MARJANIEMEN MELOJAT RY HALLITUKSEN ESITYS VUODEN 2005 TOIMINTAKERTOMUKSEKSI

Transkriptio

1 MARJANIEMEN MELOJAT RY HALLITUKSEN ESITYS VUODEN 2005 TOIMINTAKERTOMUKSEKSI SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. JÄSENISTÖ 3. HALLINTO 4. TALOUS 5. VAJATOIMIKUNTA 6. KOULUTUS 7. KOTIMAINEN YHTEISTOIMINTA 8. KANSAINVÄLINEN YHTEISTOIMINTA 9. PALKITSEMINEN 10. TIEDOTUS 11. NUORISOJAOSTO 12. KUNTOJAOSTO 13. RETKIJAOSTO 14. KILPAJAOSTO 15. KOSKIJAOSTO 16. HUVITOIMIKUNTA Liitteenä kalustoluettelo 1. YLEISTÄ Marjaniemen Melojien perustamisesta tuli heinäkuussa 2005 kuluneeksi 70 vuotta. Tapahtuma sävytti monin tavoin seuran toimintaa. Juhlavuoteen liittyen julkaistiin Marjaniemen Vesiltä tiedotteen erikoisnumero Marjaniemen Melojat , 70 vuotisjuhlajulkaisu, teetettiin seuran logolla varustetut juhla-asut, järjestettiin juhlaretki Saimaan vesistöalueelle ja 70- vuotisjuhlat vajarannassa. Seuran 70-vuotisjuhlat järjestettiin Marjaniemen vajarannassa hyödyntäen myös Purjehtijoiden käyttöömme luovuttamia tiloja. Puolitoistasataista juhlaväkeä suosi kaunis sää. Lukuisten paikallisten yhdistysten, melontaseurojen, yhteistyöjärjestöjen ja vanhimpien kunniajäsenten esittämiä onnittelujen vastaanottoa saattoivat kaikki seurata. Juhlan kohokohtiin kuului MaMen iloisen sekakuoron kantaesityksenä kuultu Jukka Vaijärven sanoittama 70-vuotisjuhlalaulu. Puheenjohtaja esitti katsauksen seuran 70-vuotiseen historiaan. Perinteiseen tapaan juhlassa muistettiin seuran aktiiveja ansiomerkein. Juhlapöydän antimien ja vilkkaan seurustelun lomassa juhlaväki saattoi katsella filmiarkistoomme tallennettua seuran historiaa, tutustua vuosien varrella teetettyjen seuraasusteiden näyttelyyn sekä osallistua koskimelojien järjestämään pelastusliinan heittokilpaan. Vaikka juhlavuoden tapahtumat vaativatkin paljon huomiota, jatkui seuran toiminta muilta osin vilkkaana. Koskimelojien perinteinen icebreak FREEstyle-tapahtuma Vanhankaupunginkoskella 17.4 avasi melontakauden ja keräsi taaskin suuren joukon keväisiä ulkoilijoita ihmettelemään koskimelojien taidokkaita esityksiä. Mamelaiset osallistuivat Erkki Hakamäen johdolla 14 hengen joukkueella Suomi Meloo -kanoottiviestiin, joka melottiin tällä kertaa merellisessä ympäristössä Lohjalta Tammisaaren kautta Raumalle.

2 Kotoinen päätapahtumamme, Pääkaupunkimelonta, ajoitettiin 70-vuotisjuhlien kanssa samaan viikonloppuun. Osallistujamäärä, 105 melojaa ja 27 talkoolaista järjestelytehtävissä, oli tavanomainen. Pääjärjestäjän roolissa oli tuttuun tapaan Mauri Harjapää. Pääkaupunkimelonnan arvostusta pitkän perinteen omaavana kansallisena melontatapahtumana osoittaa sille Suomi Meloo ry:n myöntämä Vuoden 2005 Melontaretki tunnustus. Kausi 2005 oli tuloksellinen myös melontakilometreissä mitaten. Kauden hikikilpailun tuloksena kirjattiin senioreille km ja junioreille 1778 km. Koskimelojat puolestaan ylsivät ennätykselliseen lukemaan km periaatteella tunti koskessa vastaa kuutta kilometriä matkassa. Yhteensä kirjattiin seuran kokonaiskilometrikertymäksi km, mikä ylittää viime vuoden ennätyksellisen tuloksen lähes km:llä. Hikikilpailussa Jyri Aulio voitti täpärästi Veikko Töyrylän. Kansallisessa tonnaritilastossa MaMe (31 tonnaria) sijoittui toiseksi Merimelojien (39 tonnaria) jälkeen. 2. JÄSENISTÖ Vuoden 2005 lopussa MaMen jäsenmäärä oli 828, mikä merkitsee 63 hengen lisäystä edelliseen vuoteen nähden. Yhteisöjäseniä oli 26 Jäsenistön ikä- ja sukupuolijakautuma oli seuraava: Seniorit (19 vuotta täyttäneet) Juniorit (alle 19 vuotiaat) naisia 362 tyttöjä 6 miehiä 450 poikia HALLINTO Seuran syyskokouksessa Marjaniemen Purjehtijoiden kerhotiloissa seuran puheenjohtajaksi toimintakaudelle 2005 valittiin Kari Eskola. Erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle hallituksen jäseniksi valittiin kaksivuotiskaudelle Göran Forss, Hannu Helminen, Antti Paavilainen ja Kari Pöyhönen. Toista toimintavuottaan hallituksessa jatkoivat Pekka Hurme, Outi Kallioniemi, Esko Mustonen ja Satu Ojanperä. Hallitus valitsi seuran varapuheenjohtajaksi Göran Forssin. Seuran muut toimihenkilöt olivat: Leena Arkonkoski sihteeri Jaana Kivistö sihteeri alkaen Outi Kallioniemi jäsensihteeri Tiina Sulin jäsensihteeri alkaen Helena Kuusela taloudenhoitaja Jorma Wallendahr vajamestari Kai Lindqvist koulutusvastaava

3 Veikko Ailio Auli Nuojua Maila Häkkinen Olavi Ojanperä tilintarkastaja tilintarkastaja varatilintarkastaja varatilintarkastaja Jaostojen vetäjinä toimivat: Lasse Tähtinen Jorma Hämäläinen Jyri Aulio Risto Heinonen Irina Kuha Jukka Ollikainen Merike Eklund Timo Hietanen tiedotus retkijaosto kilpajaosto kuntojaosto nuorisojaosto koskijaosto huvitoimikunta/buffa huvitoimikunta/ohjelma Seuran kevätkokous pidettiin Marjaniemen Purjehtijoiden kerhorakennuksessa. Siihen osallistui 29 jäsentä. Syyskokous pidettiin myös Marjaniemen Purjehtijoiden tiloissa ja siihen osallistui 82 jäsentä. Seuran hallitus piti vuoden 2005 aikana 9 kokousta, joissa pöytäkirjoihin kirjattiin yhteensä 127 pykälää. 4. TALOUS Seuramme taloudellinen tilanne on ollut hyvä. Syyskokouksessa päätettiin vuoden 2005 maksuiksi seuraavat: Seniorien liittymismaksu 45 ja jäsenmaksu 40, juniorien liittymismaksu 15 ja jäsenmaksu 10, Meloja-lehden tilausmaksu jäsenille 17, melontakurssit senioreille 60 ja junioreille 20, kanoottipaikat sisätiloissa 34 ja ulkotiloissa 14 ja avainpantti 17. Jäsenmaksut ovat edelleen seuramme merkittävin tulolähde. Jäsenten ja valittujen toimihenkilöiden seuralle tekemä työ on palkatonta, olipa sitten kyseessä seuran hallinto, koulutustoiminta, tilaisuuksien järjestäminen tai vajan ja kaluston kunnostus. Helsingin kaupungin toiminta-avustus vuonna 2005 oli VAJATOIMIKUNTA Toiminta vajalla alkoi kertomusvuonna tammikuun 9. päivän aamuna, kun Helsinkiä kohtasi vuosisadan tulva. Vajalla vesi nousi uuteen ennätykseen, lähes kanoottivajan lattian tasolle. Vajan alla olleet tavarat seilasivat ympäri rantaa, kajakkiaitauksessa alimmilla hyllyillä olleet kajakit uiskentelivat ympäri aitausta. Muutama kajakki koki myös vaurioita aitauksessa. Jäsenistö suoritti kaluston pelastamisen haettuaan talvisijoilla olleet kuivapuvut päälle. Pelastusoperaation jälkeen alkoi historiallinen vajan ympäri melonta, joka on aikaisemmin pystytty tekemään vain kerran. Tulvan aiheuttamaa sotkua siivoiltiin pitkin kevättalvea ja saatiin lopulta suoritetuksi kevättalkoilla. Tulvan vauriot jäivät odotettua vähäisemmiksi. Koko toimintavuonna vajalla on keskeisenä asiana ollut kajakkiaitauksen uusiminen. Kevään kuluessa kävivät kaupungin virkamiehet tutustumassa tilanteeseen. Asian tiimoilta tehtiin

4 suunnitelmia ja aikatauluja. Aikataulut siirtyivät ja selvityksiä tehtiin lisää, ja jossain vaiheessa mittamiehet mittasivat alueen ja löivät maahan mittatolpat. Tämän jälkeen asia on hitaalla vauhdilla edennyt kaupungin virastoissa, ollen vielä vuoden lopussa keskeneräinen. Vajalla tehtiin kunnostustöitä tarpeen mukaan. Kajakkiaitausta tekohengitettiin porttien ja telineiden osalta kevättalkoiden yhteydessä. Loppukesästä pidettiin vaja-alueella suuret siivoustalkoot seuran 70v juhlien edellä. Siivoustalkoisiin osallistui runsaasti seuran jäseniä. Muuten toiminta vajalla oli odottavalla kannalla. Erilaisia pieniä kunnostuksia tehtiin, mutta suurempien asioiden kohdalla päätettiin jäädä odottamaan kajakkiaitausremonttia. Alkusyksystä vajatoimikunta tarkensi suunnitelmia vajarannan suhteen. Tarkennetut suunnitelmat toimitettiin kaupungin ulkoiluvirastolle. UUV käynnisti alueesta lupakäsittelyn. Asia on edelleen kesken. Loppusyksyllä käynnistettiin vajan katon kunnostusprojekti. Perinteisissä syystalkoissa vaja laitettiin talvikuntoon ja jäätiin odottelemaan retkiluistelukelejä. Toimintavuoden 2005 aikana seuralle hankittiin lisää yksi retkiyksikkö (Marlin), uusittiin aukkopeitteitä ja liivejä sekä hankittiin meloja. 6. KOULUTUS YLEISTÄ Suurkiitos kaikille kurssien järjestelyissä mukana olleille Mamelaisille. Kurssit olivat suosittuja myös vuonna Kaikki merimelontakurssit täyttyivät muutamassa päivässä. Hakemuksia ja tiedusteluja tuli pitkin kesää lähes päivittäin. Alkeiskursseille osallistui yhteensä 64 kurssilaista ja 30 ohjaajaa, joukossa ilahduttavan paljon myös uusia mamelaisia. Vuoden mittaan erilaisiin koulutustapahtumiin on osallistunut kymmenittäin MaMen melojia. TURVALLISUUS Turvallisuudesta ei tingitty, eikä vaaratilanteita syntynyt. Uimarit saatiin nopeasti ylös. Kumivene oli vesillä aina kun kurssilaisetkin. Kursseille oli laadittu turvasuunnitelmat, niitä noudatettiin ja turvaohjeet ja toimenpiteet kerrottiin ohjaajille ja kurssilaisille. Yksi loukkaantuminen sattui koskikurssilla. Ensiaputoimet sujuivat kuitenkin hienosti; melontakyvytön kurssilainen saatettiin rantaan ja ensiapu saatiin annettua nopeasti. Vaaratilannetta ei päässyt syntymään. MERIMELONTAPAINOTTEISET PERUSKURSSIT Merimelontapainotteisia peruskursseja järjestettiin kolme kappaletta. Kursseilla melottiin MaMen lähivesillä; Vartiokylänlahdella ja Kallahdenselällä. Kurssilaisilta ja ohjaajilta saadun palautteen perusteella voi sanoa, että kurssit ovat sujuneet yleisesti ottaen hyvin. SkaL:in alkeiskursseille antamat sisältösuosituksen tavoitteet täytettiin. Suurempia ongelmia ei esiintynyt. KOSKIMELONTAPAINOTTTEINEN PERUSKURSSI

5 Koskipainotteisella alkeiskurssilla, Kymijoella, oli enemmän tapahtumia. Uimareita polskutteli koskessa välillä useitakin yhtaikaa. Koskimelonnassa kaatuminen, uiminen ja reskuttaminen ovat normaalia rutiinia, ja kaikki uimarit saatiin nopeasti takaisin kajakkeihin, eikä vaaratilanteita päässyt syntymään. Ohjaajia oli tarpeeksi, ajoittain enemmän kuin oppilaita, ja opetusta voitiin antaa jopa henkilökohtaisesti. Koskikurssilta palaute oli pääosin kiitettävää. Koskikurssillakin noudatettiin SkaL:in peruskurssin sisältösuositusta. MUU KOULUTUS Muutakin koulutusta on vuoden mittaan järjestetty. Uimahallissa opetettiin SUH:n ohjaajan opastuksella uima- ja hengenpelastustaitoja. MaMen omille ohjaajille järjestettiin koulutuspäivä, jossa käytiin läpi peruskurssien ohjelmaa. Uimahallissa harjoiteltiin koko talvikauden reskutustaitoja, eskimokäännöksiä ja koskimelonnan freestyle-liikkeitä. Kesällä järjestettiin retkimuotoinen SkaL:in melontaohjaajakurssi, johon osallistui MaMelaisten lisäksi melojia muistakin seuroista. Jaostot järjestivät lisäksi omatoimista koulutusta. Retkijaos järjesti retkimelontakurssin ja traileri vetokurssin, koskijaos koskenlaskukurssin kokeneemmille melojille sekä koskireskutuskurssin. Perehdyttämiskoulutuksessa uusia jäseniä opastettiin kaluston-, vajan-, sekä vajakirjan käytössä. Viikkomelonnoissa kokeneemmat melojat opastivat tulokkaita merimelonnan alkuun. Keväällä järjestettiin kylmän veden pelastautumiskurssi merellä. Navigointia opeteltiin navigoinnin perusteita käsittelevällä koulutuspäivällä ja käytännössä Juhlaretkellä, jossa osallistujat kukin vuorollaan olivat suunnistusvastuussa. 7. KOTIMAINEN YHTEISTOIMINTA Marjaniemen Melojat oli aktiivisesti mukana, kun pääkaupunkiseudun melontaseurojen edustajat kokoontuivat Espoon Eskimoiden aloitteesta useamman kerran neuvottelemaan mahdollisuuksista parantaa seurojen välistä yhteistyötä ja yhteistoimintamuotoja. Yhteisistä tapahtumista ja asioista tiedottamaan on perustettu oma sähköpostilista, jonka ylläpidosta on vastaa Timo Kiravuo DK:sta. Pääkaupunkiseudun melojien yhteydenpitoa on myös tukenut HeMen Mirja Hämäläisen kokoon kutsuma melontaopintopiiri, jonka kokouksiin myös Mamelaiset ovat osallistuneet. Perinteellisesti keväinen icebreak FREEstyle tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Espoon Eskimoiden ja Merimelojien kanssa. Pääkaupunkimelonnan 105 osanottajasta tavallista suurempi osa oli Mamelaisia, kenties 70- vuotisjuhlien siivittämänä. Ulkomamelaisia oli tällä kertaa mukana 41. Pitkän perinteen omaavalle Pääkaupunkimelonnalle, järjestyksessä 26., myönnettiin Suomi Meloo ry:n toimesta Vuoden 2005 Melontaretki tunnustus. Marjaniemen melojien edustajat osallistuivat Suomenlahden merivartioston komentajan kommodori Erkki Uitin järjestämään merivartioston toimintaa melojille esittelevään tilaisuuteen.

6 Seura puheenjohtaja esitti Marjaniemen Melojien onnittelut Suomen vanhimmalle melontaseuralle, HKK:lle, sen 80-vuotisjuhlan merkeissä järjestetyllä vastaanotolla Kari Eskola piti juhlaesitelmän Marjaniemen Vesiltä, 70 vuotta melontaa LC Marjaniemen joulujuhlassa Seuran puolesta Paula Eskola on vastannut Vesistötutkimusraporttien arviointikyselyyn, Vartiokylänlahden tila. Kyseessä on Vartiokylänlahden vesiekosysteemin ja veden laatua koskeva raportti, johon myös Marjaniemen Melojien vesistön käyttäjänä toivottiin ottavan kantaa. Seuran puheenjohtaja vastasi Senioriliikunnan (60+) kyselyyn helsinkiläisille liikunta- ja eläkeläisyhdistyksille. SKaL:in kevätkokouksessa Lahdessa seuraa edusti Antti Paavilainen ja syyskokouksessa Hämeenlinnassa seuraa edustivat Olli Kansanen ja Antti Paavilainen. Jyri Aulio on toiminut SKaL:in maratonjaoston, Kai Lindqvist virkistys- ja retkijaoston ja Antti Paavilainen freestylejaoston jäsenenä. Tavanomaisesta poikkeavalla tavalla melontaharrastuksen pr-roolissa esiintyi mamelainen Antti Huhtamäki esiintyessään tv-2:n Hiki -ohjelmassa tennis ja melontaharrastuksia rinnakkain esiteltäessä. Kansallisen toiminnan puitteissa voitaneen mainita Meloja-lehden (Meloja 4/2005) Marjaniemen Melojia koskevat jutut: Marjaniemen Melojat juhli 70-vuottaan (Kari Eskola) ja Tyylikäs juhlajulkaisu (Ilkka Pitkänen), Myös Helsingin Uutiset ( ) käsitteli artikkelissaan Melonta on Marjaniemen mahtilaji melko laajasti MaMen toimintaa. Yliopiston Apteekin kanta-asiakaslehdessä (4/2005) oli kirjoitus Kajakissa luonto tulee lähelle, jossa toimittaja kuvasi ensikokemuksiaan melonnasta, joka tapahtui Kai Lindqvistin ja Antti Lappalaisen ohjauksessa vajarannassamme. 8. KANSAINVÄLINEN YHTEISTOIMINTA Seuran kansainvälinen toiminta painottui vuonna 2005 ulkomaille tehtyihin kilpailuja leirimatkoihin sekä Norjan koskiretkeen, joista on tarkempi kuvaus kilpa- ja koskijaostojen kertomusosioissa. Seuran Juhlaretkelle osallistuivat Viipurin Turistiklubista Natasha ja Valeri Shatilin, jotka ovat olleet pitkään mukana seurojemme välisessä yhteistoiminnassa. Lisäksi Viipurista oli mukana seuran 70-vuotisjuhlissa ja Pääkaupunkimelonnassa viisi vierasta. 9. PALKITSEMINEN Marjaniemen Melojien 70-vuotisjuhlassa luovutettiin seuran ansiomerkit ansioituneille seuran jäsenille Kultainen ansiomerkki

7 otuula Partanen okari Eskola opekka Kuha Hopeinen ansiomerkki oleena Arkonkoski omaija Baric otimo Hietanen omarjo Hynninen ojouni Jaakkola omika Kalakoski Pronssinen ansiomerkki omerike Eklund oouti Kallioniemi olauri Oksman omatti Tuunanen okari Pöyhönen Seuran syyskokouksessa tehtiin yksimielinen päätös Mauri Harjapään kutsumisesta Marjaniemen Melojien kunniapuheenjohtajaksi. Seuran joulujuhlassa puheenjohtaja Kari Eskola luovutti puheenjohtajan kellon uudelle puheenjohtajalle Olli Kansaselle, jonka toimikausi alkoi Kellon lahjoittajat Olavi Ojanperä ja Satu Ojanperä ovat nimenneet sen " Kellokkaan kelloksi". Edelleen puurojuhlaan liittyivät seuraavat huomionosoitukset: oseuran standaari luovutettiin Tuula Partaselle ja Kari Eskolalle okiertopalkinnot vuoden 2005 suorituksista jaettiin niille puurojuhlassa, jotka eivät olleet läsnä syyskokouksessa. Kilpapokaali Kuntopokaali, seniori Kuntopokaali, juniori Retkipokaali Nuorisopokaali Joakim Rosenqvist Jyri Aulio Katja Lempinen Erkki Hakamäki Jarna Häkkinen osuomen Kanoottiliitto on hyväksynyt retkimerkit anomuksesta seuraaville: Kanoottiliiton Pronssiset retkimerkit v : Saaja (Merkin nro): Eeva-Liisa Lehto (1308), Petri Lempinen (1309), Katja Lempinen (1310), Leena Orjatsalo (1311), Maila Häkkinen (1312), Jaana Kivistö (1313), Pia Korhonen (1314), Tiina Sulin (1315), Petrus Lempinen (1316), Kanoottiliiton Kultainen retkimerkki v. 2005: Jorma Wallendahr (327) Lisäksi puurojuhlassa palkittiin jokainen vähintään 1000 km melonut seniorijäsen MaMen logolla koristelulla suklaaleivoksella. Tonnareita oli yhteensä 31, joista 4 oli koskitonnaria. Yli

8 3000 km meloneita oli tonnareita oli 2 ja yli 2000 km meloneita 5 (yksi koskitonnari). Myös viidelle eniten meloneelle nuorelle luovutettiin suklaaleivos. Lisäksi arvottiin viikko - ja nuorisomelontoja vetäneiden kesken palkintoja ja muistettiin ansioituneita jäseniä. 10. TIEDOTUS Tiedotuslehti Marjaniemen vesiltä ilmestyi vuonna 2005 neljä kertaa. Tavallisuudesta poiketen tiedote 3 toteutettiin A4-kokoisena värijulkaisuna seuran 70v juhlan kunniaksi. Muut tiedotteet olivat normaaleja A5-kokoisia mustavalkojulkaisuja. Marjaniemen vesiltä -tiedote välitti jäsenistölle tietoa seuran tapahtumista sekä toiminnasta. Päätoimittajana ja taittajana toimi Lasse Tähtinen. Tiedote painettiin Kopio Niini Oy:ssä. Seuran kotisivujen ylläpidosta vastasi seuran tiedottaja ja sen päivityksestä vastasi tiedottaja yhteistyössä jaoston vetäjien kanssa. Sisäisen tiedotuksen kanavana toimivat lisäksi melontavajan sisä- ja ulkopuoliset ilmoitustaulut, seuran kotisivut sekä jaostojen sähköpostilistat. Ulkopuolisille avoimista seuran tapahtumista tiedotettiin Meloja-lehdessä sekä Suomen Kanoottiliiton kautta. Pääkaupunkimelonnasta tiedotettiin lähettämällä kutsut useille lähiseuroille sekä käyttämällä hyväksi lehdistön ilmaiskanavia. Tapahtumasta tehtiin myös juttu paikallislehteen. 11. NUORISOJAOSTO Nuorisojaoston toiminnan ytimen muodostivat kesällä 2005 jälleen perinteiset maanantaiiltojen melonnat. Nuorisoillat ovat avoimia kaikille helsinkiläisille nuorille ja niihin osallistuikin seuran nuorisojäsenten lisäksi lukuisia seuraan kuulumattomia nuoria. Ensimmäinen nuorisoilta melottiin 6. kesäkuuta ja viralliset nuorisoillat päättyivät koulujen alettua elokuun puolessa välissä. Melontareitti valittiin osallistujien ja sääolojen mukaan turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Ja oleellisena osana maanantai-iltojen viettoon kuului myös eväiden syöminen reippaan melonnan jälkeen. Ilahduttavaa oli, että jaoston vetovastuu jakaantui menneenä kesänä useille harteille ja mukana joukossa oli myös uusia vetäjiä. Kiitos kaikille osallistujille! Kesän kohokohta oli elokuisena viikonloppuna Kalliosaareen tehty yöretki, johon osallistui viisitoista henkeä - suurin osa meloi saareen, mutta mukana oli myös huoltovene miehistöineen. Sää suosi retkeläisiä, vaikka takaisin meloessa saatiinkin puskea kunnolla vastatuuleen. Kalliosaaren viikonloppuun kuului leirielämän lisäksi poololiukumäki, jäätelökanootti ja muutama salainen agenttikin Virallisten nuorisoiltojen päätyttyä osa nuorista jatkoi harjoittelua Team Tahmassa, kilpa- ja nuorisojaoston yhteisissä harjoituksissa. Tahmalaisten tavoitteena on kokeilla ensi kesänä myös kilpamelontaa. Tuntumaa reippaampaan melontavauhtiin haettiin Pääkaupunkimelonnasta sekä Tuusulan järven kuntotapahtumasta, johon osallistui viisi nuorta.

9 Aktiivisimpana nuorisoilloissa käyneenä palkittiin Jarna Häkkinen ja kilometrejä nuorista saalisti kesän aikana eniten Katja Lempinen, jonka uurastus palkittiin seuran pikkujouluissa hikipokaalilla. Nuoria oli kesällä mukana seuran järjestämillä retkilläkin. Kanoottiliiton Pronssiset retkimerkit saivat Katja ja Petrus Lempinen. 12. KUNTOJAOSTO Kuntojaoston perinteisen ohjelman runkona olivat viikkomelonnat, jotka ovat edelleen suosittuja. Niihin osallistui kesän 2005 aikana yhteenlaskettuna 127 melojaa. Yhteinen hiihto- ja lasketteluretki toteutettiin Lahdessa Messilän laduilla ja rinteillä. Lisäksi saunottiin, analysoitiin päivän suoritteet ja tankattiin energiavarastot oikeaoppisesti ravintolan seisovan pöydän herkuilla. Meitä oli yhteensä 19 "lylynlykkijää" ja laskettelijaa. Perinteiselle Kauppatorimelonnalle lähdimme aamusumussa toukokuun viimeisenä sunnuntaina. Mukana oli kaikkiaan 11 osallistujaa: kahdeksan yksikköä, kaksikko ja yksi pyöräilijä edeten rantoja seuraten. Meidät valtasi voimakas nostalgia muistellessa värikkäitä melontojamme aina vuodesta 1979 alkaen. Sää kirkastui ja tunnelma tiivistyi lähestyessämme Kauppatoria. Makuhermot jo aistivat rasvaisten herkullisten lihapiirakoiden tuoksun ja maun. Olimme yhtä mieltä, että jatketaan ja vahvistetaan Kauppatorimelonnan perinnettä. Lättyretki saavutti todella suursuosion , sillä meitä lätynkääntäjiä oli liikkeellä peräti 27. Emännät, joille suurkiitos, olivat tehneet mahtavan herkullisen taikinan - kaikki meni eikä säästöön jäänyt. Onneksi kanoottien kantavuus riitti vajalle palatessa. Valloitimme rauhanomaisesti vuosina rakennetun Viapori - Suomenlinna merilinnoituksen 10 melojan maihinnousulla. "Suokki" on aina yhtä lumoava. Se luokitellaan maailman kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Saunaretki, joka suuntautui Villinkiin oli tapahtumarikas ja antoisa. Menomatkalla meri testasi aallokkomelontataitojamme, sillä yksi kaatui. Onneksi myös ranta oli lähellä. Kanootin tyhjennyksen jälkeen melonta jatkui. Nautimme 24 hengen voimalla makoisista löylyistä ja vilvoittavasta merestä. Illan hämyssä palasimme vajalle ja otsalampuille oli käyttöä, koska merellä oli myös veneilijöitä liikkeellä. Kuutamomelonta oli nimensä mukainen, sillä 12 melojan voimalla saimme nauttia kuutamon lumouksesta. Perinteiseen Tuusmelontaan osallistui 31 melojaa ja jälleen seuramme oli suurin vieraileva melontaseura. Perinteiseen syysretkeen Sipoon korvessa osallistui 20 innokasta vaeltajaa kävelysauvoineen. Retkestä kehittyi myös "kulinaristien toivioretki", sillä osa keskittyi suppilovahveroiden keräämiseen ja niitä riitti. Lisäksi kuntojaosto järjesti Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen henkilökunnalle tutustumismelonnan, johon osallistui 12 henkilöä. Viikkomelonta on edelleen suosittu melontamuoto. Siihen osallistumalla tutustumme toisiimme

10 ja nautimme yhdessäolosta sekä löydämme melontakavereita. Samalla uusille jäsenille tulevat tutuksi turvalliset melontareittivaihtoehdot. 13. RETKIJAOSTO Kautta leimasi aikaisempaa huomattavasti innokkaampi osallistuminen seuran retkille. Retkillä melottiin yli 8000 km, mikä on kolminkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Retkillä oli mukana runsaasti uusia retkeläisiä ja ilahduttavasti myös seuran nuoria. Retkijaoston toimesta tehtiin yhteensä 9 retkeä. Kuusi retkistä oli viikonloppuretkiä ja suuntautuivat Sipoon saaristoon, jossa löytyy aina uusia mielenkiintoisia leirisaaria ja taukopaikkoja. Monilla saarilla käytiin, mutta useimmiten yövyttiin Furuholmenilla. Virolahden retkelle osallistui menomatkalla seitsemän henkilöä ja edestakaisin meloi viisi henkilöä. Sää suosi retkeä, oli kaunista, enimmäkseen myötätuulta ja poutaa. Retki ajoittui arktisten lintujen muuton kanssa samaan aikaan, mikä oli sykähdyttävä kokemus. MaMen 70-vuotisjuhlaretki tehtiin Saimaalle kuudentoista melojan voimin. Petri Lempisen matkakertomus Juhlaretki Saimaalle (Marjaniemen vesiltä numerossa 4/2005) kuvaa hyvin retken elämyksiä ja porukassa vallinnutta rentoa tunnelmaa. Peräti 19 melojaa lähti yhdistetylle Viikonloppu- ja Nostalgiaretkelle Vantaan Veneilijöiden vieraaksi Onakseen Trailerin käyttö mahdollisti tutustumisen Sipoon saariston niihin osiin, joihin vajalta ei useastikaan tule lähdettyä isommalla joukolla viikonloppuretkelle. Osa melojista aloitti retken Sipoonlahdelta ja meloi Onakseen Pirttisaaren kautta. Toinen ryhmä lähti matkaan vajalta meloen Kaunissaareen ja Pirttisaaren kautta nostalgiselle piipahdukselle Kaivokarille. Sitten olikin kiiruhdettava Onakseen muiden luo. Aikaisemmin perille saapuneet Sipoonlahdelta meloneet olivat sopivasti ehtineet hoitaa melojien tietoiskun veneilijöille, joten pitkämatkalaiset saattoivat keskittyä ilta-aurinkoon riippukeinussa, saunomiseen ja veneilijöiden paistamiin rapeisiin lättyihin. Paluumatkalla kierreltiin Onaksen kaunista saaristoa ja suunnattiin Kitön ja Löparön välisen salmen kautta Kalkkirannan selälle, jossa huiskutettiin hyvästit osan jatkaessa tuulisen ja sateisen sään lannistamatta vajalle ja menomatkasta huomattavasti kasvaneen porukan suunnatessa trailerille Sipoonlahdelle. Retkikilometrejä kertyi koko joukolle yhteensä lähes 1000, yksittäisille retkeläisille km. Pitkämatkalaisten, 68 km, meloneiden joukossa oli tälläkin retkellä hienosti mukana seuran nuorisomeloja. Elokuun lopussa kahden melojan retkikunta kävi kiertämässä Inarinjärven. Vuonojen ja Nivojen kautta käväistiin myös pohjoispuolella olevalla Kyyneljärvellä. Inarilla on yli 3000 saarta, joten leiripaikoista ei ollut pulaa. Lapin luonto ja hiljaisuus tekivät suuren vaikutuksen koko retkikuntaan. Retkijaosto järjesti trailerikurssin, jossa harjoiteltiin trailerin pakkausta ja vetoa. Kurssin vetäjä, Lauri Oksman, laati kurssille erinomaisen trailerin veto-oppaan. Kesällä pidetty retkimelontakurssi sisälsi kaksi teoriailtaa ja viikonloppuretken Jaosto piti yhden kaikille avoimen kokouksen, jossa suunniteltiin kauden ohjelma ja perustettiin Juhlaretken suunnitteluryhmä.

11 14. KILPAJAOSTO Kilpamelojat aloittivat melontakautensa jo totuttuun tapaan hyvissä ajoin marraskuussa hiihtoleireillä pohjoisessa Levillä, Ylläksellä ja Jämillä hiihtoputkessa. Harjoitusleirit avovesillä pidettiin Espanjan Sevillassa, Puolassa, Portugalissa ja Eurassa. Leirien pituudet vaihtelivat viikonlopusta neljään viikkoon. Leirien pääasiallinen tarkoitus oli antaa kilpailijoille mahdollisuus yhteisharjoitteluun sekä kehittää valmiudet hyviin suorituksiin sekä henkisesti että fyysisesti ja myös teknisesti kilpailukauden aikana. Peruskuntoa on rakennettu hiihtämällä, juoksemalla ja pyöräilemällä Herttoniemen, Paloheinän ja Tornimäen maastoissa sekä osallistumalla massatapahtumiin. Voimaharjoitukset suoritettiin Myllypuron Liikuntamyllyssä ja muilla kuntosaleilla. Lajinomaiset harjoitukset tehtiin melontaergolla Liikuntamyllyssä. Kontulan sekä Rajamäen uimahallit olivat ahkerassa käytössä tekniikka harjoittelussa. Kanasaaren kuntotestejä jatkettiin entiseen malliin. Edellisvuoteen verrattuna tuloskunto on pysynyt vähintäänkin entisellä tasolla. SMkilpailuissa saavutimme Joakimin toimesta kaksi hopea ja kolme pronssia rata puolella. Ikämiehissä Jyri Aulio saavutti pronssia maratonilla Leo Kaukiaisen kanssa kaksikoissa. Ergon SM kisoissa tuli ikämiehissä vielä pronssimitali. Jyri Aulio osallistui maratonin MM-kisoihin Australian Perthissä; tuloksena 7. sija yksiköissä. Kaksikkokisat piti jättää väliin Leo Kaukiaisen käsivammojen vuoksi. Jyri Aulio toimi turvaveneessä kaksikkokisan aikana. Sinikka Aulio toimi maratonmelonnan MM-kisoissa Suomen joukkueen general secreterynä, sekä veteraanien joukkueenjohtajana. Jyri Aulio toimi SKaL:in maraton jaoston jäsenenä ja Perttu Säynäjäkangas jatkoi toimintaansa edustusjoukkueessa. Perttu ilmoitti opiskelun vuoksi jättävänsä ensi kauden välivuodeksi. Kilpajaoston nuorisotoiminta saatiin käyntiin ja osallistuttiin myös kuntotapahtumiin ja retkille. Moniottelijoiden melontakisa pidettiin perinteisesti Marjaniemen rannassa. Tulot kisoista menivät kilpajaoksen käyttöön. Ulkopuolisille (Elisan turvaosasto) järjestettiin tutustuminen melontaan ja tulot ohjattiin seuralle. Joakim Rosenqvist voitti seuran Kilpapytyn ja Jyri Aulio seuran hikipytyn. Kanoottiliitto myönsi Jyri Auliolle Leo Bacmanin kiertopalkinnon pitkäaikaisesta työstä melonnan hyväksi. Ratamelonnassa Ratamelonnassa Ratamelonnassa Maratonmelonnassa MaMe oli aikuisten sarjan viidestoista 34 pisteellä MaMe oli Pihla-cupissa kahdeksas 119 pisteellä P18 sarjassa toinen MaMe oli kolmastoista 8,5 pisteellä 15. KOSKIJAOSTO

12 Koskimelontakausi oli erittäin aktiivinen ja koskikilometrejä kertyi kilometriä. Vesitilanne Kymijoella oli keskimääräinen. Vesillä aktiivinen melontakausi alkoi huhtikuun alussa Vantaalla ja jatkui marraskuulle Kymijoella. Kesäaikana melottiin lähinnä Kymijoen tukikohdalta käsin Pernoonkoskilla ja Koivukoskella. Uimahallivuoroilla osallistujia oli runsaasti. Uimahallissa harjoiteltiin tasaisen veden freestyleliikkeitä, melontatekniikkaa ja pelattiin pooloa. IceBREAK FREEstyle järjestettiin jo viidennen kerran. Uutuutena oli taistelunmakuinen Boatercross kisa. Ohjelmassa oli lisäksi airbreak-hyppykisa, slalomnäytös, laskukisa ja kanoottipoolonäytös. Tapahtuma huomattiin laajasti mediassa ja yleisöä oli arviolta Järjestelyissä oli mukana myös Espoon Eskimoiden ja Merimelojien melojia. Retket olivat suosittuja. Kesäkuun alussa käytiin retkellä Kuusamossa. Lätäsenoa valloittamaan lähti kesä-heinäkuun vaihteessa viiden hengen ryhmä. Norjaan tehtiin reilun viikon retki heinäkuussa 13 melojan voimin. Iso ryhmä jakautui kahtia, joista toinen meloi pääosin tutuilla joilla, toisen kartoittaessa myös uusia osuuksia. Koskiluokat vaihtelivat 3 ja 5 välillä. Neitikoskelle tehtiin viisi seuran retkeä. Retkiä tuettiin talkootyöllä hankituilla varoilla. Kilpailupuolella menestystä ei tullut isoissa kisoissa, mutta muissa kisoissa sijoitukset olivat hyviä. Aku Antman oli mukana Suomen joukkueessa freestylen MM-kisoissa Australiassa. SMkisat järjestettiin taas surkeasti juhannuksena, joten innokkaita osallistujia oli vain naisten sarjassa kilpaillut Sini Havukainen. icebreakin boatercross-kisan miehet voitti Jussi Tanskanen ja naiset Satu Vänskä. Satu voitti myös laskukisan naisten sarjan ja Jussi oli miehissä toinen ja Antti Paavilainen kolmas. AirBREAK-hyppykisan voitti Aku Antman. Myllykoski Big Water festivaaleilla Aku oli kolmas. Sittarodeossa Petteri Kuuskoski oli kolmas ja Marjaana Terni viides kilpaillen samassa sarjassa miesten kanssa. Kinkkubingossa voiton vei Petteri. Jaosto järjesti myös oman freestylekisan Sittarännillä, mutta osanotto oli vähäistä. Myös Taivalkosken koskikuninkuudesta käytiin kilpailemassa. Jaoston kilpailijoiden kilpailu- ja harjoittelumatkoja tuettiin seuran varoista. Jaosto järjesti paljon kursseja, joissa vetäjinä oli jaoston oma jäsenistö. Kurssit keskittyivät vaativien retkien pelastustekniikoihin. Keväällä järjestettiin solmuihin ja laskeutumistekniikoihin perehdyttävä köysikurssi (Olli Poutanen). Ennen Norjan retkeä järjestettiin Kymijoella hyväksi havaitut koskipelastuskurssi (Jouni Turunen) ja koskenlaskutekniikan kurssi (Jukka Ollikainen). Syksyllä järjestettiin vaativampaan koskipelastustekniikkaan opastava kurssi Vanhankaupunginkoskella Simon Wetsgarthin johdolla. Kurssin käyneet jakoivat oppeja vastaavalla kuivaharjoituskurssilla kymmenelle Mamelaisella ja Merimelojien melojalle loppuvuodesta. Merimelojat kävivät opettamassa kanoottipoolon kikkoja uimahallissa. Uimahallissa järjestettiin talvella koskimelonnan perustekniikoihin opastava neljän illan kurssi (Antti Paavilainen). Kymijoella järjestettiin SKaL:in ja MaMen suositukset täyttävä koskimelontapainotteinen melonnan alkeiskurssi (Kai Linqvist). Myös tavallisilla melontakäynneillä oli Kymijoella aloittelijoita kokeilemassa koskimelontaa kokeneempien melojien johdolla. Jaosto osallistui Kymijokipäivän tapahtumiin järjestämällä Sittarännillä mahdollisuuden kokeilla koskimelontaa ja Kymijoen Siikakoskella pimeällä järjestettyyn melontanäytökseen. Jaosto osti yhden uuden kajakin (Liquid Logicin Lil Joe) ja myi yhden vanhan. Muita melontatarvikkeita hankittiin varsin vähän.

13 Jaosto piti kaksi yleiskokousta ja yhden sauna- ja kuvaillan Kymijoen Latumajalla, johon osallistui myös paljon muita koskimelojia. Simo Laasonen sai seuran koskipokaalin. 16. HUVITOIMIKUNTA Huvitoimikunta on taas tänäkin vuonna ollut aktiivisena monessa seuran tapahtumassa tarjoilun merkeissä. Kausi alkoi kevätkokouksen kahvituksella, josta se jatkui kevättalkoiden tarjoilulla. Kesän ehdottomasti vaativin ja mielenkiintoisin tapahtuma oli viikonloppu, jolloin ensi vietettiin lauantaina seuran 70-vuotis juhlia ja heti saman viikon sunnuntaina oli monen muun kesän tapaan Pääkaupunkimelonnat. Juhlat sujuivat mukavasti, vaikka lihapullat olivat melkein jäisiä ja kakkuja jouduttiin hakemaan kesken juhlien lisää. Onneksi auto kulkee ja apua löytyi läheltä. Muita perinteisiä tapahtumia olivat mm. monet talkoot, joita järjestettiin kesän suuren tapahtuman vuoksi useampia kuin normaalisti sekä syyskokous. Syyskokoukseen oli buffan kauhuksi tullut jäseniä mahtavat 82, joka aiheutti sen, että kahvikuppeja pestiin tasaiseen tahtiin, jotta kaikki saivat kupposen eteensä. Onneksi tarjoilut riittivät. Puurojuhlien tarjoilujen järjestäminen on iso osa buffan toimintaa. Kuten aiempinakin vuosina, on myös tänä vuonna buffan järjestelyjä auttaneet monet henkilöt mm. Tarja, Leena ja Tuula. Iloiset herrat Mauri ja Kari saivat useaan otteeseen kuskata buffan tarvikkeita rantaan. Suurkiitokset kaikille apureille! MaMen iloinen sekakuoro esiintyi 70-vuotisjuhlissa ja ilahdutti esityksellään myös puurojuhlissa.