Karieksen ehkäisy nyt ja tulevaisuudessa. Jorma Tenovuo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karieksen ehkäisy nyt ja tulevaisuudessa. Jorma Tenovuo"

Transkriptio

1 Katsaus Karieksen ehkäisy nyt ja tulevaisuudessa Jorma Tenovuo Hammaskaries on vähentynyt huomattavasti teollistuneissa maissa 1960-luvun jälkeen erityisesti lapsilla ja nuorilla. Ilman rokotetta saavutettuna tulos hakee vertaistaan bakteerisairauksien joukossa. Tärkeimpinä syinä pidetään fluorihammastahnojen käyttöä, suuhygienian kohentumista, hampaiden arvostuksen lisääntymistä ja antibioottien käyttöä. Ksylitoli on parantanut tilannetta, mutta yksittäisten tekijöiden osuutta ei kukaan osaa arvioida. Karies ei ole sairautena kuitenkaan hävinnyt vaan sen ilmaantuvuus on siirtynyt vanhempiin ikäryhmiin, joihin kuuluvilla on yhä enemmän omia hampaita. Hampaat reikiintyvät koko eliniän, koska suojaavaa immuniteettia ei kehity. Karies ei ole lapsiltakaan hävinnyt vaan on kasautunut niille, joilla muutenkin menee huonosti. Ehkäisyn haasteet ovatkin osin uusia: estää kariesbakteerien tartunta hampaistoon jo varhaislapsuudessa. Tämä yhdistyneenä jo tunnettuihin ehkäisymenetelmiin tuonee lisätehoa karieksen nujertamiseen. Hampaiden reikiintyminen, hammaskaries, on kroonisista infektiotaudeista maailmanlaajuisesti yleisimpiä ehkä jopa yleisin. Karies on kaikkien kansojen vitsaus, ja vaikka sen esiintyvyydessä ilmeneekin sosioekonomisia eroavaisuuksia, niin karies on yhtä lailla varakkaiden kuin köyhien sairaus ja siihen sairastuvuus on iästä riippumatonta. Karies onkin monella tavalla epätavallinen infektiosairaus: se on selkeästi tiettyjen mikrobien aiheuttama, mutta koska sitä esiintyy vain kovakudoksessa (yleensä kiilteessä tai dentiinissä), joissa ei ole verieikä lymfasuonia, niin suojaavaa immuniteettia ei kehity edes kariekseen toistuvasti sairastuville. Muista bakteerisairauksista poiketen karieksesta ei myöskään voi kokonaan parantua, vaan sairaus jättää aina hampaistoon pysyvät vauriot, jotka ilmenevät paikkana taikka pysähtyneenä tai pysäytettynä kovakudosmuutoksena. Karies on hampaan kovakudoksen hajoamista (demineralisaatiota) sellaisten suussa elävien mikrobien vaikutuksesta, jotka pystyvät tuottamaan sokereista happoja solunulkoiseen tilaan (ns. happohyökkäys). Tällaisia mikrobeja ovat mutans-streptokokkien ryhmä (tärkeimpänä lajina Streptococcus mutans), laktobasillit ja eräät hiivasienet. Biologisena ja mikrobiologisena ilmiönä karies tunnetaan jo tarkasti, ja koska etiologia on pääpiirteissään selvillä, tauti on nykykeinoin yksilötasolla useimmiten täysin ehkäistävissä. Ehkäisyn vaikeudet kulminoituvat ensisijaisesti tehokkaiden ehkäisytapojen kustannuksiin ja ennen kaikkea siihen, että karies on tyypillisesti myös ns. käyttäytymissairaus. Oikeilla ravinto- ja hygieniatottumuksilla karies on lähes aina ehkäistävissä, jos halua ja taitoa riittää. Karieksen etiologiassa on kolme keskeistä elementtiä: sairastuva isäntäkudos (hampaat), kariesta aiheuttavat mikrobit ja hiilihydraatit, joista mikrobit tuottavat kariesta aiheuttavia happoja (lähinnä laktaattia) (kuva 1). Myös syljen Duodecim 2002;118:

2 Sokerin kulutus Ksylitolin käyttö Pureskelun määrä Erityisruokavaliot Välipalat Ravinto Mikrobit (mutans streptokokit) Suuhygienia Klooriheksidiini Ksylitoli Antibiootit Rokote? Muuntogeeniset bakteerit? + sylki erityisnopeus puskurointikyky koostumus riittävyys Hampaat Fluori Pinnoitteet Remineralisoivat aineet Kuva 1. Keyesin (1962) klassinen ympyrämalli, joka kuvaa karieksen synnyn edellyttämät kolme tekijää (hampaat, mikrobit ja ravinto) sekä joukon asioita, joilla voidaan vaikuttaa ehkäisevästi eri tekijöihin. määrä ja laatu vaikuttavat aivan keskeisesti kunkin yksilön kariesalttiuteen. Karieksen ehkäisyn tavoitteellisuus korostuu, jos ajatellaan etiologiaa kolmen ympyrän (kuva 1) mallina: poistamalla yksikin tekijä karies saadaan häviämään täysin, koska kaksi jäljelle jäänyttä eivät keskenään aiheuta missään olosuhteissa kariesta. Koska yhdenkin ympyrän täydellinen poistaminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta tai ainakin epäeettistä, niin karieksen ehkäisy tähtääkin ympyröiden»pienentämiseen», jotta ne kohtaisivat toisiaan mahdollisimman vähän. Karieksen ehkäisymenetelmät voidaan kohdistaa tarvittaessa kaikkiin ympyröihin yhtä aikaa (kuva 1) tai valikoivasti siihen ympyrään, johon karieksen syytekijät kullakin yksilöllä ovat eniten kasautuneet. Hammaslääkärin on diagnostisesti varsin vaivatonta vastaanotto-olosuhteissa tehtävillä kaupallisilla pikatesteillä saada selville yksittäisen potilaan kariesbakteerien määrä (mutans-streptokokkitesti, mittaa bakteeriympyrän»kokoa») tai ruokavalion sokeripitoisuus (laktobasillitesti, mittaa ravintoympyrän»kokoa» eli sitä, kuinka usein suussa vallitsee pieni ph ns. happohyökkäyksen seurauksena). Mitä enemmän ja useammin käytetään sokeria, sitä useammin suun ph on pieni ja sitä paremmin laktobasillit lisääntyvät. Fluori edelleen karieksen ehkäisyn kulmakivi Karieksen ehkäisy on totunnaisesti kohdistunut resistenssin vahvistamiseen eli ensisijaisesti hampaiden vahvistamiseen fluorilla. Tämä onkin ollut menestyksekästä, ja erityisesti fluorihammastahnojen laajalle levinnyttä päivittäistä käyttöä on pidetty aivan ratkaisevana sille, että lasten ja nuorten karies on vähentynyt 1970-luvun alusta alkaen 1990-luvun lopulle asti (Bratthall ym. 1996). Fluorihammastahnojen etu kirkastui erityisesti sen jälkeen, kun opittiin ymmärtämään, että on tärkeämpää saada pieniä määriä fluoria suuhun mahdollisimman usein kuin vain niellä 1658 J. Tenovuo

3 sitä hampaiden kehitysvaiheessa. Vaikka sekä paikallisella että systeemisellä fluoriehkäisyllä on merkitystä, niin ensin mainittu on huomattavasti tärkeämpi. Syynä on se, että joka päivä hiilihydraattien nauttimisen yhteydessä tapahtuu hampaan kovakudoksen liukenemista eli demineralisaatiota, joka kuitenkin normaalitilanteessa korjautuu itsestään (remineralisaatio) syljessä liukoisena olevan kalsiumin ja fosfaatin ansiosta. Jos syljessä on samanaikaisesti myös vähän fluoria, joka on peräisin hammastahnasta, imeskelytabletista, purukumista tms., liukoinen fluori kiihdyttää remineralisaatiota ja syntyvä uusi kovakudos on vaikealiukoisempaa fluoroapatiittia kuin kiilteen oma, kehityksenaikainen hydroksiapatiitti. Näin valmiskin eikä vain kehityksen aikainen hammas muuttuu fluorin ansiosta kykenevämmäksi vastustaa happoja. Fluori onkin yhä karieksen ehkäisyn vahvin tukijalka: fluorihammastahnaa käytettäessä yhdistyy kaksi suotuisaa vaikutusta eli poistetaan mekaanisesti ien- ja hammassairauksia aiheuttavaa hammasplakkia ja samalla viedään hampaistoon sopiva määrä fluoria edistämään remineralisaatiota. Rohkeimmat ovat jopa väittäneet, että karieksen väheneminen 1970-luvun alusta nykytilanteeseen johtuukin vain silloin markkinoille tulleista fluorihammastahnoista ja että hammashoitohenkilöstön tekemillä ehkäisevillä toimenpiteillä olisi ollut vain marginaalinen merkitys! Tämä on aivan ilmeistä liioittelua, sillä karies on vähentynyt niissäkin maissa, joissa fluoritahnan saatavuus on ollut vähäistä, esimerkiksi Japanissa (Hänsel-Petersson ja Bratthall 1996). Muita vahvoja ehdokkaita karieksen vähenemisen syiksi ovat antibioottien lisääntynyt käyttö (antibiootit tappavat kariesbakteereja), parantunut suuhygienia, hampaiden arvostuksen lisääntyminen ja fermentoituvien sokerien osittainen korvautuminen kariesta aiheuttamattomilla makeutteilla (ksylitoli, aspartaami, sorbitoli, maltitoli) monissa välipaloina käytetyissä tuotteissa (Mäkinen ja Isokangas 1988, Bowen 1999). Fluorin saanti tulee taata jatkossakin kahdesti päivässä tapahtuvalla fluorihammastahnan käytöllä, joka voidaan turvallisesti aloittaa jo 2 3 vuoden iässä. Tahnaa tulee kuitenkin käyttää kerralla vain pienen herneen kokoinen nokare se on täysin riittävä (sisältää fluoria 0,6 0,8 mg) mutta samalla turvallinen määrä, vaikka lapsi vähän nielisikin tahnaa. Paikallisen remineralisaatiovaikutuksen takia fluoritahna ei menetä tehoaan lainkaan iän myötä: se on yhtä tarpeellinen vanhuusiässä kuin pikkulapsena, sillä hampaiden kariesalttius säilyy niin kauan kuin hammaspintaa on olemassa. Fluorihammastahnan käytöstä riippumatta osa väestöstä on edelleen hyvinkin alttiita kariekselle: tahnan fluorimäärä yhdessä syljen kanssa ei ehdi korjata alkavia vaurioita, vaan ne kasvavat, kunnes joudutaan paikkaushoitoon. Syynä ovat tavallisimmin haitalliset ravintotottumukset, kariesbakteerien erittäin runsas määrä suussa tai syljen erityksen heikkeneminen. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan lisäfluoria (Zimmer 2001) ei illalla tai aamulla fluoritahnan käytön aikaan vaan päivällä koulussa, työpaikalla tai matkalla. Tällöin on helpointa kuljettaa mukana fluoripurukumia tai fluori-imeskelytabletteja (molemmat makeutettu ksylitolilla) tai ehkä kaikkein tehokkaimpana fluorin, kalsiumin, fosfaatin ja ksylitolin yhdistelmää, jota on Suomessa markkinoilla imeskelytablettina. Nykypäivän karieksenehkäisyssä ovat hankalimmat fluorinantotavat eli fluorihuuhtelut tai -geelaukset jo pääosin tarpeettomia. Hammaslääkärikäynnillä havaitut alkavat kariespesäkkeet voidaan usein pysäyttää myös hammashoitohenkilöstön tekemällä fluorilakkauksella, mutta ehkäisyn menestyksellisyyden kannalta muutamat vastaanottokäynnit ovat vähemmän merkityksellisiä kuin fluoritahnan tai muun edellä mainitun tuotteen omaehtoinen käyttö. Tieteellinen näyttö eri menetelmien keskinäisestä tehosta jatkuvasti muuttuvassa hammasterveystilanteessa on kuitenkin puutteellista; edes kohtalaisen vahvana näyttöä voidaan pitää vain fluoritahnan ja fluorilakan osalta (Bader ym. 2001). Miten estää kariesbakteerien toiminta? Vaikka karieksen voi aiheuttaa useampikin eri mikrobilaji, niin ihmisillä karieksen käynnistää lähes aina Streptococcus mutans tai Streptococ- Karieksen ehkäisy nyt ja tulevaisuudessa 1659

4 cus sobrinus. Näistä käytetään yleisesti yhteisnimeä mutans-streptokokit (MS). MS-tartunta hampaistoon tapahtuu tavallisimmin 1 3 vuoden iässä, erityisesti maitoposkihampaiden puhkeamisen aikaan (Caufield ym. 1993). Ennen ensimmäisten hampaiden puhkeamista MS-bakteereja voi jo löytyä suusta, mutta pysyvä kolonisaatio on mahdollinen vasta hampaiden kovakudospinnan tarjotessa näille bakteereille luonnollisen kiinnittymisalustan. MS-bakteerien määrä hampaistossa on suhteessa tartunnan voimakkuuteen ja ajankohtaan: mitä runsaampi annos ja mitä varhemmin, sen suuremman osuuden MS:t valtaavat hampaiden pinnalla elävästä mikrobikasvustosta, ns. hammasplakista (kuva 1) (Tenovuo 1991). MS-tartunta saadaan syljen välityksellä vanhemmilta lapselle ja varmimmin tartunta tapahtuu henkilöltä, jolla on eniten suoria tai epäsuoria (tutin tai lusikan nuoleminen tms.) sylkikontakteja lapsen kanssa maitohampaiden puhkeamisvaiheessa. Tutkimusten mukaan yleisin tartuttaja on lapsen äiti, mutta tartunnanlähteitä voi olla useitakin (Caufield ym. 1988). Emme siis ole perineet vanhemmiltamme vain»hyviä tai huonoja» hampaita ja sylkeä vaan myös hyvät tai huonot suubakteerit. Varhaislapsuus onkin tärkeä vaihe myöhemmän kariesalttiuden kannalta. Varhain ja runsaasti MS:llä infektoituneiden lasten hampaat reikiintyvät helpommin kuin myöhään ja niukasti tai ei lainkaan infektoituneiden lasten hampaat (Alaluusua ja Renkonen 1983), ja ero näkyy todennäköisesti vuosikausia (Isokangas ym. 2000), ehkä koko elämän ajan. Karieksen ehkäisyä parhaimmillaan onkin varhaisen MS-infektion esto (Tenovuo 1992, Alanen ym. 2002). Infektioilmiön ymmärtämisen jälkeen tähän tarkoitukseen on käytetty ensisijaisesti klooriheksidiiniä, joka tappaa tehokkaasti mutans-streptokokkeja muuttamatta kuitenkaan liikaa suun muuta mikrobiflooraa. Klooriheksidiiniä on käytetty liuoksena (0,125 0,2 %), geelinä (0,8 1 %) ja hampaille siveltävänä lakkana (1 40 %). Näistä tartunnan estossa tehokkaimmaksi on osoittautunut geeli (Tenovuo 1992), varsinkin hammaslääkärin vastaanotolla hampaistoon vietynä, mutta menetelmän kustannustehokkuudesta ei ole selvää kuvaa. Klooriheksidiinin käytön tulee olla suunnattua eli mutans-streptokokkien määrä tulee mitata diagnostisin testein joko mahdolliselta tartuttajalta (esim. äiti) tai mahdollisen tartunnan saaneelta lapselta. Oikein ajoitetuilla ja tehdyillä klooriheksidiinikäsittelyillä on pystytty varsin hyvin katkaisemaan tartuntatie, ja näin lasten hampaistot ovat säilyneet terveempinä. Mutans-streptokokit ovat säilyttäneet herkkyytensä klooriheksidiinille, eikä resistenssiä ole havaittu (Järvinen ym. 1995). Selvästi halvempi keino on infektion esto ksylitolin avulla. Ylivieskassa suoritetuissa tutkimuksissa äitien säännöllinen päivittäinen ksylitolipurukumin käyttö lapsen maitohampaiden puhkeamisvaiheessa (lapsen ollessa 1 3-vuotias) esti tehokkaasti perheensisäistä tartuntaa ja samalla lasten tulevaa kariesta (Isokangas ym. 2000, Söderling ym. 2001). Äidin tulee olla motivoitunut purukumin käyttöön, ja toisaalta menetelmä edellyttää myös äitien seulontaa MSpikatestien avulla. Ylivieskassa ksylitolilla saadut tulokset olivat jopa paremmat kuin lakkamuotoisella klooriheksidiinillä saadut. Ksylitolin vaikutus perustunee pääasiassa aineen kykyyn muuttaa mutans-streptokokit huonommin hampaan pintaan tarttuviksi. Milloin apu kariesrokotteesta? Kariestartuntaa vastaan on kehitetty intensiivisesti myös rokotetta. Rokotetutkimuksissa on kokonaan luovuttu ajatuksesta käyttää systeemistä subkutaanista immunisaatiota, koska streptokokkiantigeenien haittavaikutukset mm. sydämeen ja munuaisiin voivat olla arvaamattomia. Enemmän mielenkiintoa on kohdistunut suun tai nenän kautta annettavaan rokotteeseen, jossa limakalvoimmuniteettia indusoivat streptokokkiantigeenit aikaansaavat IgA-vasteen sylkeen ja sitä kautta estävät MS-bakteerien kolonisaatiota hampaiden pinnalle (Tenovuo 2001). Limakalvoimmuniteetin kariesta ehkäisevästä tehosta on runsaasti näyttöä eläinkokeista, mutta ihmisillä tehdyt tutkimukset ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia, eikä selvää osoitus J. Tenovuo

5 ta IgA:n kariekselta suojaavasta vaikutuksesta ole saatu. Edes potilaat, joilla on synnynnäinen ja täydellinen IgA-puutos eivät näytä olevan kariekselle alttiimpia kuin terveet (Kirstilä ym. 1994). Tehokkaaksi osoitettua IgA-vastetta stimuloivaa limakalvorokotetta saadaankin odottaa vielä monia vuosia. Suurin mielenkiinto rokoterintamalla on viime vuosina kohdistunut passiiviseen immunisaatioon. Siinä tarvittavat MS-bakteereihin kohdistuvat vasta-aineet on tuotettu ihmisen elimistön ulkopuolella, jolloin vältytään streptokokkiantigeenien kaikilta mahdollisilta haittavaikutuksilta.»vasta-ainefermentaattoreina» on käytetty tupakkakasvia, lehmiä ja kanoja (kuva 2). Siirtogeenisten tupakkakasvien tuottama IgG tai ns. sekretorinen IgA ovat osoittautuneet tehokkaiksi MS-kolonisaation estossa lyhytaikaisissa ihmiskokeissa, ja ne ovat estäneet tehokkaasti kariesta eläinkokeissa (Ma ym. 1994). Pitkäaikaisnäyttö passiivisen immunisaation tehosta ihmisillä, erityisesti lapsilla, puuttuu vielä. Likimain yhtä hyviä tuloksia on saatu vasta-aineilla jotka on tuotettu kanoissa tai lehmissä; jälkimmäistä tutkimusta on tehty erityisesti Suomessa (Loimaranta 1999). Ternimaidosta eristettyjä IgG-vasta-aineita voidaan puhdistaa teollisessa laajuudessa jauheeksi ja lisätä mm. purukumiin tai hammastahnaan. Tällaiset»immuunituotteet» ovat alustavissa kokeissa vapauttaneet biologisesti aktiivisia kariesbakteerien vasta-aineita suuhun, mutta kliininen teho on vielä tutkimatta. Immuunikananmunat Siirtogeeninen kasvi Immunisoitu lehmä Polyklonaalinen anti-ms- IgY Monoklonaalinen anti-ms- IgG/sIgA Polyklonaalinen anti-ms- IgG Tuote hampaistoon Kuva 2. Passiivisessa immunisaatiossa vasta-aineet tuotetaan elimistön ulkopuolella ennen kuin ne puhdistetaan, rikastetaan ja viedään hampaistoon. Kariesrokotetutkimuksissa on tuotettu monoklonaalisia vasta-aineita siirtogeenisissä tupakkakasveissa, joihin on siirretty IgG- tai IgA-vasta-aineita koodaavat geenit (Ma ym. 1994). Polyklonaalisia vasta-aineita on tuotettu rokottamalla kanoja tai lehmiä kariogeenisilla mutans-streptokokeilla. Syntyvät vasta-aineet kulkeutuvat kananmunan keltuaiseen (IgY) ja lehmän ternimaitoon (IgG), joista ne voidaan rikastaa kariesbakteereja ehkäiseviin tuotteisiin. Karieksen ehkäisy nyt ja tulevaisuudessa 1661

6 Lopuksi Kustannusnäkökulmasta katsoen on aivan ilmeistä, että parasta karieksen ehkäisyä on varhaisen MS-infektion estäminen ksylitolilla, klooriheksidiinillä, rokotteella tai näiden yhdistelmällä, mieluiten yhdistettynä fluorin elinikäiseen paikalliseen omatoimiseen käyttöön (fluorihammastahna, -imeskelytabletit) ja sokerimakeisten korvaamiseen ksylitolituotteilla. Kaikki sellaiset kariesta ehkäisevät toimenpiteet, jotka suoritetaan vastaanotolla (esimerkiksi pinnoitukset ja fluorilakkaukset) lisäävät selvästi terveydenhuollon kustannuksia, vaikka ne tekisi suuhygienisti tai hammashuoltaja. Toki näitäkin toimia tarvitaan sille %:n osalle väestöä, johon karies edelleen iskee pahiten, vaikka ei voikaan olla tarkoitus pyrkiä estämään kaikki karies hinnalla millä hyvänsä. Tehostettujen ehkäisytoimien tehokkuus väestötasolla onkin viime aikoina kyseenalaistettu (Hausen ym. 2000), vaikka yksilötasolla hyöty voi olla potilastapausten valossa huomattavakin. Kustannuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että hampaiden paikkauksen estäminen tullee pitkällä aikavälillä aina edullisemmaksi kuin ehkä hetkellisesti kalliskin karieksen ehkäisy, sillä paikkojen keski-ikä ei ole juuri 15:tä vuotta pidempi ja karieksen hoito paikkojen uusimisineen ja korjaamisineen yhä mutkikkaammin hoitomenetelmin ja jatkuvasti muuttuvine paikkamateriaaleineen suurentanee hampaiston elinkaarikustannuksia vääjäämättä enemmän kuin terveyttä ylläpitävät ehkäisevät toimet. Kirjallisuutta Alaluusua S, Renkonen O-V. Streptococcus mutans establishment and dental caries experience in children from 2 to 4 years old. Scand J Dent Res : Alanen P, Pienihäkkinen K, Söderling E, Isokangas P. Kariesprevention tämänhetkiset näkymät. Suom Hammaslääkäril 2002;3: Bader JD, Shugars DA, Bonito AJ. A systematic review of selected caries prevention and management methods. Community Dent Oral Epidemiol 2001;29: Bowen WH. Wither or whither caries research? Caries Res 1999;33:1 3. Bratthall D, Hänsel-Petersson G, Sundberg H. Reasons fosr the caries decline: what do the experts believe? Eur J Oral Sci 1996;104: Caufield PW, Ratanapridakul K, Allen DN, Cutter GR. Plasmid-containing strains of Streptococcus mutans cluster within family and racial cohorts: implications for natural transmission. Infect Immun 1988;56: Caufield PW, Cutter GR, Dasanayake AP. Initial acquisition of mutans streptococci by infants: evidence for a discrete window of infectivity. J Dent Res 1993;72: Hausen H, Kärkkäinen S, Seppä L. Application of the high-risk strategy to control dental caries. Community Dent Oral Epidemiol 2000;28: Hänsel-Petersson G, Bratthall D. The caries decline: a review of reviews. Eur J Oral Sci 1996;104: Isokangas P, Söderling E, Pienihäkkinen K, Alanen P. Occurrence of dental decay in children after maternal consumption of xylitol. J Dent Res 2000;79: Järvinen H, Pienihäkkinen K, Huovinen P, Tenovuo J. Susceptibility of Streptococcus mutans and Streptococcus sobrinus to antimicrobial agents after short-term oral chlorhexidine treatments. Eur J Oral Sci 1995;103:32 5. Keyes PH. Recent advances in dental caries research. Bacteriology. Bacteriological findings and biological implications. Int Dent J 1962;12: Kirstilä V, Tenovuo J, Ruuskanen O, Nikoskelainen J, Irjala K, Vilja P. Salivary defense factors and oral health in patients with common variable immunodeficiency. J Clin Immunol 1994;14: Ma JK-C, Lehner T, Stabila P, Fux CI, Hiatt A. Assembly of monoclonal antibodies with IgG1 and IgA heavy chain domains in transgenic tobacco plants. Eur J Immunol 1994;24: Mäkinen KK, Isokangas P. Relationship between carbohydrate sweeteners and oral diseases. Progr Food Nutr Sci 1988;12: Loimaranta V. Generation and evaluation of efficiency of bovine immune colostrum against Streptococcus mutans and Streptococcus sobrinus. Väitöskirja. Ann Univ Turkuensis 1999; Ser D, No 360. Söderling E, Isokangas P, Pienihäkkinen K, Tenovuo J, Alanen P. Influence of maternal xylitol consumption on mother-child transmission of mutans streptococci: 6-year follow-up. Caries Res 2001;35: Tenovuo J. The microbiology and immunology of dental caries in children. Rev Med Microbiol 1991;2: Tenovuo J. Karieksen ennaltaehkäisyn näkymät. Suom Hammaslääkäril 1992;20: Tenovuo J. Vihdoinkin kariesrokote? Suom Hammaslääkäril 2001; N.s. Vol VIII: Zimmer S. Caries-preventive effects of fluoride products when used in conjunction with fluoride dentifrice. Caries Res 2001;35 Suppl 1: JORMA TENOVUO, professori Turun yliopisto, hammaslääketieteen laitos Turku 1662

Odottavien perheiden suun terveyden huolto

Odottavien perheiden suun terveyden huolto Odottavien perheiden suun terveyden huolto Sisältö Ravinto Hampaat Puhdistus Karies Imetys Hampaiden puhkeaminen Lasten suunhoito Ksylitoli Fluori Tutti ja purenta Hammashoito Karviaisessa RAVINTO Äidin

Lisätiedot

Neuvolaikäisen suun terveys

Neuvolaikäisen suun terveys Yhteisiä tavoitteita Neuvolaikäisen suun terveys Tiina Joensuu HLT Pohjoisen alueen Kaste Fyysinen ja psykososiaalinen kehitys Ravitsemus ja ruokailutottumukset Painon hallinta Hygienia Imemistottumukset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 32 LAUSUNTO ALOITTEESTA KSYLITOLIPASTILLIEN KÄYTTÖÖNOTOSTA HELSINGIN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA Terke 2010-2781 Esityslistan asia TJA/32 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xerodent 0,25 mg / 28,6 mg imeskelytabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa

Lisätiedot

Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008

Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008 Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008 Ksylitoli tänään: edut ja käyttösuositukset Asiantuntijahammaslääkäri Helinä Keskinen Ksylitolin terveysvaikutukset - Mitä eroa on ksylitolipurukumilla

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia määrän, joka vastaa 0,25 mg:aa fluoridia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia määrän, joka vastaa 0,25 mg:aa fluoridia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fludent 0,25mg F- imeskelytabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia määrän, joka vastaa 0,25 mg:aa fluoridia. Yksi

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

Ksylitolin käyttö päivähoitoikäisillä lapsilla. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf)

Ksylitolin käyttö päivähoitoikäisillä lapsilla. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) Ksylitolin käyttö päivähoitoikäisillä lapsilla Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) 2 STM:n suositus lokakuu 2013 Päivittäinen ksylitoliannos maksutta päivähoitoikäisille Sosiaali-

Lisätiedot

ODOTTAVAN PERHEEN SUUN HOITO

ODOTTAVAN PERHEEN SUUN HOITO 1 ODOTTAVAN PERHEEN SUUN HOITO Odotusaikana on hyvä muuttaa koko perheen tavat ja tottumukset sellaisiksi, että ne mahdollistavat lapselle hyvän suun terveyden RAVINTO äidin monipuolinen ravinto on parasta

Lisätiedot

RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN. Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö

RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN. Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö RASKAUSHORMONIEN VAIKUTUKSET SUUHUN Hormonitoiminnan muutokset raskauden aikana Suun ph laskee, suu happamoituu

Lisätiedot

Ksylitolin käyttö kouluissa ja päiväkodeissa. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf)

Ksylitolin käyttö kouluissa ja päiväkodeissa. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) Ksylitolin käyttö kouluissa ja päiväkodeissa Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) Mitä ksylitoli on? Luonnollinen makeuttaja, jota esiintyy esim. marjoissa, hedelmissä, vihanneksissa

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,

Lisätiedot

Luennon sisältö ja tavoitteet. Karieksen erotusdiagnostiikkaa Karieksen hoitopäätös Karieksen non-operatiivinen hoito. Karieksen erotusdiagnostiikka

Luennon sisältö ja tavoitteet. Karieksen erotusdiagnostiikkaa Karieksen hoitopäätös Karieksen non-operatiivinen hoito. Karieksen erotusdiagnostiikka Karieksen erotusdiagnostiikkaa Karieksen hoitopäätös Karieksen non-operatiivinen hoito H3, 13.9.2012 EHL, HLT Anja Kotiranta Helsingin yliopisto Luennon sisältö ja tavoitteet luennolla käsitellään erilaisia

Lisätiedot

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin.

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Lapsen suu on perheen peili mitä peili voi kertoa?

Lapsen suu on perheen peili mitä peili voi kertoa? Katsaus Marja-Leena Mattila ja Päivi Rautava Lapsen suu on perheen peili mitä peili voi kertoa? Lääkärin vastaanotolla vilkaisu lapsen suuhun voidaan hyödyntää myös suun ja hampaiden terveyden kannalta,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016

LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 perusturva ja terveydenhuolto terveydenhuolto 4/2014 LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 Riskiseulonta Tehostettu ehkäisyohjelma Purenta/ oikominen Odottavat vanhemmat neuvolaterveydenhoitaja

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2

REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 Hampaiden kuluminen (eroosio) mahdollinen hapan ylösnousu suuhun asti kuluttaa hampaita tavallisen syömisen ja juomisen lisäksi suu

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 Mitä ovat probiootit? MITÄ OVAT PROBIOOTIT? Ihmisen suolistossa on miljoonittain bakteereja Nämä bakteerit

Lisätiedot

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa

Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi?

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Tervettä elämää munuaissairauden kanssa - Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Suuhygienisti, sairaanhoitaja Heidi Hänninen Tays/Suu- ja leukasairauksien poliklinikka Suun terveys osana

Lisätiedot

Kariologian peruskurssi

Kariologian peruskurssi Kariologian peruskurssi Jukka H. Meurman Professori, ylilääkäri HY Hammaslääketieteen laitos HYKS Kirurginen sairaala Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääketieteen laitos/ Jukka H. Meurman/ Kariologian

Lisätiedot

SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI

SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI SISÄLLYS SUUN OMAHOITO... 3 Hampaiden harjaus... 3 Harjaustekniikka... 5 Hammasvälien puhdistaminen... 9 Hammasproteesien puhdistaminen... 12 RAVINNON VAIKUTUS SUUN TERVEYTEEN...

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

MITÄ SUUN TERVEYS KERTOO LAPSEN ARJESTA

MITÄ SUUN TERVEYS KERTOO LAPSEN ARJESTA Opinnäytetyö AMK Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Suuhygienisti 2011 Mirja Visanen MITÄ SUUN TERVEYS KERTOO LAPSEN ARJESTA sm-testit 2-vuotiaiden lasten suun terveyden tiennäyttäjinä OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Hyvä tietää biofilmistä

Hyvä tietää biofilmistä Hyvä tietää biofilmistä S a i r a a l a h y g i e n i a p ä i v ä t 2 5. 3. 1 4 K a i s u R a n t a k o k k o - J a l a v a K l i i n i s e n m i k r o b i o l o g i a n e l, T y k s l a b Mitä biofilmit

Lisätiedot

OHJAUSMATERIAALI 0-3-VUOTIAIDEN LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMI- SESSÄ Etelä-Pirkanmaan terveydenhuollon kuntayhtymä

OHJAUSMATERIAALI 0-3-VUOTIAIDEN LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMI- SESSÄ Etelä-Pirkanmaan terveydenhuollon kuntayhtymä OHJAUSMATERIAALI 0-3-VUOTIAIDEN LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMI- SESSÄ Etelä-Pirkanmaan terveydenhuollon kuntayhtymä Nina Harkin ja Heli Lahtinen Opinnäytetyö Huhtikuu 2007 Suun terveydenhuollon koulutusohjelma

Lisätiedot

Odottavan perheen suun terveys

Odottavan perheen suun terveys Vinkkejä lapsiperheen suun hoitoon Onnea vauvauutisen johdosta! Lapsen odotus on hyvä aika muuttaa koko perheen tavat ja tottumukset sellaisiksi, että ne mahdollistavat lapselle hyvän suun terveyden. Vanhempana

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Karies (hallinta)

Käypä hoito -suositus. Karies (hallinta) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä Päivitetty 22.9.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO SUUN JA HAMPAIDEN HOITO www.eksote.fi Voit itse pitää huolta suun ja hampaiden terveydestä syömällä terveellisesti, harjaamalla hampaasi kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla ja käymällä säännöllisesti

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 1 g hammastahnaa sisältää natriumfluoridia vastaten 5 mg fluoria (5 000 ppm).

VALMISTEYHTEENVETO. 1 g hammastahnaa sisältää natriumfluoridia vastaten 5 mg fluoria (5 000 ppm). VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Duraphat 5 mg/g hammastahna 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 g hammastahnaa sisältää natriumfluoridia vastaten 5 mg fluoria (5 000 ppm). Apuaineet: 1

Lisätiedot

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan?

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Stick Techin kuitulujitteiset hoitoratkaisut www.sticktech.com Stick, everstick Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Kysy miellyttävästä, hampaitasi säästävästä hoitoratkaisusta hammaslääkäriltäsi.

Lisätiedot

LAPSEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN

LAPSEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Virpi Mäntylä LAPSEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Opas päivähoitohenkilökunnalle LAPSEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Opas päivähoitohenkilökunnalle Virpi Mäntylä Opinnäytetyö Syksy 2012 Suun terveydenhuollon

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mirkka Järvinen Shg,TtM, TtT-opisk., projektityöntekijä, Vantaa Jorma Suni Johtava ylihammaslääkäri, Vantaa Taustaa Vantaan tutkimusosiolle Kansainvälisesti

Lisätiedot

HAPATETTUIHIN MAITOTUOTTEISIIN LISÄTYN SOKERIN VAIKUTUS TUOTTEIDEN KARIOGEENISYYTEEN

HAPATETTUIHIN MAITOTUOTTEISIIN LISÄTYN SOKERIN VAIKUTUS TUOTTEIDEN KARIOGEENISYYTEEN Heidi Truhponen HAPATETTUIHIN MAITOTUOTTEISIIN LISÄTYN SOKERIN VAIKUTUS TUOTTEIDEN KARIOGEENISYYTEEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hammaslääketieteen

Lisätiedot

Lapsen suun terveyden edistäminen. Opas päivähoitohenkilökunnalle

Lapsen suun terveyden edistäminen. Opas päivähoitohenkilökunnalle Lapsen suun terveyden edistäminen Opas päivähoitohenkilökunnalle Virpi Mäntylä Teksti ja kuvat: Virpi Mäntylä Tämä opas on osa opinnäytetyötä Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2012 Suun terveydenhoidon

Lisätiedot

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään suun ja hampaiden terveyttä sekä siihen vaikuttavia

Lisätiedot

Alle 3-vuotiaden lasten suun terveydentilan

Alle 3-vuotiaden lasten suun terveydentilan Alle 3-vuotiaden lasten suun terveydentilan arviointi - Materiaalit terveydenhoitajalle ja vanhemmille Emmi Lukkari Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

BIOHIT OYJ. globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys

BIOHIT OYJ. globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys BIOHIT OYJ globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys 1 Biohit lyhyesti Biohit Oyj on globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys. Biohitin missio on "Innovating

Lisätiedot

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN LASTENNEUVOLASSA

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN LASTENNEUVOLASSA Kirsi Partanen ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN LASTENNEUVOLASSA Ohjausmateriaali lasten vanhemmille sekä terveydenhoitajan työn tueksi Sosiaali- ja terveysala 2014 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

PELI ESIOPETUSIKÄISILLE LAPSILLE SUUN OMAHOI- TOTOTTUMUKSISTA

PELI ESIOPETUSIKÄISILLE LAPSILLE SUUN OMAHOI- TOTOTTUMUKSISTA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA PELI ESIOPETUSIKÄISILLE LAPSILLE SUUN OMAHOI- TOTOTTUMUKSISTA Alaotsikko T E K I J Ä / T : Anu Kauppinen Salla Lappalainen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

Terve suu hyvinvointisi tukena

Terve suu hyvinvointisi tukena Terve suu hyvinvointisi tukena Syömishäiriöiden suuvaikutukset ja ohjeita omatoimiseen suun terveydenhoitoon 18.5.2009 1 Suun terveydenhoito-ohje syömishäiriötä sairastavalle Tässä ohjeessa on tietoa syömishäiriöiden

Lisätiedot

SUUHYGIENIA oikein alusta alkaen

SUUHYGIENIA oikein alusta alkaen SUUHYGIENIA oikein alusta alkaen Suuhygienia ja hyvä hampaiden hoito ovat tärkeitä elämän alkumetreiltä alkaen. Suun hyvinvointi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yleiskuntoomme ja terveyteemme. PL 15, 00131

Lisätiedot

Puhtaat hampaat. www.helsinki.fi/hammas/puhtaathampaat

Puhtaat hampaat. www.helsinki.fi/hammas/puhtaathampaat Raskaus ja suunterveys Jo raskautta suunniteltaessa on suositeltavaa panostaa terveyttä edistäviin keinoihin sekä muuttaa omia elämäntapojaan terveellisemmiksi, sillä äidin suun terveydentilalla on vaikutusta

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas Kissaa on suuhun katsominen Kissojen hampaidenhoito-opas Kissa ei osaa hoitaa hampaitaan Aikuisella kissalla on 30 hammasta. Hampaan näkyvää osaa kutsutaan kruunuksi ja ikenen alla olevaa osaa juureksi,

Lisätiedot

Marjo Autio Heidi Hassinen. Opinnäytetyö. Ammattikorkeakoulututkinto 27. 8. 2012

Marjo Autio Heidi Hassinen. Opinnäytetyö. Ammattikorkeakoulututkinto 27. 8. 2012 Karieksen ennaltaehkäisy alle kouluikäisillä lapsilla Suunhoidon teemapäivä Kuopion kaupungin avoimen varhaiskasvatuspalveluiden 2-5-vuotiaiden kerhoryhmälle Marjo Autio Heidi Hassinen Opinnäytetyö 27.

Lisätiedot

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS 1 Hei opettaja! Tässä tehtävävihkossa käsitellään suun ja hampaiden terveyttä sekä

Lisätiedot

Osallistava toimintamalli esikouluikäisen lapsen suun terveyden edistämiseksi Nilsiän hammashoitolalle

Osallistava toimintamalli esikouluikäisen lapsen suun terveyden edistämiseksi Nilsiän hammashoitolalle Osallistava toimintamalli esikouluikäisen lapsen suun terveyden edistämiseksi Nilsiän hammashoitolalle Alaotsikko Korhonen Emma Räsänen Heidi Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä

SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä J.H. Meurman Professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, Hammaslääketieteen

Lisätiedot

SUUNHOITO-OPAS. yläkouluille. Teija Jormanainen, Sirpa Järvinen

SUUNHOITO-OPAS. yläkouluille. Teija Jormanainen, Sirpa Järvinen SUUNHOITO-OPAS yläkouluille Teija Jormanainen, Sirpa Järvinen Sisällys Esipuhe 6 Lukijalle 7 HAMPAISTO 9 Hammasstatus 13 Hampaan rakenne 15 Hampaan tutkiminen mikroskoopilla 16 Hampaan tutkiminen poikkileikatusta

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN LASTENNEUVOLASSA. Opas vanhemmille. Elina Aalto

LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN LASTENNEUVOLASSA. Opas vanhemmille. Elina Aalto LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN LASTENNEUVOLASSA Opas vanhemmille Elina Aalto Opinnäytetyö Tammikuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Puijon Diabetesyhdistys Ry

Puijon Diabetesyhdistys Ry Puijon Diabetesyhdistys Ry 1 Johdanto 2 Diabetes ja suun terveys 2.1 Näin voit ehkäistä suun sairauksia 3 Ientulehdus ja hampaiden kiinnityskudossairaus eli parodontiitti 4 Hampaiden reikiintyminen eli

Lisätiedot

VANHEMPIEN SOSIOEKONOMISEN ASEMAN YHTEYS ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN SUUN TERVEYTEEN Tuloksia LATE-aineistosta

VANHEMPIEN SOSIOEKONOMISEN ASEMAN YHTEYS ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN SUUN TERVEYTEEN Tuloksia LATE-aineistosta VANHEMPIEN SOSIOEKONOMISEN ASEMAN YHTEYS ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN SUUN TERVEYTEEN Tuloksia LATE-ainstosta Anna Peura Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma Kevät 2014 Terveystietden laitos Jyväskylän

Lisätiedot

Opalescence -valkaisuaineet

Opalescence -valkaisuaineet Opalescence -valkaisuaineet Vaaleampi ja kirkkaampi hymy Opalescence OH! Valkaisuaineet vastaanotoille ja kotikäyttöön CE-merkityt Opalescence -valkaisuaineet on turvallinen ja hellävarainen tapa valkaista

Lisätiedot

Opas valkoisempaan hymyyn

Opas valkoisempaan hymyyn Opas valkoisempaan hymyyn Miksi hampaisiin tulee tummentumia ja värjäytymiä? Hammaskiilteen luonnollinen väri on kuultavan valkoinen. Vuosien saatossa syömis-, juomis- tai tupakointitottumustemme myötä

Lisätiedot

Suun terveys osana hyvää ravitsemusta

Suun terveys osana hyvää ravitsemusta www.denta.fi Suun terveys osana hyvää ravitsemusta 27.1.2015 Suuhygienisti, Ttm Anna Dahlgren -Kuvat poistettu Terve suu Terve suu on kokonaisuus, jolla tarkoitetaan oireettomia hampaita ja niiden kiinnityskudoksia

Lisätiedot

Suun kuivuus haittojen ehkäisy ja oireiden lievitys

Suun kuivuus haittojen ehkäisy ja oireiden lievitys Katsaus Aira Lahtinen ja Anja Ainamo Suun kuivuus haittojen ehkäisy ja oireiden lievitys Yleisimmin lääkärille kerrottavia kuivan suun oireita ovat yölliset heräämiset suun kuivuuteen, nielemis ja puhevaikeudet,

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

ODOTUSAIKA JA SUUN TERVEYS SOSIAALISESSA MEDIASSA

ODOTUSAIKA JA SUUN TERVEYS SOSIAALISESSA MEDIASSA Opinnäytetyö (AMK) Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Suuhygienisti 2014 Emmi Etolin & Nina Helminen ODOTUSAIKA JA SUUN TERVEYS SOSIAALISESSA MEDIASSA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

ALAKOULUIKÄISEN 7 8-VUOTIAAN LAPSEN SUUN TERVEYS

ALAKOULUIKÄISEN 7 8-VUOTIAAN LAPSEN SUUN TERVEYS Anna Heikkinen & Heidi Tuomaala ALAKOULUIKÄISEN 7 8-VUOTIAAN LAPSEN SUUN TERVEYS Alakouluikäisen 7 8-vuotiaan lapsen suun terveys -opas vanhemmille ALAKOULUIKÄISEN 7 8-VUOTIAAN LAPSEN SUUN TERVEYS Alakouluikäisen

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

KIRKKONUMMELAISTEN ALLE KOULUIKÄISTEN PÄIVÄKOTILASTEN SUUN TERVEYDEN KARTOTUS

KIRKKONUMMELAISTEN ALLE KOULUIKÄISTEN PÄIVÄKOTILASTEN SUUN TERVEYDEN KARTOTUS KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Terveyden edistämisen koulutusohjelma / ylempi AMK Merja Timonen KIRKKONUMMELAISTEN ALLE KOULUIKÄISTEN PÄIVÄKOTILASTEN SUUN TERVEYDEN KARTOTUS Opinnäytetyö 2012 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten perheiden suun omahoitotottumukset, sekä lapsen huoltajien asenteet ja pelot hammashoitoa kohtaan

Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten perheiden suun omahoitotottumukset, sekä lapsen huoltajien asenteet ja pelot hammashoitoa kohtaan Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten perheiden suun omahoitotottumukset, sekä lapsen huoltajien asenteet ja pelot hammashoitoa kohtaan Essi Karikoski Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Opas valkoisempaan hymyyn

Opas valkoisempaan hymyyn Opas valkoisempaan hymyyn Miksi hampaisiin tulee tummentumia ja värjäytymiä? Hammaskiilteen luonnollinen väri on kuultavan valkoinen. Vuosien saatossa syömis-, juomis- tai tupakointitottumustemme myötä

Lisätiedot

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Allergia ja astma Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Aikuisväestön sekä lasten ja nuorten astma- ja allergiatutkimukset Pohjois- Karjalassa ja Pitkärannassa 5.9.2012

Lisätiedot

Suunnitelma lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toteuttamisesta

Suunnitelma lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toteuttamisesta Odottavan perheen ravinto- ja suun terveys 1.Lastaan odottava perhe Shg terv.hoitajalta ajanvaraus vaikuttava määrittäminen hml, shg - puutteet ruokailu ja suuhygieniatavoissa - ongelmakohtien osoittaminen

Lisätiedot

ODOTTAVAN PERHEEN SUUN OMAHOITOON SITOUTUMINEN

ODOTTAVAN PERHEEN SUUN OMAHOITOON SITOUTUMINEN ODOTTAVAN PERHEEN SUUN OMAHOITOON SITOUTUMINEN Torvinen Miia Pro gradu -tutkielma Terveystieteiden laitos Hoitotiede Oulun yliopisto Toukokuu 2014 Oulun yliopisto LTK, Terveystieteiden laitos, hoitotiede

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Emilia Rostén KALANNIN ALAKOULULAISTEN HAMPAIDENHOITOTOTTUMUKSET JA TIEDOT SUU- JA HAMMASSAIRAUKSISTA

Emilia Rostén KALANNIN ALAKOULULAISTEN HAMPAIDENHOITOTOTTUMUKSET JA TIEDOT SUU- JA HAMMASSAIRAUKSISTA Emilia Rostén KALANNIN ALAKOULULAISTEN HAMPAIDENHOITOTOTTUMUKSET JA TIEDOT SUU- JA HAMMASSAIRAUKSISTA Hoitotyön koulutusohjelma 2015 KALANNIN ALAKOULULAISTEN HAMPAIDENHOITOTOTTUMUKSET JA TIEDOT SUU- JA

Lisätiedot

NUORTEN HAMPAAT. Internetsivujen suunnittelu nuorten hampaiden hoidosta

NUORTEN HAMPAAT. Internetsivujen suunnittelu nuorten hampaiden hoidosta NUORTEN HAMPAAT Internetsivujen suunnittelu nuorten hampaiden hoidosta LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyökoulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö Kevät

Lisätiedot

Mitä, jos syöminen suun kautta ei onnistu Suun terveys, puhdas suu. Shg Mirja Jakobsson TYKS 20.10.2015

Mitä, jos syöminen suun kautta ei onnistu Suun terveys, puhdas suu. Shg Mirja Jakobsson TYKS 20.10.2015 Mitä, jos syöminen suun kautta ei onnistu Suun terveys, puhdas suu Shg Mirja Jakobsson TYKS 20.10.2015 Oppimistavoite Ymmärtää suunterveyden merkitys potilaan kokonaishoidossa Motivoida hoitohenkilökuntaa

Lisätiedot

MITEN HOIDAT HAMPAITASI?

MITEN HOIDAT HAMPAITASI? MITEN HOIDAT HAMPAITASI? Selkokielinen materiaali Savonlinnan maahanmuuttajille T E K I J Ä T: Kaisa Haataja Niina Karvinen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Sosiaali-, terveys-

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

Suun terveydenhoidon

Suun terveydenhoidon Suun terveydenhoidon OMAHOITO-OPAS HUOMIO SUUHUN -oppaasta löydät tietoa aftojen hoidosta sammaksesta hammastapaturmista huuliherpeksestä kuivan suun hoidosta pahanhajuisesta hengityksestä suupielten haavaumista

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

MITEN HAMPAAT PYSYVÄT TERVEINÄ

MITEN HAMPAAT PYSYVÄT TERVEINÄ MITEN HAMPAAT PYSYVÄT TERVEINÄ Oppimateriaalia suunterveysneuvonnan tueksi monikulttuuriseen suun terveydenhoitotyöhön Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Suuhygienisti Opinnäytetyö 17.11.2009 Irina

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Hammaslääkärin tai lääkärin määräyksestä: Pre- ja postoperatiivinen desinfiointi suukirurgiassa ja parodontaalisessa kirurgiassa.

VALMISTEYHTEENVETO. Hammaslääkärin tai lääkärin määräyksestä: Pre- ja postoperatiivinen desinfiointi suukirurgiassa ja parodontaalisessa kirurgiassa. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Corsodyl 2 mg/ml liuos suuonteloon 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Klooriheksidiiniglukonaatti 2 mg/ml Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013 Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin

Lisätiedot

SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA

SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA SUUN TERVEYS OSANA HYVÄÄ RAVITSEMUSHOITOA EHL, HLT Päivi Siukosaari, suugeriatrian erityispätevyys Yliopistohammasklinikka suu on ensimmäinen osa ruuansulatuselintä ruokavaliolla on yhteys suun terveyteen

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN

EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN Suun terveydenhuolto sateenvarjo hankkeen päätösseminaari 6.10.2009 Janne Alahelisten ja Kristiina Kuusi Onko suunhoitoprojektiin osallistumisella ollut

Lisätiedot

NUORUUSTYYPIN DIABETES JA SUUN TERVEYS

NUORUUSTYYPIN DIABETES JA SUUN TERVEYS Saara-Maria Sikkilä NUORUUSTYYPIN DIABETES JA SUUN TERVEYS Suun terveyttä edistävä potilasohje nuoruustyypin diabetesta sairastaville alakouluikäisille lapsille NUORUUSTYYPIN DIABETES JA SUUN TERVEYS Suun

Lisätiedot