Ympäristöraportti 2009 Rakentamispalvelu

Transkriptio

1 Ympäristöraportti 2009 Rakentamispalvelu

2 YMPÄRISTÖRAPORTTI 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ympäristöjohtaminen Ympäristönsuojelulliset tavoitteet Energiankulutus ja ilmastoasiat Jätehuolto ja jätteen synnyn vähentäminen Pilaantuneiden maiden käsittely Hankinnat ja kuljetukset sekä ympäristöriskit Ympäristöasioiden taloudellinen katsaus

3 1. Ympäristöjohtaminen Rakentamispalvelu aloitti toimintansa vuonna 2009, kun rakennusviraston tuotanto-organisaatiot HKR-ympäristötuotanto ja HKR-tekniikka erotettiin omaksi virastokseen yhdessä kiinteistöviraston geoteknisen tuotannon kanssa. Rakentamispalvelun osastot olivat vuonna 2009 ympäristötuotanto, talonrakennus ja logistiikka, pohjatutkimus sekä hallinto. Rakentamispalvelun päätehtävänä on tuottaa rakennusalan, ympäristönhoidon ja logistiikan palveluja ensisijaisesti Helsingin kaupungin tarpeisiin. Rakentamispalvelun päätuotteet ovat kaupunkitekniikan rakentaminen ja ylläpito, kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito, logistiset palvelut, pohjatutkimus sekä ympäristönhoidon palvelut. Rakentamispalvelu toteuttaa Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikkaa pyrkien toiminnassaan huomioimaan strategiset ympäristölinjaukset. Vuoden 2009 syksyllä sovittiin viraston yhteisen toimintajärjestelmän tekemisestä ja samalla päätettiin selvittää standardin ISO Ympäristöjärjestelmät vaatimukset. 2. Ympäristönsuojelulliset tavoitteet Uutena virastona ensimmäisen vuoden sitovaksi tavoitteeksi asetettiin toimintakate 2,708 miljoonaa euroa ja toiminnallisiksi tavoitteiksi strategisia tavoitteita liittyen prosesseihin ja rakenteisiin, talouteen, henkilöstöön ja asiakkaisiin. Ympäristötuotanto-osastolla tehtiin vuonna 2008 kaikissa tukikohdissa ja varastoalueilla ympäristökartoitus. Vuonna 2009 tulospalkkiotavoitteeksi asetettiin, että kartoituksessa havaitut puutteet ja tarvittavat korjaukset toteutetaan sekä tukikohdat ja varastoalueet ovat siistissä kunnossa. Tavoite saavutettiin melko hyvin (paras arvosana oli 5 ja toteutuma 4,44). 3. Energiankulutus ja ilmastoasiat Rakentamispalvelun energiakulutukseen on vaikutettu erityisesti toimitilasuunnittelun pohjalta. Toiminnan tilatarvesuunnittelussa on otettu huomioon olemassa olevien tilojen ikä, tarvittava tilatarve sekä eri toimintojen yhteistyö ja toisaalta logistiset yhteydet pyrkien optimoimaan tarpeet ja olemassa olevat tilat. Ajoneuvo- ja työkonehankinnoissa ja käytössä pyritään ottamaan ekologiset arvot huomioon. Rakentamispalvelulla on käytössään maakaasuautoja ja myös maakaasukäyttöisiä lakaisukoneita on kokeiltu. Tästä on kerrottu enemmän luvussa 6. Hankinnat ja kuljetukset sekä ympäristöriskit. 2

4 YTV:llä (vuonna 2010 HSY) on mittausasemia ilman kiinteiden pienhiukkasten määrän mittaukseen neljässä mittauspisteessä kantakaupungin alueella ja yhdessä mittauspisteessä esikaupunkialueella sekä satamassa. Ilmanlaatuindeksillä arvioidaan NO2-, PM10-, PM2.5, CO ja O3- pitoisuuksia. Raja-arvon ylittyessä YTV (HSY) ottaa yhteyttä Helsingin Ympäristökeskukseen, rakentamispalveluun sekä HKR:n katu- ja puistoosastoon. Rakentamispalvelun tehtävänä on saada ilmanlaatuindeksi sallittuihin rajoihin. Ilmoituksesta lähdetään levittämään kaduille 5-10 %:sta kalsiumkloridiliusta, joka sitoo katupölyjä. Mittarit ovat julkisesti nähtävillä HSY:n verkkosivuilla. Raja-arvotaso saa ylittyä vuoden aikana 35 kertaa. Vuonna 2009 raja-arvo ylittyi 30 kertaa (vuonna kertaa). Hiekoitushiekan poisto aloitetaan heti, kun se on säiden puolesta mahdollista. Vuonna 2009 hiekan poisto aloitettiin huhtikuun alkupäivinä ja se jatkui toukokuun puoliväliin asti. Välillä oli pakkasjakso, jolloin hiekkoja ei poistettu. 4. Jätehuolto ja jätteen synnyn vähentäminen Rakentamispalvelun kaikissa toimipisteissä lajitellaan jätteet sekajätteisiin ja energiajakeisiin. Biojätteet erotellaan niissä toimipisteissä, joissa se on mahdollista. Toimistopaperi lajitellaan omaksi lajikkeekseen. Luonnonhoitoyksikössä syntynyttä jätettä kierrätetään ja hävitetään mahdollisimman lähellä. Kaluston korjauksessa syntyvää metalliromua myydään usea tuhat kiloa vuodessa. Puutavara, joka sisältää nauloja, saranoita tai muuten pieniä määriä metallia kerätään vaihtolavalle ja toimitetaan Ekoparkkiin. Puhdas puutavara poltetaan omassa lämpökeskuksessa. Haltialan tilalla syntyvä lanta kompostoidaan, välivarastoidaan ja levitetään omille pelloille. Pienten eläinten raadot poltetaan ja suurten eläinten raadot toimitetaan Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan Viikin kampukselle, jossa niitä käytetään tutkimustarkoituksiin tai ne hävitetään. Talonrakennus- ja logistiikkaosaston korjaamotoiminnassa syntyviä jätteitä käsitellään seuraavasti: Akut Akuissa ympäristölle haitallista on sekä lyijyjäte että akkuhappo. Akkujäte kerätään vuodolta suojattuihin astioihin ja välivarastoidaan ongelmajätekonttiin. 3

5 Jarru-, kytkin- ja jäähdytysnesteet Toiseksi suurimman nestemäisten ongelmajätteiden ryhmän muodostavat jäähdytin-, jarru- ja kytkinnesteet. Kaikki edellä mainitut nesteet kerätään samaan keräilyastiaan. Jäteöljyt ja kiinteät öljyjätteet öljynsuodattimet, öljyiset rätit ja trasselit, öljynimeytysaineet, vahajätteet ja käytetyt iskunvaimentimet Loisteputket Loisteputket ja Hg-lamput tulee toimittaa ongelmajätekäsittelyyn sisältämänsä elohopean vuoksi. Maalit, liuottimet ja aerosolit Liuotinpitoiset rätit ja trasselit, puolityhjät maalipurkit yms. kiinteä maalijäte voidaan kerätä samaan astiaan. Aerosolipurkit kerätään omiin astioihin ja kierrätetään, koska ponne- tai tehoaineet ovat ympäristölle haitallisia Metallipitoiset jätteet Toiminnasta syntyvä metalliromu kerätään keskitetysti talteen ja toimitetaan jälleenkäsittelyyn. Muovijäte Toiminnassa syntyvä muovijäte, kuten muovipullot ja muoviset harjalamellit, kerätään keskitetysti ja toimitetaan jatkokäsittelyyn energiajätteeksi. Näin vähennetään kaatopaikkajätteen määrää ja jätteen sisältämä energia saadaan hyötykäyttöön. Pahvi-, kartonki- ja paperijäte Pakkausmateriaalien järkevään ja säästeliääseen käyttöön ja jätteen synnyn minimointiin panostetaan. Pahvi-, kartonki ja paperijäte lajitellaan ja kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti. Paristot Osa käytetyistä paristoista sisältää raskasmetalleja. Kaikki ladattavat akut ohjataan ongelmajätekeräilyyn. Rengasjäte Auto- ja konepalvelun viranomaispalveluihin kuuluu luonnosta löytyneiden jäterenkaiden vastaanottaminen ja asianmukainen kierrätys. Sekajäte Jatkuvan kehityksen periaatteen mukaisesti sekajätteen määrää pyritään vähentämään vuosittain. Talonrakennus- ja logistiikkaosaston materiaalipalveluissa toimii kierrätyskeskus. Kierrätyskeskuksen tarkoituksena on osaltaan pienentää 4

6 kaatopaikkojen kuormitusta ja sitä kautta vähentää jätekuljetusten määrää. Se vastaanottaa ylimääräiset, uudet ja käytetyt käyttökelpoiset rakennusmateriaalit. Myös käytöstä poistetut työkoneet ja niiden ylimääräiset lisälaitteet voi luovuttaa kierrätyskeskukseen. Kaupungin virastot ja laitokset toimittavat kierrätyskeskukseen myös tarpeettomaksi käyneitä tavaroita, kuten käytöstä poistettuja ajoneuvoja, pienkoneita ja työkaluja. Kierrätyskeskus kerää ja kierrättää: kiinnitystarvikkeita kuivasekoitteita lukkoja ja saranoita LVIS-tarvikkeita kylttejä ja kilpiä saniteettituotteita wc-lavuaareja ja -hanoja lattia- ja seinälaattoja ajoneuvoja, työkoneita ja niiden lisälaitteita työkaluja, kuivauskaappeja ja muita laitteita Siisti Stadi -projekti toimi vuonna 2009 osana talonrakennus ja logistiikka -osastoa. Vuotuisessa laskennassa oli kaupunkikuvassa näkyvien töhryjen määrä 6635 kpl, kun se vuotta aiemmin oli 3746 kpl. Luvattomien kaatopaikkojen puhdistaminen pysyi edellisten vuosien tasolla. 5. Pilaantuneiden maiden käsittely Pilaantuneita maa-aineksia kunnostettiin yhteensä tonnia pääasiassa HKR:n tilauksesta. Muita tilaajia olivat kiinteistövirasto ja liikuntavirasto. Rakentamispalvelu oli pääasiallinen urakoitsija, mutta myös HKR:n yksityisiltä urakoitsijoilta tilaamien urakoiden massamäärät ovat edellä mainitussa luvussa mukana. Urakkakohteita oli yhteensä 22 kappaletta. Lumenvastaanottoaltailta ei tullut pilaantuneita massoja vuoden 2009 aikana. Myöskään merenpohjan märkiä sedimenttejä ei kuljetettu eikä loppusijoitettu rakentamispalvelun kautta. Välivarastointikentiltä vietiin massoja enemmän pois kuin mitä sinne tuotiin. Kyläsaaren välivarastointikentällä oli massoja vuoden 2009 lopussa 60 tonnia, kun vuoden alussa oli ollut tonnia. Vuosaaren välivarastointikenttä tyhjennettiin vuoden loppuun mennessä, kun vuoden alussa oli ollut tonnia. Kyläsaarenkadun kuivatusaltaita ei käytetty vuoden 2009 aikana. 5

7 Pilaantuneiden maiden yksikkö teki vuoden aikana HKR:n tilauksesta vesienseurantaa. Kohteita olivat Vuosaaren vesistöseuranta ja Arabianrannan orsivesitarkkailu. HKR:n tilaamana toteutettiin myös tutkimus- ja suunnitteluhankkeita 15 kohteeseen. Investointi kustannukset Kunnostushankkeet Merenpohjan märät sedimentit 0 Muut hankkeet YHTEENSÄ Muut hankkeet Tutkimus- ja suunnitteluhankkeet Vesistöseurannat Maisemointityöt 0 YHTEENSÄ Kenttien talous * Viikin kompostointi- ja välivarastokenttä 321 * Kyläsaaren välivarastokenttä * Vuosaaren välivarastokenttä * Vuosaaren loppusijoituskenttä * Kyläsaarenkatu 8 altaat YHTEENSÄ Kuva 1 Pilaantuneet maat ja ympäristöhankkeet Hankinnat ja kuljetukset sekä ympäristöriskit Rakentamispalvelun talonrakennus ja logistiikka vastasi kaupungin ajoneuvojen ja työkoneiden hankinnoista. Moottorien pakokaasupäästöt ovat vuosia olleet yhtenä vertailuperusteena. Kuljetuspalvelujen sopimuksen perusteena ympäristötekijät on otettu huomioon tarjotun ajoneuvokaluston Euro -pakokaasupäästöjen pisteytyksenä. Vuonna 2008 hankittiin kaksi kappaletta Mercedes Benz Econic kaasuautoja, joista toinen on talonrakennus ja logistiikan kuljetuspalveluiden käytössä ja toinen oli ympäristötuotannon käytössä. Autoista saadut kokemukset ovat tähän mennessä olleet pääosin positiivisia. Kyseinen kokeilu päättyi ja VTT julkaisee loppuraportin huhtikuun 2010 aikana. Edellä mainittujen kaasuautojen lisäksi rakentamispalvelussa on kokeilumielessä käytössä yksi avolavapakettiauto VW Transporter ja kolme henkilöautoa (Fiat Punto ja Nissan Note 2 kpl), Fiatista on runsaasti kokemuksia ja tekninen luotettavuus on yllättänyt, Nissaneista saamme enemmän käyttökokemuksia tulevaisuudessa. Myös maakaasukäyttöisiä lakaisukoneita on kokeiltu ja alustavasti nekin toimivat erinomaisesti, vain suhteettoman suuri hintaero dieselkäyttöisiin koneisiin vaikeuttaa niiden käyttöönottoa. 6

8 7. Ympäristöasioiden taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus on liitteessä RAKPA Ympäristöraportti 09_liite2.xls. 7