Karieksen ehkäisy nyt ja tulevaisuudessa. Jorma Tenovuo
|
|
- Amanda Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Karieksen ehkäisy nyt ja tulevaisuudessa Jorma Tenovuo Hammaskaries on vähentynyt huomattavasti teollistuneissa maissa 1960-luvun jälkeen erityisesti lapsilla ja nuorilla. Ilman rokotetta saavutettuna tulos hakee vertaistaan bakteerisairauksien joukossa. Tärkeimpinä syinä pidetään fluorihammastahnojen käyttöä, suuhygienian kohentumista, hampaiden arvostuksen lisääntymistä ja antibioottien käyttöä. Ksylitoli on parantanut tilannetta, mutta yksittäisten tekijöiden osuutta ei kukaan osaa arvioida. Karies ei ole sairautena kuitenkaan hävinnyt vaan sen ilmaantuvuus on siirtynyt vanhempiin ikäryhmiin, joihin kuuluvilla on yhä enemmän omia hampaita. Hampaat reikiintyvät koko eliniän, koska suojaavaa immuniteettia ei kehity. Karies ei ole lapsiltakaan hävinnyt vaan on kasautunut niille, joilla muutenkin menee huonosti. Ehkäisyn haasteet ovatkin osin uusia: estää kariesbakteerien tartunta hampaistoon jo varhaislapsuudessa. Tämä yhdistyneenä jo tunnettuihin ehkäisymenetelmiin tuonee lisätehoa karieksen nujertamiseen. Hampaiden reikiintyminen, hammaskaries, on kroonisista infektiotaudeista maailmanlaajuisesti yleisimpiä ehkä jopa yleisin. Karies on kaikkien kansojen vitsaus, ja vaikka sen esiintyvyydessä ilmeneekin sosioekonomisia eroavaisuuksia, niin karies on yhtä lailla varakkaiden kuin köyhien sairaus ja siihen sairastuvuus on iästä riippumatonta. Karies onkin monella tavalla epätavallinen infektiosairaus: se on selkeästi tiettyjen mikrobien aiheuttama, mutta koska sitä esiintyy vain kovakudoksessa (yleensä kiilteessä tai dentiinissä), joissa ei ole verieikä lymfasuonia, niin suojaavaa immuniteettia ei kehity edes kariekseen toistuvasti sairastuville. Muista bakteerisairauksista poiketen karieksesta ei myöskään voi kokonaan parantua, vaan sairaus jättää aina hampaistoon pysyvät vauriot, jotka ilmenevät paikkana taikka pysähtyneenä tai pysäytettynä kovakudosmuutoksena. Karies on hampaan kovakudoksen hajoamista (demineralisaatiota) sellaisten suussa elävien mikrobien vaikutuksesta, jotka pystyvät tuottamaan sokereista happoja solunulkoiseen tilaan (ns. happohyökkäys). Tällaisia mikrobeja ovat mutans-streptokokkien ryhmä (tärkeimpänä lajina Streptococcus mutans), laktobasillit ja eräät hiivasienet. Biologisena ja mikrobiologisena ilmiönä karies tunnetaan jo tarkasti, ja koska etiologia on pääpiirteissään selvillä, tauti on nykykeinoin yksilötasolla useimmiten täysin ehkäistävissä. Ehkäisyn vaikeudet kulminoituvat ensisijaisesti tehokkaiden ehkäisytapojen kustannuksiin ja ennen kaikkea siihen, että karies on tyypillisesti myös ns. käyttäytymissairaus. Oikeilla ravinto- ja hygieniatottumuksilla karies on lähes aina ehkäistävissä, jos halua ja taitoa riittää. Karieksen etiologiassa on kolme keskeistä elementtiä: sairastuva isäntäkudos (hampaat), kariesta aiheuttavat mikrobit ja hiilihydraatit, joista mikrobit tuottavat kariesta aiheuttavia happoja (lähinnä laktaattia) (kuva 1). Myös syljen Duodecim 2002;118:
2 Sokerin kulutus Ksylitolin käyttö Pureskelun määrä Erityisruokavaliot Välipalat Ravinto Mikrobit (mutans streptokokit) Suuhygienia Klooriheksidiini Ksylitoli Antibiootit Rokote? Muuntogeeniset bakteerit? + sylki erityisnopeus puskurointikyky koostumus riittävyys Hampaat Fluori Pinnoitteet Remineralisoivat aineet Kuva 1. Keyesin (1962) klassinen ympyrämalli, joka kuvaa karieksen synnyn edellyttämät kolme tekijää (hampaat, mikrobit ja ravinto) sekä joukon asioita, joilla voidaan vaikuttaa ehkäisevästi eri tekijöihin. määrä ja laatu vaikuttavat aivan keskeisesti kunkin yksilön kariesalttiuteen. Karieksen ehkäisyn tavoitteellisuus korostuu, jos ajatellaan etiologiaa kolmen ympyrän (kuva 1) mallina: poistamalla yksikin tekijä karies saadaan häviämään täysin, koska kaksi jäljelle jäänyttä eivät keskenään aiheuta missään olosuhteissa kariesta. Koska yhdenkin ympyrän täydellinen poistaminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta tai ainakin epäeettistä, niin karieksen ehkäisy tähtääkin ympyröiden»pienentämiseen», jotta ne kohtaisivat toisiaan mahdollisimman vähän. Karieksen ehkäisymenetelmät voidaan kohdistaa tarvittaessa kaikkiin ympyröihin yhtä aikaa (kuva 1) tai valikoivasti siihen ympyrään, johon karieksen syytekijät kullakin yksilöllä ovat eniten kasautuneet. Hammaslääkärin on diagnostisesti varsin vaivatonta vastaanotto-olosuhteissa tehtävillä kaupallisilla pikatesteillä saada selville yksittäisen potilaan kariesbakteerien määrä (mutans-streptokokkitesti, mittaa bakteeriympyrän»kokoa») tai ruokavalion sokeripitoisuus (laktobasillitesti, mittaa ravintoympyrän»kokoa» eli sitä, kuinka usein suussa vallitsee pieni ph ns. happohyökkäyksen seurauksena). Mitä enemmän ja useammin käytetään sokeria, sitä useammin suun ph on pieni ja sitä paremmin laktobasillit lisääntyvät. Fluori edelleen karieksen ehkäisyn kulmakivi Karieksen ehkäisy on totunnaisesti kohdistunut resistenssin vahvistamiseen eli ensisijaisesti hampaiden vahvistamiseen fluorilla. Tämä onkin ollut menestyksekästä, ja erityisesti fluorihammastahnojen laajalle levinnyttä päivittäistä käyttöä on pidetty aivan ratkaisevana sille, että lasten ja nuorten karies on vähentynyt 1970-luvun alusta alkaen 1990-luvun lopulle asti (Bratthall ym. 1996). Fluorihammastahnojen etu kirkastui erityisesti sen jälkeen, kun opittiin ymmärtämään, että on tärkeämpää saada pieniä määriä fluoria suuhun mahdollisimman usein kuin vain niellä 1658 J. Tenovuo
3 sitä hampaiden kehitysvaiheessa. Vaikka sekä paikallisella että systeemisellä fluoriehkäisyllä on merkitystä, niin ensin mainittu on huomattavasti tärkeämpi. Syynä on se, että joka päivä hiilihydraattien nauttimisen yhteydessä tapahtuu hampaan kovakudoksen liukenemista eli demineralisaatiota, joka kuitenkin normaalitilanteessa korjautuu itsestään (remineralisaatio) syljessä liukoisena olevan kalsiumin ja fosfaatin ansiosta. Jos syljessä on samanaikaisesti myös vähän fluoria, joka on peräisin hammastahnasta, imeskelytabletista, purukumista tms., liukoinen fluori kiihdyttää remineralisaatiota ja syntyvä uusi kovakudos on vaikealiukoisempaa fluoroapatiittia kuin kiilteen oma, kehityksenaikainen hydroksiapatiitti. Näin valmiskin eikä vain kehityksen aikainen hammas muuttuu fluorin ansiosta kykenevämmäksi vastustaa happoja. Fluori onkin yhä karieksen ehkäisyn vahvin tukijalka: fluorihammastahnaa käytettäessä yhdistyy kaksi suotuisaa vaikutusta eli poistetaan mekaanisesti ien- ja hammassairauksia aiheuttavaa hammasplakkia ja samalla viedään hampaistoon sopiva määrä fluoria edistämään remineralisaatiota. Rohkeimmat ovat jopa väittäneet, että karieksen väheneminen 1970-luvun alusta nykytilanteeseen johtuukin vain silloin markkinoille tulleista fluorihammastahnoista ja että hammashoitohenkilöstön tekemillä ehkäisevillä toimenpiteillä olisi ollut vain marginaalinen merkitys! Tämä on aivan ilmeistä liioittelua, sillä karies on vähentynyt niissäkin maissa, joissa fluoritahnan saatavuus on ollut vähäistä, esimerkiksi Japanissa (Hänsel-Petersson ja Bratthall 1996). Muita vahvoja ehdokkaita karieksen vähenemisen syiksi ovat antibioottien lisääntynyt käyttö (antibiootit tappavat kariesbakteereja), parantunut suuhygienia, hampaiden arvostuksen lisääntyminen ja fermentoituvien sokerien osittainen korvautuminen kariesta aiheuttamattomilla makeutteilla (ksylitoli, aspartaami, sorbitoli, maltitoli) monissa välipaloina käytetyissä tuotteissa (Mäkinen ja Isokangas 1988, Bowen 1999). Fluorin saanti tulee taata jatkossakin kahdesti päivässä tapahtuvalla fluorihammastahnan käytöllä, joka voidaan turvallisesti aloittaa jo 2 3 vuoden iässä. Tahnaa tulee kuitenkin käyttää kerralla vain pienen herneen kokoinen nokare se on täysin riittävä (sisältää fluoria 0,6 0,8 mg) mutta samalla turvallinen määrä, vaikka lapsi vähän nielisikin tahnaa. Paikallisen remineralisaatiovaikutuksen takia fluoritahna ei menetä tehoaan lainkaan iän myötä: se on yhtä tarpeellinen vanhuusiässä kuin pikkulapsena, sillä hampaiden kariesalttius säilyy niin kauan kuin hammaspintaa on olemassa. Fluorihammastahnan käytöstä riippumatta osa väestöstä on edelleen hyvinkin alttiita kariekselle: tahnan fluorimäärä yhdessä syljen kanssa ei ehdi korjata alkavia vaurioita, vaan ne kasvavat, kunnes joudutaan paikkaushoitoon. Syynä ovat tavallisimmin haitalliset ravintotottumukset, kariesbakteerien erittäin runsas määrä suussa tai syljen erityksen heikkeneminen. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan lisäfluoria (Zimmer 2001) ei illalla tai aamulla fluoritahnan käytön aikaan vaan päivällä koulussa, työpaikalla tai matkalla. Tällöin on helpointa kuljettaa mukana fluoripurukumia tai fluori-imeskelytabletteja (molemmat makeutettu ksylitolilla) tai ehkä kaikkein tehokkaimpana fluorin, kalsiumin, fosfaatin ja ksylitolin yhdistelmää, jota on Suomessa markkinoilla imeskelytablettina. Nykypäivän karieksenehkäisyssä ovat hankalimmat fluorinantotavat eli fluorihuuhtelut tai -geelaukset jo pääosin tarpeettomia. Hammaslääkärikäynnillä havaitut alkavat kariespesäkkeet voidaan usein pysäyttää myös hammashoitohenkilöstön tekemällä fluorilakkauksella, mutta ehkäisyn menestyksellisyyden kannalta muutamat vastaanottokäynnit ovat vähemmän merkityksellisiä kuin fluoritahnan tai muun edellä mainitun tuotteen omaehtoinen käyttö. Tieteellinen näyttö eri menetelmien keskinäisestä tehosta jatkuvasti muuttuvassa hammasterveystilanteessa on kuitenkin puutteellista; edes kohtalaisen vahvana näyttöä voidaan pitää vain fluoritahnan ja fluorilakan osalta (Bader ym. 2001). Miten estää kariesbakteerien toiminta? Vaikka karieksen voi aiheuttaa useampikin eri mikrobilaji, niin ihmisillä karieksen käynnistää lähes aina Streptococcus mutans tai Streptococ- Karieksen ehkäisy nyt ja tulevaisuudessa 1659
4 cus sobrinus. Näistä käytetään yleisesti yhteisnimeä mutans-streptokokit (MS). MS-tartunta hampaistoon tapahtuu tavallisimmin 1 3 vuoden iässä, erityisesti maitoposkihampaiden puhkeamisen aikaan (Caufield ym. 1993). Ennen ensimmäisten hampaiden puhkeamista MS-bakteereja voi jo löytyä suusta, mutta pysyvä kolonisaatio on mahdollinen vasta hampaiden kovakudospinnan tarjotessa näille bakteereille luonnollisen kiinnittymisalustan. MS-bakteerien määrä hampaistossa on suhteessa tartunnan voimakkuuteen ja ajankohtaan: mitä runsaampi annos ja mitä varhemmin, sen suuremman osuuden MS:t valtaavat hampaiden pinnalla elävästä mikrobikasvustosta, ns. hammasplakista (kuva 1) (Tenovuo 1991). MS-tartunta saadaan syljen välityksellä vanhemmilta lapselle ja varmimmin tartunta tapahtuu henkilöltä, jolla on eniten suoria tai epäsuoria (tutin tai lusikan nuoleminen tms.) sylkikontakteja lapsen kanssa maitohampaiden puhkeamisvaiheessa. Tutkimusten mukaan yleisin tartuttaja on lapsen äiti, mutta tartunnanlähteitä voi olla useitakin (Caufield ym. 1988). Emme siis ole perineet vanhemmiltamme vain»hyviä tai huonoja» hampaita ja sylkeä vaan myös hyvät tai huonot suubakteerit. Varhaislapsuus onkin tärkeä vaihe myöhemmän kariesalttiuden kannalta. Varhain ja runsaasti MS:llä infektoituneiden lasten hampaat reikiintyvät helpommin kuin myöhään ja niukasti tai ei lainkaan infektoituneiden lasten hampaat (Alaluusua ja Renkonen 1983), ja ero näkyy todennäköisesti vuosikausia (Isokangas ym. 2000), ehkä koko elämän ajan. Karieksen ehkäisyä parhaimmillaan onkin varhaisen MS-infektion esto (Tenovuo 1992, Alanen ym. 2002). Infektioilmiön ymmärtämisen jälkeen tähän tarkoitukseen on käytetty ensisijaisesti klooriheksidiiniä, joka tappaa tehokkaasti mutans-streptokokkeja muuttamatta kuitenkaan liikaa suun muuta mikrobiflooraa. Klooriheksidiiniä on käytetty liuoksena (0,125 0,2 %), geelinä (0,8 1 %) ja hampaille siveltävänä lakkana (1 40 %). Näistä tartunnan estossa tehokkaimmaksi on osoittautunut geeli (Tenovuo 1992), varsinkin hammaslääkärin vastaanotolla hampaistoon vietynä, mutta menetelmän kustannustehokkuudesta ei ole selvää kuvaa. Klooriheksidiinin käytön tulee olla suunnattua eli mutans-streptokokkien määrä tulee mitata diagnostisin testein joko mahdolliselta tartuttajalta (esim. äiti) tai mahdollisen tartunnan saaneelta lapselta. Oikein ajoitetuilla ja tehdyillä klooriheksidiinikäsittelyillä on pystytty varsin hyvin katkaisemaan tartuntatie, ja näin lasten hampaistot ovat säilyneet terveempinä. Mutans-streptokokit ovat säilyttäneet herkkyytensä klooriheksidiinille, eikä resistenssiä ole havaittu (Järvinen ym. 1995). Selvästi halvempi keino on infektion esto ksylitolin avulla. Ylivieskassa suoritetuissa tutkimuksissa äitien säännöllinen päivittäinen ksylitolipurukumin käyttö lapsen maitohampaiden puhkeamisvaiheessa (lapsen ollessa 1 3-vuotias) esti tehokkaasti perheensisäistä tartuntaa ja samalla lasten tulevaa kariesta (Isokangas ym. 2000, Söderling ym. 2001). Äidin tulee olla motivoitunut purukumin käyttöön, ja toisaalta menetelmä edellyttää myös äitien seulontaa MSpikatestien avulla. Ylivieskassa ksylitolilla saadut tulokset olivat jopa paremmat kuin lakkamuotoisella klooriheksidiinillä saadut. Ksylitolin vaikutus perustunee pääasiassa aineen kykyyn muuttaa mutans-streptokokit huonommin hampaan pintaan tarttuviksi. Milloin apu kariesrokotteesta? Kariestartuntaa vastaan on kehitetty intensiivisesti myös rokotetta. Rokotetutkimuksissa on kokonaan luovuttu ajatuksesta käyttää systeemistä subkutaanista immunisaatiota, koska streptokokkiantigeenien haittavaikutukset mm. sydämeen ja munuaisiin voivat olla arvaamattomia. Enemmän mielenkiintoa on kohdistunut suun tai nenän kautta annettavaan rokotteeseen, jossa limakalvoimmuniteettia indusoivat streptokokkiantigeenit aikaansaavat IgA-vasteen sylkeen ja sitä kautta estävät MS-bakteerien kolonisaatiota hampaiden pinnalle (Tenovuo 2001). Limakalvoimmuniteetin kariesta ehkäisevästä tehosta on runsaasti näyttöä eläinkokeista, mutta ihmisillä tehdyt tutkimukset ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia, eikä selvää osoitus J. Tenovuo
5 ta IgA:n kariekselta suojaavasta vaikutuksesta ole saatu. Edes potilaat, joilla on synnynnäinen ja täydellinen IgA-puutos eivät näytä olevan kariekselle alttiimpia kuin terveet (Kirstilä ym. 1994). Tehokkaaksi osoitettua IgA-vastetta stimuloivaa limakalvorokotetta saadaankin odottaa vielä monia vuosia. Suurin mielenkiinto rokoterintamalla on viime vuosina kohdistunut passiiviseen immunisaatioon. Siinä tarvittavat MS-bakteereihin kohdistuvat vasta-aineet on tuotettu ihmisen elimistön ulkopuolella, jolloin vältytään streptokokkiantigeenien kaikilta mahdollisilta haittavaikutuksilta.»vasta-ainefermentaattoreina» on käytetty tupakkakasvia, lehmiä ja kanoja (kuva 2). Siirtogeenisten tupakkakasvien tuottama IgG tai ns. sekretorinen IgA ovat osoittautuneet tehokkaiksi MS-kolonisaation estossa lyhytaikaisissa ihmiskokeissa, ja ne ovat estäneet tehokkaasti kariesta eläinkokeissa (Ma ym. 1994). Pitkäaikaisnäyttö passiivisen immunisaation tehosta ihmisillä, erityisesti lapsilla, puuttuu vielä. Likimain yhtä hyviä tuloksia on saatu vasta-aineilla jotka on tuotettu kanoissa tai lehmissä; jälkimmäistä tutkimusta on tehty erityisesti Suomessa (Loimaranta 1999). Ternimaidosta eristettyjä IgG-vasta-aineita voidaan puhdistaa teollisessa laajuudessa jauheeksi ja lisätä mm. purukumiin tai hammastahnaan. Tällaiset»immuunituotteet» ovat alustavissa kokeissa vapauttaneet biologisesti aktiivisia kariesbakteerien vasta-aineita suuhun, mutta kliininen teho on vielä tutkimatta. Immuunikananmunat Siirtogeeninen kasvi Immunisoitu lehmä Polyklonaalinen anti-ms- IgY Monoklonaalinen anti-ms- IgG/sIgA Polyklonaalinen anti-ms- IgG Tuote hampaistoon Kuva 2. Passiivisessa immunisaatiossa vasta-aineet tuotetaan elimistön ulkopuolella ennen kuin ne puhdistetaan, rikastetaan ja viedään hampaistoon. Kariesrokotetutkimuksissa on tuotettu monoklonaalisia vasta-aineita siirtogeenisissä tupakkakasveissa, joihin on siirretty IgG- tai IgA-vasta-aineita koodaavat geenit (Ma ym. 1994). Polyklonaalisia vasta-aineita on tuotettu rokottamalla kanoja tai lehmiä kariogeenisilla mutans-streptokokeilla. Syntyvät vasta-aineet kulkeutuvat kananmunan keltuaiseen (IgY) ja lehmän ternimaitoon (IgG), joista ne voidaan rikastaa kariesbakteereja ehkäiseviin tuotteisiin. Karieksen ehkäisy nyt ja tulevaisuudessa 1661
6 Lopuksi Kustannusnäkökulmasta katsoen on aivan ilmeistä, että parasta karieksen ehkäisyä on varhaisen MS-infektion estäminen ksylitolilla, klooriheksidiinillä, rokotteella tai näiden yhdistelmällä, mieluiten yhdistettynä fluorin elinikäiseen paikalliseen omatoimiseen käyttöön (fluorihammastahna, -imeskelytabletit) ja sokerimakeisten korvaamiseen ksylitolituotteilla. Kaikki sellaiset kariesta ehkäisevät toimenpiteet, jotka suoritetaan vastaanotolla (esimerkiksi pinnoitukset ja fluorilakkaukset) lisäävät selvästi terveydenhuollon kustannuksia, vaikka ne tekisi suuhygienisti tai hammashuoltaja. Toki näitäkin toimia tarvitaan sille %:n osalle väestöä, johon karies edelleen iskee pahiten, vaikka ei voikaan olla tarkoitus pyrkiä estämään kaikki karies hinnalla millä hyvänsä. Tehostettujen ehkäisytoimien tehokkuus väestötasolla onkin viime aikoina kyseenalaistettu (Hausen ym. 2000), vaikka yksilötasolla hyöty voi olla potilastapausten valossa huomattavakin. Kustannuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että hampaiden paikkauksen estäminen tullee pitkällä aikavälillä aina edullisemmaksi kuin ehkä hetkellisesti kalliskin karieksen ehkäisy, sillä paikkojen keski-ikä ei ole juuri 15:tä vuotta pidempi ja karieksen hoito paikkojen uusimisineen ja korjaamisineen yhä mutkikkaammin hoitomenetelmin ja jatkuvasti muuttuvine paikkamateriaaleineen suurentanee hampaiston elinkaarikustannuksia vääjäämättä enemmän kuin terveyttä ylläpitävät ehkäisevät toimet. Kirjallisuutta Alaluusua S, Renkonen O-V. Streptococcus mutans establishment and dental caries experience in children from 2 to 4 years old. Scand J Dent Res : Alanen P, Pienihäkkinen K, Söderling E, Isokangas P. Kariesprevention tämänhetkiset näkymät. Suom Hammaslääkäril 2002;3: Bader JD, Shugars DA, Bonito AJ. A systematic review of selected caries prevention and management methods. Community Dent Oral Epidemiol 2001;29: Bowen WH. Wither or whither caries research? Caries Res 1999;33:1 3. Bratthall D, Hänsel-Petersson G, Sundberg H. Reasons fosr the caries decline: what do the experts believe? Eur J Oral Sci 1996;104: Caufield PW, Ratanapridakul K, Allen DN, Cutter GR. Plasmid-containing strains of Streptococcus mutans cluster within family and racial cohorts: implications for natural transmission. Infect Immun 1988;56: Caufield PW, Cutter GR, Dasanayake AP. Initial acquisition of mutans streptococci by infants: evidence for a discrete window of infectivity. J Dent Res 1993;72: Hausen H, Kärkkäinen S, Seppä L. Application of the high-risk strategy to control dental caries. Community Dent Oral Epidemiol 2000;28: Hänsel-Petersson G, Bratthall D. The caries decline: a review of reviews. Eur J Oral Sci 1996;104: Isokangas P, Söderling E, Pienihäkkinen K, Alanen P. Occurrence of dental decay in children after maternal consumption of xylitol. J Dent Res 2000;79: Järvinen H, Pienihäkkinen K, Huovinen P, Tenovuo J. Susceptibility of Streptococcus mutans and Streptococcus sobrinus to antimicrobial agents after short-term oral chlorhexidine treatments. Eur J Oral Sci 1995;103:32 5. Keyes PH. Recent advances in dental caries research. Bacteriology. Bacteriological findings and biological implications. Int Dent J 1962;12: Kirstilä V, Tenovuo J, Ruuskanen O, Nikoskelainen J, Irjala K, Vilja P. Salivary defense factors and oral health in patients with common variable immunodeficiency. J Clin Immunol 1994;14: Ma JK-C, Lehner T, Stabila P, Fux CI, Hiatt A. Assembly of monoclonal antibodies with IgG1 and IgA heavy chain domains in transgenic tobacco plants. Eur J Immunol 1994;24: Mäkinen KK, Isokangas P. Relationship between carbohydrate sweeteners and oral diseases. Progr Food Nutr Sci 1988;12: Loimaranta V. Generation and evaluation of efficiency of bovine immune colostrum against Streptococcus mutans and Streptococcus sobrinus. Väitöskirja. Ann Univ Turkuensis 1999; Ser D, No 360. Söderling E, Isokangas P, Pienihäkkinen K, Tenovuo J, Alanen P. Influence of maternal xylitol consumption on mother-child transmission of mutans streptococci: 6-year follow-up. Caries Res 2001;35: Tenovuo J. The microbiology and immunology of dental caries in children. Rev Med Microbiol 1991;2: Tenovuo J. Karieksen ennaltaehkäisyn näkymät. Suom Hammaslääkäril 1992;20: Tenovuo J. Vihdoinkin kariesrokote? Suom Hammaslääkäril 2001; N.s. Vol VIII: Zimmer S. Caries-preventive effects of fluoride products when used in conjunction with fluoride dentifrice. Caries Res 2001;35 Suppl 1: JORMA TENOVUO, professori Turun yliopisto, hammaslääketieteen laitos Turku 1662
Valio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS
RAVINTO JA HAMMASTERVEYS HYVÄN HAMMASTERVEYDEN PERUSTEET Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio
LisätiedotRavinto ja hammasterveys
Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio
LisätiedotKsylitoli viisas valinta. Marjo Tipuri
Ksylitoli viisas valinta Marjo Tipuri 14.3.2019 Ksylitoli viisas valinta Yleistä ksylitolista Käyttösuositukset Historiaa lyhyesti Opiskelijoiden ksylitolin käyttö Miksi ksylitolia? Mitä ksylitoli on?
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 32 LAUSUNTO ALOITTEESTA KSYLITOLIPASTILLIEN KÄYTTÖÖNOTOSTA HELSINGIN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA Terke 2010-2781 Esityslistan asia TJA/32 TJA Terveyslautakunta päätti
LisätiedotNeuvolaikäisen suun terveys
Yhteisiä tavoitteita Neuvolaikäisen suun terveys Tiina Joensuu HLT Pohjoisen alueen Kaste Fyysinen ja psykososiaalinen kehitys Ravitsemus ja ruokailutottumukset Painon hallinta Hygienia Imemistottumukset
LisätiedotOdottavien perheiden suun terveyden huolto
Odottavien perheiden suun terveyden huolto Sisältö Ravinto Hampaat Puhdistus Karies Imetys Hampaiden puhkeaminen Lasten suunhoito Ksylitoli Fluori Tutti ja purenta Hammashoito Karviaisessa RAVINTO Äidin
LisätiedotMakeutusaineet Stevia, steviaglykosidit. Keinotekoiset makeutusaineet. Energiattomat sakkaroosin vaihtoehdot
Keinotekoiset makeutusaineet Makeutusaineet Lasten ja nuorten hammashoito ja hammassairauksien ehkäisy H2 kevät EHL Eerika Salo Makeutusaineet ovat lisäaineita Eivät sisällä energiaa Sokeria 10-1000 x
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xerodent 0,25 mg / 28,6 mg imeskelytabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa
LisätiedotCloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008
Cloetta Fazer Makeiset Oy taustatiedote 11.11.2008 Ksylitoli tänään: edut ja käyttösuositukset Asiantuntijahammaslääkäri Helinä Keskinen Ksylitolin terveysvaikutukset - Mitä eroa on ksylitolipurukumilla
LisätiedotSuunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto
Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia määrän, joka vastaa 0,25 mg:aa fluoridia.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fludent 0,25mg F- imeskelytabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia määrän, joka vastaa 0,25 mg:aa fluoridia. Yksi
LisätiedotKsylitolin käyttö päivähoitoikäisillä lapsilla. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf)
Ksylitolin käyttö päivähoitoikäisillä lapsilla Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) 2 STM:n suositus lokakuu 2013 Päivittäinen ksylitoliannos maksutta päivähoitoikäisille Sosiaali-
LisätiedotODOTTAVAN PERHEEN SUUN HOITO
1 ODOTTAVAN PERHEEN SUUN HOITO Odotusaikana on hyvä muuttaa koko perheen tavat ja tottumukset sellaisiksi, että ne mahdollistavat lapselle hyvän suun terveyden RAVINTO äidin monipuolinen ravinto on parasta
LisätiedotRASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN. Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö
RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö RASKAUSHORMONIEN VAIKUTUKSET SUUHUN Hormonitoiminnan muutokset raskauden aikana Suun ph laskee, suu happamoituu
LisätiedotTerve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!
Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,
LisätiedotPäiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas
Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet
LisätiedotKsylitolin käyttö kouluissa ja päiväkodeissa. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf)
Ksylitolin käyttö kouluissa ja päiväkodeissa Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) Mitä ksylitoli on? Luonnollinen makeuttaja, jota esiintyy esim. marjoissa, hedelmissä, vihanneksissa
LisätiedotLuennon sisältö ja tavoitteet. Karieksen erotusdiagnostiikkaa Karieksen hoitopäätös Karieksen non-operatiivinen hoito. Karieksen erotusdiagnostiikka
Karieksen erotusdiagnostiikkaa Karieksen hoitopäätös Karieksen non-operatiivinen hoito H3, 13.9.2012 EHL, HLT Anja Kotiranta Helsingin yliopisto Luennon sisältö ja tavoitteet luennolla käsitellään erilaisia
LisätiedotVaihda suun huonot bakteerit hyviin.
Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä
LisätiedotRaskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016
Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016
perusturva ja terveydenhuolto terveydenhuolto 4/2014 LASTEN JA NUORTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMAT 2013-2016 Riskiseulonta Tehostettu ehkäisyohjelma Purenta/ oikominen Odottavat vanhemmat neuvolaterveydenhoitaja
LisätiedotLapsen suu on perheen peili mitä peili voi kertoa?
Katsaus Marja-Leena Mattila ja Päivi Rautava Lapsen suu on perheen peili mitä peili voi kertoa? Lääkärin vastaanotolla vilkaisu lapsen suuhun voidaan hyödyntää myös suun ja hampaiden terveyden kannalta,
LisätiedotKarieksen synty ja ehkäisy. Karieksen synty ja ehkäisy. Klooriheksidiini (CHX) Klooriheksidiini. Klooriheksidiini
Karieksen synty ja ehkäisy Keyesin ympyrät karieksen ehkäisyssä ja hoidossa Sokerin kulutus Ksylitolin käyttö Pureskelun määrä Erityisruokavaliot Välipalat Ravinto karies Mikrobit (Mutans streptokokit)
LisätiedotKarieksen hallinta riskin arvionti ja diagnostiikka Plandentin Kaamospäivät Kuusamo Prof, EHL Vuokko Anttonen
Karieksen hallinta riskin arvionti ja diagnostiikka Plandentin Kaamospäivät Kuusamo 26.1.2018 Esityksen sisältö Terveyden edistämien sairauden ehkäisy sairauden hoito KARIEKSEN HALLINTA Kariesriskin arviointi
LisätiedotSuunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa
Suunterveyden edistäminen äitiysneuvolatoiminnassa Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle kunnan on lakisääteisesti järjestettävä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio, jonka tekee
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia määrän, joka vastaa 0,25 mg:aa fluoridia.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fludent Banana 0,25 mg F -imeskelytabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia määrän, joka vastaa 0,25 mg:aa fluoridia.
LisätiedotREFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2
REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 Hampaiden kuluminen (eroosio) mahdollinen hapan ylösnousu suuhun asti kuluttaa hampaita tavallisen syömisen ja juomisen lisäksi suu
LisätiedotPohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN?
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN? Kuva:Heidi-Maria Haaranen Imetyksellä on todettu myönteisiä vaikutuksia leukojen ja purennan kehitykseen.
LisätiedotSUUN JA HAMPAIDEN HOITO
Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta
Lisätiedot- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi?
Tervettä elämää munuaissairauden kanssa - Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Suuhygienisti, sairaanhoitaja Heidi Hänninen Tays/Suu- ja leukasairauksien poliklinikka Suun terveys osana
LisätiedotSisältö. 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali 3. Hyödyllisiä linkkejä
Suun hyvinvointi Aineiston on koonnut Sari Kyytinen, Ehkäisevän suun terveydenhuollon osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri, Palokan th ky sari.kyytinen@palokkatk.fi Sisältö 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali
LisätiedotSuun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio
Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin
LisätiedotProbiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ
Probiotic 12 PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 Mitä ovat probiootit? MITÄ OVAT PROBIOOTIT? Ihmisen suolistossa on miljoonittain bakteereja Nämä bakteerit
LisätiedotYLI 100 VUOTTA SUOMALAISTA TUOTEKEHITYSTÄ
YLI 100 VUOTTA SUOMALAISTA TUOTEKEHITYSTÄ Lapsiperheiden suosikit, Oxygenol Xylitol -hammastahnat, on valmistettu Suomessa. Samoin moni niiden pääraaka-aine tulee Suomesta. Suomen Hammaslääkäriliitto suosittaa
LisätiedotJoka viidennen aikuisen vaiva
Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta
LisätiedotKariologian peruskurssi
Kariologian peruskurssi Jukka H. Meurman Professori, ylilääkäri HY Hammaslääketieteen laitos HYKS Kirurginen sairaala Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääketieteen laitos/ Jukka H. Meurman/ Kariologian
LisätiedotPureskeltua tietoa hampaiden hyväksi
Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy
LisätiedotSuun omahoito-opas on toteutettu osana Savon Vammaisasuntosäätiön Lastuprojektia. Suun omahoito-opas on Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Suun omahoito-opas ALKUSANAT Suun omahoito-opas on toteutettu osana Savon Vammaisasuntosäätiön Lastuprojektia. Suun omahoito-opas on Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Suun omahoito-oppaassa käsitellään
LisätiedotHyvä tietää biofilmistä
Hyvä tietää biofilmistä S a i r a a l a h y g i e n i a p ä i v ä t 2 5. 3. 1 4 K a i s u R a n t a k o k k o - J a l a v a K l i i n i s e n m i k r o b i o l o g i a n e l, T y k s l a b Mitä biofilmit
LisätiedotNEUVOLAKÄISTEN SUUNTERVEYS
Muista minut aamuin illoin! NEUVOLAKÄISTEN SUUNTERVEYS TERVEELLISET SUUNHOITOTOTTUMUKSET SISÄLLYS Vanhempien terveystottumukset heijastuvat lapseen 3 Maitohampaiden puhkeaminen 4 Hampaiden harjaus 6 Karies
LisätiedotMITÄ SUUN TERVEYS KERTOO LAPSEN ARJESTA
Opinnäytetyö AMK Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Suuhygienisti 2011 Mirja Visanen MITÄ SUUN TERVEYS KERTOO LAPSEN ARJESTA sm-testit 2-vuotiaiden lasten suun terveyden tiennäyttäjinä OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotSUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI
SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI SISÄLLYS SUUN OMAHOITO... 3 Hampaiden harjaus... 3 Harjaustekniikka... 5 Hammasvälien puhdistaminen... 9 Hammasproteesien puhdistaminen... 12 RAVINNON VAIKUTUS SUUN TERVEYTEEN...
LisätiedotOHJAUSMATERIAALI 0-3-VUOTIAIDEN LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMI- SESSÄ Etelä-Pirkanmaan terveydenhuollon kuntayhtymä
OHJAUSMATERIAALI 0-3-VUOTIAIDEN LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMI- SESSÄ Etelä-Pirkanmaan terveydenhuollon kuntayhtymä Nina Harkin ja Heli Lahtinen Opinnäytetyö Huhtikuu 2007 Suun terveydenhuollon koulutusohjelma
LisätiedotOnko karies enää ongelma? Plandentin Kaamospäivät Kuusamo Prof, EHL Vuokko Anttonen
Onko karies enää ongelma? Plandentin Kaamospäivät Kuusamo 25.1.2018 Prof, EHL Vuokko Anttonen Tämän esityksen sisältö Suunterveys, mitäs se on? yhteys yleisterveyteen ja elämänlaatuun Kariestilanne ja
LisätiedotOdottavan perheen suun terveys
Vinkkejä lapsiperheen suun hoitoon Onnea vauvauutisen johdosta! Lapsen odotus on hyvä aika muuttaa koko perheen tavat ja tottumukset sellaisiksi, että ne mahdollistavat lapselle hyvän suun terveyden. Vanhempana
LisätiedotHeiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan?
Stick Techin kuitulujitteiset hoitoratkaisut www.sticktech.com Stick, everstick Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Kysy miellyttävästä, hampaitasi säästävästä hoitoratkaisusta hammaslääkäriltäsi.
LisätiedotLapsen suun terveyden edistäminen. Opas päivähoitohenkilökunnalle
Lapsen suun terveyden edistäminen Opas päivähoitohenkilökunnalle Virpi Mäntylä Teksti ja kuvat: Virpi Mäntylä Tämä opas on osa opinnäytetyötä Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2012 Suun terveydenhoidon
LisätiedotSUUN JA HAMPAIDEN HOITO
SUUN JA HAMPAIDEN HOITO www.eksote.fi Voit itse pitää huolta suun ja hampaiden terveydestä syömällä terveellisesti, harjaamalla hampaasi kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla ja käymällä säännöllisesti
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Karies (hallinta)
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä Päivitetty 22.9.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotSUUN TERVEYDENHOITO OSANA TERVEYSTARKASTUSTA
SUUN TERVEYDENHOITO OSANA TERVEYSTARKASTUSTA VINKKEJÄ TERVEYSTARKASTUKSEN TEKIJÄLLE SUU JA HAMPAAT Tässä oppaassa käydään läpi yleisimpiä riskejä suun terveydelle ja kerrotaan asioita, joita voitte hyödyntää
LisätiedotHammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?
Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät
LisätiedotTutkimus odottaville äideille.
Tutkimus odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus toteuttaa paikkakunnallasi tutkimuksen, jolla selvitetään kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dtap-
LisätiedotLAPSEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Virpi Mäntylä LAPSEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Opas päivähoitohenkilökunnalle LAPSEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Opas päivähoitohenkilökunnalle Virpi Mäntylä Opinnäytetyö Syksy 2012 Suun terveydenhuollon
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotSUHAT 2012 / verkostopäivä Thea Mandelin Shg, Kirkkonummi. Ryhmäneuvolasta yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Ryhmäneuvola -case
SUHAT 2012 / verkostopäivä 16.2.2012 Thea Mandelin Shg, Kirkkonummi 1 Ryhmäneuvolasta yhteisöllisyyttä ja vertaistukea Ryhmäneuvola -case Toiminnan kehittämishanke SUHAT-INNO:n Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. 1 g hammastahnaa sisältää natriumfluoridia vastaten 5 mg fluoria (5 000 ppm).
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Duraphat 5 mg/g hammastahna 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 g hammastahnaa sisältää natriumfluoridia vastaten 5 mg fluoria (5 000 ppm). Apuaineet: 1
LisätiedotHAPATETTUIHIN MAITOTUOTTEISIIN LISÄTYN SOKERIN VAIKUTUS TUOTTEIDEN KARIOGEENISYYTEEN
Heidi Truhponen HAPATETTUIHIN MAITOTUOTTEISIIN LISÄTYN SOKERIN VAIKUTUS TUOTTEIDEN KARIOGEENISYYTEEN Syventävien opintojen kirjallinen työ Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hammaslääketieteen
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. 1 g hammastahnaa sisältää 5 mg fluoridia (natriumfluoridina) vastaten 5000 ppm fluoridia.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Natriumfluoridi Morningside 5 mg/g hammastahna VALMISTEYHTEENVETO 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 g hammastahnaa sisältää 5 mg fluoridia (natriumfluoridina) vastaten 5000
LisätiedotFluorivalmisteiden käyttö lapsilla ja nuorilla
Fluorivalmisteiden käyttö lapsilla ja nuorilla Suvi Kilpeläinen Syventävä opinnäytetyö Hammaslääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Toukokuu 2019
LisätiedotKarieksen hallinnan uudet tuulet. Hannu Hausen
Karieksen hallinnan uudet tuulet Hannu Hausen 20.2.2014 Aiheita Karieksen hallinta pähkinänkuoressa Hampaiden harjaus Uudet ravitsemussuositukset Pieni vilkaisu hampaiden reikiintymisen kehityssuuntiin
LisätiedotMielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla
Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mirkka Järvinen Shg,TtM, TtT-opisk., projektityöntekijä, Vantaa Jorma Suni Johtava ylihammaslääkäri, Vantaa Taustaa Vantaan tutkimusosiolle Kansainvälisesti
LisätiedotLasten suun terveyden edistäminen: opas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille
Lasten suun terveyden edistäminen: opas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille Sari Pohjola ja Jaana Rautio Opinnäytetyö, kevät 2016 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja
LisätiedotBIOHIT OYJ. globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys
BIOHIT OYJ globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys 1 Biohit lyhyesti Biohit Oyj on globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys. Biohitin missio on "Innovating
LisätiedotAlle 3-vuotiaden lasten suun terveydentilan
Alle 3-vuotiaden lasten suun terveydentilan arviointi - Materiaalit terveydenhoitajalle ja vanhemmille Emmi Lukkari Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotHelpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille
Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään suun ja hampaiden terveyttä sekä siihen vaikuttavia
LisätiedotALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN LASTENNEUVOLASSA
Kirsi Partanen ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN LASTENNEUVOLASSA Ohjausmateriaali lasten vanhemmille sekä terveydenhoitajan työn tueksi Sosiaali- ja terveysala 2014 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotLuonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL
Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat
LisätiedotSUUHYGIENIA oikein alusta alkaen
SUUHYGIENIA oikein alusta alkaen Suuhygienia ja hyvä hampaiden hoito ovat tärkeitä elämän alkumetreiltä alkaen. Suun hyvinvointi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yleiskuntoomme ja terveyteemme. PL 15, 00131
LisätiedotSuun terveys osana hyvää ravitsemusta
www.denta.fi Suun terveys osana hyvää ravitsemusta 27.1.2015 Suuhygienisti, Ttm Anna Dahlgren -Kuvat poistettu Terve suu Terve suu on kokonaisuus, jolla tarkoitetaan oireettomia hampaita ja niiden kiinnityskudoksia
LisätiedotMonet potilaat tarvitsevat lisäfluoria karieksen hallintaan
Vastaanotto- ja kotikäyttöön runsaasti fluoridia sisältävät lääkevalmisteet Paljastuneet hammaskaulat Oikomishoito Lääkitykset Parodontologinen Hampaiden puhkeaminen Sädehoito Epäsäännöllinen hammashoito
LisätiedotEmättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.
Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö
LisätiedotTerve suu hyvinvointisi tukena
Terve suu hyvinvointisi tukena Syömishäiriöiden suuvaikutukset ja ohjeita omatoimiseen suun terveydenhoitoon 18.5.2009 1 Suun terveydenhoito-ohje syömishäiriötä sairastavalle Tässä ohjeessa on tietoa syömishäiriöiden
LisätiedotPuhtaat hampaat. www.helsinki.fi/hammas/puhtaathampaat
Raskaus ja suunterveys Jo raskautta suunniteltaessa on suositeltavaa panostaa terveyttä edistäviin keinoihin sekä muuttaa omia elämäntapojaan terveellisemmiksi, sillä äidin suun terveydentilalla on vaikutusta
LisätiedotLEIKKI-IKÄISTEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ SUUNHOITO
Mari Ahosmäki Marika Solitanner Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sairaanhoitaja (AMK) Opinnäytetyö, 2018 LEIKKI-IKÄISTEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ SUUNHOITO -Opas
LisätiedotPELI ESIOPETUSIKÄISILLE LAPSILLE SUUN OMAHOI- TOTOTTUMUKSISTA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA PELI ESIOPETUSIKÄISILLE LAPSILLE SUUN OMAHOI- TOTOTTUMUKSISTA Alaotsikko T E K I J Ä / T : Anu Kauppinen Salla Lappalainen
LisätiedotOmevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi
Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä
LisätiedotVANHEMPIEN SOSIOEKONOMISEN ASEMAN YHTEYS ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN SUUN TERVEYTEEN Tuloksia LATE-aineistosta
VANHEMPIEN SOSIOEKONOMISEN ASEMAN YHTEYS ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN SUUN TERVEYTEEN Tuloksia LATE-ainstosta Anna Peura Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma Kevät 2014 Terveystietden laitos Jyväskylän
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotPuijon Diabetesyhdistys Ry
Puijon Diabetesyhdistys Ry 1 Johdanto 2 Diabetes ja suun terveys 2.1 Näin voit ehkäistä suun sairauksia 3 Ientulehdus ja hampaiden kiinnityskudossairaus eli parodontiitti 4 Hampaiden reikiintyminen eli
LisätiedotMiksi suuta pitää hoitaa?...3 Kun muistisairaus todetaan...4 Suun puhdistus...5 Terveellinen ruokavalio...7 Kuiva suu...9 Suun sieni-infektio...
Miksi suuta pitää hoitaa?...3 Kun muistisairaus todetaan.....4 Suun puhdistus......5 Terveellinen ruokavalio......7 Kuiva suu....9 Suun sieni-infektio....11 Proteesien puhdistus.12 Tietoa suun hoidosta
LisätiedotOpalescence -valkaisuaineet
Opalescence -valkaisuaineet Vaaleampi ja kirkkaampi hymy Opalescence OH! Valkaisuaineet vastaanotoille ja kotikäyttöön CE-merkityt Opalescence -valkaisuaineet on turvallinen ja hellävarainen tapa valkaista
LisätiedotOppilaan ohje: ksylitoli TERVEET HAMPAAT!
Oppilaan ohje: ksylitoli TERVEET HAMPAAT! Suomalaisten lasten ja nuorten hampaat ovat maailman terveimpiä. Jotta suun terveydestä voisi pitää hyvää huolta, on tiedettävä mitkä asiat vaikuttavat hampaiden
LisätiedotMarjo Autio Heidi Hassinen. Opinnäytetyö. Ammattikorkeakoulututkinto 27. 8. 2012
Karieksen ennaltaehkäisy alle kouluikäisillä lapsilla Suunhoidon teemapäivä Kuopion kaupungin avoimen varhaiskasvatuspalveluiden 2-5-vuotiaiden kerhoryhmälle Marjo Autio Heidi Hassinen Opinnäytetyö 27.
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotLASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN LASTENNEUVOLASSA. Opas vanhemmille. Elina Aalto
LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN LASTENNEUVOLASSA Opas vanhemmille Elina Aalto Opinnäytetyö Tammikuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotYhteistä näkemystä etsimässä alle 3-vuotiaiden lasten karieksen hallintaan
Satu Määttä ja Sanni Peteri Yhteistä näkemystä etsimässä alle 3-vuotiaiden lasten karieksen hallintaan Koulutustilaisuus terveydenhoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Suuhygienisti Suun terveydenhuollon
LisätiedotOpas valkoisempaan hymyyn
Opas valkoisempaan hymyyn Miksi hampaisiin tulee tummentumia ja värjäytymiä? Hammaskiilteen luonnollinen väri on kuultavan valkoinen. Vuosien saatossa syömis-, juomis- tai tupakointitottumustemme myötä
LisätiedotKissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas
Kissaa on suuhun katsominen Kissojen hampaidenhoito-opas Kissa ei osaa hoitaa hampaitaan Aikuisella kissalla on 30 hammasta. Hampaan näkyvää osaa kutsutaan kruunuksi ja ikenen alla olevaa osaa juureksi,
LisätiedotOsallistava toimintamalli esikouluikäisen lapsen suun terveyden edistämiseksi Nilsiän hammashoitolalle
Osallistava toimintamalli esikouluikäisen lapsen suun terveyden edistämiseksi Nilsiän hammashoitolalle Alaotsikko Korhonen Emma Räsänen Heidi Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotHelpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS
Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS 1 Hei opettaja! Tässä tehtävävihkossa käsitellään suun ja hampaiden terveyttä sekä
LisätiedotToimintamalli odottavien perheiden suun terveyden edistämiseksi Perusturvaliikelaitos Saarikan suun terveydenhuollolle
Toimintamalli odottavien perheiden suun terveyden edistämiseksi Perusturvaliikelaitos Saarikan suun terveydenhuollolle Marita Ifemeni Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotSATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä
SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä J.H. Meurman Professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, Hammaslääketieteen
LisätiedotNuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat
Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri
LisätiedotTAITOPAJAHARJOITTELU Taina Eväsoja HLL, Yliopisto-opettaja
TAITOPAJAHARJOITTELU 26.9.2012 Taina Eväsoja HLL, Yliopisto-opettaja PINNOITUS ON Ennaltaehkäisevää hoitoa Karieksen pysäytyshoitoa OKKLUSAALIPINTOJEN KARIES Kariesleesiot kehittyvät kohtiin, joissa biofilmi
LisätiedotSUUNHOITO-OPAS. yläkouluille. Teija Jormanainen, Sirpa Järvinen
SUUNHOITO-OPAS yläkouluille Teija Jormanainen, Sirpa Järvinen Sisällys Esipuhe 6 Lukijalle 7 HAMPAISTO 9 Hammasstatus 13 Hampaan rakenne 15 Hampaan tutkiminen mikroskoopilla 16 Hampaan tutkiminen poikkileikatusta
LisätiedotÄitien kokemuksia leikki-ikäisen lapsen suun terveyden edistämisestä kotona ja lastenneuvolassa
Anna Kahilakoski & Jemina Lauttaanaho Äitien kokemuksia leikki-ikäisen lapsen suun terveyden edistämisestä kotona ja lastenneuvolassa Opinnäytetyö Syksy 2016 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Terveydenhoitaja
Lisätiedot