TOIMINTA- JA TALOSSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTA- JA TALOSSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2006"

Transkriptio

1 TOIMINTA- JA TALOSSUUNNITELMA VUOSILLE Oppineita naisia (2001), Valokuva: Lisa Hentunen

2 SISÄLLYS 1. TEATTERIKORKEAKOULUN STRATEGIA ULKOISEN TOIMINNAN STRATEGIA TAVOITTEET PERUSOPETUS VALO- JA ÄÄNISUUNNITTELUN LAITOKSEN SIJAINTI JATKOKOULUTUS, TAITEELLINEN TOIMINTA JA TUTKIMUS AIKUISKOULUTUS KANSAINVÄLINEN TOIMINTA YHTEISKUNNALLISET PALVELUT TUKIPALVELUT VIRTUAALIYLIOPISTO EU-RAKENNERAHASTOJEN KAUDEN TAVOITEOHJELMA, MUU EU-RAHOITUS TOIMINNAN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI VUODEN 2003 VOIMAVAROJA KOSKEVAT TIEDOT TILAKUSTANNUKSET HANKE-ESITYKSET MAKSULLINEN TOIMINTA Liiketaloudellinen toiminta Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta Yhteenveto esityksistä teatterikorkeakoulun voimavaroiksi vuonna Liitteet Liite 1. Teatterikorkeakoulun sisäänottotavoite ja maisterintutkintojen tavoitteet vuosille Liite 2. Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopiston kehittämishankkeet vuosille 2002 ja 2003 Liite 3. Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Liite 4. Julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma

3 2 TEATTERIKORKEAKOULUN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Vuonna 2000 Teatterikorkeakoulu ja opetusministeriö solmivat uuden sopimuksen sopimuskaudelle Vuosia koskevaa korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmaa on käsitelty korkeakoulun yhteistoimintaneuvostossa ja hallituksessa TEATTERIKORKEAKOULUN STRATEGIA VISIO Teatterikorkeakoulu on tanssin ja teatterin johtava kouluttaja, näyttämötaiteen uudistaja, ja kansainvälisen taide- ja tiedeyhteisön arvostama tutkimusyksikkö. Teatterikorkeakoulun uudet tilat tunnetaan tasokkaasta ja monipuolisesta taide-, kulttuuri- ja koulutustarjonnasta. MISSIO Teatterikorkeakoulu kouluttaa tanssi- ja teatterialan taiteilijoita ja opettajia joilla on vahva ammattitaito persoonallinen taiteellinen ote ja sanoma oma taidefilosofinen näkemys kyky toimia tanssi- ja teatteritaiteen ammateissa itsenäisesti ja aloitteellisesti käsitys tanssin ja teatterin kollektiivisesta luonteesta sekä taidot ja halu taiteilijoiden ja ammattiryhmien yhteistyöhön kyky kantaa vastuuta myös taidelaitosten ja -organisaatioiden johtotehtävistä valmius harjoittaa jatko-opintoja ja tutkimusta taiteen parissa Teatterikorkeakoulun ydinosaaminen on elävä teatteri- ja tanssiesitys ja sen muunnelmat. Teatterikorkeakoulu harjoittaa taiteellisesti kunnianhimoista esitystoimintaa sekä tutkii ja kehittää taidealojensa ammatteja, työtapoja, estetiikkaa, historiaa, filosofiaa, pedagogiikkaa, sosiologiaa ja teknologiaa. Teatterikorkeakoulun opettajat, opiskelijat ja muu henkilökunta edustavat sekä korkeakoulussa että taiteen kentällä työkulttuuria, jonka perustana on tasa-arvo, yhteisöllisyys ja kaikkien osapuolten taiteellisten pyrkimysten ja ammatillisen osaamisen kunnioittaminen.

4 3 STRATEGIAN PÄÄLINJAT Teatterikorkeakoulu antaa parhaaseen taiteelliseen osaamiseen ja uusimpaan tutkimukseen nojaavaa taiteilija- ja opettajakoulutusta ja kehittää yksilöllisyyteen, taiteiden rajojen ylityksiin ja jatkoopintoihin kannustavia koulutusmuotoja. Jatkokoulutuksessa ja tutkimuksessa Teatterikorkeakoulu hyödyntää kansainvälistä edelläkävijän asemaa jonka se on yhdessä muiden Suomen taideyliopistojen kanssa saavuttanut, ja rakentaa aktiivisesti eurooppalaista taiteiden jatkokoulutus- ja tutkimusyhteisöä. Teatterikorkeakoulu tutkii ja kehittää ydinosaamisensa soveltamista muille aloille tarjoten tanssiin ja teatteriin ja niiden sovelluksiin liittyvää aikuiskoulutusta sekä alan taiteilijoille ja opettajille että ulkopuolisille. Teatterikorkeakoulun ydinosaaminen muodostaa vankan perustan myös elokuvan, television, radion ja uuden median taiteelliseen työhön, koulutukseen ja sisältötuotantoon. Näillä aloilla Teatterikorkeakoulu tekee yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa tarjoten niiden koulutus- ja tutkimushankkeisiin omaa osaamistaan. Teatterikorkeakoulu pitää tärkeänä, että taideyliopistot tiivistävät yhteistyötään ja profiloituvat yliopistolaitoksessa omaksi kokonaisuudeksi, jolla on omat ominaiset toimintatavat ja joka edustaa humanistisia, taiteen merkitystä ja inhimillistä yhteiskuntaa korostavia arvoja. Kansainvälisesti Teatterikorkeakoulu hakee kontakteja, jotka rikastuttavat sen toimintaa ja edistävät suomalaista taide-elämää, käyttää aktiivisesti EU:n opettaja- ja opiskelijavaihto-ohjelmia ja varsinkin aikuiskoulutuksen osalta myös aluekehitys- ym. rahastoja ja vaikuttaa Euroopan koulutuspolitiikkaan kansainvälisissä järjestöissä. Teatterikorkeakoulu toimii yhteistyön aloitteentekijänä ja koordinaattorina lähialueilla, Baltiassa, Pohjoismaissa ja Venäjällä. 2. ULKOISEN TOIMINNAN STRATEGIA Teatterikorkeakoulun tavoitteet uudessa tilassa ovat: Korkeakoulu profiloituu paremmin tanssin ja teatterin yliopistona ja mielenkiintoisena taidelaitoksena Korkeakoulu pystyy myös tulevaisuudessa rekrytoimaan tanssin ja teatterin huippulahjakkuudet opettajiksi ja opiskelijoiksi Koulutusohjelmien yhteistyö johtaa taiteellisiin aloitteisiin ja koulutuksen innovaatioihin Organisaatio rakennetaan yhtenäisemmäksi ja matalammaksi Keskitetty resurssien käyttö koituu perustoiminnan hyväksi Korkeakoulun ja sen näyttämöiden parempi laatu ja näkyvyys nostaa taiteellisen toiminnan tavoitetasoa ja laajentaa sen yleisöä

5 4 Taideyliopistojen yhteistyö lisääntyy kaikilla koulutuksen tasoilla Uusi talo tarjoaa hyvät puitteet alumnitoiminnalle Korkeakoulu kykenee palvelemaan paremmin kotimaista ja kansainvälistä taidekenttää Korkeakoulun painoarvo kansainvälisenä aloitteentekijänä ja koordinaattorina kasvaa YMPÄRISTÖ Teatterikorkeakoulun taidealat, tanssi ja teatteri, ovat yleismaailmallisia taiteita, joiden voima on paikallisuudessa. Ne elävät yleisönsä keskellä ja käyvät sen kanssa jatkuvaa dialogia. Niiden erityislaatu on välitön kontakti ja niiden tarjoamat elämykset ovat yhtäaikaa intiimejä ja yhteisöllisiä. Ne sulattavat ja tulkitsevat kansainvälisiä virtauksia oman kulttuuripiirinsä elimelliseksi osaksi. Niiden kautta ulkopuolinen voi lukea paljon maan ja yhteiskunnan mentaliteetista, arvoista ja ajattelutavoista. Ne elävät tradition ja muutoksen rajalla, siirtävät ja muokkaavat kulttuuriperintöä uusiin tilanteisiin ja aikakausiin. Taiteen yhteiskunnallinen merkitys nähdään laajempana kuin ennen. Se kohottaa harrastajansa elämänlaatua. Se tuottaa emotionaalisesti ja älyllisesti stimuloivia elämyksiä, jotka kehittävät herkkyyttä, vivahteiden tajua, yhteistyökykyä ja yksilöllisyyttä. Taiteen harrastaminen ja seuraaminen on yksi aktiivisen kansalaisyhteiskunnan peruselementti ja siitä osattomaksi jääminen syrjäytymisen osatekijä. Siksi taidekasvatuksen osuus tulee koululaitoksessa kasvamaan. Teatterin ja tanssin kaltaisilla, yhteistyötä ja yhteisvastuuta edellyttävillä taidelajeilla on siinä paljon annettavaa. Suomalaisen nykytanssin taso on tällä hetkellä korkea ja sillä on hyvät kontaktit kansainvälisen tanssimaailman huipulle. Tanssitaiteen institutionaalinen pohja on silti edelleen heikko ja kotimaiset markkinat pienet, vaikkakin jatkuvassa kasvussa. Yhteiskunnan tuki tanssitaiteelle on selvästi pienempi kuin muille esittävän taiteen aloille. Siksi tanssitaiteilijan uranäkymät ovat kapeammat ja riskialttiimmat kuin teatteritaiteilijan. Sen sijaan tanssin ilmaisukieli tuntuu vastaavan taideyleisön tarpeisiin ja taiteidenväliset vaikutteet kulkevatkin nykyisin tanssista teatteriin. Tanssin markkinat ovat kansainväliset, mikä laajentaa nuorten tanssitaiteilijoiden työkentän koko Eurooppaan. Se, että Teatterikorkeakoulussa tanssi ja teatteri elävät kiinteässä vuorovaikutuksessa, on tulevaisuuden tärkeä voimavara. Teatterielämän rungon muodostavat yhä edelleen vakiintuneet instituutiot eli ns. laitosteatterit, mutta ne kohtaavat aiempaa tiukemman kilpailun ja niiden toimintaympäristö on muuttuva ja monimuotoinen. Tulevaisuudessa ne joutuvat etsimään uutta toimintakonseptia - laitosteatterin perustehtävä on edelleen vakinaiseen ydinensembleen perustuva repertuaariteatteri, mutta sen ohella se tulee toimimaan kulttuurikeskuksena, siihen tulee kuulumaan verkottuminen, aktiivinen vierailutoiminta, taiteidenvälisyys ja yhteisön monipuolisempi palveleminen, esim. lisääntynyt yleisökasvatus ja yhteistyö oppilaitosten kanssa. Kasvukeskuksiin, varsinkin pääkaupunkiseudulle, on kehittynyt vilkas, monipuoliseen yleisöpohjaan ja rahoitukseen perustuva teatterielämä. Freelance-taiteilija ei ole enää poikkeus vaan sääntö. Yhä kasvava osa työsuhteista on muuttunut produktiokohtaisiksi tai lyhytaikaisiksi kiinnityksiksi. Teatteritaiteilijoiden tulot kertyvät useista lähteistä, ja varsinkin AV-teollisuus tulee yhä tärkeämmäksi työnantajaksi, samoin uusmedian tulo ja teatteriosaamisen soveltaminen uusille alueille. Koska Teatterikorkeakoulun ydinosaaminen on elävässä tanssi- ja teatteriesityksessä, tämä luo uusia vaatimuksia ennen kaikkea taideyliopistojen yhteistyölle ja täydennyskoulutukselle. Suuret

6 5 ikäluokat alkavat kymmenen vuoden kuluessa poistua työelämästä. Se tulee väistämättä merkitsemään suuria muutoksia työmarkkinoilla, taidekentällä ja koulutuksessa. Sukulaistaiteet, kotimainen draama ja elokuva elävät vireää vaihetta. Vuoteen 1999 osui kotimaisen elokuvan nousu, draaman puolella tilanne on ollut sama jo pitkään. Uuden suomalaisen draaman tarjonta läpi koko teatterikentän on runsasta ja kysyntä ennen kokemattoman suurta. Tähän on varmasti vaikuttanut koulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen. Syvenevä ammattitaito sekä teemojen ja tyylilajien moninaisuus ja omaperäisyys takaavat sen, että suomalainen draamakerronta tulee myös kansainvälisesti näkymään entistä paremmin. 3. TAVOITTEET 3.1. Perusopetus Vuoden 2002 alusta voimaan tulleen korkeakoulun johdon työnjaon mukaisesti vararehtori vastaa perusopetuksen kehittämisestä. Korkeakoulussa toimii vararehtorin johtama opetuksen kehittämistyöryhmä, joka käy pedagogista keskustelua taideopetuksesta ja luo edellytyksiä sen kehittymiselle. Työryhmä tekee ehdotuksia opetustyön kehittämiseksi ja oppimisen tukemiseksi sekä tukee arvioinnin jatkuvuutta. Opetussuunnitelmakaudella työryhmän kehittämistoimenpiteet kohdistuvat erityisesti kandidaatin tutkinnon selkeyttämiseen, laitosten välisen yhteistyön ja opintojen valinnaisuuden lisäämiseen, opintojen etenemisen seurantaan, opetuksen arviointi- ja palautejärjestelmän kehittämiseen sekä opettamisen tukemiseen. Perustutkintoja ovat teatteri- tai tanssitaiteen kandidaatin tutkinnot ja teatteri- tai tanssitaiteen maisterin tutkinnot. Tanssitaiteessa tutkintorakenne on selkeä ja kaikki opiskelijat suorittavat kandidaatin tutkinnon. Teatteritaiteessa alemman tutkinnon asema on jäänyt epäselväksi ja vain harvat opiskelijoista suorittavat alemman tutkinnon. Suunnitelmakaudella kirkastetaan tutkintojen ydinalueet ja tarkistetaan tutkintojen laajuus. Opintojen jakautumista kandidaatti-maisteri tasoille selkiytetään ja kandidaatin tutkinnosta tehdään välitavoite ennen syventäviä opintoja. Koulutusohjelmien yhteissuunnittelua, yhteisiä opintojaksoja ja koulutusohjelmien välisten valinnaisopintojen mahdollisuuksia lisätään. Opettajankoulutus toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan sekä muiden taideyliopistojen kanssa. Maisteritutkintojen määrällinen vuositavoite kaudella on 45. Noin 75 % valmistuneista suorittaa maisterin tutkinnon 4-5 vuodessa. Uusien opiskelijoiden määrä vuosittain on keskimäärin opiskelijaa, joista kaksivuotisiin maisterin koulutusohjelmiin valitaan kandidaatin tutkinnon perusteella noin opiskelijaa (koreografin, tanssijan ja opettajankoulutusohjelmat). Käynnissä olevat ja uudet koulutusohjelmat

7 6 Musiikkiteatterikoulutus integroitiin syksyllä 2000 erikoistumisvaihtoehtona osaksi näyttelijäntyön koulutusohjelmaa. Musiikkiteatteriin erikoistuvien opiskelijoiden sisäänotto vaikuttaa valintakokeiden sisältöön ja lisää näyttelijäntyön koulutusohjelmaan vuosittain otettavien opiskelijoiden määrää 1-4:llä. Pohjoismaisen maisterivuoden, NorMa:n, hankerahoitus loppui vuonna Hanke on koettu onnistuneeksi ja sitä esitetään jatkettavaksi. Teatterikorkeakoulussa aloitettiin syksyllä 2001 Esitystaiteen ja teorian koulutusprojekti, jonka tavoitteena on mm. tutkivan ja käsitteellisen työtavan vahvistaminen opetuksessa, korkeatasoinen esitystoiminta, jatko-opiskeluvalmiuksien parantaminen, alan johtavien taitelijoiden ja tutkijoiden rekrytoiminen Teatterikorkeakoulun piiriin ja kansainvälinen yhteistyö. Esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelma ehdotetaan sijoitettavaksi ohjaajantyön- ja dramaturgian laitoksen oppiaineeksi ja hallinnollisesti sen alaisuuteen. Se voisi toimia laitoksen maisterinkoulutusohjelmien kolmantena vaihtoehtona. Estaiten koulutusohjelmassa painotetaan tutkivaa ja yksilöllistä oppimista, joten aineen sijoittaminen maisterinkoulutusohjelman vaihtoehdoksi on tästäkin syystä erityisen perusteltua. Ohjaajantyön ja dramaturgian laitoksella koetaan, että estaiten sisällyttäminen sen oppiaineeksi hyödyttää koko laitosta ja syventää sen tarjoamaa opetusta entisestään. Estaiten teoria-opinnot olisivat tarjolla myös muille maisteriopiskelijoille. Tähän mennessä kokeiluna toiminut koulutusohjelma on osoittautunut erittäin onnistuneeksi. Oppiaineesta toivotaan näin ollen pysyvää Teatterikorkeakoulun maisterinkoulutusohjelmaa. Estaiten kustannuksia esitetään rahoitettavaksi Teatterikorkeakoulun toimintamenorahasta. Työllistävät palvelut Suunnittelukaudella jatketaan rekrytointipalveluiden toimintaa. Työllistämisedellytyksiä parantava koulutus sisällytetään koulutusohjelmiin, opiskelijoille tarjotaan neuvontaa ja ohjausta sekä jatketaan työnvälitystä. Selvitetään mahdollisuudet käyttää ESR-rahoitusta rekrytointipalveluiden monipuolistamiseen erityisesti tanssitaiteen alueella. Korkeakoulupedagogiikka Taideyliopistot ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kulttuuri- ja palveluala ovat yhteistyössä käynnistämässä taidealan korkeakoulupedagogiikan kehittämishankkeen jatkona yhteiselle korkeakoulupedagogiselle toiminnalle. Hanketta koordinoi Taideteollisen korkeakoulu, joka esittelee hankkeen tarkemmin toiminta- ja taloussuunnitelmassaan. Teatterikorkeakoulu panostaa hankkeeseen mm. omalla suunnittelija- ja opettajatyövoimallaan. Hanke on volyymiltään laajempi kuin aikaisemmin sisältäen mm. opettajien konsultatiivisen tuen, julkaisutoiminnan ja virtuaalifoorumin. Uutena yhteistyökumppanina on lisäsi Stadia.

8 Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen sijainti Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitos on toiminut vuodesta 1988 Tampereella ja sen nykyisiä toimitiloja koskeva määräaikainen vuokrasopimus on päättymässä vuonna TeaK käynnisti keväällä 2001 sisäisenä työryhmätyöskentelynä laitoksen nykyisten ja tulevien tilatarpeiden selvittämisen. Työryhmän tekemässä selvityksessä esitettiin, että valo- ja äänisuunnittelun laitos tulisi palauttaa Tampereelta Helsinkiin emokorkeakoulun yhteyteen. Samalla työryhmän selvityksessä todettiin, ettei laitoksen toimintaa kyetä mahduttamaan TeaKin Haapaniemenkadun kiinteistön tiloihin. TeaKin hallitus päätti kokouksessaan palauttaa valo- ja äänisuunnittelun laitoksen toiminnan Helsinkiin viimeistään vuonna TeaKilla on valmius toteuttaa laitoksen palauttaminen vuotta 2008 nopeammassakin aikataulussa, mikäli laitoksen nykyisiin Tampereen toimitiloihin saadaan korvaava vuokralainen ja Helsingistä löytyy samassa aikataulussa laitoksen erityistarpeet kattavat tilat. Haapaniemenkadun toimitilojen välittömään läheisyyteen ollaan suunnittelemassa Elannon vanhan leipätehtaan kiinteistön peruskorjausta, kiinteistöön on sijoittumassa mm. Kuvataideakatemia kokonaisuudessaan ja Kansallisoopperan balettikoulu. Kiinteistöstä olisi mahdollista varata ja kunnostaa valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tilatarpeita vastaava tila. TeaKilla ei kuitenkaan vallitsevassa tilanteessa ole mahdollista sitoutua rakennushankkeeseen, joten valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tulevissa sijaintiratkaisuissa tulee huomioida muitakin vaihtoehtoja Jatkokoulutus, taiteellinen toiminta ja tutkimus Jatkokoulutus on edelleen korkeakoulun painopistealue. Tavoitteena on kehittää jatko-opiskelijan omaa ilmaisua, tuottaa taiteellisen kokeilun sekä tutkimuksen kautta uutta tietoa ja kokemusta teatteri- ja tanssitaiteesta, taiteellisen työn problematiikasta ja/tai näiden taiteenalojen opettamisesta erikoistua taiteellisten prosessien ja ammatillisten käytäntöjen tutkimiseen lisätä taiteellisten professoreiden vastuuta taiteellisten jatko-opiskelijoiden rekrytoinnissa ja ohjauksessa tehostaa jatko-opintoihin liittyvää opetusta yhteistyössä taideyliopistojen kanssa parantaa jatko-opiskelijoiden ohjausta luomalla ulkopuolisia ohjaajaverkostoja lisätä yhteistyötä taidelaitosten kanssa taiteellisiin jatko-opintoihin liittyvissä tuotannoissa osallistua tutkijakouluihin ja tehostaa rahoituksen hankintaa huolehtia jatko-opiskelijoiden rekrytoinnin tasaisesta jatkumisesta. Määrällisenä tavoitteena tulossopimuskaudella on kaksi tohtorin tutkintoa vuodessa. Teatterikorkeakoulun vahvuuksia on se, että koulutus perustuu esitykseen tähtäävään taiteelliseen prosessiin. Taiteellinen toiminta on korkeakoulun ulospäin näkyvin toimintamuoto. Teatterikorkeakoulun taiteellisen toiminnan tarkoitus on siirtää ja uusintaa traditiota ja taidealojen hiljaista tietoa sekä kokeilla uusia ideoita, arvoja ja työtapoja, jotka siirtyvät opiskelijoiden myötä ammat-

9 8 tikentälle. Käsitys toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta syntyy ennen kaikkea korkeakoulun sisäisen arvioinnin, yleisön ja taidekentän palautteen ja tiedotusvälineissä tapahtuvan kritiikin ja keskustelun kautta. Teatterikorkeakoulun uusien esitystilojen lähtökohta on taiteilijan ja yleisön häiriötön kohtaaminen. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen tilat Tampereella ja Taideteollisen korkeakoulun Lumekeskus tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet teknologisempien esityselementtien kokeiluun ja kehittämiseen. Tavoitteena on käynnistää uusia tutkimushankkeita, joihin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Lisäksi pyritään luomaan edellytyksiä erityisesti Teatterikorkeakoulusta valmistuneille tohtoreille jatkaa tutkimustoimintaa korkeakoulun yhteydessä Aikuiskoulutus Aikuiskoulutukselle luotiin keväällä 2001 Teatterikorkeakoulun ydinosaamiselle ja siitä syntyvään asiakkuuteen perustuva strategia, jonka kautta aikuiskoulutus pyritään profiloimaan suunnittelukaudella luontevaksi osaksi tanssi- ja teatterialan ylintä opetusta ja alan taiteilijoiden jatkuvaa koulutusta. Ammatillisen täydennyskoulutuksen toteuttaminen puhtaasti liiketaloudellisena maksullisena palvelutoimintana on kuitenkin tanssi- ja teatterialan taiteilijoille ja jopa taideorganisaatioille kohdistuvana toimintana kannattamatonta ja vaatii toteutuakseen mahdollisuutta taloudelliseen tukeen. Teatterikorkeakoulu on tässä suhteessa hyvin riippuvainen valtakunnallisista aikuiskoulutuksen rahoituspohjaa koskevista linjauksista. Ammatillista täydennyskoulutusta toteuttava henkilökunta on Teatterikorkeakoulussa viime vuosina minimoitu osana rahoituspohjan tervehdyttämistä ja toiminnan volyymi tulee suunnittelukaudella entistä paremmin vastaamaan korkeakoulun ja ammattikentän kokoluokkaa. Myös mahdollisuudet järjestää ammatillista täydennyskoulutusta kuvataiteilijoille selvitetään Kuvataideakatemian muuttaessa vuonna 2003 Teatterikorkeakoulun läheisyyteen. Ammatillisella täydennyskoulutuksella pyritään ammattikentällä toimivien taiteilijoiden ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen ja tarjoamaan perusopetuksesta valmistuneille opiskelijoille koulutuksellista tukea toimintaympäristön nopeassa muutoksessa ja uusien valmiuksien kehittämisessä sekä taiteilija-ammatin monipuolistamisessa. Rahoituspohjan muutosten ja henkilökunnan viime vuosina tapahtuneen rajun supistamisen johdosta Teatterikorkeakoulun ammatillinen täydennyskoulutus toimii täysin uudessa tilanteessa eikä täsmällisiä opiskelijamäärätavoitteita voida täten antaa. Avoin yliopisto-opetus Taidekorkeakoulujen avointen yliopistojen keskinäinen arviointi (joka toteutettiin vuonna 2001) osoitti, että opetuksen määrälliset tavoitteet ovat kaikissa taidekorkeakouluissa ylimitoitettuja (Teatterikorkeakoulussa 150 laskennallista kokopäiväistä opiskelijapaikkaa). Tämä on usein merkinnyt taidekorkeakouluopetuksen erityislaadusta tinkimistä luento-opetukseen siirtymisenä.

10 9 Koulutuksellisen tasa-arvon paremmaksi toteuttamiseksi pyritään tarkistamaan opetuksen määrällisiä tavoitteita ja huomioimaan taideopetuksen erityisluonne Kansainvälinen toiminta Teatterikorkeakoulun uusi kansainvälistymisstrategia hyväksyttiin helmikuussa Kansainvälistymisstrategian mukaisesti korkeakoulu jatkaa aktiivista kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Euroopassa ja lähialueilla. Korkeakoulu hyödyntää EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmia, verkostoja ja rahoitusmahdollisuuksia ja toimii aloitteentekijänä ja koordinaattorina lähialueyhteistyössä Baltiassa, Pohjoismaissa ja Venäjällä. Korkeakoulu keskittyy myös opiskelijaja opettajaliikkuvuuden tehostamiseen ja liikkuvuuden esteiden poistamiseen, sen lisäksi raportointia kansainvälisistä vaihdoista tehostetaan intranetin kautta. Tavoitteena on edelleen lisätä kansainvälistä toimintaa jatkokoulutuksen ja tutkimuksen alueella ja tiivistää yhteistyötä muiden taidekorkeakoulujen kansainvälisten yksiköiden kanssa. Teatterikorkeakoulun kansainvälistymisen keskeisiä muotoja ovat intensiivikurssit, opettajavierailut, vaihto- ja muut ohjelmat sekä monipuolinen festivaali- ja seminaaritoiminta. Lisäksi korkeakoulu osallistuu aktiivisesti alan kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Pohjoismaisen maisterivuoden (NorMa) koulutusta jatketaan myös OPM:n hankerahoituksen päätyttyä. Kansainvälisiin työpajoihin ja intensiivikursseille osallistuu vuosittain noin 35 (12%) ja yli 3 kuukauden pituisiin vaihtoihin 15 (6%) perusopiskelijaa. Vastaava vuotuinen määrä opettajavaihdossa on (25%). Korkeakoulussa opiskelee (3-4%) perustutkintoa suorittavaa ulkomaista opiskelijaa vuosittain Yhteiskunnalliset palvelut Teatterikorkeakoulun näkyvin ja eniten julkisuutta saava palvelumuoto on esitystoiminta, jonka periaatteet ja päämäärät on esitelty kohdassa taiteellinen toiminta. Lisäksi Teatterikorkeakoulu edistää tanssi- ja teatterialan ammatillisten ja taiteellisten seminaarien ja keskustelutilaisuuksien järjestämistä sekä suunnittelevana osapuolena että tila- ym. palvelujen tarjoajana tarjoaa esitystilojaan korkeatasoiselle, suomalaista taide-elämää uudistavalle koti- ja ulkomaiselle vierailutoiminnalle edistää taidekasvatuksen, erityisesti tanssi- ja teatteri-ilmaisun asemaa varhaiskasvatuksessa ja koululaitoksessa julkaisee taidealoihinsa liittyvää taiteellista ja tieteellistä kirjallisuutta, oppimateriaalia sekä tanssi- ja teatterialaa koskevia raportteja ja selvityksiä harjoittaa teatterien ja taideorganisaatioiden johtamiseen ja kehittämiseen liittyvää tutkimusta, konsultointia ja täydennyskoulutusta tuottaa teatteriteknisiä konsultointipalveluja

11 Tukipalvelut Kirjasto tarjoaa teatteri- ja tanssialan ainoana tieteellisenä kirjastona palveluja korkeakoulun opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä yhteiskunnallisena palveluna ulkopuolisille tiedontarvitsijoille. Teatterikorkeakoulun kirjastosta kehitetään valtakunnallinen teatterin ja tanssin informaatiopiste, jonka asiakaskunnasta puolet on korkeakoulun ulkopuolisia käyttäjiä. Kirjasto palvelee kaukolainoin muita korkeakouluja ja koko teatteri- ja tanssikenttää ja tuottaa aineistoa erilaisiin internetin kautta käytettäviin tietokantoihin ja suomalaiseen virtuaalikirjastoon. Aineiston digitalisointiin ja verkkoyhteistyöhön panostetaan, samoin virtuaaliyliopiton toimintaan. Kirjaston verkkopalveluita lisätään, samoin kuin elektronisen aineiston hankintaa. Uusi tieteellisten kirjastojen kirjastojärjestelmä on otettu käyttöön suunnitelmien mukaisesti vuonna 2001 ja suunnittelukaudella kirjastosta kehitetään tietokeskus, joka tarjoaa sekä perinteistä että elektronista palvelua. Kirjaston kokoelmia pyritään laajentamaan ja kirjaston tarjoamaa käyttäjäkoulutusta lisäämään. Opetusteatterissa käynnistetään vuonna 2002 kehittämisprojekti, jolla pyritään selkiyttämään mm. opetusteatterin tehtävää, asemaa ja organisaatiota Teatterikorkeakoulussa, palvelujen tuottamiseen vaadittavia resursseja ja henkilökunnan osaamista. Projektin tuloksena syntyvää materiaalia käytetään suunnittelukaudella henkilöstön ja yksikön kehittämiseen. Hallintoyksikössä selvitetään mahdollisuudet ja pelisäännöt Kuvataideakatemian kanssa tehtävään tukipalveluyhteistyöhön eri alueilla Virtuaaliyliopisto Teatterikorkeakouluun perustettiin vuoden 2000 lopulla virtuaaliyliopistotyöryhmä, joka ryhtyi suunnittelemaan ja kehittämään korkeakoulun virtuaaliopetusta. Ensimmäiset virtuaaliopetusjaksot käynnistyivät syksyllä Vuodelle 2002 ja 2003 suunnitellut hankkeet on esitetty liitteessä EU-rakennerahastojen kauden tavoiteohjelma, muu EU-rahoitus Teatterikorkeakoulun on tarkoitus osallistua suunnittelukaudella rakennerahastohankkeisiin, mikäli taiteilijoiden työllisyyden parantamisen, teattereiden kehittämisen, matkailupalveluiden, opettajien täydennyskoulutuksen tai uusmedian sisältötuotannon alueella saadaan sopivia yhteistyöprojekteja aikaan. Teatterikorkeakoulu pyrkii yhteistyöhön myös muiden EU-ohjelmien osalta osana kansainvälistymisstrategiaansa.

12 11 4. TOIMINNAN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Nykyisiä palaute- ja laadunvarmistusjärjestelmiä kehitetään siten, että ne tukevat nykyistä paremmin opetuksen kehittämistä sekä korkeakoulun johtamista ja päätöksentekoa. Erityishuomiota kiinnitetään tiedon hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä. Opetuksen kehittämisryhmän yhtenä tärkeänä tavoitteena on luoda yhtenäinen systemaattinen opetuksen palaute- ja laadunvarmistusjärjestelmä. Tärkeää on tutkia erilaisia tapoja ja menetelmiä arvioida taideopetuksen laatua. Teatterikorkeakoulu on ilmoittanut korkeakoulujen arviointineuvostolle halukkuutensa suunnittelukaudella teatteri- ja tanssialan koulutuksen kokonaisarviointiin, joka kattaisi sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut. Korkeakoulun toiminnasta raportoidaan toimittamalla KOTA-tiedot, kehittämällä eri tietojärjestelmien raportointia, laatimalla tilinpäätös ja kehittämällä kustannuslaskentaa, erityisesti talouden raportointia. 5. VUODEN 2003 VOIMAVAROJA KOSKEVAT TIEDOT Toimintamenojen perusrahoitus lasketaan opetusministeriössä. Laskennalliseen malliin sisältyy opetusteatteri valtakunnallisena yksikkönä sekä opettajien pedagogisten opintojen ja kieltenopetuksen järjestäminen ostopalveluna Helsingin Yliopiston kansa Tilakustannukset Teatterikorkeakoulun nykyisten toimitilojen tilakustannukset vuonna 2002 ovat Helsingissä ja Tampereella , eli yhteensä Pääomavuokra on sidottu indeksiin ja hoitokustannukset nousevat kustannustason mukaan. Suunnittelukaudella ei ole odotettavissa muutoksia tilakustannuksin Hanke-esitykset Kauden hanke-esitykset: 1) Sovitut vuodelle Esitystaiteen ja teorian koulutusprojekti ( ) Sivuaineopiskelu ( ) - Digitaalisen valon ja äänen tutkimusprojekti ( ). 2) Virtuaaliyliopisto vuodelle Maksullinen toiminta Liiketaloudellinen toiminta Teatterikorkeakoulun liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tulotavoite vuonna 2003 on ja kannattavuustavoite (1 % tuloista).

13 12 TeaK esittää vuodelle 2003 varattavaksi mahdollisuuden käyttää maksullisena toimintana annettavaan ammatillisen täydennyskoulutukseen hintatukea Hintatuen tarve perustuu teatterija tanssialan ammatillisen täydennyskoulutuksen toimintaympäristön erityispirteisiin. TeaKin aikuiskoulutusyksikön tärkein asiakaskunta on teatteri- ja tanssitaiteen esiintyvät taiteilijat. Heistä valtaosa toimii freelancereina ja he maksavat näin ollen ammatillisen täydennyskoulutuksensa itse, jolloin kurssimaksun suuruus vaikuttaa ratkaisevasti kursseille hakeutuvien opiskelijoiden määrään ja sitä kautta mahdollisuuksiin kurssin järjestämiseen. Suomen laitosteattereidenkaan taloudellinen tilanne ei mahdollista mittavaa täydennyskoulutuksen hankintaa taiteelliselle henkilökunnalle. Edellä kuvatussa toimintaympäristössä TeaKin maksullisena toimintana tuottaminen ammatillisen täydennyskoulutuksen kurssien hinnoittelu edes tuotantokustannukset kattavasti on käytännössä mahdotonta. Vuosien 2001 ja 2002 tulosopimuksissa TeaKille on vielä annettu mahdollisuus käyttää omia toimintamenojaan ammatillisen täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen. Tämän mahdollisuuden käyttö heikentää kuitenkin yliopiston muun toiminnan eli perusja jatkokoulutuksen toimintaedellytyksiä. Ammatillinen täydennyskoulutus Teatterikorkeakoulun aikuiskoulutuksen osuus maksullisen toiminnan tulotavoitteesta vuodelle 2003 on ja kannattavuustavoitteesta Mikäli ammatillisen täydennyskoulutuksen hintatuen käyttömahdollisuus päättyy vuoden 2003 lopussa eikä mitään korvaava rahoitusjärjestelmää kehitetä, tulee aikuiskoulutuksen volyymi pienenemään voimakkaasti vuodesta 2003 lukien. Aikuiskoulutuksen vuoden 2003 tulotavoite perustuu olettamukseen hintatuen käytöstä. Teakon Teatteriteknisten suunnittelu- ja konsulttipalveluiden osuus maksullisen toiminnan tulotavoitteesta vuodelle 2003 on ja toiminnan kannattavuustavoite on Muu maksullinen toiminta Yliopiston muiden yksiköiden maksullinen toiminta on vähäistä, lähinnä tilojen ja laitteiden vuokraustoiminnan tuottoja. Muiden yksiköiden osuus tulotavoitteesta on ja tuottotavoitteesta Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta Avoin yliopisto-opetus Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite kaudella on vuosittain 150 laskennallista kokopäivästä opiskelijapaikkaa. Tulosopimuksessa vuosille avoimeen yliopistoopetukseen on osoitettu Määrällisen tavoitteen saavuttaminen on osoitetun määrärahan puitteissa erittäin vaikeaa. Vuosille Teatterikorkeakoulu esittää määrää laskettavaksi 80 kokopäiväiseen opiskelijapaikkaan viitaten taidekorkeakoulujen avoimien yliopistojen vuonna 2001 suoritettuun arviointiin.

14 Yhteenveto esityksistä teatterikorkeakoulun voimavaroiksi vuonna 2003 Toimintamenot - Perusrahoitus OPM laskee - Tuloksellisuus OPM laskee Valtakunnallinen rahoitus - Valtakunnallinen yksikkö (Opetusteatteri) Yhteiskunnallinen palvelutoiminta Taiteellinen toiminta Kielikeskus- ja opettajankoulutuskompensaatio Hankkeet Jatkuvat - Esitystaiteen ja teorian koulutusprojekti Sivuaineopiskelu Digitaalisen valon ja äänen tutkimusprojekti Virtuaaliyliopisto Maksullinen toiminta Teatterikorkeakoulun liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tulotavoite vuonna 2003 on ja kannattavuustavoite (1 % tuloista). Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat on esitetty liitteissä 3 ja 4. Teatterikorkeakoululla ei ole tiedossaan merkittävää yhteisrahoitteista toimintaa vuodelle 2003.

15 14 LIITE 1. Taulukko 1. TEATTERIKORKEAKOULUN SISÄÄNOTTOTAVOITE VUOSILLE Näyttelijäntyön laitos - näyttelijäntyön ko Ohjaajantyön ja dramaturgian laitos ohjauksen ko - dramaturgian ko - ESTAITE Ruotsinkielinen laitos - näyttelijäntyön ko - pohjoismainen ko Tanssitaiteen laitos - tanssin ko (alempi) - tanssijan ko (ylempi) - koreografin ko (ylempi) Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos - tanssinopettajan ko - teatteri-ilmaisun opettajan ko Valo- ja äänisuunnittelun laitos valo- ja äänisuunnittelun ko YHTEENSÄ ) toteutunut 2) ennuste 3) tavoite Taulukko 2. TEATTERIKORKEAKOULUN MAISTERINTUTKINTOJEN TAVOITTEET VUOSILLE Näyttelijäntyön laitos - näyttelijäntyön ko - musiikkiteatterin ko Ohjaajantyön ja dramaturgian laitos - ohjauksen ja dramaturgian ko - ESTAITE Ruotsinkielinen laitos - näyttelijäntyön ko Tanssitaiteen laitos - tanssijan ja koreografin ko:t Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos - opettajan ko:t Valo- ja äänisuunnittelun laitos YHTEENSÄ ) toteutunut

16 15 2) ennuste 3) tavoite LIITE 2. Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopiston kehittämishankkeet vuosille 2002 ja Virtuaaliopetus 2002 Virtuaaliyliopiston rakentaminen Teatterikorkeakoulussa jatkuu vuoden 2002 aikana, jolloin 3-4 eri verkko-opetusjaksoa otetaan käyttöön. Samalla opetuksesta osalliseksi pääsevien piiri laajenee niin, että vuoden päättyessä siihen ovat jo osallistuneet Teatterikorkeakoulun perusopiskelijat, avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen opiskelijat sekä muiden yliopistojen opiskelijat. Korkeakoulun sisäistä, opettajien omaa verkko- ja kotisivutoimintaa kehitetään, sekä huolehditaan, että vuonna 2003 aloitettavaksi suunniteltavien jaksojen tuotanto etenee. Myös pedagogisen tuen järjestelyt tulevat ajankohtaisiksi. Opettajien ja opiskelijoiden kiinnostus on viriämässä sitä mukaa, kuin aineistoja tulee saataville. Projektiorganisaatio Hanketta toteutetaan edelleen kevyellä organisaatiolla, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää TeaK:in virtuaaliyliopistotyöryhmä. Sen kokoonpano on myös tarpeiden mukaan muuttuva, jolloin uusien kiinnostuneiden tahojen sitominen toimintaan käy helposti. Projektin hallinnoi käytännössä työvaliokunta, ja sen pysyvänä työntekijänä vuonna 2002 on verkkotuottaja Michaela Bränn ajalla puolipäiväisenä ja ajalla kokopäiväisenä. Tilapäisen henkilöstön tarve ratkeaa matkan varrella, paineita kohdistuu erityisesti atk- ja kurssisihteröintiin, eli opintohallinnon puolelle. Aineiston tekijät, visuaaliset- ja tekniset suunnittelijat ja toteuttajat työskentelevät palkkiopohjaisesti. Virtuaaliopetuksen ja tukipalveluiden kehittämisen painopistealueet Teakin suhteellisen myöhäinen liikkeellelähtö virtuaaliyliopistohankkeissa korvautuu kuluvana vuonnakin sillä, että Suomen virtuaaliyliopistokonsortio on toiminnassaan päässyt hyvin liikkeelle ja pääsemme hyötymään valtakunnallisista yhteisistä linjauksista suoraan ilman, että kaikkia asioita on tarvinnut itse kokeilla. Suomen Virtuaaliyliopiston piirissä helmikuuksi 2002 laadittava OPM:n kanssa laadittava tekijänoikeuksia koskeva mietintö toivottavasti tulee antamaan kokonaisvaltaista ohjeistusta. Opintooikeuksia koskeva SVY:n valmistelutyö ja Oodi järjestelmän käyttöönotto ovat ajankohtaisia vuonna Virtuaaliopetuksen sijoittuminen TeaK:in ympäristöön tapahtuu asteittain, koska kiinnostus verkko-opintomateriaalin käyttöön vaihtelee laitoksittain. Ääriesimerkkinä Valo- ja äänisuunnit-

17 16 telun laitos, jonka opiskelijat jo muutenkin hyödyntävät verkkopainotteista oppimista ja käyttävät opinnoissaan monipuolisesti alan resursseja. Oman kehonsa kanssa fyysisesti työskentelevissä opetusohjelmissa tarpeet liittyvät lähinnä tietopuoliseen aineistoon. Teatterikorkeakoulun nykyisten toimitilojen atk-laitteiden taso ja lukumäärä ovat tehneet laitteista tuttuja ja helposti lähestyttäviä kaikille opiskelijoille. Ongelmia saattaa lähinnä ilmaantua, kuten muuallakin palveluja ylläpitävän ja kehittävän henkilöstön resurssoinnissa ja saatavuudessa; sekä aikanaan laitekannan vanhentuessa. Virtuaaliopetus tulee käyttöön TeaK:issa ikään kuin keskeisen työalueen laidoilta, tietopuolisen perusopetuksen ja liitännäisryhmien kautta, mutta tulee jo vuoden 2003 toimintakulttuurissa olemaan asteittain yhä kasvavan kiinnostuksen kohteena. Tavoite on vuonna 1999 laaditun tietostrategian mukainen, mutta eteneminen tapahtuu vähitellen enemmän arjen kuin julkilausumien tai suurten skeemojen tasolla. Virtuaaliopetuksen järjestämisen erityispiirteitä Teak:issa Opettajista verkko-aineistojen tekoon tähän mennessä innostuneet tekijät ovat tuntiopettajia. Aineistojen laatimista ei voida tehdä siis osana virkatyötä, vaan siitä on maksettava erilliset palkkiot, mikä lisää kustannuksia nimenomaan sisällöntuotannon puolella. Myöskään ajatus palvelujen tarjoamisesta ostopalveluina ei ole alalla realistinen. Teatterikorkeakoulussa aineistojen tarjoamiin elämyksellisiin kokonaisuuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jolloin kuvan, äänen ja liikkuvan kuvan käyttö on välttämätöntä. Teatterihistorian aineistojen kuvapitoisuudesta seuraa se, että niihin liittyvät tekijänoikeudelliset kysymykset ovat aivan erityyppisiä kuin pelkästään esim. opettajan luennoistaan verkkoon toimittama tekstikooste. Visuaalinen aineisto vaatii siis sisällön asiantuntemuksen lisäksi suunnittelua ja teknistä työtä, mutta myös oikeuksien selvittelyä, lupien pyyntöä ja käyttösopimuksista neuvottelua. Näin kustannukset koostuvat sekä itse oikeuksien poikkeuksellisen vaativasta hallinnoinnista, että itse tekijöille (tai arkistoille) maksettavista korvauksista. Edes silloin, kun kuva voisi olla verkosta linkitettävissä, ratkaisu ei ole perusteltu toimintansa epävarmuuden ja epäkäytännöllisyytensä takia. Vuoden 2002 keskeiset toiminnat ovat siis: 1) käyttöönotto ja opiskelun hallinnointi alkavissa kursseissa eli - kurssihallinnon kehittäminen 2) vuoden 2003 alussa toteutuvien aineistojen laajamittainen copyright-valmistelu 3)opettajakunnan henkilökohtaisten www-sivujen tuotantoprojekti ja pedagogisen tuen järjestelyt 4) tiedotus, virtuaaliopetuksen idean ja arkisten käytäntöjen soveltaminen eri laitoksilla

18 17 Käynnistyvä toiminta 2002 Verkkokurssit (uudet) 1 Teatterin ja draaman opettamisen opinnot Draamaprosessit 3 ov maaliskuu 2002 Verkkokurssilla tutkitaan kuinka draamaprosessit rakentuvat, miten ja missä niitä on mahdollista käyttää sekä kuinka niitä ohjataan. Verkko-opinnoissa on tavoitteena kehittää muiden opintojen osaksi foorumi, jossa opiskelijaryhmät voivat osallistua verkon välityksellä draamaprosesseihin ja niiden kehittelyyn. Foorumi toimii pedagogisena pelikenttänä, jossa draamaprosesseja käytetään työkaluina jäsentää omaa ajattelua, tutkia ympäröivää maailmaa ja omaa suhdetta siihen. Verkkoopiskelu tapahtuu keskusteluna FLE2 (Future Learning Environment) ympäristössä. FLE:ssä opiskelijat opiskelevat tutorin ohjaamassa ryhmässä. Kyseessä on ongelmakeskeinen ryhmäoppiminen. Oppiympäristön teknisessä toteutuksessa tehdään yhteistyötä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Oppimateriaalin suunnittelee ja kurssin tutorina toimii FM, erikoissuunnittelija Pekka Korhonen. 2 Käsikirjoittamiseen ja dramaturgiaan liittyvät aineet Tämänhetkisen linjauksen mukaisesti virtuaaliopetuksena toteutettavat käsikirjoittamiseen ja dramaturgiaan liittyvät opinnot toteutetaan Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opetuksena. Ne eivät ole perusopetusta eikä niitä sinällään voi liittää esim. ohjaajantyön ja dramaturgian laitoksen koulutusohjelmien opintoviikoiksi. Käsikirjoittajakoulu 10 ov Käsikirjoittajakoulu tarjoaa elokuvakäsikirjoittamista opiskeleville paikan opiskella ja saada kirjoitukselleen palautetta verkossa tapahtuvana ryhmäopiskeluna. Opetuksessa luovan draamallisen kirjoittamisen kyvyt ovat etusijalla. Kurssilla on mahdollisuus opiskella anonyymisti nimimerkin suojissa kurssitovereiden keskuudessa. Nimimerkin takana saa olla myös työpari tai työryhmä vastuuhenkilöineen. Oppimateriaalin suunnittelee ja opettaja-tutorina on TeM, käsikirjoittaja Pentti Halonen. Pentti Halonen on suorittanut MA tutkinnon Lontoon LCP yliopistossa sekä MFA tutkinnon UCLA yliopistossa, elokuvakäsikirjoittamisen koulutusohjelmassa. Verkkokurssin aikana opiskelijat kirjoittavat kukin yhden pitkän elokuvakäsikirjoituksen (n. 120 sivua). Opiskelijat kirjoittavat viikottain 10 sivua käsikirjoitusta ja kommentoivat muiden opiskelijoiden tekstejä. Pentti Halonen käyttää opetuksessaan rakentavan kommentoinnin ryhmätyömetodia. Kurssia varten räätälöidään yhteistyössä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan atk-suunnittelijoiden kanssa ns. Keltalappu-oppiympäristö. Kyseessä on tekninen järjestelmä, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus kysellä, keskustella ja kommentoida suoraan käsikirjoitusmateriaaliin. Kommentit näkyvät kurssin tekstisivuissa. Verkkokurssin aikana opiskelijat kirjoittavat kukin yhden pitkän elokuvakäsikirjoituksen (n. 120 sivua). Opiskelijat kirjoittavat viikottain 10 sivua käsikirjoitusta ja kommentoivat muiden opiskelijoiden tekstejä sähköisesti verkossa. Hakemukseen tulee liittää mukaan sähköisenä liitetiedostona vähintään 75 sivua elokuvakäsikirjoitusta tai sen puuttuessa vähintään 75 sivua muuta kaunokirjallista alkuperäistekstiä. Valinta opetukseen tapahtuu yksinomaan työnäytteiden perusteella.

19 18 Käsikirjoittajakoulu 10 ov verkossa on Teatterikorkeakoulun virtuaaliyliopiston aloitus Draamatekstiverkolle, johon on suunniteltu liitettävän myös draamankirjoittamisen muille alueille suuntautuvat teoreettisten ja käytännöllisten aineiden opintopaketit: Draaman teorian ja dramaturgian verkkokurssi 10ov Tekstianalyysin (teatteri, tv, elokuva) verkkokurssi 10 ov Proosakoulu 5 ov Esitysanalyysi 5 ov 3 Teatteri- ja tanssitaiteen historianopinnot Ulkoeurooppalaiset teatteritraditiot 2 ov Ulkoeurooppalaiset teatteritraditiot opintojakson tarkoituksena on tutustuttaa Euroopan ulkopuolisten maanosien ja kulttuureiden teatteri- ja tanssiperinteisiin. Opintojaksolla käsitellään Intian, Kaakkois- ja Itä-Aasian maiden teatteri- ja tanssiperinteitä. Opetukseen osallistuu TeaK:in perusopetuksen ja avoimen yliopiston opiskelijoita. Lähiopetus tapahtuu luentomuodossa Teatterikorkeakoululla. Luentosarjan opintomateriaalina on mahdollista käyttää TeaK:in virtuaaliyliopiston kautta Itä- ja Kaakkois-Aasian teatteri- ja tanssihistorian verkkooppimateriaalia. Opintojakson opettajana toimii FM Jukka O. Miettinen. Itä- ja Kaakkois-Aasian teatteri- ja tanssihistorian perusteet 1 ov Itä- ja Kaakkois-Aasian teatteri- ja tanssihistorian perusteet 1 ov:n verkkokurssi toteutuu yhteishankkeena valtakunnallisen Itä- ja Kaakkois-Aasian koulutusverkoston kanssa. Verkkokurssi kuluu koulutusverkoston Itä- ja Kaakkois-Aasian kulttuurihistorian 4 ov osioon. Kulttuurihistorian osio on osa koulutusverkoston Aasian ohjelmaa 15 ov. Kurssille voivat osallistua opiskelijat, joilla on opiskeluoikeus verkoston Aasian ohjelmassa. Kurssin aikana järjestetään yksi kyselytunti videoneuvottelutekniikkaa käyttäen. Kurssin opettajina toimivat FM Jukka O. Miettinen ja FM Veli Rosenberg. Kurssi suoritetaan verkko-opintomateriaalin pohjalta kotitenttinä. Tenttikysymykset lähetetään sähköpostitse opiskelijalle tenttipäivän aamuna. Opintomateriaalina toimivan Itä- ja Kaakkois-Aasian teatteri- ja tanssihistorian perusteet 1 ov tiiviit yleisesittelyt sitovat käsiteltävät ilmiöt kunkin maan historialliseen kehitykseen. Mukana on klassisten teatteri- ja tanssilajien tarkemmat esittelyt sekä historiallisilta juuriltaan, esitystekniikoiltaan sekä katsaukset niiden asemaan nykyään. Verkko-aineistossa on runsaasti valokuvia, tärkeitä draamatekstejä sekä video- ja ääninäytteitä. Opetusmateriaalin ovat laatineet FM Jukka O. Miettinen ja FM Veli Rosenberg. Suomalaisen taidetanssin historia 2 ov loppusyksy 2002 Yhdeksän jaksoon jakautuva verkko-oppimateriaali perehdyttää suomalaisen esittävän tanssin historiaan. Oppimateriaali koostuu eri aikakausien ja tanssin ilmiöiden laajoista yleisesittelyistä sekä mm. kiinnostavista käsiteltyä aihetta syventävistä lehtiartikkeleista. Verkko-aineistossa on runsaasti valokuvia, jotka havainnollistavat taidetanssin kehitystä ja virtauksia Suomessa. Oppimateriaalin kirjoittajana toimii FM Anne Makkonen. Kurssin aikana opiskelijat kirjoittavat esseetehtäviä. Kurssiin kuuluu myös lähiopetusta, johonka kuuluu mm. tanssiesitysvideoiden katselua ja palautekeskusteluja. Uudelleen toteutettavat / palaavat kurssit

20 19 Katarsis draama, teatteri ja kasvatus verkkokurssi 2 ov syksyllä 2002 Verkkokeskustelun kautta on tarkoitus rakentaa yhdessä käsitystä teatterin ja draaman kentästä, sen eri muodoista ja käyttötarkoituksista sekä pohtia teatterin ja draaman opettamista. Verkkoopiskelu tapahtuu keskusteluna FLE2 (Future Learning Environment) ympäristössä. FLE:ssä opiskelijat opiskelevat tutorin ohjaamassa ryhmässä. Kyseessä on ongelmakeskeinen ryhmäoppiminen. Oppiympäristön teknisessä toteutuksessa tehdään yhteistyötä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Katarsis aloitusjakson oppimateriaalina toimii YLE:n TV 1 avoimen yliopiston 6-osainen tv-ohjelma ja opintoihin liittyvä samanniminen kirja. Kurssi ajoitetaan myös tv-ohjelman tulevien uusintalähetysten yhteyteen. Muut tätä alaa koskevat opintojaksot suunnitellaan kertyneiden kokemusten pohjalta vuosien aikana. Valmistelussa olevat aineisto-hankkeet 2002 Vuonna 2002 jatkuvat sisällöntuotantohankkeet 1) Teatteri- ja tanssitaiteen historiaopinnot Aasialaisen teatterin ja tanssin historia 2 ov Kokonaisuus valmistuu kahdessa osassa. Käsikirjoitustyö sekä sisällön ja rakenteen suunnittelu jotka käynnistyivät kesällä 2001, samoin kuin kuvamateriaalin kokoaminen ja skannaus, jatkuu vuonna Teknisen ja visuaalisen verkkototeutuksen suunnittelua ja toteutusta varten hankkeessa käytetään edelleen Sari Koskista. Kahden opintoviikon opintokokonaisuudesta valmistuu maaliskuussa 2002 Itä- ja Kaakkois-Aasian teatteri- ja tanssihistorian perusteet 1 ov jakson verkko-oppimateriaali. Toinen osio, Länsi- ja Etelä-Aasian teatteri- ja tanssihistoria 1 ov täydentää kokonaisuuden syksyllä Ensimmäisenä otetaan käyttöön Kiinaan ja Japaniin keskittyvä jakso Itä- ja Kaakkois-Aasian teatteri- ja tanssihistorian perusteet 1 ov. Opintomateriaali otetaan käyttöön jo keväällä 2002 mm. valtakunnallisen Itä- ja Kaakkois-Aasian koulutusverkoston opintoina. Verkkokurssi kuluu koulutusverkoston Itä- ja Kaakkois-Aasian kulttuurihistorian 4 ov osioon. Verkko-oppimateriaalissa tiiviit yleisesittelyt sitovat käsiteltävät ilmiöt kunkin maan historialliseen kehitykseen. Mukana on klassisten teatteri- ja tanssilajien tarkemmat esittelyt sekä historiallisilta juuriltaan, esitystekniikoiltaan sekä katsaukset niiden asemaan nykyään. Verkko-aineistossa on runsaasti valokuvia, eräitä tärkeitä draamatekstejä sekä video- ja ääninäytteitä. Opetusmateriaalin laativat FM Jukka O. Miettinen ja FM Veli Rosenberg. Suomen taidetanssin historia 2 ov Suomen taidetanssin verkkomateriaali tutustuttaa suomalaisen esittävän tanssin historiaan. Oppimateriaalin kirjoittaa FM Anne Makkonen, joka myös hoitaa myös lähiopetuksen ja tutoroinnin. Alustava aineiston valmistumisaika on keväällä Opintomateriaalin rakenteen laatiminen ja

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Taideyliopiston strategia

Taideyliopiston strategia 2017 Taideyliopiston strategia 2020 Taideyliopiston strategia 20172020 TAIDEYLIOPISTON TEHTÄVÄ Taideyliopiston strategia 20172020 / Taideyliopiston tehtävä Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Avoimen yliopiston foorumi 4.4.2003 2 1 JOHDANTO Opetusministeriö määritteli vuonna 1993 avoimen yliopiston koulutuksellista tasa-arvoa edistämään luoduksi opintojärjestelmäksi,

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015-2020

Tutkintovaatimukset 2015-2020 TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015 2020

Tutkintovaatimukset 2015 2020 Tutkintovaatimukset 2015 2020 Esittävien taiteiden taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelma (240 op) Tohtoriohjelman tarkoitus ja tavoitteet Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen (Tutke) tohtoriopinnot

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa SVY:n opettajien palvelukokonaisuutta varten syksyllä 2002 tehdyn tutkimus- ja selvitysprojektin tuloksia ITK 03 Areena 10.4.2003 klo 12.30 Anne Nevgi & Annukka

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot