1 (41) KAUSISUUNNITELMA JA VALMENNUSLINJA Ohjeistus kausisuunnitelman tekemisestä GrIFK joukkueille Arto Tuohisto-Kokko

Transkriptio

1 1 (41) KAUSISUUNNITELMA JA VALMENNUSLINJA Ohjeistus kausisuunnitelman tekemisestä GrIFK joukkueille Arto Tuohisto-Kokko

2 2 (41) KAUSISUUNNITELMA JA VALMENNUSLINJA Ohjeistus kausisuunnitelman tekemisestä GrIFK joukkueille Sisältö 1.KAUSISUUNNITELMAN TARKOITUS KAUSISUUNNITELMAN SISÄLLÖSTÄ KUUKAUSISUUNNITELMA VIIKKOSUUNNITELMA HARJOITUSSUUNNITELMA JA HARJOITUKSEN SISÄLTÖ KAUSISUUNNITELMAN TEKEMISESTÄ HARJOITTELUN OSA-ALUEET JA PAINOPISTEALUEET Harjoittelun kausijaottelu on karkeasti painopistealueittain Harjoittelun osa-alueet Taito/lajitekniikka Taktiikka/pelikäsitys Fyysinen harjoittelu HARJOITTELUN SISÄLLÖSTÄ ERI IKÄLUOKISSA PERUSTAN LUOMINEN 5-9-VUOTIAAT (H-F) VUOTIAAT (E) VUOTIAAT (D) VUOTIAAT (C) VUOTIAAT (B) VUOTIAAT (A) PELAAJIEN TESTAAMINEN JA HERKKYYSKAUDET ERI IKÄLUOKKIEN VALMENTAMISEN PÄÄLINJAUKSIA F5 (-07) ALOITUS KEVÄÄLLÄ F6 (-06) PELAA JO ESPOONLIIGASSA KEVÄÄLLÄ JA SYKSYLLÄ F-7 (-05) PELAA ESPOONLIIGAA JA TAITOKOULU ALKAA F-8 (-04) PIIRINSARJAT JA TAITOKISAT ALKAVAT E-10 (-02) JUNIORIT (-01) E-11 JUNIORIT DN-12 (-00) PIIRIN ALUESARJAT ALKAVAT D-13 (-99) ETELÄ-LÄNSILIIGA TAI ALUESARJA; PIIRIJOUKKUE ALKAA CN-14 (-98). NIKE PREMIER-TURNAUS JA UUSIMAA PIIRIJOUKKUE C-15 (-97) KAJ PAHLMAN-TURNAUS B16- B-17 A18 SM / 1.DIVISIOONA / GRIFK MIESTEN JOUKKUE TURNAUKSET JA OTTELUT TAITOKOULUTOIMINTA JALKAPALLOKOULUT JA LEIRITOIMINTA PELAAJAHAASTATTELUT GRIFK - XX JALKAPALLO KAUSISUUNNITELMA JA TOIMINTASUUNNITELMA-POHJA KAUSISUUNNITELMA MALLI Lähteet ja Liitteet

3 3 (41) 1.KAUSISUUNNITELMAN TARKOITUS Jokaiselta GrIFK:n juniorijoukkueelta (A F5 -juniorit) edellytetään kausisuunnitelman tekemistä. Kauden huolellisella etukäteissuunnittelulla vältetään epäselvyyttä joukkueen toiminnan tavoitteista ja luodaan samalla yhteiset pelisäännöt seuraavalle harjoitus- ja ottelukaudelle. Näin ollen valmentajien lisäksi myös pelaajat ja vanhemmat pystyvät sitoutumaan paremmin joukkueen toimintaan. Kausisuunnitelman tulisi sisältää tiedot kunkin harjoituskauden painopistealueista eli mitä milloinkin harjoitellaan sekä harjoitusten ja otteluiden lukumäärän. Myös kauden jaksottaminen ja eri jaksojen painopistealueet olisi hyvä liittää kausisuunnitelmaan. Lisäksi kausisuunnitelmasta tulisi ilmetä ne turnaukset, joihin joukkue osallistuu, leirit, lomat, mahdollisten talkoiden määrä sekä valmentajien vastuualueet ja heidän mahdollinen kouluttautumisensa. Kausisuunnitelmassa olisi syytä olla myös selkeät yhteiset pelisäännöt siitä, miten joukkueen varainhankinta toteutetaan. Lisäksi kausisuunnitelmaan sisällytetään tieto sarjoista, joihin osallistutaan ja joukkueelle tehtävien testien ajankohdat. Kauden päättymisen jälkeen valmentajien olisi syytä miettiä, miten joukkueen valmennuksellisten tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu. Kausisuunnitelmaan tulisi liittää myös valmentajien ja vanhempien käymän pelisääntökeskustelun tulokset sekä pelaajien omat pelisäännöt. Kyseiset asiakirjat liittyvät Nuoren Suomen Operaatio Pelisääntöihin, jotka pyrkivät takaamaan kaikille urheiluseuratoiminnassa mukana oleville lapsille ja nuorille hauskoja hetkiä sekä onnistumisen elämyksiä hyvän harrastuksen parissa. Joukkueet informoivat pelisääntökeskustelusta omilla nettisivuillan ja pelisäännöt lähetetään Suomen Palloliiton Uudenmaan piirille. Pelisääntöjen tekeminen on ehtona piirisarjojen osallistumisoikeuden saamiseksi ikäluokasta C15 alaspäin. Jokaisen toimijan on hyvä tietää mitä on tulossa lähivuosina ja mitkä ovat eri ikävuosien vaatimukset ja tavoitteet. Missä voidaan olla esim vuoden päästä jos suunnitelmia lähdetään alusta alkaen suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti toteuttamaan. Seura hyväksyy ikäluokkakohtaiset kausisuunnitelmat ja tavoitteet ja auttaa tavoitteiden toteuttamisessa. GrIFK:n jalkapallon valmennuslinjassa on huomioitu taidolliset ja toiminnalliset painopisteet eri ikävuosina Suomen Palloliiton nuorisolinjan mukaisesti. Kaiken perustana on hyvin suunniteltu ja toteutettu harjoittelu, suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys. Koulutetut valmentajat ovat seuralle suuri voimavara. Valmentajien pitää tietää mitä tehdään missäkin ikäluokassa; herkkyyskaudet, perustekniikka, pelitaito ja pelikäsitys.

4 4 (41) Valmentajan monipuoliseen tehtäväkenttään sisältyy erilaista osaamista vaativia osaalueita. Valmennuksen suunnittelu (harjoittelu, pelaaminen, testaus, leirit ym.), harjoitustapahtuman suunnittelu (organisointi, ilmapiiri, tehon kontrollointi, havainnointi/arviointi, pelaajakohtainen ohjaus ym.) ja ottelutapahtumien johtaminen (ennakkovalmistelut/-ohjeet, ottelupalaveri, verryttely + psyykkinen lataus, ottelun aikana arviointi ja johtaminen, tarvittavat muutokset/vaihdot, palaute ottelun jälkeen ym.). Joukkueen yleisjohtaminen (tavoitteet, tehtävät/vastuualueet, pelisäännöt, palaverit, yleisilmapiiri ym.), pelaajien henkilökohtainen ohjaus (motivointi, osaamisen arviointi, omatoimisen harjoittelun ohjaaminen, kasvattaminen, uusien pelaajien perehdyttäminen ym.) sekä toiminnan kokonaisseuranta yhdessä valmennuspäälliköiden kanssa (yksilöiden/joukkueen kehittyminen, tarvittavat muutokset, uudet ideat ym.) Visio 2020 Suomen Palloliitto on asettanut suomalaiselle jalkapallolle erittäin kunnianhimoisen vision, jonka mukaan haluamme olla vuonna 2020 Euroopan 10 parhaan jalkapallomaan joukossa jokaisella toiminnan osa-alueella. Vaikka visio on unelma, eikä niinkään konkreettinen tavoite, olemme rakentaneet lyhyemmän aikavälin päämääriä, jotka edesauttavat unelman toteutumista. 2. KAUSISUUNNITELMAN SISÄLLÖSTÄ Sanonta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty pätee myös joukkueen kausisuunnitelmaan. Hyvin laaditun kausisuunnitelman läpikäymisen jälkeen, tulee kaikilla toiminnassa mukana olevilla toimijoilla ja perheillä olla selvä käsitys tulevan kauden toiminnasta, sen tapahtumista ja kustannuksista. Muistaa täytyy kuitenkin, ettå se on suunnitelma, johon voi syystä tai toisesta tulla muutoksia. Mahdolliset muutokset tulee kuitenkin aina käsitellä tukiryhmassä. Joukkueen tukiryhmän kokoukseen on hyvä viedä hyvin valmisteltu joukkueen toimintasuunnitelma. Koko joukkueen johtoryhmän tulee osallistua toimintasuunnitelman laadintaan. Seuran tulee hyväksyä toimintasuunnitelma, sekä seuran valmennuspäällikön tulee hyväksyä toimintasuunnitelman valmennuksellinen ja kilpailullinen osuus. Toimintasuunnitelma on oltava seuran linjan mukainen. Tavoitteet: urheilulliset, valmennukselliset, kasvatukselliset jne. Kausisuunnitelma Kuukausisuunnitelma Joukkueen varainkäyttösuunnitelma. Varainkayttosuunnitelman tulee olla toimintasuunnitelman liitteenä.

5 5 (41) Toimintakalenteri Monet asiat toistuvat vuosittain vain kerran ja tiettynä aikana, joten aikarajat ovat tarkkoja. Tämän asian hallintaan on toimintakalenteri oiva apuväline. Toimintakalenteriin kirjataan kaikki erilaiset tehtävät, asiat ja määräajat (SPL:n, piirin, seuran ja joukkueen) jotka tulee hoitaa. Kalenteri on usein seuran laatima, jota joukkue voi osaltaan päivittää. Toimintakalenterissa on mm: joukkuetietojen päivitys: johtoryhmä, pelaajat (pelaajakortti, terveystiedot), henkilötietojen ylläpito/luovutus. Sarjailmoittautumiset Futisleirit: GrIFK omat, joukkueen omat ja piirin järjestämät Toiminta- ja varainkäyttösuunnitelma Pelipassit, vakuutukset, siirrot jne. Pelisaannot (Operaatio Pelisaannot): vanhempien ja pelaajien Tukiryhmän kokoukset Varainkäyttöraportointi Toimintakertomus Päättäjaiset (lähde: Suomen Palloliitto joukkueenjohtajaopas) Vastuuvalmentajan yhdessä joukkueenjohtajan kanssa tulee tehdä itselleen selkeä suunnitelma siitä, kuinka tuleva kausi tulee menemään. Suunnitelman tekeminen vaatii hieman aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta se kannattaa. Tehdyt suunnitelmat tulee esitellä vanhemmille vanhempainkokouksessa ennen vuoden vaihdetta, jotta koko joukkue pystyy sitoutumaan joukkueen toimintaan. Kausisuunnitelmaan tulee mahduttaa jaksoittain harjoitusmäärät viikossa, mitä missäkin jaksossa harjoitellaan, ottelut kuukaudessa, mahdolliset turnaukset, leirit, lomat, palaverit, mahdolliset testit ja mahdolliset muut tapahtumat vuoden aikana. Kausisuunnitelman lisäksi harjoittelun suunnittelussa kannattaa pilkkoa kausi pienempiin osiin tekemällä kullekin jaksolle jaksosuunnitelma. Jaksot erottuvat toisistaan harjoittelun painopisteiden ja tavoitteiden osalta. Kunkin jakson suunnitelmassa tulisi olla seuraavat asiat: ajanjakso, harjoitus- ja ottelumäärät, harjoittelun painopisteet ja tavoitteet sekä muu sisältö.

6 6 (41) 2.1 Kuukausisuunnitelma Kausisuunnitelman jaksot jaetaan kuukausitasolle. Esimerkiksi tammi-huhtikuun jakso jaetaan niin, että mm. tammikuun harjoitusten painopisteet, turnaukset, ottelut, leirit, palaverit tms. ovat selvästi nähtävissä yhdellä silmäyksellä. Pelaajat pystyvät myös hahmottamaan tulevan kuukauden tai jakson harjoitusten painopisteet ja näin osaavat myös varautua mm. koulutehtävien osalta Viikkosuunnitelma Kuukausisuunnitelman jokainen kuukausi tulee jakaa viikkotasolle. Kun on olemassa tietty harjoituspainopiste jokaisena kuukautena, pystytään helposti suunnittelemaan tulevien harjoitusten harjoitteet. Harjoitusten taso tulisi lähteä joukkueen yleisen tason mukaan ja asteittain vaikeutua esimerkiksi viikon loppua kohden. Kaikkien harjoituksen harjoitteiden ja kokonaisten harjoitusten tulee tukea asetettua tavoitetta. Viikkosuunnitelma sisältää tiedot harjoitusten ja otteluiden rytmityksestä, eri harjoituskertojen teemoista ja tavoitteista sekä harjoitusten sisältörungosta aiheittain. Viikko-ohjelma auttaa hahmottamaan lähiajan harjoittelua ja kuormitusta. 2.3 Harjoitussuunnitelma ja harjoituksen sisältö Kausisuunnitelman tärkein yksittäinen asia toiminnan onnistumisen kannalta on kunkin yksittäisen harjoitustapahtuman suunnitelma. Harjoitussuunnitelmassa tulisi olla seuraavat asiat: harjoituksen pääaihe, kokonaiskesto ja eri harjoitteiden kestot, harjoituksessa tehtävät harjoitteet, pelaajien määrä ja taso, maalivahtien käyttö harjoituksessa sekä olosuhteet ja tarvittavat apuvälineet. Harjoitussuunnitelma on välttämätön harjoitusten arkistoimisen kannalta. Kaikkia valmentajia suositellaan säilyttämään vuoden aikana tehtyjen harjoitusten suunnitelmat. Se tukee osaltaan myös valmentajan omaa kehittymistä. Harjoitteiden suunnittelussa tulisi huomioida eri-ikäisten pelaajien ominaisuuksien kehittymisen herkkyyskaudet. Harjoitusta rakennettaessa tulee muistaa eri opetusosiot (alkuverryttely, perustaito, pelitaito, pienpelit/loppupeli ja loppuverryttely). Alkuverryttely Sisältää pelin keskeisempien taitojen kertausta pallon kanssa, sekä lyhyt-kestoiset venyttelyt. Perustaitoharjoitus Sisältää henkilökohtaista taitoharjoittelua pallon kanssa, sekä työskentelyä pareittain, tai harjoittelua pienryhmissä. Taidon opetus on harjoituksen tärkeinosa.

7 7 (41) Pelitaitoharjoitus - pienpelit Pelitaitoharjoitus jatkaa perustaitojen kehittämistä pelinomaisesti. Tällöin ei riitä pelkkä taitosuoritus, vaan tilanneratkaisuun vaikuttaa myös vastustaja. Pyritään pelin alussa pelaamaan opetettuja taitoja soveltaen. Pelaajia on innostettava nopeatempoiseen peliin. Pidä taukoja, jolloin opetat ja keskustelet pelaajiesi kanssa pelaamisen kehittämisestä. Loppuverryttely Palauttava loppuverryttely venyttelyä, kevyttä juoksua ja hyppelyä. Harjoitus toimitaan pienissä ryhmissä käytetään sopivan kokoisia alueita jokaisen pelaajan tehtävä mahdollisimman paljon oikeita toistoja seurataan koko ajan pelaajien suorituksia, kannustetaan, kiitetään, ja korjataan mahdolliset virheet pelataan paljon pienpelejä, muista tempo keskustellaan henkilökohtaisesti pelaajan kanssa OPETA VAADI Harjoittelun avainasioita pienpelit, 4v2, 4v4, 5v5 pelaajien lisääminen - vähentäminen alueen pienentäminen - suurentaminen kosketusrajoitus maalien määrä sääntärajoitukset aikarajoitukset MUISTA HARJOITUKSEN TEHOKKUUS Harjoittelun seuranta Pitkäjänteisessä valmennuksessa on analysoitava työn tulokseen vaikuttavia tekijöitä. Valmentaja onnistuu harvoin uransa alkuvaiheessa niin hyvin, että kaikki asetetut tavoitteet saavutetaan. Varmistuakseen työnsä tuloksista on valmentajan arvioitava yleensä seuraavia asioita. onko joukkueen peli kehittynyt ovatko pelaajien ominaisuudet kehittyneet onko oma toiminta parantunut ja toimiiko taustaryhmä ja huolto hyvin

8 8 (41) 3. KAUSISUUNNITELMAN TEKEMISESTÄ Jalkapallon kausisuunnitelman tekemistä varten on tiedettävä seuraavat asiat: jalkapallon pelaamisen ja harjoittelun yleiset periaatteet pelaajan perusominaisuuksien harjoitteluperiaatteet eri harjoituskausien harjoittelun painopistealueet harjoittelun määrän, laadun ja levon vuorovaikutusperiaatteet harjoittelun seurannan ja sen ohjaamisen vuorovaikutus harjoitus- ja peliolosuhteet joukkueen yhteiset tavoitteet Suunnitelman onnistunut toteutus edellyttää, että valmentaja tuntee pelaajien tausta-asiat riittävän hyvin aikaisemman harjoitustaustan, pelaajien vahvuudet ja kehitettävät ominaisuudet. Keskustelut pelaajien kesken ovat välttämättömiä. Suunnitelmaa laadittaessa kaikki harjoitteluun ja pelaamiseen liittyvät asiat pyritään ottamaan huomioon. 1) Kausisuunnitelmaa tehtäessä ensimmäiseksi otetaan huomioon joukkueen yhteiset tavoitteet ja tapahtumat. missä sarjoissa pelataan ja mihin turnauksiin ollaan menossa harjoitusottelut ja mahdolliset leirit testitapahtumat harjoitteluun vaikuttavat rajoittavat tekijät (mm. talviolosuhteet) Pelimuodot ikäluokissa: E11 7v7, E10 7v7/5v5. Jako tasoihin: I-taso = piirin parhaassa kolmanneksessa, II-taso = piirin keskitasoa, III-taso = pelaajat osaamiseltaan hyvinkin eritasoisia. F9 7v7/5v5, F8 ja F7 5v5. Jako tasoihin: E = Enemmän pelanneet, V = Vähemmän pelanneet. 2) Määritellään harjoittelun tavoitteet ja painopistealueet. kehitettävät pelaajaominaisuudet harjoituskaudet, niiden painopistealueet ja tavoitteet joukkueen pelilliset valmiudet kunnon ajoittaminen joukkueen huippuosaamisen ajoittaminen 3) Laaditaan arvio harjoittelun kokonaismäärästä. perustana edellinen kausi pelaajaominaisuuksien kehittämistarpeet

9 9 (41) harjoitustavat ja periaatteet laadullisesti harjoitusmäärien jako kausille, niiden osille ja viikoille harjoittelun tehon, määrän ja levon sopiva suhde 4) Laaditaan viikko- ja päiväkohtaiset ohjelmat. kausisuunnitelman sisältö siirretään toteutettavaksi viikko- ja päivärytmitys (ottelut harjoitukset) harjoittelun ajoittaminen peleihin nähden 3.1 Harjoittelun osa-alueet ja painopistealueet Harjoittelun kausijaottelu on karkeasti painopistealueittain ylimenokausi aktiivinen palautuminen valmistautumiskausi1 perustaito ja peruskunto valmistautumiskausi 2 pelitaito ja pelikunto ottelukausi 1 pelitaito, nopeus ja tempo sarjatauko palautuminen, pelitaito ja pelikunto ottelukausi 2 pelitaito, nopeus ja tempo Ylimenokausi ja valmistautumiskausi 1 marraskuu-helmikuu perustaito: syötöt, haltuunotot, potkutekniikka. pelitaito: leveys ja syvyys perustaktiikka: pelin leveyden pitäminen (peli laitojen kautta, pelipaikkojen ja niiden tehtävien ymmärtämisen opettelu) fyysisyys: koordinaatio, askellukset Valmistautumiskausi 2 maalis-huhtikuu perustaidot: pujottelut, kuljetus yhdistettynä laukaukseen, taitokisalajien harjoittelu pelitaito: murtautuminen, läpisyöttö (esim. päätypeli tai 5 v 5, josta murtautuminen läpisyötöllä tai kuljetuksella jne.) perustaktiikka: leveyden kautta syvyyteen murtautumalla tai läpisyöttö tyhjään tilaan fyysisyys: lihaskuntoliikkeiden opettelu (ei painotusta määrään, vaan opetellaan miten tehdään), askellukset, spurtit ja lihaskunto Ottelukausi 1 touko-kesäkuu perustaidot: syöttö (ulkosyrjä, sisäsyrjä, nilkka maissa), harhauttaminen pelitaito: 1v1 (haastaminen), 2v1 (syöttövarjosta pois, seinä, takaakierto), 2 v 2 perustaktiikka: pallottomien pelaajien liikkuminen pelissä (etäisyydet!), liikkuminen tyhjään tilaan, hakemaan palloa (kk+h), avauksen harjoittelua fyysisyys: reaktiolähdöt eri tavoin, venyttely

10 10 (41) Tauko ja ottelukausi 2 heinä-elokuu perustaidot: syöttö, pitkä syöttö (ilmassa/maassa/ekalla kosketuksella), keskitys+maalinteko, laukaus+maalinteko, harhauttaminen jatkuu pelitaito: samat asiat kuin edellisellä harjoituskaudella, nopeuttaminen (huomio ekaan kosketukseen, suoritus vähemmin kosketuksin), terävöittäminen pallon tavoittelutilanteissa voittajan asenne perustaktiikka: sama kuin yllä + ajankohtaisten ongelmallisten pelillisten asioiden korjaaminen Reaktio & ketteryysharjoituksia Ottelukausi.2 jatkuu syyskuu-lokakuu perustaidot: käännökset, haltuunotot, taitokilpailulajit, keskitys+maalinteko pelitaito: puolustamisen pelitaidollisia asioita 1v1, 1v2 eli prässiä ja tukea pelitaktiikka: pelin leveyden ja syvyyden hiominen pelikauden lähestyessä loppuaan fyysinen: ajankohtainen kehitettävä asia Harjoittelun osa-alueet Jalkapallon lajiharjoittelu voidaan jakaa eri osa-alueisiin seuraavasti: taito/lajitekniikka taktiikka/pelikäsitys fyysinen harjoittelu (voima, nopeus ja kestävyys) Kutakin osa-aluetta käsitellään seuraavassa ikäluokkakohtaisesti Taito/lajitekniikka Taito ja sen opettaminen on eräs jalkapallon moniulotteisimmista osa-alueista. Pelaajan kykyyn oppia uusia liikemalleja vaikuttaa osaltaan myös perinnölliset tekijät. Aloittelevien pelaajien välillä voi havaita selkeitä eroja mm. hermo-lihaskoordinaatiossa, nivelten liikkuvuudessa tai liikkeiden säätelyyn osallistuvissa aisteissa. Motoriseen perustaitavuuteen liitetään koordinaation lisäksi usein myös tasapaino, ketteryys ja reaktiokyky. Nuori jalkapalloilija kerää ja tallentaa keskushermostoonsa uusia liikemalleja taitavuuden ja tekniikan perustaksi. Erityinen herkkyyskausi motoriseen oppimiseen osuu yleensä 6-12 ikävuoden vaiheille. Monipuolinen, laadukas ja runsas liikevirikkeiden määrä on tuolloin suotavaa. Se helpottaa myöhemmin vaikeampien teknisten suoritusten omaksumista. Riittävä määrä oikein tehtyjä suorituksia saattaa liikemallin automaation tasolla, jolloin pelaaja hallitsee sen ulkoisista häiriötekijöistä huolimatta.

11 11 (41) Muista uusien liikemallien opettamisessa: luo pelaajille motivoitunut vireystila anna oikea mielikuva suorituksesta korosta keskittymistä suorita kertaa lopuksi opetetun asian ydinkohdat Taktiikka/pelikäsitys Taktiikka kuvaa sitä suunnitelmaa, jolla pyritään menestymään pelin yksittäisessä tilanteessa tai koko ottelussa. Se sisältää yleensä puolustus-, hyökkäys- ja erikoistilanneosiot. Toisaalta se voidaan jakaa henkilökohtaiseen, osajoukkue- ja kokojoukkueen taktiikkaan. Myös eri pelipaikkakohtaisten taktisten ohjeiden ymmärtäminen auttaa oman joukkueen pelitavan sisäistämisessä. Pelikäsitys kuvaa pelaajan ymmärtämystä lajista, sen säännöistä ja erityisesti kykyä ratkaista erilaiset valintatilanteet järkevästi. Näitä valintatilanteita on ottelun aikana lukuisia niin puolustus- kuin hyökkäyspelissä. Toki ratkaisujen onnistunut toteuttaminen vaatii pelikäsityksen lisäksi myös muita ominaisuuksia. Hyvä pelaaja tekee oikeita valintoja nopeasti ja hänellä on riittävä taito sekä fyysinen valmius toteuttaa ne Fyysinen harjoittelu Liike syntyy lihaksen, siihen vaikuttavan hermoston sekä energiantuoton yhteisvaikutuksesta. Ne kaikki ovat osatekijöinä sekä voiman, nopeuden että kestävyyden muodostumisessa. Lihaksistoon, sen hermostoon sekä energiantuottoon voidaan kuhunkin vaikuttaa harjoittelun eli annettujen ärsykkeiden avulla. Harjoitteet tulee suunnata kuormittamaan haluttua suorituskyvyn osa-aluetta. Jalkapallossa ei voi kuitenkaan välttyä eri osa-alueiden limittäisestä tai päällekkäisestä harjoittamisesta

12 12 (41) 4. HARJOITTELUN SISÄLLÖSTÄ ERI IKÄLUOKISSA 4.1. Perustan luominen 5-9-vuotiaat (H-F) Ensimmäinen ja tärkein jalkapallon suunnitelmallisen pelaajakoulutuksen ikävaihe on 6 9- vuotiaat tytöt ja pojat. Tätä ikävaihetta kutsutaan perustan luomisen vaiheeksi. Lapsi tutustuu lajiin ja kaiken mentyä suunnitellusti myös ihastuu toimintaan. Koska jalkapallo on jaloilla pelattava vaativa taitolaji, tulee jalkapalloa sisällyttää kaikkiin leikkeihin ja ratoihin. Oikaiseminen motoristen perustaitojen monipuolisessa opettelussa aiheuttaa vaikeuksia lajitaitojen oppimisessa myöhemmin. Niitä puutteita ei voi jälkeenpäin korjata. Joukkueet harjoittelevat 1 2 kertaa viikossa. Pelaajia kannustetaan harrastamaan monipuolisesti ja ohjataan omatoimiseen harjoitteluun. Seura pyrkii perustamaan vuosittain joukkueen 5 vuotiaista pelaajista. Tässä ikävaiheessa tärkeintä on oppia toimimaan ryhmässä ja kehittää pelaajien monipuolista urheilullista perustaa. Lisäksi pyritään kehittämään nuorten luovuutta ja omatoimisuutta sekä opetellaan hyviä käytöstapoja. Suositellaan lapsille myös omalla ajalla pelaamista ja omakohtaista taitoharjoittelua. TOIMINTAPERIAATTEET luo hyvä taustaorganisaatio, 1-2 koulutettua vastuuvalmentajaa (D-B-koulutus), useampi apuvalmentaja (D-koulutus), joukkueenjohtaja ja huoltaja sekä mahdollisesti tukiryhmä vanhemmista vanhempia innostetaan tulemaan mukaan toimintaan (vetäjiksi, talkoisiin ym.) luo innostava ilmapiiri säilytä leikinomaisuus ja hauskuus harjoittelussa pääpaino on perustaitojen opettelussa paljon toistoja harjoituksissa pääpaino tekniikan ja taitojen opettelun ohella pienpeleissä paljon toistoja ja pallokosketuksia, teknisesti oikein ja vähän jonoissa seisomista koordinaatio + ketteryys-osia joka harjoitukseen kaikki pelaa ja kokeilee eri pelipaikkoja kannusta monipuoliseen urheiluun > motoriikka ja yleistaitavuus kehittyy opetetaan pelaajille asteittain jalkapallosäännöt kannustetaan pelaajia syömään terveellisesti ja monipuolisesti tiedotus kotiin hyväksytään myös muut urheilulajit jalkapallon rinnalla Fair Play tutuksi pelaajille jalkapallon perustermien opettaminen paljon pienpelejä (2 v 2-4 v 4) > noin puolet harjoitusajasta pelattavaksi tuleminen ja käsitteen syöttövarjo konkretisoiminen pelaajille puolustuspelissä käsitteen prässääminen selittäminen pelaajille

13 käytetään mahdollisimman paljon maaleja (maalinteko ja esimerkiksi 1 v 1 tilanteet aina oikeisiin maaleihin). Jos tähän ei ole mahdollisuutta, selkeästi määritellyt hyökkäys- ja puolustussuunta. kertoja talvikaudella 1-2, pelikaudella 2-3 viikossa (H5-H6) kertoja talvikaudella 2-3, pelikaudella 3-4 viikossa (H7-F9) Harjoitustapahtuman kesto noin minuuttia Taito/lajitekniikka : Toimintaperiaatteet yleistuntuma palloon lyhyet syötöt maata pitkin (sisäsyrjä + nilkka + ulkoterä) syötöt aluksi paikallaan olevaan palloon, taidon lisääntyessä liikkuvaan haltuunotot (sisäsyrjä + jalkapohja oikea/vasen) laukaukset, oikea potkutekniikka (nilkkapotku > paikallaan olevaan palloon, kuljetuksesta, liikkuvaan palloon) pallon kuljetus eteenpäin (sisä- ja ulkoterällä, pysäyttäminen sisäsyrjällä ja jalkapohjalla, kääntyminen pallon kanssa) puskut omasta heitosta eteenpäin (osumakohta, katse palloon, vartalon liike) harhautukset (vartalo- ja potkuharhautukset) Mitä harjoitellaan Miten harjoitellaan 13 (41) Pallon hallinta pomputtelu Lyhyet syötöt paikallaan oleva pallo, sisä- ja ulkoterällä maata pitkin liikkuva pallo Haltuunotot jalalla, reidellä Laukaukset paikallaan olevaan palloon siirto ja laukaus liikkuvaan palloon nilkkapotku Kuljetus sisä- ja ulkoterä, nilkka kuljetus ja pysähtyminen pujottelu Kääntyminen sisä- ja ulkoterä jalkapohja Harhautukset vartaloharhautus valelaukaus syöttöharhautus askelharhautus Pääpeli tekniikka pusku eteenpäin Sivurajaheitto oikea suoritustekniikka Yksilökohtaisesti Pareittain, pienpelit Yksilökohtainen harjoittelu, pienpelit Yksilökohtainen harjoittelu Pareittain ja pienryhmissä Yksilökohtainen harjoittelu Pienryhmät Yksilökohtainen harjoittelu Pienpelit Yksilökohtainen harjoittelu Pareittain

14 14 (41) Pelikäsitys: painopistealueet: pallollisen pelaajan ratkaisut > syöttö, kuljetus, laukaus? pallottomana liikkuminen ohjatut pelit hyökkääminen 1 vs 1, 2 vs 1 pois syöttövarjosta, leveys maalinteko puolustaminen pallon pois ottaminen peittäminen prässääminen Fyysinen harjoittelu: painopistealueet: koordinaatio + ketteryys nivelten liikkuvuus nopeusharjoittelussa huomio askeltiheyteen kestävyys paranee leikkien ja pelaten VUOTIAAT (E) Toimintaperiaatteet vuotiaat: luo innostava ilmapiiri säilytä leikinomaisuus ja hauskuus paljon pallokosketuksia ja toistoja pienryhmäharjoitteita paljon pienpelejä (2 v 2-6 v 6) > noin puolet harjoitusajasta kaikki pelaa > muista eri pelipaikkojen kokeilu maalivahtivalmennus anna kotitehtäviä/yllytä omatoimiseen kikkailuun kannusta monipuoliseen urheiluun joukkueharjoituksen kesto noin min kertoja 2-4 viikossa joukkueesta riippuen Taito/tekniikka (osuus harjoittelusta 40-50%) tuntuma liikkuvaan palloon pitkät syötöt maata pitkin (sisäterä), kaarisyöttö (nilkka) ja lyhyt ulkoteräsyöttö syötöt liikkuvaan palloon haltuunotot maasta (sisäsyrjä + ulkoterä), ilmasta (reisi + rinta) ja liikkeessä laukaukset (nilkalla sivulta tuleviin palloihin + puoli- ja kokovolleyn kokeilut) pallon kuljetus (tempon muutokset, suunnanvaihdot, pujottelu, käännökset sisä- /ulkoterällä + jalkapohjalla)

15 15 (41) puskut ilman hyppyä (suuntaaminen, vartalon käyttö) harhautukset (syöttö- ja askelharhautus) taitotestit ja kilpailut Pelikäsitys: painopistealueet: hyökkäyspelin leveys, etäisyydet kanssapelaajiin, liikkuminen pelattavaksi puolustuspelissä sijoittuminen pallolliseen vastustajaan nähden + joukkueen tiiviys Fyysinen harjoittelu: painopistealueet: koordinaatio + ketteryys nopeus (liiketiheys, reaktiot) kestävyys edelleen aerobisesti pelien kautta lihaskuntoliikkeisiin totuttaminen oma vartalo vastuksena vuotiaat (D) Toimintaperiaatteet: aiemmin opitut taidot perustana niiden kertaus ja vakiinnuttaminen edelleen paljon pallokosketuksia > kesytetään se! yksilö-, pari- ja pienryhmäharjoitteita taitoharjoitteluja myös vastustajan kanssa kohti pelinomaisuutta paljon pienpelejä (2 v 2 6 v 6) > noin puolet harjoitusajasta nopeusharjoittelua runsaasti askeltiheys! joukkuepelin opettaminen (eri pelipaikkojen hallinta/kokeilu) lahjakkaat yksilöt voivat ottaa tuntumaa myös vanhempaan ikäluokkaan maalivahtivalmennusta lisätään painota omakohtaista taitoharjoittelua (erikoisryhmät) kannusta edelleen monipuoliseen urheiluun joukkueharjoituksen kesto noin min kertoja 3-4 viikossa Taito/lajitekniikka (osuus harjoittelusta 30-40%) Painopistealueet: syötöt ja laukaukset liikkuvaan palloon yhdellä kosketuksella syöttövalikoimaan monipuolisuutta seinäsyötöt laukaukset harhautuksen jälkeen puolivolley-, volley- ja kierrelaukaukset haltuunotot maasta, ilmasta (myös pää) ja liikkeessä haltuunoton suuntaaminen + kääntyminen pallon kuljetuksen pelinomaisuus (tempo, suunta, suojaus)

16 16 (41) puskut liikkeessä ja ilmassa (ponnistus + suuntaaminen > maaliin, kanssapelaajalle) harhautuksiin luovuutta pallonriistot ja taklaukset (olkapää + liuku) taitotestit ja -kilpailut Taktiikka/pelikäsitys: painopistealueet: hyökkäyspelissä 1 v 1 ja 2 v 1 tilanteiden ratkaiseminen pelin nopeus vähäisin kosketuksin puolustuspelissä prässääminen, tukeminen, peittäminen, vartiointi ja varmistus erikoistilanteet (hyökkäys ja puolustus) Fyysinen harjoittelu: painopistealueet: nopeus (liiketiheys) juoksutekniikka + koordinaatio kestävyys edelleen aerobisesti pelien kautta nopeusvoima ja kimmoisuus (hypyt ja loikat) päivittäiseen venyttelyyn totuttaminen vuotiaat (C) Toimintaperiaatteet: tavoitteellisuutta harjoitteluun yksilöllisyys korostuu kohti pelinomaisuutta vauhtia ja vastustaja mukaan pelitaitoa pienpeleistä herkkyyskausi voiman lisäykseen (yksilöllisyys) pelipaikkakohtainen taito ja pelikäsitys lahjakkaat yksilöt voivat ottaa tuntumaa myös vanhempaan ikäluokkaan maalivahtivalmennus omakohtaista ohjeistettua lisäharjoittelua (myös fyysistä) kannusta edelleen monipuoliseen urheiluun joukkueharjoituksen kesto noin 90 min kertoja 3-5 viikossa huipulle pyrkivän pelaajan kokonaisharjoittelu h/vk Taito/lajitekniikka (osuus harjoittelusta n. 30%) Painopistealueet: molempijalkaisuus pitkät syötöt + kierresyötöt

17 17 (41) keskitykset laukaukset erilaisista syötöistä + ulkoterällä kaukolaukaukset maalinteko haltuunotot ahdistettuna (suuntaaminen + kääntyminen) pallon kuljetuksessa nopeat suunnanmuutokset puskujen suuntaaminen (myös taakse) omien harhautusten vahvistaminen Taktiikka/pelikäsitys Painopistealueet: osajoukkueen/kokojoukkueen taktiikka pelin ohjaaminen puhumalla pelin jatkuvan kierron hahmottaminen hyökkäyspelissä hetkellisen ylivoiman luonti pelin leveys ja syvyys hyökkäysten päättäminen puolustuspelissä alivoimatilanteet: hidasta, ohjaa haluamaasi suuntaan, muut vetäytyvät Fyysinen harjoittelu Painopistealueet: nopeusvoima ja kimmoisuus (hypyt ja loikat) nopeat suunnanmuutokset juoksussa liikenopeus eri suorituksissa lihasvoimaa kuntopiirityyppisesti huomioi yksilölliset biologiset kehityserot (lisäpainot?) säilytetään nivelten liikelaajuus kestävyyttä asteittain intervallityyppisesti/lajinomaisesti, pallo mahdollisimman paljon mukana (esim. viestit tai pienpelit) vuotiaat (B) Toimintaperiaatteet: korostetaan pelaajien vastuuta omasta harjoittelusta harjoittelu entistä suunnitelmallisempaa ja määrätietoisempaa (yksilölliset tavoitteet) huippupelaajiksi tähtääville riittävän haastava harjoittelu- ja peliympäristö ominaisuuksien testaaminen säännölliseksi

18 18 (41) suoritusvarmuutta pelinomaisesti (pelitempo/vastustaja) pienpeleissä (esim. 6 v 6) huomio liikkumiseen joukkuetaktiikka hallintaan (vaihtoehdot) voimaa + anaerobista kapasiteettia asteittain (yksilöllisyys) lajivalinta ajankohtainen (riippuu omista tavoitteista) joukkueharjoituksen kesto noin 90 min kertoja 4-6 viikossa Taito/lajitekniikka (osuus harjoittelusta n. 25%), painopistealueet: suoritusvarmuus ja nopeus 1-kosketuksen peli vahvuuksien korostaminen 1 v 1 tilanteet (haasta, ohita) Taktiikka/pelikäsitys painopistealueet: hyökkäyspelissä liikkuminen pallottomana, aloitteellisuus nopeat painopisteen muutokset nopeat tilanteenvaihdot (hyökk. > puol. ja päinvastoin) puolustuspelin tiiviys etäisyydet pelaajien välillä liikkuminen joukkueena joukkuetaktiikka hyökk./puol. (roolit) Fyysinen harjoittelu Painopistealueet: nopeus (räjähtävät lähdöt = lajinomainen voimaharjoitus) lisäpainoihin totuttaminen (yksilöllisyys huomioon) kestävyysharjoittelu tehokasta kasvupyrähdyksen aikana vauhti- ja nopeuskestävyysharjoitteluun nousujohteisesti (myös anaerobisen kapasiteetin kehittymisen herkkyyskausi) vuotiaat (A) Toimintaperiaatteet: vastuu omasta harjoittelusta korostuu (sitoutuminen) yksilölliset tavoitteet jalkapalloilijana kypsyvät (realistiseksi) myöhemmin kehittyvät yksilöt vielä esiin pelin fyysiset vaatimukset aikuisten tasolle

19 19 (41) Taito/lajitekniikka Painopistealueet: taidon ja lajitekniikan säilyminen väsyneenä ja vaikeissa olosuhteissa Taktiikka/pelikäsitys Painopistealueet: pelipaikkakohtaiset, osajoukkueen ja koko joukkueen taktiikat hallinnassa taktisten muutosten ymmärtäminen Fyysinen harjoittelu Painopistealueet: voimaa myös lisäpainoilla yksilöllisten tarpeiden mukaan pika- ja räjähtävää voimaa (tehot korkealle) nopeusharjoittelu kuten aikuisilla (laatu + teho) maitohapollista harjoittelua jo aikuismaisesti

20 20 (41) 5. PELAAJIEN TESTAAMINEN JA HERKKYYSKAUDET GrIFK:ssa E B juniori-ikäisten pelaajien fyysisiä ja taidollisia ominaisuuksia on suositeltavaa testata 2 3 kertaa kauden aikana. Testien avulla seurataan pelaajien yksilöllistä kehitystä pitkäjänteisesti. Tämä edellyttää testitulosten tallentamista tietokantaan. Lisäksi on tärkeää, että valmentajat saavat testituloksista asianmukaisen palautteen, jonka pohjalta he voivat suunnitella tulevan harjoittelun sisältöjä ja painopistealueita testien perusteella kehitettävien osa-alueiden osalta. Suositeltavat testausajankohdat ovat ennen harjoituskauden alkua tai heti sen alussa, harjoituskauden lopussa ja kilpailukauden aikana. Testattavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi nopeus, ketteryys, ponnistusvoima, kestävyys ja nopeuskestävyys sekä taito. Testeinä voidaan käyttää SPL:n testipatteristoon kuuluvia testejä ja ne pyritään suorittamaan aina samanlaisissa olosuhteissa. Testaussuositukset ikäluokittain: E D C - taitotestit (SPL taitokilpailulajit) - lähtönopeus ( 10 / 30 m) - ketteryys (SPL) - taitotestit (SPL taitokilpailulajit) - lähtönopeus ( 10 / 30 m) - ketteryys (SPL) - ponnistusvoima (kevennyshyppy) B A - lähtönopeus (10 / 30 m) - ponnistusvoima (kevennyshyppy) - kestävyys (PIIP testi)

21 21 (41) Taulukko 1: Harjoitettavien ominaisuuksien herkkyyskaudet eri ikäisillä. Ominaisuus 6 v. 9 v. 12 v. 15 v. 18 v. 21 v. Aerobinen kestävyys xxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxx Anaerobinen kestävyys xxxxxxxx xxxxxxxx - Lihaskestävyys Nopeusvoima xxxxxxxx Maksimivoima xxxxxxxx xxxxxxxx Liikenopeus xxxxx Elastisuus xxxxxxxxx x Motorinen oppiminen xxxxxxxxx xxxxxx Liikkuvuus xxxxxxxx Tasapaino Ketteryys xxxxxxxx xxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxx Koordinaatio xxxxxxxxx x valmistavat harjoitukset xxxxxxx herkkyyskausi harjoittelu Ikävuosien 6:sta 12:een vuotta tulisi olla taidon, koordinaatiokyvyn ja tasapainon monipuolista harjoittamista. Ikävuosina 13:sta 15:een vuotta keskitytään nopeuden ja kimmoisuuden kehittämiseen jalkapalloilijan harjoittelussa. Sen jälkeen ominaisuuksia täydennetään voiman ja kestävyyden harjoittelulla.

22 22 (41) 6.ERI IKÄLUOKKIEN VALMENTAMISEN PÄÄLINJAUKSIA F5 (-08) aloitus keväällä Vanhempia rekrytoidaan mukaan valmentamaan ja valmennuskursseille. - 1 tapahtuma / vko. Harjoittelu alkaa maaliskuussa ja heti alusta lähtien ympärivuotista - Päiväkoti-tapahtuma huhtikuussa - Seuran jalkapallokouluun huhtikuussa (2 pv) ja kesäkuussa (5 pv) - Pojat ja tytöt yhdessä - yleistaitavuus 25%, taito 25%, pienpelit 50% (2.v.2, 3.v 3, 4.v.4) - pelimuoto harjoituksissa 3 v 3 - vanhempia rekrytoidaan mukaan valmentamaan ja valmennuskursseille. - pelisääntökeskustelut vanhemmille ja pelaajille: ryhmässä toimimisen periaatteet, käyttäytyminen, aikataulut, pukeutuminen. - kaikki valmentajat heti E-valmentajakoulutukseen ja vastuuvalmentajat D-kurssille. - Syksyllä GrIFK omassa Euroliigatapahtumassa pelataan 4:llä joukkueella - Talvella yksi sisävuoro koulun salissa - Talvella osallistuminen Espoon jalkapalloareenan A-link sarjoihin pelaajan ryhmä. Syksyllä lokakuussa GrIFK Euroliigassa pelaajat jaetaan ryhmiin esim. ManU, Liverpool, Tottenham ja Arsenal. Kaikki harjoittelevat yhdessä. Toiminta maksaa n.120 Eur ensimmäinen kausi. 1 kk kokeilu/ilmainen 6.2 F6 (-07) pelaa jo Espoonliigassa keväällä ja syksyllä Vanhemmille kerrotaan GrIFK pelaajan polku eli miten tulevat vuodet etenevät. Vanhempia rekrytoidaan mukaan valmentamaan ja valmennuskursseille tapahtuma / vko. Harjoittelu ympärivuotista - yleistaitavuus 25%, taito 25%, pienpelit 50% (2.v.2, 3.v 3, 4.v.4) - pelimuoto 4 vs 4. Jos 5 vs 5 niin pelijärjestelmä timanttimuodostelma kaikki valmentajat heti E-valmentajakoulutukseen ja heti kun mahdollista D-koulutukseen: taidonopetus, taitavuus, pelikäsitys ja Maalivahti-harjoittelu - Pelisääntökeskusteluissa käyttäytyminen, aikataulut, pukeutuminen, hygienia, tankkaus ja lepo. Vanhempien käyttäytyminen peleissä ja turnauksissa. - Talvella osallistuminen Espoon jalkapalloareenan A-link sarjoihin - Keväällä ja Syksyllä Espoonliiga Saharassa 4 vs 4 (4 joukkuetta) - Keväällä ja syksyllä GrIFK oma Euroliigatapahtuma 4:llä joukkueella - Talvella yksi sisävuoro koulun salissa - Karuselli-turnaukset keväällä ja syksyllä (F7 eli vuotta vanhemmissa)

23 23 (41) - Seuran jalkapallokoulu huhtikuu ja kesäkuu - TenavaExtra innokkaimmille aloitetaan heti kun mahdollista Espoonliigassa 4 joukkuetta esim. Göteborg, Helsingborg, AIK ja Malmö. Kaikki harjoittelevat kuitenkin yhdessä. Näistä ryhmistä kootaan joukkueet peleihin 6-8 pelaajaa. Toiminta maksaa n.250 e/vuosi 6.3 F-7 (-06) pelaa Espoonliigaa ja taitokoulu alkaa Vanhemmille kerrataan GrIFK jalkapalloputki eli Miten tulevat vuodet etenevät. Mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan ja mitä pelaajilta ja vanhemmilta odotetaan tapahtumaa / vko. Harjoittelu ympärivuotista - Tytöille voidaan muodostaa oma joukkue 6-7 vuotiaista eli kaksi ikäluokkaa yhdessä - yleistaitavuus 25%, taito 25%, pienpelit 50% (2.v.2, 3.v3, 4.v.4) - pelimuoto 5 vs 5 timanttimuodostelmassa Kaikki valmentajat D-tason kursseille: taidonopetus, taitavuus, pelikäsitys ja MV-harjoittelu - 1 talviharj.leiri (1 päiväinen) esim.eerikkilä/kisakallio/pajulahti - Pelisääntökeskusteluissa säännöt kuten käyttäytyminen, aikataulut, pukeutuminen, hygienia ja varusteet. Lisäksi käydään läpi vanhempien käyttäytyminen pelit/turnaukset. - Talvella osallistuminen Espoon jalkapalloareenan sarjoihin ja GrIFK/HIFK/Espa talvisarjaan. - Keväällä ja syksyllä Espoonliiga Saharassa 5. v 5 (2-4 joukkuetta F7 ja yksi joukkue F8) - Keväällä ja syksyllä GrIFK oma Euroliigatapahtuma 4:llä joukkueella - Talvella yksi sisävuoro koulun salissa - Karuselli-turnaukset keväällä ja syksyllä - Taitokilpailulajien harjoittelu alkaa; pomputtelu, pujottelu, laukaus, syöttö penkkiin, pääpeli. Taitokilpailusaannot11. - Ketteryys ja henkilökohtaiset taidot: monipuolisia taito- ja taitavuusharjoitteita - Seuran jalkapallokoulu huhtikuu ja kesäkuu - Piirin jalkapallokoulut syksy/kevät ja kesällä jalkapalloleirit - Taitokoulu F7 kaikki innokkaimmat kerran viikossa Kaikki yhdessä harjoituksissa ja ikäluokasta kootaan joukkueet peleihin. Espoonliigaan ja talvisarjaan, jotta saadaan useampia peliä samalla kokoonpanolla. Toiminta maksaa n 300e/v

24 24 (41) 6.4 F-8 (-05) piirinsarjat ja taitokisat alkavat tapahtumaa / vko, suhde 2 harjoitusta 1 peli - yleistaitavuus 25%, taito 25%, pienpelit 50% (2.v.2, 3.v3, 4.v.4) - henkilökohtaisten taitojen kehittäminen - 1 talviharjoitusleiri (1-2 päiväinen) esim.eerikkilä/kisakallio/pajulahti - Espoon Liiga keväällä ja syksyllä 5.v 5 (2-3 joukkuetta F8) - Enemmän pelanneet piirisarja vuotta vanhemmissa F9 1 joukkue (5.v 5) Taso E - pelimuoto 5 vs 5 timanttimuodostelma Karuselli-turnaukset keväällä ja syksyllä ja keväällä vielä 1 GrIFK Euroliigatapahtuma - Seuran jalkapallokoulu huhtikuu ja kesäkuu ja taitokoulu elokuu - HESA-CUP heinäkuu, Stadi-cup/tytöt, syksyllä Itämeri-Cup, Hanko - talvella Espoon talvisarja A-link arena ja GrIFK/HIFK/Espa talvisarja - Talvella yksi sisävuoro koulun salissa - D-tason kursseja valmentajille; taidonopetus, taitavuus, pelikäsitys ja Maalivahti-harjoittelu - Pelisääntökeskusteluissa kauden alussa kerrataan pelivarusteista huolehtiminen + hygienia. Sovitaan yhdessä turnauksiin ja peli-iltojen ruokailusta ja harjoituksissa juomisesta ja nesteytysrytmistä. Lapset eivät tarvitse urheilu- tai palautusjuomia. - Kerrataan vanhempien käyttäytyminen peleissä ja turnauksissa. - Taitokilpailulajien harjoittelu jatkuu; pomputtelu, pujottelu, laukaus, syöttö penkkiin, pääpeli. Taitokilpailusaannot11. Ikäluokan tavoite: 5% kulta,10% hopea ja 15% pronssi. - Syksyllä ikäluokka 1.kertaa seuran ja piirin taitokilpailuihin pelaajaa. - Piirin taitokisakoulu 1 pv Laaksolahden hallissa Ketteryys ja henkilökohtaiset taidot: monipuolisia taito- ja taitavuusharjoitteita - SPL-Uusimaa jalkapalloleirit kesäkuussa Pajulahti, talvella Laaksolahdessa - Taitokoulu F8 syys-huhtikuu A-link arena ma Jako tasoihin: E = Enemmän pelanneet, V = Vähemmän pelanneet. IKÄRYHMÄSTÄ MUODOSTUU AKTIVITEETTI JA MOTIVAATIO/TAITO TAVOITTEEN MUKAISESTI 2-3 RYHMÄÄ. (riippuu pelaajamäärästä) - Musta (taitokoulu), vihreä ja valkoinen (laadukasta harrastustoimintaa).

25 25 (41) F-9 (-04) piirinsarjaa kahdessa ikäluokassa ja taitokisat tapahtumaa / vko, suhde 3 harjoitusta 1 peli - Kaikilla valmentajilla D-taso käyty ennen E-junioreihin siirtymistä - 1 talviharj.leiri (1 päiväinen) esim.eerikkilä/kisakallio/pajulahti - Talvella osallistuminen Espoon talvisarjaan A-link ja GrIFK/HIFK/Espa talvisarja - pelimuoto F9 5 vs 5 (1-2-1) E10 7 vs 7 (2-3-1) - Piirinsarjaan vuotta vanhempiin F10 1 joukkue, sarjataso I-taso tai II-taso sekä 1-2 joukkuetta F9-piirisarjaan (I-taso, II-taso tai III-taso) - Espoon Liiga 7v7 (5 vs 5) jatkuu Saharassa (1 joukkue) - Karuselli-turnaukset keväällä ja syksyllä - Turnauksia eritasoisia; ns.normaali ja eliitti-turnaukset. HESA-CUP, Stadi-cup/tytöt - Joukkueen pelisääntökeskustelussa kerrataan varusteista huolehtiminen, hygienia ja pelipäivien eväät. Kannustetaan lapsia omaehtoiseen liikuntaan ja ulkoiluun sekä itsenäiseen harjoitteluun esim. antamalla kotitehtäviä. Lähikentälle ja koululle harjoituksiin lapset voivat jo liikkua itsenäisesti joko kävellen tai pyöräillen. - Liikunnalliset kotitehtävät voivat liittyä myös muuhun kuin jalkapallotaitojen harjoittamiseen - Kotitehtävät tarkistetaan aina seuraavissa harjoituksissa: onko käyty ulkoilemassa, kenen vuoro onkaan pitää alkuverryttely, miten sujuvat pomputtelut jne. Vanhempien pelisääntökeskustelussa nostetaan esiin ulkoilun ja omaehtoisen liikunnan merkitys, puhutaan ruutuajan rajoittamisesta. - Ketteryys ja henkilökohtaiset taidot: monipuolisia taito- ja taitavuusharjotteita - Taitokilpailulajien harjoittelu jatkuu; pomputtelu, pujottelu, laukaus, syöttö penkkiin, pääpeli. Taitokilpailusaannot11. - Tavoite ikäluokan tavoite: 5% kulta, 10% hopea ja 15% pronssimerkki. - Keväällä joukkueen taitokilpailut ja syksyllä seuran ja uudenmaan piirin kisoihin 8-10 pelaajaa. Piirin taitokisakoulu ennen kilpailuja syyskuussa. - kannustaminen omatoimiseen jalkapalloharjoitteluun - Seuran jalkapallokoulu huhtikuu ja kesäkuu ja taitokoululeiri elokuussa - SPL-Uusimaa leirit kesäkuussa Pajulahti, talvella Laaksolahdessa - Taitokoulu jatkuu kerran viikossa syys-huhtikuu A-link arena klo IKÄRYHMÄSTÄ JATKAA AKTIVITEETTI JA MOTIVAATIO/TAITO TAVOITTEEN MUKAISESTI 2-3 (riippuu pelaajamäärästä). - Musta (taitokoulu), vihreä ja valkoinen (laadukasta harrastustoimintaa) Pelimuodot ikäluokissa: E10 7v7/5v5. Jako tasoihin: I-taso = piirin parhaassa kolmanneksessa,

26 26 (41) II-taso = piirin keskitasoa, III-taso= pelaajat osaamiseltaan hyvinkin eritasoisia. F9 7v7/5v5, peleissä jako tasoihin: E = Enemmän pelanneet, V = Vähemmän pelanneet. 6.6 E-10 (-03) juniorit - 3 tapahtumaa / vko suhde 3 harjoitusta / 1 peli - Kaikilla valmentajilla D-taso käyty ennen E-junioreihin siirtymistä. Vastuuvalmentaja C- taso - Keväällä 1 joukkue vuotta vanhemmassa ikäluokassa (E-11) 7 vs 7 taso musta/punainen - F10 7.v 7 tasot: 1 musta (vaativa), 1 punainen (keskitaso) 1 vihreä (perus) - Pelimuoto 1+6 (2-3-1 tai joskus 3-2-1) - Pelisääntökeskustelussa kerrataan varusteista huolehtiminen, hygienia ja futaajan eväät sekä levon merkitys. Pohditaan yhdessä elämää futistreenien ja pelien ulkopuolella. Pelaajan on huolehdittava koulunkäynnistään, pidettävä kiinni säännöllisestä elämänrytmistä ja turvattava myös riittävä lepo. Kouluasiat hoidettu ennen harjoituksia ja pelejä, jolloin harjoitusten jälkeinen (ilta-) aika jää levolle, perheelle ja kavereille. - Taitokilpailulajien harjoittelu jatkuu; pomputtelu, pujottelu, laukaus, syöttö penkkiin, pääpeli. Taitokilpailusaannot11. - Tavoite ikäluokan tavoite: 5% kulta, 10% hopea ja 15% pronssimerkki. - syksyllä GrIFK omin piirin taitokisoihin ja piirin kisoihin pelaajaa (vähintään pronssimerkillä kisoihin) Tavoite 1-2 kulta, 2-3 hopea 10 pronssi. - Pelikäsitys, ketteryys ja henkilök. taidot: monipuolisia taito- ja taitavuusharjotteita -1-2 harjoitusleiriä kisakallio, pajulahti, eerikkilä, solvalla, kotileiri - omatoimiseen harjoitteluun ohjaaminen, kotiläksyt - Talvella osallistuminen Esport Arenan /A-link arenan talvisarjaan -1 talviturnaus; esim. Lahti, 2 turnausta / kevät ja syksy - yhteistyötä vanhemman ikäluokan kanssa - Taitokoulu kerran viikossa ja piirin taitokoulutapahtumat E10 - HESA-CUP, Stadi-cup / tytöt - Itämeri Cup, Hanko elokuun alussa - Seuran jalkapallokoulu huhtikuu ja kesäkuu ja taitokoulu elokuu - SPL-Uusimaa leirit kesäkuussa Pajulahti, talvella Laaksolahdessa IKÄRYHMÄSTÄ JATKAA AKTIVITEETTI JA MOTIVAATIO/TAITO TAVOITTEEN MUKAISESTI (riippuu pelaajamäärästä). - Musta (taitokoulu), vihreä ja valkoinen - Musta Vihreä ja valkoinen (laadukasta harrastustoimintaa)

27 27 (41) Pelimuodot ikäluokissa: E11 7v7, E10 7v7. Peleissä jako tasoihin: I-taso = piirin parhaassa kolmanneksessa, II-taso = piirin keskitasoa, III-taso = pelaajat osaamiseltaan hyvinkin eritasoisia. 6.7 (-02) E-11 juniorit tapahtumaa / vko - tavoitteena C-tason valmentaja harjoitusleiriä vuoden aikana. - Talvella Esport Arena talvisarjaan ja Espoon jalkapallo areenan A-link talvisarjaan - Piirinsarjat: 1 joukkue D-12 9.v 9 valiosarjaan/sopiva taso - E11 7.v.7 tasoryhmät 1 vaativa (musta)/ 1 keskitaso (punainen) /1 perus (vihreä) (valitaan aina sopiva taso pelaajien mukaan, ja pelaajat tason mukaan) - pelimuoto 7 vs 7 (2-3-1) ja 9 vs 9 (3-3-2) - Pelisääntökeskusteluissa murrosiän lähestyessä hygieniaan kiinnitetään uudestaan huomiota. Talvikaudella treeneihin suihkussa käynti heti harjoitusten jälkeen. Joukkueen pelisääntökeskustelussa käydään läpi myös aiempien kausien teemat. - Terveet elämäntavat: miltä terveys tuntuu, mitä terveys on, mitä terveyteen tarvitaan, mitä terve ihminen syö ja juo. Keskustelu pienissä ryhmissä koko joukkueen voimin. Ohjataan liikunnallisiin, terveisiin elämäntapoihin ensisijaisesti toiminnan kautta. Tietoa vanhemmille, vetäjille ja lapsille ravinnosta, levosta ja liikunnasta - HESA-CUP heinäkuu, Stadi-cup/tytöt kesäkuu - Alandia-cup kesäkuun ennen juhannusta pelataan 9.v 9. Kaksi joukkuetta. - Itämeri Cup, Hanko elokuun alussa - Taitokilpailulajien harjoittelu jatkuu; pomputtelu, pujottelu, laukaus, syöttö penkkiin, pääpeli. Taitokilpailusaannot11. - Tavoite taitokisoissa: 5% kulta, 10% hopea ja 15% pronssimerkki. - syksyllä GrIFK omin piirin taitokisoihin ja piirin kisoihin pelaajaa (vähintään pronssimerkillä kisoihin) Tavoite 1-2 kulta, 2-3 hopea 10 pronssi. - Piirin taitokisakoulu syyskuussa ennen piirin kisoja Laaksolahden halli pelikäsitys, ketteryys ja henkilök. taidot: monipuolisia taito- ja taitavuusharjoitteita - yhteistyötä vanhemman ikäluokan kanssa - omatoimisen harjoittelun painottaminen, kotitehtävät turnausta / kevät ja syksy - osallistuminen piirin jalkapalloleireille, taitokisakouluun - seuran futisleirit huhtikuussa / kesäkuussa / elokuussa taitokoulu - SPL-Uusimaa leirit kesäkuussa Pajulahti /talvella Myyrmäki - taitokoulu 1-2 x viikossa

28 28 (41) JOUKKUEITA 2-3: Taitokoulu (musta), vihreä ja valkoinen. Jotkut (keskitaso) pelaavat kahdessa, jotkut vain yhdessä. Pelimuodot ikäluokissa: E11 7v7, sarjat jaettu tasoihin seuraavasti: I-taso = piirin parhaassa kolmanneksessa, II-taso = piirin keskitasoa, III-taso = pelaajat osaamiseltaan hyvinkin eritasoisia. 6.8 Dn-12 (-01) piirin aluesarjat alkavat ja piirijoukkuetoiminta alkaa syksyllä tapahtumaa / vko / - vastuuvalmentajat B-tason valmentajakoulutus. - Seura ilmoittaa joukkueen joko D12 aluesarjakarsintaan (keväällä 20 Uusimaa+Helsinki parasta joukkuetta, syksyllä 10 säilyy aluesarjassa ja 10 ykkössarjaan) tai valiosarjaan 9 v 9-1 joukkue myös D13 piirinsarjassa 9 vs 9, taso 2.sarja tai korkein mahdollinen. (D13 vain Etelä-Länsiliiga ja aluesarjat pelaavat 11 vs 11 iso kenttä) - Pelimuoto 9 vs 9 (3-3-2) ja harrastesarja 7 vs 7 - Yksilöiden kehittäminen joukkueessa - Pelisääntökeskusteluissa murrosikä, erilaisuus, kiusaaminen, koulun merkitys ja terveet elämäntavat. - Omatoiminen harjoittelu ja harjoituspäiväkirjat omatoimisesta harjoittelusta - Pelaajamateriaalin liikkuminen joukkueiden välillä pelaajien kehittymisen mukaisesti - Talvella Esport Arena talvisarja 9 vs 9 tai/ja joku muu talvisarja - Kaverimaailma Futsalkausi HESA-CUP heinäkuu, Stadi-cup/tytöt kesäkuu - Kokkola Cup, Örebro-cup tai muu vastaava - Seuran Futisleiri huhtikuu ja kesäkuu ja elokuussa taitokoululeiri - D12 kykykoulusarja, Kykykouluharjoitus 1-2 tapahtumaa / vko - Taitokilpailulajien harjoittelu jatkuu; pomputtelu, pujottelu, laukaus, syöttö penkkiin, pääpeli. Taitokilpailusaannot11. - Tavoite ikäluokan tavoite: 5% kulta, 10% hopea ja 15% pronssimerkki. - syksyllä GrIFK omin piirin taitokisoihin ja piirin kisoihin pelaajaa (vähintään pronssimerkillä kisoihin) Tavoite 1-2 kulta, 2-3 hopea 10 pronssi. - piirin taitokisakoulu ennen taitokisoja syyskuussa laaksolahden halli Omatoiminen harjoittelu joukkuetason ja henkilökohtaisten tavoitteiden mukaan

29 29 (41) Pelikäsitys ja pelitapa (D12 alkaen kun aloitetaan 9 vs 9 ja 11 vs 11) -pelisysteemi 3-3-2, jos 11 vs 11 niin v1 hyökkäys ja 1 vs 1 puolustaminen -pienpelit 3 vs 3, 4 v 4 jne. Ylivoimapelit -osajoukkuepelit -pelipaikkakohtaiset harjoitteet; puolustus, kk, hyökkäys Pelin jatkuva kierto ymmärtäminen: Hyökkääminen: pelin avaaminen, rakentelu, murtautuminen - nopea tilanteenvaihto hyökkäyksestä puolustukseen H= >P - nopea tilanteenvaihto puolustuksesta hyökkäykseen P =>H - maalinteko, -keskitykset Puolustustaminen: prässi, tuki, varmistus, vartiointi, kontrollointi, vetäytyminen - erikoistilanteet 6.9 D-13 (-00) Etelä-Länsiliiga tai aluesarja; piirijoukkue jatkuu - Yksilön kehittäminen joukkueessa, 4 tapahtumaa / vko / - Ylin sarjataso on Etelä-Länsiliiga, johon karsii alueen 12 parasta joukkuetta 6:sta paikasta. Valintakriteerit menestys edellisvuonna D12 aluesarjassa, menestyminen taitokisoissa, piirijoukkuepelaajien määrä. Vain Etelä-Länsiliiga ja aluesarjat pelaavat 11 vs 11 iso kenttä. - Tavoitteena talvella 1 joukkue D13 Etelä-Länsiliigan karsinnassa. Keväällä pelataan joko Etelä-Länsiliigaa, aluesarjaa, ykkössarjaa tai kakkossarjaa. - Tavoite yksi joukkue ylimmällä tasolla, yksi kakkossarjassa ja yksi perussarjassa riippuen pelaajien määrästä ja tasosta. - Pelimuoto 9 vs 9 (3-3-2) ykkössarja, kakkossarja ja perussarja, 7 vs 7 harrastesarja. 11 vs 11 vain Etelä-Länsiliiga ja aluesarja. - pelaajamateriaalin liikkuminen joukkueiden välillä pelaajien kehittymisen mukaisesti - omatoiminen harjoittelu joukkuetason ja henkilökohtaisten tavoitteiden mukaan - pelisääntökeskusteluissa pelaajille ja vanhemmille infotilaisuudet päihteistä. Annetaan tarkempaa tietoa ravinnosta ja eri ravintoaineista, ruokailujen säännöllisyydestä, palautumiseen liittyvästä ravinnosta. Puhutaan ajankäytöstä, muun elämän ja omatoimisen harjoittelun merkityksestä. - Kaverimaailma Futsalkausi HESA-CUP heinäkuu, Stadi-cup/tytöt kesäkuu - taitokilpailut kultamerkki 1-2, hopea 3-5, loput vähintään pronssi - pelaajamäärän säilyttäminen - Piirijoukkue: Karsintoihin 8-10 pelaajaa ja maalivahti. Tavoitteena mahdollisimman monen pelaajan saaminen (3-5) piirin valmennusrenkaaseen Espoo.2 joukkueeseen / Puma-liiga - Uudenmaan piirijoukkue Piiricup kesäkuussa

30 30 (41) Tavoite yksi kilpajoukkue, haastajajoukkue ja kolmas joukkue perussarjoissa riippuen pelaajien määrästä ja tasosta. D13 Etelä-Länsiliigan karsinta: -6 joukkuetta Helsingin ja Uudenmaan karsinnasta pääsee mukaan -6 joukkuetta Satakunnan, Tampereen ja Turun karsinnasta -Kevätkierroksen jälkeen sijoille 11. ja 12. sijoittuneet joukkueet putoavat aluesarjoihin -Helsingin ja Uudenmaan kevään aluesarjan voittaja nousee syksyksi Etelä-Länsiliigaan Aikataulu: -Ilmoittaminen halukkuudesta osallistua karsintaan/sarjaan mennessä -Osallistuvalla seuralla tulee olla resurssit järjestää olosuhteet karsinta- ja sarjaotteluille -Karsintaan valitaan max. 12 joukkuetta, jos enemmän halukkaita niin huomioidaan kauden 2011 tuloksia, piirijoukkuetoiminnassa olevien pelaajien määrää sekä taitokilpailutuloksia. -Karsinta pelataan välisenä aikana -Kevätkierros pelataan viikoilla (väliviikko: vko 21) -Syyskierros pelataan viikoilla (väliviikko: vko 32) 6.10 Cn-14 (-99). Nike Premier-turnaus tapahtumaa / vko. Pelimuoto 11 vs 11 - Ylin sarjataso on Etelä-Länsiliiga, johon karsii alueen 12 parasta joukkuetta 6:sta paikasta. Valintakriteerit menestys edellisvuonna D13 sarjoissa, menestyminen taitokisoissa, piirijoukkuepelaajien määrä. - Talvella C14 Etelä-Länsiliiga karsinta. Keväällä pelataan joko Etelä-Länsiliigassa, aluesarjassa, ykkössarjassa tai kakkossarja. - Tavoite yksi joukkue ylimmässä sarjassa, toinen kakkossarjassa ja kolmas perussarjassa riippuen pelaajien määrästä ja tasosta. - Nike Premier-karsintaan osallistuminen toukokuussa!!! - Nike Premier Pajulahdessa elokuun alussa epävirallinen SM-kisa jonka voittaja Euroopan Nike-premier lopputurnaukseen - Omatoiminen harjoittelu joukkuetason ja henkilökohtaisten tavoitteiden mukaan - Pelisäännöissä laajempi fakta päihteistä ja niiden oikeista vaaroista ja vaikutuksista urheiluun. Opetetaan ottamaan vastuuta yhä enemmän omatoimisesta harjoittelusta ja

31 31 (41) vastuunottamiseen lihashuolloista ja muista harjoituksista, joita voi tehdä myös omatoimisesti. - Annetaan viimeistään tässä iässä vaihtoehtoja harrastamisen suhteen; harrastejoukkue tai kilpajoukkue ja henkilökohtaiset tavoitteet voi asettaa sen mukaan. - Yhteistyö seuran muiden ikäluokkien kanssa - Kykykoulu 1-2 krt / vko - Pelaaminen omalla tasolla - Kaverimaailma Futsalkausi HESA-CUP heinäkuu ja mahdolliset turnaukset ulkomailla - Ystävyyskaupunkiturnaus Turku heinäkuussa (kutsuturnaus ennen Nike Premierturnausta) - Taitokilpailut edelleen ohjelmassa ja tavoite mahdollisimman monta merkkisuoritusta - - Pelaajamäärän säilyttäminen - Piirijoukkue C14 Katsastuksiin lokakuussa 8-10 pelaajaa ja maalivahti. Tavoitteena mahdollisimman moni pelaaja (3-5) piirin Espoo.2 aluejoukkueeseen - Uudenmaan piirijoukkue Piiricup kesäkuussa - Piiricupista ensimmäiset pojat poikamaajoukkueessa kykyleirille Yksi kilpajoukkue ja toinen harrastejoukkue. C14 Etelä-Länsiliiga: -6 joukkuetta Helsingin ja Uudenmaan karsinnasta -6 joukkuetta Satakunnan, Tampereen ja Turun karsinnasta -Kevätkierroksen jälkeen sijoille 11. ja 12. sijoittuneet joukkueet putoavat omiin aluesarjoihinsa -Helsingin ja Uudenmaan kevään aluesarjan voittaja nousee syksyksi Etelä-Länsiliigaan Alustava aikataulu -Ilmoittaminen halukkuudesta osallistua karsintaan/sarjaan mennessä -Osallistuvalla seuralla tulee olla resurssit järjestää olosuhteet karsinta- ja sarjaotteluille -Karsintaan valitaan max. 12 joukkuetta, jos enemmän halukkaita niin huomioidaan kauden 2011 tuloksia, piirijoukkuetoiminnassa olevien pelaajien määrää sekä taitokilpailutuloksia. -Karsinta pelataan välisenä aikana -Kevätkierros pelataan viikoilla (väliviikot: vko 21 Premier Cup-karsinta, vkot Piirijoukkuetoiminta) -Syyskierros pelataan viikoilla (väliviikko: vko 32 Premier Cup)

32 32 (41) C14 Premier Cup karsinta Toukokuun lopussa (alustavasti vko 21) järjestetään karsintaturnaus, johon voi osallistua kaikki Helsingin, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen piirien joukkueet. Turnauksen kymmenen (10) parasta Premier Cupin lopputurnaukseen. Lopputurnaus pelataan viikolla C-15 (-98) Kaj Pahlman-turnaus - 1 tavoitteellinen joukkue ja yhteistyö B16-B17 kanssa - 5 tapahtumaa / vko / - omatoiminen harjoittelu joukkuetason ja henkilökohtaisten tavoitteiden mukaan - Ylin sarjataso on Etelä-Länsiliiga, jossa pelaa alueen 6 parasta joukkuetta. - 1 joukkue pelaa aluesarjassa (BusinessCollege-liiga), ykkössarjassa tai kakkossarjassa. Tavoite yksi joukkue ylimmässä sarjoissa, toinen kakkossarjassa ja yksi perussarjassa riippuen pelaajien määrästä ja tasosta. - yhdellä joukkueella B-16 sarjassa vuotta vanhemmissa - Kaj Pahlman-karsintaturnaus kesäkuun lopussa (alustavasti vko 26), johon voi ilmoittautua kaikki Helsingin ja Uudenmaan piirien joukkueet, jotka osallistuvat kevään C15- kilpasarjoihin (Etelä-Länsiliiga ja Aluesarja). Etelä-Länsiliigan kolme parasta pääsee suoraan kisoihin. - Taitokilpailut jatkuu ja merkkisuorituksia mahdollisimman paljon. - Pelaaminen omalla tasolla - Pelaajamäärän säilyttäminen - Yhteistyö seuran muiden ikäluokkien kanssa (B ja A) C15 Etelä-Länsiliiga: -4 parasta joukkuetta syksyn C14 Etelä-Länsisarjasta -4 joukkuetta Helsingin ja Uudenmaan karsinnasta -4 joukkuetta Satakunnan, Tampereen ja Turun karsinnasta -Jos joku syksyn 2011 neljästä parhaasta ei ota paikkaa vastaan, niin täydennetään ensiksi sarjan viidenneksi sijoittuneella ja seuraavaksi kuudenneksi sijoittuneella. Jos luopuneita on kolme, niin kolmannesta paikasta karsitaan sen piiriryhmän alueelta, jolta on enemmän luopuneita. -Kevätkierroksen jälkeen sijoille 11. ja 12. sijoittuneet joukkueet putoavat aluesarjoihin. -Helsingin ja Uudenmaan kevään aluesarjan voittaja nousee syksyksi Etelä-Länsiliigaan Alustava aikataulu

33 33 (41) -Ilmoittaminen halukkuudesta osallistua karsintaan/sarjaan mennessä -Osallistuvalla seuralla tulee olla resurssit järjestää olosuhteet karsinta- ja sarjaotteluille -Karsintaan valitaan max. 8 joukkuetta, jos enemmän halukkaita niin huomioidaan kauden 2011 tuloksia, piirijoukkuetoiminnassa olevien pelaajien määrää sekä taitokilpailutuloksia. -Karsinta pelataan välisenä aikana -Kevätkierros pelataan viikoilla (väliviikko: vko 22) -Syyskierros pelataan viikoilla (väliviikko: vko 38) Kai Pahlman karsinta Kevään Etelä-Länsiliigan kolme (3) parasta Helsinki/Uusimaa joukkuetta saavat suoran paikan Kai Pahlman lopputurnaukseen. Kesäkuun lopussa (alustavasti vko 26) järjestetään karsintaturnaus, johon voi ilmoittautua kaikki Helsingin ja Uudenmaan piirien joukkueet, jotka osallistuvat kevään C15- kilpasarjoihin (Etelä-Länsiliiga ja Aluesarja) tai B-junioreiden kilpasarjoihin (SM, Ykkönen, Kakkonen). Karsintaturnauksen osanottajat vahvistetaan ja valitaan ilmoittautuneista, kun päätetään turnausten pelitavasta (joukkuemäärää saatetaan rajata, jolloin on mahdollista, että kaikkia ilmoittautuneita ei valita mukaan). Turnauksen kaksi (2) parasta joukkuetta saavat paikan Kai Pahlman lopputurnaukseen. Lopputurnaus pelataan alustavasti viikolla B16- B-17 A18 SM / 1.divisioona / GrIFK miesten joukkue - pelaaminen omalla tasolla - pelaajamäärän säilyttäminen - yhteistyö B-jun, A-jun ja seuran edustusjoukkueen kanssa - 1 tavoitteellinen joukkue ja yhteistyö B16-B17-A-18 kanssa - 5 tapahtumaa / vko / - omatoiminen harjoittelu joukkuetason ja henkilökohtaisten tavoitteiden mukaan - Ylin sarjataso BSM, B-1 divari, joiden paikat periytyvät edellisvuodesta - B16 piirinsarja pelataan yhdessä Helsingin piirin joukkueiden kanssa keväällä rinnakkaisilla sarjatasoilla ja syksyllä ylempää- ja alempaa loppusarjaa - B17-ikäluokassa pelataan keväällä Kakkosta ja Kolmosta kolmessa lohkossa. Kakkosen (kilpasarja) lohkovoittajat nousevat suoraan Ykköseen. Syksyksi muodostetaan kaksi Kakkosen kymmenen joukkueen lohkoa, jonka muodostavat Ykkösestä pudonneet ja Kakkosen parhaat sekä Kolmosen lohkovoittajat halutessaan. Muut joukkueet pelaavat Kolmosta. Syksyn Kakkosen lohkovoittajat pelaavat aluemestaruudesta sekä nousevat

34 34 (41) seuraavan kevään Ykköseen, kakkoset pelaavat yhdestä paikasta seuraavan kevään Ykköseen sekä aluepronssista.. - A ikäluokassa pelataan yhdessä Helsingin piirin joukkueiden kanssa kolmessa lohkossa kakkosta. Lohko ykköset jatkokarsintaan, kaksi parasta ykköseen, kolmas karsii Kaakon piirin joukkueen kanssa yhdestä paikasta, syksyltä vastaavasti seuraavalle kaudelle nousupaikat, niin että yksi 10 joukkueen Kakkonen, jonne mahdolliset liiton sarjoista pudonneet sekä loput parhaat joukkueet kakkosesta, muut joukkueet pelaavat Kolmosta. IKÄLUOKAT GrIFK KAUDELLA 2013 Pojat Kilpasarja Muut sarjat A syntyneet GrIFK-A B syntyneet GrIFK-B B syntyneet GrIFK-B16 C syntyneet GrIFK-C15 D15 kakkonen/kolm. C15 aluejoukkuetoiminta C syntyneet GrIFK-C14 C14 Green C14 White C14 piirijoukkuetoiminta D syntyneet GrIFK-D13 D13 Green D13 White D13 piirijoukkuetoiminta D syntyneet GrIFK-D12 D12 Green D12 White Kykykoulujoukkue D12 Koulu- E syntyneet GrIFK-E11 E11 Green E11 White Taitokoulujoukkue E11 futis E syntyneet GrIFK-E10 E10 Green E10 White Taitokoulujoukkue E10 Kaikki F syntyneet GrIFK-F9 F9 Green F9 White Taitokoulujoukkue F9 pelissä F syntyneet GrIFK-F8 Espoonliiga F8 Taitokoulujoukkue F8 F syntyneet GrIFK-F7 Espoonliiga F7 Taitokoulujoukkue F7 Päivä- F syntyneet GrIFK-F6 Espoonliiga F6 koti- F syntyneet GrIFK-F5 Espoonliiga F6 futis Tytöt TE syntyneet GrIFK-E11 futis TE syntyneet GrIFK-E10 Kaikki TF syntyneet GrIFK-F9 Espoonliiga F8 pelissä syntyneet GrIFK-F8 Espoonliiga F7 Päiväkotifutis Koulu-

35 35 (41) 7. TURNAUKSET JA OTTELUT Vastuuvalmentajan vastuulla on pelaajien peluuttaminen sekä turnauksissa että harjoitusja sarjaotteluissa. Vastuuvalmentajan tulee pitää kirjaa kaikkien pelaajiensa peliminuuteista sekä arkistoida pelatun ottelun tai turnauksen jälkeen tiedot arkistoonsa. Viimeistään kauden päätyttyä vastuuvalmentaja esittää tilastot seuralle, joukkueenjohdolle sekä vanhemmille toimintakertomuksessaan. Pelien rinnalle suositellaan järjestettäväksi muutakin toimintaa, jotta turnaustapahtumista saadaan tapahtumaa korostava, ei voittamista tai häviämistä: taitoratoja, muiden lajien kokeilua (yhteistyö muiden lajien kanssa) sekä mitä tahansa lapsia ja nuoria kiinnostavaa oheistoimintaa ohjattuna tai itse kokeilua varten.nämä ohjeet koskevat kaikkia Suomessa järjestettäviä kansallisia tai kansainvälisiä turnauksia. Turnauksella tarkoitetaan sellaista tapahtumaa, johon osallistuu vähintään neljä joukkuetta vähintään kahdesta seurasta. Kehittyäkseen pelaajina lasten ja nuorten on tärkeää pelata eritasoisia pelejä. Onnistumiset tuovat iloa ja itseluottamusta. Tappiot laittavat miettimään mitä tehdä paremmin. Pelaajakoulutuksellisesti hyvä tavoite on saada pelaajille ja joukkueille ~25% haastavia, omaa perustasoa kovempia vastustajia. ~50% sopivan haastavia, oman perustason mukaisia pelejä. ~25% pelejä, joissa joukkue on selvästi hallitseva osapuoli. Jotta joukkueiden taustat voivat pohtia osallistumista erilaisiin turnauksiin ja sarjoihin sekä saada sitä kautta yksilön kehityksen kannalta oikean tasoisia pelejä, on luotu turnauksia ja sarjoja varten lasten ja nuorten kilpailutoiminnan tasoluokitustyökalu. Kun turnaus on iso tai halutaan paremmin varmistaa eri kilpailuissa sopivan tasaiset pelit, on tasoluokitustyökalu hyvä apuväline. Toisaalta työkalun käyttö ei ole aina tarpeen. Miten tasoluokitustyökalu toimii? 1. Kilpailun järjestäjä pyytää ilmoittautumisia tasojen mukaisesti ja laatii lohkot tai sarjat sen mukaan. 2. Lasten ja nuorten turnauksiin osallistuvat joukkueet ja piirien Leikkimaailman pelitoimintaan osallistuvat joukkueet luokittelevat itse oman tasonsa ja ilmoittautuvat kilpailuun. Sopiva taso löytyy kokemusten kautta. Tasoryhmittely on tehtävä seuran linjan mukaisesti:

36 36 (41) Tasoluokitustyökalussa on E10-C15 -ikäluokille laadittu 3 eri tasoa. F9 ja nuoremmille on enemmän (E) ja vähemmän (V) pelanneiden tasot. Lisätietoa tasoluokitustyökaluista suomeksi ja ruotsiksi. Lue lisää suunnitelmallisesta peluuttamisesta ja hyvin toteutetusta tasoryhmittelystä Palloliiton nuorisotoiminnan linjauksista. Pelimuodot ikäluokissa: E11 7v7/9v9, E10 7v7/5v5. Jako tasoihin: I-taso = piirin parhaassa kolmanneksessa, II-taso = piirin keskitasoa, III-taso = pelaajat osaamiseltaan hyvinkin eritasoisia. F9 7v7/5v5, F8 ja F7 5v5. Jako tasoihin: E = Enemmän pelanneet, V = Vähemmän pelanneet. Lue lisää 2011 säännöistä: Kaikki Pelaa -säännöt TAITOKOULUTOIMINTA Seura järjestää F7, F8, F9, E10 ja E11-ikäluokille harjoitusryhmätoimintaa keskimäärin kerran viikossa ympäri vuoden. Harjoitusryhmän tavoitteena on antaa innokkaimmille pelaajille mahdollisuus harjoitella viikoittain kerran muita enemmän. Ryhmästä ei ole tarkoitus tehdä omaa joukkuetta, vaan harjoituksilla täydennetään oman joukkueen tapahtumamäärää. Harjoitusryhmät tulevat osallistumaan kuitenkin muutamiin turnaustapahtumiin vuosittain. Tapahtumat pyritään valitsemaan niin, ettei pelaajien omien joukkueiden toiminta siitä kärsi. Tytöillä on ei ole vielä ollut taitokoulutoimintaa, mutta vähän enemmän harjoittelua haluavat voivat käydä pienissä ryhmissä ajoittain yhtä ikäluokkaa vanhempien (miksei myös nuorempien) harkoissa. Ajankohdat ja ryhmäkoot on etukäteen sovittava joukkueiden kesken. GrIFK Taitokouluryhmät: F6-F7 Taitokoulu F8-F9 Taitokoulu F10-E11 Taitokoulu D12-D13 Kykykoulu C14-B17 Extra Taitokoulutoimintaa järjestetään pääasiassa E-DN-junnuille. Taitokouluryhmiin osallistuville järjestetään ainakin kerran viikossa ylimääräinen harjoitus. Taitokouluryhmän

37 harjoitusten pääpaino on henkilökohtaisen tekniikan, taidon ja pelikäsityksen opettamisessa. 37 (41) Taitokouluryhmän valmentaja laatii tarvittaessa pelaajalle henkilökohtaisen ohjelman kehitettäviä asioita ja ominaisuuksia varten. Taitokouluvastaava valitsee yhdessä vastuuvalmentajien kanssa kykyryhmien pelaajat. Ryhmät toimivat puolen vuoden jaksoissa, jonka jälkeen tehdään tarvittavat muutokset ryhmiin. Mikäli jossain ikäluokassa ei ole riittävästi sopivia pelaajia, voidaan ryhmää täydentää toisesta ikäluokasta. Myös ryhmän kokoa voidaan muuttaa. Pelaajat osallistuvat omasta tahdostaan taitokouluvalmennukseen ja sitoutuvat siihen. Poissaoloista on aina ilmoitettava ryhmän valmentajalle. Pelaajat voivat myös harjoitella vanhemman ikäluokan. Näistä siirroista päättää valmennuspäällikkö yhdessä joukkueiden vastuuvalmentajien kanssa. Kaikissa ikäluokissa muodostetaan niin monta joukkuetta, kun pelaajia ja valmentajia riittää. Kaikille halukkaille pyritään tarjoamaan mahdollisuus harrastaa jalkapalloa joukkueessa, jonka harjoitus- ja ottelumäärät sopivat ao. joukkueelle. 9. JALKAPALLOKOULUT JA LEIRITOIMINTA Seura järjestää D12-ikäluokasta alaspäin muutamia kertoja vuodessa erilaisia jalkapalloleirejä kaikille ikäluokille yhdessä. Leirit ovat pääsääntöisesti tekonurmella huhtikuussa ja kesäkuun alussa ja taitokoulupelaajille elokuun alussa. Jalkapallokoulut ovat suunnattu kaikille pelaajille. 10. PELAAJAHAASTATTELUT Pelaajat haastatellaan seuraavista aiheista. -Talvi mitä odotat tulevalta harjoittelulta -Kevät mitä odotat tulevalta kaudelta -Kesä onko kausi vastannut odotuksia -Syksy mitä mielestäsi pitäisi kehittää seuraavaa kautta varten Valmentajat seuraavat omaa vuosisuunnitelmaa ja tekevät sen perusteella raportin siitä mitä ollaan toteutettu, mitä pitäisi kehittää, mikä on pelaajien henkinen tila harjoitteluun ja pelaamiseen, miten joukkue on pelannut pelaajien mielestä, ollaanko pystytty

38 toteuttamaan suunnitelmat olosuhteiden puolesta ja onko pelaajien kehitys vastannut odotuksia. 38 (41) Otteluraporteista pitää selvitä ottelun kulku, joukkueen heikkoudet ja vahvuudet, ketkä pelaajat onnistuivat/eivät, miksi onnistuttiin/ei, vaikuttivatko edelliset harjoitukset otteluun, tullaanko harjoitusten sisältöä muuttamaan ottelussa tapahtuneiden asioiden takia. Turnauksista erillinen raportti. Harjoituksista paikallaolo/poissaolo(syy), harjoitusaktiivisuus 1-5.

39 39 (41) LIITE GRIFK - XX JALKAPALLO KAUSISUUNNITELMA JA TOIMINTASUUNNITELMA-POHJA GrIFK - xx jalkapallo Tilannekatsaus 2011 ja Toimintasuunnitelma Tilannekatsaus ja yhteenveto 2012: GrIFK-XX Toiminnan tavoitteet kaudelle 2012 olivat: Harjoitukset, pelit ja turnaukset 2012 (mitä harjoiteltiin, missä ja miten pelit meni jne.) Talvella Kesällä turnaukset piirisarja Saavutukset/onnistumiset 2012 Mietittävää/parannettavaa 2. Tavoitteet vuodelle 2013 GrIFK-XX Tavoitteita vuodelle 2013 piirisarja sarjatasot

40 40 (41) Toimenpiteet 2013: Harjoitukset, pelit ja turnaukset 3. Tavoitteet ja visiot ikäluokka GrIFK-XX vuodelle 2014 Tavoitteita vuodelle 2014 Toimenpiteet 2014: Harjoitukset, pelit ja turnaukset

41 13.KAUSISUUNNITELMA MALLI 41 (41)