MARJANIEMEN MELOJAT RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 Marjaniemen Melojat ry TOIMINTAKERTOMUS 1(6) MARJANIEMEN MELOJAT RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2011 YLEISTÄ Melontakausi 2011 oli säiden puolesta erinomainen ja jäsenistö kävikin aktiivisesti melomassa. Tulokaskurssit olivat aiempien vuosien tapaan täynnä ja seuran kouluttajien talkootyönä kaikki kolme kurssia saatiin hyvin järjestetyksi. Tonnareita oli melontakaudella yhteensä 18. Jäsenistön melontaedellytyksiä parannettiin hankkimalla kajakkeja ja uusia melontavarusteita. Melontataitojen täydennyskoulutusten tarjonta jäsenistölle oli runsasta ja monipuolista. Melontakauden retket aloitettiin vaativissa olosuhteissa perinteisellä Vironlahti-melonnalla ja päätettiin Nostalgia-retkellä. Retket oli suunnattu omalle jäsenistölle ja lisäksi järjestettiin yhteisretki viipurilaisten kanssa. Ohjattuja viikkomelontoja oli jäsenistölle kerran viikossa touko-elokuussa. MaMen Nostalgia-tilaisuus järjestettiin keskiviikkona Purjehtijoiden tiloissa ja tilaisuuteen kutsuttiin entiset puheenjohtajat ja 75 vuotta täyttäneet jäsenet. Tilaisuudessa esiteltiin seuran nykyistä toimintaa ja samalla saatiin arvokasta tietoa seuran aiemmilta aktiiveilta. Seura sai Unto Rissaselta kuvaalbumin, jossa kerrottiin kuvin ja sanoin tapahtumia 40-luvulta alkaen. Lähes kaikki työ vajan ja rannan kunnostamiseksi ja siivoamiseksi tehtiin jäsenistön talkootyönä. Kaikissa talkoissa ja tapahtumissa oli tarjolla pikkupurtavaa ja juotavaa. Talkoohenki on edelleen voimissaan Marjaniemen Melojien jäsenistön keskuudessa ja sen ansiosta seuran taloutta ei tarvinnut kohentaa korottamalla jäsenmaksuja tai kehittämällä uusia tulolähteitä seuralle. Pikkujoulu pidettiin vuoden päätteeksi joulukuussa. JÄSENISTÖ Vuoden 2011 lopussa MaMen jäsenmäärä oli 741, mikä merkitsee 4 henkilön vähennystä edellisvuoteen, koska v lopussa oli 745 jäsentä. Jäsenistö jakautui seuraavasti: Aikuiset 23 vuotta täyttäneet: naisia 337, miehiä 381, Nuoret vuotta täyttäneet: tyttöjä 6, poikia 6 Juniorit alle 16 vuotta: tyttöjä 6, poikia 5

2 Marjaniemen Melojat ry TOIMINTAKERTOMUS 2(6) HALLINTO Seuran puheenjohtajana toimintakaudella 2011 toimi Arkko Lilja. Hallituksessa toimivat: Marja-Leena Antman, Kari Klemola, Lauri Mankki, Monique Pillet, Heikki Nyman, Leena Orjatsalo, Tarja Petroff ja Lasse Tähtinen. Hallitus valitsi seuran varapuheenjohtajaksi Marja-Leena Antmanin. Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Toiminnantarkastajina olivat Veikko Ailio ja Auli Nuojua ja varatoiminnantarkastajana oli Kari Eskola. Jaostojen vetäjinä olivat: Retkijaosto: Arkko Lilja Kuntojaosto: Lauri Mankki Vajajaosto: Heikki Nyman, vajamestari - kiinteistö- ja talkoovastaava Pekka Hurme, kanoottien korjausvastaava Koulutusvastaava: Monique Pillet Seuran muut toimihenkilöt olivat: Anu Antikainen, avaintenhallinta, perehdytys, kaupungin avustukset Jaana Kivistö, sihteeri Helena Kuusela, taloudenhoitaja Tarja Petroff, jäsensihteeri Lasse Tähtinen, tiedottaja Arkko Lilja, Pääkaupunkimelonnan vetäjä MaMen kevätkokous pidettiin Marjaniemen purjehtijoiden kerhorakennuksessa. Siihen osallistui 14 jäsentä. Syyskokous pidettiin Vuosaaren Urheilutalolla ja paikalla oli 16 jäsentä. Syyskokouksessa kuultiin myös Mika Kalakosken mielenkiintoinen esitys hänen kokemuksistaan etelämantereella. TALOUS Seuran taloudellinen tilanne oli hyvä. Vuoden 2010 syyskokouksen päätösten mukaisesti vuonna 2011 seniorien liittymismaksu oli 45 ja jäsenmaksu 40, juniorien liittymismaksu 15 ja jäsenmaksu 10. Melontakurssi maksoi senioreille 80 ja junioreille 20. Kanoottipaikka sisätiloissa maksoi 34 ja ulkotiloissa 20, ja avainpantti oli 17. Jäsenmaksut olivat edelleen merkittävin tulolähde. Jäsenten ja luottamushenkilöiden seuralle tekemä työ oli palkatonta, olipa sitten kyseessä hallinto, koulutustoiminta, tilaisuuksien järjestäminen tai vajan ja kaluston kunnostus. Helsingin kaupungin Liikuntavirasto tuki MaMen toimintaa 1452,15 euron avustuksella. Lisäksi Liikuntavirastolta saatiin 500 euron tapahtuma-avustus Pääkaupunkimelontaan.

3 Marjaniemen Melojat ry TOIMINTAKERTOMUS 3(6) KOULUTUS MaMen jäsenille oli toimintakaudella 2011, jälleen kerran, laaja tarjonta koulutustapahtumia. Kouluttajille järjestettiin ennen melontakauden ja tulokaskurssien alkua kaksi koulutustilaisuutta, joissa opittiin kouluttamisen perusteita, tulokaskursseilla pidettävien koulutusrastien perusteita sekä pelastamista ja pelastautumista. Uusille melojille järjestettiin kolme tulokaskurssia, joihin osallistui yhteensä 35 henkilöä. Jokainen osallistuja suoritti kurssinsa hienosti ja sai todistuksen. Suuri osa kurssilaisista liittyi kesän aikana MaMen jäseneksi. Kesän mittaan järjestettiin sekä uusille että kokeneemmille jäsenille mahdollisuuksia kehittää retki-, suunnistus-, tekniikka- ja pelastamistaitojaan. Näihin koulutuksiin osallistui yhteensä noin 60 henkilöä. Varsinainen melontakausi päättyi virallisesti jo lokakuun lopussa laitureiden nostoon maalle, mutta koulutuksiin voitiin osallistua tämän jälkeenkin uimahalliharjoituksissa. MaMe järjesti jäsenilleen kaksi uimahalliharjoitusta Pirkkolan uimahallissa. Molemmat tilaisuudet olivat loistavia mahdollisuuksia parantaa taitojaan. Yhteensä 25 MaMen jäsentä kävi kertaamassa lämpimissä olosuhteissa kajakin käsittelyä, tuentoja, eskimopyörähdystä, pelastamista sekä pelastautumista. Kouluttajat tekivät toimintakaudella upeaa työtä ja oppilaat puolestaan hienoja oppimissuorituksia. RETKIJAOSTO Retkijaostolla oli kaksi kokousta toimintakaudella 2011, kevätkokous ja syyskokous. Molempiin osallistui yli kymmenen henkilöä ja niissä käsiteltiin toimintakauden retkien sisältöä, suuntautumista ja turvalliseen melontaretkeilyyn liittyviä asioita. Retkijaosto järjesti kuusi retkeä ja kaksi kokopäivän melontaa Suomenlahdella Virolahden ja Kökarin välisellä merialueella. Retket onnistuivat erinomaisesti kauniin kesänkin vuoksi ja niihin osallistui sekä ensimmäistä kesää melovia että konkareita. Retket olivat: Virolahti retki, Länsiretki, Porvoon saaristoretki, Retkikurssin retki, Melontaretki Viipurilaisten kanssa ja Nostalgia-retki. Kokopäivän melontoja olivat: Vanhankaupungin melonta ja Eestiluoto-melonta. Kaikki retket olivat omakustanteisia ja niihin osallistui vain oman seuran jäseniä lukuun ottamatta yhteistä retkeä viipurilaisten kanssa.

4 Marjaniemen Melojat ry TOIMINTAKERTOMUS 4(6) Lisäksi kesän aikana tehtiin useita jäsenten omia epävirallisempia pienien ryhmien muutaman päivän tai viikon kestäviä retkiä. Arkko Lilja suoritti kesäkuussa Saaristonauha-melonnan. KUNTOJAOSTO Kuntojaoston toiminta keskittyi ohjattuihin viikkomelontoihin, joita järjestettiin säännöllisesti kerran viikossa kesä-elokuun iltoina. Viikkomelontojen vetäjiä rekrytoitiin Googlessa ja vajalla olleilla ilmoittautumislistoilla. Vetäjien saaminen oli välillä haasteellista, mutta kaikkiin tapahtumiin saatiin riittävästi vetäjiä. Viikkomelonnat toteutettiin peruskaavalla eli melontaa lähivesillä, mutta välillä niihin yhdistettiin myös koulutusta. VAJAJAOSTO Vajalle tehtiin pieniä kunnostustöitä pitkin vuotta. Vajan merkittävin hankinta oli lukitusjärjestelmän parantaminen vakuutusehtojen edellyttämälle tasolle lisäämällä rannan puolen parioviin koukkutelkiset normaalit turvalukot, joita tulee käyttää vähintäänkin " hiljaisena aikana". Saman ehdon täyttämiseksi myös aitauksen riippulukot tuli vaihtaa 2. luokan riippulukoiksi. Käyttäjien kannalta miellyttävin parannus tehtiin pukuhuoneiden lämmitykseen asentamalla huoneisiin säteilylämmittimet puhaltimien lisäksi. Vajan ympäristöä siistittiin ja saatiin kaatolupa turvallisuusriskiksi arvioiduille tervalepille, jotka kaadettiin loppuvuodesta. Lisäksi entisen asunnon osalta ullakolta poistettiin purueristeet ja entisen savupiipun juurivuodon lahottama kattotuoli korjattiin alkuperäiseen lujuuteen. Myös huussikäymälää jouduttiin parantamaan kaupungin ympäristötarkastajan puututtua jätevesiselvityksen jälkeen virtsan maahan imeyttämiseen. Jatkossa tulee huussin takana olla suotonestekanisteri, joka tyhjennetään pursiseuran rakennuksen päädyssä olevaan tarkastuskaivoon. Talvikauden aikana korjattiin useita viallisia peräsimiä ja ratkottiin kajakkien eväongelmia. Evävaijereita ja peräsinnaruja vaihdettiin. Kaksi kajakkia maalattiin ja köydet ja kumit uusittiin. Muutamia rikkinäisiä istuimia korjattiin tai vaihdettiin uusiin. Jalkatukien ja ohjauspolkimien uusiminen aloitettiin ja vanhojen rikkoutuessa tilalle vaihdettiin uudet mallit. Pienempiä vikoja korjattiin rannassa. Seuralle hankittiin kaksi uutta retkiyksikköä: TideRace Xsite-S keskikokoinen brittiläinen kajakki sekä Welhonpesän mallistosta Bigfoot #2 tilava isokokoiselle sopiva kajakki. Aukkopeittoja ja meloja uusittiin.

5 Marjaniemen Melojat ry TOIMINTAKERTOMUS 5(6) TIEDOTUS Sisäisen tiedottamisen kanavia olivat vajan ilmoitustaulu, seuran tiedote, Internetsivut sekä Facebook-profiili. Tiedote Marjaniemen vesiltä ilmestyi kaksi kertaa seuran toiminnan ja vuodenaikojen rytmittämänä. Tiedotteen sisällön perustana olivat jäsenistön lähettämät kirjoitukset. Sivusto muokkautui jatkuvasti seuran tarpeiden ja jäsenistön toivomusten mukaisesti. Kotisivuilta löytyi tietoa MaMesta ja sen tapahtumista sanoin ja kuvin. Sisällöstä ja päivittämisestä vastasi tiedottaja yhteistyössä jaostojen vetäjien kanssa. Toimintakaudella aloitettiin seuran nettisivujen uusimisen selvittäminen. Pääkaupunkimelonnasta tiedotettiin lähettämällä kutsut useille lähiseuroille. YHTEISTOIMINTA Kaikille seuroille avoin, järjestyksessä 32., Pääkaupunkimelonta järjestettiin Matkaan lähti hyvässä melontasäässä yhteensä 79 kajakkia, joista yksiköitä 63 ja kaksikoita 16. Avokanootteja oli tänä vuonnakin mukana yksi kaksikko. Villingin kiersi 23 kajakkia ja Vartiosaaren 56 kajakkia. Melojia oli yhteensä 95 kaikkiaan 11 eri seurasta aina Viipurista asti. Mamelaiset osallistuivat 12 hengen joukkueella järjestyksessä 27. Suomi Meloo kanoottiviestiin kesäkuussa. Tuusmelojien perinteinen Tuusulanjärven melonta järjestettiin 27. kerran syyskuun alussa. Kuntojaosto kokosi tapahtumaan 12 mamelaisen joukkueen. Helsingin Meripelastusyhdistys vietti 50-vuotisjuhlia ja MaMen edustajina Kari Klemola ja Leena Orjatsalo veivät Maailman kaunein saaristo -kirjan viralliselle juhlavastaanotolle, joka oli Matosaaressa. Kari Eskola ja Olli Kansanen kävivät MaMen edustajina onnittelemassa Merimelojia heidän 80-vuotisjuhlassaan. Kari Hellström ja Kai Lindqvist SKaLsta esittelivät MaMen hallitukselle Suomen Soutuliiton ja Suomen Kanoottiliiton yhdentymishanketta ja kuulivat MaMen hallituksen mielipiteitä asiasta. Arkko Lilja edusti MaMea Suomen Kanoottiliiton kevätkokouksessa ja MeSo:n (Suomen Melonta- ja Soutuliitto) ylimääräisessä kokouksessa syyskuussa. Lauri Mankki edusti MaMea SKaLn syyskokouksessa Arkko Lilja allekirjoitti MaMe:n edustajana Melonta- ja Soutuliiton perustamisasiakirjan. Satu Ojanperä ja Pekka Hurme olivat MaMen edustajina Helsingin kaupungin Liikuntaviraston merellisen osaston melontaesite ja -kartta hankkeen valmistelussa. Hanke on vielä kesken.

6 Marjaniemen Melojat ry TOIMINTAKERTOMUS 6(6) MaMe kannatti toukokuussa esitettyä veneseurojen kirjelmää, jossa kannettiin huolta ranta-alueen kaavoitussuunnittelusta, missä virkistys- ja veneilykäyttöä ei ole huomioitu tarpeeksi, vaikka todettiinkin, että kaavoitus ei todennäköisesti ole kovin suuri uhka MaMen toiminnalle eikä vaja-alueelle. PALKITSEMINEN MaMen syyskokouksessa julkistettiin, että vuoden 2011 Retkipokaali myönnettiin Arkko Liljalle, 1488 retkikilometriä ja kuntopokaali Veikko Töyrylälle, 2070 melontakilometriä. MaMen pikkujoulussa Kontion majalla palkittiin vähintään tuhat kilometriä meloneet seniorijäsenet MaMen logolla koristetulla suklaaleivoksella. Toimintakaudella 2011 jaettiin yksi retkimerkki: hopeinen retkimerkki Terttu Tirkkoselle. Perinteiseen tapaansa MaMe huomioi ansioituneiden jäsentensä merkkipäivät.