YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Nro YSO/46/2009 HAM-2007-Y Annettu julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto

Transkriptio

1 H Ä M E E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Nro YSO/46/2009 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Puolustusvoimien ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Riihimäen kaupungissa sijaitsevan puolustusvoimien ampumaradan toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Puolustusvoimat, Viestirykmentti PL Riihimäki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Räiskylän ampumarata Riihimäki Kiinteistötunnus: (alueen omistaja: Suomen valtio, haltija: Senaattikiinteistöt) Toimialatunnus: 7522 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Puolustusvoimien ampumaradan toiminta edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 14 a mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 2 momentin mukaan. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle Suoritemaksu euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Puh Asiakaspalvelu Faksi kirjaamo.ham@ymparisto.fi Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI Tavastehus, Finland Tfn Fax kirjaamo.ham@ymparisto.fi Vesijärvenkatu 11 A PL 29, Lahti Puh Faksi kirjaamo.ham@ymparisto.fi Vesijärvenkatu 11 A PB 29, FI Lahtis, Finland Tfn Fax kirjaamo.ham@ymparisto.fi

2 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hämeen ympäristökeskuksen päätös ympäristölupahakemuksesta , Nro YLO/lup/120/04, Dnro HAM-2002-Y Vaasan hallinto-oikeuden päätös , Nro 06/033/2, Dnro 00181/05/5129 Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (vahvistettu valtioneuvostossa ) puolustusvoimien alue on osoitettu merkinnällä EP. Ampumarata-alue on osoitettu kohdemerkinnällä ampuma- tai moottorirata. Puolustusvoimien alueella sijaitsee EPs merkinnällä osoitettu alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet on säilytettävä. Ampumaradan eteläpuolinen alue, Kokon omakotialue on osoitettu merkinnällä A, asuntovaltainen taajamatoimintojen alue ja Ar, rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue. Merkinnällä SL 103 on osoitettu maakuntakaavan suojelukohde Hatlamminsuo, joka sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä ampumaradasta koilliseen. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Riihimäki 2010 yleiskaavassa ampumarata on osoitettu merkinnällä EA (ampumarata-alue). Ampumarata-aluetta ympäröi pohjoisessa ja lännessä puolustusvoimien alue (EP). Koillisessa ja lounaassa aluetta rajaavat asuinalueet (A) ja kaakossa retkeily- ja ulkoilualue (VR). Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Ampumarata-alueella ei ole asemakaavaa. Ampumaradan kaakkoispuolella on Riihimäen kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava, Kokko-Taipale IV, jossa 65 db:n melukäyrän ulkopuolelle on osoitettu uutta asutusta. 65 db:n melukäyrän sisäpuolelle on osoitettu aluevaraukset ET, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue ja EV, suojaviheralue. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Viestirykmentin Räiskylän ampumarata sijaitsee Riihimäen kaupungissa, Karan kylässä, Räiskylän ampumarata -nimisellä tilalla, jonka kiinteistötunnus on Ampumarata sijaitsee Riihimäen varuskuntaalueen itälaidalla nk. Etukasarmin alueella, noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Riihimäen kaupungin keskustasta. Räiskylän ampumarata-alue sijaitsee laakson painanteessa tasolla Maanpinta nousee länteen ja pohjoiseen (puolustusvoimien alue) sekä lounaan (asuinalue) suuntaan tasolle Koillisessa ennen asuinalueen rajaa sijaitsee suoalue noin tasolla Merkittävimmät melun etenemistä estäviä maaston kohtia ovat pohjoisessa, lounaassa sekä kaakossa olevat mäet. Näiden vaikutusta lisää se, että mäki-

3 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 en takana maasto laskee hyvin jyrkästi alle ampumapaikkojen korkeustason. Vähiten maastollisia esteitä melun leviämiselle on Kokon suunnassa. Ampumarata ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (II-luokka) Kekomäki (nro ) sijaitsee Hausjärven puolella noin kolme ja puoli kilometriä ampumaradasta kaakkoon. Lähimmät talousvesikäytössä olevat kaivot sijaitsevat Kokon alueella metrin etäisyydellä ampumaradasta. Ampumarata sijaitsee Vantaan-Herajoen valuma-alueella (nro ). Pintavesi poistuu etelään ampumarata-alueen läpi virtaavan ojan kautta, joka muuttuu pieneksi lammeksi. Muutama vuosi sitten lampea on suurennettu kaivamalla. Toimenpiteiden jälkeen lampea on käytetty uimiseen. Rata-alueen eteläpuolella on retkeily- ja virkistysalue. Maakuntakaavan suojelukohde Hatlammin kermikeidassuo sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä ampumaradasta. Kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuinalueet ovat ampumaradan lounaispuolella oleva Huhtimo, itäpuolella Kokko ja länsipuolella Petsamo ja Tienhaara. Lähimmät Huhtimon alueen asuintalot sijaitsevat metrin etäisyydellä ampumaradasta. Lähimmät Kokon asuntoalueen asuintalot sijaitsevat noin 350 metrin ja Petsamon ja Tienhaaran asuintalot noin 850 metrin etäisyydellä ampumaradasta. Varuskunnan terveysasema sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä ja päiväkoti noin 1000 metrin etäisyydellä ampumaradasta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Valtion rautateiden päärata kulkee noin 550 metrin etäisyydellä ampumaradan länsipuolella ja Riihimäki-Lahti rata noin 550 metrin etäisyydellä ampumaradan eteläpuolella. Tieyhteys ampumarata-alueelle kulkee kasarmialueen kautta. Ajoneuvoille on varattu pysäköintipaikka tulotien varteen. AMPUMARADAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Viestirykmentti hakee ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista lupaa puolustusvoimien ampumaradalle. Kyseessä on toiminta, jota on harjoitettu alueella 1920-luvulta lähtien. Alueella sijaitsevat seuraavat ampumaradat: ki-

4 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 väärirata (150 m, ampumahiihtorata ja villikarjurata), hirvirata, pienoiskiväärirata ja pistoolirata. Ampumaradan rakenteisiin kuuluvat eri radoille tyypilliset ampumakatokset ja taululaitteet. Suojavallirakenteita ovat taustavallit (sijainti maalialueen takana) ja sivuvallit (sijainti ampumalinjan molemmilla sivuilla ampumalinjan suuntaisesti). Vallien tarkoituksena on estää ammuttujen luotien lentäminen ampumaradan ulkopuolelle. Ampumarata-alueen omistaa Suomen valtio ja haltijana toimii Senaattikiinteistöt. Ampumarata-alueen valvonnasta ja vartioinnista vastaa Riihimäen varuskunnan komendantti. Viestirykmentin henkilöstöosaston koulutussektori jakaa ratojen käyttövuorot, valmistelee esitykset ampumaratojen kehittämisestä ja korjaamisesta sekä esittelee anomukset ja muutosesitykset varuskunnan päällikölle. Viestirykmentin huoltokeskus vastaa puolustusvoimien omaisuutta olevien ratalaitteiden ja varusteiden kunnosta sekä puolustusvoimien käyttöön tarkoitettujen taulujen hankinnoista ja niiden kehikoiden valmistuksesta ja riittävyydestä. Ampumaratakiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta, aurauksista ja hiekoituksista sekä jätehuollosta vastaa Rakennuslaitoksen Riihimäen palvelupiste. Viestirykmentillä on oikeus luovuttaa ampumaratojen käyttöoikeuksia edelleen ulkopuolisille esim. ampuma- ja metsästysseuroille. Puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen luvalla ampumaradan käyttäjä voi rakentaa ampumaradalle laitteen tai muun rakenteen, josta käyttäjä itse vastaa. Ampumaradat Kiväärirata 150 metrin kivääriradalla on 30 ampumapaikkaa. Radalla ammutaan kiväärikaliiperisilla (7,62x39;.308; ja 357) aseilla, pienoiskivääreillä (kal.22) ja haulikoilla. Radalla on kevytrakenteinen vaimennettu ampumakatos. Viimeisimpänä meluntorjuntatoimenpiteenä katokseen on tehty etuosan meluseinät (ja -katto) kahden ampumapaikan välein. Meluseinät on vuorattu mineraalivillalla ja ne ulottuvat n. 4,3 m aseen piipun suun etupuolelle. Myös katoksen takaseinä ja katto on vuorattu ääntä absorboivilla materiaaleilla. 150 m:n ja 300 m:n kivääriradat on otettu käyttöön vuonna Ratojen taustavallia on korotettu vuosina 2001 ja Ammunnat 300 m:n kivääriradalla on lopetettu. 50 metrin ampumahiihtorata sijaitsee 150 m kivääriradalla. Ampumahiihtoradalla ammutaan pienoiskiväärillä (kal.22) kiinteisiin taululaittei-

5 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 siin. Rataa ei saa käyttää, jos kivääriradan jollakin muulla osalla ammutaan tai hirviradalla ammutaan sinkoaseen sisäpiippuammuntoja. 50 metrin villikarjurata sijaitsee 300 m:n ampumapaikan ja 200 m:n vallin välissä. Radalla on kaksi ampumapaikkaa. Villikarjuradalla ammutaan pienoiskiväärillä (kal.22) liikkuvaan maaliin. Rata on otettu käyttöön vuonna Kivääriradalla 50 metrin ampumapaikan etupuolelta voidaan ampua haulikolla paikallaan oleviin maaleihin, jotka on kiinnitetty siten, että haulit osuvat taustavalliin. Savikiekkojen ampuminen on sallittua varuskunnan päällikön myöntämällä tapauskohtaisella luvalla. Hirvirata Hirviradalla saa ampua kaikilla kiväärikaliiperisilla aseilla ja sinkoaseiden sisäpiipuilla paikallaan olevaan ja liikkuvaan taululaitteisiin kiinnitettyyn maaliin. Lisäksi radalla saa ampua haulikolla. Ampumapaikkoja radalla on kaksi. Hirvirata on otettu käyttöön vuonna 1971 ja sen taustavalli on korotettu vuonna Hirviradan oikeaan laitaan on lisäksi varattu ampumahiihdon harjoitteluun tarkoitettu paikka, jossa ammutaan pienoiskiväärillä noin laukausta vuodessa. Hirviradalla saa ampua haulikolla paikallaan oleviin maaleihin, jotka on kiinnitetty siten, että haulit osuvat taustavalliin. Taulukehikoiden kiinnittäminen nauloilla maalialueen edessä olevaan tukkiin on kielletty. Pienoiskiväärirata Radalla saa ampua vain pienoiskivääreillä ja kal. 22 pistooleilla 50 m:n matkalta. Ampumapaikkoja radalla on 20. Pienoiskiväärirata on otettu käyttöön vuonna 1961 ja sen taustavalli on korotettu vuonna Pistoolirata Radalla saa ampua kaikilla pistooliaseilla 25 metrin matkalta. Ampumapaikkoja pistooliradalla on 20. Pistoolirata on otettu käyttöön vuonna 1963 ja sen taustavalli on korotettu vuonna 2001.

6 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 Ratojen käyttö Ampumaradalla suoritetaan ensisijaisesti Viestirykmentin lakisääteisiä kouluammuntoja. Myös poliisi käyttää rataa virka-ammuntoihin. Ammuntaa ja ampumahiihtoa harrastavat seurat ja yhdistykset voivat järjestää harjoituksia ja kilpailuja ampumaradalla heille myönnettyjen käyttövuorojen mukaisesti. Tärkeimmät ratoja käyttävät ammunnanharrastajat ovat Riihimäen Ampumaseura ry (RASSI), Hausjärven-Riihimäen Seudun Riistanhoitoyhdistys ja Riihimäen Kisko ry sekä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyen eri reserviläisjärjestöt ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK).

7 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 Ampumaratojen toiminta on ympärivuotista myönnetyn ympäristöluvan mukaiset ampumaradan aukioloajat ovat seuraavat: Kiväärikaliiberiset aseet: ma-pe klo la klo su suljettu Kal.22 pienoiskivääri ja -pistooli sekä kal.32 pistooli: ma-pe klo la klo su suljettu Esimerkki ampumapäivien lukumääristä vuonna 2008 ampumaradoittain eriteltynä: Ammuntapäivien lukumäärät vuonna 2008 ampumaradoittain eriteltynä: Kuukausi Pistoolirata Pienoiskiväärirata Hirvirata Villikarjurata 150 m kiväärirata Tammikuu 9 pv 1 pv 13 pv 0 pv 17 pv Helmikuu 11 pv 2 pv 20 pv 0 pv 17 pv Maaliskuu 16 pv 3 pv 16 pv 0 pv 16 pv Huhtikuu 24 pv 10 pv 17 pv 0 pv 20 pv Toukokuu 25 pv 19 pv 19 pv 1 pv 17 pv Kesäkuu 21 pv 13 pv 10 pv 1 pv 16 pv Heinäkuu 18 pv 13 pv 18 pv 0 pv 14 pv Elokuu 25 pv 17 pv 23 pv 0 pv 25 pv Syyskuu 23 pv 8 pv 21 pv 0 pv 19 pv Lokakuu 18 pv 5 pv 23 pv 0 pv 24 pv Marraskuu 11 pv 1 pv 15 pv 0 pv 14 pv Joulukuu 5 pv 0 pv 16 pv 0 pv 14 pv YHTEENSÄ 206 pv 92 pv 211 pv 2 pv 213 pv Laukausmäärät Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittaisten laukausmäärien avulla. Puolustusvoimat ja muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenee ammutut laukaukset radoittain sekä toiminta-ajat.

8 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 Laukausmäärät vuonna 2008 ampumaradoittain eriteltynä: LAUKAUKSET 2008 VUOSITASOLLA RADOITTAIN ERITELTYNÄ: Pistoolirata Pienoiskiväärirata Hirvirata Villikarjurata 150 m kiväärirata YHTEENSÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Pistooliradalla ammutuista laukauksista noin on ammuttu pienoispistoolilla. Hirviradalla ammutuista laukauksista noin on ammuttu pienoiskiväärillä. 150 metrin radalla ammutuista laukauksista noin on ammuttu pienoiskiväärillä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ampumaratatoiminnalle ei ole olemassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) asiakirjaa, niin sanottua BREF -dokumenttia. Hakijan mukaan puolustusvoimien ampumamelutasojen edelleen alentamiseksi ei toistaiseksi ole teknisesti tai taloudellisesti toimivaa ratkaisua. Siten melutasojen edelleen alentamiseen ei ole YSL 43 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakijan näkemyksen mukaan ratojen kattaminen ei tämän hetken tietämyksen mukaan ole taloudellinen tai toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Hakijan mukaan kaikissa meluntorjuntaratkaisuissa tulee ottaa huomioon ympäristönsuojelulain 2 :n tarkoittama puolustusvoimien erityisluonne. Puolustusvoimien erityispiirteenä on, että ampumakoulutuksen pitää olla samanlaista eri yksiköissä ja tapahtua samanlaisessa oppimisympäristössä kaikkialla. Tällä hetkellä vaatimuksena on myös se, että koulutuksen pitää tapahtua mahdollisimman "oikeassa oppimisympäristössä". Ennen kuin uusia koulutukseen liittyviä toimintatapoja otetaan käyttöön, tulee toimintatapojen ja ratkaisujen palveluturvallisuus, työturvallisuus ja kustannukset selvittää ympäristövaikutusten lisäksi. Raskasmetallipäästöjen osalta toiminnanharjoittaja katsoo hakemuksessa esitetyt toimenpiteet riittäviksi täyttämään ympäristönsuojelulain vaatimukset.

9 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Melu ja tärinä Itäisen Maanpuolustusalueen Esikunnan huolto-osasto on tehnyt ampumaratatoiminnan aiheuttamasta melusta kaksi selvitystä, vuosina 1998 ja Selvitysten melulaskelmat on tehty pohjoismaiseen ampumaratamelun laskentamalliin perustuvalla ohjelmalla. Vuoden 2003 selvitykseen on lisäksi liitetty vuoden 1998 jälkeen tehtyjen ympäristömelumittausten tulokset sekä arvio toteutettujen meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutuksista. Ampumaradan aiheuttama melu leviää kauimmaksi kivääriradan ja hirviradan ampumasuuntaan ja tästä oikealle etuviistoon. Melulle eniten altistuva alue on Kokon asuntoalue ampumaradan itäpuolella (noin 50 kiinteistöä). Merkittävimmät ampumaradalla toteutetut melutorjuntatoimenpiteet ovat 150 metrin kivääriradan katoksen etuosan meluseinien rakentaminen ja seinäosan metallisten reikälevyjen vaihtaminen verkkoon, 300 metrin kivääriradan katoksen sisustus akustisesti pehmeällä materiaalilla ja hirviradan uusi ampumakatos. Näillä toimenpiteillä on ollut vaikutusta aseen suupamauksen vaimentamiseen ja melun leviämiseen ampumasuunnassa taaksepäin. Rakenteiden on arvioitu alentaneen enimmäisäänitasoja 3-5 db erityisesti ampumaradan takana ja ampumapaikkojen sivuilla. Ammunnat 300 metrin kivääriradalla on lopetettu vuoden 2008 aikana, mikä alentaa enimmäisäänitasoja radan itäpuolella. Melunhallintaa on parannettu ampuma-aikoja rajoittamalla. Osa peruskoulutuskauden kouluammunnoista ammutaan Säkylässä tai Raasissa muun harjoitustoiminnan yhteydessä. Viimeisin melun seurantamittaus on toteutettu Mittausten kohteena oli 150 m kiväärirata, joka on lähimpänä Kokon asuinaluetta. Ammunnat suoritti 18 varusmiestä makuuasennosta 3 s ajaksi kääntyviin tauluihin. Käytetty ase oli 7.62 Rk 62 ja patruuna JVA Mittauksia tehtiin viidessä pisteessä Kokon asuinalueella. Yksittäislaukausten keskiarvotetut enimmäisäänitasot (L AImax ) olivat db. Ryhmäammuntojen aiheuttamat melutasot vaihtelivat välillä db. Akukon Oy on tehnyt selvityksen kivääriradan meluntorjunnasta vuonna Selvityksessä on tarkasteltu useita eri torjuntavaihtoehtoja käyttäen pohjoismaista laskentamallia. Tarkastelussa on keskitytty Kokon asuinalueen suuntaan, mistä on tullut eniten meluvalituksia. Selvityksen mukaan meluntorjuntaratkaisuista tehokkaimmaksi osoittautui radan kattaminen pressurakenteella. Sillä saavutettaisiin noin db parannus Kokon alueella. Toinen pressukerros lisäisi katoksen äänieristystä 5 db. Puolustusvoimien näkemyksen mukaan ratojen kattaminen ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Lisäksi rakenteeseen saattaa liittyä työturvallisuusriskejä kuten esimerkiksi harhalaukausten kimmokkeet, ampujiin kohdistuva melu, hengitysilman lyijy, joiden hallinta vaatii selvittämistä.

10 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 Seuraavaksi tehokkain meluntorjuntatoimenpide on radan siirtäminen lounaaseen. Louhimalla ampumarataa n m korkeudelle ja suuntaamalla ammunta pohjoiseen, melu vähenee Kokon alueella n db mutta vastaavasti alueen länsi- ja lounaissuunnalla melu lisääntyy huomattavasti. Muita tutkittuja torjuntatoimenpiteitä olivat meluseinät ja kulissit. Laskenta osoitti, että niiden tuottama vaimentuma on käytännössä alle 10 db. Tulevaisuudessa ryhmäammuntoja ei ammuta lauantaisin eikä heinäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Etukäteistiedottamista yleisölle esim. saapumiserittäin toistuvien ja muiden tiiviimpien ammuntajaksojen osalta lisätään. Metsähallituksen kanssa neuvotellaan ampumarata-alueen ympäristön metsätaloudellisesta käsittelystä siten, ettei poistettava puusto lisää melun leviämistä. Puolustusvoimat on käynnistänyt vuoden 2008 aikana projekteja, joiden tarkoituksena on selvittää, voidaanko ampumaratamelua kokonaisuudessaan hallita ja edelleen vähentää. Tähän työhön liittyviä hankkeita ovat ampumaratojen sekä ampuma- ja harjoitusalueiden kokonaiskehittämissuunnitelma, joka valmistuu vuonna Toukokuussa 2007 aloitetun jalkaväen ampumisohjelmistojen tarkastelu- ja kehittämistyössä otetaan huomioon ampumamelun vähentämismahdollisuus sekä tutkitaan asesimulaattoreiden käytön lisäämistä. Selvitykset valmistuvat vuoden 2009 loppuun mennessä. Maavoimien toimeksiannosta aloitetaan tutkimus rynnäkkökiväärin laukausmelun vaimentamisesta kesä- ja talviolosuhteissa käyttämällä ase- tai ampumatarviketeknisiä ratkaisuja, kuten vaimennin ja aliäänipatruuna. Työ toteutetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Ampumaradan kattamiseen liittyvät kustannukset, työturvallisuus, palveluturvallisuus (melu, ruutikaasut ja pöly) sekä rakenteiden kesto ja katoksen toimivuus selvitetään. Tärinää toiminnasta ei aiheudu. Jätevedet ja päästöt vesiin Pintavedet poistuvat alueelta yhden laskuojan kautta, joka virtaa pohjoisesta etelään. Oja virtaa Mesitien itäpuolella retkeily- ja virkistysalueen läpi noin 200 metriä, jonka jälkeen oja muuttuu pieneksi lammeksi. Lammen pinta-ala on noin 700 m 2, syvyys vaihtelee 1-2 m. Lammesta oja kääntyy jyrkästi länteen ja virtaa edelleen asuinalueen läpi. Ampumarata-alueella muodostuva pohjavesi purkautuu todennäköisimmin samaa reittiä lammen kautta. Alun perin lampi on ollut nykyistä pienempi ja lammen reunoilta on ilmeisesti otettu savea. Muutama vuosi sitten lampea on suurennettu kaivamalla. Toimenpiteiden jälkeen lampea on käytetty uimiseen. Ampumaradan laskuojan vedestä on analysoitu metallipitoisuuksia vuosina Veden lyijypitoisuus ylittää talousveden sallitun enimmäispitoisuuden, joka on 0,01 mg/l. Muiden tutkittujen metallien (arseeni, antimoni, kromi, kupari, nikkeli ja sinkki) pitoisuudet ovat pienempiä, kuin talousveden sallitut enimmäispitoisuudet. Ampumaradan riskinarvion (Ramboll Finland Oy) mukaan osa metalleista on sitoutuneena kiintoainekseen.

11 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 Lyijystä ja sinkistä arviolta kolmannes on sitoutunut kiintoainekseen ja kuparista kymmenesosa. Antimoni on kokonaan liuenneessa muodossa. Puolustushallinnon rakennuslaitos on toimittanut ympäristölupahakemuksen täydennyksenä ampumaradan valumavesien hallintasuunnitelman. Suunnitelman mukaan ampumaradan laskuojaan rakennetaan tasaus- / laskeutusallas. Altaan yksi seinä rakennetaan karkeasta hiekasta (suotopenger), jonka läpi vesi suotautuu. Suotautunut vesi johdetaan takaisin laskuojaan. Valumavesissä oleva kiintoaine laskeutuu tasaus- / laskeutusaltaan pohjalla olevaan lietetaskuun. Laskeutumaton kiintoaine kiinnittyy suotopenkereeseen. Suotopenkereeseen muodostuu biologisesti aktiivinen vyöhyke, johon osa liukoisessa muodossa olevista metalleista sitoutuu. Käsittely-yksikkö on rakennettu vuoden 2008 kesällä ampumarata-alueen eteläreunalle. Suodatusseinän yläreunaan asennetaan ylivuotoputket, joista vesi pääsee virtaamaan hallitusti seinän läpi, jos vesi nousee korkealle tasausaltaassa. Tasausallas ja suotopenger on mitoitettu siten, että ylivuotoputkia tarvitaan harvoin, kovien sateiden aikana tai jos suodatinseinämä on tukkeutunut. Ylivuotoputkienkin kautta virtaava vesi kulkee tasaus-/laskeutusaltaan kautta, jolloin vedessä oleva kiintoaine laskeutuu lietepesään, mikä pienentää veden metallipitoisuuksia. Suotopenkereen toisella puolella on keräilyoja, josta käsitelty vesi johdetaan laskuojaan. Tasaus- / laskeutusaltaan pohjalla on noin 30 cm syvä lietetasku, jonne laskeutunut kiintoaine jää. Lietetasku vähentää suodatusseinämän tukkeutumisvaaraa. Lietetasku on tyhjennettävä säännöllisesti, noin joka toinen vuosi. Suotopenkereen hiekka on vaihdettava tukkeutumisen välttämiseksi. Vaihtoväli on arviolta noin 10 vuotta. Aluetta ei ole liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Tarvittava käyttövesi tuodaan alueelle muualta. Käymäläjätteet tyhjennetään säännöllisesti imuautolla. Päästöt maaperään ja niiden estäminen Puolustusvoimien vuonna 2005 teettämässä kivääri- ja pistooliratoja koskevassa yhteenvetoraportissa on selvitetty raskasmetallipäästöjä puolustusvoimien 9 ampumarata-alueella. Ampumaratojen raskasmetallipäästöistä merkittävin on lyijy, vähäisemmässä määrin kupari, sinkki ja antimoni. Vanhoilla radoilla, joita on käytetty luvuilla on todettu esiintyvän myös nikkeliä. Riihimäen Räiskylän radoilla ammutaan yhteensä noin laukausta vuodessa, mistä voidaan laskea ampumaradan lyijymäärän lisääntyvän noin 2000 kg/vuosi. Vuonna 2008 lyijyä kertyi yhteensä 1370 kg.

12 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 Alla olevassa taulukossa on esitetty Räiskylän ampumaratojen laskennallinen vuosittainen lyijykuormitus. Maaperään jääneen lyijyn määrä Aseen tyyppi Laukausmäärä yhteensä Lyijyn määrä kg/ls Lyijyn määrä yhteensä 7,62 rynnäkkökivääri , ,10 kg Muut kiväärit ,006 89,90 kg Haulikko , ,85 kg Pienoiskiväärit ja -pist , ,36 kg Pistoolit , ,785 kg ,00 kg Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Alueella syntyvät jätteet: Jätteen numerotunnus Jätelaji Määrä Jätteen sijoitus R/D-koodi kg/vuosi Sekajäte 1000 Välivarastointi R Hylsyjäte 950 Kierrätys tai R13 talteenotto Puujäte 2400 Välivarastointi R13 Riihimäen Jätehuolto Oy toimittaa sekajätteen Kiertokapula Oy:n jätteenkäsittelyalueelle. Rynnäkkökiväärien hylsyjäte erilliskerätään ja toimitetaan Ähtärin asevarikolle uudelleen ladattaviksi. Muut messinkihylsyt toimitetaan metallinkierrätykseen Stena-Metalli Oy:lle sulatettavasaksi uusiometallin raaka-aineeksi. Alumiinihylsyjä kertyy vuodessa noin 1 kg ja ne toimitetaan Stena Metalli Oy:lle Riihimäen toimipisteeseen. Puujätettä kertyy vuodessa n. 4 m 3, joka toimitetaan Riihimäen Paperinkeräys Oy:lle ja edelleen Forssan lämpövoimalaitokselle energiajakeeksi. Päästöt ilmaan Vuonna 2005 valmistuneen Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen tekemän Raskasmetallien ympäristövaikutukset puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla -yhteenvetoraportin mukaan ampumapaikalla voi olla ilmassa hetkellisesti lyijypölyä. Räiskylän ampumaradalle laaditun riskinarvioinnin mukaan tämä ei kuitenkaan aiheuta ampujille merkittävää altistumista.

13 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Melun vaikutukset Liikenteen vaikutukset Räiskylän ampumaradan ympäristömeluselvitys on vuodelta 1998 ja meluntorjuntaan liittyvän rakentamisen jälkeen päivitetty ympäristömeluselvitys vuodelta Toiminnanharjoittaja on täydentänyt lupahakemusta ampumaradan melualuekartalla. Melualueiden määritys perustuu meluselvitykseen. Melualueiden rajauksilla osoitettaan ne alueet, joilla katsotaan ampumaratamelun ohjearvon 65 db(aimax) ja 70 db(aimax) ylittyvän. Melualueiden määrittämisessä on huomioitu, että laskentamallilla määritetyt äänitasot ovat noin 5 db suurempia kuin Ympäristöministeriön mittausohjeen mukaan mitatut äänitasot. Melualueen määrittämisessä on huomioitu myös 300 m radan käytön lopettamisen vaikutus melualueeseen. Ampumaradan aiheuttama melu leviää kauimmaksi kivääriradan ja hirviradan ampumasuuntaan ja tästä oikealle etuviistoon. Melulle eniten altistuva alue on Kokon asuntoalue ampumaradan itäpuolella (noin 50 kiinteistöä). Huhtimon alue ampumaradan takana altistuu melulle vähemmän. Vuosina 2002 ja 2007 tehdyissä kivääriradan melumittauksissa mitattiin ympäristömelua Kokon asuntoalueella seuraavissa kohteissa Lylyntie 23, Sompatie ja Hiihtomajantie 8. Yksittäislaukausten enimmäisäänitasoiksi mitattiin eniten altistuvissa kohteissa db (L AImax ), laskennallisten 75 ja 65 db (L AImax ) melukäyrien välisellä alueella. Sen sijaan ryhmäammunnoista kääntyviin tauluihin mitatut hetkittäiset enimmäisäänitasot olivat noin db (2002) ja noin 6-8 db (2007) korkeampia kuin yksittäislaukausten enimmäisäänitasot samalla mittauskerralla. Valtioneuvoston päätöksen (Vnp 53/1997) mukaisen ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvo on 65 db (L AImax ) asumiseen käytettävillä alueilla. Ampumarata sijaitsee lähellä varuskuntaan johtavaa tietä. Meluselvityksessä (v. 1998) päivittäisen liikenteen aiheuttamaksi 55 db:n melualueen laajuudeksi arvioitiin noin 20 metriä radalle johtavan tien keskiviivasta laskettuna. Liikennöinnistä aiheutuva melu on vähäistä, eikä siitä hakemuksen mukaan aiheudu haittaa ympäristön asutukselle. Vaikutus maaperään, pintavesiin ja pohjaveteen Rata-alueella tehtyjen päästö- ja kuormitusselvitysten tulokset on koottu, arvioitu ja esitetty Puolustushallinnon rakennuslaitoksen laatimassa Riihimäen Viestirykmentin ampumaradan ympäristön tilan selvitys ja riskinarviointi -raportissa. Ympäristön tilaa on tutkittu vuosina 2004 ja 2007 (Ramboll Finland Oy). Vuonna 2005 on aloitettu ympäristölupapäätöksen mukainen vuositarkkailu (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy). Tutkimuksissa on otettu näytteitä maaperästä, pintavedestä, sedimenteistä ja pohjavedestä. Lisäksi ampumaradalta on tutkittu haitta-ainepitoisuuksia kivääriradan taustavallin eri syvyyksillä.

14 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 Maaperä Rata-alueen pintakerros on täyttömaata. Täyttökerroksen alapuolella oleva perusmaa on vettä heikosti johtavaa silttiä, savea ja tiivistä hienoainesmoreenia. Savikerros ohenee laakson reunoille mentäessä ulottuen mahdollisesti tasolle savikerroksen alla (3,5 8 m maanpinnasta) on moreenikerros. Kairaukset ovat päättyneet 4 9 m syvyydelle kiviin ja kallioon. Maaperätutkimuksissa alueelta on otettu 11 koekuoppanäytettä ja yksi porausnäyte. Tarkkailun yhteydessä vuosina 2005 ja 2006 on ampumaradalta otettu maaperänäytteitä kahdesta pisteestä. Selvästi kohonneita lyijy- ja kuparipitoisuuksia havaittiin kivääriradan taustavallista, jossa pitoisuudet ylittivät ns. PIMA -asetuksen [Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)] ylemmän ohjearvotason. Ylitykset: lyijy mg/kg ja kupari mg/kg. Kivääriradan taustavallin edustalta moreenisesta perusmaasta otetuissa näytteissä lyijypitoisuudet olivat PIMA -asetuksen alemman ohjearvon tasolla. Alempi ohjearvo: 200 mg/kg. Näytteissä kupari- ja antimonipitoisuudet alittivat ohjearvotason. Suurin osa lyijystä on taustapenkan iskemäkohdassa suhteellisen pienellä alueella. Liuennut lyijy leviää taustapenkassa syvyyssuunnassa jonkin verran. Taustavallien korotuksen yhteydessä vanhat iskeymäkohdat ovat voineet jäädä vallin sisään. Lisäksi ampumapaikkojen edustan pintamaa voi olla laukauksessa syntyvän pölyn kautta lyijyllä pilaantunutta. Lyijy esiintyy siinä hienojakoisessa muodossa, joten se voi levitä tuulen tai sadeveden mukana. Sen sijaan lyijyn leviäminen pölyämällä taustavallin pintamaasta on vähäistä. Välivallit ja kenttäalue ovat yleisesti ottaen lievästi pilaantuneita ja sivuvallit puhtaita. Räiskylän ampumaradan alueen maaperän pilaantuminen raskasmetalleilla noudattaa edellä esitettyä yleistä ampumamaaperän ratojen pilaantumisen kaavaa. Muissa ampumaradan tutkimuskohteissa, kuten kiväärirata-alueella, pistooliradan taustavallissa, kivääriammunnan ampumapaikalla ja kivääriradan taustavallin taka-osassa lyijyja kuparipitoisuudet olivat alhaisia. Kynnysarvotason ylitti ainoastaan kiväärirata-alueella yhden näytepisteen lyijypitoisuus. Neljästä maanäytteestä (pistoolirata ja kivääriradan taustavalli) analysoitiin vuosina 2005 ja 2006 myös As-, Sb-, Cr- ja Ni -pitoisuudet laboratoriossa. Näytteet edustivat moreenipitoista perusmaata noin 1-1,5 metrin syvyydeltä. Mitatut As- Sb-, Cr- ja Ni -pitoisuudet edustavat alueen luontaisia taustapitoisuuksia. Pintavesi Alueen pintavedet virtaavat laskuojaa pitkin etelään. Arvioitu pintavalunnan kokonaismäärä on m 3. Ampumaradan laskuojassa on todettu lieväsi kohonneita metallipitoisuuksia. Keskimääräinen luontainen lyijypitoisuus järvi- ja jokivesissä on 3 μg/l. Näin ollen voidaan olettaa, että las-

15 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 kuojan lyijy on ainakin osittain peräisin ampumatoiminnasta (suurin mitattu pitoisuus 52 μg/l). Laskuojan suodatetun ja suodattamattoman vesinäytteen pitoisuuksia vertaamalla voidaan arvioida, että noin 2/3 lyijystä ja sinkistä on liukoisessa muodossa ja kulkeutuu veden mukana eteenpäin. Kuparin ja antimonin osalta eroa suodatetun ja suodattamattoman näytteen osalta ei ollut. Laskuojan kuormitus keskivirtaaman ja liukoisten metallipitoisuuksien keskiarvojen mukaan laskettuna: Virtaama m 3 /a Lyijy kg/a Kupari kg/a Antimoni kg/a Sinkki kg/a ,42 0,50 0,04 0,84 Räiskylän ampumaradan laskuojan pohjasedimenttinäytteiden perusteella on ojan pohjalle laskeutunut metalleja. Lyijyn pitoisuudet ovat olleet luontaista taustaa suuremmat (enimmillään 290 mg/kg). Myös kuparin ja sinkin pitoisuudet ovat olleet kohollaan. Antimonin pitoisuudet sedimentissä ovat pieniä, mutta kohollaan verrattuna Etelä-Suomen purosedimenttien taustapitoisuuksiin. Laskuojan kautta ampumaratatoiminnasta peräisin olevia metalleja on kulkeutunut noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsevaan lampeen. Lyijyn, kuparin, sinkin ja antimonin pitoisuudet ovat korkeammat kuin laskuoja sedimentissä. Tulosten perusteella on havaittavissa, että lampi on toiminut metallien laskeutusaltaana. Pohjavesi Maaperän heikosta läpäisevyydestä johtuen suurin osa alueella muodostuvista pintavesistä poistuu alueelta eikä päädy pohjavesikiertoon. Savikerroksen alla pohjavesi on todennäköisesti paineen alaista. Alueelle tehdyssä kairauksessa vesi nousi tasolle +110,39. Varsinainen pohjaveden pinta kulkee kuitenkin savipatjan alla, kivääriampumaratojen kohdalla tasolla +104,41. Pohjaveden pumppauksen aikaisesta antoisuudesta päätellen (0,1 l/min) pohjaveden virtaus on heikkoa. Tarkkailun yhteydessä vuosina 2005 ja 2006 otettiin pohjavesinäytteitä kolmesta kaivosta. Lisäksi otettiin vesinäyte huhtikuussa 2007 kiväärirataalueelle 150 metrin ampumapaikan viereen asennetusta pohjavesiputkesta. Kiväärirata läheisyydessä -alueella sijaitsevan havaintopisteen vesinäytteistä analysoidut arseenin, antimonin, kromin, kuparin ja lyijyn pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat pienet (0,003 mg Ni/l ja 0,011 mg Zn/l) ja ovat luontaisen taustapitoisuuden tasoa. Tulosten perusteella haitta-aineet eivät ole kulkeutuneet pohjaveteen. Lisäksi maaperän lähes neutraali ph (6,4 7,8) ei osaltaan lisää tarkasteltavien metallien liukenemista. Viitteitä lyijyn ja antimonin kulkeutumisesta pohjaveteen ei ole saatu ampumarata-alueelta otetusta pohjavesinäytteestä.

16 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 Myöskään ampumaradan läheisistä kaivoista ei ole havaittu kohonneita metallipitoisuuksia. Kaivoista lähin, kaivo 1, sijaitsee noin 20 metrin etäisyydellä ampumaradan reunasta lounaaseen. Kaivossa 2 pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan, lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin lyijypitoisuus oli määritysrajalla. Kaikki pitoisuudet täyttävät STM:n talousvedelle asettamat laatuvaatimukset. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittaisia laukausmääriä seuraamalla. Päivittäistä, kuukausittaista ja vuosittaista käyttöä seurataan ampumaradoittain. Käyttäjät merkitsevät ampumansa laukaukset radoilla oleviin ratakirjoihin. Ratakirjoista tehdään vuosittain kooste, joka lähetetään Hämeen ympäristökeskukseen ja Riihimäen kaupungille. Ampumaradan käytönseuranta on ohjeistettu järjestyssäännöllä. Toiminnan vaikutuksia seurataan tarkkailusuunnitelman (liite 2) mukaisesti. Suunnitelmassa esitetään, että pintavesiä ja sedimenttiä tarkkaillaan vesinäytteiden avulla. Päästöjä maaperään ja melua tarkkaillaan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Ympäristömelua mitataan vuosittain todellisissa ammuntatilanteissa. Jos radalla suoritetaan rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, mitataan niiden vaikutus melutilanteeseen. Ampumaradan melusta aiheutuvat häiriöilmoitukset kootaan ampumaradan vuosikorttiin. Toiminnassa syntyvien hylsy- ja pahvijätteen määriä seurataan jatkokäsittelyyn lähetettävien määrien perusteella. Tarkkailusta tehdään vuosiraportti vuosittain helmikuun loppuun mennessä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Puolustushallinnon rakennuslaitos on teettänyt Ramboll Finland Oy:llä Räiskylän ampumaradasta ympäristöntilan selvityksen ja riskinarvioinnin, joka on valmistunut Riskinarvioinnin lähtökohtana on tunnistaa ja arvioida ampumaradan terveys- ja ympäristöriskit niin radan käyttäjälle kuin lähiympäristölle. Riskinarvioinnissa on keskitytty riskien kannalta oleellisiin haitta-aineisiin, kulkeutumisreitteihin ja altistustilanteisiin. Melu ei kuulunut riskinarvioinnin piiriin. Terveysriskinarviossa on tarkasteltu riskejä, joita pitkäaikainen altistuminen ampumaradan maaperässä esiintyvälle lyijylle ja antimonille voi aiheuttaa. Riskejä on arvioitu ampumaradoilla olevien ja läheistä lampea virkistykseen käyttävien ihmisten kannalta. Tarkastelun perusteella merkittävin terveysriski kohdistuisi lapsiin, jotka käyttävät purkulampea uimiseen ja leikkimiseen. Arvioidut terveysriskit ampumaharjoitusten kouluttajille ja

17 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 lampea virkistysmielessä käyttäville lapsille ovat selvityksen mukaan hyväksyttävällä tasolla. Ekologisten riskien arvioinnissa on tarkasteltu riskejä maaperän eliöille ja vesieliöille. Pintavesien kuparipitoisuuksista voi aiheutua erityisesti pitkällä aikavälillä ekologista riskiä lammen pieneliöstölle. Kaivetun lammen ekologinen merkitys itsessään on vähäinen. Selvityksen mukaan nykyisellä maankäytöllä ei Räiskylän ampumaradalla ole kunnostustarvetta, sillä haitta-aineiden kulkeutuminen alueen ulkopuolelle on vähäistä, eivätkä kulkeutuvat haitta-aineet ja määrä aiheuta arvioinnin perusteella haittaa. Jos ampumaratatoiminta lopetetaan ja alue jää puolustusvoimien käyttöön, ei suoranaista puhdistustarvetta ole, sillä maankäyttömuoto ei muutu. Iskemäkohtien poisto kuitenkin pienentäisi oleellisesti pitkän aikavälin päästöpotentiaalia. Jos puolustusvoimat luopuu alueesta ja maankäyttö muuttuu, on puhdistustarve ja mahdolliset kunnostustavoitteet arvioitava erikseen. Riskinarvioinnin jatkotoimenpidesuosituksina esitetään lisätutkimuksia, joissa selvitetään tarkemmin haitta-ainepitoisuudet ja määrät lammen pohjasedimentissä eri syvyyksillä sekä lammesta laskevan ojan pohjasedimentissä eri etäisyyksillä lammesta, ampumarata-alueelta poistuvan ojaveden määrä ja määrän vaihtelut, haitta-ainepitoisuudet ja pitoisuuksien vaihtelut. Lisätutkimuksien perusteella suunnitellaan riskien hallintatoimenpiteet, joita voivat olla esimerkiksi lammen käyttörajoitukset, lammen pohjan puhdistus ruoppaamalla, ampumarata-alueelta poistuvien vesien johtaminen rakennettavaan tasausaltaaseen (sekä mahdolliseen hiekkasuodattimeen) tai ampumarata-alueelta poistuvien vesien säännöllinen tarkkailu. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Ampumaradoilla noudatetaan puolustusvoimain komentajan hyväksymiä varomääräyksiä ja ampumaratakohtaisia johtosääntöjä. Varomääräyksillä määrätään mm. ampumaratojen turvarakenteista ja muista turvallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä. Jokaisen Räiskylän ampumaratoja käyttävän on noudatettava seuraavia varomääräyksiä: Radoille meno ja poistuminen tapahtuu alueelle johtavan huoltotien kautta. Ajoneuvot on jätettävä merkityille alueille tulotien varteen. Ampujan/ammunnan johtajan on kirjauduttava radan käyttäjäksi tauluvaraston katoksessa olevaan ampumaratojen käyttöpäiväkirjaan. Käytettävä rata on eristettävä vaara-alueiltaan ja varoitusvalot on kytkettävä päälle. Taulut on aina asetettava niille tarkoitettuihin kiinnittimiin. Radoilla ei saa ampua välimaastoon, luotien tulee aina osua taustavalliin. Sarjatulen ampuminen on kielletty kaikilla radoilla. Valojuovaluotien käyttö maastopalo- ja metsäpalovaaran aikana on kielletty. Radat on jätettävä poistuttaessa siistiin kuntoon. Taulut ja matot on vietävä varastoon ammunnan päätyttyä. Ennen poistumista alueelta on tehtävä poistumismerkinnät ampumaratojen käyttöpäiväkirjaan.

18 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 Kivääriradan varomääräykset ennen ammunnan aloittamista: Radalle johtava huoltotie on suljettava puomilla vasemman puoleisen sivuvallin päästä ja ko. katoksen punainen varoitusvalo on laitettava päälle ammuttaessa 300 m:n katoksesta. Ammuttaessa 150:n katoksesta tai tasalta on 150 m:n katoksen päädyssä oleva varoitusvalo laitettava päälle. VAARA-ALUE AMMUTAAN -kilpi on asetettava 150 m:n katoksen takana olevalle huoltotielle taukotuvan kohdalle ammuttaessa ko. katoksesta tai sen tasalta. VAARA-ALUE AMMUTAAN -kilpi on asetettava vasemman puoleiselle välivallille johtavalle tie/latu-uralle hirviradan puolelle. Radalle johtavat tulourat on suljettava sulkuköysillä vasemmanpuoleisen välivallin pohjoispäädystä ja välivallille johtavalta tie/latu-uralta. Näyttösuojan päätyyn on nostettava punainen lippu sekä rakennettava viestiyhteys ampumapaikan ja näyttösuojan välille, jos suojassa on miehistöä. Ampumaradalla on kulunvalvonta ja ampumarata-alue on aidattu piikkilanka-aidalla. Alueelle johtava tie voidaan tarvittaessa sulkea puomilla. Ampumaradan hoitajaksi nimetty sotilasammattihenkilö käy alueella 2-3 kertaa päivässä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty korvaavilla hakemusasiakirjoilla, valumavesien hallintasuunnitelmalla, riskinarvioinnin korjauksilla, Räiskylän ampumaradan melualueilla ja tarkkailuohjelmaehdotuksen täydennyksellä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Riihimäen kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Aamuposti -nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto 770:lle tiedossa olevalle asianosaiselle päivätyllä kirjeellä. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Riihimäen kaupungintalolla Tietotuvassa. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu ja ampumarata-alueella on suoritettu tarkastus Tarkastus- ja neuvottelumuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Riihimäen kaupungin ympäristölautakunnalta, Riihimäen kaupunginhallitukselta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymältä ja Etelä-Suomen lääninhallitukselta.

19 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta on esittänyt pidetyssä kokouksessa seuraavaa: Tavoitteena tulee olla, ettei ampumaradan aiheuttama melutaso ylitä valtioneuvoston päätöksen asettamaa ohjearvoa (65 db asuinalueilla ja 60 db virkistysalueilla). Puolustusvoimien on toteutettava ampumaradan melusuojaukset tehdyn meluntorjuntasuunnitelman mukaisesti tai rajoitettava radan käyttöä niin, etteivät melutasojen ohjearvot ylity. Melutason saavuttamiselle on asetettava tavoitteellinen aikataulu yhdessä puolustusvoimien kanssa. Melutason saavuttaminen on todettava mittauksilla. Maaperän lisäpilaantuminen on estettävä mahdollisin teknisin toimenpitein. Pilaantunut maaperä on puhdistettava viimeistään alueen käytön muuttuessa. Ampumaradalla toteutettavissa toimenpiteissä on varauduttava sellaisiin rakenteisiin, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa maaperän puhdistamisen. Ampumaradan valumavedet eivät saa jatkossa kuormittaa radan ulkopuolisia pintavesiä. Valumavesien käsittelemiseksi puolustusvoimien alueelle on rakennettava laskeutusallas ja tarvittaessa myös suotopenkere. Laskeutusaltaana toimineen lammen sedimenttiin on kertynyt metalleja. Lammen ruoppausmahdollisuus ja ruoppauksesta mahdollisesti aiheutuvat riskit on selvitettävä. Lammesta lähtevän veden laatua ja metallien mahdollista kulkeutumista lammesta eteenpäin on seurattava. Tulosten perusteella Hämeen ympäristökeskuksen on päätettävä ruoppauksen toteuttamisesta. Riihimäen kaupunginhallitus on käsitellyt Räiskylän ampumaradan asiaa pidetyssä kokouksessa ja esittää seuraavaa: Riihimäen kaupungin ja H.G. Paloheimo Oy:n välisessä allekirjoitetussa sopimuksessa on sovittu, että kaupunki laatii Paloheimon omistamien Karan kylän tilojen Kokko RN:o 8:525 ja Huhtimon RN:o 8:521 alueille asemakaavan, joka käsittää 36 omakotitonttia keskipinta-aloiltaan 1000 m 2 ja rakennusoikeudeltaan 220 kem 2. Asemakaava laaditaan viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä. Edellä mainitut tilat sijaitsevat suurelta osin 70 db:n melukäyrän sisäpuolella. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Kokko-Taipale IV asemakaavassa H.G. Paloheimo Oy:n omistamalle alueelle kaavoitettiin 17 omakotitonttia. Näin ollen sopimuksen mukaisesta velvoitteesta on edelleen kaavoittamatta 19 tonttia. Alustavien selvitysten mukaan Riihimäen kaupungin ja H.G. Paloheimo Oy:n sopimuksen mukaiset puuttuvat 19 omakotitonttia on sijoitettavissa sopimuksen mukaisille alueille 70 db:n melukäyrän ulkopuolelle. 70 db:n melukäyrän sisäpuolella nykyisellään oleva omakotiasutus on tarkoituksenmukaista osoittaa tulevassa asemakaavassa omakotikäytöön. 70 db:n melukäyrän sisäpuolelle ei ole syytä osoittaa uutta asutusta. Lausuntonaan Riihimäen kaupunginhallitus esittää seuraavaa: Kokon alueen tulevassa maankäytön suunnittelussa on syytä ottaa uuden asutuksen

20 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 20 kaavoittamisen osalta lähtökohdaksi 70 db:n ohjearvo. Kokon alueen tulevassa maankäytön suunnittelussa ei 70 db:n melukäyrän sisäpuolelle ole syytä osoittaa uutta asutusta. Ympäristölupahakemusta on syytä täydentää kartalla, josta ilmenee 300 metrin kivääriradan lopettamisen vaikutus melualueeseen kaikki radat yhteensä tilanteessa. Lisäksi lautakunta totesi yksimielisesti, että lupaehtojen tulee olla sellaiset, että ne eivät vaaranna varuskunnan toimintaa Riihimäen kaupungissa. Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus on esittänyt pidetyssä kokouksessa seuraavaa: Hakijan tulee toteuttaa melusuojaukset meluntorjuntasuunnitelman mukaisesti tai rajoittaa radan käyttöä niin, etteivät melutasojen ohjearvot ylity. Etelä-Suomen lääninhallitus lausuu seuraavaa: Hakemusasiakirjojen mukaan rata ei sijaitse pohjavesialueella, eikä alueella juurikaan muodostu pohjavettä. Rata-alueen maaperästä ja läheisistä kaivoista on otettu pohjavesinäytteitä selvitysten ja rata-alueen ympäristötarkkailun yhteydessä. Pohjavesinäytteissä ei ole havaittu kohonneita metallipitoisuuksia. Rataalueelta ei ole hydrologista yhteyttä lähialueen kaivoihin. Meluohjearvojen tuntumassa asuvia asukkaita on joitakin satoja. Vuosina 2002 ja 2007 Kokon asuntoalueella mitattiin yksittäislaukausten enimmäisäänitasoiksi eniten altistuvissa kohteissa db (LAImax). Ryhmäammunnoissa mitatut hetkittäiset enimmäisäänitasot olivat db (2002) ja 5-8 db (2007) korkeampia kuin yksittäisten laukausten enimmäisäänitasot samalla mittauskerralla. Valtioneuvoston päätöksen (53/1997) mukaisia raja-arvoja tulee pyrkiä noudattamaan. Nämä ohjearvot ylittyvät meluselvityksen mukaan ryhmäammuntojen aikana. Lääninhallitus katsoo, että melun terveydellisten haittavaikutusten kannalta tulee vielä selvittää tai ainakin arvioida sisämelutaso niiden asuintalojen ja terveydensuojelulain mukaisten herkkien kohteiden osalta, joiden kohdalla ulkomelu ylittää ohjearvon. Mikäli sisämelutasot ylittävät niille asumisterveysohjeessa (sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1:2003) annetut ohjearvot, tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sisämelutasot saadaan ohjearvojen mukaiseksi. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty kahdeksan muistutusta. Yksityishenkilö A vastustaa ampumaradan ympäristöluvan myöntämistä seuraavin perustein: Hän omistaa 2840 m 2 tontin: Karan kylä Töyrylä 8:332 Hiihtomajantie, Riihimäki, jonka hän on ostanut luvun alussa. Tontti

21 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 21 on ollut yleiskaavassa. Tontille haettiin rakennuslupaa , poikkeuslupaa haettiin Päätös hylättiin sillä perusteella, että alueelle on tehty runkokaava. Alueelle on vahvistettu asemakaava , mutta A:n tontti on edelleen kaavoittamatta Räiskylän ampumaradan melun vuoksi. A toteaa, että on kohtuutonta, että omistaa tontin, jolle ei voi rakentaa vuosikymmeniin, vaikka Riihimäellä on pula tonttimaasta. Yksityishenkilöt B, C ja D esittävät muistutuksissaan, että ampumarata on ollut paikoillaan jo pitkään. Melusta johtuva haitta tulisi saada pienenemään, jotta alueella oleville tonteille saataisiin rakennuslupa. Ampumaradalle tulisi rakentaa äänisuojaus, jotta tonteille kuuluvan melun desibelimäärä laskisi niin, että myös EU säännösten voimassa ollessa niille saisi rakennusluvan. Tontit ovat rintamamiestontteja, joten esim. Mäystintien ja Hiihtomajantien tonteilla pitäisi melutason olla sellainen, että rakennuslupa on saatavissa. Tällöin tontteja voitaisiin käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa. Yksityishenkilöt E ja F esittävät muistutuksessaan seuraavaa: Ampumaradan lähiympäristön asuma-alueille aiheutuvasta kohtuuttomasta meluhaitasta on valitettu aktiivisesti viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden ajan ilman, että puolustusvoimat olisi pyrkinyt oleellisesti minimoimaan meluhaittaa. Puolustusvoimat on onnistunut lukuisin viivytystoimenpitein säilyttämään tilanteen ennallaan vähätellen ampumamelun aiheuttamia vaikutuksia. Puolustusvoimat on toistanut argumentteja, joiden perusteella se on katsonut olevansa oikeutettu poikkeamaan ympäristönsuojelulain ja nyt viimeksi Hämeen ympäristökeskuksen sille asettamista velvoitteista. Puolustusvoimien Viestirykmentin jättämä ympäristölupahakemus ei tässä suhteessa eroa hakijan aikaisemmista selvityksistä. Hämeen ympäristökeskuksen lausunnossa Vaasan hallinto-oikeudelle , D:nro HAM-2002-Y , YLO/lup/92A/05 todetaan, että selvitysten mukaan ampumaradan melualueella [yli 65 db (L AImax )] sijaitsee kaikkiaan noin 100 taloutta. Lausunnon antamisen jälkeen ampumaradan lähialueen talouksien määrä on melkein kaksinkertaistunut ja kasvaa jatkuvasti. On absurdia vedota siihen puolustusvoimien kielteisenä näkemään kehitykseen, jota on tapahtunut yli 70 vuoden aikana niin Riihimäellä kuin koko eteläisessä Suomessa mm. massiivisen muuttoliikkeen ja väestörakenteen muutosten seurauksena. Puolustusvoimilla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa Riihimäellä kaavoitukseen siten, että ampumaradan ympärille keskustan välittömään läheisyyteen olisi syntynyt asuma-alueen sijasta usean kilometrin mittainen suojavyöhyke. Lukemattomat teollisuuslaitokset ja muut yritykset sekä mm. maantie-, rautatie- ja lentoliikenne ovat joutuneet vähentämään ympäristölleen aikaansaamia haittoja ympäristösäädösten edellyttämälle tasolle. Mikäli puolustusvoimat ei pysty noudattamaan ympäristölainsäädännössä ampumaratatoiminnalle ja lupaehdoissa määrättyjä ehtoja, sen tulisi siirtää ampumaharjoittelunsa kaupungin keskustan tuntumasta muulle tarkoitukseen sopivammalle alueelle.

22 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 22 Ampumaradan käytön rajoittaminen ajallisesti ei muuta tarvetta vähentää valtioneuvoston antamien ohjearvojen ylittävän melun aiheuttamaa haittaa lähiympäristön asukkaille. Kouluammuntoja suoritetaan puolustusvoimien oman ilmoituksen mukaan noin 90 päivänä vuodessa ampumamelun keston ollessa yhtenä kouluammuntapäivänä noin minuuttia. Kesto on ilmoitettu erheellisesti todellista alemmaksi. Lähiympäristön asukkaat joutuvat kärsimään kouluammunnoista aiheutuvasta melusta neljännesvuoden aikana noin 30 tuntia. Tästä huomattava osa kohdistuu ajanjaksolle, jonka asukkaat viettävät kesällä pihapiirissään. Radoilla vuodessa (2006) ammutuista laukauksesta puolet ammuttiin puolustusvoimien ilmoituksen mukaan rynnäkkö- ja hirvikivääreillä, joista aiheutuva melu on erityisen häiritsevää. Harrasteammunnan kohdalla on lisäksi merkillepantavaa, että kun sitä suoritetaan poikkeusluvalla kesäaikana esimerkiksi Erämessujen yhteydessä lauantaisin ja sunnuntaisin, se perustuu puhtaasti kaupalliseen toimintaan. Ympäristönsuojelulaki ei anna nyt kysymyksessä olevassa ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa puolustusvoimille toiminnanharjoittajana erityisasemaa muihin toiminnanharjoittajiin nähden. Hämeen ympäristökeskuksen Vaasan hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa todetaan mm, että Viestirykmentin Riihimäen varuskunnan ampumaratatoiminta aiheuttaa merkittävää haittaa ympäröivälle asutukselle. Meluselvitysten mukaan ampumaratatoiminta aiheuttaa valtioneuvoston päätöksessä (VNp 53/1997) ampumaratojen aiheuttamalle melutasolle annettujen ohjearvojen [65 ja 60 db (L AImax )] ylityksiä asumiseen ja virkistykseen käytetyillä alueilla. Selvitysten perusteella on selvää, etteivät melutasot ympäristön asumiseen ja virkistäytymiseen käytettävillä alueilla ole hyväksyttävällä tasolla, eikä niitä saada hyväksyttävälle tasolle ilman mittavia meluntorjuntatoimenpiteitä. Ilman lupamääräyksissä 2 ja 3 annettuja rajoituksia ympäristöluvan myöntämiselle ei ole edellytyksiä. Luvan hakijalle on annettu kohtuullinen aika tehdä radoille riittävät melusuojaukset tai rajoittaa muutoin ampumamelua niin, etteivät melulle lupapäätöksessä asetetut rajaarvot ylity. Lisäksi ympäristökeskus on huomauttanut lausunnossaan Läntisen Maanpuolustusalueen esikunnan vaatimukseen liittyen, että puolustusvoimat itse on lupakäsittelyn aikana mm. useasti kyseenalaistanut oman meluasiantuntijansa tekemien meluselvitysten luotettavuuden. Puolustusvoimat vaatii jatkuvasti itselleen oikeutta harjoittaa Viestirykmentin ampumaradalla toimintaa entiseen tapaan ilman oleellisia rajoituksia. Rajoitukset ovat asukkaiden viihtyvyyden kannalta ehdottoman välttämättömiä, kun otetaan huomioon radan lähiympäristössä sijaitsevalla asumaalueella tapahtunut ja jatkuvasti tapahtuva väestön määrän kasvu. Räiskylän ampumaradalla lähes yhdeksän vuosikymmenen aikana maaperään kulkeutuneiden raskasmetallijätteiden ympäristövaikutusten perusteellinen tutkiminen ja selvittäminen vakuuttavalla tavalla on käytettävissä olevien tietojen perusteella pääosin edelleen suorittamatta.