Mikä ADHD? ADHD Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 1
|
|
- Akseli Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaahteranmäen Eemeli ärsyketulvassa millainen arki tukee lapsen keskittymisen taitoja? VI POHJOINEN VARHAISKASVATUSPÄIVÄ , Oulun yliopisto Anu Kippola-Pääkkönen järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry Kauan sitten asui maalla pikkupoika villi. Kissankulman kauhuksi häntä kutsuttiin. Lähellä jos jossain alkoi soida palopilli, epäilykset kohdistui heti Eemeliin Georg Riedel, Juha Vainio vireystila tunnetila Tarkkaavaisuuteen vaikuttavat monenlaiset tekijät tunnetila stressitekijät motivaatio taidot ja tiedot tavoitteet muut 3 Lapsen keskittymisen vaikeuksien ja levottomuuden syyt voivat olla moninaiset Temperamentti? Ympäristön vaatimukset? Oppimisvaikeudet? Kulttuuri? Rauhaton ryhmä, melu? Kognitiivisen tason ongelmat? Aistitiedon käsittelyn häiriö? Autismikirjo? Muut sairaudet / häiriöt /vammat? Ärsyketulva? Varhainen vuorovaikutus? Lapsen ja perheen arki? Tapakasvatus? Unen puute, väsyneisyys? Kiusattu? Ahdistuneisuus? Perheen ongelmat? Masennus? Stressi? Mahdollisuus energian purkamiseen liikkuen? Pelot? Huomion hakeminen? ADHD? Väkivalta? 4 Mikä ADHD? Attention Deficit Hyperactivity Disorder = aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö = tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö Neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat Tarkkaamattomuus Yliaktiivisuus Impulsiivisuus Ydinoireet voivat eri henkilöillä näkyä ja painottua eri tavoin. Erilaiset psykiatriset ja neurologiset liitännäisoireet ovat myös tavallisia. 5 ADHD Yleisin kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö kehitysiässä ilmeneviä psykiatrisia oireita, joiden taustalla on neurobiologinen häiriö esiintyvyys vaihtelee 4-10%:n välillä käytetyistä kriteereistä riippuen pojilla yleisempää oireet ovat HAITAKSI lapsen kehitykselle / henkilön toimintakyvylle 6 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 1
2 Mistä ADHD johtuu ja mihin se voi vaikuttaa? Oirekuvan kehittymiseen voivat vaikuttaa perinnölliset tekijät, raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät, synnynnäiset rakenteelliset ominaisuudet ja erilaiset psykososiaaliset tekijät. ADHD:lla voi olla moniulotteisia vaikutuksia mm. käyttäytymisen hallintaan, tunneilmaisuun, vuorovaikutukseen, työskentelyyn ja oppimiseen. 7 Biologisten ja ympäristötekijöiden merkitys ADHD-oirekuvaan Biologiset riski- ja suojatekijät Ympäristön riski- ja suojatekijät Yksilöllinen vahvuus / haavoittuvuus Toimintakyky / toimintarajoitteet Tunteiden säätely Käyttäytymisen säätely Vuorovaikutus, ihmissuhteet Oppiminen, kognitiiviset prosessit 8 Kippola-Pääkkönen, 2010 RUUMIIN / KEHON TOIMINNOT JA RAKENTEET Tarkkaavuustoiminnoissa ja tunteiden säätelyssä ongelmaa. Tarkkaavaisuuden pulmien tarkastelu WHO:n ICFluokituksen avulla LÄÄKETIETEELLINEN TERVEYDENTILA (ADHD) SUORITUKSET OSALLISTUMINEN Omatoimisuustaidoissa itsenäinen ja liikunnallisesti ketterä. Haastetta keskittyä ryhmätilanteissa ja voimakkaita raivareita suuttuessa. YMPÄRISTÖTEKIJÄT YKSILÖTEKIJÄT Sensitiivisyys lapsen tunteille ja tarpeille, myönteinen Temperamentti, entiset ja nykyiset kokemukset, asenne lasta kohtaan, pieni ryhmäkoko ja mahdollisuus tottumukset, ikä, selviytymisstrategiat, yksilölliset henkilökohtaiseen ohjaukseen tukee suoritusta ja henkiset vahvuudet ja haavoittuvuudet? osallisuutta. Iso ryhmäkoko ja vähäinen henkilökohtaisen tuen mahdollisuus voi rajoittaa. 9 ICF-mallia soveltaen Kippola-Pääkkönen Arjen eväät kaikille lapsille tärkeitä Säännöllinen ja riittävä yöuni Säännöllinen ateriarytmi ja terveellinen ruoka Ulkoilua ja liikuntaa riittävästi Rajoitetusti ruutuaikaa Läsnä olevaa, sensitiivistä vuorovaikutusta Lapsen myönteisen käyttäytymisen huomioiminen Johdonmukaisuus ja rajat kasvatuksessa Mahdollisuus vapaaseen, kiireettömään leikkiin Arjen rutiinit ja tukevat osaltaan keskittymisen taitoja 10 Unesta (Paavonen ym. 2008, 2009, 2010) Liian lyhyt yöuni ja unihäiriöt lisäävät impulsiivisuutta ja keskittymisvaikeuksia terveilläkin lapsilla. Toisaalta ADHD:n voi liittyä myös unihäiriöitä Unihäiriöiden ja psyykkisten oireiden välinen yhteys on kaksisuuntainen Unen tarve on yksilöllinen (leikki-ikäisellä n h). Riittävä uni on sellainen määrä unta, joka takaa optimaalisen toimintakyvyn seuraavana päivänä. Lasten keskimääräinen yöunen pituus on lyhenemässä, mikä on merkittävä kansanterveydellinenkin ongelma. Leikki-ikäisillä tärkeä kiinnittää huomiota positiivisiin rutiineihin (selkeä päivärytmi, säännölliset unirituaalit, tarvittaessa tilapäisesti nukkumaanmenoajan viivästyttäminen jotta lapsi todella väsynyt ja kun nukkumaanmenorituaalit ovat vakiintuneet, niin nukkumaanmenoaikaa aikaistetaan asteittain) 11 Ravinnosta (Mc Cann ym. 2007; ADHD:n Käypä hoito, 2007; Glanzman, 2009) Monet ravintoaineet ovat tärkeitä aivojen toiminnalle Näyttöä siitä, että varhainen vajaaravitsemus voi vaikuttaa epäedullisesti kognitiivisten toimintojen kehittymiseen, mukaan lukien tarkkaavaisuuden kehittymisen Keinotekoiset väriaineet ja natriumbentsoaatti saattavat lisätä terveiden lasten yliaktiivisuutta, impulsiivisuutta ja tarkkaamattomuutta Ei luotettavaa näyttöä siitä, että ruokavaliolla ja ravitsemushoidoilla olisi hyötyä ADHD:n hoidossa 12 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 2
3 Virtuaaliviihdykkeistä Säännöllinen ja terveellinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena-> antaa puhtia päivään, vaikuttaa vireystasoon Rajojen asettaminen ruokailutilanteissa? Valtataistelua? ADHD-oireisella lapsella voi olla aistiyliherkkyyttä tai hakuisuutta, mikä voi vaikuttaa ruoan valikoivuuteen Stimuloivat aineet, kuten kofeiini, voi lievittää subjektiivisesti ADHD-oireita ja lapsi voi herkemmin mieltyä kofeiinia sisältäviin tuotteisiin kuten kolajuomiin Toisaalta terveillä lapsilla pienilläkin kofeiinimäärillä voi olla haitallisia vaikutuksia, lisäten mm. unihäiriöitä, kofeiinisietokyvyn lisääntymistä, jännittyneisyyttä, ahdistuneisuutta. (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, 2010) ADHD:n hoidossa käytettyihin stimulanttilääkityksiin voi sivuvaikutuksina liittyä ruokahaluttomuutta 13 Unen puute lisää keskittymisen vaikeuksia. Yleisimpiä lasten ja nuorten unen puutteen syitä lienevät liian myöhäiset nukkumaanmenoajat ja esimerkiksi internetin käyttö sekä tietokonepelien pelaaminen tai television katselu. (Paavonen ym. 2008) Fyysisen aktiivisuuden suositus 7-18 vuotialle, 2008: Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. (Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry) Raportoitu niin negatiivisia (esim. tarkkaavaisuuden ongelmia, uniongelmia, aggressiivisuutta) kuin positiivisia vaikutuksia (esim. tarkkaavaisuutta parantavaa ja oppimista kehittävää ja rauhoittavaa vaikutusta) (Ballas, 2009) 14 Liikunnasta Lyhytaikaisella tietokoneen käytöllä voi olla positiivisia vaikutuksia tarkkaavaisuuteen, mutta nämä vaikutukset huononee tietokoneen pitempiaikaisella käytöllä-> vaikuttaa tarkkaavaisuuteen heikentävästi. (Ballas, 2009) ADHD-oireiset voivat käyttää itsestimulaatioon (Ballas, 2009) Pelaaminen enemmän kuin 1h /pvä voi olla haitallista ADHD-oireisille (Ballas, 2009) Ohjelmien sisältö käytetyn ajan lisäksi olennaista. Lasten herkkyys erilaista ja ikäsuositukset eivät aina luotettavia, koska lapsilla yksilölliset erot prosessoida informaatiota. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, 2005: Lapsi tarvitsee joka päivä vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa Poikien leikeille tyypillistä fyysinen aktiivisuus, voimien mittelö ja kilpailu (Airas & Brummer, 2003; Sinkkonen 2008) Nujuamis ja nahisteluleikit ovat pojille ominaisia (toisten tuuppiminen ja töniminen, toisten takaa ajaminen, toisten kiinni pitäminen ja reppuselässä kantaminen, nyrkkeily ja potkiminen leikisti). Nahistelu on tyypillinen kasvavan lapsen toiminta. Sitä ei tule rajoittaa eikä pitää aggressiivisuutena, mutta aikuisten on valvottava sitä ja huolehdittava siitä, että se ei muutu alistamisen ja kiusanteon välineeksi (Sinkkonen, 2009) Sallitaanko päivähoidossa nujuamis ja nahisteluleikit? Vuorovaikutuksesta ja kasvatuksesta. Liikunnan vähyys tekee levottomaksi. Liikunnan lisääminen vaikuttaa keskittymiseen suotuisasti. (Sinkkonen, 2009; Cacciatore & Koiso-Kanttila, 2009) Ylivilkas, motorisesti aktiivinen lapsi tarvitsee usein tavallista enemmän fyysistä aktiviteettia ja toisaalta aikuisen ohjausta rentoutumiseen / rauhoittumiseen. ADHD-oireisella lapsella on usein aistitiedon käsittelyn ja motoriikan ongelmia. Hän hyötyy sensomotorisesta toiminnasta, mikä kehittää aistitiedon käsittelyä ja motorista hallintaa. Toisaalta hän voi tarvita myös tavallista enemmän tukea uusien motoristen taitojen oppimiseen 17 Lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen kautta vahvistuu lapsen itsesäätelykyky kyky säädellä aistimuksia, vireystasoa, tunnetilaa ja käyttäytymistä tilanteeseen sopivaksi Kasvatuksen tehtävänä on säätelyn opettaminen Kasvattajan sensitiivisyys tärkeää! Sensitiivisyys lapsen tarpeille, tunteille ja motivaatiolle. Ilo lapsesta näkyy kasvattajan silmistä ja hellyys kuultaa äänestä. Kasvattaja reagoi ajallisesti ja toiminnallisesti oikein lapsen viesteihin. Aito kiinnostus lapsesta. Kasvattajan sensitiivisyyteen ja kykyyn olla vuorovaikutuksessa vaikuttaa omat lapsuuden kokemukset 18 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 3
4 Kuormittavien ärsykkeiden rajaaminen ja käyttäytymistä jäsentävien ärsykkeiden lisääminen Vireystason oltava optimaalinen tilanteeseen nähden Henkilöllä, jolla on ADHD, vireystaso voi olla epätavallisen alhainen ITSEÄRSYTYS / AISTIMUSTEN HAKEMINEN VIREYSTASON NOSTAMISEKSI (liikehdintä, käsillä näpertely, nujakointi jne.) Millaiset ärsykkeet jäsentävät käyttäytymistä / helpottavat oppimista? esim. motorisen aktiviteetin lisääminen yleisesti hyväksyttyihin toimintoihin (liikunnalliset leikit ja pelit, istumatyyny, jumppakuminauha tuolin jalkoihin, käsille näpertelyä jne.) ns. syvätuntoaistimuksilla voi olla rauhoittavaa vaikutusta (raskaammat / lihasvoimaa vaativat leikit ja tehtävät, hieronta jne.) Melu on stressitekijä -> voi lisätä levottomuutta, meluun puuttuminen? Millaiset ärsykkeet häiritsevät käyttäytymistä / oppimista? Häiritsevien visuaalisten ja auditiivisten ärsykkeiden karsiminen ympäristöstä? (esim. työskentelypisteen sijainti, visuaalisen oppimismateriaalin rajaus, särmit, akustiikka, korvatulppien / kuulosuojainten käyttö) Mahdollista, että kevyet tuntoaistimukset kuormittavat (esim. niskalaput pois vaatteista, naulakko- ja jonotilanteissa sopiva paikka?, hieronta rauhoittaa ja rentouttaa saattaa vaikuttaa keskittymiseen positiivisesti) 21 Ryhmäkokojen pienentäminen Pienryhmissä toimiminen oman hoitajan kanssa Leikki- ja toimintapisteiden jakaminen eri tiloihin Akustiikka esim. tekstiilejä pehmittämään Oma äänenkäyttö Melumittari / meluvalo 22 LEIKKITILOJEN JAKAMINEN LEVOTTOMUUDEN KANAVOINTI YLEISESTI HYVÄKSYTTÄVÄMPÄÄN TOIMINTAAN ISTUMATYYNY TUOLILLE KÄSILLE NÄPERTELYÄ Copyright Anu Kippola-Pääkkönen / ADHD-liitto ry Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 4
5 LEVOTTOMUUDEN KANAVOINTI YLEISESTI HYVÄKSYTTÄVÄMPÄÄN TOIMINTAAN Myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen SALLITAANKO ENERGIAA PURETTAVAN LAPSILLE (ERITYISESTI POJILLE) OMINAISEEN TAPAAN?? HYVÄKSYTYT LIIKKUMISTAUOT PURKKA SUUHUN Oma asenne lapseen? energinen ja luova ikiliikkuja vai tottelematon rasavilli Kannusta ja kehu aina toivotusta käyttäytymisestä ja yrittämisestä. Näe pienetkin onnistumiset! Pyydä onnistumisselityksiä Kannusta onnistumispäätösten tekemiseen Luo uskoa lapsen omiin kykyihin Käytä merkkejä ohjaamaan toivottua käyttäytymistä (esim. tsemppipeukku, liikennevalot, hymyily, ohjaavat kuvat) Ongelmien taidottaminen (esim. haukkataito ) Kriittinen palaute toimintaan ja tekoon, ei persoonaan Ulkoista henkilön ongelmat ( repsu riiviö, herra tulisielu ) Kiellot toimintaohjeeksi ns. älänkääntö Käytä juorukehua ja kolmoiskehua Hyväksy kaikki tunnetilat sopimatonta käytöstä ei Palkkiojärjestelmät, taitotaulut ERILAISET TAITOTAULUT JA PALKKIO- JÄRJESTELMÄT SUUNTAAVAAT HUOMION TOIVOTTUUN KÄYTTÄYTYMISEEN Toiminnan ohjauksen tukeminen Mitä, missä, kenen kanssa, kuinka kauan ja miten toimitaan? STRUKTUROINTI Ajan, paikan, henkilöiden, toimintojen struktuuri Säännöt ja rajat Säännöllinen toistuvuus, rutiinit Muutosten ennakointi (muutoskortti) Kalenteri, päiväjärjestys, lukujärjestys, ajanhallintatoiminnot Kello, ajastimet, äänimerkit Toimintaohjeet, työskentelyjärjestys (tehtävälaatikot, kuvat, kirjoitetut ohjeet) Ensin sitten Ulkoista ongelmanratkaisua 29 Hohhhoijaa moista vekaraa, vaan mies hän nykyään jo on ja miestä parempaa ei löydy yhtäkään KIITOKSET TARKKAAVAISUUDEN YLLÄPITÄMISESTÄ! Astrid Lindgren 30 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 5
Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee?
Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Yhdessä erityisoppilaan tukena seminaari 3.10.2008, Finlandia-talo, Helsinki Anu Kippola-Pääkkönen anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotAdhd:n värittämä perhe-elämä
Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin
ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin Forssan seudun Green Care klusterihankkeen II työpaja Anun Arkissa 17.5.2016 Satu Valkas, koulupsykologi / FSHKY ADHD Aktiivisuuden
LisätiedotSisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?
Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35
LisätiedotToiminnanohjaus ja haastava käytös
2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotAdhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen
Adhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen Kaisa Parviainen sh (AMK) TtM, Kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto Tuuli Korhonen KK, Kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto ADHD-liitto ry 1 Miltä adhd tuntuu?
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi
Lisätiedot2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko
2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotKokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma
Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotKASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p
KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotAdhd-oireisen lapsen ja nuoren arjen tuki
Adhd-oireisen lapsen ja nuoren arjen tuki Skoopin syyskoulutus 30.10.2018 Katariina Berggren, ADHD-liiton suunnittelija Petja Laitinen, kokemusosaaja Adhd:n, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön, mahdollisuus
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotAdhd-oireisen lapsen tukeminen
Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotEsipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen
SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotAIKUISEN adhd vinkkejä arkeen
AIKUISEN adhd vinkkejä arkeen Mikä on ADHD? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Adhd (tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö) on lyhenne
LisätiedotLiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa
LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa 1.3.-31.12.2018 Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset Lapsi tarvitsee vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä kehittyäkseen ja voidakseen hyvin
LisätiedotPerustietoa adhd:stä. Savonlinna 1.12.2015 Kaisa Humaljoki projektipäällikkö, th, pari- ja perhepsykoterapeutti. 8.12.2015 ADHD-liitto ry 1
Perustietoa adhd:stä Savonlinna 1.12.2015 Kaisa Humaljoki projektipäällikkö, th, pari- ja perhepsykoterapeutti ADHD-liitto ry 1 ADHD-liitto ry ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf on valtakunnallinen ADHD
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotLeikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa
Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA
ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA
ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta
LisätiedotAikuisen adhd. Minulla taas on tosi vaikea keskittyä ja Hei katsokaa, perhonen! Niin mitä olinkaan sanomassa?
Aikuisen adhd Minulla taas on tosi vaikea keskittyä ja Hei katsokaa, perhonen! Niin mitä olinkaan sanomassa? Älä muuta sano! Sekä töissä että kotona on hommia kesken. Aikominen on kovaa, mutta toteuttaminen
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotHYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos
HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotKestävä aivotyö aivotyön tuottavuus
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
LisätiedotNEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA
NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä
ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotLoikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen
Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotKALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA
KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT
LisätiedotKOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily
KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa
LisätiedotPerhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa
Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,
LisätiedotVaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja
Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa
LisätiedotMitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala
Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotMikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja
Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen
Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014
LisätiedotADHD & parisuhde ADHD-LIITTO RY
ADHD & parisuhde Tämä esite on suunnattu adhd-oireisille aikuisille sekä heidän puolisoilleen. Adhd tuo parisuhteeseen ja vanhemmuuteen oman lisämausteensa, niin iloa ja innostusta kuin haasteitakin. Jokaisen
LisätiedotPäiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma
Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme jokaisen lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen ihmisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan Toimimme
LisätiedotPäiväkoti Saarenhelmi
Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotOppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö
Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotIloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositus vanhempainiltamateriaali
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositus vanhempainiltamateriaali 1. Vauhti virkistää vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä! Lapsi oppii touhuamalla, yrittäen
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotKASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 11.6.2015 Kasvun ja oppimisen palvelut Varhaiskasvatuspalvelut KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus Esiopetuksessa lapsen kasvun ja oppimisen
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotTulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila
Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotTekemällä oppii mutta entä jos ei opikaan? Ida Mälkönen, TtM, ft, koulutuskoordinaattori Innostun liikkumaan Suomen CP-liitto ry
Tekemällä oppii mutta entä jos ei opikaan? Ida Mälkönen, TtM, ft, koulutuskoordinaattori Innostun liikkumaan Suomen CP-liitto ry Innostun liikkumaan (2013-2017) Lisää onnistumisen tunteita ja osallisuutta
Lisätiedot4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN
1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET
LisätiedotTutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotAspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa
Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa Pirjo Laatikainen Neuropsykiatrinen valmentaja Aspergerin oireyhtymä Neurobiologinen keskushermoston
Lisätiedot