KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE, NEUVOSTOLLE JA PARLAMENTILLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2018) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE, NEUVOSTOLLE JA PARLAMENTILLE Jäsenvaltioiden vastaukset tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen varainhoitovuodelta 2016 {SWD(2018) 61 final} FI FI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2016 vuosikertomuksen keskeiset piirteet. 2 3 Yhteenveto jäsenvaltioiden vastauksista Sääntöjen ja määräysten noudattaminen EU:n talousarvion tuloksellisuus Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suosituksiin perustuvat jatkotoimet Päätelmät

3 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE, NEUVOSTOLLE JA PARLAMENTILLE JÄSENVALTIOIDEN VASTAUKSET TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN VUOSIKERTOMUKSEEN VARAINHOITOVUODELTA JOHDANTO Kun Euroopan tilintarkastustuomioistuin 28. syyskuuta 2017 julkaisi vuosikertomuksensa 1 varainhoitovuodelta 2016, komissio ilmoitti varainhoitoasetuksen 2 mukaisesti välittömästi jäsenvaltioille kertomuksen kohdista, jotka koskevat jäsenvaltioiden vastuulla olevaa varojen hallinnointia. Jäsenvaltioita pyydettiin myös vastaamaan kyselyyn, jossa keskityttiin kolmeen pääaiheeseen: 1) sääntöjen ja määräysten noudattaminen, 2) raportointi tuloksellisuudesta ja 3) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suosituksiin perustuvat jatkotoimet. Tässä kertomuksessa esitetään yhteenveto jäsenvaltioiden vastauksista. Mukana on yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa jäsenvaltioiden vastaukset esitetään yksityiskohtaisemmin. 2 TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN VUODEN 2016 VUOSIKERTOMUKSEN KESKEISET PIIRTEET Tilintarkastustuomioistuin antoi vuoden 2016 tilien perustana olevista toimista ehdollisen lausunnon (kielteisen sijasta) ensimmäistä kertaa sitten vuoden Tämä heijastaa merkittävää parannusta EU:n taloudenhoidossa. Huomattava osa tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2016 tarkastamista menoista ei sisältänyt olennaista virhetasoa. EU:n talousarviosta suoritettujen maksujen arvioitu virhetaso on parantunut jatkuvasti kolmen edellisen vuoden aikana: se oli 4,4 % vuonna 2014, jonka jälkeen se laski 3,8 %:iin vuonna 2015 ja edelleen 3,1 %:iin vuonna Siinä missä kaikkien muiden otsakkeiden menoissa oli olennainen virhetaso monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeita 5 (hallinto) ja 3 (turvallisuus ja kansalaisuus) lukuun ottamatta, kaikki nämä yksittäiset luvut laskivat vuodesta 2015 vuoteen Koheesio vaikutti edelleen eniten kokonaisvirhetasoon, sitten luonnonvarat, kilpailukyky ja globaali Eurooppa. Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden vaikutus vuoden 2016 arvioituun kokonaisvirhetasoon esitetään kuvassa 1. Koheesion ja maatalouden otsakkeita koskevat varat on käytetty pääosin jaetulla hallinnointitavalla, minkä vuoksi ne ovat jäsenvaltioille osoitettujen kysymysten keskiössä Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/ artiklan 5 kohta. 2

4 Kuva 1: Osuus vuoden 2016 kokonaisvirhetasosta monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden mukaisesti eriteltynä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Koheesio Luonnonvarat Kilpailukyky Globaali Eurooppa Hallinto Turvallisuus ja kansalaisuus Muut Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2016 Tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2016 koskevissa tarkastustuloksissa todettiin, että tilinpäätöksessä ei ollut olennaisia virheitä, minkä vuoksi tilintarkastustuomioistuin antoi puhtaan lausunnon tilien luotettavuudesta, kuten se on tehnyt vuodesta 2007 lähtien. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todettiin myös, että kahteen menoohjelmatyyppiin eli tukioikeusohjelmiin ja kustannusten korvausohjelmiin liittyy niille ominaisia riskejä. Kertomuksen mukaan vuonna 2016 eniten virheitä liittyi tukikelpoisuuteen kustannusten korvausohjelmissa. Tämän luokan virheisiin lukeutui enimmäkseen tukikelvottomia menoilmoituksia, hankkeita, toimintoja ja tuensaajia. Tukioikeusohjelmissa yleisimpiä virheitä olivat maanviljelijöiden virheelliset pinta-alailmoitukset. Samalla tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tukikelpoiset alueet on määritetty tarkemmin kuin aikaisempina vuosina. Seurauksena ja vuoden 2016 merkittävänä kehityksenä oli, että tilintarkastustuomioistuin ei löytänyt olennaisia virheitä viljelijöille suoraan maksettaviin tukiin käytetyistä tukioikeuspohjaisista menoista. Kuvassa 2 esitetään arvioidun kokonaisvirhetason jakautuminen tilintarkastustuomioistuimen määrittämiin virhetyyppeihin. Tuloksellisuuteen liittyen tilintarkastustuomioistuin totesi, että komissio tuottaa erittäin suuren määrän tietoa jäsenvaltioihin ja kansainvälisiin järjestöihin verrattuna. Komissio hyväksyi suosituksen ilmoittaa tietojen lähteen ja kommentoida niiden laatua mahdollisuuksien mukaan. 3

5 Kuva 2: Arvioidun kokonaisvirhetason jakautuminen virhetyyppeihin vuonna 2016 Lähde: Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta YHTEENVETO JÄSENVALTIOIDEN VASTAUKSISTA 3.1 Sääntöjen ja määräysten noudattaminen Tilintarkastustuomioistuin määritti (tarkastustensa perusteella) vuoden 2016 vuosikertomuksessa EU:n kahden suurimman yhteisesti hallinnoidun menoalan (yhteinen maatalouspolitiikka sekä taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesiopolitiikka) keskeiset virhetyypit. Kysymysten avulla pyrittiin arvioimaan, ovatko jäsenvaltiot yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen päätelmistä, jotka koskevat näiden menoalojen virhetyyppejä ja niiden suhteellista merkitystä, ja missä määrin jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toimenpiteisiin estääkseen kyseisiä virheitä. Vastaukset osoittivat, että valtaosa jäsenvaltioista, noin kolme neljäsosaa, oli yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa yleisimmistä virhetyypeistä molemmilla politiikanaloilla. Ne myös enimmäkseen vahvistivat tilintarkastustuomioistuimen kuvaamien virhetyyppien suhteellisen merkityksen. Tältä osin koheesioalan matalampi hyväksymisaste (56 %) maaseudun kehitykseen (67 %) verrattuna selittyy sillä, että koheesioalan virheluokittelut eroavat luonnostaan toisistaan hieman useammin. Kuvassa 3 annetaan yksityiskohtaiset tiedot jäsenvaltioiden vastauksista. 4

6 Kuva 3: Jäsenvaltioiden näkemykset tuomioistuimen yleisimpiä virhetyyppejä koskevista päätelmistä Oletteko samaa mieltä siitä, että nämä ovat yleisimmät virhetyypit? Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio Maaseudun kehittäminen, ympäristö, ilmastotoimet ja kalastus 11 % 3 % 4 % 4 % 11 % 4 % 11 % Kyllä Ei ESR:n osalta* Ei vastausta Ei 78 % Ei EAKR:n osalta* 74 % Kyllä Ei Useimmiten kyllä Ei vastausta Oletteko samaa mieltä näiden virhetyyppien suhteellisesta merkityksestä? Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio Maaseudun kehittäminen, ympäristö, ilmastotoimet ja kalastus 7 % 4 % 11 % 33 % 56 % 22 % 67 % Kyllä Ei Ei EAKR:n osalta* Ei vastausta Kyllä Ei Ei vastausta *Jotkin jäsenvaltiot toimittivat erilliset vastaukset Euroopan aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston osalta. Jotkin jäsenvaltiot viittasivat myös muihin virhetyyppeihin, joita ne kohtaavat usein näillä politiikanaloilla. Koheesion osalta Viro korosti, että valtiontukeen liittyvillä sääntöjenvastaisuuksilla on merkittävä taloudellinen vaikutus, ja Suomi mainitsi samassa yhteydessä kustannusten ylittymisen. Unkari luetteli kolme lisäluokkaa, 5

7 jotka olivat markkinahintojen noudattamisen todistamatta jättäminen, hankkeiden kaksoisrahoitus ja se, että moitteettoman varainhoidon periaatetta ei ollut noudatettu. Maaseudun kehittämisen osalta Itävalta korosti riskiä siitä, ettei avustussitoumuksia ja monivuotisia sitoumuksia koskevia ehtoja noudateta. Virheluokkien suhteellisen merkityksen osalta monet jäsenvaltiot (kuten Bulgaria, Tšekki, Viro ja Irlanti) ilmoittivat, että julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkominen on edelleen puutteista vakavin. Useat jäsenvaltiot toimittivat myös yksityiskohtaisia kuvauksia käytössä olevista toimenpiteistä, joilla näitä virheitä ehkäistään. Kuvaukset osoittivat, että tarkastuksia tehdään ja käytössä on hallinto- ja todentamisviranomaistason valvontamenetelmiä, kuten näiden välineiden käyttöä koskeva alakohtainen lainsäädäntö vaatii. Vastauksissa mainitaan usein, että hallintoviranomaiset ovat laatineet sisäisiä valvontajärjestelmiä koskevia työjärjestysohjeita näiden ohjeiden mukaisten toimintaohjelmien täytäntöönpanoa ja hallintaa varten. Havaitakseen virheet Euroopan aluekehitysrahaston puitteissa tehtyjen toimien hallinnoinnissa tarkastusviranomaiset valitsivat lähestymistavoikseen paikan päällä tehtävät toiminnantarkastukset ja järjestelmätarkastukset. Monet jäsenvaltiot mainitsivat tukijärjestelmien sääntöjen yksinkertaistamisen ja yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot tapoina puuttua virheiden määrään. Lähes kaikki vastaajat korostivat, kuinka hyödyllistä on tukiehdotuksia pyydettäessä järjestää koulutustilaisuuksia välittävillä elimille sekä tuensaajille ja siten kasvattaa tietoisuutta lainsäädännön vaatimuksista. Espanjassa hallintoviranomaiset arvioivat välittävien elinten valmiuksia, ennen kuin jakavat niille tehtäviä. Koheesiopolitiikan osalta mainittiin useita toimenpiteitä, joilla pyrittiin vähentämään virheitä julkisissa hankinnoissa. Kroatia, Ranska ja Slovakia mainitsivat perustaneensa verkkoalustoja, joissa asiantuntijat voivat käsitellä ongelmia ja jotka ovat vaivaton tiedonlähde tuensaajille. Kroatiassa, Latviassa ja Slovakiassa kansalliset viranomaiset julkaisevat katsauksia hankintamenettelyissä useimmin tapahtuvista virheistä. Liettua on perustanut julkisten hankintojen viraston, jonka vastuulla on julkisiin hankintoihin liittyvän politiikan täytäntöönpano, lainsäädännön toimeenpano, väärinkäytösten torjunta, neuvonta ja keskustietojärjestelmän hallinnointi. Maatalouden osalta Puola ja Latvia ottivat käyttöön sähköisen hakemusjärjestelmän, joka auttaa hakijoita ilmoittamaan oikean maa-alan. Ruotsi kertoi käyttävänsä samankaltaisissa järjestelmissä automatisoituja tarkastuksia, ja että tämä lähestymistapa tuottaa huomattavasti vähemmän virheitä kuin manuaalinen käsittely. Monet vastaajat (esim. Kypros, Tšekki ja Kreikka) mainitsivat, että on hyödyllistä ristiintarkistaa useista (sisäisistä ja ulkoisista) lähteistä saatuja sähköisiä tietoja. Malta ylläpitää ja tarkastelee säännöllisesti riskiluetteloa. Irlanti soveltaa käytännöllistä lähestymistapaa ja muistuttaa tukijärjestelmiin osallistuvia tahoja määräajoista tekstiviesteillä. Koordinointi keskushallinnon tasolla todettiin myös yhdeksi hallinnointi- ja valvontajärjestelmien avaintekijöistä. Ranskassa...koordinointiviranomaiset ovat hallinto- ja todentamisviranomaisten käytettävissä ja vastaavat kaikkiin tukikelpoisuutta ja julkisia hankintoja koskeviin kysymyksiin. Saksassa lainsäädännön tulkintaa ja täytäntöönpanoa koskevia kysymyksiä käsitellään 6

8 EAKR:n hallintoviranomaisten kanssa säännöllisissä kokouksissa. Puola järjestää säännöllisesti aluehallinnolle koulutusta julkisista hankinnoista. 3.2 EU:n talousarvion tuloksellisuus Vuoden 2016 vuosikertomuksen kolmannessa luvussa Euroopan tilintarkastustuomioistuin korosti, että tuloksellisuustietojen laatu on tärkeää. Komissio sitoutui ilmoittamaan tietojen lähteen ja kommentoimaan niiden laatua mahdollisuuksien mukaan. Huomattava osa EU:n talousarviosta rahoitettavien ohjelmien tuloksellisuustiedoista tulee jäsenvaltioilta, joten kyselyssä niitä pyydettiin kertomaan tuloksellisuustietojen laadusta kansallisella tasolla. Joissain tapauksissa jäsenvaltiot eivät viitanneet pelkästään tietoon poliittisten tavoitteiden saavuttamisesta vaan myös vaatimustenmukaisuustarkastusten tuloksista. Jäsenvaltioiden kyselyvastausten perusteella ei siis ole mahdollista tehdä johtopäätöksiä pelkästään näiden kahden tietolajin pohjalta. Jäsenvaltioiden vastaukset osoittivat, että tuloksellisuustiedot voivat tulla useista lähteistä, jotka ovat ryhmiteltävissä seuraaviin luokkiin: Kansallisilta täytäntöönpanoelimiltä tuleva tieto. Koheesion osalta nämä olivat pääasiassa hallintoviranomaisia (myös maaseudun kehittämisessä), todentamisviranomaisia ja välittäviä elimiä. Maataloudessa tähän luokkaan kuuluivat maksajavirastot. Kolmansilta osapuolilta tuleva tieto. Nämä voivat olla kansallisia tai kansainvälisiä viranomaisia tai virastoja, jotka eivät ole tekemisissä kyseessä olevien hankkeiden tai ohjelmien hallinnon kanssa. Tuensaajilta tuleva tieto. Useat jäsenvaltiot toimittivat tuloksellisuustietoja yhdessä kansallisten, omia laatumenettelyjään soveltavien tilastotoimistojensa kanssa. Vaikka edellä mainittujen luokkien välillä voi olla ilmeisiä päällekkäisyyksiä ja keskinäisiä riippuvuuksia (esimerkiksi kansallisten täytäntöönpanoelinten hallussa olevat tiedot voivat olla peräisin kummasta tahansa muusta lähteestä), kysymysten ja analyysin avulla pyrittiin arvioimaan jäsenvaltioiden omia käsityksiä sen pohjalta, miten ne olivat muotoilleet vastauksensa. Kuvassa 4 esitetään kunkin luokan osuus kaikista vastauksissa olleista virheviittauksista. 7

9 Kuva 4: Jäsenvaltioiden vastauksissa mainittujen tietolähdeluokkien osuudet Mistä komissiolle ilmoitetut tuloksellisuustiedot ovat peräisin? 50 % 42 % 40 % 29 % 30 % 24 % 20 % 10 % 5 % 0 % Täytäntöönpanoviranomaisilta tuleva tieto Kolmansilta osapuolilta tuleva tieto Tuensaajilta tuleva tieto Ei vastausta Huomautus: 25 jäsenvaltiota vastasi kysymykseen Lähes kaikki jäsenvaltiot mainitsivat kansallisen, täytäntöönpanoviranomaisten käyttämän tietoteknologiajärjestelmän, jonka avulla jaetun hallinnoinnin piiriin kuuluvia toimenpideohjelmia hallinnoitiin. Maataloudessa tässä luokassa mainittiin useimmin maksajavirastojen ylläpitämä viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä (LPIS). Kolmansien osapuolten tuottamien tietojen osalta Eurostat ja kansalliset tilastotoimistot mainittiin usein vahvistaviksi lähteiksi, joita käytettiin indikaattoritietojen tarkastamiseen. Romania keräsi tähän tarkoitukseen tietoja myös riippumattomista kansallisista tutkimuksista. Unkari mainitsi käyttävänsä tietoja, jotka tulevat kansalliselta vero- ja tulliviranomaiselta sekä kansallispankilta. Puola taas viittasi yleishyödyllisiltä yrityksiltä samaansa kuluttaja-aineistoon. Keinot ja kanavat kerätä tuloksellisuustietoja tuensaajilta osoittautuivat myös monipuolisiksi. Useimmissa jäsenvaltioissa viitattiin vakiomuotoisiin edistymisilmoituksiin, jotka kerätään ja tarkastetaan välittävien elinten tasolla tai suoraan koheesion parissa toimivien hallintoviranomaisten tasolla (Bulgaria, Romania, Slovenia tai Latvia). Rahoitushakemusten yhteydessä syntyvä asiakirjaaineisto havaittiin myös tärkeäksi tuloksellisuustietojen lähteeksi etenkin maatalouden alalla. Kyselyssä pyydettiin myös tietoa niistä toimista, menettelyistä ja järjestelmistä, joiden tarkoituksena on varmistaa annettujen tuloksellisuustietojen laatu. Vain harvat jäsenvaltiot antoivat yksityiskohtaisia vastauksia tuloksellisuustietojen alkuperäisestä määrittelystä, tunnistamisesta ja keräämisestä. Sen sijaan vastaajat keskittyivät mieluummin myöhempiin hallinnollisiin vaiheisiin, jotka vaihtelivat tuloksellisuustietojen sähköisestä tallentamisesta raportointiin. 8

10 Vastausten analyysissä nämä jäsenvaltioiden kuvaamat toimenpiteet luokiteltiin seuraavasti: Ennaltaehkäisevät toimet: Hallintatoimet, joiden tarkoituksena on säilyttää tarvittavien indikaattorien laatu estämällä puutteet ja virheet niitä tuottavissa järjestelmissä, menettelyissä ja prosesseissa. Korjaavat toimet: Toimet, joilla pyritään varmistamaan, että ennaltaehkäisystä huolimatta tapahtuneet virheet korjataan ennen tietojen ilmoittamista. Havaitsemista helpottavat toimet: Toimet, jotka on suunniteltu tai ovat muuten tehokkaita havaitsemaan ja korjaamaan virheitä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa komissiolle ilmoitettujen tuloksellisuustietojen laatuun. Kuten ensimmäisessä ryhmittelyssä, näiden luokkien mahdolliset päällekkäisyydet ja keskinäiset riippuvuudet rajoittavat analyysistä syntyviä päätelmiä (esimerkiksi kansallisen täytäntöönpanoviranomaisen tiedot voivat olla peräisin kummasta tahansa muusta lähteestä). Kuten aiemmin, luokittelun mittareina käytettiin jäsenvaltioiden omia näkemyksiä, joiden arvioinnin pohjana käytettiin jäsenvaltioiden tapoja muotoilla erilaisia toimia ja valvontamenetelmiä. Kuvassa 5 esitetään kunkin edellä mainitun kategorian osuus jäsenvaltioiden vastauksissa. 9

11 Kuva 5: Tuloksellisuustietojen laadun varmistavien toimenpidetyyppien osuudet Miten varmistatte ilmoitettujen tuloksellisuustietojen laadun? Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio Yhteinen maatalouspolitiikka 50 % 43 % 50 % 41 % 40 % 30 % 28 % 40 % 28 % 30 % 30 % 21 % 20 % 20 % 10 % 10 % 10 % 0 % Ennaltaehkäisevät toimet Korjaavat toimet Havaitsemista helpottavat toimet 0 % Ennaltaehkäisevät toimet Korjaavat toimet Havaitsemista helpottavat toimet Ei vastausta Monien jäsenvaltioiden vastauksista kävi ilmi, että ne harkitsevat integroidun sähköisen varainhoitojärjestelmän perustamista. Sen suunnittelussa noudatettaisiin asiaa koskevaa EU-lainsäädäntöä ja kansallista lainsäädäntöä, ja se olisi tärkein ennaltaehkäisevä keino varmistaa tuloksellisuustietojen laatu molemmilla politiikanaloilla. Toinen yleisesti mainittu ehkäisevä toimenpide oli ohjeistuksen luominen hallintoviranomaisten ja välittävien elinten tekemille hallinnollisille tarkastuksille (Bulgaria, Kroatia, Romania ja Slovenia). Unkari julkaisi yhteiset menetelmät yhteisten indikaattorien laatimiseksi ja käytti niiden määrittelyssä asiantuntijoita. Bulgariassa koheesion osalta todentamisviranomainen suoritti laatutarkastuksia todentamisjärjestelmiin, jotka hallintoviranomainen oli perustanut tuloksellisuusindikaattorien valvontaa varten. Jotkin jäsenvaltiot (Bulgaria, Kroatia ja Kreikka) totesivat helpottavansa tiedonantoa valmistelemalla tuensaajille standardoituja lomakkeita, joilla ilmoitetaan hankkeen täytäntöönpanon edistymisestä ja siihen liittyvistä indikaattoreista. Mainituista korjaavista ja havaitsemista helpottavista toimenpiteistä tärkein näytti olevan ensimmäisellä hallintotasolla tehty todennus (johon kuului asianmukainen tehtävien erottelu ja kahden käsittelijän periaate). Erityisesti Tšekki mainitsi, että on tärkeää tarkistaa ilmoitettujen indikaattoritietojen tarkoituksenmukaisuus vertaamalla niitä aiempiin ilmoituksiin. Usein mainittiin täytäntöönpanoviranomaisten paikan päällä suorittamat tuensaajien tarkastukset, jotta tuensaajien ilmoittamia tietoja voitiin verrata lähdeasiakirjoihin. 3.3 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suosituksiin perustuvat jatkotoimet Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastelee vuosittain, mihin jatkotoimiin komissio on ryhtynyt tilintarkastustuomioistuimen sille antamien suositusten johdosta. Tämänvuotinen analyysi käsitti 108 vuosina annettua suositusta, joista komissio oli toteuttanut 90 kokonaan tai suurimmaksi osaksi. 10

12 Tilintarkastustuomioistuin löysi vain kuusi suositusta, joita ei ollut pantu ollenkaan toimeen (ja joista yksi ei ollut aluksi saanut komission hyväksyntää). Tilintarkastustuomioistuin voi antaa suosituksia joko tiety(i)lle jäsenvaltio(i)lle tai kaikille jäsenvaltioille yhteisesti. Siksi jäsenvaltioilta selvitettiin kyselyssä, toteuttavatko ne suositusten johdosta jatkotoimia molemmissa tapauksissa. Jos jäsenvaltio vastasi myöntävästi, sitä pyydettiin kuvailemaan lyhyesti suositukseen liittyvät järjestelyt. Jos jäsenvaltio vastasi kieltävästi, sitä pyydettiin täsmentämään kieltäytymisen syitä. Lähes kaikki vastanneet jäsenvaltiot totesivat toteuttavansa jatkotoimia molempien suositustyyppien osalta. Jäsenvaltiot käsittelevät yleensä suositukset määrittämällä asianmukaiset täytäntöönpanoviranomaiset ja toimittamalla niille (tavallisesti tarkastusviranomaisen kautta) tilintarkastustuomioistuimen asiaan liittyvät ilmoitukset tai tiedonannot. Tämän lisäksi monet jäsenvaltiot viittaavat myös asianmukaisiin valvontamenettelyihin. Maatalouspolitiikan osalta Ranskassa, Tanskassa ja Kreikassa sen tekevät asianomaiset täytäntöönpanoviranomaiset, kun taas Unkarissa puolestaan valvonta kuuluu erityiselle pääministerin kanslian alaiselle yksikölle. Kreikka mainitsi ylläpitävänsä kansallista toimintasuunnitelmaa vähentääkseen virheiden määrää Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa, ja että suositusten arvioinnin johdosta toimintasuunnitelmaan on mahdollista tehdä muutoksia. Luxemburg ja Ranska järjestävät säännöllisiä seurantakokouksia tuensaajien kanssa. Lisäksi ne ylläpitävät ja valvovat keskitetysti yksityiskohtaisia ja kohdennettuja toimintasuunnitelmia. Saksa lisäsi, että muun muassa tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat yleisimmät virhelähteet ja niiden ratkaisemiseen määritetyt toimenpiteet voivat vaatia osavaltiotason aihekohtaisten työryhmien perustamista havaittujen heikkouksien ratkaisemiseksi. Itävalta ja Romania antoivat selkeät vastaukset niiden tapausten osalta, joissa suositus on yleisluontoinen. Ne ehkä olettivat, että sellaiset tapaukset paljastavat järjestelmien suunnittelusta mahdollisesti yleisluontoisempia puutteita. Esimerkiksi Romaniassa asianomaiset täytäntöönpanoviranomaiset käsittelevät tarkat suositukset, tai tapauskohtaisesti suositus voi panna alulle takaisinperinnän jäsenvaltion tasolla. Yleisemmissä tapauksissa taustalla olevat puutteet arvioidaan, jotta lainsäädäntökehykseen voidaan mahdollisesti tehdä parannuksia seuraavalla ohjelmakaudella. Tanska mainitsi, että se analysoi suositusten olennaisuuden omien hallinto- ja valvontaympäristöjensä kannalta siinäkin tapauksessa, että sen hankkeet ja ohjelmat eivät kuulu tarkastettavaan joukkoon. Näin tehdään mahdollisten jatkotoimien varalta. 4 PÄÄTELMÄT Tilintarkastustuomioistuin vahvisti, että tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaikki komission pääosastot tekivät arvion asianmukaisten menojen virhetasosta. Lisäksi se korosti, että vuosittaisissa toimintakertomuksissa esitetyt luvut ovat useimmiten linjassa sen omien virhetasoarvioiden kanssa. Tältä osin tilintarkastustuomioistuin ottaa edelleen huomioon jäsenvaltioiden ja komission korjaavat toimenpiteet, jos ne on toteutettu ennen tuomioistuimen tarkastusta. Tilintarkastustuomioistuin huomautti myös, että jäsenvaltioiden ja komission tasolla käytössä olevat hallinnointi- ja 11

13 valvontajärjestelmät tuottavat niin paljon tietoa, että useita virheitä voidaan edelleen ennaltaehkäistä tai havainnoida ja korjata. Tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtaja totesi, että tämä tarkoittaa, ettei ole tarvetta luoda lisää valvontatyökaluja ja että olemassa olevat valvontatoimet on pantava täytäntöön asianmukaisella tavalla. 3 Tätä tukevat jäsenvaltioilta tänä vuonna saadut vastaukset. Ne osoittavat, että jäsenvaltiot ovat edelleen sitoutuneet moitteettomaan varainhoitoon nojautumalla yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin, parannettuun hallinnontodentamiseen, hallintomenettelyjen virtaviivaistamiseen ja vahvaan haluun tarttua ulkoisten tarkastajien löytämiin ja kansallisten viranomaisten tunnustamiin puutteisiin. Julkisten hankintojen osalta jäsenvaltiot ratkoivat ongelmia tarjoamalla räätälöityjä koulutusohjelmia, jakamalla parhaita käytäntöjä verkkoalustoilla ja tuomalla asiantuntija-avun laajasti saataville. Vastaukset osoittavat, että jäsenvaltiot ovat samalla linjalla kuin Euroopan rakenneja investointirahastojen tuensaajien osalta yksinkertaistamista seuraava korkean tason asiantuntijaryhmä. Se on todennut yksinkertaisuuden ja joustavuuden olevan avain Euroopan rakenne- ja investointirahaston eurooppalaisten sijoitusten ja koheesiopolitiikan onnistumiseen vuoden 2020 jälkeen. Tuloksellisuuden hallinnan osalta tilintarkastustuomioistuin on todennut, että komissio tuo saataville paljon tietoa muihin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin verrattuna. Jäsenvaltioilta saadut vastaukset osoittivat, että ne tiedostavat tarvitsevansa tuloksellisuuskehyksen ohjelmakaudella varmistaakseen, että resursseja myönnetään prioriteetteihin, jotka tuovat lisäarvoa EU:n talousarviosta rahoitettuihin toimiin. Jäsenvaltiot vastasivat nojautuvansa lukuisiin lähteisiin, joihin lukeutuvat kansalliset tilastotoimistot, saadakseen tietoa tuloksellisuudesta. Komissio jatkaa jäsenvaltioiden kanssa tehtävää yhteistyötä parantaakseen tuntemusta tuloksellisuustiedoista. 3 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtajan, Klaus-Heiner Lehnen, puhe Euroopan parlamentin täysistunnossa (Strasbourg, 4. lokakuuta 2017). 12