HELSINGIN KIERRÄTYSMAAT CircVol, Oulu Kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen

Transkriptio

1 HELSINGIN KIERRÄTYSMAAT CircVol, Oulu Kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen

2 MASSATALOUS 1973 JA 2011 ja 38 v. myöhemmin 2011 Näin

3 HELSINGIN KAIVUMAIDEN KEHITTÄMISOHJELMA Kaupungin rakennushankkeiden välinen massojen koordinointi Maa-ainesten välivarastointi ja jalostus Hyötykäyttökohteiden suunnittelu ja toteutus

4 RESURSSIVIISAITA RATKAISUJA ALUERAKENTAMISHANKKEISSA - KUNINKAANTAMMI Kuninkaantammeen rakennetaan ekologisesti kestävää asuinympäristöä noin asukkaalle. Altaan kunnostus puistoksi: CO 2 -päästöt - 90 % Maavalli alueen kaivumaista: CO 2 -päästöt - 88 % Tunnelilouheen paikallinen hyötykäyttö: CO 2 -päästöt - 64 % Kiviaineshuollon päästövähennyspotentiaalia aluekehityshankkeissa on tutkittu KIPA-tutkimushankkeessa (Aalto yliopisto 2016).

5 RESURSSIVIISAITA RATKAISUJA PUISTO- JA KATURAKENTAMISESSA Kap Hornin kadun rakentamisen CO 2 -päästöt: - 70 % Kap Hornin katu, Jätkäsaari Ida Aalbergin puiston rakentamisen CO 2 -päästöt: - 60 % Ida Aalbergin puisto, Haaga (Ramboll) Ida Aalbergin puisto, Haaga

6 KIVIKON ERITASOLIITTYMÄN KATUHANKE Kivikon katuhankkeen toteutuneet CO 2 - päästöt olivat noin 50 % pienemmät kuin suunnitelmien mukaan lasketut päästöt. Resurssitehokkailla ratkaisuilla säästettiin 25 % kustannuksista. Keskeisinä tekijöinä: massojen hyötykäyttö kohteessa tai sen läheisyydessä kivimurskeen korvaaminen betonimurskeella louheen murskaus työmaalla stabiloinnin sideaineen optimointi.

7 HANKEKOHTAINEN MASSOJEN HALLINNAN S10 -LOMAKE TAULUKON TIETOKANTAISTAMINEN KÄYNNISSÄ HSY SEUTUMAISA; PKseudun massadata samaan tietokantaan LUPA.FI HELSINGILLÄ OMA MASSAPALIKKA Suunnittelun lähtökohdat: - Hankkeessa kaivettavat ja tarvittavat massat - Erilaisten leikkausmassojen käyttökelpoisuus suunnitelmien mukaan tehtäviin rakenteisiin à Hankekohtainen maa-ainessuunnitelma

8 OHJEISTUSTA

9 KIERRÄTYSMAIDEN KÄYTTÖ KASVUALUSTOISSA OHJEITA SUUNNITTELIJOILLE Ohje perustuu toteutuneista kohteista saatuihin kokemuksiin, sisältäen mm. Pintamaiden tutkimusohje Muodostuvien ja käytettävien määrien arviointi hankkeissa tavoitteena massatasapaino Kierrätettyjen pintamaiden käyttöehdotuksia Työselostustekstejä. 9

10 UUMA-KOHTEITA

11 Kruunuvuorenranta Kalasatama UUTTA KANTAKAUPUNKIA Kantakaupunki laajentunut 2010luvulla noin 20 ha meritäyttöjen ansiosta. Hernesaari Jätkäsaari Louhetta Länsi-Metrosta yhteensä noin 3 Mm3 (30 eduskuntataloa)

12 RUOPPAUSSEDIMENTEISTÄ MELUVALLI - SEPÄNMÄKI

13 PILAANTUNEET MAAT PUISTORAKENTEISIIN Hyväntoivonpuistossa hyödynnetään Länsisataman projektialueella muodostuvia pilaantuneita ja pilaantumattomia kaivumaita yhteensä m3. Pilaantuneille maille ( m3) on rakennettu erilliset hyötykäyttökapselit. HYÖTYKÄYTÖLLÄ SAAVUTETUT SÄÄSTÖT 8.3M polttoainetta l CO2 päästöjä 410 tco2 HTP2 HTP1

14 MYLLYPURON ALAKIVEN PUISTO Entisestä kaatopaikka-alueesta on luotu resurssiviisaan rakentamisen, tilallisen muotoilun ja monimuotoisen kasvillisuuden keinoin laaja, alueellisesti merkittävä virkistysalue, identiteettitekijä sekä maamerkki ja näköalapaikka. Maa-aineisten hyötykäytöllä saavutettiin 3.8 M n, polttoainelitran ja CO 2 -tonnin säästöt verrattuna siihen, että kaivumaat olisi ajettu vastaanottopaikoille ja pintamaat olisi ostettu.

15 VUOSAAREN HUIPPU Kaatopaikka ja ylijäämämaiden läjitysalue, yli 50 ha Maisemoinnissa sovellettu maamassojen uusiokäyttöä vuodesta

16 IDA AALBERGIN PUISTO Puiston kokonaispinta-ala 12,2 ha; peruskorjaus 5,4 ha alueelle. Ampumaradan pilaantuneiden maiden poisto. Maastonmuotoilut täyttömailla, m3. Pintamaita eri infrakohteista.

17 PROSESSI JATKUU KAIVUMAIDEN, KIVIAINEKSEN JA PURKUMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN PERIAATTEET MAARAKENTAMISESSA JA TOIMENPIDEOHJELMA