onnimanni -palkinnon sai suomalainen kirjastoautotoiminta. Perusteena oli se, että kirjastoautotoiminta pitää huolen siitä, että lapset ja nuoret kaikkialla Suomessa pääsevät kohtaamaan kirjan ja lukemisen ilmaiseksi, mahdollisimman usein ja säännöllisesti. Lukijan ja kirjan saattaminen yhteen on tärkeintä lukemista edistävää työtä. Erityisesti lapsille tulee turvata lyhyt ja turvallinen matka kirjastopalveluiden äärelle. Tulisi tutkia saataisiinko mahdollisella yhteishankkeella lisää resursseja ja ideoita kirjastoautotoiminnan kehittämiseen.

60 60 4. Henkilökunta osaa ja kehittää kirjastoa Työelämän laadun ja innovatiivisuuden kehittäminen on tärkeä osa kirjastopalveluja. Osaava henkilökunta jaksaa ja kehittää kirjastopalveluja. Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan kirjastohenkilöstön tulee osallistua riittävästi suunnitelmalliseen täydennyskoulutukseen, mikä tarkoittaa vähintään 6 koulutuspäivää/ henkilö/ vuosi. Yleisten kirjastojen tilastotietokannan mukaan vuonna 2013 Oulaisten ja Kalajoen kirjastoissa ylitettiin minimitavoite - Oulaisissa päästiin 9,07 ja Kalajoella 6,46 täydennyskoulutuspäivään/henkilötyövuosi. Jotta kirjasto kykenee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, on sen välttämätöntä varmistaa sekä nykyinen että tulevaisuudessa tarvittava asiantuntemus ja osaaminen. Henkilöstön kehittäminen on joko ulkoista täydennys- tai jatkokoulutusta tai sisäistä henkilöstökoulutusta, joka voi olla esimerkiksi kokemuksen hyödyntämistä työparityöskentelynä. Kirjastot jakavat hyviä käytänteitä ja kiinnittävät erityistä huomiota hiljaisen tiedon siirtoon työtoverille ja uusille työntekijöille. Kirjastohenkilöstön eläkepoistumaan tulee varautua. Eläkkeelle siirtyvien osaaminen ja hiljainen tieto pitää saada ajoissa talteen. Eri-ikäisten yhdessä työskentely rikastuttaa kaikkia, ja kiinnostavia tehtäviä pitäisi olla tarjolla kaiken ikäisille. Kun työuria pidennetään, niin ihmisten kunto, jaksaminen ja työmotivaatio ovat avainasemassa. Kirjastoissa tarvitaan osaamistarpeiden säännöllistä kartoitusta ja erilaisia henkilöstön täydennyskoulutushankkeita. Tässä tehdään yhteistyötä muiden Oulun eteläisen kirjastojen kanssa. Minimimiehityksellä tuotetut kirjastopalvelut tarkoittavat sitä, että organisaatioissa ei ole liikkumavaraa ja ne ovat haavoittuvia. Varsinkin Tiekön pienimmät kirjastot ovat tällaisia. Pienissä kirjastoissa työskennellään usein yksin, ja siitä syystä on vaikea päästä täydennyskoulutukseen. Henkilöresursseja pitäisi olla riittävästi ja sijaispankille on tarve. Henkilöstökyselyssä ilmeni, että henkilöstön työssä jaksamista auttaisi, että ns. toimistotyöaikaa voisi olla vähän enemmän, jolloin voisi paneutua omiin tehtäviin esim. kokoelmatyöhön ja tulisi tunne, että voi tehdä työnsä hyvin. Omatahtinen työn tekeminen palauttaa. Seudullista henkilöstökiertoa osaamisen jakamiseksi kannattaisi kehittää. Siitä kirjastonjohtajat ovat yksimielisiä, mutta kokevat asian käytännössä vaikeaksi tai hankalaksi toteuttaa. Henkilökunnalla on vapaus kehitellä ja ideoida, ja lupa myös epäonnistua. Hyvä työilmapiiri on kaiken perusta. Se auttaa jaksamaan ja heijastuu myös asiakkaisiin. Työyhteisöihin pitää kehittää keskinäisen kannustamisen ja arvostuksen ilmapiiri. Tunnustusta tulisi voida antaa myös muut henkilökunnan jäsenet kuin johtaja. Palautteenanto on tärkeää päivittäisessä toiminnassa ja se luo pohjaa oppimiselle. Hyvä palaute annetaan suoraan ja se on selkeää ja yksityiskohtaista. Oikea ja osuva palaute rakentaa molemminpuolista luottamusta ja arvostusta. Tiekössä voitaisiin valita vuoden asiakaspalvelija tai vuoden palvelukeksintö. Lopuksi Muutoksen hallinta ja uudistuminen on tulevaisuudessa avainasemassa muuttuvassa toimintaympäristössä. Muutosta ja uudenlaisten palvelujen tuottamista ei voi tapahtua ilman, että jostain aikaisemmasta luovutaan. Kehityksessä pitää pysyä mukana, mutta aina ei tarvitse olla ensimmäinen tai edelläkävijä, siihen pienissä kirjastoissa resurssit ei riitä. Keskusteluun kirjastojen tehtävästä ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa liittyen voi todeta, että Tiekkö-kirjastot haluavat pysyä kehityksessä mukana, kukin omien resurssiensa mukaan. Modernit organisaatiot tarvitsevat selkeän päämäärän, jota kohti kulkea muuttuvissa oloissa.

61 61 Perustehtävä, toimiminen kirjastona ja kirjasto-osaaminen, halutaan hoitaa hyvin ja tässä ajassa pysyen. Kirjastotyön keskiössä ovat jatkossakin kirjat ja kirjallisuus eri muodoissaan, lukemisen edistäminen ja sivistys. Tärkeää on kansalaisvalmiuksien edistäminen (mediataidot), hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukeminen. Tärkeää on myös taata paikalliset, maksuttomat kirjastopalvelut kaikille. Kirjastojen kehittäminen on kirjastojen omissa käsissä. Kehitykseen ei tule vain mukautua, vaan pyrkiä vaikuttamaan siihen ja tehdä omaa tulevaisuutta aktiivisesti. Tulevaisuus tehdään nykyhetken päätöksillä ja valinnoilla, joilla pidetään kirjasto elävänä ja tarpeellisena. Tulevaisuuden haasteisiin on vastattava niiden luonteesta riippumatta. Tavoitteena on että uusi strategia siirretään käytäntöä ohjaavaksi arkitoiminnaksi ja seudullinen kirjastoyhteistyö kehittyy ja syventyy entuudestaan. Kirjasto ei ole koskaan valmis. Tiekkö-kirjastostrategian toteutumista seuraa ja arvioi Tiekkö-johtoryhmä. Tiekön johtoryhmän syksyn kokouksissa suunnitellaan toimenpiteiden tarkemmat aikataulut, avustusten hakemiseksi ja toteuttamiseksi. Tiekkö-kirjastojen visio 2020 Tiekkö-kirjastot ovat laadukkaita tiedon ja kulttuurin keskuksia ja kuvastavat paikkakuntansa erityislaatua. Asiakkaita palvellaan ammattitaitoisesti ja tasavertaisesti. Tiekkö-kirjastot ovat alueensa aktiivisia kehittäjiä ja haluttuja yhteistyökumppaneita. «Ole itse se muutos, minkä haluat maailmassa nähdä» Mahatma Gandhi

62 62 Lähteet Ainali Eila (2012). Pieni kirjasto murroksessa. Avain. BTJ Finland Oy, Helsinki. Almgren Päivi & Jokitalo Päivi (2010). Kirjasto 2011: vaikutteita maailmalta. Avain Kustantaja BTJ Finland Oy, Helsinki. Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta Aluehallintovirastojen suorittama toimialansa peruspalvelujen arviointi. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, maaliskuu Tekijät Pohjois- Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelujen arviointiryhmä, kehittämispäällikkö Olli Aulaskari. Pohjois- Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 14/2014. Saatavilla osoitteesta: Antinoja Virve (2001). Tiekkö-kulttuuri: Tutkimus Kalajokilaakson 6 kunnankirjaston ja 3 oppilaitoskirjaston yhteishankkeen organisaatiokulttuurista ja sen tiedostamisesta. Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu, tutkimusraportteja (Informaatiotutkimuksen pro gradu - tutkielma Oulu 2000). Heinonen Sirkka & Ruotsalainen Juho & Kurki Sofi (2012). Luova tulevaisuustila ja tulevaisuuden osaamisen ennakointi. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Tutu ejulkaisuja 4/2012. Saatavilla osoitteesta: Hietanen Mervi (2014). Monilukutaitoa kirjastosta. Lukemisen taidot ja tasot - ymmärtäväksi lukijaksi kirjaston avulla. Raportti Tampereen kaupunkikirjastosta lukutaidon tukijana. Saatavilla osoitteesta Huttunen Jussi (2003). Vihkisormus, kirjastokortti ja pitkä ikä. Artikkeli lehdessä Duadecim 2003; 119: Hyyppä Markku T. (2005). Me-hengen mahti. Esseekokoelma. Jyväskylä, PS-kustannus. Hyyppä Markku T. (2013). Kulttuuri pidentää ikää. Porvoo, Kustannus Oy Duodecim. Hänninen Piia (2007). Tiekkö-kirjastostrategian arviointi. Opinnäytetyö Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma, Oulun seudun ammattikorkeakoulu. IFLA Trend Report: (englanniksi) IFLAn trendiraportti: http//suomenkirjastoseura.fi/julkaisut/ (suomeksi) Julkunen Pertti (2015). Huippubrändi yhteisessä olohuoneessa. Artikkeli Kaltio 1/2015, s Juntunen Arja & Saarti Jarmo (2012). Kirjaston johtaminen. Käytännön opas laadukkaaseen kirjastonhoitoon. BTJ Finland Oy, Helsinki. Juntunen Arja & Saarti Jarmo (2014). Ulos kirjastosta. Kirjastojen markkinointiviestintä. BTJ Finland Oy, Helsinki. Kainulainen Anna (2013). Yleisten kirjastojen neuvoston strategian toteutuminen. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Saatavilla osoitteesta: Kekki Kirsti (2006). Maaseudun kirjasto monipalvelukeskuksena. Saatavilla osoitteesta:

63 63 Kekki Kirsti (2013). Menestystarina nimeltä kirjasto: näin sen koin. Toim. Päivi Jokitalo. BTJ Finland Oy, Helsinki. Kirjasto 2012: asiakkaan asialla (2011). Toim. Päivi Almgren & Päivi Jokitalo. BTJ Finland Oy, Helsinki. Kirjastolaki /904. Saatavilla osoitteesta Kirjastoseura ottaa kantaa vapaaehtoistyöhön. Tiedote Saatavilla osoitteesta: Kirjastostrategia Tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikka. Opetusministeriön julkaisuja 2003:1. Saatavilla osoitteesta: Kirjastotyön eettiset periaatteet. Kirjastoalan etiikkatyöryhmä: Suomen kirjastoseura, Suomen tieteellinen kirjastoseura ja Finlands svenska biblioteksförening. Julkaistu 2011, saatavilla osoitteesta: Kiuas Sini (2012). Kirjallisuuden projektit kirjastossa. BTJ Finland Oy, Helsinki. Komminaho Liisa (2013). Kirjaston markkinointi: Markkinointisuunnitelma Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjastolle. Opinnäytetyö. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Saatavilla osoitteesta: Kuntien avainluvut. Kunnat aakkosittain, Tilastokeskus. Saatavilla osoitteessa (viitattu 12/2014 ja 01/2015) Lovio Maisa & Tiihonen Vuokko (2005). Kirjaston asiakaspalvelu. BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki Lovio Maisa (2009). Tiekkö-kirjastoyhteistyön syventämisen vaihtoehdot (s ). Teoksessa Kunta ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Paras -uudistuksessa. Toim. Kerkko Huhtanen. Suomen kuntaliitto 2009, Helsinki Mediakasvatus yleisissä kirjastoissa: suosituksia ja suuntaviivoja (2014). Kirjoittaneet Mika Mustikkamäki, Anne Heinonen ja Perttu Rasi. Julkaisija Suomen kirjastoseura. Saatavilla osoitteesta: % pdf Niemelä Anna (2013). Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely Raportti tärkeimmistä tuloksista. Saatavilla osoitteesta: Files/liitetiedosto2/Sektori_Yleiset_kirjastot.pdf Oulun Eteläisen kirjastostrategia (2015). (Muut tiedot?) Seitajärvi Sari OPM: Kirjastopolitiikka OPM:n julkaisuja 2009:32. Saatavilla osoitteesta: Pääkkönen Hannu & Hanifi Riitta (2011). Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Tilastokeskus. Edita Prima Oy, Helsinki. Saatavilla osoitteesta: tilastokeskus.fi.

64 64 Sosiaalinen kirjasto. Lukemattomien mahdollisuuksien maailma (2015). Toim. Laura Hokkanen. BTJ Finland Oy, Helsinki. Suomalaisten näkemykset kulttuurista Suomen Kulttuurirahasto. Saatavilla osoitteesta: Suomen yleisten kirjastojen tilastot. Osoitteessa (viitattu mm ) Tiekkö-strategia Saatavilla osoitteesta? Tiekkö-kirjastostrategia Saatavilla osoitteesta Tuomimäki Pirjo (2014). Tiekkö-kirjastojen yhteiset varastointi- ja poistoperiaatteet. Tiekkö-kirjastot 10/2014, painamaton lähde. Saatavilla osoitteesta: Vapaaehtoistyö Helsingin kaupunginkirjastossa (luonnoksia, ja ). Saatavilla osoitteesta: Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely Tietoa kyselystä osoitteesta: Yleisten kirjastojen laatusuositus (YKL). Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:20. Saatavilla osoitteessa Yleisten kirjastojen neuvoston strategia , saatavilla osoitteesta: Ylikoski, Tuire (1999). Unohtuiko asiakas? Toinen, uudistettu painos. KY-Palvelu Oy, Helsinki. Vuokko, Pirjo (2004). Nonprofit-organisaatioden markkinointi. WSOY, Porvoo.

65 65 Liite 1 Kysely Tiekkö-kirjastojen kirjastoammatilliselle henkilökunnalle Tiekkö-kirjastoille ollaan valmistelemassa kolmatta strategiaa vuosille Strategian laatimisesta vastaa Tiekön johtoryhmä ja strategiaa kirjoittaa Tiekkö-kirjastojen uusi palvelukulttuuri -hankkeessa kirjastonhoitaja Pirjo Tuomimäki. Kyselyn tavoitteena on arvioida toisen Tiekkö-strategian toteutumista ja miten strategia on käytännössä toiminut. Lisäksi kyselyssä kartoitetaan henkilökunnan toiveita ja kehittämisehdotuksia uuden strategian laatimista varten. Pyydämme teitä vastaamaan kyselyyn mennessä ja palauttamaan vastaukset Nivalan kaupunginkirjastoon Tiekkö-kuljetuksen mukana. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Vastaajien taustatiedot kerätään ja analysoidaan niin, ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa. Vastaajan taustatiedot (alleviivaa tai ympyröi) Palvelusaika kirjastoalalla: 0-5 v, 6-15 v, yli 15 v. Tehtävä: esimies, informaatikko/kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija, muu (mikä?) Työsuhde: vakinainen, määräaikainen Vastaa seuraaviin kysymyksiin omin sanoin. Mikäli tila ei riitä vastaamiseen, niin voit jatkaa kirjoittamista sivun toiselle puolen. Vanhan strategian arviointiin liittyy kohdat 1-5. Viimeisessä osiossa on toiveet tulevaa strategiaa varten. 1. Luku- ja tiedonhakutaitojen edistäminen. Perinteisen lukutaidon edistämisen lisäksi toisessa strategiassa painotettiin informaatiolukutaidon kehittämistä ja lasten kirjastotyön jatkamista. - Miten tavoite näkyi kirjastosi /Tiekön käytännön työssä? - Tehtiinkö asian edistämiseksi riittävästi? - Mitä opittiin? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? - Kuinka tärkeäksi koet tämän tavoitteen edistämisen seuraavassa strategiassa? - Millaisia kehittämis-/parannusehdotuksia sinulla on luku- ja tiedonhakutaitojen opettamisen edistämiseksi? 2. Ajantasaisten kirjastopalvelujen saatavuus. Strategiassa tavoitteena oli tiedon ja palvelujen hyvä saatavuus iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja kirjastopalvelujen saatavuuden turvaaminen (mm. hakeutuva kirjastotyö). - Miten tavoite näkyi kirjastosi /Tiekön käytännön työssä? Tehtiinkö asian edistämiseksi riittävästi? - Mitä opittiin? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? - Kuinka tärkeäksi koet kirjastopalvelujen saatavuuden edistämisen seuraavassa strategiassa? - Millaisia kehittämis- tai parannusehdotuksia sinulla on? 3. Henkilöstön koulutus ja jaksaminen: kirjastohenkilöstön pedagogisen, aineiston tuntemuksen ja verkko-osaamisen täydennyskoulutuksen järjestäminen sekä jaksamisen edistäminen. Strategiassa täydennyskoulutukseen aiottiin panostaa ja työhyvinvointia edistää. - Miten tavoite näkyi kirjastosi/tiekön käytännön työssä? - Tehtiinkö koulutuksen ja jaksamisen edistämiseksi riittävästi? - Mitä opittiin? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? - Oletko saanut riittävästi koulutusta asioissa, joita työssäsi tarvitset?

66 66 - Montako koulutuspäivää (kaikki yhteensä) vuodessa saat? - Pääsetkö lähtemään tarvitsemiisi/ haluamiisi koulutuksiin? Jos et ole päässyt, niin tiedätkö siihen syytä. Mitä perusteluita olet saanut? - Kuinka tärkeäksi koet koulutuksen edistämisen ja työhyvinvoinnin lisäämisen seuraavassa strategiassa? - Millaisia kehittämisehdotuksia henkilöstön koulutuksen ja jaksamisen suhteen sinulla on? 4. Tiekön yhteiskäytäntöjen kehittäminen. Yhteistoimintaa ja yhteisistä asioista päättämistä on pidetty Tiekön menestystekijänä. Yhteistyöstä ja käytännöistä kertoo mm. kokoelmayhteistyö, seutulainaus ja yhteinen kirjastojärjestelmä. - Miten Tiekkö-yhteistyö on sujunut käytännön työssä? Entä yhteistyö eri toimipisteiden välillä? - Tiekkö-yhteistyön vahvuuksia ja heikkouksia? - Tehtiinkö yhteiskäytänteiden edistämiseksi riittävästi? - Mitä opittiin? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? - Kokoelmatyön kehittäminen ja seutulainaus. Missä on onnistuttu? - Kuinka niitä tulisi kehittää jatkossa? - Kuinka tärkeänä näet yhteiskäytäntöjen kehittämisen ja yhteistyön tiivistämisen/syventämisen seuraavassa strategiassa? - Millaisia kehittämis- tai parannusehdotuksia sinulla on? 5. Kirjastopalvelujen markkinointi ja imagon kehittäminen. Strategiassa suunniteltiin yhteistä markkinointisuunnitelmaa ja imagon kehittämistä dynaamisemmaksi. Markkinointiin ja tiedotukseen haluttiin enemmän asiakasnäkökulmaa ja luottamushenkilöiden ja päättäjien mielikuvien parantamista kirjastopalvelujen tärkeyden suhteen. - Miten markkinointi ja imagon kehittäminen näkyi kirjastosi käytännön työssä? - Tehtiinkö asian edistämiseksi riittävästi? - Mitä opittiin? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? - Viestitäänkö asiakkaille riittävästi kirjaston palveluista ja tapahtumista? - Otetaanko asiakkailta tulleet ideat, kehittämisehdotukset ja palaute huomioon palveluja kehitettäessä? Käsitelläänkö niitä riittävästi työyhteisössä? - Kuinka tärkeäksi koet markkinoinnin ja imagon kehittämisen edistämisen seuraavassa strategiassa? - Millaisia kehittämis- tai parannusehdotuksia sinulla on? Toiveet ja kehittämisehdotukset uuden strategian laatimista varten - Mikä on viime vuosina lisännyt henkilökunnan työtä? Entä mikä on vähentänyt? - Onko kirjastoilla joitain toimintoja, mistä voisi luopua? Jos jostain voi luopua, niin perustele miksi. - Kuinka palveluita ja asiakasviestintää tulisi kehittää? - Pitäisikö palautteenkäsittelyjärjestelmää kehittää edelleen? - Miten työoloja pitäisi kehittää, että voidaan ennaltaehkäistä fyysisiä ja psyykkisiä kuormitustekijöitä? - Toimiiko Tiekössä tiedotus/viestintä riittävästi tai kunnolla? Jos ei, niin miten parantaisit yhteistä viestintää? - Onko sinulla ideoita uusiksi yhteistyöhankkeiksi tai tapahtumiksi? - Näkyykö kirjastosi paikallisuus / omaleimaisuus / erikoistuminen riittävästi Tiekössä ja alueellasi? Millaisia paikallisia asioita voisi tuoda enemmän (tai näkyvämmin) esille? - Miten lisäisit yhteisöllisyyttä kirjastossasi? - Mihin resursseja pitäisi enemmän kohdentaa?

67 67 - Miten koet mahdollisen vapaaehtoistyön kirjastossa? Onko se mahdollisuus vai uhka - miksi? - Mitkä ovat kirjaston ydintehtäviä lähivuosina? - Tulevatko kirjastopalvelut muuttumaan (tai mihin suuntaa niitä pitäisi muuttaa)? - Miten kirjastopalvelujen laatua voidaan kehittää? (laadulla tarkoitetaan tässä asiakkaan kokemusta) - Mitä tiekköläisyys on tänään? - Entä mitä se voisi olla tulevaisuudessa (visio)? Vapaa sana. Tuleeko vielä jotain muuta mieleen, mitä strategian laatimisessa tulisi ottaa huomioon? Lämmin kiitos vaivannäöstä ja vastauksistasi! Liite 2 Tiekkö-kirjastojen asiakaskysely Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan Tiekkö-kirjastojen asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden kehittämiseen ja uuden strategian laatimiseen. Vastauksesi on meille äärimmäisen tärkeä. Kyselyyn vastaaminen kestää 5-10 minuuttia. Vastaukset käsitellään nimettöminä. Vastaajien kesken arvotaan muistitikkuja. Jos haluat osallistua arvontaan, ole hyvä ja jätä yhteystietosi erillisellä lomakkeella. Yhteystietoja käytetään ainoastaan arvonnassa. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Taustatiedot (alleviivaa tai ympyröi) Sukupuoli nainen mies Ikä alle 15 v v v. yli 65 v. Elämäntilanne koululainen opiskelija työssä työtön kotiäiti /-isä eläkeläinen muu, mikä? Arvioin / käytän pääasiassa seuraavan kirjaston palveluja (alleviivaa tai ympyröi) Alavieska, Kalajoki / Himanka, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Sievi, Ylivieska Arvioin kirjastoa / kirjastoautoa (alleviivaa tai ympyröi) Kuinka usein käyt kirjastossa / kirjastoautossa? päivittäin viikoittain kuukausittain harvemmin en koskaan, miksi? Kuinka usein käytät Tiekkö-kirjastojen verkkopalveluita? päivittäin viikoittain kuukausittain harvemmin en koskaan, miksi? Tiesitkö, että Tiekön verkkokirjastossa on (alleviivaa tai ympyröi tuntemasi palvelut) laaja e-kirjakokoelma Ellibs musiikin kuuntelupalvelu Naxos Music Library tiedonhaun apuna useita tietokantoja kuten Ostrobotnia Arto