Karieksen ehkäisy nyt ja tulevaisuudessa. Jorma Tenovuo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karieksen ehkäisy nyt ja tulevaisuudessa. Jorma Tenovuo"

Transkriptio

1 Katsaus Karieksen ehkäisy nyt ja tulevaisuudessa Jorma Tenovuo Hammaskaries on vähentynyt huomattavasti teollistuneissa maissa 1960-luvun jälkeen erityisesti lapsilla ja nuorilla. Ilman rokotetta saavutettuna tulos hakee vertaistaan bakteerisairauksien joukossa. Tärkeimpinä syinä pidetään fluorihammastahnojen käyttöä, suuhygienian kohentumista, hampaiden arvostuksen lisääntymistä ja antibioottien käyttöä. Ksylitoli on parantanut tilannetta, mutta yksittäisten tekijöiden osuutta ei kukaan osaa arvioida. Karies ei ole sairautena kuitenkaan hävinnyt vaan sen ilmaantuvuus on siirtynyt vanhempiin ikäryhmiin, joihin kuuluvilla on yhä enemmän omia hampaita. Hampaat reikiintyvät koko eliniän, koska suojaavaa immuniteettia ei kehity. Karies ei ole lapsiltakaan hävinnyt vaan on kasautunut niille, joilla muutenkin menee huonosti. Ehkäisyn haasteet ovatkin osin uusia: estää kariesbakteerien tartunta hampaistoon jo varhaislapsuudessa. Tämä yhdistyneenä jo tunnettuihin ehkäisymenetelmiin tuonee lisätehoa karieksen nujertamiseen. Hampaiden reikiintyminen, hammaskaries, on kroonisista infektiotaudeista maailmanlaajuisesti yleisimpiä ehkä jopa yleisin. Karies on kaikkien kansojen vitsaus, ja vaikka sen esiintyvyydessä ilmeneekin sosioekonomisia eroavaisuuksia, niin karies on yhtä lailla varakkaiden kuin köyhien sairaus ja siihen sairastuvuus on iästä riippumatonta. Karies onkin monella tavalla epätavallinen infektiosairaus: se on selkeästi tiettyjen mikrobien aiheuttama, mutta koska sitä esiintyy vain kovakudoksessa (yleensä kiilteessä tai dentiinissä), joissa ei ole verieikä lymfasuonia, niin suojaavaa immuniteettia ei kehity edes kariekseen toistuvasti sairastuville. Muista bakteerisairauksista poiketen karieksesta ei myöskään voi kokonaan parantua, vaan sairaus jättää aina hampaistoon pysyvät vauriot, jotka ilmenevät paikkana taikka pysähtyneenä tai pysäytettynä kovakudosmuutoksena. Karies on hampaan kovakudoksen hajoamista (demineralisaatiota) sellaisten suussa elävien mikrobien vaikutuksesta, jotka pystyvät tuottamaan sokereista happoja solunulkoiseen tilaan (ns. happohyökkäys). Tällaisia mikrobeja ovat mutans-streptokokkien ryhmä (tärkeimpänä lajina Streptococcus mutans), laktobasillit ja eräät hiivasienet. Biologisena ja mikrobiologisena ilmiönä karies tunnetaan jo tarkasti, ja koska etiologia on pääpiirteissään selvillä, tauti on nykykeinoin yksilötasolla useimmiten täysin ehkäistävissä. Ehkäisyn vaikeudet kulminoituvat ensisijaisesti tehokkaiden ehkäisytapojen kustannuksiin ja ennen kaikkea siihen, että karies on tyypillisesti myös ns. käyttäytymissairaus. Oikeilla ravinto- ja hygieniatottumuksilla karies on lähes aina ehkäistävissä, jos halua ja taitoa riittää. Karieksen etiologiassa on kolme keskeistä elementtiä: sairastuva isäntäkudos (hampaat), kariesta aiheuttavat mikrobit ja hiilihydraatit, joista mikrobit tuottavat kariesta aiheuttavia happoja (lähinnä laktaattia) (kuva 1). Myös syljen Duodecim 2002;118:

2 Sokerin kulutus Ksylitolin käyttö Pureskelun määrä Erityisruokavaliot Välipalat Ravinto Mikrobit (mutans streptokokit) Suuhygienia Klooriheksidiini Ksylitoli Antibiootit Rokote? Muuntogeeniset bakteerit? + sylki erityisnopeus puskurointikyky koostumus riittävyys Hampaat Fluori Pinnoitteet Remineralisoivat aineet Kuva 1. Keyesin (1962) klassinen ympyrämalli, joka kuvaa karieksen synnyn edellyttämät kolme tekijää (hampaat, mikrobit ja ravinto) sekä joukon asioita, joilla voidaan vaikuttaa ehkäisevästi eri tekijöihin. määrä ja laatu vaikuttavat aivan keskeisesti kunkin yksilön kariesalttiuteen. Karieksen ehkäisyn tavoitteellisuus korostuu, jos ajatellaan etiologiaa kolmen ympyrän (kuva 1) mallina: poistamalla yksikin tekijä karies saadaan häviämään täysin, koska kaksi jäljelle jäänyttä eivät keskenään aiheuta missään olosuhteissa kariesta. Koska yhdenkin ympyrän täydellinen poistaminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta tai ainakin epäeettistä, niin karieksen ehkäisy tähtääkin ympyröiden»pienentämiseen», jotta ne kohtaisivat toisiaan mahdollisimman vähän. Karieksen ehkäisymenetelmät voidaan kohdistaa tarvittaessa kaikkiin ympyröihin yhtä aikaa (kuva 1) tai valikoivasti siihen ympyrään, johon karieksen syytekijät kullakin yksilöllä ovat eniten kasautuneet. Hammaslääkärin on diagnostisesti varsin vaivatonta vastaanotto-olosuhteissa tehtävillä kaupallisilla pikatesteillä saada selville yksittäisen potilaan kariesbakteerien määrä (mutans-streptokokkitesti, mittaa bakteeriympyrän»kokoa») tai ruokavalion sokeripitoisuus (laktobasillitesti, mittaa ravintoympyrän»kokoa» eli sitä, kuinka usein suussa vallitsee pieni ph ns. happohyökkäyksen seurauksena). Mitä enemmän ja useammin käytetään sokeria, sitä useammin suun ph on pieni ja sitä paremmin laktobasillit lisääntyvät. Fluori edelleen karieksen ehkäisyn kulmakivi Karieksen ehkäisy on totunnaisesti kohdistunut resistenssin vahvistamiseen eli ensisijaisesti hampaiden vahvistamiseen fluorilla. Tämä onkin ollut menestyksekästä, ja erityisesti fluorihammastahnojen laajalle levinnyttä päivittäistä käyttöä on pidetty aivan ratkaisevana sille, että lasten ja nuorten karies on vähentynyt 1970-luvun alusta alkaen 1990-luvun lopulle asti (Bratthall ym. 1996). Fluorihammastahnojen etu kirkastui erityisesti sen jälkeen, kun opittiin ymmärtämään, että on tärkeämpää saada pieniä määriä fluoria suuhun mahdollisimman usein kuin vain niellä 1658 J. Tenovuo

3 sitä hampaiden kehitysvaiheessa. Vaikka sekä paikallisella että systeemisellä fluoriehkäisyllä on merkitystä, niin ensin mainittu on huomattavasti tärkeämpi. Syynä on se, että joka päivä hiilihydraattien nauttimisen yhteydessä tapahtuu hampaan kovakudoksen liukenemista eli demineralisaatiota, joka kuitenkin normaalitilanteessa korjautuu itsestään (remineralisaatio) syljessä liukoisena olevan kalsiumin ja fosfaatin ansiosta. Jos syljessä on samanaikaisesti myös vähän fluoria, joka on peräisin hammastahnasta, imeskelytabletista, purukumista tms., liukoinen fluori kiihdyttää remineralisaatiota ja syntyvä uusi kovakudos on vaikealiukoisempaa fluoroapatiittia kuin kiilteen oma, kehityksenaikainen hydroksiapatiitti. Näin valmiskin eikä vain kehityksen aikainen hammas muuttuu fluorin ansiosta kykenevämmäksi vastustaa happoja. Fluori onkin yhä karieksen ehkäisyn vahvin tukijalka: fluorihammastahnaa käytettäessä yhdistyy kaksi suotuisaa vaikutusta eli poistetaan mekaanisesti ien- ja hammassairauksia aiheuttavaa hammasplakkia ja samalla viedään hampaistoon sopiva määrä fluoria edistämään remineralisaatiota. Rohkeimmat ovat jopa väittäneet, että karieksen väheneminen 1970-luvun alusta nykytilanteeseen johtuukin vain silloin markkinoille tulleista fluorihammastahnoista ja että hammashoitohenkilöstön tekemillä ehkäisevillä toimenpiteillä olisi ollut vain marginaalinen merkitys! Tämä on aivan ilmeistä liioittelua, sillä karies on vähentynyt niissäkin maissa, joissa fluoritahnan saatavuus on ollut vähäistä, esimerkiksi Japanissa (Hänsel-Petersson ja Bratthall 1996). Muita vahvoja ehdokkaita karieksen vähenemisen syiksi ovat antibioottien lisääntynyt käyttö (antibiootit tappavat kariesbakteereja), parantunut suuhygienia, hampaiden arvostuksen lisääntyminen ja fermentoituvien sokerien osittainen korvautuminen kariesta aiheuttamattomilla makeutteilla (ksylitoli, aspartaami, sorbitoli, maltitoli) monissa välipaloina käytetyissä tuotteissa (Mäkinen ja Isokangas 1988, Bowen 1999). Fluorin saanti tulee taata jatkossakin kahdesti päivässä tapahtuvalla fluorihammastahnan käytöllä, joka voidaan turvallisesti aloittaa jo 2 3 vuoden iässä. Tahnaa tulee kuitenkin käyttää kerralla vain pienen herneen kokoinen nokare se on täysin riittävä (sisältää fluoria 0,6 0,8 mg) mutta samalla turvallinen määrä, vaikka lapsi vähän nielisikin tahnaa. Paikallisen remineralisaatiovaikutuksen takia fluoritahna ei menetä tehoaan lainkaan iän myötä: se on yhtä tarpeellinen vanhuusiässä kuin pikkulapsena, sillä hampaiden kariesalttius säilyy niin kauan kuin hammaspintaa on olemassa. Fluorihammastahnan käytöstä riippumatta osa väestöstä on edelleen hyvinkin alttiita kariekselle: tahnan fluorimäärä yhdessä syljen kanssa ei ehdi korjata alkavia vaurioita, vaan ne kasvavat, kunnes joudutaan paikkaushoitoon. Syynä ovat tavallisimmin haitalliset ravintotottumukset, kariesbakteerien erittäin runsas määrä suussa tai syljen erityksen heikkeneminen. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan lisäfluoria (Zimmer 2001) ei illalla tai aamulla fluoritahnan käytön aikaan vaan päivällä koulussa, työpaikalla tai matkalla. Tällöin on helpointa kuljettaa mukana fluoripurukumia tai fluori-imeskelytabletteja (molemmat makeutettu ksylitolilla) tai ehkä kaikkein tehokkaimpana fluorin, kalsiumin, fosfaatin ja ksylitolin yhdistelmää, jota on Suomessa markkinoilla imeskelytablettina. Nykypäivän karieksenehkäisyssä ovat hankalimmat fluorinantotavat eli fluorihuuhtelut tai -geelaukset jo pääosin tarpeettomia. Hammaslääkärikäynnillä havaitut alkavat kariespesäkkeet voidaan usein pysäyttää myös hammashoitohenkilöstön tekemällä fluorilakkauksella, mutta ehkäisyn menestyksellisyyden kannalta muutamat vastaanottokäynnit ovat vähemmän merkityksellisiä kuin fluoritahnan tai muun edellä mainitun tuotteen omaehtoinen käyttö. Tieteellinen näyttö eri menetelmien keskinäisestä tehosta jatkuvasti muuttuvassa hammasterveystilanteessa on kuitenkin puutteellista; edes kohtalaisen vahvana näyttöä voidaan pitää vain fluoritahnan ja fluorilakan osalta (Bader ym. 2001). Miten estää kariesbakteerien toiminta? Vaikka karieksen voi aiheuttaa useampikin eri mikrobilaji, niin ihmisillä karieksen käynnistää lähes aina Streptococcus mutans tai Streptococ- Karieksen ehkäisy nyt ja tulevaisuudessa 1659

4 cus sobrinus. Näistä käytetään yleisesti yhteisnimeä mutans-streptokokit (MS). MS-tartunta hampaistoon tapahtuu tavallisimmin 1 3 vuoden iässä, erityisesti maitoposkihampaiden puhkeamisen aikaan (Caufield ym. 1993). Ennen ensimmäisten hampaiden puhkeamista MS-bakteereja voi jo löytyä suusta, mutta pysyvä kolonisaatio on mahdollinen vasta hampaiden kovakudospinnan tarjotessa näille bakteereille luonnollisen kiinnittymisalustan. MS-bakteerien määrä hampaistossa on suhteessa tartunnan voimakkuuteen ja ajankohtaan: mitä runsaampi annos ja mitä varhemmin, sen suuremman osuuden MS:t valtaavat hampaiden pinnalla elävästä mikrobikasvustosta, ns. hammasplakista (kuva 1) (Tenovuo 1991). MS-tartunta saadaan syljen välityksellä vanhemmilta lapselle ja varmimmin tartunta tapahtuu henkilöltä, jolla on eniten suoria tai epäsuoria (tutin tai lusikan nuoleminen tms.) sylkikontakteja lapsen kanssa maitohampaiden puhkeamisvaiheessa. Tutkimusten mukaan yleisin tartuttaja on lapsen äiti, mutta tartunnanlähteitä voi olla useitakin (Caufield ym. 1988). Emme siis ole perineet vanhemmiltamme vain»hyviä tai huonoja» hampaita ja sylkeä vaan myös hyvät tai huonot suubakteerit. Varhaislapsuus onkin tärkeä vaihe myöhemmän kariesalttiuden kannalta. Varhain ja runsaasti MS:llä infektoituneiden lasten hampaat reikiintyvät helpommin kuin myöhään ja niukasti tai ei lainkaan infektoituneiden lasten hampaat (Alaluusua ja Renkonen 1983), ja ero näkyy todennäköisesti vuosikausia (Isokangas ym. 2000), ehkä koko elämän ajan. Karieksen ehkäisyä parhaimmillaan onkin varhaisen MS-infektion esto (Tenovuo 1992, Alanen ym. 2002). Infektioilmiön ymmärtämisen jälkeen tähän tarkoitukseen on käytetty ensisijaisesti klooriheksidiiniä, joka tappaa tehokkaasti mutans-streptokokkeja muuttamatta kuitenkaan liikaa suun muuta mikrobiflooraa. Klooriheksidiiniä on käytetty liuoksena (0,125 0,2 %), geelinä (0,8 1 %) ja hampaille siveltävänä lakkana (1 40 %). Näistä tartunnan estossa tehokkaimmaksi on osoittautunut geeli (Tenovuo 1992), varsinkin hammaslääkärin vastaanotolla hampaistoon vietynä, mutta menetelmän kustannustehokkuudesta ei ole selvää kuvaa. Klooriheksidiinin käytön tulee olla suunnattua eli mutans-streptokokkien määrä tulee mitata diagnostisin testein joko mahdolliselta tartuttajalta (esim. äiti) tai mahdollisen tartunnan saaneelta lapselta. Oikein ajoitetuilla ja tehdyillä klooriheksidiinikäsittelyillä on pystytty varsin hyvin katkaisemaan tartuntatie, ja näin lasten hampaistot ovat säilyneet terveempinä. Mutans-streptokokit ovat säilyttäneet herkkyytensä klooriheksidiinille, eikä resistenssiä ole havaittu (Järvinen ym. 1995). Selvästi halvempi keino on infektion esto ksylitolin avulla. Ylivieskassa suoritetuissa tutkimuksissa äitien säännöllinen päivittäinen ksylitolipurukumin käyttö lapsen maitohampaiden puhkeamisvaiheessa (lapsen ollessa 1 3-vuotias) esti tehokkaasti perheensisäistä tartuntaa ja samalla lasten tulevaa kariesta (Isokangas ym. 2000, Söderling ym. 2001). Äidin tulee olla motivoitunut purukumin käyttöön, ja toisaalta menetelmä edellyttää myös äitien seulontaa MSpikatestien avulla. Ylivieskassa ksylitolilla saadut tulokset olivat jopa paremmat kuin lakkamuotoisella klooriheksidiinillä saadut. Ksylitolin vaikutus perustunee pääasiassa aineen kykyyn muuttaa mutans-streptokokit huonommin hampaan pintaan tarttuviksi. Milloin apu kariesrokotteesta? Kariestartuntaa vastaan on kehitetty intensiivisesti myös rokotetta. Rokotetutkimuksissa on kokonaan luovuttu ajatuksesta käyttää systeemistä subkutaanista immunisaatiota, koska streptokokkiantigeenien haittavaikutukset mm. sydämeen ja munuaisiin voivat olla arvaamattomia. Enemmän mielenkiintoa on kohdistunut suun tai nenän kautta annettavaan rokotteeseen, jossa limakalvoimmuniteettia indusoivat streptokokkiantigeenit aikaansaavat IgA-vasteen sylkeen ja sitä kautta estävät MS-bakteerien kolonisaatiota hampaiden pinnalle (Tenovuo 2001). Limakalvoimmuniteetin kariesta ehkäisevästä tehosta on runsaasti näyttöä eläinkokeista, mutta ihmisillä tehdyt tutkimukset ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia, eikä selvää osoitus J. Tenovuo

5 ta IgA:n kariekselta suojaavasta vaikutuksesta ole saatu. Edes potilaat, joilla on synnynnäinen ja täydellinen IgA-puutos eivät näytä olevan kariekselle alttiimpia kuin terveet (Kirstilä ym. 1994). Tehokkaaksi osoitettua IgA-vastetta stimuloivaa limakalvorokotetta saadaankin odottaa vielä monia vuosia. Suurin mielenkiinto rokoterintamalla on viime vuosina kohdistunut passiiviseen immunisaatioon. Siinä tarvittavat MS-bakteereihin kohdistuvat vasta-aineet on tuotettu ihmisen elimistön ulkopuolella, jolloin vältytään streptokokkiantigeenien kaikilta mahdollisilta haittavaikutuksilta.»vasta-ainefermentaattoreina» on käytetty tupakkakasvia, lehmiä ja kanoja (kuva 2). Siirtogeenisten tupakkakasvien tuottama IgG tai ns. sekretorinen IgA ovat osoittautuneet tehokkaiksi MS-kolonisaation estossa lyhytaikaisissa ihmiskokeissa, ja ne ovat estäneet tehokkaasti kariesta eläinkokeissa (Ma ym. 1994). Pitkäaikaisnäyttö passiivisen immunisaation tehosta ihmisillä, erityisesti lapsilla, puuttuu vielä. Likimain yhtä hyviä tuloksia on saatu vasta-aineilla jotka on tuotettu kanoissa tai lehmissä; jälkimmäistä tutkimusta on tehty erityisesti Suomessa (Loimaranta 1999). Ternimaidosta eristettyjä IgG-vasta-aineita voidaan puhdistaa teollisessa laajuudessa jauheeksi ja lisätä mm. purukumiin tai hammastahnaan. Tällaiset»immuunituotteet» ovat alustavissa kokeissa vapauttaneet biologisesti aktiivisia kariesbakteerien vasta-aineita suuhun, mutta kliininen teho on vielä tutkimatta. Immuunikananmunat Siirtogeeninen kasvi Immunisoitu lehmä Polyklonaalinen anti-ms- IgY Monoklonaalinen anti-ms- IgG/sIgA Polyklonaalinen anti-ms- IgG Tuote hampaistoon Kuva 2. Passiivisessa immunisaatiossa vasta-aineet tuotetaan elimistön ulkopuolella ennen kuin ne puhdistetaan, rikastetaan ja viedään hampaistoon. Kariesrokotetutkimuksissa on tuotettu monoklonaalisia vasta-aineita siirtogeenisissä tupakkakasveissa, joihin on siirretty IgG- tai IgA-vasta-aineita koodaavat geenit (Ma ym. 1994). Polyklonaalisia vasta-aineita on tuotettu rokottamalla kanoja tai lehmiä kariogeenisilla mutans-streptokokeilla. Syntyvät vasta-aineet kulkeutuvat kananmunan keltuaiseen (IgY) ja lehmän ternimaitoon (IgG), joista ne voidaan rikastaa kariesbakteereja ehkäiseviin tuotteisiin. Karieksen ehkäisy nyt ja tulevaisuudessa 1661

6 Lopuksi Kustannusnäkökulmasta katsoen on aivan ilmeistä, että parasta karieksen ehkäisyä on varhaisen MS-infektion estäminen ksylitolilla, klooriheksidiinillä, rokotteella tai näiden yhdistelmällä, mieluiten yhdistettynä fluorin elinikäiseen paikalliseen omatoimiseen käyttöön (fluorihammastahna, -imeskelytabletit) ja sokerimakeisten korvaamiseen ksylitolituotteilla. Kaikki sellaiset kariesta ehkäisevät toimenpiteet, jotka suoritetaan vastaanotolla (esimerkiksi pinnoitukset ja fluorilakkaukset) lisäävät selvästi terveydenhuollon kustannuksia, vaikka ne tekisi suuhygienisti tai hammashuoltaja. Toki näitäkin toimia tarvitaan sille %:n osalle väestöä, johon karies edelleen iskee pahiten, vaikka ei voikaan olla tarkoitus pyrkiä estämään kaikki karies hinnalla millä hyvänsä. Tehostettujen ehkäisytoimien tehokkuus väestötasolla onkin viime aikoina kyseenalaistettu (Hausen ym. 2000), vaikka yksilötasolla hyöty voi olla potilastapausten valossa huomattavakin. Kustannuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että hampaiden paikkauksen estäminen tullee pitkällä aikavälillä aina edullisemmaksi kuin ehkä hetkellisesti kalliskin karieksen ehkäisy, sillä paikkojen keski-ikä ei ole juuri 15:tä vuotta pidempi ja karieksen hoito paikkojen uusimisineen ja korjaamisineen yhä mutkikkaammin hoitomenetelmin ja jatkuvasti muuttuvine paikkamateriaaleineen suurentanee hampaiston elinkaarikustannuksia vääjäämättä enemmän kuin terveyttä ylläpitävät ehkäisevät toimet. Kirjallisuutta Alaluusua S, Renkonen O-V. Streptococcus mutans establishment and dental caries experience in children from 2 to 4 years old. Scand J Dent Res : Alanen P, Pienihäkkinen K, Söderling E, Isokangas P. Kariesprevention tämänhetkiset näkymät. Suom Hammaslääkäril 2002;3: Bader JD, Shugars DA, Bonito AJ. A systematic review of selected caries prevention and management methods. Community Dent Oral Epidemiol 2001;29: Bowen WH. Wither or whither caries research? Caries Res 1999;33:1 3. Bratthall D, Hänsel-Petersson G, Sundberg H. Reasons fosr the caries decline: what do the experts believe? Eur J Oral Sci 1996;104: Caufield PW, Ratanapridakul K, Allen DN, Cutter GR. Plasmid-containing strains of Streptococcus mutans cluster within family and racial cohorts: implications for natural transmission. Infect Immun 1988;56: Caufield PW, Cutter GR, Dasanayake AP. Initial acquisition of mutans streptococci by infants: evidence for a discrete window of infectivity. J Dent Res 1993;72: Hausen H, Kärkkäinen S, Seppä L. Application of the high-risk strategy to control dental caries. Community Dent Oral Epidemiol 2000;28: Hänsel-Petersson G, Bratthall D. The caries decline: a review of reviews. Eur J Oral Sci 1996;104: Isokangas P, Söderling E, Pienihäkkinen K, Alanen P. Occurrence of dental decay in children after maternal consumption of xylitol. J Dent Res 2000;79: Järvinen H, Pienihäkkinen K, Huovinen P, Tenovuo J. Susceptibility of Streptococcus mutans and Streptococcus sobrinus to antimicrobial agents after short-term oral chlorhexidine treatments. Eur J Oral Sci 1995;103:32 5. Keyes PH. Recent advances in dental caries research. Bacteriology. Bacteriological findings and biological implications. Int Dent J 1962;12: Kirstilä V, Tenovuo J, Ruuskanen O, Nikoskelainen J, Irjala K, Vilja P. Salivary defense factors and oral health in patients with common variable immunodeficiency. J Clin Immunol 1994;14: Ma JK-C, Lehner T, Stabila P, Fux CI, Hiatt A. Assembly of monoclonal antibodies with IgG1 and IgA heavy chain domains in transgenic tobacco plants. Eur J Immunol 1994;24: Mäkinen KK, Isokangas P. Relationship between carbohydrate sweeteners and oral diseases. Progr Food Nutr Sci 1988;12: Loimaranta V. Generation and evaluation of efficiency of bovine immune colostrum against Streptococcus mutans and Streptococcus sobrinus. Väitöskirja. Ann Univ Turkuensis 1999; Ser D, No 360. Söderling E, Isokangas P, Pienihäkkinen K, Tenovuo J, Alanen P. Influence of maternal xylitol consumption on mother-child transmission of mutans streptococci: 6-year follow-up. Caries Res 2001;35: Tenovuo J. The microbiology and immunology of dental caries in children. Rev Med Microbiol 1991;2: Tenovuo J. Karieksen ennaltaehkäisyn näkymät. Suom Hammaslääkäril 1992;20: Tenovuo J. Vihdoinkin kariesrokote? Suom Hammaslääkäril 2001; N.s. Vol VIII: Zimmer S. Caries-preventive effects of fluoride products when used in conjunction with fluoride dentifrice. Caries Res 2001;35 Suppl 1: JORMA TENOVUO, professori Turun yliopisto, hammaslääketieteen laitos Turku 1662

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xerodent 0,25 mg / 28,6 mg imeskelytabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia määrän, joka vastaa 0,25 mg:aa fluoridia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia määrän, joka vastaa 0,25 mg:aa fluoridia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fludent Banana 0,25 mg F -imeskelytabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia määrän, joka vastaa 0,25 mg:aa fluoridia.

Lisätiedot

SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI

SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI SISÄLLYS SUUN OMAHOITO... 3 Hampaiden harjaus... 3 Harjaustekniikka... 5 Hammasvälien puhdistaminen... 9 Hammasproteesien puhdistaminen... 12 RAVINNON VAIKUTUS SUUN TERVEYTEEN...

Lisätiedot

NEUVOLAKÄISTEN SUUNTERVEYS

NEUVOLAKÄISTEN SUUNTERVEYS Muista minut aamuin illoin! NEUVOLAKÄISTEN SUUNTERVEYS TERVEELLISET SUUNHOITOTOTTUMUKSET SISÄLLYS Vanhempien terveystottumukset heijastuvat lapseen 3 Maitohampaiden puhkeaminen 4 Hampaiden harjaus 6 Karies

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Karieksen hallinnan uudet tuulet. Hannu Hausen

Karieksen hallinnan uudet tuulet. Hannu Hausen Karieksen hallinnan uudet tuulet Hannu Hausen 20.2.2014 Aiheita Karieksen hallinta pähkinänkuoressa Hampaiden harjaus Uudet ravitsemussuositukset Pieni vilkaisu hampaiden reikiintymisen kehityssuuntiin

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

LAPSEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN

LAPSEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Virpi Mäntylä LAPSEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Opas päivähoitohenkilökunnalle LAPSEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Opas päivähoitohenkilökunnalle Virpi Mäntylä Opinnäytetyö Syksy 2012 Suun terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten suun terveyden edistäminen: opas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille

Lasten suun terveyden edistäminen: opas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille Lasten suun terveyden edistäminen: opas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille Sari Pohjola ja Jaana Rautio Opinnäytetyö, kevät 2016 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään suun ja hampaiden terveyttä sekä siihen vaikuttavia

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN LASTENNEUVOLASSA

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN LASTENNEUVOLASSA Kirsi Partanen ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN LASTENNEUVOLASSA Ohjausmateriaali lasten vanhemmille sekä terveydenhoitajan työn tueksi Sosiaali- ja terveysala 2014 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Hammaslääkärin tai lääkärin määräyksestä: Pre- ja postoperatiivinen desinfiointi suukirurgiassa ja parodontaalisessa kirurgiassa.

VALMISTEYHTEENVETO. Hammaslääkärin tai lääkärin määräyksestä: Pre- ja postoperatiivinen desinfiointi suukirurgiassa ja parodontaalisessa kirurgiassa. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Corsodyl 2 mg/ml liuos suuonteloon 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Klooriheksidiiniglukonaatti 2 mg/ml Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

Harjaustekniikka ja suositus alle 3-vuotiaalle, 1. vaihduntavaiheessa, 2. vaihduntavaiheessa ja hammasvälien puhdistus.

Harjaustekniikka ja suositus alle 3-vuotiaalle, 1. vaihduntavaiheessa, 2. vaihduntavaiheessa ja hammasvälien puhdistus. Harjaustekniikka ja suositus alle 3-vuotiaalle, 1. vaihduntavaiheessa, 2. vaihduntavaiheessa ja hammasvälien puhdistus. Vanhempien tulee valvoa lastensa hampaiden hoitoa aina yläkouluikään asti. Suomalaisten

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä

SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä J.H. Meurman Professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, Hammaslääketieteen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 18.12.2007 KOM(2007) 813 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, muuntogeenisestä perunasta EH92-527-1 (BPS-25271-9) valmistetun rehun sekä elintarvikkeiden ja muiden

Lisätiedot

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS 1 Hei opettaja! Tässä tehtävävihkossa käsitellään suun ja hampaiden terveyttä sekä

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät 11.5.2007 SISÄLTÖ 1 Johdanto 2 Mitä neuvolatyön vaikuttavuudella tarkoitetaan? 3 Miten

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Yhteistä näkemystä etsimässä alle 3-vuotiaiden lasten karieksen hallintaan

Yhteistä näkemystä etsimässä alle 3-vuotiaiden lasten karieksen hallintaan Satu Määttä ja Sanni Peteri Yhteistä näkemystä etsimässä alle 3-vuotiaiden lasten karieksen hallintaan Koulutustilaisuus terveydenhoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Suuhygienisti Suun terveydenhuollon

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Toimintamalli odottavien perheiden suun terveyden edistämiseksi Perusturvaliikelaitos Saarikan suun terveydenhuollolle

Toimintamalli odottavien perheiden suun terveyden edistämiseksi Perusturvaliikelaitos Saarikan suun terveydenhuollolle Toimintamalli odottavien perheiden suun terveyden edistämiseksi Perusturvaliikelaitos Saarikan suun terveydenhuollolle Marita Ifemeni Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei

Lisätiedot

Hampaat ja hammashoito. Oma nimi Työn päivämäärä

Hampaat ja hammashoito. Oma nimi Työn päivämäärä Hampaat ja hammashoito Oma nimi Työn päivämäärä Sisällys Sisällys... 1 1 Helli hampaitasi hetki päivässä... 2 Nuoret aikuiset välinpitämättömiä... 2 Hammaslanka ikenien ilo... 3 Suu vaahdossa valkoiset

Lisätiedot

ODOTUSAIKA JA SUUN TERVEYS SOSIAALISESSA MEDIASSA

ODOTUSAIKA JA SUUN TERVEYS SOSIAALISESSA MEDIASSA Opinnäytetyö (AMK) Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Suuhygienisti 2014 Emmi Etolin & Nina Helminen ODOTUSAIKA JA SUUN TERVEYS SOSIAALISESSA MEDIASSA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto WHO:n hyväksymiä HIV-pikatestejä Näitä käytetään USAssa FDA/USA: hyväksytyt HIVpikatestit OraQuick Advance - whole blood -oral fluid -plasma

Lisätiedot

ALAKOULUIKÄISEN 7 8-VUOTIAAN LAPSEN SUUN TERVEYS

ALAKOULUIKÄISEN 7 8-VUOTIAAN LAPSEN SUUN TERVEYS Anna Heikkinen & Heidi Tuomaala ALAKOULUIKÄISEN 7 8-VUOTIAAN LAPSEN SUUN TERVEYS Alakouluikäisen 7 8-vuotiaan lapsen suun terveys -opas vanhemmille ALAKOULUIKÄISEN 7 8-VUOTIAAN LAPSEN SUUN TERVEYS Alakouluikäisen

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen pikkulapsiperheessä

Suun terveyden edistäminen pikkulapsiperheessä Bröijer Terhi, Mäkinen Siru Suun terveyden edistäminen pikkulapsiperheessä Verkkoneuvontamateriaali tukemaan alle kouluikäisen lapsen suun terveyttä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suuhygienisti Suun terveydenhuollon

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amovet vet 50 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Kehitysvammaisuus ja suun terveydenhuolto. Paula Kaukorinne, shg, TtM.

Kehitysvammaisuus ja suun terveydenhuolto. Paula Kaukorinne, shg, TtM. Kehitysvammaisuus ja suun terveydenhuolto Paula Kaukorinne, shg, TtM. Kehitysvammaisen suun terveys Kehitysvammaisen suun terveys: Kehitysvammaisen suun terveyden tila on huonompi verrattaessa muuhun väestöön.

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

HYVÄT VANHEMMAT! Kunnioittavasti. Timo Vesikari Professori Tutkimuksesta vastaava lääkäri. tutkimukseen osallistumisesta

HYVÄT VANHEMMAT! Kunnioittavasti. Timo Vesikari Professori Tutkimuksesta vastaava lääkäri. tutkimukseen osallistumisesta HYVÄT VANHEMMAT! B1971035 2016 Tällä kirjeellä tiedotamme teitä rokotetutkimuksesta, jossa lapsellanne on mahdollisuus saada joko meningokokki B tai hepatiitti A -rokote. Tutkimuksella selvitämme meningokokki

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013

Ajankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 Ajankohtaista verotarkastuksesta Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 on syvällisin yksittäiseen verovelvolliseen kohdistuva verovalvonnan muoto 2 Säädeltyä viranomaistoimintaa Verotusmenettelylaissa

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

ALAKOULUIKÄISEN 7 8-VUOTIAAN LAPSEN SUUN TERVEYS -OPAS VANHEMMILLE. Avi Heikkinen

ALAKOULUIKÄISEN 7 8-VUOTIAAN LAPSEN SUUN TERVEYS -OPAS VANHEMMILLE. Avi Heikkinen ALAKOULUIKÄISEN 7 8-VUOTIAAN LAPSEN SUUN TERVEYS -OPAS VANHEMMILLE Avi Heikkinen Anna Heikkinen ja Heidi Tuomaala 2015 Sisällys Hyvät vanhemmat ja huoltajat... 3 Vanhemman vastuu... 4 Lapsen kasvu ja pysyvien

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

VANHEMPIEN ROOLI LAPSIPOTILAAN SUUN TERVEYDENHOIDON ONNISTUMISESSA

VANHEMPIEN ROOLI LAPSIPOTILAAN SUUN TERVEYDENHOIDON ONNISTUMISESSA Opinnäytetyö (AMK) Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Suuhygienisti 2016 Laura Koli, Marika Huhtasalo VANHEMPIEN ROOLI LAPSIPOTILAAN SUUN TERVEYDENHOIDON ONNISTUMISESSA Vanhempien opastaminen OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Hunajan terveysvaikutuksista. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja

Hunajan terveysvaikutuksista. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Hunajan terveysvaikutuksista Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja BerryFoods A. Tuotekehitysosio Pilot-mallituote:marja-hunajmehu,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Exspot permetriini 744 mg/ml

Exspot permetriini 744 mg/ml Exspot permetriini 744 mg/ml Exspot - permetriini 744 mg/ml Eläinlääkevalmiste Paikallisvaleluliuos koiralle Vaikuttava-aine permetriini 744 mg/ml Kantoaine Dowanol, uudistunut 2005 Vaikutus on täysin

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista

Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista Narkolepsiavanhempien tapaaminen Helsinki, 13.12.2010 Mitä opittiin lasten H1N1 (sikainfluenssa) -pandemiarokotteista Professori Timo Vesikari Rokotetutkimuskeskus Tampereen yliopisto Taustaa I WHO julisti

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Tietoaineistot ja tutkimus Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Välittömiä kommentteja.. Arpo Aromaa Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2 Tietojen keruu ja käyttö Kannattaako tietoja ihmisten terveydestä

Lisätiedot

SUUNTA SUUNTERVEYDEN ASIALLA

SUUNTA SUUNTERVEYDEN ASIALLA Linda Rintaluoma & Emilia Tervo SUUNTA SUUNTERVEYDEN ASIALLA Palapelikirja 6 8 -vuotiaiden lasten suunterveyden edistämiseen SUUNTA SUUNTERVEYDEN ASIALLA Palapelikirja 6 8 -vuotiaiden lasten suunterveyden

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot