Staran ympäristöraportti 2010 Liite 1_

Transkriptio

1 Staran ympäristöraportti 2010 Liite 1_

2 1. Ympäristöjohtaminen Starassa ympäristöasioiden keskitetty hallinta on vastuutettu hallintoon (yksikön johtaja Kirsi Remekselle) ja edelleen kehityspäällikölle (Riikka Jääskeläinen). Jokaisella osastolla on ympäristöyhdyshenkilöitä sekä ekotukihenkilöitä. Kehityspäällikkö kokoaa ympäristöraportin ja muut ympäristöasioihin liittyvät selvitykset, joita Staralle osoitetaan. Kehityspäällikkö myös edustaa Staraa mm. ilmastonmuutosten sopeutumisen strategiaan liittyvissä työpajoissa. Ympäristönhoidon yksikön johtaja Jouko Laakso edustaa Staraa Itämerihaasteen työryhmässä. Stara noudattaa Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja -strategiaa sekä kaupungin ympäristökriteereitä hankinnoissa. Ympäristöohjelma tullaan tekemään vuonna Tavoitteena on, että ympäristöohjelma laajennetaan jatkossa ympäristöjärjestelmäksi ja liitetään osaksi Staran toimintajärjestelmää. Staralla on sitovana tavoitteena kokonaisenergian (sähkö, kaukolämpö, polttoaineet) kulutuksen väheneminen 2 prosenttia vuodelle Tätä tavoitetta on kiristetty edelleen tulospalkkiotavoitteissa siten, että optimitavoitteena säästö on 2,5 prosenttia. Ympäristönhoito-osastolla on seuraavia kehittämiskohteita vuodelle 2011: luonnonmukaisten alueiden hoidon tuotteistus (yhdessä tilaajan kanssa) metsien integroidun hakkuun käyttöön ottoa jatketaan (tilaaja mukana) niittyjen hoidon työohjeet (Helsingin rakennusviraston katu- ja puisto-osaston hanke, jossa Staran ympäristönhoidon osasto on mukana) luonnonhoidon tuhoihin varautuminen (Katu- ja puisto-osasto on vetovastuussa) Aloitepalkkioilla, ekotukitoiminnalla ja sen kehittämisellä, ympäristöohjelman tekemisellä ja ympäristökriteerien huomioon ottamisella hankinnoissa kannustetaan ja tuetaan henkilöstöä toimimaan ympäristön kannalta vastuullisesti ja toteuttamaan kestävän kehityksen periaatteita. PIMA-yksikössä, jossa käsitellään pilaantuneita maita, koulutetaan henkilökuntaa osallistumalla muun muassa erilaisiin ympäristöasioihin liittyviin seminaareihin. Varsinaista koulutusta ympäristö- ja erityisesti pilaantuneisiin maihin liittyen järjestetään Suomessa melko vähän. PIMA-yksikkö on osallistunut yliopiston ohjaamaan ympäristöaiheiseen tutkimushankkeeseen. Staralla on otettu käyttöön kaupunginhallituksen päätös vähäpäästöisten henkilöautojen suosimisesta: henkilöautojen päästöraja on100 g hiilidioksidia kilometrillä, tavarankuljetukseen käytettävistä henkilöautoista 150 g. Päätös astui voimaan vuonna 2010, jolloin tehtiin henkilöautoista ja tavarankuljetukseen käytettävistä henkilöautoista kilpailutus. Edellisen ohjeistuksen mukaisesti kolmivuotisissa autojen ja koneiden hankintasopimuksissa ovat voimassa päästönormien perusteella laaditut käyttöönottovuosirajoitukset. Päästörajoitukset koskettavat myös alihankkijoiden kalustoa.

3 Ympäristön huomioonottamista edellytetään alihankkijoiden toiminnassa. Jätteiden osalta alihankintasopimukset sisältävät jätteiden lajitteluvelvoitteen. Paperinkulutuksen vähentämistä tukee muun muassa sähköisten viestinnän välineiden käyttäminen sidosryhmäviestinnässä, kuten Stadin mestoilla -uutiskirje, ja myös Staran imagotutkimus toteutettiin sähköisesti. Helsingin Aurinkolahdessa sijaitseva Uutelan kanava ympäristöineen on valittu Vuoden 2010 Ympäristörakenteeksi. Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliitto ry:n järjestämän kilpailun tulokset julkistettiin 21. lokakuuta Helsingissä. Kanavan ympäristöineen on rakennuttanut Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja sen ovat toteuttaneet Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara, Niska & Nyyssönen Oy ja Skanska Infra Oy. 2. Omaan ydintoimintaan liittyvät merkittävät ympäristönsuojelun tavoitteet Talousarviossa 2011 oli Staralle asetettu seuraavat sitovat tavoitteet: 1. Viraston toimintakate vuonna 2010 on > euroa. 2. Yleisillä alueilla suoritettavien kaivutöiden toteuttaminen lupaehdoissa edellytettyjen tavoiteaikojen puitteissa. Ensimmäinen tavoite onnistui 100 prosenttisesti. Toinen sitova tavoite tavoiteaikojen toteutumisesta perustuu siihen, että Helsingissä on jatkuvasti käynnissä lukuisia yleisillä alueilla tehtäviä kaivuutöitä. Työmaat vaikeuttavat liikenteen kulkua sekä aiheuttavat melu-, pöly- ja esteettistä haittaa kaupungin asukkaille ja yrityksille sekä turismille. Tavoitetta lähdettiin toteuttamaan seuraamalla projektikokouksissa työmaiden pysymistä aikatauluissa sekä varmistamalla, että jatkossa aikataulujen toteutuminen ja lyhentäminen mahdollistuisi. Tätä varten perustettiin kehitysprojekti, jossa selvitettiin Staran yleisillä alueilla tekemien kaivuutöiden tilannekuva ja kartoitettiin Staran kannalta nykyisiin kaivuutöihin liittyviä sellaisia epäkohtia, jotka osaltaan vaikeuttavat kaivuutöiden yhteensovittamista eri toimijoiden ja tilaajien välillä sekä jotka pidentävät kaivuuaikoja. Samalla projektissa esitettiin parannusehdotuksia jatkotyöskentelyn pohjaksi. Tavoiteajat toteutuivat 98,6 prosenttisesti. Myöhästymiset johtuivat pääosin teknisistä syistä tai valmistumisen kirjausvirheistä. 3. Energiankulutukseen ja ilmastoasioihin liittyvät tavoitteet Staralla ei ollut vuonna 2010 energiansäästösuunnitelmaa. Suunnitelma tehdään vuonna Staran kiinteistöjen energiaseurantaa kehitetään vuonna Välivaiheessa energiankulutuksista tullaan saamaan vuosittaiset kokonaiskulutukset ja osasta kiinteistöjä kuukausitasoinen seuranta. Seurantaa kehitetään siten, että vuoden 2012 alusta seurannasta tulee kuukausitasoinen. Polttoaineiden kulutukset ovat olleet taulukon 1 mukaiset.

4 Taulukko 1. Polttoaineen kulutus vuosina 2009 ja Stara on osallistunut kaupunkiyhteisiin ja seudullisiin kehitysryhmiin aktiivisesti. Näitä ryhmiä ovat ilmastonmuutoksen sopeutumisen strategian työpajat, ilmastopolitiikan työpaja ja ilmansuojelun toimenpideryhmä. Itämerihaasteessa Stara on toteuttanut yhteistyössä Rakennusviraston kanssa useita toimenpiteitä. Maatalous 2009 [litraa] 2010 [litraa] Bensiini Diesel Polttoöljy o suorakylvö, toteuma 120 ha (HKR/ Stara). o talviaikainen kasvipeitteisyys 50 prosenttia peltoalasta talvella (HKR/Stara). o peltoja on lannoitettu maltillisesti, kasvilajien tarpeet ja maaperän viljavuusanalyysit huomioon ottaen (HKR/ Stara). o ei fosforilannoitusta teollisilla fosforilannoitteilla (HKR/Stara). o ravinnetason seuranta (HKR/Stara). o kaupungin pelloista luomuna edelleen n. 24 ha (HKR/Stara). o suojakaistoja on lisätty Longinojan varteen (HKR/Stara). Tuomarinkartanon ja Haltialan tilan kiinteistöjen jätevesijärjestelmät on uusittu. Helsingin kaupungin maatilojen ja Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilan kesken on jatkettu yhteistyötä (HKR/Stara/Ymk). Otettiin käyttöön 2 kpl F-luokan 18m:n itsenäisesti öljyä kerääviä aluksia joiden yhteishankintahinta oli n. 2,4 milj.. Toinen (Haavi III) annettiin käyttö- ja hallintasopimuksella Staran operoitavaksi. Alusten käyttöönotosta järjestettiin tiedotus- ja esittelytilaisuus (Pel). 4. Jätehuolto ja jätteen synnyn ehkäisy Starassa kannustetaan sekä toimistoissa että työpisteissä jätteiden lajitteluun. Eri palvelutoiminnoissa on palvelun luonteesta riippuen mahdollisimman pitkälle viety lajittelumahdollisuus. Ongelmajätteet kerätään kaikissa tuotantoyksiköissä erilleen muusta jätteestä. Tyypillisimmät ongelmajätejakeet ovat jäteöljyt, akut ja loisteputket. Isommissa tukikohdissa on ongelmajätekontteja, jonne tuodaan myös pienemmistä tukikohdista jätettä. Joskus viedään pieniä määriä suoraan kivikon vastaanottopaikalle. Ekokem Oy käy säännöllisesti tyhjentämässä kontit. Ongelmajätekurssi järjestettiin kesällä Muita jätteitä pyritään vähentämään jatkuvasti lisäämällä lajittelua ja tietoa. Tällä hetkellä päivitetään jätelavojen opaskylttejä. Samalla päivitetään lajitteluohjeita. Yksiköt ovat kouluttaneet ekotukihenkilöitä, jotka tarvittaessa opastavat lajittelussa ja

5 tietävät mistä tarvittaessa voi kysyä apua. Myös kesä- ja kausityöntekijöitä perehdytetään jätteiden lajitteluun. Töölön hoitopiirille hankittiin yhdessä puutarhan kanssa biojäteastia. Syksyillä puiden ja pensaiden lehtiä pyritään jättämään mahdollisimman paljon niiden syntypaikalle. Lehdet ajetaan silppuavalla ruohonleikkurilla pieneksi, jolloin ne eivät lennä tuulen mukana. Lehtimassa lisää nurmikoille ja kasvualustaan humusta ja mahdollisesti ravinteita. Staran korjaamolla muodostuu useita eri jätejakeita: Akut; akuissa ympäristölle haitallista on sekä lyijyjäte että akkuhappo. Akkujäte kerätään vuodolta suojattuihin astioihin ja välivarastoidaan ongelmajätekonttiin. Jarru-, kytkin- ja jäähdytysnesteet; Toiseksi suurimman nestemäisten ongelmajätteiden ryhmän muodostavat jäähdytin-, jarru- ja kytkinnesteet. Kaikki edellä mainitut nesteet kerätään samaan keräilyastiaan. Jäteöljyt ja kiinteät öljyjätteet; öljynsuodattimet, öljyiset rätit ja trasselit, öljynimeytysaineet, vahajätteet ja käytetyt iskunvaimentimet. Loisteputket; loisteputket ja Hg-lamput tulee toimittaa ongelmajätekäsittelyyn sisältämänsä elohopean vuoksi. Maalit, liuottimet ja aerosolit; liuotinpitoiset rätit ja trasselit, puolityhjät maalipurkit yms. kiinteä maalijäte voidaan kerätä samaan astiaan ja aerosolipurkit kerätään omiin astioihin ja kierrätetään, koska ponne- tai tehoaineet ovat ympäristölle haitallisia. Metallipitoiset jätteet; metalliromu kerätään keskitetysti talteen ja toimitetaan jälleenkäsittelyyn. Muovijäte; muovijäte, kuten muovipullot ja muoviset harjalamellit kerätään keskitetysti ja toimitetaan jatkokäsittelyyn energiajätteeksi. Pahvi-, kartonki ja paperijäte; lajitellaan ja kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti. Paristot; osa käytetyistä paristoista sisältää raskasmetalleja. Kaikki ladattavat akut ohjataan ongelmajätekeräykseen. Rengasjäte; auto- ja konepalvelun viranomaispalveluihin kuuluu luonnosta löytyneiden jäterenkaiden vastaanottaminen ja asianmukainen kierrätys. Sekajäte; määrää pyritään vähentämään vuosittain. Toimistoissa lajiteltavia jätejakeita ovat sekajäte, paperi, tuhottava paperi, biojäte, pahvi ja paristot. Yhdessä tukikohdassa kerätään lisäksi ruokajätteisiin liittyvää biojätettä. Staran jätemäärien muutos vuodesta 2009 vuoteen 2010 näkyy viitteellisesti kuvan 1. taulukosta eurojen kautta. Kustannuksissa ei ole korjattu mahdollisia yksikköhintojen muutoksia. Kokonaisuudessaan jätekustannukset ovat alentuneet merkittävästi. Eri jakeiden osalta muutos on ollut jakeesta riippuen ylös- tai alaspäin. Jätteen määrään ja jakautumiseen eri jakeiden välillä vaikuttaa aktiivisen toiminnan lisäksi millainen tilauskanta eri palvelutoiminnoissa vuosittain on.

6 Taulukko 2. Ympäristömenot vuosina 2010 ja Ympäristömenot Kierrätyskeskuksensa toiminnalla Stara on pyrkinyt vähentämään kaatopaikkakuormitusta ja samalla vähentämään jätekuljetusten määrää. Kierrätyskeskus on vastaanottanut ylimääräiset, uudet ja käytetyt käyttökelpoiset rakennusmateriaalit. Myös käytöstä poistetuista työkoneista ja niiden ylimääräisistä lisälaitteista on voinut päästä vaivatta eroon luovuttamalla ne kierrätyskeskukseen. Kaupungin virastot ja laitokset ovat toimittaneet myös tarpeettomaksi käyneitä tavaroita, kuten käytöstä poistettuja ajoneuvoja, pienkoneita ja työkaluja kierrätyskeskukseen. 5. Hankinnat ja kuljetukset Staran eri hankinnoissa otetaan Helsingin kaupungin ympäristökriteerit huomioon. Staralla pyritään valitsemaan ympäristöystävällisempi vaihtoehto aina, kun se on mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Autojen hankinnassa noudatetaan kaupunginhallituksen päätöstä vähäpäästöisten henkilöautojen suosimisesta: Bensiini- ja dieselautoilla (ml. hybridit) tulee olla hiilidioksidipäästöt ovat alle 100 g/km säännellyt päästöt ovat Euro 5- tasoa (euroa) (euroa) Ongelmajäte Sekajäte Rakennusjäte Paperit ja kertakäytt Jätevesimaksut M Betoni- ja tiilijäte Puujäte (puhdas) Energiajäte Biojäte Puutarhajäte Pahvijäte Paperijäte Yhteensä Tavarankuljetukseen käytettävissä henkilöautoissa raja on 150g CO 2 /km. Kolmivuotisissa hankintasopimuksissa noudatetaan päästönormien perusteella laadittuja käyttöönottovuosirajoituksia. Edellisessä kilpailutuksessa 2010 eivät uudistetut kriteerit olleet vielä voimassa. Staralla on vielä käytössään maakaasuautoja, joista kolme on henkilöautoa ja yksi pakettiauto. Maakaasulla käyvien kuorma-autojen kokeilu on päättynyt. Kokeilua ei

7 jatketa, koska ei löydy sopivia ajoneuvoja talvikunnossapitoon eli ne eivät sovellu Staran käyttöön. 6. Ympäristöriskit Stara toimii tuottajana kaupunkiympäristömme jokaisella osa-alueella ja siten riskit ja niiden ennakoiminen on erittäin moninaista. Jokaisella osastolla kuuluu toimintasuunnitelmaan riskien arvioiminen ja niihin varautumisessa otetaan huomioon myös lait ja asetukset. Polttoainejakelun polttoainesäiliöt tarkastetaan vuosittain ja niistä tehdään ympäristöseurantaraportit. Säiliöt ovat kaksoisvaipallisia ja täyttävät nykyvaatimusten mukaiset määräykset. Kaupunkitekniikan kaikissa työkoneissa on hydrauliikkaöljyä. Ympäristöriskinä on letkujen poikkeaminen ja öljyn leviäminen kadulle. Riski voi toteutua esimerkiksi aurauskaluston kolahtaessa reunaesteeseen. Vahingon sattuessa öljyiselle alueelle levitetään heti sahanpurua ja katu pestään heti mahdollisimman nopeasti. Riski pyritään välttämään korostamalla huolellista ajoa. Pilaantuneita maita käsittelevällä PIMA- yksiköllä merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät välivarastokentillä varastoitaviin pilaantuneisiin maihin. Ympäristökuormitukset kohdistuvat mahdollisessa onnettomuus- tai vahinkotilanteessa viemäriverkostoon ja vesistöihin. Kenttien toiminta on luvanvaraista, johon luvat myöntää ympäristöviranomainen. Viranomainen on lupaehdoissa määritellyt miten kentällä toimitaan. Lupaehdoissa on esimerkiksi edellytetty, että kentille pitää laatia ympäristöriskien hallintasuunnitelmat. Metsän ja maatalouden koneissa on öljyn imeytykseen tarvittavat matot, siten koneiden ja laitteiden (öljyt/polttoaineet) vauriotilanteissa ympäristövaikutukset jäävät paikallisiksi ja rajatuiksi, koska valumaan päässeiden nesteiden ja öljyjen määrät ovat pieniä. Teollisten lannoitteiden ja karjanlannan ravinnevalumat ovat hallittavissa ja niihin on panostettu ja panostetaan jatkuvasti (liittyy myös Itämerihaasteen toimenpiteisiin). Mikäli rakeista lannoitetta tippuu väärään paikkaan, niin se lapioidaan pois. Lannoitetta ei ole suoraan veteen päässyt. Kuten koneiden öljyvahingoissa, myös kasvinsuojeluaineita käytettäessä, jäävät vahingot paikallisiksi ja rajatuiksi. Nykyisten kasvinsuojeluaineiden hajoamisaika on erittäin nopea ja sitä kautta riskit pienemmät. Puutarhalla on esimerkiksi kasteluveden kierrätys ja sitä kautta on saatu pienennettyä lannoitteiden valumisia. Ajettaessa koneilla metsässä puusto- ja maastovaurioita pyritään välttämään muun muassa liikkumalla pehmeillä mailla jäätyneen maan aikaan. Metsätyömailla pyöräpainuman alle jää varsin pieni osuus koko pinta-alasta. Meri- ja saaristoalueet yksiköllä oli vuonna 2010 kolme alusta, joita käytettiin muun muassa kaupungin omistamien saarten puhtaanapitopalveluihin sekä mereen joutuneiden jätteiden siivoamiseen. Veneistä ja veneilystä ei aiheudu normaaliveneilyä suurempia riskejä. Nämä veneet on varustettu niin, että tarvittaessa niistä käsin

8 voidaan puhdistaa itse esimerkiksi veneen vaurioitumisesta veteen joutunut epäpuhdas aine. Koko Staraa koskien mahdollinen ympäristöriski on tukikohtien palaminen sekä savukaasujen muodostuminen lähellä asutusta. Tätä riskiä vältetään kiinteistöjä ja sen tekniikkaa huoltamalla sekä ohjeistamalla henkilöstöä työturvallisuuteen ja välttämään kynttilöitä ynnä muuta palolle altistavaa toimintaa.