Tervetuloa yläkouluun! Kuudesluokkalaisen opas

Transkriptio

1 Tervetuloa yläkouluun! Kuudesluokkalaisen opas 1

2 Tästä oppaasta löydät tietoa 7. luokalle siirtymisen tärkeistä päivämääristä sekä opiskelusta yläkoulun luokilla. Kaikista käytännön asioista saat lisätietoa lapsesi nykyisestä koulusta sekä yläkoulujen rehtoreilta ja oppilaanohjaajilta. Lisätietoa löydät myös Keravan internetsivuilta osoitteesta: -> Palvelut -> Kasvatus, opetus ja koulutus -> Perusopetus. Sisällysluettelo Perusopetusjohtajan tervehdys...3 Tervetuloa yläkouluun...4 Yläkouluun siirtyminen...6 Tärkeitä päivämääriä kalenteriin...7 Oppilaaksiotto...8 Ensisijainen oppilaaksiotto...8 Toissijainen oppilaaksiotto...10 Opetussuunnitelma ohjaa opetusta...1 Opetuksen eheyttäminen...14 Kieliopinnot ja valinnaisaineet...16 Painotettu opetus...18 Painotusluokat...19 Painotusluokalle hakeminen ja oppilaaksiotto... Soveltuvuuskokeet...3 Oppimisen arviointi...4 Oppilaanohjaus oppimisen tukena...6 Kohti jatko-opintoja ja työelämää...7 Oppilaasta pidetään huolta...8 Kouluruokailu...30 Poissaolot ja tapaturmat...31 Keravan kolme yhtenäiskoulua...3 Keravanjoen koulu...33 Kurkelan koulu...34 Sompion koulu...35

3 Perusopetusjohtajan tervehdys Hei! Olet ensi syksynä siirtymässä seitsemännelle luokalle. Se on perusopetuksessa aina ollut merkittävä kasvun, kehittymisen ja oppimisen vaihe. Seitsemännellä luokalla sinun odotetaan jo vastaavan enemmän itse oman oppimisesi tavoitteista ja koulunkäynnistäsi. Tämä tarkoittaa sitä, että perusopetuksen luokilla harjaannut entistä enemmän asettamaan itsellesi tavoitteita, kehityt omien oppimistapojesi tunnistamisessa ja omien vahvuuksiesi hyödyntämisessä sekä opit työskentelemään vaihtuvissa kokoonpanoissa. Tämä tuo opiskeluusi lisää omavastuuta, mutta myös uudenlaista vapautta ja vaihtoehtoja. Sinulla on opiskelussa tukenasi monipuolinen opetusalan ammattilaisjoukkue. Toivon, että motivoidut tekemään oman parhaasi. Seitsemännelle luokalle yläkouluun siirtyminen tulee vaatimaan myös vanhemmilta johdonmukaisuutta oman nuorensa tukemisessa ja kannustamisessa sekä hyvää pelisilmää tilan antamisessa ja rajojen asettamisessa. On hyvä muistaa, että vastuu ja vapaus kasvattavat, mutta läheisyys ja huolenpito ovat edelleen tärkeitä. Sinulle tuleva seiskaluokkalainen, tämä elämänvaihe on upea. Ota siitä kaikki oppimisen ilo irti! Terhi Nissinen Perusopetusjohtaja 3

4 Tervetuloa yläkouluun! Mikä muuttuu yläkouluun siirryttäessä? 4 Yläkouluun siirryttäessä oppilaan vastuu omasta opiskelus- Oppilaan päivittäinen työaika pitenee. Oppilaan kouluviikon taan kasvaa. Tehtävät laajenevat ja monipuolistuvat. Ne vaati- pituus on oppilaan ainevalinnoista riippuen vähintään 30 vat entistä enemmän työskentelyä myös oppituntien jälkeen. tuntia. Omien opintojen suunnittelu ja arviointi lisääntyvät koulun Myös oppiaineiden määrä lisääntyy. Uusia oppiaineita ovat tarjoaman valinnaisuuden myötä. On tärkeää, että kodeissa terveystieto, biologia, maantieto, fysiikka, kemia, kotitalous ja seurataan ja tuetaan yläkouluun siirtymistä. oppilaanohjaus sekä osa valinnaisaineista.

5 Yläkoulussa alkaa uusia oppiaineita ja valinnaisuuden mahdollisuudet lisääntyvät. Luokanvalvoja ja aineenopettaja Yläkoulussa on aineenopettajajärjestelmä, jolloin lähes jokaisessa oppiaineessa on eri opettaja. Jokaisella luokalla on luokanvalvoja, joka seuraa luokkansa oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä asioita ja pitää yhteyttä huoltajiin. Yleensä luokanvalvoja opettaa jotakin oppiainetta luokkansa oppilaille ja tapaa luokkaansa myös luokanvalvojantunneilla. Oppilaanohjaajat Kaikissa kouluissa toimii oppilaanohjaajia, jotka pitävät oppilaanohjauksen tunnit ja antavat henkilökohtaista ohjausta. Ohjauksella tuetaan oppilaiden koulutyön sujumista. Tavoitteena on, että oppilas osaisi tehdä hänelle sopivia koulutusta ja uravalintaa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä koulun muun henkilöstön ja huoltajien kanssa. Tukioppilaat Jokaiselle seitsemännelle luokalle nimetään omat 9.-luokkalaiset tukioppilaat. Koulutettujen tukioppilaiden tehtävänä on tukea ja auttaa uusia oppilaita sopeutumisessa uuteen kouluympäristöön. Oppimisympäristö Wilma-tunnukset Ensimmäisenä koulupäivänä oppilas saa henkilökohtaiset Wilma-tunnukset, jollei hänellä niitä vielä ole. Wilmasta oppilas näkee muun muassa oman työjärjestyksensä. Huoltajan Wilma-tunnukset toimivat edelleen lapsen siirryttyä yläkouluun. Yläkoulussa oppilaat jaetaan perusluokkien koosta ja ainevalinnoista riippuen erilaisiin opetusryhmiin. Opetussuunnitelman mukaisesti oppimista tapahtuu paitsi luokissa ja koulun muissa tiloissa, yhä enemmän myös koulun seinien ulkopuolella. 5

6 Yläkouluun siirtyminen Kaikkien oppilaiden tulee ilmoittautua yläkouluun Wilmassa välillä. Yläkouluun siirtyvälle oppilaalle tehdään uusi oppilaaksiottopäätös. Päätös oppilaaksi otosta ja lähikoulun osoittamisesta tehdään 9. vuosiluokan loppuun. Mikäli oppilas muuttaa yläkoulun aikana kaupungin sisällä, koulupaikka määritetään uudelleen vain huoltajan toiveesta. Pääsääntöisesti yläkouluun siirtyville tehdään ensisijainen oppilaaksiottopäätös koulumatkan pituuden perusteella. Huoltajaa pyydetään ilmoittautumisen yhteydessä kertomaan seuraavista oppilaaksiottoon mahdollisesti vaikuttavista asioista: 1. Oppilaalle haetaan koulupaikkaa terveydellisten ja oppilashuollollisten syiden perusteella.. Oppilaalle haetaan koulupaikkaa sisaruuden perusteella. 3. Oppilas jatkaa ruotsinkielisessä perusopetuksessa Sipoossa tai Vantaalla. Svenskbacka skolan oppilaiden vuosiluokkien ruotsinkielinen opetus järjestetään Sipoon Kungsvägen skolassa tai Vantaan Helsinge skolassa. Huoltaja tekee valinnan ja ilmoittaa siitä yläkouluun ilmoittautumisen yhteydessä. 4. Oppilas jatkaa musiikkiluokalla. 5. Oppilaalle haetaan koulupaikkaa toisesta kunnasta Perheellä on tiedossa muutto ennen yläkouluun siirtymistä. Oppilaalle haetaan paikkaa painotetusta opetuksesta. 6

7 Tärkeitä päivämääriä kalenteriin Sähköisen lomakkeen täyttäminen Wilmassa klo mennessä. Painotusluokkien soveltuvuuskokeet pidetään Uusintasoveltuvuuskoe sai- raustodistuksella Painotusluokkapäätösten tiedottaminen huoltajille Muiden oppilaaksiottopäätösten tiedottaminen huoltajille Toissijaisen oppilaaksioton haku Toissijaisten oppilaaksiottopäätösten tiedottaminen huoltajille Kuudesluokkalaisten yläkouluun tutustumispäivä keskiviikkona Ilmoittautumislomakkeen löydät Wilmassa (wilma.edu.kerava.fi) huoltajan etusivunäkymän kautta ylävalikon kohdasta Lomakkeet. 7

8 Oppilaaksiotto Ensisijainen oppilaaksiotto Keravalla yläkoulujen oppilaaksiottoalueena on koko Kerava. Ensisijaisessa oppilaaksiotossa kaikille yläkouluun siirtyville oppilaille osoitetaan lähikouluksi joko Keravanjoen koulu, Kurkelan koulu tai Sompion koulu. Päätöksen lähikoulun osoittamisesta tekee perusopetusjohtaja. 8 Ensisijaiset oppilaaksiottopäätökset tiedotetaan huoltajille sähköisesti Wilman kautta

9 Ensisijaisen oppilaaksioton kriteerit Oppilaan lähikoulu osoitetaan siten, että oppilaiden koulumatkat muodostuvat mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi. Keravan kaupungin perusopetuksessa noudatetaan tärkeysjärjestyksessä seuraavia oppilaaksi ottamisen perusteita: 1. Lausuntoon perustuvat erityisen painavat terveydelliset tai oppilashuollolliset syyt Oppilaalla on terveydentilaan liittyvä tai muu oppilashuollollinen syy, jonka perusteella hänelle osoitetaan lähikoulu yksilöllisen arvioinnin perusteella. Syyn täytyy olla sellainen, joka suoraan vaikuttaa siihen, missä koulussa oppilas pystyy opiskelemaan. Huoltajan tulee toimittaa perusopetusjohtajalle lääkärin lausunto, jos hakemuksen perusteena on terveydentilaan liittyvä syy, tai asiantuntijalausunto, jos kyseessä on muu oppilashuollollinen syy.. Oppilaan koulumatkan pituus Oppilaalle osoitetaan lähikoulu oppilaan ikä ja kehitystaso sekä koulumatkan pituus ja turvallisuus huomioiden. Lähikoulupäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon koko ikäluokan asuminen ja sijoittuminen kaupungin alueella. Näin ollen lähikouluksi voidaan osoittaa muukin kuin oppilaan asuinpaikkaa fyysisesti lähinnä oleva koulu. Koulumatkan pituus mitataan Reitti-Gis-ohjelmalla. 3. Sisaruusperuste Huoltaja voi vedota sisaruusperusteeseen siihen kouluuun pääsemiseksi, jota oppilaan vanhempi sisarus käy. Sisaruusperustetta ei kuitenkaan sovelleta, jos vanhempi sisarus on päätöksentekohetkellä kyseisen koulun ylimmällä luokalla. Erityisopetuksen oppilaaksiotto Erityisopetukseen osoitetaan Keravalla asuvalle oppilaalle ensisijainen koulupaikka lähimmästä tarkoituksenmukaisesta koulusta. Kaikissa kolmessa yhtenäiskoulussa tarjotaan tukea erityisen tuen oppilaalle. Kasvun ja oppimisen tuen johtaja tekee erityisopetuspäätökset. 9

10 Toissijainen oppilaaksiotto Oppilaaksiottopäätöksessä oppilaalle osoitetun lähikoulun sijaan kaupungin verkkosivuilta. Rehtori tekee päätöksen toissijaista koulu- huoltajat voivat hakea oppilaalle koulupaikkaa myös jostakin muus- paikkaa hakevien oppilaiden ottamisesta kouluun. Rehtori ei voi ottaa ta yläkoulusta. Toissijaista oppilaspaikkaa haetaan vasta sen jälkeen, kouluun toissijaisia oppilaita, jos opetusryhmässä ei ole tilaa. kun oppilas on saanut päätöksen ensisijaisesta lähikoulusta. Toissijainen koulu ei ole lain määrittämä lähikoulu. Näin ollen huoltatoissijaista oppilaspaikkaa haetaan sen koulun rehtorilta, josta kou- jat vastaavat koulumatkojen järjestämisestä ja matkakustannuksista. lupaikkaa toivotaan. Hakemus tehdään ensisijaisesti Wilma-järjes- Poikkeuksena ovat ne oppilaat, joille syntyisi oikeus perusopetuslain telmän kautta. Huoltaja, jolla ei ole Wilma-tunnuksia, voi tulostaa ja mukaisiin koulumatkoihin myös lähikouluun. täyttää paperisen hakulomakkeen. Tulostettava lomake löytyy Keravan Toissijaista opiskelupaikkaa haetaan Toissijaiset oppilaaksiottopäätökset tiedotetaan huoltajille sähköisesti Wilman kautta

11 Toissijaisen oppilaaksioton kriteerit Toissijaisen haun kautta koulut voivat ottaa mahdollisesti vapaaksi jääneille oppilaspaikoille oppilaita seuraavien tärkeysjärjestyksessä olevien periaatteiden mukaisesti: 1. Oppilas asuu Keravalla 4. Sisaruusperuste. 3. Yhtenäinen koulupolku Huoltaja voi hakea mahdollisuutta jatkaa opiskelua samassa koulussa Keravan sisällä muutettaessa. Oppilaan koulumatkan pituus Matka mitataan ReittiGIS-ohjelmalla. Oppilaan vanhempi sisarus käy asianomaista koulua. Sisaruusperustetta ei kuitenkaan sovelleta, jos vanhempi sisarus on päätöksentekohetkellä kyseisen koulun ylimmällä luokalla. 5. Arvonta Mikäli samat hakukriteerit täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita oppilaspaikkoja, oppilaat valitaan arpomalla. Muussa kunnassa asuvat oppilaat Muussa kunnassa asuvan oppilaan huoltaja voi hakea koulupaikkaa oppilaalle keravalaisesta yläkoulusta toissijaisessa oppilaaksiotossa. Näin toimitaan myös, vaikka muussa kunnassa asuva oppilas olisi opiskellut keravalaisessa alakoulussa. 11

12 Opetussuunnitelma ohjaa opetusta Opetussuunnitelma Opetussuunnitelma ohjaa ja tukee koulun päivittäistä työtä. Keravan perusopetuksen opetussuunnitelmassa on täsmennetty valtakunnallisia opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita sekä oppiaineiden keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Opetussuunnitelma on luettavissa Keravan internetsivulta osoitteesta -> Palvelut -> Kasvatus, opetus ja koulutus -> Perusopetus. Laaja-alainen osaaminen Opetussuunnitelman mukaisesti koulussa opiskellaan myös laaja-alaista osaamista, jolla tarkoitetaan taitojen, tietojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteena on tukea oppilaan ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Laaja-alaista osaamista opetetaan osana kaikkia oppiaineita. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat: Ajattelu ja oppimaan oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen 1

13 Tuntijako yläkoulussa Oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli englanti B1-kieli ruotsi Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto ja elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Taide- ja taitoaineiden valinnaiset Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Vähimmäistuntimäärä yhteensä Vapaaehtoinen A-kieli Vapaaehtoinen B-kieli Valinnaiset aineet, painotettu opetus ¹ Kaikille yhteinen käsityön taide- ja taitoaineen valinnainen ¹ , , , ,5 Valinnaisten tuntien määrä kasvaa yläkoulun aikana

14 Opetuksen eheyttäminen Oppimiskokonaisuuksien polku VUOSILUOKKA 1 Miten voin hyvin? Yhdessä leikkien ja laulaen VUOSILUOKKA Miten kasvan maailmankansalaiseksi? Maailma kylässä VUOSILUOKKA 5 Miten kasvan maailmankansalaiseksi? Maailma on kylä VUOSILUOKKA 3 Minustako keksijä? Miten tämä toimii? VUOSILUOKKA 4 Miten voin hyvin? Terveystalkoot VUOSILUOKKA 6 Minustako keksijä? Ideasta tuotteeksi Opetuksen eheyttäminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on tehdä näkyväksi opiskeltavien asioiden väliset suhteet esimerkiksi eri oppiaineita integroiden Miten voin hyvin Murrosikä Yksi eheyttävän opetuksen muoto on monialaiset oppimiskokonai- Oppimiskokonaisuudessa oppilaat tutustuvat murrosikään, kasvuun, suudet, joita Keravalla toteutetaan vähintään kaksi vuodessa. Lisäk- kehitykseen ja seksuaalisuuteen eri oppiaineiden kautta. Tavoitteena si kouluissa toteutetaan vuosiluokkien ja koulujen omia monialaisia on oppia tarkastelemaan omaa kasvua sekä pohtia omaa toimintaa ja oppimiskokonaisuuksia. Kevätlukukauden teemat ovat vaihtoehtoisia. sen vaikutuksia omaan hyvinvointiin.

15 VUOSILUOKKA 9 Minustako keksijä? Elämä helpommaksi luonnontieteiden avulla VUOSILUOKKA 8 Miten kasvan maailmankansalaiseksi? Ymmärrän maailmaa VUOSILUOKKA 7 Miten voin hyvin? Murrosikä 8. + KEVÄTLUKUKAUDEN TEEMA Ajankohtaiset ilmiöt Miten kasvan maailmankansalaiseksi Ymmärrän maailmaa 9. + KEVÄTLUKUKAUDEN TEEMA Kestävä tulevaisuus + KEVÄTLUKUKAUDEN TEEMA Keravalaisuus Minustako keksijä? Elämä helpommaksi luonnontieteillä Oppimiskokonaisuudessa oppilaat valitsevat itseään kiinnostavan ajan- Oppimiskokonaisuudessa oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat keksin- kohtaisen globaalin ilmiön, jota tarkastellaan moniulotteisesti usean töprojektin luonnontieteitä hyödyntäen. Tavoitteena on oppia ymmär- eri oppiaineen näkökulmasta. Tavoitteena on oppia ymmärtämään jat- tämään, miten luonnontieteitä voidaan hyödyntää elämää helpottavis- kuvasti muuttuvaa maailmaa. sa keksinnöissä ja arkielämän ongelmissa. 15

16 Kieliopinnot ja valinnaisaineet Kieliopinnot Alakoulussa aloitettujen englannin (A1) ja ruotsin (B1) kielten opiskelu jatkuu luokilla. Jos oppilas on opiskellut 4. luokalta lähtien vapaaehtoista A-kieltä (ranska, saksa tai venäjä), myös sen opiskelu jatkuu yläkoulussa. Vapaaehtoinen A-kieli lisää oppilaan viikoittaista opetustuntimäärää kahdella tunnilla 7. luokalla, mutta luokilla A-kielen voi valita joko valinnaisaineena (ei nosta oppilaan viikoittaista opetustuntimäärää) tai valinnaisuuden päälle (lisää oppilaan viikoittaista opetustuntimäärää kahdella tunnilla). 7. luokan keväällä oppilas voi lisäksi valita vapaaehtoisen B-kielen, jota opiskellaan 8. 9.luokilla. Keravalla B-kielen vaihtoehdot ovat espanja ja kiina. Valinnaisen B-kielen voi valita joko valinnaisaineena (ei nosta oppilaan viikoittaista opetustuntimäärää) tai valinnaisuuden päälle (lisää oppilaan viikoittaista opetustuntimäärää kahdella tunnilla). Jos op- pilas opiskelee sekä A- että B-kieltä yläkoulussa, toinen kielistä lisää automaattisesti oppilaan opetustuntimäärää kahdella tunnilla viikossa. Valinnaisia kieliä opiskellaan peruskoulun loppuun saakka, eikä aloitettua kielen opiskelua voi lopettaa ilman erityistä syytä ja yhteistä keskustelua kodin ja koulun välillä. Valinnaiset kielet edellyttävät nuorelta itseltään kiinnostusta ja pitkäjänteistä sitoutumista asiaan. Siksi kiinnostus ja voimavarat tulee punnita tarkoin ennen valintaa. Perusopetuksessa aloitettujen kielten opiskelua voi yleensä jatkaa lukioissa ja useissa muissakin toisen asteen oppilaitoksissa. Bonjour Hola Peruskoulun kielipolku 1. lk. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk A1 A B1 B Englanti 1. luokalla alkava pakollinen kieli ( alkaen) Ranska, saksa tai venäjä 4. luokalla alkava vapaaehtoinen kieli Ruotsi 5. luokalla alkava pakollinen kieli Espanja tai kiina 8. luokalla alkava vapaaehtoinen kieli 16

17 Valinnaisaineet Yläkoulussa opiskeluun tulee entistä enemmän valinnaisuutta, jonka toivotaan parantavan nuorten opiskelumotivaatiota ja ottavan huomioon oppilaiden erilaiset valmiudet, kiinnostukset ja harrastuneisuuden. Valinnat lisäävät oppilaan omaa vastuuta opiskelustaan. Valinnaisaineet jaetaan taide- ja taitoainevalinnaisiin ja muihin valinnaisiin. Taide- ja taitoainevalinnaisina tarjotaan kuvataidetta, kotitaloutta, käsityötä, liikuntaa ja musiikkia. Taide- ja taitoainevalinnaiset arvioidaan osana kyseistä oppiainetta. Muut valinnaiset voivat olla koulun päätöksen mukaan mitä tahansa oppiaineita tai eri oppiaineita yhdistäviä kursseja. Ne arvioidaan erillisellä merkinnällä tai arvosanalla. Oppilas tekee valinnaisaineiden valinnat 7. luokan keväällä. Kaikki valitsevat kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä valinnaisainetta. Pitkissä valinnaisaineissa syvennetään tai sovelletaan yhteisten oppiaineiden sisältöjä. Ne voivat liittyä myös tieto- ja viestintäteknologiaan. Lyhyissä valinnaisaineissa tavoitteena on oppilaan harrastuneisuuteen liittyvien tietojen ja taitojen lisääminen. Mikään valinnaisaine ei ole ehtona jatko-opiskelulle. Painotetulla luokalla opiskelu vähentää yläkoulussa oppilaan muuta valinnaisuutta. Valinnaisaine Taito- ja taidevalinnaiset Muut valinnaiset Vapaaehtoinen A-kieli (alakoulussa aloitettu) Vapaaehtoinen B-kieli ¹ Kaikille yhteinen käsityön taide- ja taitoaineen valinnainen 7. lk 8. lk 9. lk 1¹ 4 4 ² ² ² ² ² Joko valinnaisaineena (ei nosta oppilaan viikoittaista opetustuntimäärää) tai valinnaisuuden päälle (lisää oppilaan viikoittaista opetustuntimäärää kahdella tunnilla). Huom! Jos oppilas opiskelee sekä A- että B-kieltä yläkoulussa, toinen kielistä lisää automaattisesti oppilaan opetustuntimäärää kahdella tunnilla viikossa. 17

18 Painotettu opetus Keravan kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksellä koulu voi painottaa joitakin oppiaineita. Keravan perusopetuksen 7. vuosiluokalla alkavat painotukset ovat ilmaisutaito, kansainvälisyys, kuvataide, liikunta ja luonnontiede-matematiikka (Luma). Musiikin painotettu opetus alkaa jo 1. vuosiluokalla ja jatkuu 7. vuosiluokalle siirryttäessä. Musiikin painotetusta opetuksesta mahdollisesti vapautuville oppilaspaikoille voi hakea 7. vuosiluokalle siirryttäessä. Painotettu opetus tarkoittaa, että kyseiseen oppiaineeseen käytetään painotusluokalla enemmän tunteja kuin valtakunnallinen vähimmäismäärä edellyttää. Osa tunneista on painotetun opetuksen tunteja, jotka lisäävät oppilaiden viikoittaista tuntimäärää. Osa tunneista taas on oppilaiden valinnaisainetunteja, jotka vähentävät oppilaiden muuten valittavissa olevaa valinnaisuutta. Painotettu opetus Keravan kouluissa Koulu Painotus Vuosiluokat Keravanjoen koulu Kurkelan koulu Sompion koulu Kansainvälisyys Liikunta Luonnontiede-matematiikka Kuvataide Liikunta Ilmaisutaito Liikunta Musiikki Tuntien jakautuminen Painotetun opetuksen tunnit (lisäävät oppilaan kokonaistuntimäärää) Valinnaisainetunnit (vähentävät oppilaan muuta valinnaisuutta) 7. lk 8. lk 9. lk 1 18

19 Kansainvälisyysluokka Kansainvälisyysluokalla uppoudutaan kansainvälisyyteen eri näkökulmista monipuolisten toimintatapojen ja kurssien avulla. Painotuksen tavoitteena on lisätä oppilaiden itsetuntemusta, omien juurien ja sitä myöten myös kulttuurisen moninaisuuden tuntemusta ja arvostusta. Kansainvälisyysluokalla opiskeleville oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia kohdata eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä ja tutustua monenlaisiin kulttuureihin, sekä käyttää ja kehittää omaa kielitaitoaan. Tavoitteena on kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja yhteisöllisyyteen, sekä tukea oppilaiden kykyä nähdä kulttuurinen moninaisuus osana arkea. Soveltuvuuskokeessa on kirjallinen ja suullinen osio, jotka sisältävät erilaisia yksilö- ja ryhmätehtäviä. Kansainvälisyyspainotusta järjestetään Keravanjoen koulussa. Luonnontiedematematiikkaluokka Luonnontiede-matematiikkapainotus on suunnattu erityisesti luonnontieteistä kiinnostuneille oppilaille. Heitä ohjataan työskentelemään määrätietoisesti matemaattis-luonnontieteellisen tutkimusasenteen saavuttamiseksi ja jatko-opintoja pohjustavan tietämyksen kartuttamiseksi. Yleisenä tavoitteena on parantaa oppilaan kykyä tiedonhankintaan ja soveltamiseen sekä itsenäisten ajattelutaitojen kehittämiseen. Soveltuvuuskokeessa on seuraavat viisi osiota: biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja matematiikka sekä kirjoitelma. Luonnontiede-matematiikkapainotusta järjestetään Keravanjoen koulussa. 19

20 Liikuntaluokka Liikuntapainotteisen opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta monipuoliseen liikunnan harrastamiseen sekä kannustaa jatkamaan liikuntaa läpi koko elämän. Opetuksella tuetaan oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua liikunnan avulla sekä kehitetään ja syvennetään liikunnallisia valmiuksia. Painotetun liikunnan opetuksen avulla tarjotaan mahdollisimman paljon myönteisiä elämyksiä liikunnan parissa. Soveltuvuuskokeella mitataan monipuolisesti motorisia perustaitoja kehonhallinnan, rytmiikan, perusliikunnan ja välineenkäsittelyn osa-alueilta sekä kestävyyskuntoa. Liikuntapainotusta järjestetään Keravanjoen, Kurkelan ja Sompion kouluissa. Kuvataideluokka Kuvataideluokalle valitut oppilaat opiskelevat kuvataidetta monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. Opetus kehittää yksilöllisiä taipumuksia kuvantekijänä ja rohkaisee omaan kuvalliseen ilmaisuun. Kuvataidepainotetun opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille hyvät kuvallisen ilmaisun taidot ja innostava oppimisympäristö. Kuvataiteen opetus kannustaa oppilasta nauttimaan omien tunteiden, havaintojen ja ajatusten ilmaisemisesta kuvallisesti eri tekniikoita ja välineitä käyttämällä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on myös oppilaan visuaalisen ajattelun sekä kuvanlukutaitojen kehittäminen. Soveltuvuuskokeella mitataan oppilaan kuvallisen ilmaisun taitoja ja ideointikykyä sekä kiinnostusta ja motivaatiota kuvataideluokalle. Kokeessa on piirustus- ja/tai maalaustehtävä, rakentelu- ja/tai muotoilutehtävä sekä kirjallinen tehtävä. Kuvataidepainotusta järjestetään Kurkelan koulussa. 0

21 Musiikkiluokka Musiikkiluokkatoiminnan tavoitteena on lisätä oppilaiden musiikkiharrastusta, kehittää tietoja ja taitoja musiikin eri osa-alueilla sekä kannustaa omaehtoiseen musiikin tekemiseen. Musiikkiluokalle otetaan yläkouluikäisiä, mikäli paikkoja vapautuu. Soveltuvuuskokeella mitataan hakijan soveltuvuutta painotusluokalle tasapuolisesti riippumatta oppilaan aikaisemmista musiikkiopinnoista. Soveltuvuuskokeessa arvioitavat osa-alueet ovat erilaiset toistotehtävät (sävel-, melodian- ja rytmintoisto) ja laulu. Musiikkipainotusta järjestetään Sompion koulussa. Ilmaisutaitoluokka Ilmaisutaitoluokan tavoitteena on kohottaa oppilaan itsetuntoa, antaa hänelle rohkeutta olla esillä, harjoituttaa ryhmässä toimimisen taitoja ja kykyä kohdata erilaisia elämäntilanteita turvallisessa opetusryhmässä. Luokalla tutkitaan ja pyritään kehittämään omaa kokonaisilmaisua vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Luokalla opitaan ja opiskellaan erilaisten draamatyökalujen avulla. Ilmaisutunteja integroidaan muiden taide- ja taitoaineiden kanssa. Soveltuvuuskokeella arvioidaan hakijan luovuutta, osallistumisvalmiutta, aktiivisuutta, ryhmässä toimimisen taitoja ja motivaatiota. Soveltuvuuskokeessa on kaksi osiota: taipumusta mittaava osio sekä kirjoitelma. Taipumusta mittaava osio on ryhmätilanne, jossa suoritetaan hakijoille annettuja tehtäviä. Ilmaisutaitopainotusta järjestetään Sompion koulussa. 1

22 Painotusluokalle hakeminen ja oppilaaksiotto Painotettuun opetukseen haetaan Wilman kautta klo mennessä. Yhdelle painotusluokalle valitaan enintään 4 oppilasta. Jos valituksi tulleita oppilaita on alle 18, luokkaa ei perusteta. Painotusluokille valitaan ensisijaisesti keravalaisia oppilaita. Ulkopaikkakuntalaisia oppilaita voidaan ottaa painotettuun opetukseen vain, jos keravalaisia kriteerit täyttäviä hakijoita ei ole riittävästi aloituspaikkoihin nähden. Oppilas voi valita tärkeysjärjestyksessä 1 painotusta, joihin hän pyrkii. Ilmoitettu tärkeysjärjestys on sitova, eikä järjestystä voi enää myöhemmin vaihtaa. Jos oppilas hyväksytään ensisijaisen toiveen mukaiselle painotusluokalle, hänen hakemustaan toisena vaihtoehtona olleeseen painotukseen ei enää huomioida. Jos oppilas ei tule hyväksytyksi ensisijaiselle painotusluokalle, hän voi saada paikan toisena vaihtoehtona olleelta painotusluokalta soveltuvuuskokeen perusteella. Painotustoiveiden järjestys ei vaikuta hakijoiden pisteytykseen. Jos oppilas ei saa tai ei ota vastaan hakemaansa paikkaa painotusluokalta, hänelle osoitetaan lähikoulu ensisijaisen oppilaaksi oton kriteereiden mukaisesti. Jos painotettuun opetukseen ilmoittautuneita keravalaisia oppilaita on 18 tai enemmän, valintakriteerinä käytetään soveltuvuuskoetta. Hyväksytyksi tuleminen edellyttää, että oppilas saa soveltuvuuskokeesta vähintään 30 % kokeen kokonaispisteistä. Painotusluokkaa ei perusteta, mikäli ilmoittautuneita tai pisterajan ylittäviä oppilaita on vähemmän kuin 18. Painotetun opetuksen oppilaaksi valitaan soveltuvuuskokeen perusteella 4 kokeessa parhaiten menestynyttä oppilasta. Tasapistetilanteessa arpa ratkaisee painotusluokalle pääsevän oppilaan. Soveltuvuuskokeisiin ei lähetetä erillistä kutsua, vaan huoltajan tulee huolehtia, että oppilas osallistuu hakemiensa painotusopetusten soveltuvuuskokeisiin. Aikataulut viereisellä sivulla. Varsinaisen soveltuvuuskokeen lisäksi järjestetään uusintasoveltuvuuskoe, johon oppilas voi osallistua vain, jos hän on koepäivänä sairaana. Tällöin hakijan on esitettävä todistus sairaudesta oman koulun rehtorille ennen uusintakokeeseen osallistumista. Liikuntaluokille haetaan kaupungin yhteisellä haulla, eikä koulutoiveita huomioida. Liikuntaluokille valitut sijoitetaan yläkouluihin koulumatkan pituuden perusteella siten, että kaikille painotukseen valituille muodostuu mahdollisimman lyhyt koulumatka. Yksittäisen oppilaan koulupaikka voidaan siis osoittaa muustakin kuin asuinpaikkaa fyysisesti lähinnä olevasta koulusta. Kaikki liikuntapainotukseen hakevat oppilaat pisteytetään saman soveltuvuuskokeen perusteella. Lisäksi liikuntaluokat pyritään muodostamaan siten, että puolet valituista oppilaista olisi tyttöjä ja puolet poikia. Musiikkiluokalla alakoulussa opiskelleiden ei tarvitse hakea musiikkiluokalle uudelleen. Mikäli musiikkiluokalla opiskeleva oppilas hakee yläkouluun siirtymisen yhteydessä jollekin toiselle painotusluokalle ja tulee hyväksytyksi, menettää hän musiikkiluokkapaikkansa. Huom! Jos oppilas ei tällöin ota vastaan saamaansa koulupaikkaa uudelta painotusluokalta, hänelle osoitetaan lähikoulu ensisijaisen oppilaaksi oton kriteereiden mukaisesti (ks. sivut 8 9). Uudet oppilaat voivat hakea mahdollisesti vapautuville musiikkiluokan oppilaspaikoille painotetun opetuksen haussa ja osallistumalla soveltuvuuskokeeseen. Päätöksen painotettuun opetukseen oppilaaksi ottamisesta tekee perusopetusjohtaja. Oppilaaksiottopäätös painotettuun opetukseen tiedotetaan huoltajille

23 Painotusluokilta mahdollisesti vapautuneet oppilaspaikat julistetaan haettaviksi lukuvuosittain kevätlukukaudella. Vapautuneista paikoista, ilmoittautumisohjeista ja soveltuvuuskoepäivistä tiedotetaan Wilman kautta. Vapautuneet oppilaspaikat täytetään seuraavan lukuvuoden Soveltuvuuskokeet Oppilas osallistuu ilmoittautumisen yhteydessä hakemiensa painotusten soveltuvuuskokeisiin ilman erillistä kutsua. Soveltuvuuskokeiden aikataulu Kokoontuminen ko. koulun ala-aulassa. Luonnontiede-matematiikkaluokka Keravanjoen koulu, Jaakkolan toimipiste ma klo 9.00 Kansainvälisyysluokka Keravanjoen koulu, Jaakkolan toimipiste ti klo 9.00 Kuvataideluokka Kurkelan koulu ke klo 9.00 Liikuntaluokka Sompion koulu to klo (ruokailu koululla, oma juomapullo mukaan) Ilmaisutaitoluokka Sompion koulu pe klo 9.00: sukunimet A K, klo 1.00: sukunimet L Ö Musiikkiluokka (täydennyshaku mahdollisesti vapautuville paikoille) Sompion koulu ma alusta lukien. Muusta kunnasta muuttava, vastaavassa painotuksessa opiskellut oppilas otetaan painotusluokalle ilman soveltuvuuskoetta, mikäli painotusluokalla on tilaa. Painotusluokkien soveltuvuuskokeet pidetään Uusintasoveltuvuuskokeiden aikataulu Uusintasoveltuvuuskokeet vain sairaustodistuksen esittäneille. Kokoontuminen ko. koulun ala-aulassa. Luonnontiede-matematiikkaluokka Keravanjoen koulu, Jaakkolan toimipiste ma klo 9.00 Kansainvälisyysluokka Keravanjoen koulu, Jaakkolan toimipiste ti klo 9.00 Kuvataideluokka Kurkelan koulu ke klo 9.00 Liikuntaluokka Sompion koulu to klo (ruokailu koululla, oma juomapullo mukaan) Ilmaisutaitoluokka Sompion koulu pe klo 9.00 Musiikkiluokka (täydennyshaku mahdollisesti vapautuville paikoille) Sompion koulu ma

24 Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiske- Kouluaikaisen arvioinnin tarkoituksena on antaa oppilaalle ja huolta- lua ja kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin sekä saamaan jille tietoa siitä, miten oppilas etenee ja saavuttaa tavoitteet. Oppilaan tietoa osaamisestaan muun muassa jatko-opintoihin pyrkimistä var- työskentelyä arvioidaan osana ten. oppiaineiden arviointia. tymisen arvioin- misen arvioinnin lisäksi oppilailla on aktiivinen rooli oman oppimisen nin suunnittelussa ja arvioinnissa itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin kautta. mukaisesti. kriteerien Arvioinnin kohteena on sekä osaaminen että oppimisen prosessi. 4 Keravalaisen arviointikulttuurin periaatteet us isu lisuus oppimisen arvioinnissa. Opettajan antaman monipuolisen osaa- Os all Keravan käyttäy- s isuu monipuolisuus, kannustavuus ja informatiivisuus sekä oppilaiden osal- us v ti i vioidaan erikseen Kan n Infor ma jä. Keravalaisen arviointikulttuurin keskiössä ovat oppimisen arvioinnin s suu o li s vuu ta käyttäytyminen ar- Mon i pu Sen sijaan oppilaan Peruskouluissa noudatetaan yhtenäistä arviointikulttuuria ja -käytäntö-

25 Kolmikantakeskustelu Lukuvuosiarviointi Luokanvalvoja käy vuosittain valvontaluokkansa oppilaiden ja heidän Kevätlukukauden päätteeksi oppilaille huoltajiensa kanssa kolmikantakeskustelun lokakuun loppuun men- annetaan numeerinen lukuvuositodistus. nessä. Kolmikantakeskustelussa keskustellaan yhdessä oppilaan työskentelystä, oppimisen taidoista sekä muista koulunkäyntiin liittyvistä teemoista. Keskustelussa keskiössä on oppilas ja hänen näkökulmansa sekä vuorovaikutus. Keskustelua varten oppilas ja huoltaja täyttävät Päättöarviointi yhdessä lomakkeen Wilmaan. 9. vuosiluokan päätteeksi annettavan pe- Väliarviointi sena on antaa vertailukelpoista tietoa jat luokilla oppilaat saavat myös numeerisen välitodistuksen syyslu- siitä, missä koulussa he ovat peruskou- kukauden päätteeksi. lun suorittaneet. rusopetuksen päättöarvioinnin tarkoitukko-opintoja varten, jotta oppilaat olisivat samanarvoisessa asemassa riippumatta 5

26 Oppilaanohjaus oppimisen tukena Minä uskon unelmiisi usko sinäkin! 6 Oppilaanohjauksen tehtävänä on auttaa oppilaita kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan. Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilaita tekemään omaa elämäänsä, kuten opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa itse oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaanohjaajat toivottavat teidät tervetulleeksi yläkouluun: Keravanjoen koulu Pirjo Karjalainen puh Paula Sepponen puh Kurkelan koulu Pia Nissilä puh Oppilaanohjaaja puh Sompion koulu Johanna Valkama puh Oppilaanohjaaja puh Johanna Yli-Koski-Vellonen puh Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kerava.fi Yläkoulun myytinmurtajat Siellä ei tarvitse syödä. Yläkoulussa syödään kouluruoka ihan niin kuin alakoulussakin. Kouluruokalaan kuitenkin siirrytään itsenäisesti, ei enää opettajan johdolla jonossa. Kännykän käyttö on vapaata. Kännykkää saa käyttää oppituntien aikana vain opettajan luvalla, jos sitä tarvitaan tehtävien tekemiseen. Koulualueelta saa poistua päivän aikana ja käydä vaikka kaupassa. Koulualueelta poistuminen on kielletty, vaikka olisitkin kuullut jonkun näin tekevän.

27 Kohti jatko-opintoja ja työelämää Työelämään tutustuminen Opetussuunnitelma sisältää myös työelämään tutustumista (TET) ja erilaisia opintokäyntejä. TET-toiminnan tavoitteena on, että oppilas saa omakohtaista kokemusta sekä työnhausta että työskentelystä aidossa työympäristössä koulutus- ja ammatinvalintojensa tueksi. Hän oppii työelämän pelisääntöjä ja vastuullisuutta sekä arvostamaan työtä. Myös oppilaan sosiaaliset taidot kehittyvät. TET-toiminta jakautuu Keravan yläkouluissa seuraavasti: Tie auki jatko-opintoihin 9. luokan keväällä kaikki oppilaat hakevat valtakunnallisessa yhteishaussa peruskoulun jälkeisiin toisen asteen opintoihin. Jatko-opintopaikan saamisen ratkaisee pääasiassa perusopetuksen päättötodistus. Ammatillisten oppilaitosten valintakriteerit perustuvat oppilaan kaikkien aineiden keskiarvoon, taide- ja taitoaineiden keskiarvoon sekä mahdollisiin pääsy- tai soveltuvuuskokeisiin. Lukioon pääsyyn vaikuttaa lukuaineiden keskiarvo. Erityistehtävän saaneissa lukioissa sekä yleislukioiden painotuslinjoille haettaessa pisteytetään lisäksi muun muassa harrastuneisuus ja mahdolliset valintakokeet. 7. luokalla oppilas tutustuu yhden koulupäivän ajan joko koulun henkilökunnan tai oppilaan valitseman koulun ulkopuolisen työpaikan työtehtäviin. 8. luokalla oppilas tutustuu valitsemaansa koulun ulkopuoliseen työpaikkaan ja sen ammatteihin viikon ajan. 9. luokalla oppilaan työelämään tutustumisjakso kestää kaksi viikkoa. 7

28 Oppilaasta pidetään huolta Oppilashuollon työntekijöiden työ painottuu ennaltaehkäisyyn. Koulukuraattoriin, psykologiin ja kouluterveydenhoitajaan voi olla yhteydessä oppilas itse, vanhemmat, opettaja tai joku muu oppilaan tilanteesta huolestunut henkilö. Työskentely tapahtuu tapaamalla oppilasta ja tarvittaessa perhettä, yhteistyössä opettajien kanssa. Keskustelut ovat vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. Työntekijät voivat myös auttaa, tukea ja ohjata koulun ulkopuolisen avun ja tuen hankkimisessa oppilaalle tai perheelle. Tarvittaessa oppilashuollon työntekijät työskentelevät myös oppilasryhmien ja luokkien kanssa. Oppilashuollon yhteystiedot saat omalta koulultasi. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllinen oppilashuolto kuuluu kaikille koulun aikuisille, ja sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa esimerkiksi koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa. Tuen tasot Oppimisen ja koulunkäynnin tuki on jaettu kolmeen tasoon: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat opetusryhmän ja kunkin oppilaan vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Oppilaan tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Yleinen tuki: Ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja heti tuen tarpeen ilmetessä. Ei edellytä tutkimuksia tai päätöksiä. Tehostettu tuki: Oppimisen jatkuvampaa ja yksilöllisempää tukemista pedagogiseen arvioon perustuen, Erityinen tuki: Kun tehostettu tuki ei riitä. Edellyttää erityisen tuen päätöstä ja henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS). useita tukimuotoja. 8

29 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisessa oppilashuollossa autetaan yksittäistä oppilasta. Oppilaan tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tarvittaessa tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Kokoontumisesta laaditaan oppilashuollon kertomus. Ryhmä kokoontuu oppilaan tai hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella, ja lähtökohtaisesti huoltaja ja oppilas osallistuvat kokoontumiseen. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai koulukuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa keskustelumahdollisuus järjestetään samana tai seuraavana koulun työpäivänä. Kiireellisyyden arvioi oppilashuollon asiantuntija. Tarvittaessa myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella järjestetään oppilaalle mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun. Moniammatillinen konsultaatio oppilashuoltoon liittyvissä asioissa Opettaja voi konsultoida nimettömänä koulukuraattoria, kouluterveydenhoitajaa tai psykologia ja tarvittaessa rehtoria oppilaasta heränneestä huolesta. Konsultaatio tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilaan asia voidaan ohjata yksilökohtaiseen oppilashuoltoon tai oppimisen tuen ryhmään jatkokäsittelyä varten. Oppimisen tuen ryhmä Jos oppilas tarvitsee suunnitelmallisia yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tukitoimia tai erityisen tuen päätöstä, ohjataan oppilaan asia moniammatillisen konsultaation kautta oppimisen tuen ryhmään yhteistyössä huoltajien kanssa. Ryhmän puheenjohtaja on rehtori ja muut ryhmään kuuluvat henkilöt ovat niitä, joille tuen suunnitteleminen kuuluu. Ryhmää kuultuaan rehtori tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta. Rehtori esittää oppilaalle erityisen tuen päätöstä allekirjoittamalla opettajan laatiman pedagogisen selvityksen, joka toimitetaan kasvatuksen ja opetuksen toimialan kasvun ja oppimisen tuen johtajan käsiteltäväksi. 9

30 Kouluruokailu Kouluruokailu täydentää koululaisen kotona nauttimaa ruokaa, ohjaa terveelliseen ravitsemukseen, kehittää ruoka- ja makutottumuksia ja opettaa ruokailutapoja. Ruokalistat suunnitellaan monipuolisiksi ja ravitsemuksellisesti täysipainoisiksi vuodenajan vaihtelut huomioiden. Kouluissa toimii ruokaraati ruokailijoiden ja keittiön yhteistyöfoorumina, joka kehittää ruokailun järjestämistä ja toimintaa. Kouluruokailuun varataan 30 minuuttia aikaa. Ruoka on vapaasti otettavissa buffet-linjastoista, joista oppilas ottaa itse haluamansa annosmäärän ja voi tarvittaessa hakea lisää ruokaa. Esillä oleva malliannos auttaa kokoamaan täysipainoisen ateriakokonaisuuden. Ateriaan kuuluu lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, ruokajuoma, leipä ja levite. Kouluissa on tarjolla päivittäin täysipainoinen seka- ja kasvisruokavaihtoehto (lakto-ovo). Molemmat ovat vapaasti otettavissa linjastossa. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, oppilas, huoltaja, ruokailusta vastaava henkilöstö ja terveydenhuolto sopivat yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta. Huoltaja toimittaa lukuvuoden alkaessa lääkärintodistuksen mahdollisesta erityisruokavaliosta terveydenhoitajalle, joka välittää tiedon keittiöhenkilökunnalle. Erityisruokavalio toteutetaan siinä muodossa kuin toimitettu lääkärintodistus edellyttää. Yläkoulussa tarjotaan maksullista välipalaa koulun ruokasalissa. Ateriapalveluiden verkkosivuilta löydät koulujen ruokalistat, tietoa maksullisesta välipalan ostamisesta ja erityisruokavaliolomakkeen. 30

31 Poissaolot ja tapaturmat Poissaolot Oppiminen on oppilaan työtä, ja poissaolo vähentää oppilaan saaman opetuksen määrää. Perheen lomat tulisi sovittaa koulun loma-aikoihin. Vanhemmat voivat anoa erityisestä syystä lapselle vapautusta koulutyöstä, mutta oppilas on myös vapautuksen aikana oppivelvollinen. Vanhempien pitää huolehtia, että lapsi opiskelee poissaoloajan asiat. Näin varmistetaan, ettei poissaolosta aiheudu haittaa oppimiselle. Tapaturmavakuutus Keravan kaupunki on ottanut tapaturmavakuutuksen kaikille peruskoulua käyville keravalaisille oppilaille. Vakuutusturva ei kata oppilaan omaisuutta eikä ole voimassa vapaa-aikana. 31

32 Keravan kolme yhtenäiskoulua Yhtenäiskoulut Keravalla toimii kolme yhtenäiskoulua, joissa opiskelee sekä ala- että yläkoululaisia: Keravanjoen koulu, Kurkelan koulu ja Sompion koulu Keravanjoen koulu Kurkelan koulu Sompion koulu 3

33 1 Keravanjoen koulu Jaakkolantie 8, 0450 Kerava Rehtori Minna Lilja, puh , Keravanjoen koulu Virka-apulaisrehtori Matti Jumpponen, puh Opitaan yhdessä! Apulaisrehtori Jouko Salmi, puh , Keravanjoen koulun tavoitteena on tarjota oppilaille eheä oppimispol- Oppilaanohjaaja Paula Sepponen, puh , ku ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan asti. Keravanjoen koulussa Oppilaanohjaaja Pirjo Karjalainen, puh , jokaisen on hyvä kasvaa, kehittyä, oppia ja onnistua yhdessä muiden kanssa. Keravanjoen koulussa painotetaan tekemällä oppimisen merkitystä. Keravanjoen koulu toimii Jaakkolantie 8:ssa siihen saakka, kunnes uusi telmiä. Opetuksessa käytetään joustavaa ryhmittelyä ja samanaikais- Keravanjoen yhtenäiskoulun rakennus valmistuu. Koulussa toimivat opetusta. Tiivis yhteistyö erityisopettajan ja opettajien välillä varmis- luokat 1 3 ja 7 9. Koulussa toimii kansainvälisyys-, liikunta- ja luon- taa hyvän oppimisen. nontiede-matematiikkapainotuksen luokkia luokka-asteilla 7 9. Lisäksi koulussa on erityisluokkia ja joustavaa perusopetusta. Oppilaita kannustetaan pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä oman ja toisen työn arvostamiseen. Oppilaita ohjataan yhteistyöhön, toisten Painopistealueina ovat perustietojen ja -taitojen oppiminen ja jat- huomioonottamiseen ja hyvään käytökseen. Toiminnassa korostetaan ko-opiskelukelpoisuuden varmistaminen. Oppimisen tukena ja työs- yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, ja opiskelussa painotetaan hyviä tapo- kentelyssä käytetään monipuolisia, vaihtelevia, opittavaan asiaan ja. soveltuvia ja oppilaiden oppimisedellytykset huomioon ottavia mene- 33

34 Kurkelan koulu Kurkelan koulu on yhtenäiskoulu, joka aloitti toimintansa elokuussa 017. Koulussa on luokkia ensimmäisestä yhdeksänteen. Toimintakulttuurille keskeistä on yhdessä tekeminen, lapsilähtöisyys, hyvä oppilaantuntemus ja yhteistoiminnalliset työskentelytavat. Oppimista pyritään viemään mahdollisuuksien mukaan myös ulos luokkahuoneista kohti autenttisia oppimisympäristöjä. Oppilaat työskentelevät pääosin pienissä ryhmissä ja saavat vaikuttaa oman oppimisensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Luokat 1 4 toteuttavat toiminnassaan yhteisopettajamallia, jossa vuosiluokan oppilaita ei ole jaettu kahteen luokkaan, vaan pidetty koko oppilasmäärä yhtenä ryhmänä, jolla on kaksi opettajaa. Tämä tuo mukanaan lukuisia hyviä puolia, mm. joustavat ryhmittelyt sekä opettajien yhteissuunnittelun ja aidon ja vaikuttavan yhdessä tekemisen. Luokilla 5 9 toteutetaan yhteistoiminnallisuutta jakamalla oppilaat neljän hengen kotiryhmiin, joissa he toimivat eri oppiaineiden tunneilla aina 9 viikkoa kerrallaan. Tämän jälkeen luokanopettaja tai -valvoja jakaa heidät uusiin ryhmiin. Ryhmät muodostetaan heterogeenisiksi, ja oppilaat arvioivat omien tiimityöskentelytaitojensa kehittymistä läpi vuoden omaan sähköiseen portfolioonsa. Yleisopetuksen ryhmien lisäksi koulussa toimii erityisen tuen pienryhmiä, joustavan perusopetuksen ryhmä (JOPO) sekä valmistavan opetuksen ryhmä. Koulussa toimii kuvataide- ja liikuntapainotuksen luokkia luokka-asteilla 7 9. Kurkelan koulussa on hyvä olla, ilo oppia ja turvallista kasvaa. Kurkelan koulu Käenkatu 10, 0430 Kerava Rehtori Juha Ruutila, puh , juha.ruutila@kerava.fi Virka-apulaisrehtori Mari Moilanen, puh , mari.moilanen@kerava.fi Apulaisrehtori Eeva Pitkä puh , eeva.pitka@kerava.fi Oppilaanohjaaja Pia Nissilä puh , pia.nissila@kerava.fi Oppilaanohjaaja puh

35 Sompion koulu 3 Sompion yhtenäiskoulussa järjestetään opetusta luokilla 1 9. Koulussa toimii musiikkiluokkia luokka-asteilla 1 9 ja ilmaisutaidon- ja liikuntapainotuksen luokkia luokka-asteilla 7 9. Yleisopetusryhmien lisäksi koulussa toimii joustavan perusopetuksen ryhmä, kolme erityisluokkaa sekä kaksi hoidollisen tuen ryhmää. Perusopetuksen lisäksi Sompiossa järjestetään perusopetuksen lisäopetusta eli kymppiluokkaopetusta. Sompion koulun toimintakulttuuria ohjaavat oppilaiden ja henkilökunnan yhdessä määrittämät arvot: oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, kannustavuus, turvallisuus ja yhteisöllisyys. Sompion koulussa ohjataan oppilaita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja kasvustaan, kunnioittamaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, hyväksymään ihmisten ja kulttuurien moninaisuutta sekä arvostamaan omaa kulttuuriaan. Sompion koulussa toteutuu inklusiivinen toimintatapa, jota yhtenäiskoulurakenne ja monipuolinen opetusryhmärakenne tukevat. Tavoitteena on panostaa hyvinvointiin ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Edellä kuvattu kasvatuksellinen toimintakulttuuri tukee oppilaan hyvinvointia. Hyvinvoiva oppilas on myös oppijana vahva. Tapakasvatus on Sompion koulussa myös keskeisessä asemassa, koska se tukee turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Sompion koulussa pyritään tarjoamaan sekä oppilaille että aikuisille psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen työympäristö. Jokainen opettaja ohjaa oppilaita sisäistämään koulun normit ja työn tekemisen periaatteet. Laiminlyönteihin, kiusaamiseen ja syrjintään puututaan heti. Sompion koulu Aleksis Kiven tie 18, 0400 Kerava Rehtori Risto Kilvelä, puh , risto.kilvela@kerava.fi Virka-apulaisrehtori Marjut Vaattovaara, puh , marjut.vaattovaara@kerava.fi Apulaisrehtori Juha Loman, puh , juha.loman@kerava.fi Oppilaanohjaaja Johanna Yli-Koski-Vellonen puh , johanna.yli-koski-vellonen@kerava.fi Oppilaanohjaaja Johanna Valkama puh , johanna.valkama@kerava.fi Oppilaanohjaaja puh Matkaeväät Sompiosta: valmiudet jatko-opintoihin, sopeutua muuttuvaan maailmaan ja olla mukana muuttamassa maailmaa. 35

36 Yhteystiedot Kultasepänkatu Kerava opetus@kerava.fi Oppilaaksiotto Kasvatuksen ja opetuksen suunnittelija p Koulukuljetusasiat Taloussihteeri p /Kasvo/9-019/Savionkirjapaino/530 Toimialajohtaja p Perusopetusjohtaja p Erityinen tuki, erityisluokkapaikat Kasvun ja oppimisen tuen johtaja p kerava.fi oppilaitokset.kerava.fi wilma.edu.kerava.fi KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TOIMIALA Löydä meidät facebookista: Löydä meidät