Tutkinnon perusteita uudistaneen työryhmän jäseniä ovat olleet

Transkriptio

1 TAUSTAMUISTIO 1 (2) YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO ON UUDISTETTU Tutkinnon uudistamisen tarkoitus Yrittäjän ammattitutkinnon voimassa olevat perusteet on laadittu vuonna 2007 ja ne ovat olleet voimassa lukien. Tutkinto on ollut suosittu, ja vuonna 2011 sen suoritti 982 henkilöä. Tutkinnon järjestämissopimus on 55:lla tutkinnon järjestäjällä. Valtaosa yrittäjistä toimii pienissä tai keskisuurissa yrityksissä, joilla tulevaisuudessa on muutospaineita kehittää yritystoimintaa verkostomaisempaan toimintatapaan. Tulevaisuudessa yritystoiminnan eri muodot lisääntyvät ja yrittäjyyteen kytkeytyy niin ihmisten kuin itsensä johtamista. Yrittäjyyttä koskevat ennakointiselvitykset nostavat esille myös osaamistarpeita, jotka liittyvät yrittäjien kykyyn reagoida nopeasti muutoksiin liiketoimintasuunnitelmalla ja strategialla sekä suunnitelmien jatkuvalla päivittämisellä. Nämä osaamistarpeet on huomioitu uudistuvan yrittäjätutkinnon pakollisissa tutkinnon osissa. Uudistuva yrittäjän ammattitutkinto on tarkoitettu sekä yrittäjänä toimiville että niille, jotka suunnittelevat yritystoiminnan aloittamista. Kumpaisellekin kohderyhmälle on tutkintoon rakennettu oma osaamisala. Uusien osaamisalojen lisäksi valinnaiset tutkinnon osat mahdollistavat yksilölliset valinnat ja yritystoiminnan kehittämisen tutkinnon suorittajan tarpeelliseksi katsomalla osa-alueella. Valinnaiset tutkinnon osat liittyvät tuotteistamiseen, taloushallintoon, myyntiin ja markkinointiin, henkilöstöhallintoon, sähköiseen liiketoimintaan, ulkomaankauppaan, tuotannon hallintaan sekä franchisingyrittämiseen. Lisäksi tutkintoon on mahdollista kytkeä tutkinnon osia muista tutkinnoista. Tutkinnon perusteita uudistanut työryhmä Lausuntokierros Tutkinnon uudistaneen työryhmän jäsenet ovat edustaneet erilaisia julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioita eri toimialoilta. Lisäksi työryhmässä on ollut sekä tutkintotoimikunnan että tutkinnon järjestäjän edustaja. Tutkinnon perusteita uudistaneen työryhmän jäseniä ovat olleet Martti Pallari, Suomen Yrittäjät Sari Hämäläinen, masari Oy Mikko Kivekäs, Edupoli Oy Jouko Pajunen, Pajunen Oy Riitta Väistö, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Työryhmä toteutti tammikuussa 2012 kyselyn, jossa selvitettiin tutkinnon järjestäjien kokemuksia voimassa olevista perusteista sekä pyydettiin kehittämisehdotuksia perusteiden uudistamistyön pohjaksi. Perustetyöryhmä luovutti perusteluonnoksen Opetushallitukseen syyskuussa tutkinnon perusteiden luonnokseen pyydettiin lausuntoa 19 organisaatiolta. Lisäksi lausuntapyyntö oli Opetushallituksen verkkosivuilla yleisesti kommentoitavissa. Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , fornamn.efternamn@oph.fi,

2 ASIAKIRJAN NIMI 2 (2) Lausuntoja tuli 14:stä eri organisaatiosta. Taustamuistion liitteenä on kooste lausunnoista sekä jatkotoimenpiteet. Lausunnoissa pidettiin oikeanlaisena suuntauksena sitä, että tutkinnon valinnaisuutta on lisätty. Erityisen hyvänä pidettiin, että tutkintoon on tehty oma osaamisala yrittäjyyttä vasta suunnitteleville ja yrittäjänä jo toimiville. Lausuntojen perusteella Yritystoiminnan kehittämisen osaamisalalle luotiin pakollinen tutkinnon osa, joka mahdollistaa yritystoiminnan analysoinnin ja kehittämisen. Lisäksi lausuntojen perusteella tarkennettiin tutkinnon perusteissa käytettyjä ilmaisuja siten, että tutkinnon suorittaminen mahdollistuu myös niillä, joilla ei vielä ole omaa yritystoimintaa. Yrittäjän ammattitutkinnon toimeenpano Yrittäjän ammattitutkinnon uudistetut perusteet on tarkoitus ottaa käyttöön lähtien. Uudistetut perusteet esitellään tutkinnon järjestäjille informaatio- ja keskustelutilaisuudessa, jossa annetaan ohjeet tutkinnon järjestämistoimiksi. Minna Bálint opetusneuvos LIITE Kooste lausunnoista Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , förnamn.efternamn@oph.fi,

3 KOOSTE YHTEENVETO LAUSUNNOISTA YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET Lausuntokierros Luonnos yrittäjän ammattitutkinnon perusteista oli kommentoitavana Opetushallituksen verkkosivuilla ja lisäksi lausuntopyyntö toimitettiin seuraaville tahoille: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Perheyritysten liitto Pellervo-Seura ry Suomen Franchising-Yhdistys ry Suomen Uusyrityskeskukset ry Suomen Yrittäjät Työ- ja elinkeinoministeriö Yrittäjänaisten keskusliitto ry Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Sedu Omnia Oulun Aikuiskoulutuskeskus Savon ammatti- ja aikuisopisto Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Lausunnon antaja AEL Esitys, kommentit Pidetään hyvänä, että on erillinen osaamisala aloittaville ja toimiville yrittäjille. Liiketoimintasuunnitelman asemaa uudistuvissa tutkinnoissa tulisi korostaa. Toimivan yrittäjän osaamisalassa ei ole pakollista tutkinnon osaa. Sellainen voisi liittyä liiketoimintasuunnitelman päivittämiseen. 3.1 liiketoimintasuunnitelma on mainittu ammattitaidon osoittamistavoissa. Liiketoimintasuunnitelma tulisi näkyä myös kriteereissä. Perustetekstiä muokataan. Lisätään pakollinen tutkinnon osa esityksen mukaisesti. Kriteereitä muokataan. Tutkintoon mahdollisuus liittää tutkinnon osa jostakin

4 muusta tutkinnosta. Kannustetaanko hyväksilukuun? Tutkinnon osan valitseminen on hyvä asia, jos se mahdollistaa yrittäjälle toimialaa tukevaa oppimista ja kehittymistä. Koulutuskeskus Salpaus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Perusteet ottavat hyvin huomioon suunnitteilla olevat yritykset ja omistajanvaihdostilanteet. Tutkinto on houkutteleva myös yrittäjän toimiville, jolloin voi valita toimintansa kehittämiseksi tarpeelliset tutkinnon osat. Valinnaisuus muista tutkinnoista on hyvä. Ammattitaitovaatimukset ja suorittamistavat tulee esittää selkeästi ennen arvioinnin kohteita ja kriteereitä tutkinnon osan alussa. Tutkinnon perusteet rakentuvat kaikissa tutkinnoissa siten, että ammattitaidon osoittamistavat (suoritustavat) esitetään arvioinnin kohteiden ja kriteerien jälkeen kohdassa Ammattitaidon soittamistavat, ei tutkinnon osan alussa Muutoksia tutkinnon osien teksteihin: 3.4 Taloushallinto Tulkitsee budjetin seurantaraportteja Huolehtii osto- ja myyntireskontran hoitamisesta yrityksen tarpeiden mukaisesti Erilaisten tunnuslukujen tulkintaa ja seurantaa tulee yksinkertaistaa. Huomioidaan perusteissa 3.5. Myynti ja markkinointi Kartoittaa henkilöstön myynti- ja asiakaspalveluosaamisen Huolehtii yrityksensä olemassa olevista asiakkuuksista ja ylläpitää asiakasrekisteriä 3.6 Henkilöstöhallinto Poistetaan kriteeri laatii selkeän perehdyttämisoppaan tai - ohjeistuksen Lisätään kriteeri laatii henkilöstöä ja itseään koskevan hyvinvointisuunnitelman. Huomioidaan perusteissa Kriteeriä muokataan Huomioidaan perusteissa 3.8. Sähköinen liiketoiminta Selvittää oman toiminnan kannalta tarpeelliset logistiset prosessit ja toimintatavat Poistetaan viittaus markkinointisuunnitelmaan Tunnistaa ulkomaankaupan haasteet Huomioidaan perusteissa Muokataan perusteita siten, että sähköisen liiketoimintasuunnitelman yhteys markkinointisuunnitelmaan selkeytyy Toimintaympäristön kartoittaminen sekä ulkomaankauppaa koskevat erityispiirteet ovat esillä yhdessä pakollisessa ja valinnaisessa tutkinnon osassa. Ei lisäyksiä tähän tutkinnon osaan.

5 3.9 Ulkomaankauppa Selvittää tarvittavat ulkomaankauppaa harjoittavien huolintayritysten sekä tullin palvelut Franchisingyrittäjyys Laatii kannattavuuden laskelman tekemiensä selvitysten perusteella Huomioidaan perusteissa Huomioidaan perusteissa Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kauppatieteellinen tiedekunta 1. Yrittäjyyden määritelmä painottaa tuote- ja palvelulähtöistä ajattelua eikä tunnista mahdollisuuksien tunnistamisessa ja luomisessa tarvittavia tietoja, taitoja ja asenteita. Perusteissa painottuu realismin vaatimus. Tärkeämpää olisi tiedostaa riskit, joita kumpuaa realismin mahdottomuudesta. Yrittäjä on visionääri ja todellisuuden luoja. Kyse on siitä, kuinka hyvin yrittäjä saa eri sidosryhmät vakuuttuneeksi visioista. 2. Strateginen yhteistyö eri yritysten välillä on trendi. Yhteistyökysymyksillä ja yhteistyöhön liittyvällä osaamisella tulee olla tutkinnossa keskeinen rooli, muutenkin kuin franchising-tyypisenä toimintassa (vert. osuuskunnat). 3. Pääomasijoittaminen selkeämmin vaihtoehdoksi. Voisi käsitellä myös yrityksen myymistä ja ostamista. 4. Yrittämisen konteksti on kansainvälinen lähes kaikessa. Puhe kotimaan ja ulkomaan kaupasta etäännyttää kansainvälisyydestä, jonka teemana tulee leikata koko tutkintoa. 5. Perheyrittäjyys ja sukupolvenvaihdosten suunnittelu voisi olla omana asiakokonaisuutena. 6. Yritysmuodon valinta. Yritysmuodoksi tarjotaan osakeyhtiömuotoa silloinkin kun edellytykset puhuvat osuuskuntamallin puolesta. Tutkinnon perusteet on laadittu siten, että kriteerit kuvastavat tutkinnossa hyväksytyn suorituksen tason. Yrittäjän ammattitutkinto tulee voida suorittaa hyväksytysti, jos toiminta on realismiin perustuvaa. Verkostoitumisosaamista korostetaan lisäämällä se osaksi pakollisia tutkinnon osia. Kriteerit pyritty kuvaamaan yleisellä tasolla. Esim. rahoitusjärjestelyjä käsiteltäessä on mahdollista käsitellä myös pääomasijoittamista Tutkinnon perusteet eivät rajaudu toimintaympäristön, asiakkaiden, toimittajien tai kilpailijoiden määrittelyn osalta kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti. Kansainvälinen aspekti on mahdollista huomioida, mikäli se on tutkinnon suorittajan liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman kannalta relevanttia. Ulkomaankauppaan pureutuva tutkinnon osa lienee perusteltua jo pelkästään sitä säätelevien normien näkökulmasta. Tutkinnon osa on valinnainen niille tutkinnon suorittajille, jotka kokevat tarvetta perehtyä aihepiiriin syvällisemmin. Tutkinnon perusteissa yritystoimintaa aloittavan yrittäjän tulee perustellusti päättää yritysmuodosta. Perusteet eivät

6 aseta eri yritysmuotoja paremmuusjärjestykseen. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Uudistus, jossa huomioidaan aloittavan yrittäjän ja jo alalla toimivan yrittäjän tarpeet, on hyvä. Eri vaihtoehdot tutkinnon osien valinnaisuudessa ovat osuvat. Tutkinnon osien ottaminen muista tutkinnoista on erityisesti maatalousyrittäjien näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Aloittavalle maatalousyrittäjälle yksi valinnainen tutkinnon osa ei kuitenkaan tuo riittävää substanssiosaamista. Perusteiden ilmaisutapa on väljä ja mahdollistaa tutkinnon soveltumisen maatalousyrittäjille. Työhyvinvointiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia tai kriteereitä tulisi lisätä. 3.3 Tuotteistaminen Asiakaspalautteen kerääminen ja tulkinta eivät toteudu sellaisilla maatalusyrittäjillä, jotka toimittavat tuotteensa meijeriin ja teurastamolle 3.4 Taloushallinto Hinnoittelu katetavoitteet huomioiden eivät toteudu sellaisille maatalousyrittäjille, jotka toimittavat tuotteensa meijeriin tai teurastamolle. Lisäksi kustannuslaskelmat ja kannattavuuden tunnuslukujen tulkinta saattavat olla liian vaativia osalle maatalousyrittäjistä, ja he käyttävät tarvittaessa neuvontapalveluja. Tutkinnon perusteita muokataan esityksen mukaisesti Kriteerit on laadittu siten, että b- to-b toiminnassa mukana olevat voisivat sen suorittaa. Asiakkaat voidaan mieltää myös toisiksi yrityksiksi ei pelkästään kuluttajiksi. Perustetekstiä muokataan. MIF Management Institute of Finland MIF Omat tutkinnon osat ja niissä pakolliset tutkinnon osat aloittaville ja jo yrittäjänä toimiville selkeyttää tutkintoa. Ratkaisu arvioinnin kolmikantaisuuteen hyvä, voisi tarkentaa ketä sidosryhmän edustajilla tarkoitetaan. Toimivan yrityksen osaamisalalle tulisi lisätä pakollinen tutkinnon osa Liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja päivittäminen. Pitäisi sisältää yrittäjän oman johtajuuden arviointia ja kehittämistä. Jokaiseen valinnaisen tutkinnon osan tulisi sisältää suunnitelman laatimisen, nyt sisältyy vain joihinkin valinnaisiin tutkinnon osiin. Lisäksi ammattitaidon osoittamistavoissa olisi hyvä toistaa tutkinnon osan nimi kehittämisprojektin yhteydessä. 3.2 Onko Yritystoiminnan käynnistäminen -tutkinnon osa suoritettavissa ilman yrityksen perustamista? 3.3 Tuotteistamisen osalta tulee mahdollistaa olemassa olevien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen, ei pelkästään Perusteita muokataan esityksen suuntaisesti Perustetekstiä tarkennetaan Perustetekstiä tarkennetaan siten, että siitä käy selkeämmin esille (ammattitaidon osoittamistavoissa), että yrityksen perustaminen ei ole edellytys tutkinnon suorittamiselle. Perustetekstiä muokataan esityksen pohjalta.

7 uusien tuote- ja palveluideoiden. 3.4 Kriteerit osin päällekkäisiä ja vaativat selkeyttämistä Haetaanko kriteereillä lähinnä sitä, miten yrittäjä johtaa yrityksen taloushallintoa kuin sitä konkreettisesti tekee? Olennaista lienee se, että saadaan käsitys tutkinnon suorittajan taloushallinnon sisältöjen ymmärtämisestä. 3.5 Voisi edellyttää markkinointisuunnitelman päivitystä 3.6 Voisi edellyttää henkilöstön osaamiseen liittyvää kehittämissuunnitelmaa. 3.7 Voisi edellyttää verkostosuunnitelmaa 3.8 Voisi edellyttää sähköisen liiketoiminnan suunnitelmaa 3.9 Ulkomaankaupan mahdollisuus tulisi laajentaa EUn ulkopuolelle. Lisäksi voisi edellyttää ulkomaankaupan toimintasuunnitelmaa Tuotannon hallinnan tulee kattaa myös palvelutuotanto. Lisäksi voisi edellyttää tuotantosuunnitelmaa Franchisingyrittäjyydessä kriteereitä mahdollisuus tiivistää ja määritellä yleisemmällä tasolla. Nyt perusteissa kriteereitä on paljon. Kriteerit heijastavat vahvasti franchisingkonseptin haltijan näkökulmaa Mahdollisuus ottaa tutkinnon osa muusta tutkinnosta on hyvä lisä yrittäjän at:ssa. Kuinka arvioijat toimivat valinnaisen tutkinnon osan kanssa? Perustetekstiä muokataan Perustetekstiä muokataan Perustetekstiä muokataan Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset siirtyvät pakollisiin tutkinnon osiin Perustetekstiä muokataan Perusteissa käytettyä ilmaisutapaa tarkennetaan. EUn ulkokaupalla tarkoitetaan Unionin ulkopuolelle suuntautuvaa kauppaa. Perustetekstiä muokataan. Perustetekstiä muokataan ja tutkinnon osan sisältö ryhmitellään uudelleen. Päällekkäisyyttä poistetaan ja näkökulmaa laajennetaan. Muussa tutkinnossa suoritettu tutkinnon osa arvioidaan ko. tutkinnon yhteydessä. Tutkinnon osiin kytketty henkilökohtaista arviointia (itsearviointi) ja kehittämisesityksiä. Ovat hyviä ja ohjaavat tavoitteelliseen toimintaan. Markkinointi-instituutti Perusteet palvelevat hyvin sekä yrittäjänä jo toimivia että yrittäjäksi aikovia. Valinnaisuuden lisääntyminen on hyvä ja mahdollistaa yrittäjälle ajankohtaisiin aiheisiin pureutumisen. Tuotteistaminen on tärkeä osa yritystoimintaa käynnistävän yrittäjän toimintaa. Se tulee mieltää osaksi liikeidean hiomista. Franchisinyrittäjyys Voiko sen suorittaa ketjun rakentamista suunnitteleva yritys? Franchaising yrittäjyydestä tulisi olla tietoa jo yrityksen suunnitteluvaiheessa. Perustetyöryhmässä on päädytty ratkaisuun, jossa tutkinnon osa on suunnattu franchisingottajille ei -antajille. Frannchisingyrittäjyyteen on mahdollista perehtyä jo pakollisten tutkinnon osien yhteydessä esim. liiketoiminnan käynnistämisen yhteydessä.

8 Aloittavalle yrittäjälle Franchaisingyrittäjyyttä koskeva tutkinnon osa on suurelta osin päällekkäinen Yritystoiminnan käynnistäminen -tutkinnon osan kanssa. Olisiko mahdollista ajatella, että franchisingyrittäjyys korvaisi pakollisena tutkinnon osana Yritystoiminnan käynnistämisen? Aloittava yrittäjä ei tee tulevaisuutta koskevia suunnitelmia esim. liiketoimintasuunnitelmaa. Liiketoimintasuunnitelma on toimiva työvälinen tulevaisuuden suunnitteluun. Verkostoituminen ja verkostojen hyödyntäminen liittyy markkinointiin ja myyntiin. Tule miettiä onko tarpeen pitää omana valinnaisena tutkinnon osana vai voisiko se olla osa markkinoinnin ja myynnin tutkinnon osaa. Sähköinen liiketoiminta on hyvä erillisenä tutkinnon osana. Sosiaalinen media osana markkinointia ja myyntiä olisi tarpeen. Yrittäjän työhyvinvointiin, ajankäytön hallintaan ja jaksamiseen liittyvä osaaminen puuttuu perusteista. Perusteissa mahdollistetaan pakollisena tutkinnon osana joko Yritystoiminnan käynnistäminen tai franchaisinyrittäjyys. Perusteita tarkennetaan ja liiketoimintasuunnitelmasta tulee mainita pakollisten tutkinnon osien kriteereihin. Verkostoituminen ja verkostojen hyödyntäminen kytketään osaksi pakollisia tutkinnon osia. Tieto- ja viestintäosaamiseen liittyviä kriteerejä lisätään pakollisiin tutkinnon osiin. Markkinoinnin ja myynnin osassa sosiaalisen median käsittely mahdollistuu mm. kriteerissä soveltaa nykyaikaisia markkinointimenetelmiä Lisätään perusteisiin. Pellervo-Seura ry Perusteet varsin hyvin laadittu ja kattava. Yrittäjyyden erilaiset elementit tulevat esille ja sopii pääsääntöisesti kaikille yrityksille. Perusteissa yksin yrittämisen ajattelutapa on vallitseva. Käsite yrittäjyydestä tulevaisuudessa monipuolistuu. Sosiaaliset taidot ja yhdessä tekeminen korostuvat. Eri yritysmuotojen hallitseminen ja yritysmuotovaihdokset sekä eri mallien etujen osoittaminen ja johtamisen erityispiirteet ovat tarpeellisia. Erityisesti verkostoitumisosaamiselle on tarve tulevaisuuden talouselämässä. Perusteita muokataan esityksen suuntaisesti. Verkostoissa toimimiseen liittyvää osaamista siirretään vapaavalintaisesta tutkinnon osasta pakollisiin tutkinnon osiin. Pakollisiin tutkinnon osiin lisätään viestintään ja sosiaaliseen osaamiseen liittyviä taitoja. Aloittaville yrittäjille tutkinto sisältää päätöksen valittavasta yritysmuodosta. Tämä mahdollistaa sen, että osuuskuntayrittämistä käsitellään yhtenä yrittämisen vaihtoehtona. PSK-Aikuisopisto Tutkinnon perusteet lähtökohtaisesti vastaavat erittäin hyvin sekä yrittäjän että yrittäjyyttä suunnittelevan tarpeita. SAK Aloittavan yrittäjän pakolliset tutkinnon osat ovat perusteltuja. Perusteiden tulee mahdollistaa se, että aloittava yrittäjä voi suorittaa tutkinnon ilman, että perustaisi yritystä. Tutkinnossa aloittavalle yrittäjälle on kaksi pakollisia tutkinnon osaa. Jo toimivalle yrittäjälle pakollisia tutkinnon osia ei ole lainkaan. Onko riittävä? Pitäisikö osaamisalojen olla rakenteeltaan rinnasteisia? Perusteita tarkennetaan esityksen mukaisesti Perusteisiin lisätään pakollinen tutkinnon osa myös osaamisalaan, joka on tarkoitettu jo yrittäjänä toimiville. Tutkinnon

9 osaamisaloissa on mahdollista, että tutkinnon osien määrä tai pakollisuus niissä vaihtelee. Tutkinnon osiin pitäisi sisältyä työelämäosio joko pakollisissa tai valinnaisissa osioissa. Henkilöstöhallinto Tulee tuoda esille työnantajan vastuut ja työsuojelu. Valinnaiset tutkinnon osat toteutetaan aina todellisissa työtehtävissä työpaikoilla (omassa yrityksessä tai jossakin muussa yrityksessä). Tämä todetaan tutkinnon osittain ammattitaidon osoittamistavoissa. Perusteita tarkennetaan Perustetekstissä pyrkimys on käyttää yläkäsitteitä, ilman että ne avataan yksittäisten toimintojen luetteloiksi. Arvioijana toimii opetusalan edustajan lisäksi kaksi yrittäjäedustajaa. Esitetään, että arvioijana normaali kolmikanta (työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat). Perusteiden mukaan arvioijat edustavat - kokenutta yrittäjää - tutkinnon osan sisältöön keskeisesti kytkeytyvän sidosryhmän edustaja (voi olla TA tai TT) tai toinen kokenut yrittäjä - opetusalan edustaja. Koska itsenäinen ammatin harjoittaminen on yrittäjän ammattitutkinnossa määräävässä roolissa ja laajuudeltaan vallitseva, on perusteltua, että arvioinnissa yrittäjien edustus painottuu. (vert. L 631/1998, 7 ). Aikaisempien opintojen tunnustamisesta tulisi olla yhtenäiset käytännöt kaikilla aloilla. Suomen Franchising- Yhdistys Franchisingyrittäjyys tulee krjoittaa yhtenäisesti muiden osien kanssa Luvussa 2.1 Riskien tunnistamisen lisäksi tulee korostaa mahdollisuuksien tunnistaminen. Luvussa 2.2 Tutkinnon suorittajasta riippuen tutkinto muodostuu erilaiseksi valinnaisuudesta johtuen. Toimivalla yrittäjällä yritystoiminnan suunnittelu ja talousjohtaminen tulisi olla pakollisena tutkinnon osana. Ostotoimintaa ja logistiikkaa ei käsitellä perusteissa. Perustetekstiä muokataan. Perustetekstiä tarkennetaan. Tutkinnoissa valinnaisuuden ja joustavuuden lisääminen on koulutuspoliittinen tavoite. Pakollinen tutkinnon osa lisätään myös jo yrittäjänä toimivien osaamisalalle. Edellyttäisi uutta tutkinnon osaa. Ei tässä vaiheessa lisäyksiä perusteisiin.

10 Suomen Yrittäjät Tampereen Aikuiskoulutuskeskus 3.1. Ammattitaidon osoittamistavoissa muotoilu - - yritystoiminnan käynnistämiseen liittyviin suunnitelmiin 3.2 Kriteeri huolehtii sopimusten ja sitomusten noudattamisesta jää epäselväksi po huolehtii sopimusten allekirjoittamisesta tekee liiketoiminnan käynnistämiseen tarvittavat hankinnat taloudellisesti po puunnitelmallisesti 3.6 Kriteeri toimii oman alansa eettisten periaatteiden mukaisesti po. Viittaus henkilöstöjohtamiseen Henkilöstöhallinnon tutkinnon osasta puuttuu johtamisen/esimiestyön näkökulma Arvioinnin kohteeksi Franchisingyrittäjyyden edellytysten arvioiminen Termi franchisisingtoimintasuunnitelma outo po. franchisingyrittäjyyden suunnittelu Kriteerissä po selvittää myymiensä tuotteiden ja palveluiden ostoehdot ja lähteet kuin liikeidean mukaiset Arvioinnin kohde Konseptin mukaisen liiketoiminnan toteuttaminen po Franchisingyrittäjyyden toteuttaminen ja Franchisingyrittäjyyden arviointi Konseptin mukainen toiminta tulisi olla arviointikriteerinä noudattaa franchisingyritystoimintaan liittyviä sopimuksia po omaan franchisingyrittäjyyteensä Kriteerien järjestys joiltakin osin epälooginen Arviointikohteeksi Oman franchisingyrittäjyyden arviointi Perusteiden tulee mahdollistaa toisaalta uuden yrittäjyyden synnyttämisen, eikä perusteissa voida asettaa ehtoja jo olemassa olevaan yritystoimintaan Tutkinnon tulee mahdollistaa yrittäjän osaamisen kehittämisen yrittäjän itsensä kannalta keskeisissä yrittämisen osa-alueilla. Tähän tarpeeseen perusteet vastaavat hyvin. Uudet perusteet selkeät erityisesti opiskelijalle. Hyvää se, että arvioijana voi olla kaksi yrittäjää. Perusteiden tulee pysyä riittävän yleisellä tasolla, että teknologian ja liiketoiminnan logiikan kehittyessä ei tutkinnon perusteiden päivitystarve ole heti ajankohtainen. Alkavalle yrittäjälle kannattavuusarvion laatiminen 3.1 Liikeidean täsmentaäminen Yritysmuodosta päättämistä koskeva kriteerin paikka loogisesti toiminnan suunnittelun yhteyteen. Perustetekstiä muokataan Kriteeri poistetaan Perustetekstiä muokataan Perustetekstiä muokataan Ei tässä vaiheessa lisäyksiä. Perusteita muokataan siten, että ilmauksesta tulee ammattitaitovaatimus. Termi poistetaan, perustetekstiä muokataan Perustetekstiä muokataan Kriteerit ryhmitellään uudelleen ja arvioinnin kohteiden nimet tarkistetaan Perustetekstiä muokataan Perustetekstiä muokataan Perustetekstiä muokataan On perusteissa ammattitaitovaatimuksena Perusteita tarkennetaan Kannattavuus tulee arvioitua resurssitarpeissa budjetin ja rahoitussuunnitelman yhteydessä. Ei muutosta

11 Lisätään toiminnan riskien kartoittaminen ja hallinta 3.2. Lisätään Huolehtii kattavasti omasta sosiaaliturvastaan Muotoillaan ammattitaidon osoittamistapaa koskeva teksti Tutkinnon suoritustapa voi olla konkreettinen yrityksen käynnistämissuunnitelma Yritystoiminnan resurssien selvittämine tulee olla aiemmin Miten valinnaiset osat toteutetaan, jollei perustettua yritystä vielä ole? Yrittäjänä jo toimiville tulisi olla yksi pakollinen tutkinnon osa: Liiketoimintasuunnitelman kehittäminen ja päivittäminen. Tutkinnon osa voisi sisältää budjetin ja markkinointiasioita. 3.3 Tuotteistaminen Tutkinnon osa on tuotekehityspainotteinen. Tarve palvelujen tuotteistamiselle ja markkinoinnille. Immateriaalioikeudet esitettävä paremmin soveltuvassa yhteydessä 3.5. Myynti ja markkinointi Tutkinnon osassa painottuu kuluttajamyyntiä, ei huomioi b- to-b myyntiä 3.6. Henkilöstöhallinto Nimeksi esitetään Henkilöstön johtaminen Esitetään lisättäväksi kriteerit selvittää käyttökelpoiset rekrytointikanavat selvittää yrityksen kannalta tarkoituksenmukaiset palkkaustavat selvittää työnanajavastuut ja -velvollisuudet 3.7 Verkostoissa toimiminen Tutkinnon osa jää ohueksi. Osaaminen on tärkeää pkyrittäjille. Tutkinnon osan voi poistaa ja sisällyttää ammattitaitovaatimuksena pakolliseen tutkinnon osaan 3.8. Sähköinen liiketoiminta Olennainen osa kaikkea yritystoimintaa. Onko mahdollista Lisätään perusteisiin Lisätään perusteisiin Perustetekstin muotoilulla mahdollistetaan tutkintotilaisuudeksi sekä konkreettinen yritystoiminnan käynnistäminen että käynnistämissuunnitelmat, niillä joilla ei ole käynnistyvää yritystä. Muokataan perusteita. Resurssitarpeen määrittely lukuun 3.1. Valinnaiset tutkinnon osien tekstiä muokataan siten, että ammattitaito on mahdollista osoittaa muissakin kuin omassa yrityksessä. Ammattitaidon osoittamistapa tulee olla pääosin työskentelyä aidoissa työtilanteissa, jota erilaisilla dokumenteilla täydennetään. Lisätään perusteisiin Muokataan perustetekstiä siten, että mahdollistaa palvelujen tuotteistamisen. Tutkinnon osa painottaa kehitysprosessia. Markkinoinnin suunnitteluun ja toteutukseen on oma tutkinnon osa. Ei muutoksia Ei muutoksia Lisätään ja muokataan perustetekstiä Perusteita muutetaan esityksen mukaisesti Pakollisia tutkinnon osia muokataan esityksen pohjalta

12 Työ- ja elinkeinoministeriö Yrittäjyysalan tutkintotoimikunta edellyttää esim. verkkosivuihin, hakukoneisiin ja someen liittyvää osaamista pakollisissa tutkinnon osissa? 3.10 Tuotannon järjestäminen Varaston optimointi uudelle yrittäjälle usein mahdoton Yrittäjän ammattitutkinnon perusteet ovat kokonaisuutena hyvä. Rakenne on joustava ja riittävän konkreettinen. Tutkinto tulee voida suorittaa loppuun riippumatta siitä, onko tutkinnon suorittajalla omaa yritystä. Tältä osin perusteet ovat epäselvät mm. tutkinnon nimien osalta. Kaksi eri osaamisalaa ja valinnaisuuden lisääminen antavat hyvät edellytykset tutkinnon henkilökohtaistamiseen. Toisaalta valinnaisuus asettaa haasteita tutkinnon järjestäjille, arvioijille ja tutkintotoimikunnalle. Tutkinto tulee voida suorittaa perustamatta yritystä ja se tulee näkyä kriteereissä ja ammattitaidon osoittamistavoissa. Osaamisalojen nimet voisivat olla suunnitteleva ja aloittava yrittäjä toimiva yrittäjä Aloittavan yrittäjän osalta tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja kriteerit ovat osuvia. Valinnaiset tutkinnon osat ovat yritysosaamisen kannalta keskeisiä. Valinnaisuus lisää tutkinnon yksilöllisyyttä joskin myös toteutuksen haasteellisuutta. Esimerkkinä 3.12 tutkinnon osa, jossa mahdollistetaan tutkinnon osat muista tutkinnoista. Tutkinnon osa nähdään kuitenkin tärkeäksi. Liikeidean kehittäminen ja liiketoimintasuunnitelman korostaminen jo yrittäjänä toimiville olisi mahdollistettava. siten, että lisätään vuorovaikutustilanteissa toimimiseen tvt-osaaminen Ei muutoksia Perustetekstiä selkeytetään Perustetekstiä tarkennetaan. Tutkinnon osien nimet tarkistetaan Perusteita muokataan, ja liikeidean kehittämisestä tulee jo yrittäjänä toimiville pakollinen osa tutkintoa.

13 1 YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET LUONNOS Opetushallitus 2012

14 2 SISÄLTÖ 1. NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen 1.3 Näyttötutkinnon perusteet 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa 1.6 Todistukset 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus 2. YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Yrittäjän ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen 2.2 Yrittäjän ammattitutkinnon, rakenne, osat ja muodostuminen 3 YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu 3.2 Yritystoiminnan käynnistäminen 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen 3.4 Tuotteistaminen 3.5Taloushallinto 3.6 Myynti ja markkinointi 3.7 Henkilöstöhallinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta 3.9 Ulkomaankauppa 3.10 Tuotannon hallinta 3.11 Franchisingyrittäjyys 3.12 Tutkinnon osa toisesta perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta

15 3 1. NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Yrittäjän ammattitutkinnossa arvioijina toimivat: - kokenut yrittäjä - tutkinnon osan sisältöön keskeisesti kytkeytyvän sidosryhmän edustaja tai toinen kokenut yrittäjä - opetusalan edustaja. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason.

16 4 Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Yrittäjien sekä opettajien edustajat tekevät huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa.

17 5 Arvioinnin oikaisu Tutkinnon suorittaja voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11, 13, 13 a ja 16 :n säännökset. 2 YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Yrittäjän ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen

18 6 Yrittäjän ammattitutkinto on tarkoitettu henkilölle, joka on toiminut yrittäjänä tai suunnittelee aloittavansa yritystoiminnan. Tutkinto soveltuu myös sivutoimisille yrittäjille, maatalousyrittäjille ja franchisingyrittäjille. Tutkintoa voi hyödyntää omistajanvaihdostilanteissa. Yrittäjän ammattitutkinnon suorittanut työskentelee itsenäisenä yrittäjänä tai hänellä on valmiudet yrittäjänä toimimiseen. Hän osaa hoitaa yrityksen perustamiseen liittyvät toimet. Hän tunnistaa yritystoimintaan liittyvät riskit, tunnistaa liiketoiminnallisia mahdollisuuksia sekä osaa myydä sekä markkinoida tuotteitaan ja palvelujaan. Yrittäjän ammattitutkinnon suorittanut osaa analysoida yrityksensä taloutta sekä järjestää yrityksensä toiminnot kannattavasti. 2.2 Yrittäjän ammattitutkinnon tutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Yrittäjän ammattitutkinto muodostuu kolmesta tutkinnon osasta, jotka suoritetaan joko yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen tai yritystoiminnan kehittämisen osaamisalalta. Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisalassa tutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen ja yhden valinnaisen tutkinnon osan hyväksyttävää suorittamista. Yritystoiminnan kehittämisen osaamisalassa tutkinnon suorittaminen edellyttää yhden pakollisen ja kahden valinnaisen tutkinnon osan hyväksyttyä suorittamista. Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala Osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Yritystoiminnan kehittämisen osaamisala Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen 3.2 Yritystoiminnan käynnistäminen tai 3.11 Franchisingyrittäminen Valinnaiset tutkinnon osat, joista yritystoiminnan suunnittelun osaamisalalla valitaan yksi Valinnaiset tutkinnon osat, joista yritystoiminnan kehittämisen osaamisalalla valitaan kaksi 3.4 Tuotteistaminen 3.7 Henkilöstöhallinto 3.10 Tuotannon hallinta 3.5 Taloushallinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta 3.11 Franchisingyrittäminen 3.6 Myynti ja markkinointi 3.9 Ulkomaankauppa 3.12 Tutkinnon osa toisesta perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta

19 7 Yritystoiminnan käynnistyminen osaamisalalla tutkinnon osan 3.11 Franchisinyrittäminen voi valita pakolliseksi tutkinnon osaksi, jolloin se korvaa tutkinnon osan 3.2 Yritystoiminnan käynnistäminen. 3 YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän Yrittäjän ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. Tutkinnon suorittajalle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. Tutkinnon suorittajalle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osan suorittamisen yhteydessä tai sitten kun kaikki tutkinnon osien suoritukset on tehty. Yrittäjän ammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmihenkisen arvioijaryhmän jäseninä ovat - kokenut yrittäjä - tutkinnon osan sisältöön keskeisesti kytkeytyvän sidosryhmän edustaja tai toinen kokenut yrittäjä - opetusalan edustaja.

20 8 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa arvioida omia edellytyksiään toimia yrittäjänä laatia liiketoimintasuunnitelman suunnitella ja hahmottaa yrityksensä kannalta tärkeät verkostot. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Tutkinnon suorittaja osaa arvioida omia edellytyksiään toimia yrittäjänä. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Yritystoiminnan edellyttämän osaamisen arvioiminen selvittää yritystoiminnan kannalta oleellisen ammatillisen osaamisensa selvittää yritystoiminnan edellyttämät teknologia ja tietotekniikka taidot laatii suunnitelman yritystoiminnan kannalta oleellisen puuttuvan osaamisen hankkimisesta. Päättäminen yrittäjäksi ryhtymisestä tarkastelee realistisesti omat ominaisuutensa ja elämäntilanteensa yrittäjänä toimimisen kannalta arvioi realistisesti yrittäjänä toimimiseen liittyvät henkilökohtaiset hyödyt ja riskit perustelee päätöksensä yrittäjäksi ryhtymisestä. Tutkinnon suorittaja osaa laatia liiketoimintasuunnitelman. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Liikeidean täsmentäminen esittää konkreettisen liikeidean esittää liikeideansa mukaiset tuotteet ja palvelut esittää liikeideansa mukaiset asiakasryhmät päättää yritykselleen sopivan yritysmuodon. Toimintaympäristön arvioiminen esittää analyysin yrityksensä toimintaympä-

21 9 ristöstä ottaen huomioon markkinoiden ja kilpailutilanteen kehitysnäkymät arvioi alan mahdollisuudet ja riskit hyödyntäen asiantuntijoiden näkemyksiä. Toiminnan suunnitteleminen esittää realistisesti eri toimintojen organisoinnin, kuten tuotannon, ostot, myynnin ja hallinnon tekee realistisen suunnitelman valittujen asiakasryhmien saavuttamiseksi. Resurssitarpeen kartoittaminen Viestiminen kirjallisesti määrittelee liiketoiminnan edellyttämän henkilöstötarpeen määrittelee liiketoiminnan tarvitsemat fyysiset resurssit laatii yritykselleen realistisen budjetin laatii yritykselleen realistisen rahoitussuunnitelman. laatiessaan liiketoimintasuunnitelmaa ja yrityksen perustamisessa tarvittavia asiakirjoja ilmaisee itseään selkeästi ja ymmärrettävästi. käyttää sujuvasti erilaisia kirjallisen viestinnän välineitä mukaan lukien sähköiset viestimet. Tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja hahmottaa yrityksen kannalta tärkeät verkostot. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Verkostomahdollisuuksien selvittäminen selvittää yrityksen kannalta hyödylliset verkostot kartoittaa, millaisia toimintaverkostoja yritys tarvitsee selvittää verkostoihin kuulumiseen sisältyvät riskit asettaa yritykselle tavoitteet verkostossa toimimiselle laatii suunnitelman yrityksen verkostoista ja verkostojen hyödyntämisestä.

22 10 Ammattitaidon osoittamistavat Yritystoiminnan suunnittelu -tutkinnon osan tutkintotilaisuudet kytkeytyvät yrityksen perustamista edeltäviin toimenpiteisiin ja suunnitelmiin. Ammattitaidon osoittamisessa keskeisessä roolissa on kirjallinen liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvät dokumentit, kuten verkostoitumismahdollisuuksia koskevat suunnitelmat. Tutkinnon suorittaja voi lisäksi osoittaa edellytyksensä oman liiketoiminnan suunnittelusta haluamallaan tavalla, suullisesti tai kirjallisesti. 3.2 Yritystoiminnan käynnistäminen Ammattitaitovaatimus Tutkinnon suorittaja osaa käynnistää oman liiketoiminnan kehittää omia yrittäjävalmiuksiaan. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Tutkinnon suorittaja osaa käynnistää oman liiketoiminnan. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Yrityksen perustaminen hoitaa valitsemansa yritysmuodon edellyttämät perustamistoimenpiteet ja vastaa tarvittavien asiankirjojen lainmukaisuudesta huolehtii yritystoiminnassa tarvittavat luvat etenee loogisesti ja määräaikoja noudattaen yrityksen perustamisessa. Liiketoiminnan käynnistäminen tekee liiketoiminnan käynnistämiseen tarvittavat hankinnat suunnitelmallisesti tekee liiketoiminnan käynnistämiseen liittyvät sopimukset asianmukaisesti käynnistää tuote- ja palvelutuotannon liiketoimintasuunnitelman mukaisesti organisoi yrityksen hallinnon liiketoimintasuunnitelman mukaisesti hoitaa tarvittaessa henkilöstörekrytoinnit.

23 11 Markkinoinnin ja myynnin käynnistäminen määrittelee omat tuotteensa ja palvelunsa osoittaen niiden tärkeimmät kilpailutekijät toteuttaa konkreettiset markkinointitoimenpiteet liiketoimintasuunnitelman mukaisesti käynnistää myyntitoimenpiteet liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. Taloushallinnon ja rahoituksen järjestäminen organisoi yrityksensä taloushallinnon taloudellisesti ja laadukkaasti tekee perusteltuja rahoitusratkaisuja huomioiden riskit ja kustannukset huolehtii yrityksensä maksuvalmiudesta. Tutkinnon suorittaja osaa kehittää omia yrittäjävalmiuksiaan. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Omasta jaksamisesta huolehtiminen huolehtii kattavasti omasta sosiaaliturvastaan priorisoi työtehtäviään siten, että selviytyy asettamistaan tavoitteista seuraa omaa ajankäyttöään ja aikaansaannoksiaan ja tarvittaessa muuttaa toimintaansa. Viestiminen vuorovaikutustilanteissa viestii vuorovaikutteisesti ja selkeästi liiketoimintasuunnitelman ydin sisällöistä yrityksen käynnistämiseen liittyvissä neuvotteluissa käyttää erilaisia kirjallisen ja suullisen viestinnän välineitä mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikkaa. Ammattitaidon osoittamistavat Yritystoiminnan käynnistäminen -tutkinnon osan tutkintotilaisuuksissa ammattitaito osoitetaan oman liiketoiminnan käynnistämisellä. Jos tutkinnon suorittajalla ei ole käynnistyvää yritystä, hän osoittaa ammattitaitovaatimukset konkreettisina yrityksen käynnistämissuunnitelmina.

24 12 Osaaminen osoitetaan työtoimintana ja yrityksen perustamiseen liittyvillä dokumenteilla esim. perustamisasiakirjoilla ja luvilla sekä omaan jaksamiseen liittyvillä suunnitelmilla. Tutkinnon suorittaja voi täydentää tutkintosuorituksiaan prosessiin liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, joiden arviointi liitetään arviointiaineistoon. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa kehittää omaa liiketoimintaansa päivittämällä liiketoimintasuunnitelman hyödyntää verkostoja kehittää omia yrittäjävalmiuksia. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Tutkinnon suorittaja osaa kehittää omaa liiketoimintaansa päivittämällä liiketoimintasuunnitelman. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Yritystoiminnan analysointi määrittelee omaan yritykseen liittyvät mahdollisuudet ja riskit analysoidessaan toimintaympäristön kehitysnäkymät monipuolisesti ja erilaisia tietolähteitä hyödyntäen määrittelee omaan yritykseen liittyvät mahdollisuudet ja riskit analysoidessaan omien asiakkaidensa arvoja ja tarpeita monipuolisesti ja erilaisia tietolähteitä hyödyntäen määrittelee omiin tuotteisiin tai palveluihin liittyvät mahdollisuudet ja riskit analysoidessaan niiden tärkeimmät kilpailutekijät seuraa yrityksensä kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden kehittymistä siten, että tunnuslukujen avulla arvioi yrityksen taloudellisen tilanteen ja riskit määrittelee henkilöstötarpeen ja henkilöstöön liittyvät riskit päivitetyn liikeidean mukaisesti. Liiketoimintasuunnitelman päivittäminen laatii tehtyjen analyysien pohjalta päivitetyn liiketoimintasuunnitelman Tutkinnon suorittaja osaa hyödyntää verkostoja. Verkostojen hyödyn arviointi

25 13 arvioi monipuolisesti eri yhteistyöverkostoista omalle yritykselle saatavan hyödyn seuraa yhteistyöverkostoissa toimimisen tehokkuutta ja kannattavuutta. Verkostotoiminnan kehittäminen hyödyntää yhteistyöverkostoja yrityksen edun mukaisesti noudattaa verkostotoiminnassa säädöksiä, sopimuksia ja sitoumuksia kehittää verkostokumppaneiden kanssa toimivat ja vuorovaikutteiset toimintatavat. Tutkinnon suorittaja osaa kehittää omia yrittäjävalmiuksia. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Omasta jaksamisesta huolehtiminen tarkastelee oman sosiaaliturvansa kattavuutta priorisoi ja delegoi työtehtäviään siten, että selviytyy asettamistaan tavoitteista seuraa omaa ajankäyttöään ja aikaansaannoksiaan ja tarvittaessa muuttaa toimintaansa toteuttaa yrityksessään työhyvinvointia edistävää toimintaa. Viestiminen vuorovaikutustilanteissa ilmaisee itseään selkeästi ja ymmärrettävästi liiketoimintasuunnitelman sisällöstä verkostoissa toimiessaan viestii vuorovaikutteisesti ja erilaiset kumppanit huomioiden käyttää erilaisia kirjallisen ja suullisen viestinnän välineitä mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikkaa. Ammattitaidon osoittamistavat Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen -tutkinnon osan tutkintotilaisuudet kytkeytyvät yrityksen liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen, yrityksen kannalta keskeisissä yhteistyöverkostoissa toimimiseen sekä oman työkyvyn vahvistamiseen. Ammattitaidon osoittamisessa keskeisessä roolissa on kirjallinen liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvät dokumentit, kuten suunnitelmat verkostoissa toimimisesta sekä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Tutkinnon suorittaja voi lisäksi osoittaa edellytyksensä oman liiketoiminnan suunnittelusta haluamallaan tavalla, suullisesti tai kirjallisesti.

26 Tuotteistaminen Ammattitaitovaatimus Tutkinnon suorittaja osaa suunnitella tuotteen tai palvelun tuotteistamisen toteuttaa tuotteen tai palvelun tuotteistamisen arvioida tuotteistamista Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Tutkinnon suorittaja osaa suunnitella tuotteen tai palvelun tuotteistamisen. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Suunniteltavan tuotteen tai palvelun ympäristötekijöiden selvittäminen selvittää tuotantokustannukset ja kustannuksiin vaikuttavat tekijät selvittää kehitettävän tuotteen tai palvelun markkinat selvittää, mitä immateriaalioikeudet tarkoittavat ja arvioi onko uudelle tuotteelle haettava suojaa näiden oikeuksien kautta. Oman tuote- tai palveluidean testaaminen testaa palvelu- tai tuotetarjontansa soveltuvuuden ottaen huomioon asiakkaat ja toimintaympäristön hyödyntää esiselvitystietoja idean käsittelyssä suorittaa idean kriittisen arvioinnin. Tutkinnon suorittaja osaa toteuttaa tuotteen tai palvelun tuotteistamisen. Oman tuote- tai palvelukonseptin toteuttaminen hinnoittelee tuotteen tai palvelun markkinatilanteen huomioiden toteuttaa tuotteen tai palvelun tarvitseman oheisaineiston, kuten oppaat, esitteet ja lomakkeet noudattaa tuotteistamiseen liittyvää lainsäädäntöä, sopimuksia ja sitoumuksia. Tutkinnon suorittaja osaa arvioida tuotteistamista.