Ari Haasio/Seinäjoen ammattikorkeakoulu Selvitys e-kirjalukulaitteiden käytettävyydestä

Transkriptio

1 Ari Haasio/Seinäjoen ammattikorkeakoulu Selvitys e-kirjalukulaitteiden käytettävyydestä Koulun laitteet ja ohjelmistot tehokäyttöön 1

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tutkimuksen tavoitteet ja tausta Testiryhmä ja testauksen suorittaminen Testiryhmän kommentit eri laitteista ipad Samsung Galaxy Bookeen Cybook Sony Reader IQ Pocket Book Opiskelijoiden näkemykset eri lukulaitteiden soveltuvuudesta opetuskäyttöön Ei enää kirjapinkkoja? Opettajat pohtivat lukulaitteiden käyttöä Lukulaitteella nettiin? Sisällöt ja soveltaminen opetuksessa Yhteenveto LÄHTEET Liite

4 1. Tutkimuksen tavoitteet ja tausta Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat testasivat huhti-toukokuussa 2011 neljää eri e-kirjalukulaitetta sekä kahta tablettikonetta Tampereen kaupungin opetusteknologiapalveluiden pyynnöstä. Tavoitteena oli kartoittaa eri laitteiden käytettävyyttä, niiden vahvuuksia ja heikkouksia sekä pohtia miten testatut laitteet soveltuisivat opetuskäyttöön. Testattavaksi oli valittu seuraavat lukulaitteet/tabletit: -- ipad 1 -- Samsung Galaxy -- Bookeen Cybook -- Sony Reader -- IQ Pocket Book Näistä Applen ipad ja Samsungin Galaxy ovat nk. tablettikoneita ja loput taas e-kirjalukulaitteita. Tablettina pidetään vakiintuneen määritelmän mukaan laitetta, joka on 5 11-tuumaisella kosketusnäytöllä, langattomalla verkkoyhteydellä ja video-ominaisuuksilla varustettu kannettava laite, kuten esimerkiksi ipad (Pitkänen 2010). E-kirjalukulaite taas on kehitetty erityisesti e-kirjojen lukemista varten eikä siinä välttämättä ole Internet-selainta yms. tablettimaisia ominaisuuksia. Kairisalon (2010) mukaan e-kirjalukulaite on kannettava laite, jolla voidaan lukea e-kirjoja. Laite voi olla suunniteltu pelkästään lukutarkoitukseen tai sellaiseksi, että se pystyy lisäksi suorittamaan muitakin toimintoja. Näiden laitteiden tärkeimmät edut ovat kannettavuus, luettavuus auringon valossa ja pitkäkestoinen akku. E-kirjan lukulaitteet hyödyntävät näytöissään korkearesoluutioista e-paperiteknologiaa saavuttaakseen mahdollisimman hyvän luettavuuden. Ennen muuta se, että useissa lukulaitteissa ei tosin välttämättä kaikissa käytetään silmäystävälliseksi kehitetty nk. e-paperia, on keskeinen ero normaalilla tietokonenäytöllä varustettuun tablettiin verrattuna. E-kirja taas voidaan määritellä esimerkiksi seuraavasti: E-kirja on elektroninen versio painetusta kirjasta (julkaistu tai joka julkaistaan), joka ladataan lukemista varten kannettaviin laitteisiin, PDA:lle, PC:lle tai kannettavaan tietokoneeseen, joissa lukemiseen käytetään patentoitua e-kirjalukuohjelmaa (Brown 2001). 4

5 Raportissa on käytetty johdonmukaisesti termiä lukulaite riippumatta siitä onko kyseessä verkkoyhteydellä varustettu sormitietokone (esim. ipad) vai puhtaasti koneelle ladattavien kirjojen lukemiseen tarkoitettu laite. Selvityksen toisessa vaiheessa kartoitettiin opettajien suhtautumista lukulaitteisiin ja niiden käyttöön opetustilanteissa. Tätä varten haastateltiin Pirkkalan yläkoulun opettajia ja selvitettiin heidän e-kirjoille ja lukulaitteille asettamiaan odotuksia. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna Haastatteluihin osallistui kuusi henkeä, viisi naista ja yksi mies. Selvityksen tekijä ei erikseen valikoinut haastateltavia henkilöitä vaan koulun rehtori hankki haastateltavat opettajat. Yksityisyyden suojaamiseksi tässä raportissa ei ole tarkemmin mainittu haastateltavien taustatietoja, kuten ikää. Eräissä tapauksissa viitataan oppiaineeseen, mikäli se on haastateltavien antamien esimerkkien valossa perusteltua. kokeillut lukulaitteita, mutta kukaan ei omistanut sellaista. Käytännössä lukulaitekokeilutkin olivat olleet hyvin satunnaisia. Haastattelun yhteydessä ryhmällä oli mahdollisuus lyhyesti tutustua tutkimuksessa mukana olleisiin lukulaitteisiin. Koska ryhmällä ei ollut kokemuksia e-kirjojen käytöstä opetuksessa, tavoitteena olikin ennen muuta kartoittaa toiveita, odotuksia ja asenteita, joita uuteen oppimateriaaliin ja alustaan on. Miten e-kirjaa ajateltiin hyödyntää, mitä heikkouksia tai vaaroja sillä oli ja mitä mahdollisuuksia e-kirja tarjosi opettajalle? Haastateltavat eivät olleet käyttäneet e-kirjoja opetuksessa, joten vastaukset perustuvat heidän etukäteistietämykseensä, asenteisiinsa ja oletuksiinsa. Osa vastaajista oli 5

6 2. Testiryhmä ja testauksen suorittaminen Kutakin konetta oli käytettävissä yksi kappale lukuun ottamatta ipadia, joita oli neljä kappaletta. Testaukseen osallistui kaikkiaan kymmenen kirjasto- ja tietopalvelualan toisen tai kolmannen vuosikurssin opiskelijaa Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Testaajiksi valikoitiin kaikki halukkaat alan opiskelijat. Kukaan heistä ei omistanut tablettikonetta tai e-kirjalukulaitetta. Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden ikähaitari oli vuotta. Naisia osallistuneista oli yhdeksän kappaletta ja miehiä yksi. Muutama opiskelija oli messuilla kokeillut lukulaitteen käyttöä, mutta he eivät edes osanneet nimetä mitä lukulaitteita he olivat pidelleet käsissään. Kaikki kuitenkin kokivat e-kirjat kiinnostaviksi jo pelkästään tulevan ammattinsa takia ja suhtautuivat niihin myönteisesti. Vaikka opiskelijoilla ei ollut kokemusta lukulaitteiden käytöstä, kaikki olivat kuitenkin lukeneet esimerkiksi e-kirjoja opintoihinsa liittyen korkeakoulukirjastossa tai muualla tietokoneen näytöltä. Opiskelijat jaettiin tutkimusta varten kolmeen 3-4 hengen ryhmään. Kaikkiaan selvityksen tekemiseen osallistui 10 opiskelijaa. Kukin heistä sai muutamaksi päiväksi käyttöönsä jokaisen tutkittavana olleen lukulaitteen/ tabletin. Opiskelijat täyttivät kustakin lukulaitteesta puolistrukturoidun lomakkeen (liite 1), jossa he analysoivat kunkin lukulaitteen ominaisuuksia. Testauksen päätteeksi opiskelijat osallistuivat yliopettaja Ari Haasion vetämään ryhmähaastatteluun toukokuun lopulla. Tässä raportissa on esitetty opiskelijoiden näkemykset eri lukulaitteista ja niiden käytettävyydestä, ominaisuuksista ja soveltuvuudesta opetuskäyttöön. Kukin lukulaite on käsitelty omana kokonaisuutenaan ja luvussa 4 on yhteenveto, jossa vertaillaan eri laitteiden ominaisuuksia kootusti opiskelijoiden näkemyksiin perustuen sekä tehdään johtopäätöksiä niiden soveltuvuudesta oppilaitoskäyttöön. Koska tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden määrä oli verraten pieni, ei tämän käyttäjäpalautteen perusteella ole mahdollista tehdä tilastollisia yleistyksiä. Pikemminkin kyse on suuntaa antavista näkemyksistä ja haastatteluissa esiin tulleista ajatuksista. Kunkin laitteen saamat keskiarvot eri ominaisuuksista on kuitenkin 6

7 esitelty tässä raportissa. Kysymysten (esim. käytettävyys, navigointi jne.) toimivuutta on arvioitu asteikolla 1-5 (1=heikko, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä, 5=erinomainen). 7

8 3. Testiryhmän kommentit eri laitteista 3.1 ipad 1 Testiryhmän käytössä oli Apple ipadin ensimmäinen markkinoille tullut versio. Tämän jälkeen markkinoille on tullut uudempi ipad, joka kuitenkin on pääpiirteissään edeltäjänsä kaltainen eräitä kokoon yms. liittyviä ominaisuuksia lukuun ottamatta. Testattavana olleet ipadit oli varustettu WiFi- ja 3G-yhteydellä. Laitteet olivat 64 Gt:n ipadejä, joiden näyttö on 9,7 tuuman suuruinen. IPad sai voimakasta kritiikkiä Flashtuen puuttumisesta. Tämä hankaloitti monia toimintoja ja esimerkiksi tiedonhaut Helsingin ja ympäristökuntien yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta eivät tämän takia olleet mahdollisia. Kokonaispisteissä ipad pärjäsi parhaiten ja nousi näin testiryhmän suosikiksi hieman Samsung Galaxya paremmalla pistemäärällä. Laitteen hienostuneisuus keräsi paljon mainintoja: ipad käynnistyy nopeasti, on melko äänetön, sen akku on kestävä eikä kone kuumene yhtä nopeasti kuin monet muut vastaavat laitteet. Monia vastaajia viehätti ipadin monipuolisuus: laitteella on mahdollista kirjoittaa, lukea e-kirjoja, surffata netissä, pelata Kosketusnäytön toimivuutta pidettiin myös erittäin hyvänä. Ennen muuta opetuskäytön kannalta useampikin vastaaja mainitsi sen vahvuudeksi monipuolisuuden: Ei tarvitsisi poistua luokasta erilliseen tietokoneluokkaan, vaan tieto olisi nopeasti edessä (mahdollisesti samassa laitteessa missä oppikirjakin on). Verrattuna kirjaan lukulaite olisi nopeam- 8

9 pi tiedonhaussa ja siihen saisi helposti merkattua kohtia kirjasta, esimerkiksi läksysivut. Oppimisen kannalta vahvuuksina mainittiin ennen muuta ladattavien ohjelmistojen runsaus, mikä mahdollistaa esimerkiksi matematiikan tehtävät ja kielten opiskelun, äänikirjat yms. Kirjan lukemista ipadilla pidettiin miellyttävänä, koska aukeama mahtui näytölle ja sivut kääntyvät oikeaa kirjaa simuloiden. Tämä ominaisuus tuntuukin miellyttävän käyttäjiä laitteesta riippumatta. Myös fontin suurentaminen/pienentäminen sormin oli testiryhmän mielestä hyvä ja helppokäyttöinen ominaisuus. Navigointi tuntui osasta testiryhmämme jäseniä aluksi vaikealta, mutta kun Applen logiikkaan pääsi sisälle, miellytti se monia. Osa vastaajista moitti ipadin kokoa; laite koettiin liian suureksi e-kirjoja lukiessa, sillä paino alkoi rasittaa käsiä. Toisaalta laitteen selkeä näyttö sai osakseen myös runsaasti positiivista palautetta. Myös USB-liitännän ja kameran puute (ipad 2 -laitteessa on kamera) oli seikka, jota kritisoitiin. Laitteen kiintolevy ei näy ipadissa levyasemana myös se koettiin puutteeksi esimerkiksi tiedostonsiirrossa. E-kirjavalikoiman suhteen kritiikkiä sai ennen muuta Applen politiikka, jonka mukaan teokset on ostettava Applen omasta verkkokaupasta. Myös laitteen manuaali koettiin heikoksi ohjeita ipadin käyttöön ei juuri ollut sen paketissa. Siinä missä monet muut testatut laitteet korvaavat perinteisen kirjan, voi ipadin ajatella korvaavan kirjan lisäksi monissa tapauksissa myös tietokoneen. Pelkäksi lukulaitteeksi sitä sen sijaan pidettiin turhan hienona: En kuitenkaan näe tätä pelkkänä lukulaitteena vaan mahdollisena tietokoneen korvikkeena. Ehkä hieman yksinkertaisemmat laitteet riittäisivät lukemiseen ja yksinkertaisten tehtävien tekemiseen. 9

10 Yhteenveto testiryhmän ipadin eri ominaisuuksille antamista pisteistä (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen): LAITTEEN ULKOISET OMINAISUUDET ulkonäkö 4,2 paino 3,4 koko 3,3 yleisvaikutelma 4,0 LAITTEEN KÄYTETTÄVYYS navigointi 3,8 näppäimistö 3,7 käytön helppous 3,7 muistiinpanojen tekeminen 3,3 kirjanmerkit 3,7 henkilökohtaiset asetukset 3,8 laitteen ohjeet 3,0 LUETTAVUUS näytön koko 4,1 kontrasti / tekstin luettavuus taustasta 4,3 tekstin fonttikoko ja sen säätömahdollisuudet 4,5 sivun kääntäminen 4,3 MUUTA akun kesto 3,8 formaattien monipuolisuus 3,7 verkkoyhteydet 4,1 muut lisäominaisuudet 3,8 Taulukko 1. Testiryhmän arvio ipad 1:stä Taulukko 1. Testiryhmän arvio ipad 1:stä 3.2 Samsung Galaxy 3.2 Samsung Galaxy Toinen vertailussa mukana ollut tablettikone oli Samsungin Galaxy Tab, joka on varustettu Android-käyttöjärjestelmällä, 3,2 megapikselin kameralla ja WiFi- sekä 3G-yhteydellä. Laitteen näyttö oli 10,1 tuumaa. Samsung Galaxy Tabin hintaa pidettiin liian korkeana. Eräskin testiryhmän jäsen totesi, että vaikka Galaxy oli sinänsä mukava tablettikone, hän valitsisi tuohon hintaan mieluummin ipadin. Kun Galaxyllä lukee e-kirjaa, kone näyttää perinteiseen tapaan sivun kääntämisen. Tämä ominaisuus sai osakseen runsaasti myönteistä palautetta. Eräänkin vastaajan mukaan tuntui siltä kuin olisi lukenut oikeaa kirjaa. Galaxyä pidettiin kuitenkin liian isona e-kirjojen lukemiseen. Laite erottui kuitenkin selkeästi edukseen ja kilpaili testissä tasapäisesti ipadin kanssa ykkössijasta. Kaksi testaajaa piti Galaxyä jopa ipadia miellyttävämpänä tablettina. Erityisen paljon kiitosta Galaxy sai formaattien monipuolisuudesta. Laitteessa on myös Flash-tuki, Toinen vertailussa mukana ollut tablettikone oli Samsungin Galaxy Tab, joka on varustettu Android käyttöjärjestelmällä, 3,2 megapikselin kameralla ja WiFi sekä 3G yhteydellä. Laitteen näyttö oli 10,1 tuumaa. Samsung Galaxy Tabin hintaa pidettiin liian korkeana. Eräskin testiryhmän jäsen totesi, että vaikka Galaxy oli sinänsä mukava tablettikone, hän valitsisi tuohon hintaan mieluummin ipadin. 10

11 joka puuttuu ipadista. Galaxy toimii tarvittaessa myös puhelimena vaikka kokonsa takia se ei varmaankaan kännykkää korvaakaan. kuin olisi lukenut oikeaa kirjaa. Galaxyä pidettiin kuitenkin liian isona e kirjojen lukemiseen. Laite erottui kuitenkin selkeästi edukseen ja kilpaili testissä tasapäisesti ipadin kanssa ykkössijasta. Kaksi testaajaa piti Galaxyä jopa ipadia miellyttävämpänä tablettina. Erityisen paljon kiitosta Galaxy sai formaattien monipuolisuudesta. Laitteessa on myös Flash tuki, joka puuttuu ipadista. Galaxy toimii Yhteenveto testiryhmän Galaxy Tabille antamista pisteistä (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= tarvittaessa myös puhelimena vaikka kokonsa takia se ei varmaankaan kännykkää korvaakaan. Yhteenveto testiryhmän Galaxy Tabille antamista pisteistä (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= erinomainen): hyvä, 5= erinomainen): LAITTEEN ULKOISET OMINAISUUDET ulkonäkö 3,8 paino 3,3 koko 4,0 yleisvaikutelma 3,8 LAITTEEN KÄYTETTÄVYYS navigointi 3,8 näppäimistö 3,3 käytön helppous 3,4 muistiinpanojen tekeminen 2,9 kirjanmerkit 3,1 henkilökohtaiset asetukset 3,3 laitteen ohjeet 3,3 LUETTAVUUS näytön koko 3,4 kontrasti / tekstin luettavuus taustasta 3,8 tekstin fonttikoko ja sen säätömahdollisuudet 3,4 sivun kääntäminen 3,9 MUUTA akun kesto 3,7 formaattien monipuolisuus 4,2 verkkoyhteydet 4,3 muut lisäominaisuudet 3,8 Taulukko 2. Testiryhmän arvio Galaxy Tabista Taulukko 2. Testiryhmän arvio Galaxy Tabista 3.3. Bookeen Cybook Bookeen Cybook on elektronista paperia hyödyntävä e-kirjan lukulaite, jossa ei ole verkkoyhteyttä eikä muitakaan tableteissa olevia ominaisuuksia, vaan se on tarkoitettu puhtaasti elektronisten kirjojen lukemiseen. Laitteessa on muita pienempi viiden tuuman kokoinen näyttö. Se ei tue mp3-tiedostoja, mutta kuvien katseleminen Bookeenilla on mahdollista. Laite tukee seuraavia e-kirjaformaatteja: epub, PDF, HTML, TXT, FB2, JPEG, PNG, GIF. Muista testatuista laitteista Bookeen poikkeaa edukseen verraten halvan hankintahinnan (199 keväällä 2011) ansiosta. Bookeen sai selkeästi heikoimmat arvosanat testiryhmältä. Yleisvaikutelmaa pidettiin halvanoloisena ja muovisena. Myös kosketusnäytön puute sai osakseen kritiikkiä. Uudempi käyttäjäsukupolvi on tottunut jo puhelimessa kosketusnäyttöön, siksi sen käyttö lukulaitteessakin on mielekästä. Laitteen näyttö koettiin myös useimmissa vastauksissa kooltaan liian pieneksi. Erityisesti laitteen käytettävyys ja toimintojen vähyys olivat kritiikin kohteena. Eräskin ryhmän jäsenistä arvioi Bookeenia näin: 11

12 Kaikista huonoin laite näistä viidestä. Käyttö tökkivää ja kuvat epäselviä. Sivun kääntäminen tuskallisen hidasta ja epäluontevaa, kun on tottunut kosketusnäyttöihin. Lukeminen ei siis ollut mitenkään mukavaa ja helppoa tällä laitteella. Mitään erikoistahan tällä laitteella ei voi tehdä, paitsi lukea ja sitäkin huonosti. En ostaisi, enkä ottaisi ilmaiseksikaan. dokumenttiin, mikä koettiin selkeänä puutteena ennen muuta opiskelukäyttöä silmällä pitäen. Mustavalkoisuus kismitti myös monia: vaikka kuvien laatua pidettiin kohtuullisen hyvänä, värejä kaivattiin. Myös navigointia moitittiin ja eräs vastaaja sanoi Bookeenin olevan turha kapistus. Vaikka Bookeen sai kovaakin kritiikkiä osakseen, myös positiivista palautetta tuli. USB-portti ja muistikorttipaikka saivat osakseen kiitosta ja moni vastaaja kiitti e-mustetta LCD-näyttöä silmäystävällisempänä, joskin taas Bookeenia kritisoitiin myös epäselvästä näytöstä. Jos tarkoituksena on hankkia edullinen, puhtaasti e-kirjojen lukemiseen tarkoitettu laite, on Bookeen harkinnan arvoinen vaihtoehto: Pelkkään lukemiseen loistava ratkaisu kokonsa ja hyvän näytön puolesta. Laitteella ei myöskään ole mahdollista tehdä mitään merkintöjä luettavaan Toisaalta vaikka Bookeenissa viehätti halpa hinta, sen yksipuoliset ominaisuudet arveluttivat ja moni korosti olevansa valmis maksamaan hieman enemmän, mikäli saisi monipuolisemmilla ominaisuuksilla varustetun luku- 12

13 Jos tarkoituksena on hankkia edullinen, puhtaasti e kirjojen luke Bookeen harkinnan arvoinen vaihtoehto: Pelkkään lukemiseen loistava ratkaisu kokonsa ja h Toisaalta vaikka Bookeenissa viehätti halpa hinta, sen yksipuolise moni korosti olevansa valmis maksamaan hieman enemmän, mik ominaisuuksilla varustetun lukulaitteen. Bookeen ei myöskään tu mikä arvelutti paria vastaajaa. laitteen. Bookeen ei myöskään tukenut niin laajalti eri formaatteja, mikä arvelutti paria vastaajaa. Yksinkertaisuus saattaa Bookeenin tapauksessa olla myös etu, kuten eräs vastaaja pohti: Jos lapsista halutaan e-kirjoja lukevia aikuisia tulevaisuudessa, on totuttaminen aloitettava jo esikoulussa ja tähän tämä netitön laite sopii mielestäni hyvin. Yksinkertaisuus saattaa Bookeenin tapauksessa olla myös etu, ku Jos lapsista halutaan e kirjoja lukevia aikuisia tulev aloitettava jo esikoulussa ja tähän tämä netitön lait Yhteenveto testiryhmän Bookeenille antamista pisteistä (1= heikko, 2= Yhteenveto testiryhmän Bookeenille antamista pisteistä (1= heik välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= hyvä, 5= erinomainen): erinomainen): LAITTEEN ULKOISET OMINAISUUDET ulkonäkö 3,4 paino 4,6 koko 3,2 yleisvaikutelma 2,9 LAITTEEN KÄYTETTÄVYYS navigointi 2,3 näppäimistö (ei ole) 1,8 käytön helppous 2,6 muistiinpanojen tekeminen (ei voi) 1,0 kirjanmerkit 1,3 henkilökohtaiset asetukset 1,8 laitteen ohjeet 1,9 LUETTAVUUS näytön koko 2,8 kontrasti / tekstin luettavuus taustasta 3,1 tekstin fonttikoko ja sen säätömahdollisuudet 3,3 sivun kääntäminen 2,8 MUUTA akun kesto 3,4 formaattien monipuolisuus 2,2 verkkoyhteydet (ei ole) 11 1,0 muut lisäominaisuudet 1,1 Taulukko 3. Testiryhmän arvio Bookeenista Taulukko 3. Testiryhmän arvio Bookeenista 3.4. Sony Reader Sonyn yksi selkeimmin esiin nousseista vahvuuksista opiskelukäy muistiinpanoja. Alleviivaustoimintaa ja kynää kiiteltiin myös runs puhtaasti tätä tarkoitusta varten, on Sony tämän ominaisuutensa valinta. 13 Vaikka Sony sai runsaasti positiivista palautetta, sen näyttöä kriti näkymät loivat taustalle epämiellyttäviä varjoja. Myös laitteen aj

14 3.4. Sony Reader Sonyn yksi selkeimmin esiin nousseista vahvuuksista opiskelukäytössä oli mahdollisuus tehdä muistiinpanoja. Alleviivaustoimintaa ja kynää kiiteltiin myös runsaasti. Mikäli laite hankittaisiin puhtaasti tätä tarkoitusta varten, on Sony tämän ominaisuutensa perusteella varteen otettava valinta. Vaikka Sony sai runsaasti positiivista palautetta, sen näyttöä kritisoitiin hitaudesta: vanhat näkymät loivat taustalle epämiellyttäviä varjoja. Myös laitteen ajoittainen tilttaaminen ärsytti. Syytä, mistä tämä johtui, ei saatu selville. Ongelma tuli esiin lähes jokaisen käyttäjän kohdalla ja Sony koettiinkin hyvin epävarmaksi toiminnaltaan. Sonyn piirto-ominaisuudesta pidettiin. Se koettiin myös fyysisiltä ominaisuuksiltaan miellyttäväksi: laite on kevyt, kuitenkin tukevan oloinen ja sopivan kokoinen. Myös äänitiedostojen kuuntelumahdollisuutta (esim. kieltenopetus) pidettiin hyvänä Sonyssä on MP3-soitin. Suurin osa vastaajista piti laitteen näyttöä hyvänä, mikä helpotti lukemista. Opetuskäytössä laitteen pitää lähteä aina ja varmasti käyntiin. Resetin käytön pitää olla poikkeus eikä sääntö. Myös aineistot latautuivat useimpien vastaajien mielestä turhan hitaasti. Haittapuolina testiryhmä mainitsi sen, että akun lataaminen onnistuu vain tietokoneen avulla, ellei hanki lisävarusteita. Laitteessa on mukana sanakirja, mutta puutteena nähtiin suomen kielen puuttuminen ko. sanakirjasta. Sony ei myöskään tue skan- 14

15 deja eikä valikoita saa suomen kielellä. Opetuskäytön kannalta positiivista Sonyssa oli se, että se on sopivan simppeli, eikä liikaa mitään houkutuksia, kuten eräs testiryhmän jäsen totesi. Toisaalta laite ei mahdollista tarpeeksi monipuolista interaktiivisuutta ja netin hyödyntämistä oppimisessa, mikä on sen heikko puoli. Yksi vastaaja nosti Sonyn sopivimmaksi laitteeksi alakoululaisille: Aika yksinkertainen. Se tuntui alussa huonolta, mutta kun ajattelee käyttötarkoitusta, niin juuri tämä saattaisi olla sopivin laite alakoululaisille. Se, että Sonyssa ei ole liikaa ominaisuuksia, on toisaalta heikkous, mutta mahdollistaa laitteen helpon omaksumisen. Kokonaisuutena testaajat pitivät Sonya varteenotettavana lukulaitteena, joka erottui edukseen esimerkiksi Bookeenista muistiinpanomahdollisuuksiensa takia vaikka osa kritisoikin muistiinpanojen tekemistä hankalahkoksi ja tämä näkyy pisteissä. monipuolista interaktiivisuutta ja netin hyödyntämistä oppimise vastaaja nosti Sonyn sopivimmaksi laitteeksi alakoululaisille: Aika yksinkertainen. Se tuntui alussa huonolta, mu käyttötarkoitusta, niin juuri tämä saattaisi olla sop Se, että Sonyssa ei ole liikaa ominaisuuksia, on toisaalta heikkou helpon omaksumisen. Kokonaisuutena testaajat pitivät Sonya va joka erottui edukseen esimerkiksi Bookeenista muistiinpanomah kritisoikin muistiinpanojen tekemistä hankalahkoksi ja tämä näk Yhteenveto testiryhmän Sony Readerille antamista pisteistä (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen): Yhteenveto testiryhmän Sony Readerille antamista pisteistä (1= 4= hyvä, 5= erinomainen): LAITTEEN ULKOISET OMINAISUUDET ulkonäkö 3,4 paino 4,1 koko 3,75 yleisvaikutelma 3,1 LAITTEEN KÄYTETTÄVYYS navigointi 3,1 näppäimistö 3,0 käytön helppous 3,3 muistiinpanojen tekeminen 2,6 kirjanmerkit 2,9 henkilökohtaiset asetukset 2,5 laitteen ohjeet 2,9 LUETTAVUUS näytön koko 3,6 kontrasti / tekstin luettavuus taustasta 3,1 tekstin fonttikoko ja sen säätömahdollisuudet 3,3 sivun kääntäminen 3,3 MUUTA akun kesto 3,6 formaattien monipuolisuus 2,6 verkkoyhteydet ei ole muut lisäominaisuudet 2,4 Taulukko 4. Testiryhmän arvio Sony Readerista Taulukko 4. Testiryhmän arvio Sony Readerista 13 15

16 3.5 IQ Pocket Book Pocket Bookin saamaa palautetta kuvaa hyvin erään testaajan toteamus: Laite oli selkeä ja helppo käyttää. Ei liian multimediahässäkkä, joten uskaltaisin antaa oppilaillekin. Sen soveltumista opetuskäyttöön pidettiin monessa palautteessa parhaana testatuista, koska se käyttää monipuolisesti eri sovelluksia, kuten sanakirjaa ja muistiinpanoja. Myös värillisten muistiinpanojen piirtäminen koettiin hyvänä asiana. Osa vastaajista tosin koki muistiinpanojen tekemisen hankalaksi. Muita IQ Pocket Bookin plussia olivat vastaajien mielestä muistikorttituki, koko, hinta ja musiikinkuuntelumahdollisuus. Laitteen hinta/laatusuhdetta pidettiin yleisesti hyvänä. Puhtaasti lukulaitekäyttöön tarkoitetuista koneista IQ Pocket Book arvioitiin testin parhaaksi. Myös hinta, 173 euroa (Pixmania), viehätti. Vaikka IQ on lukulaite, siinä on myös nettiyhteys, mistä tuli runsaasti positiivista palautetta. Tämä helpottaa esimerkiksi kirjojen lataamista koneelle. Nettiyhteys toimii langattomassa verkossa, mutta mahdollisuutta käyttää verkkoa SIM-kortin kanssa koneessa ei ole. Tämä saikin osakseen kritiikkiä. Se, että osa valikoista oli suomenkielistä, oli vastaajista hyvä. Myös kokoa ja väriä kiiteltiin palautteessa. Sivujen kääntäminen ja kirjanmerkkien teko koettiin helpoksi, mikä edesauttoi laitteen käyttöä lukemisessa. Laitteen näppäimistöä kritisoitiin, sillä virhelyöntejä tapahtui helposti: Nopea, tietokoneenomainen kirjoittaminen oli mahdotonta. IQ Pocket Book painaa 500 grammaa ja moni vastaaja kokikin painon ongelmaksi. Myös laitteen hidasta käynnistymistä kritisoitiin. Yleisesti ottaen IQ Pocket Bookia pidettiin e-kirjalukulaitteista parhaiten koulukäyttöön sopivana, edellyttäen että tarkoituksena on käyttää laitetta ensisijaisesti kirjojen lukemiseen. Peruskäyttö ei vaadi manuaaliin perehtymistä ja sen katsottiin soveltuvan myös tehtävien tekoon. Videontoistoominaisuuksia sen sijaan kritisoitiin, 16

17 vaikka videoiden katsominen laitteella onkin mahdollista. Myöskään verkkoyhteydet eivät toimineet laitteessa toivotusti. vaadi manuaaliin perehtymistä ja sen katsottiin soveltuvan myös ominaisuuksia sen sijaan kritisoitiin, vaikka videoiden katsomine Myöskään verkkoyhteydet eivät toimineet laitteessa toivotusti. Yhteenveto testiryhmän IQ Pocket Bookille antamista pisteistä (1= heikko, 2= 4= välttävä, hyvä, 5= erinomainen): 3= tyydyttävä, 4= tyydyttävä, hyvä, 5= erinomainen): Yhteenveto testiryhmän IQ Pocket Bookille antamista pisteistä (1 LAITTEEN ULKOISET OMINAISUUDET ulkonäkö 4,0 paino 2,9 koko 4,0 yleisvaikutelma 3,8 LAITTEEN KÄYTETTÄVYYS navigointi 3,3 näppäimistö 3,2 käytön helppous 3,6 muistiinpanojen tekeminen 3,1 kirjanmerkit 2,6 henkilökohtaiset asetukset 3,3 laitteen ohjeet 1,8 LUETTAVUUS näytön koko 3,9 kontrasti / tekstin luettavuus taustasta 3,7 tekstin fonttikoko ja sen säätömahdollisuudet 3,7 sivun kääntäminen 3,7 MUUTA akun kesto 3,6 formaattien monipuolisuus 3,3 verkkoyhteydet 2,5 muut lisäominaisuudet 3,4 Taulukko 5. Testiryhmän arvio IQ Pocket Bookista Taulukko 5. Testiryhmän arvio IQ Pocket Bookista 4. Opiskelijoiden näkemykset eri lukulaitteiden so opetuskäyttöön Testattujen lukulaitteiden ja tablettien ominaisuudet poikkeavat muuta jälkimmäiset erottuvat edukseen ensin mainittuihin nähd 15 17

18 4. Opiskelijoiden näkemykset eri lukulaitteiden soveltuvuudesta opetuskäyttöön Testattujen lukulaitteiden ja tablettien ominaisuudet poikkeavat toisistaan melko lailla. Ennen muuta jälkimmäiset erottuvat edukseen ensin mainittuihin nähden monipuolisempien käyttömahdollisuuksiensa ansioista. Suuri periaatteellinen kysymys onkin, haluaako laitteella sekä surffata netissä että lukea e-kirjoja. Jos jälkimmäinen tarkoitus riittää, e-kirjalukulaite on useimmissa edullisemman hankintahintansa takia tuolloin harkinnan arvoinen vaihtoehto. Mutta jos esimerkiksi opetuksessa halutaan integroida tiedonhankintaprosessi lähteiden hyödyntämiseen, lienee järkevintä valita sen kaltainen laite, jonka avulla voi sekä tehdä verkkohakuja että lukea löytyneitä lähteitä. verkkohakuja että lukea löytyneitä lähteitä. Testiryhmää pyydettiin myös antamaan Testiryhmää yleisarvosana pyydettiin kullekin myös antamaan laitteelle. yleisarvosana kullekin laitteelle. Testiryhmän antamien Testiryhmän antamien keskiarvojen keskiarvojen jakauma eri laitteiden välillä oli seuraavanlainen: jakauma eri laitteiden välillä oli seuraavanlainen: yleisarvosana laite ipad 1 4,1 Samsung Galaxy 3,7 IQ Pocket Book 2,9 Sony Reader 2,8 Bookeen Cybook 2,3 Taulukko 6. Testiryhmän yleisarvosanat eri laitteille Taulukko 6. Testiryhmän yleisarvosanat eri laitteille Kummatkin tabletit saavuttivat selkeästi muita korkeamman arvosanan toisaalta taas Bookeen oli testin heikoimpana pidetty laite lähes johdonmukaisesti. ipadin ja Galaxyn välinen ero ei ollut 18 Kummatkin tabletit saavuttivat selkeästi muita korkeamman arvosanan toisaalta taas Bookeen oli testin heikoimpana pidetty laite lähes johdonmukaisesti. ipadin ja Galaxyn välinen ero ei ollut suuri ja siihen vaikuttivat osin myös mieltymykset ja mielikuvat esimerkiksi eräs opiskelija totesi haastattelussa dissaavansa ipadia, koska ei pidä Applen tuote- ja ohjelmistopolitiikasta. Myös Flash-tuen puuttuminen käyttömahdollisuuksiensa ansioista. Suuri periaatteellinen ipadista verotti kysymys joissain onkin, haluaako tapauksissa laitteella sekä surffata netissä että lukea e kirjoja. Jos jälkimmäinen pisteitä; tarkoitus Samsungistahan riittää, e kirjalukulaite tämä ominaisuus löytyy. on useimmissa edullisemman hankintahintansa takia tuolloin harkinnan arvoinen vaihtoehto. Mutta jos esimerkiksi opetuksessa halutaan integroida tiedonhankintaprosessi lähteiden hyödyntämiseen, lienee järkevintä valita sen kaltainen laite, jonka avulla voi sekä tehdä

19 Sonyn ja IQ Pocket Bookin välillä ei lopullisissa pisteissä ollut merkittäviä eroja. Sonyn testikappale oikkuili jonkin verran käynnistettäessä ja tämä pudotti muutamalla käyttäjällä Sonyn saamaa kokonaispistemäärää. LAITE ipad Samsung Galaxy IQ Pocket Book Sony Reader Bookeen Cybook LAITTEEN ULKOISET OMINAISUUDET ulkonäkö 4,2 3,8 4,0 3,4 3,4 paino 3,4 3,3 2,9 4,1 4,6 koko 3,3 4,0 4,0 3,75 3,2 yleisvaikutelma 4,0 3,8 3,8 3,1 2,9 LAITTEEN KÄYTETTÄVYYS navigointi 3,8 3,8 3,3 3,1 2,3 näppäimistö 3,7 3,3 3,2 3,0 1,8 käytön helppous 3,7 3,4 3,6 3,3 2,6 muistiinpanojen tekeminen 3,3 2,9 3,1 2,6 1,0 kirjanmerkit 3,7 3,1 2,6 2,9 1,3 henkilökohtaiset asetukset 3,8 3,3 3,3 2,5 1,8 laitteen ohjeet 3,0 3,3 1,8 2,9 1,9 LUETTAVUUS näytön koko 4,1 3,4 3,9 3,6 2,8 kontrasti / tekstin luettavuus taustasta 4,3 3,8 3,7 3,1 3,1 tekstin fonttikoko ja sen säätömahdollisuudet 4,5 3,4 3,7 3,3 3,3 sivun kääntäminen 4,3 3,9 3,7 3,3 2,8 MUUTA akun kesto 3,8 3,7 3,6 3,6 3,4 formaattien monipuolisuus 3,7 4,2 3,3 2,6 2,2 verkkoyhteydet 4,1 4,3 2,5 ei ole 1,0 muut lisäominaisuudet 3,8 3,8 3,4 2,4 1,1 Taulukko 7. Yhteenveto laitteiden saamista pisteistä. Korkeimmat pisteet on merkitty vihreällä, alhaisimmat oranssilla värillä. Taulukko 7. Yhteenveto laitteiden saamista pisteistä. Korkeimmat pisteet on merkitty vihreällä, 2011). alhaisimmat oranssilla värillä. Lisää e kirjoja käsitteleviä testejä voi lukea esimerkiksi Proosaa ja protokollaa blogista (Proosaa Monet testiryhmän jäsenet yllättyivät tablettikoneiden näytön luettavuudesta positiivisesti. Vaikka näyttö oli kirkas, se ei silti rasittanut silmää. E paperi sen sijaan sai kritiikkiä näytön epäselvyydestä Lisää e-kirjoja käsitteleviä testejä voi lukea esimerkiksi Proosaa ja protokol- 17 laa -blogista (Proosaa 2011). Monet testiryhmän jäsenet yllättyivät tablettikoneiden näytön luettavuudesta positiivisesti. Vaikka näyttö oli kirkas, se ei silti rasittanut silmää. E- paperi sen sijaan sai kritiikkiä näytön epäselvyydestä liekö sitten taustalla testiryhmän jäsenten tottuminen tietokonenäytöltä tapahtuvaan lukemiseen. Mielenkiintoinen havainto oli se, että testiryhmämme jäsenet pitivät elektronisen lehden lukemista lukulaitteilla luontevampana kuin e-kirjan lukemista. Toisaalta ennen muuta runsaasti kuvamateriaalia sisältävissä dokumenteissa (mm. aikakauslehdet) preferoitiin tabletteja, koska niiden kuvan laatu, terävyys ja värien toisto ovat pelkkään e-kirjojen lukemiseen tarkoitettuja laitteita parempia. Yksi mielenkiintoisimmista kommenteista, joka tuli esiin niin haastatteluissa kuin useissa kirjallisissa palautteissa oli, että koska ipad ja Galaxy mahdollistavat nettisurffailun, se saattaisi häiritä opiskelua. Toisaalta samaan hengenvetoon osa vastaajista korosti näiden laitteiden monipuolisuutta etuna, joka mahdollistaisi niin tiedonhaun kuin itse materiaalin 19

20 läpikäynninkin. Mikäli tavoitteena on pyrkiä konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisiin pedagogisiin ratkaisuihin luokkahuoneopetuksessa, niin ipad ja Galaxy avaavat huomattavasti enemmän mahdollisuuksia oppijoille. Bookeen ja muut yksinomaan e-kirjojen lukemiseen suunnitellut laitteet taas tuovat materiaalit kompaktisti ja kätevästi saataville, mutta ne eivät kannusta tiedonhakuun. Esiin tuli myös ajatus interaktiivisuudesta oppimisessa, johon ennen muuta tabletit verkkoyhteyden ansiosta sopisivat testiryhmän mielestä hyvin. Myös ajatus siitä, että e-kirjat voisivat aktivoida myös sellaisia oppilaita lukemaan, jotka eivät ole kiinnostuneita painetusta kirjasta käyttöliittymänä, on kiintoisa. Kenties esimerkiksi tietokoneisiin positiivisesti suhtautuvat pojat, jotka eivät lue perinteisiä kirjoja, ryhtyisivät tablettien ja e-kirjalukulaitteiden myötä kiinnostumaan enemmän myös lukemisesta. ipadin ja Galaxyn eräänä hyötynä pidettiin myös sitä, että jos oppijat voivat käyttää niitä luokissa, ATK-luokkia ei enää tarvita ja tunneilla ei tarvitse erikseen mennä eri tilaan tekemään tiedonhakuja tms. Riittää kun kaivaa oman tabletin opettajan pyynnöstä esiin. Tablettien heikkona puolena pidettiin niiden näppäimistöjen hankalakäyttöisyyttä. Kirjoittaminen niin ipadilla kuin Galaxyllakin oli hankalahkoa ja etenkin pidemmän tekstin tekoa ilman ulkoista näppäimistöä pidettiin lähes mahdottomana tehtävänä. E-kirjalukulaitteiden ja tablettien yhtenä vahvuutena nähtiin myös ekologisuus sekä ennen muuta vaivattomuus: koululaisten ei enää tarvitsisi raahata pinoa raskaita kirjoja repussa. Riittää kun koneelle olisi ladattu vuoden aikana tarvittavat oppimateriaalit ja kouluun ei tarvitsisi tuoda mukanaan muuta aineistoja, kuten painavia kirjoja. Eräs vastaaja korosti aiheellisesti myös sitä, että lukulaitteita/tabletteja hankittaessa olisi hyvä huomioida niiden ääni- ja kuvatiedostojen toistomahdollisuudet ennen kaikkea kielten näkökulmasta. Toisaalta ko. tiedostomuodot ovat myös muissa oppiaineissa yhä tärkeämpiä opetusmateriaalien muuttuessa yhä monimediaisemmiksi. Testiryhmäläiset korostivat myös, 20

21 kuinka tärkeä on opettaa oppilaille perusteellisesti, miten lukulaitteita ja tabletteja käytetään. Toisaalta he pohtivat myös sitä, kuinka laitteet kestävät teinien käsissä ja kunnioittavatko nämä tarpeeksi tabletteja/lukulaitteita? Eräänä, tosin ongelmallisena, ratkaisuna tähän pulmaan mainittiin se, että lukulaitteita/tabletteja käytettäisiin vain luokassa, jossa opettaja jakaisi ne oppilaille. Laitteita ei saisi viedä kotiin, jolloin ne kenties kestäisivät paremmin. Kannettavan tietokoneen korvaajina tablettikoneita ei kuitenkaan pidetty niitä ei korvaa mikään, kuten eräs tutkimukseen osallistunut henkilö totesi. 21

22 5. Ei enää kirjapinkkoja? Opettajat pohtivat lukulaitteiden käyttöä Siinä missä lukulaitteita testanneet ammattikorkeakoulun opiskelijat pitivät e-kirjan vahvuutena sen kuljetettavuutta, eivät yläkoulun opettajat nähneet tätä lainkaan e-kirjaa puoltavana seikkana. Opettajat suhtautuivat erittäin skeptisesti lukulaitteiden kestävyyteen oppilaskäytössä. Reppuja paiskotaan pitkin käytäviä ja omat kännykät ovat hukassa koko ajan, niin kuinka lukulaitteet sitten kestäisivät oppilaiden käytössä, haastateltavat pohtivat. He eivät myöskään uskoneet, että lukulaitteet kestäisivät päivittäistä käyttöä ilman toimintahäiriöitä. Eräänä uhkana opetuskäytössä pidettiinkin sitä, että kun jonkun lukulaite tilttaa, niin opetus joudutaan keskeyttämään ja näin aikaa menee hukkaan. Myös se, että kirja kestää vuosia oppilaiden käytössä, puolsi monien vastaajien mielestä painettua tuotetta elektroniseen kirjaan verrattuna. Lukulaitteiden kestävyys olikin yksi keskeisistä seikoista, jotka arveluttivat opettajia. Usko lukulaitteiden kunnioitukseen ja siihen että oppilaat pitäisivät kalliista koneesta huolta, ei opettajista ollut realistista. Eräs haastateltava totesikin, että jos kaikki kirjat ovat lukulaitteella, niin silloin kaikki kirjat unohtuvat kotiin kun lukulaite unohtuu. Nyt jos 22 oppilas unohtaa ottaa jonkun oppikirjan mukaan, niin se ei haittaa työskentelyä kuin kyseisen oppiaineen tunnilla. Merkille pantavaa on, että myös amk-opiskelijat epäilivät lukulaitteiden kestävyyttä teinien kovassa käytössä. Lukulaitteet saatettiin kokea erityisryhmien kanssa toimittaessa haasteelliseksi. Esimerkiksi erityisluokan oppilaille vielä yläkoulun lopussakin monet itsestään selviltä tuntuvat asiat aikatauluista viittaamiseen koettiin haasteellisiksi. Siksi ajatus siitä, että heidän kanssaan pystyisi menestyksekkäästi työskentelemään lukulaitteilla, aiheutti runsaasti pohdintaa. Haastateltavat olivat selkeästi pohtineet hyvin konkreettisia luokkatilanteita, joita he tulevat kohtaamaan lukulaitetta käytettäessä. Esimerkiksi laitteiden lataukseen liittyvät ongelmat, verkkovirran saanti ja verkkoyhteyden järjestäminen koneille tulivat esiin keskustelussa. Periaatteessa oppilaiden pitäisi ladata lukulaitteet yön aikana, mutta opettajat epäilivät tämän vaihtoehdon toimivuutta. Useassa kohdassa näkyikin huoli siitä, ovatko kaikki yläkouluikäiset tarpeeksi kypsiä kantaakseen vastuuta käytännön asioista ja kohtelemaan laitteita asianmukaisesti.

23 6. Lukulaitteella nettiin? Osassa lukulaitteista (esim. ipad, Samsung Galaxy) on olemassa verkkoyhteys ja ne ovatkin pikemmin tietokoneita kuin pelkkiä e-kirjalukulaitteita. Ryhmän mielestä verkkoyhteys on laitteilta toivottava ominaisuus, koska silloin laitetta voidaan hyödyntää myös oppimiseen liittyvään tiedonhankintaan. Eräs ryhmän jäsenistä totesikin, että pelkällä lukulaitteella, jossa ei ole verkkoyhteyttä, ei ole mitään arvoa, koska tuolloin opetuksessa voi yhtä hyvin käyttää painettua kirjaa. Yksi haastatelluista toi esiin myös sen, että yläkouluikäisten tiedonhakutaidot ovat erittäin puutteelliset. Googlettaminen ja ennen muuta Wikipedia ovat lähes ainoita tapoja, mitä oppilaat käyttävät informaation hankkimiseksi. Reaaliainetta opettava opettaja pitikin tätä huolestuttavana ja pohti verkosta hankitun tiedon luotettavuutta oppimistilanteessa. Kysymys informaatiolukutaidosta onkin varmasti aiheellinen ja keskustelussa tuli esiin myös se, että itse asiassa opetussuunnitelmaan kirjattua informaatiolukutaitoa opetetaan hyvin vähän. Oppilaiden pääsyä Internetiin omilta lukulaitteilta pidettiin myös isona ongelmana vaikka verkkoyhteys mahdollistaakin erilaisia pedagogisesti mielekkäitä ratkaisuja oppimisprosessin kannalta. Ennen muuta Facebookin käyttö tuli erittäin korostetusti esiin haastatteluissa. Pelkona oli se, että oppilaat eivät teekään laitteillaan töitä vaan roikkuvat netissä, chattailevat ja käyttävät Facebookia. Tämä häiritsee opetusta ja heikentää oppimistuloksia. Tälläkin hetkellä on haastateltujen mukaan tavanomaista, että oppilaat kysyvät lupaa mennä Facebookiin tietokoneluokassa opiskeltaessa, jos he saavat tehtävät tehtyä nopeasti. Ajatus siitä, että verkkoyhteys saa mielenkiinnon herpaantumaan, oli voimakkaasti esillä haastattelussa ja haastateltavat olivat tästä hyvin yksimielisiä. Yhtenä huolenaiheena mainittiin myös nettikiusaaminen, jonka luokassa oleva verkkoyhteys lukulaitteelta mahdollistaisi entistä helpommin. Myös luokasta toiseen ryhdyttäisiin opettajien mukaan chattailemaan ja tämä toisi lisää häiriöitä opetukseen. Opettajien mielestä koneet tulisi ottaa esiin vain tarvittaessa. Ajatus siitä, että laitteet olisivat oppilailla koko ajan ja niitä käytettäisiin jatkuvasti, ei saanut vastakaikua. Lukulaitteet nähtiinkin 23

24 ennen muuta opetuksen tukivälineinä, joita voitaisiin hyödyntää samalla tavalla kuin esimerkiksi ATK-luokkaa, johon mentiin verkkoyhteyksiä tai muuta tietotekniikkaa tarvittaessa. Eräs haastatelluista sanoikin, että meneekö oppilailta viehätys käyttää tietotekniikkaa koulussa, jos helle annetaan koko koulupäiväksi lukulaitteet käyttöön. Nyt tietokoneluokassa vierailu tuo vaihtelua arkeen ja se koetaan jopa palkintona eräissä tapauksissa. Yksi keskustelussa esiin tullut näkökohta oli se, että lukulaitteet rasittavat silmiä ja kukaan ei jaksa lukea pelkästään niiltä koko päivää. Tässä yhteydessä haastatellut mielsivätkin lukulaitteiden näytöt esimerkiksi sormitietokoneiden, kuten ipadin, kaltaisiksi ja elektroninen paperi oli heille vieraampi. Haastateltaville näytettiin kyllä haastattelun yhteydessä elektronista paperia käyttäviä laitteita (Sony, Bookeen). 24

25 7. Sisällöt ja soveltaminen opetuksessa Opettajien mielestä yksi keskeisimpiä kysymyksiä e-kirjojen/e-aineistojen käytössä on materiaalitarjonta. Mikäli oppitunneille löytyy laadukkaita ja soveltuvia aineistoja, ei niiden käytölle nähdä esteitä, jos niitä on mielekäs käyttää pedagogisesta näkökulmasta. Esimerkkeinä sovellusmahdollisuuksista haastateltavat mainitsivat muun muassa matemaattisten aineiden tehtävät sekä ajankohtaisen lehtitiedon tms. läpi käymisen tunnilla. Myös lisämateriaalin ja -tehtävien merkitys korostui käyttötarkoituksena, johon laitteita ja niiden sisältöjä voisi opettajien mielestä soveltaa. Eräskin haastateltava korosti, että jo nyt verkkomateriaaleja käytetään eräissä aineissa, kuten matematiikassa, runsaasti eli tietotekniikan käyttö on tuttua ja sitä on tehty parhaassa tapauksessa jopa vuosikymmeniä tavalla tai toisella. Eri asia onkin sitten tuovatko lukulaitteet mitään lisäarvoa? Mahdollisina lisäarvoina keskustelussa tuli esille myös se, että materiaalien päivittäminen on helpompaa painettuihin lähteisiin verrattuna. Päivitykset luonnollisesti ovat kiinni materiaalin tuottajasta, eivät opettajista. Jos ja kun e-kirjoja ja lukulaitteita käytetään, niiden soveltamiseen opetuksessa on saatava perinpohjainen koulutus. Ei riitä että laitteiden käyttö opetetaan, vaan asiaa on lähestyttävä perinpohjaisesti myös pedagogiselta kannalta: kuinka ja missä e-kirjaa, lukulaitteita ja sormitietokoneita kannattaa ja voi hyödyntää? Opettajan on oltava tietoteknisesti taitavampi kuin oppilaiden siksi kouluttautuminen on ehdoton edellytys lukulaitteiden menestyksekkäälle käytölle opetustyössä. Nykynuorilla on täysin erilainen suhde tietotekniikkaan ja Internetiin, mikä tekee myös opetustyön tietotekniikkaa sovellettaessa entistä haasteellisemmaksi. Lukulaitteiden merkitys oppilaita motivoivana tekijänä ei haastateltavien mukaan kestä pitkään. Alussa se saattaa tuntua innostavalta, mutta hyvin nopeasti uutuudenviehätys katoaa. Ja koska laite on koulutyöhön liittyvä väline, sille annetaan samoja merkityksiä kuin koulukirjoille lukulaite saatetaan siksi kokea jopa epämiellyttävänä. Toisaalta esiin tuli myös se kiintoisa näkökohta, että tuskin ne oppilaat, jotka eivät ole kiinnostuneet lukemaan perinteistä kirjaa, innostuisivat lukemaan sitä lukulaitteellakaan. 25

26 8. Yhteenveto Haastateltujen opettajien suhtautumista e-kirjan käyttöön opetuksessa voidaan pitää yleisesti ottaen melko varauksellisena. Erään haastateltavan kommentti kuvaa hyvin asiaa: onks pakko jos ei haluu?. Haastattelussa tuli korostetusti esiin se, että opettaja haluaa itse valita opetusmenetelmänsä ja -välineensä. Jos e-kirja ei tunnu mielekkäältä tai se jopa koetaan opetusta haittaavaksi, haastateltujen mielestä opettajan on voitava edelleen käyttää painettua kirjaa. E-kirja ei saa olla itsetarkoitus, vaan sen täytyy tuoda jotain lisäarvoa opetukseen. Varauksellinen suhtautuminen ja ehtoja asettava käytön hyväksyminen oli tyypillistä haastatelluille. E-kirjaa kohtaan oli havaittavissa jopa lievää muutosvastarintaa. Kukaan haastatelluista ei ollut todella innossaan ottamassa sitä käyttöön, vaan käytön reunaehdoiksi asetettiin muun muassa materiaalit, käyttäjäkoulutus jne. Osalla oli jopa hyvinkin suuria negatiivisia ennakkokäsityksiä lukulaitteista ja e- kirjoista niiden käytön ongelmia perusteltiin niin eräiden oppilaiden kyvyttömyydellä käyttää laitteita, laitteiden teknisillä ongelmilla ja kestävyydellä kuin mahdollisen Internet-yhteyden aiheuttamilla järjestyshäiriöillä. Elektronisessa muodossa olevan materiaalin katsotaan soveltuvan tiettyihin tarkoituksiin, kuten lisätehtäviksi, tukimateriaaliksi jne. Ajatus siitä, että e-kirjat lähitulevaisuudessa korvaisivat painetut teokset, ei tunnu opettajista mielekkäältä. Painettua kirjaa pidetään edelleen toimivana ja moni ei näe, että e-kirjalla olisi juurikaan etulyöntiasemaa perinteiseen kirjaan päinvastoin. AMK-opiskelijoista löytyi huomattavasti positiivisemmin lukulaitteisiin suhtautuvia testihenkilöitä. Tosin hekin pohtivat laitteiden kestävyyttä ja käytettävyyttä, jotka koettiin ongelmina. Mielenkiintoinen havainto on se, että sekä opiskelijaryhmän että opettajien edustajat suhtautuivat osin melko varauksellisesti mahdollisuuteen, että lukulaitteilla voisi myös surffata netissä. Sormitietokoneiden käyttöhän on toisaalta juuri siksikin mielekästä, että näin voitaisiin kehittää entistä paremmin oppilaiden itsenäisen tiedonhankinnan taitoja. Opiskelijaryhmän vastauksista voidaan havaita myös tiettyä konservatiivisuutta reilu parikymppiset nuoret arvostavat edelleen kirjaa opiskeluvälineenä! 26

27 LÄHTEET Brown, G.J., Beyond print: reading digitally. Library Hi Tech, 19 (4), 390. Kirisalo, N <epinen>: Käytännön opas e-kirjan tekemiseen. Verkossa elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/1295/index.html INTO. Luettu Pitkänen, J Analyytikko: Tableteista ylellisyystuote. Tietokone Verkossa Luettu Proosaa ja protokollaa -blogi. Verkossa Luettu

28 Liite 1 Laitteen nimi: Tutkimuksessa pyritään kartoittamaan tutkittavien laitteiden soveltuvuutta erityisesti opetuskäyttöön ala- ja yläkouluissa. Oppilaat lukevat kirjoja ja tekevät niihin liittyviä tehtäviä laitteen avulla. Laitteen ulkoiset ominaisuudet (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen) Ulkonäkö Paino Koko Yleisvaikutelma Laitteen käytettävyys (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen) Navigointi Näppäimistö Käytön helppous Muistiinpanojen tekeminen Kirjanmerkit Henkilökohtaiset asetukset Laitteen ohjeet Luettavuus (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen) Näytön koko Kontrasti/tekstin luettavuus taustasta Tekstin fonttikoko ja sen säätömahdollisuudet Sivun kääntäminen 28

29 Muuta (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen) Akun kesto Formaattien monipuolisuus Verkkoyhteydet Muut lisäominaisuudet Analysoi lukulaitteen hyviä ja huonoja puolia. Mikä viehätti, mikä taas tökki? Miten laitetta voisi mielestäsi soveltaa kirjojen lukemisessa ja opetuksessa? Pohdi opetuskäyttömahdollisuutta suhteessa muihin laitteisiin. YLEISARVOSANA LAITTEELLE (1-5) 29

30 Koulun laitteet ja ohjelmistot tehokäyttöön (OTE) on Tampereen kaupungin ja Opetushallituksen valtakunnallinen koordinointihanke. Hankkeessa kerätään, mallinnetaan ja levitetään Laitteet ja ohjelmistot opetuksessa -teeman mukaisia hyviä opetusteknologian pedagogisia malleja ja käytänteitä. OTE-hanke kokoaa myös aktiivisesti toimivaa kehittäjäverkostoa, joka jakaa kokemuksiaan ja seuraa yhdessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehitystä. Lisätietoa löytyy sivuilta: Tampereen kaupunki 30 OTE -koulun laitteet ja ohjelmistot Tampereen kaupunki Ari Haasio