TOIMINTA- JA TALOSSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTA- JA TALOSSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2006"

Transkriptio

1 TOIMINTA- JA TALOSSUUNNITELMA VUOSILLE Oppineita naisia (2001), Valokuva: Lisa Hentunen

2 SISÄLLYS 1. TEATTERIKORKEAKOULUN STRATEGIA ULKOISEN TOIMINNAN STRATEGIA TAVOITTEET PERUSOPETUS VALO- JA ÄÄNISUUNNITTELUN LAITOKSEN SIJAINTI JATKOKOULUTUS, TAITEELLINEN TOIMINTA JA TUTKIMUS AIKUISKOULUTUS KANSAINVÄLINEN TOIMINTA YHTEISKUNNALLISET PALVELUT TUKIPALVELUT VIRTUAALIYLIOPISTO EU-RAKENNERAHASTOJEN KAUDEN TAVOITEOHJELMA, MUU EU-RAHOITUS TOIMINNAN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI VUODEN 2003 VOIMAVAROJA KOSKEVAT TIEDOT TILAKUSTANNUKSET HANKE-ESITYKSET MAKSULLINEN TOIMINTA Liiketaloudellinen toiminta Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta Yhteenveto esityksistä teatterikorkeakoulun voimavaroiksi vuonna Liitteet Liite 1. Teatterikorkeakoulun sisäänottotavoite ja maisterintutkintojen tavoitteet vuosille Liite 2. Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopiston kehittämishankkeet vuosille 2002 ja 2003 Liite 3. Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Liite 4. Julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma

3 2 TEATTERIKORKEAKOULUN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Vuonna 2000 Teatterikorkeakoulu ja opetusministeriö solmivat uuden sopimuksen sopimuskaudelle Vuosia koskevaa korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmaa on käsitelty korkeakoulun yhteistoimintaneuvostossa ja hallituksessa TEATTERIKORKEAKOULUN STRATEGIA VISIO Teatterikorkeakoulu on tanssin ja teatterin johtava kouluttaja, näyttämötaiteen uudistaja, ja kansainvälisen taide- ja tiedeyhteisön arvostama tutkimusyksikkö. Teatterikorkeakoulun uudet tilat tunnetaan tasokkaasta ja monipuolisesta taide-, kulttuuri- ja koulutustarjonnasta. MISSIO Teatterikorkeakoulu kouluttaa tanssi- ja teatterialan taiteilijoita ja opettajia joilla on vahva ammattitaito persoonallinen taiteellinen ote ja sanoma oma taidefilosofinen näkemys kyky toimia tanssi- ja teatteritaiteen ammateissa itsenäisesti ja aloitteellisesti käsitys tanssin ja teatterin kollektiivisesta luonteesta sekä taidot ja halu taiteilijoiden ja ammattiryhmien yhteistyöhön kyky kantaa vastuuta myös taidelaitosten ja -organisaatioiden johtotehtävistä valmius harjoittaa jatko-opintoja ja tutkimusta taiteen parissa Teatterikorkeakoulun ydinosaaminen on elävä teatteri- ja tanssiesitys ja sen muunnelmat. Teatterikorkeakoulu harjoittaa taiteellisesti kunnianhimoista esitystoimintaa sekä tutkii ja kehittää taidealojensa ammatteja, työtapoja, estetiikkaa, historiaa, filosofiaa, pedagogiikkaa, sosiologiaa ja teknologiaa. Teatterikorkeakoulun opettajat, opiskelijat ja muu henkilökunta edustavat sekä korkeakoulussa että taiteen kentällä työkulttuuria, jonka perustana on tasa-arvo, yhteisöllisyys ja kaikkien osapuolten taiteellisten pyrkimysten ja ammatillisen osaamisen kunnioittaminen.

4 3 STRATEGIAN PÄÄLINJAT Teatterikorkeakoulu antaa parhaaseen taiteelliseen osaamiseen ja uusimpaan tutkimukseen nojaavaa taiteilija- ja opettajakoulutusta ja kehittää yksilöllisyyteen, taiteiden rajojen ylityksiin ja jatkoopintoihin kannustavia koulutusmuotoja. Jatkokoulutuksessa ja tutkimuksessa Teatterikorkeakoulu hyödyntää kansainvälistä edelläkävijän asemaa jonka se on yhdessä muiden Suomen taideyliopistojen kanssa saavuttanut, ja rakentaa aktiivisesti eurooppalaista taiteiden jatkokoulutus- ja tutkimusyhteisöä. Teatterikorkeakoulu tutkii ja kehittää ydinosaamisensa soveltamista muille aloille tarjoten tanssiin ja teatteriin ja niiden sovelluksiin liittyvää aikuiskoulutusta sekä alan taiteilijoille ja opettajille että ulkopuolisille. Teatterikorkeakoulun ydinosaaminen muodostaa vankan perustan myös elokuvan, television, radion ja uuden median taiteelliseen työhön, koulutukseen ja sisältötuotantoon. Näillä aloilla Teatterikorkeakoulu tekee yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa tarjoten niiden koulutus- ja tutkimushankkeisiin omaa osaamistaan. Teatterikorkeakoulu pitää tärkeänä, että taideyliopistot tiivistävät yhteistyötään ja profiloituvat yliopistolaitoksessa omaksi kokonaisuudeksi, jolla on omat ominaiset toimintatavat ja joka edustaa humanistisia, taiteen merkitystä ja inhimillistä yhteiskuntaa korostavia arvoja. Kansainvälisesti Teatterikorkeakoulu hakee kontakteja, jotka rikastuttavat sen toimintaa ja edistävät suomalaista taide-elämää, käyttää aktiivisesti EU:n opettaja- ja opiskelijavaihto-ohjelmia ja varsinkin aikuiskoulutuksen osalta myös aluekehitys- ym. rahastoja ja vaikuttaa Euroopan koulutuspolitiikkaan kansainvälisissä järjestöissä. Teatterikorkeakoulu toimii yhteistyön aloitteentekijänä ja koordinaattorina lähialueilla, Baltiassa, Pohjoismaissa ja Venäjällä. 2. ULKOISEN TOIMINNAN STRATEGIA Teatterikorkeakoulun tavoitteet uudessa tilassa ovat: Korkeakoulu profiloituu paremmin tanssin ja teatterin yliopistona ja mielenkiintoisena taidelaitoksena Korkeakoulu pystyy myös tulevaisuudessa rekrytoimaan tanssin ja teatterin huippulahjakkuudet opettajiksi ja opiskelijoiksi Koulutusohjelmien yhteistyö johtaa taiteellisiin aloitteisiin ja koulutuksen innovaatioihin Organisaatio rakennetaan yhtenäisemmäksi ja matalammaksi Keskitetty resurssien käyttö koituu perustoiminnan hyväksi Korkeakoulun ja sen näyttämöiden parempi laatu ja näkyvyys nostaa taiteellisen toiminnan tavoitetasoa ja laajentaa sen yleisöä

5 4 Taideyliopistojen yhteistyö lisääntyy kaikilla koulutuksen tasoilla Uusi talo tarjoaa hyvät puitteet alumnitoiminnalle Korkeakoulu kykenee palvelemaan paremmin kotimaista ja kansainvälistä taidekenttää Korkeakoulun painoarvo kansainvälisenä aloitteentekijänä ja koordinaattorina kasvaa YMPÄRISTÖ Teatterikorkeakoulun taidealat, tanssi ja teatteri, ovat yleismaailmallisia taiteita, joiden voima on paikallisuudessa. Ne elävät yleisönsä keskellä ja käyvät sen kanssa jatkuvaa dialogia. Niiden erityislaatu on välitön kontakti ja niiden tarjoamat elämykset ovat yhtäaikaa intiimejä ja yhteisöllisiä. Ne sulattavat ja tulkitsevat kansainvälisiä virtauksia oman kulttuuripiirinsä elimelliseksi osaksi. Niiden kautta ulkopuolinen voi lukea paljon maan ja yhteiskunnan mentaliteetista, arvoista ja ajattelutavoista. Ne elävät tradition ja muutoksen rajalla, siirtävät ja muokkaavat kulttuuriperintöä uusiin tilanteisiin ja aikakausiin. Taiteen yhteiskunnallinen merkitys nähdään laajempana kuin ennen. Se kohottaa harrastajansa elämänlaatua. Se tuottaa emotionaalisesti ja älyllisesti stimuloivia elämyksiä, jotka kehittävät herkkyyttä, vivahteiden tajua, yhteistyökykyä ja yksilöllisyyttä. Taiteen harrastaminen ja seuraaminen on yksi aktiivisen kansalaisyhteiskunnan peruselementti ja siitä osattomaksi jääminen syrjäytymisen osatekijä. Siksi taidekasvatuksen osuus tulee koululaitoksessa kasvamaan. Teatterin ja tanssin kaltaisilla, yhteistyötä ja yhteisvastuuta edellyttävillä taidelajeilla on siinä paljon annettavaa. Suomalaisen nykytanssin taso on tällä hetkellä korkea ja sillä on hyvät kontaktit kansainvälisen tanssimaailman huipulle. Tanssitaiteen institutionaalinen pohja on silti edelleen heikko ja kotimaiset markkinat pienet, vaikkakin jatkuvassa kasvussa. Yhteiskunnan tuki tanssitaiteelle on selvästi pienempi kuin muille esittävän taiteen aloille. Siksi tanssitaiteilijan uranäkymät ovat kapeammat ja riskialttiimmat kuin teatteritaiteilijan. Sen sijaan tanssin ilmaisukieli tuntuu vastaavan taideyleisön tarpeisiin ja taiteidenväliset vaikutteet kulkevatkin nykyisin tanssista teatteriin. Tanssin markkinat ovat kansainväliset, mikä laajentaa nuorten tanssitaiteilijoiden työkentän koko Eurooppaan. Se, että Teatterikorkeakoulussa tanssi ja teatteri elävät kiinteässä vuorovaikutuksessa, on tulevaisuuden tärkeä voimavara. Teatterielämän rungon muodostavat yhä edelleen vakiintuneet instituutiot eli ns. laitosteatterit, mutta ne kohtaavat aiempaa tiukemman kilpailun ja niiden toimintaympäristö on muuttuva ja monimuotoinen. Tulevaisuudessa ne joutuvat etsimään uutta toimintakonseptia - laitosteatterin perustehtävä on edelleen vakinaiseen ydinensembleen perustuva repertuaariteatteri, mutta sen ohella se tulee toimimaan kulttuurikeskuksena, siihen tulee kuulumaan verkottuminen, aktiivinen vierailutoiminta, taiteidenvälisyys ja yhteisön monipuolisempi palveleminen, esim. lisääntynyt yleisökasvatus ja yhteistyö oppilaitosten kanssa. Kasvukeskuksiin, varsinkin pääkaupunkiseudulle, on kehittynyt vilkas, monipuoliseen yleisöpohjaan ja rahoitukseen perustuva teatterielämä. Freelance-taiteilija ei ole enää poikkeus vaan sääntö. Yhä kasvava osa työsuhteista on muuttunut produktiokohtaisiksi tai lyhytaikaisiksi kiinnityksiksi. Teatteritaiteilijoiden tulot kertyvät useista lähteistä, ja varsinkin AV-teollisuus tulee yhä tärkeämmäksi työnantajaksi, samoin uusmedian tulo ja teatteriosaamisen soveltaminen uusille alueille. Koska Teatterikorkeakoulun ydinosaaminen on elävässä tanssi- ja teatteriesityksessä, tämä luo uusia vaatimuksia ennen kaikkea taideyliopistojen yhteistyölle ja täydennyskoulutukselle. Suuret

6 5 ikäluokat alkavat kymmenen vuoden kuluessa poistua työelämästä. Se tulee väistämättä merkitsemään suuria muutoksia työmarkkinoilla, taidekentällä ja koulutuksessa. Sukulaistaiteet, kotimainen draama ja elokuva elävät vireää vaihetta. Vuoteen 1999 osui kotimaisen elokuvan nousu, draaman puolella tilanne on ollut sama jo pitkään. Uuden suomalaisen draaman tarjonta läpi koko teatterikentän on runsasta ja kysyntä ennen kokemattoman suurta. Tähän on varmasti vaikuttanut koulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen. Syvenevä ammattitaito sekä teemojen ja tyylilajien moninaisuus ja omaperäisyys takaavat sen, että suomalainen draamakerronta tulee myös kansainvälisesti näkymään entistä paremmin. 3. TAVOITTEET 3.1. Perusopetus Vuoden 2002 alusta voimaan tulleen korkeakoulun johdon työnjaon mukaisesti vararehtori vastaa perusopetuksen kehittämisestä. Korkeakoulussa toimii vararehtorin johtama opetuksen kehittämistyöryhmä, joka käy pedagogista keskustelua taideopetuksesta ja luo edellytyksiä sen kehittymiselle. Työryhmä tekee ehdotuksia opetustyön kehittämiseksi ja oppimisen tukemiseksi sekä tukee arvioinnin jatkuvuutta. Opetussuunnitelmakaudella työryhmän kehittämistoimenpiteet kohdistuvat erityisesti kandidaatin tutkinnon selkeyttämiseen, laitosten välisen yhteistyön ja opintojen valinnaisuuden lisäämiseen, opintojen etenemisen seurantaan, opetuksen arviointi- ja palautejärjestelmän kehittämiseen sekä opettamisen tukemiseen. Perustutkintoja ovat teatteri- tai tanssitaiteen kandidaatin tutkinnot ja teatteri- tai tanssitaiteen maisterin tutkinnot. Tanssitaiteessa tutkintorakenne on selkeä ja kaikki opiskelijat suorittavat kandidaatin tutkinnon. Teatteritaiteessa alemman tutkinnon asema on jäänyt epäselväksi ja vain harvat opiskelijoista suorittavat alemman tutkinnon. Suunnitelmakaudella kirkastetaan tutkintojen ydinalueet ja tarkistetaan tutkintojen laajuus. Opintojen jakautumista kandidaatti-maisteri tasoille selkiytetään ja kandidaatin tutkinnosta tehdään välitavoite ennen syventäviä opintoja. Koulutusohjelmien yhteissuunnittelua, yhteisiä opintojaksoja ja koulutusohjelmien välisten valinnaisopintojen mahdollisuuksia lisätään. Opettajankoulutus toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan sekä muiden taideyliopistojen kanssa. Maisteritutkintojen määrällinen vuositavoite kaudella on 45. Noin 75 % valmistuneista suorittaa maisterin tutkinnon 4-5 vuodessa. Uusien opiskelijoiden määrä vuosittain on keskimäärin opiskelijaa, joista kaksivuotisiin maisterin koulutusohjelmiin valitaan kandidaatin tutkinnon perusteella noin opiskelijaa (koreografin, tanssijan ja opettajankoulutusohjelmat). Käynnissä olevat ja uudet koulutusohjelmat

7 6 Musiikkiteatterikoulutus integroitiin syksyllä 2000 erikoistumisvaihtoehtona osaksi näyttelijäntyön koulutusohjelmaa. Musiikkiteatteriin erikoistuvien opiskelijoiden sisäänotto vaikuttaa valintakokeiden sisältöön ja lisää näyttelijäntyön koulutusohjelmaan vuosittain otettavien opiskelijoiden määrää 1-4:llä. Pohjoismaisen maisterivuoden, NorMa:n, hankerahoitus loppui vuonna Hanke on koettu onnistuneeksi ja sitä esitetään jatkettavaksi. Teatterikorkeakoulussa aloitettiin syksyllä 2001 Esitystaiteen ja teorian koulutusprojekti, jonka tavoitteena on mm. tutkivan ja käsitteellisen työtavan vahvistaminen opetuksessa, korkeatasoinen esitystoiminta, jatko-opiskeluvalmiuksien parantaminen, alan johtavien taitelijoiden ja tutkijoiden rekrytoiminen Teatterikorkeakoulun piiriin ja kansainvälinen yhteistyö. Esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelma ehdotetaan sijoitettavaksi ohjaajantyön- ja dramaturgian laitoksen oppiaineeksi ja hallinnollisesti sen alaisuuteen. Se voisi toimia laitoksen maisterinkoulutusohjelmien kolmantena vaihtoehtona. Estaiten koulutusohjelmassa painotetaan tutkivaa ja yksilöllistä oppimista, joten aineen sijoittaminen maisterinkoulutusohjelman vaihtoehdoksi on tästäkin syystä erityisen perusteltua. Ohjaajantyön ja dramaturgian laitoksella koetaan, että estaiten sisällyttäminen sen oppiaineeksi hyödyttää koko laitosta ja syventää sen tarjoamaa opetusta entisestään. Estaiten teoria-opinnot olisivat tarjolla myös muille maisteriopiskelijoille. Tähän mennessä kokeiluna toiminut koulutusohjelma on osoittautunut erittäin onnistuneeksi. Oppiaineesta toivotaan näin ollen pysyvää Teatterikorkeakoulun maisterinkoulutusohjelmaa. Estaiten kustannuksia esitetään rahoitettavaksi Teatterikorkeakoulun toimintamenorahasta. Työllistävät palvelut Suunnittelukaudella jatketaan rekrytointipalveluiden toimintaa. Työllistämisedellytyksiä parantava koulutus sisällytetään koulutusohjelmiin, opiskelijoille tarjotaan neuvontaa ja ohjausta sekä jatketaan työnvälitystä. Selvitetään mahdollisuudet käyttää ESR-rahoitusta rekrytointipalveluiden monipuolistamiseen erityisesti tanssitaiteen alueella. Korkeakoulupedagogiikka Taideyliopistot ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kulttuuri- ja palveluala ovat yhteistyössä käynnistämässä taidealan korkeakoulupedagogiikan kehittämishankkeen jatkona yhteiselle korkeakoulupedagogiselle toiminnalle. Hanketta koordinoi Taideteollisen korkeakoulu, joka esittelee hankkeen tarkemmin toiminta- ja taloussuunnitelmassaan. Teatterikorkeakoulu panostaa hankkeeseen mm. omalla suunnittelija- ja opettajatyövoimallaan. Hanke on volyymiltään laajempi kuin aikaisemmin sisältäen mm. opettajien konsultatiivisen tuen, julkaisutoiminnan ja virtuaalifoorumin. Uutena yhteistyökumppanina on lisäsi Stadia.

8 Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen sijainti Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitos on toiminut vuodesta 1988 Tampereella ja sen nykyisiä toimitiloja koskeva määräaikainen vuokrasopimus on päättymässä vuonna TeaK käynnisti keväällä 2001 sisäisenä työryhmätyöskentelynä laitoksen nykyisten ja tulevien tilatarpeiden selvittämisen. Työryhmän tekemässä selvityksessä esitettiin, että valo- ja äänisuunnittelun laitos tulisi palauttaa Tampereelta Helsinkiin emokorkeakoulun yhteyteen. Samalla työryhmän selvityksessä todettiin, ettei laitoksen toimintaa kyetä mahduttamaan TeaKin Haapaniemenkadun kiinteistön tiloihin. TeaKin hallitus päätti kokouksessaan palauttaa valo- ja äänisuunnittelun laitoksen toiminnan Helsinkiin viimeistään vuonna TeaKilla on valmius toteuttaa laitoksen palauttaminen vuotta 2008 nopeammassakin aikataulussa, mikäli laitoksen nykyisiin Tampereen toimitiloihin saadaan korvaava vuokralainen ja Helsingistä löytyy samassa aikataulussa laitoksen erityistarpeet kattavat tilat. Haapaniemenkadun toimitilojen välittömään läheisyyteen ollaan suunnittelemassa Elannon vanhan leipätehtaan kiinteistön peruskorjausta, kiinteistöön on sijoittumassa mm. Kuvataideakatemia kokonaisuudessaan ja Kansallisoopperan balettikoulu. Kiinteistöstä olisi mahdollista varata ja kunnostaa valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tilatarpeita vastaava tila. TeaKilla ei kuitenkaan vallitsevassa tilanteessa ole mahdollista sitoutua rakennushankkeeseen, joten valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tulevissa sijaintiratkaisuissa tulee huomioida muitakin vaihtoehtoja Jatkokoulutus, taiteellinen toiminta ja tutkimus Jatkokoulutus on edelleen korkeakoulun painopistealue. Tavoitteena on kehittää jatko-opiskelijan omaa ilmaisua, tuottaa taiteellisen kokeilun sekä tutkimuksen kautta uutta tietoa ja kokemusta teatteri- ja tanssitaiteesta, taiteellisen työn problematiikasta ja/tai näiden taiteenalojen opettamisesta erikoistua taiteellisten prosessien ja ammatillisten käytäntöjen tutkimiseen lisätä taiteellisten professoreiden vastuuta taiteellisten jatko-opiskelijoiden rekrytoinnissa ja ohjauksessa tehostaa jatko-opintoihin liittyvää opetusta yhteistyössä taideyliopistojen kanssa parantaa jatko-opiskelijoiden ohjausta luomalla ulkopuolisia ohjaajaverkostoja lisätä yhteistyötä taidelaitosten kanssa taiteellisiin jatko-opintoihin liittyvissä tuotannoissa osallistua tutkijakouluihin ja tehostaa rahoituksen hankintaa huolehtia jatko-opiskelijoiden rekrytoinnin tasaisesta jatkumisesta. Määrällisenä tavoitteena tulossopimuskaudella on kaksi tohtorin tutkintoa vuodessa. Teatterikorkeakoulun vahvuuksia on se, että koulutus perustuu esitykseen tähtäävään taiteelliseen prosessiin. Taiteellinen toiminta on korkeakoulun ulospäin näkyvin toimintamuoto. Teatterikorkeakoulun taiteellisen toiminnan tarkoitus on siirtää ja uusintaa traditiota ja taidealojen hiljaista tietoa sekä kokeilla uusia ideoita, arvoja ja työtapoja, jotka siirtyvät opiskelijoiden myötä ammat-

9 8 tikentälle. Käsitys toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta syntyy ennen kaikkea korkeakoulun sisäisen arvioinnin, yleisön ja taidekentän palautteen ja tiedotusvälineissä tapahtuvan kritiikin ja keskustelun kautta. Teatterikorkeakoulun uusien esitystilojen lähtökohta on taiteilijan ja yleisön häiriötön kohtaaminen. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tilat Tampereella ja Taideteollisen korkeakoulun Lumekeskus tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet teknologisempien esityselementtien kokeiluun ja kehittämiseen. Tavoitteena on käynnistää uusia tutkimushankkeita, joihin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Lisäksi pyritään luomaan edellytyksiä erityisesti Teatterikorkeakoulusta valmistuneille tohtoreille jatkaa tutkimustoimintaa korkeakoulun yhteydessä Aikuiskoulutus Aikuiskoulutukselle luotiin keväällä 2001 Teatterikorkeakoulun ydinosaamiselle ja siitä syntyvään asiakkuuteen perustuva strategia, jonka kautta aikuiskoulutus pyritään profiloimaan suunnittelukaudella luontevaksi osaksi tanssi- ja teatterialan ylintä opetusta ja alan taiteilijoiden jatkuvaa koulutusta. Ammatillisen täydennyskoulutuksen toteuttaminen puhtaasti liiketaloudellisena maksullisena palvelutoimintana on kuitenkin tanssi- ja teatterialan taiteilijoille ja jopa taideorganisaatioille kohdistuvana toimintana kannattamatonta ja vaatii toteutuakseen mahdollisuutta taloudelliseen tukeen. Teatterikorkeakoulu on tässä suhteessa hyvin riippuvainen valtakunnallisista aikuiskoulutuksen rahoituspohjaa koskevista linjauksista. Ammatillista täydennyskoulutusta toteuttava henkilökunta on Teatterikorkeakoulussa viime vuosina minimoitu osana rahoituspohjan tervehdyttämistä ja toiminnan volyymi tulee suunnittelukaudella entistä paremmin vastaamaan korkeakoulun ja ammattikentän kokoluokkaa. Myös mahdollisuudet järjestää ammatillista täydennyskoulutusta kuvataiteilijoille selvitetään Kuvataideakatemian muuttaessa vuonna 2003 Teatterikorkeakoulun läheisyyteen. Ammatillisella täydennyskoulutuksella pyritään ammattikentällä toimivien taiteilijoiden ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen ja tarjoamaan perusopetuksesta valmistuneille opiskelijoille koulutuksellista tukea toimintaympäristön nopeassa muutoksessa ja uusien valmiuksien kehittämisessä sekä taiteilija-ammatin monipuolistamisessa. Rahoituspohjan muutosten ja henkilökunnan viime vuosina tapahtuneen rajun supistamisen johdosta Teatterikorkeakoulun ammatillinen täydennyskoulutus toimii täysin uudessa tilanteessa eikä täsmällisiä opiskelijamäärätavoitteita voida täten antaa. Avoin yliopisto-opetus Taidekorkeakoulujen avointen yliopistojen keskinäinen arviointi (joka toteutettiin vuonna 2001) osoitti, että opetuksen määrälliset tavoitteet ovat kaikissa taidekorkeakouluissa ylimitoitettuja (Teatterikorkeakoulussa 150 laskennallista kokopäiväistä opiskelijapaikkaa). Tämä on usein merkinnyt taidekorkeakouluopetuksen erityislaadusta tinkimistä luento-opetukseen siirtymisenä.

10 9 Koulutuksellisen tasa-arvon paremmaksi toteuttamiseksi pyritään tarkistamaan opetuksen määrällisiä tavoitteita ja huomioimaan taideopetuksen erityisluonne Kansainvälinen toiminta Teatterikorkeakoulun uusi kansainvälistymisstrategia hyväksyttiin helmikuussa Kansainvälistymisstrategian mukaisesti korkeakoulu jatkaa aktiivista kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Euroopassa ja lähialueilla. Korkeakoulu hyödyntää EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmia, verkostoja ja rahoitusmahdollisuuksia ja toimii aloitteentekijänä ja koordinaattorina lähialueyhteistyössä Baltiassa, Pohjoismaissa ja Venäjällä. Korkeakoulu keskittyy myös opiskelijaja opettajaliikkuvuuden tehostamiseen ja liikkuvuuden esteiden poistamiseen, sen lisäksi raportointia kansainvälisistä vaihdoista tehostetaan intranetin kautta. Tavoitteena on edelleen lisätä kansainvälistä toimintaa jatkokoulutuksen ja tutkimuksen alueella ja tiivistää yhteistyötä muiden taidekorkeakoulujen kansainvälisten yksiköiden kanssa. Teatterikorkeakoulun kansainvälistymisen keskeisiä muotoja ovat intensiivikurssit, opettajavierailut, vaihto- ja muut ohjelmat sekä monipuolinen festivaali- ja seminaaritoiminta. Lisäksi korkeakoulu osallistuu aktiivisesti alan kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Pohjoismaisen maisterivuoden (NorMa) koulutusta jatketaan myös OPM:n hankerahoituksen päätyttyä. Kansainvälisiin työpajoihin ja intensiivikursseille osallistuu vuosittain noin 35 (12%) ja yli 3 kuukauden pituisiin vaihtoihin 15 (6%) perusopiskelijaa. Vastaava vuotuinen määrä opettajavaihdossa on (25%). Korkeakoulussa opiskelee (3-4%) perustutkintoa suorittavaa ulkomaista opiskelijaa vuosittain Yhteiskunnalliset palvelut Teatterikorkeakoulun näkyvin ja eniten julkisuutta saava palvelumuoto on esitystoiminta, jonka periaatteet ja päämäärät on esitelty kohdassa taiteellinen toiminta. Lisäksi Teatterikorkeakoulu edistää tanssi- ja teatterialan ammatillisten ja taiteellisten seminaarien ja keskustelutilaisuuksien järjestämistä sekä suunnittelevana osapuolena että tila- ym. palvelujen tarjoajana tarjoaa esitystilojaan korkeatasoiselle, suomalaista taide-elämää uudistavalle koti- ja ulkomaiselle vierailutoiminnalle edistää taidekasvatuksen, erityisesti tanssi- ja teatteri-ilmaisun asemaa varhaiskasvatuksessa ja koululaitoksessa julkaisee taidealoihinsa liittyvää taiteellista ja tieteellistä kirjallisuutta, oppimateriaalia sekä tanssi- ja teatterialaa koskevia raportteja ja selvityksiä harjoittaa teatterien ja taideorganisaatioiden johtamiseen ja kehittämiseen liittyvää tutkimusta, konsultointia ja täydennyskoulutusta tuottaa teatteriteknisiä konsultointipalveluja

11 Tukipalvelut Kirjasto tarjoaa teatteri- ja tanssialan ainoana tieteellisenä kirjastona palveluja korkeakoulun opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä yhteiskunnallisena palveluna ulkopuolisille tiedontarvitsijoille. Teatterikorkeakoulun kirjastosta kehitetään valtakunnallinen teatterin ja tanssin informaatiopiste, jonka asiakaskunnasta puolet on korkeakoulun ulkopuolisia käyttäjiä. Kirjasto palvelee kaukolainoin muita korkeakouluja ja koko teatteri- ja tanssikenttää ja tuottaa aineistoa erilaisiin internetin kautta käytettäviin tietokantoihin ja suomalaiseen virtuaalikirjastoon. Aineiston digitalisointiin ja verkkoyhteistyöhön panostetaan, samoin virtuaaliyliopiton toimintaan. Kirjaston verkkopalveluita lisätään, samoin kuin elektronisen aineiston hankintaa. Uusi tieteellisten kirjastojen kirjastojärjestelmä on otettu käyttöön suunnitelmien mukaisesti vuonna 2001 ja suunnittelukaudella kirjastosta kehitetään tietokeskus, joka tarjoaa sekä perinteistä että elektronista palvelua. Kirjaston kokoelmia pyritään laajentamaan ja kirjaston tarjoamaa käyttäjäkoulutusta lisäämään. Opetusteatterissa käynnistetään vuonna 2002 kehittämisprojekti, jolla pyritään selkiyttämään mm. opetusteatterin tehtävää, asemaa ja organisaatiota Teatterikorkeakoulussa, palvelujen tuottamiseen vaadittavia resursseja ja henkilökunnan osaamista. Projektin tuloksena syntyvää materiaalia käytetään suunnittelukaudella henkilöstön ja yksikön kehittämiseen. Hallintoyksikössä selvitetään mahdollisuudet ja pelisäännöt Kuvataideakatemian kanssa tehtävään tukipalveluyhteistyöhön eri alueilla Virtuaaliyliopisto Teatterikorkeakouluun perustettiin vuoden 2000 lopulla virtuaaliyliopistotyöryhmä, joka ryhtyi suunnittelemaan ja kehittämään korkeakoulun virtuaaliopetusta. Ensimmäiset virtuaaliopetusjaksot käynnistyivät syksyllä Vuodelle 2002 ja 2003 suunnitellut hankkeet on esitetty liitteessä EU-rakennerahastojen kauden tavoiteohjelma, muu EU-rahoitus Teatterikorkeakoulun on tarkoitus osallistua suunnittelukaudella rakennerahastohankkeisiin, mikäli taiteilijoiden työllisyyden parantamisen, teattereiden kehittämisen, matkailupalveluiden, opettajien täydennyskoulutuksen tai uusmedian sisältötuotannon alueella saadaan sopivia yhteistyöprojekteja aikaan. Teatterikorkeakoulu pyrkii yhteistyöhön myös muiden EU-ohjelmien osalta osana kansainvälistymisstrategiaansa.

12 11 4. TOIMINNAN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Nykyisiä palaute- ja laadunvarmistusjärjestelmiä kehitetään siten, että ne tukevat nykyistä paremmin opetuksen kehittämistä sekä korkeakoulun johtamista ja päätöksentekoa. Erityishuomiota kiinnitetään tiedon hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä. Opetuksen kehittämisryhmän yhtenä tärkeänä tavoitteena on luoda yhtenäinen systemaattinen opetuksen palaute- ja laadunvarmistusjärjestelmä. Tärkeää on tutkia erilaisia tapoja ja menetelmiä arvioida taideopetuksen laatua. Teatterikorkeakoulu on ilmoittanut korkeakoulujen arviointineuvostolle halukkuutensa suunnittelukaudella teatteri- ja tanssialan koulutuksen kokonaisarviointiin, joka kattaisi sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut. Korkeakoulun toiminnasta raportoidaan toimittamalla KOTA-tiedot, kehittämällä eri tietojärjestelmien raportointia, laatimalla tilinpäätös ja kehittämällä kustannuslaskentaa, erityisesti talouden raportointia. 5. VUODEN 2003 VOIMAVAROJA KOSKEVAT TIEDOT Toimintamenojen perusrahoitus lasketaan opetusministeriössä. Laskennalliseen malliin sisältyy opetusteatteri valtakunnallisena yksikkönä sekä opettajien pedagogisten opintojen ja kieltenopetuksen järjestäminen ostopalveluna Helsingin Yliopiston kansa Tilakustannukset Teatterikorkeakoulun nykyisten toimitilojen tilakustannukset vuonna 2002 ovat Helsingissä ja Tampereella , eli yhteensä Pääomavuokra on sidottu indeksiin ja hoitokustannukset nousevat kustannustason mukaan. Suunnittelukaudella ei ole odotettavissa muutoksia tilakustannuksin Hanke-esitykset Kauden hanke-esitykset: 1) Sovitut vuodelle Esitystaiteen ja teorian koulutusprojekti ( ) Sivuaineopiskelu ( ) - Digitaalisen valon ja äänen tutkimusprojekti ( ). 2) Virtuaaliyliopisto vuodelle Maksullinen toiminta Liiketaloudellinen toiminta Teatterikorkeakoulun liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tulotavoite vuonna 2003 on ja kannattavuustavoite (1 % tuloista).

13 12 TeaK esittää vuodelle 2003 varattavaksi mahdollisuuden käyttää maksullisena toimintana annettavaan ammatillisen täydennyskoulutukseen hintatukea Hintatuen tarve perustuu teatterija tanssialan ammatillisen täydennyskoulutuksen toimintaympäristön erityispirteisiin. TeaKin aikuiskoulutusyksikön tärkein asiakaskunta on teatteri- ja tanssitaiteen esiintyvät taiteilijat. Heistä valtaosa toimii freelancereina ja he maksavat näin ollen ammatillisen täydennyskoulutuksensa itse, jolloin kurssimaksun suuruus vaikuttaa ratkaisevasti kursseille hakeutuvien opiskelijoiden määrään ja sitä kautta mahdollisuuksiin kurssin järjestämiseen. Suomen laitosteattereidenkaan taloudellinen tilanne ei mahdollista mittavaa täydennyskoulutuksen hankintaa taiteelliselle henkilökunnalle. Edellä kuvatussa toimintaympäristössä TeaKin maksullisena toimintana tuottaminen ammatillisen täydennyskoulutuksen kurssien hinnoittelu edes tuotantokustannukset kattavasti on käytännössä mahdotonta. Vuosien 2001 ja 2002 tulosopimuksissa TeaKille on vielä annettu mahdollisuus käyttää omia toimintamenojaan ammatillisen täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen. Tämän mahdollisuuden käyttö heikentää kuitenkin yliopiston muun toiminnan eli perusja jatkokoulutuksen toimintaedellytyksiä. Ammatillinen täydennyskoulutus Teatterikorkeakoulun aikuiskoulutuksen osuus maksullisen toiminnan tulotavoitteesta vuodelle 2003 on ja kannattavuustavoitteesta Mikäli ammatillisen täydennyskoulutuksen hintatuen käyttömahdollisuus päättyy vuoden 2003 lopussa eikä mitään korvaava rahoitusjärjestelmää kehitetä, tulee aikuiskoulutuksen volyymi pienenemään voimakkaasti vuodesta 2003 lukien. Aikuiskoulutuksen vuoden 2003 tulotavoite perustuu olettamukseen hintatuen käytöstä. Teakon Teatteriteknisten suunnittelu- ja konsulttipalveluiden osuus maksullisen toiminnan tulotavoitteesta vuodelle 2003 on ja toiminnan kannattavuustavoite on Muu maksullinen toiminta Yliopiston muiden yksiköiden maksullinen toiminta on vähäistä, lähinnä tilojen ja laitteiden vuokraustoiminnan tuottoja. Muiden yksiköiden osuus tulotavoitteesta on ja tuottotavoitteesta Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta Avoin yliopisto-opetus Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite kaudella on vuosittain 150 laskennallista kokopäivästä opiskelijapaikkaa. Tulosopimuksessa vuosille avoimeen yliopistoopetukseen on osoitettu Määrällisen tavoitteen saavuttaminen on osoitetun määrärahan puitteissa erittäin vaikeaa. Vuosille Teatterikorkeakoulu esittää määrää laskettavaksi 80 kokopäiväiseen opiskelijapaikkaan viitaten taidekorkeakoulujen avoimien yliopistojen vuonna 2001 suoritettuun arviointiin.

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen

ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO Mist Kuva: Wilma Hurskainen Erikoistumisohjelmat Syvennä erityisosaamistasi ja laajenna uramahdollisuuksiasi! Taiteilija-kehittäjäksi organisaatioon taiteelliset interventiot

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Avoimen yliopiston foorumi 4.4.2003 2 1 JOHDANTO Opetusministeriö määritteli vuonna 1993 avoimen yliopiston koulutuksellista tasa-arvoa edistämään luoduksi opintojärjestelmäksi,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015 2020

Tutkintovaatimukset 2015 2020 Tutkintovaatimukset 2015 2020 Esittävien taiteiden taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelma (240 op) Tohtoriohjelman tarkoitus ja tavoitteet Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen (Tutke) tohtoriopinnot

Lisätiedot

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894) Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2004-2007

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2004-2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2004-2007 Lady in the Dark (2002), Valokuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2004-2007 JOHDANTO 3 1. TEATTERIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015-2020

Tutkintovaatimukset 2015-2020 TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 Uudet opiskelijat Vuonna 2010 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmiin, teatteriopettajan

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OULUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU KOULUTUKSEN SUUNNITTELU UUSIEN OPETTAJIEN PEREHDYTTÄMISKOULUTUS 28.8.2002 Jukka Hiltunen Suunnittelutasot ja -intressit EU (arvot, harmonisointi, kilpailukyky) OPM (arvot, kilpailukyky, työllisyys) keskushallinto,

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN Tutkinnonuudistusseminaari 8.6.2004 Leena Leskinen 1 AVOIMET YLIOPISTOT AVOIMEN YLIOPISTON FOORUM 2 AVOIMEN YLIOPISTON STRATEGIA

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot