Lapsen asema erotilanteessa. - tietopaketti koottu Sosiaaliportin sivustolta, lastensuojelun käsikirjasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsen asema erotilanteessa. - tietopaketti koottu Sosiaaliportin sivustolta, lastensuojelun käsikirjasta"

Transkriptio

1 Lapsen asema erotilanteessa - tietopaketti koottu Sosiaaliportin sivustolta, lastensuojelun käsikirjasta

2 Lapsen huolto, tapaaminen ja asuminen Päätöksenteko Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sovitaan kun vanhemmat asuvat erillään. Erillään asuminen voi johtua avoerosta, avioerosta tai sitten vanhemmat eivät alun perinkään ole aloittaneet yhteiselämää. Pääasiallisena tavoitteena tällaisessa tilanteessa on se, että vanhemmat sopivat yhdessä näistä asioista keskinäisellä sopimuksella. Sosiaalitoimen tehtävänä on tällöin ohjata ja auttaa vanhempia sopimuksen tekemisessä. Vanhempien saama tuki on erittäin tärkeää, koska näin varmistetaan, että he ymmärtävät tekemänsä ratkaisut ja niiden vaikutukset ja arvioivat päätöksiään lapsen kannalta. Vanhempien yhdessä laatima sopimus on sosiaalitoimen hyväksyttävä ja vahvistettava, jollei se ole selvästi lapsen edun vastainen. Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Lapsen huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että hän saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. Sosiaalitoimessa lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen lapsen huollosta Yhteisesti molemmille vanhemmille = yhteishuolto Yksin toiselle vanhemmalle = yksinhuolto Sopimus vahvistetaan lapsen asuinkunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen päätöksellä ja se on voimassa heti vahvistamisen jälkeen. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen päätös vastaa lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua. Sopimusta voidaan myöhemmin muuttaa joko vanhempien yhteisellä päätöksellä tai tuomioistuimen päätöksellä. Sopimus on tehtävä kirjallisesti oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. 2

3 Tuomioistuin päättää lapsen huollosta Jos vanhemmat eivät ole yksimielisiä lapsen huollosta Jos huoltoa esitetään vanhempien ohesta tai sijasta muille henkilöille Jos haetaan rajoitettua ts. tehtävämäärättyä huoltoa Huoltomuodot 1. Yhteishuolto Lapsenhuoltolain yleisenä periaatteena on, että lapsen etu toteutuu parhaiten silloin kun vanhemmat yhdessä vastaavat lapsensa huollosta ja heillä on yhteishuolto. Yhteishuollossa vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen kasvatuksesta, hoidosta ja lasta koskevasta päätöksenteosta. Molemmilla vanhemmilla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta; terveydenhuollosta, päivähoidosta, koulusta jne. Yhteishuollossa huoltajat päättävät yhdessä lapsen asuinpaikasta kansalaisuudesta nimestä uskonnosta terveydenhuollosta koulunkäynnistä kasvatuksesta passista Yhteishuolto toimii parhaiten silloin kun vanhemmilla on yhteinen käsitys lapsen hyvinvointiin liittyvistä asioista ja he kykenevät toimimaan lapsen parhaaksi. Usein ongelmia tulee silloin kun jompikumpi vanhemmista ei ole käynyt läpi eroprosessiaan ja siirtää omia negatiivisia tunteitaan huoltajuusprosessiin. Tällöin riitoja valitettavan usein pyritään jatkamaan lapsen huollon varjolla tai hankaloittamalla tapaamisoikeuden toteutumista. Ongelmallista on myös se, jos toinen vanhemmista kieltäytyy yhteishuollosta vedoten vanhempien keskinäisiin riitoihin, vaikka todellinen motiivi tilanteessa on tehdä kiusaa entiselle puolisolle. Näissä tilanteissa perheen kanssa työskentelevän työntekijän pitäisi kyetä säilyttämään objektiivisuutensa eikä alistua usein voimakkaallekin painostukselle ja manipulaatiolle. Työntekijän tulisi myös tarjota perheelle mahdollisuutta perheasioiden sovitteluun tai eroseminaariin. 3

4 2. Yksinhuolto Lapsen huolto voidaan uskoa yksin toiselle vanhemmista vaikka molemmat olisivat periaatteessa sopivia huoltajiksi. Käytännössä yksinhuolto on realistisin ratkaisu esimerkiksi silloin kun toinen vanhemmista asuu ulkomailla. Jossakin erityistapauksissa voidaan ajatella, että yksinhuolto toimii ratkaisuna silloin, kun vanhempien välit ovat hyvin riitaiset. Toisaalta yksihuolto riidan ratkaisuna saattaa jopa pahentaa tilannetta. 3. Rajoitettu yhteishuolto /tehtävämäärätty yhteishuolto Tuomioistuin voi antaa määräyksiä huoltajien tehtävänjaosta, oikeuksista ja velvollisuuksista. Tällöin tuomioistuin tekee ratkaisun niistä asioista, jotka vanhemmat hoitavat yhteishuoltajina. Samoin tuomioistuin päättää, onko asioita, joista vain toinen vanhemmista vastaa. Tuomioistuin voi vahvistaa myös vanhempien itse hakeman yhteishuollon tehtävänjaon. 4. Huollon uskominen vanhempien ohessa tai sijasta muulle/muille henkilöille Tuomioistuin voi erittäin painavasta syystä määrätä lapsen huollon vanhempien (tai toisen vanhemman) lisäksi jollekin muulle henkilölle. Lapsen elatusvelvollisuus ei siirry oheishuoltajaksi määrätylle henkilölle, vaan vanhemmat ovat jatkossakin velvollisia elättämään lapsensa. Tuomioistuin voi hakemuksesta siirtää lapsen huoltajuuden vanhempien sijasta muulle henkilölle. Tällainen tilanne saattaa olla silloin kun lapsi asuu jonkun muun kuin vanhempansa luona, esimerkiksi isovanhempien luona. Tapaamisoikeus Lapsella on lain mukaan oikeus tavata ja pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Viranomaisten tulisi pyrkiä edistämään lapsen tapaamisoikeuden toteutumista ja samoin lapsen kanssa asuvan vanhemman tulee osaltaan auttaa yhteydenpidon säilymistä. Lapsen oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaansa vahvistetaan lapsen kotikunnan lastenvalvojan luona silloin kun vanhemmat ovat yksimielisiä sopimuksen sisällöstä ja se on lapsen edun mukainen. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen sopimuksen sisällöstä, asia ratkaistaan käräjäoikeudessa. Tapaamissopimus sisältää usein tapaamiset joka toinen viikonloppu joka toinen vuosi juhlapyhinä kuukausi muun vuosiloman aikana yleisesti hyvänä pidetään myös tapaamisia arkisin syntymäpäivät, äitien- ja isänpäivät 4

5 Tapaamissopimus tulisi tehdä mahdollisimman yksityiskohtaiseksi, jotta mahdollisessa erimielisyystilanteessa sopimus antaisi selkeät raamit tapaamiselle. Suositeltavaa on käyttää yksityiskohtaisia ajan ja paikan ilmaisuja. Esimerkiksi lapsella on oikeus tapaamiseen parillisten viikkojen perjantaista klo 16 sunnuntaihin klo 18 asti. Hyvä on myös kirjata lapsen kuljetus tapaamisiin ja kotiin; kuka huolehtii kuljetuksista ja kuka vastaa kustannuksista. Lapsen ja vanhemman yhteydenpito-oikeuteen kuuluvat myös puhelut, tekstiviestit, kirjeenvaihto ja muu posti. Näistäkin olisi hyvä sopia tapaamissopimuksessa. Ihannetapauksissa tapaamissopimusta ei tarvita käytännössä lainkaan vaan vanhemmat kykenevät sopimaan yhteydenpidosta ja tapaamisista tilannekohtaisesti. Tällöin lapsen sekä vanhempien tilanteet ja menot huomioidaan joustavasti. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista kaikissa tapauksissa, joten tarkka sopimus kannattaa tehdä siltä varalta, että erimielisyyksiä tulee. Tapaamisoikeuden toteutumisessa on tärkeää lapsi säilyttää kiinteän yhteyden etävanhempaansa lapsen ja vanhemman suhde ei pääty eroon lähivanhempi tukee yhteydenpitoa eroon liittyvien riitojen varjolla ei estetä lapsen tapaamisoikeuden toteutumista tai manipuloida lasta lapselle ei arvostella toista vanhempaa tai tämän uusia ihmissuhteita ei luoda lapselle lojaliteettiristiriitoja tapaamisten takia tuetaan vanhempia yhteistoimintaan tapaamisoikeuden toteutumisessa ja tarvittaessa ohjataan hakemaan apua riitojen sovittelemiseksi Ongelmallinen tapaamisoikeus on silloin kun muualla asuva vanhempi ei halua tavata lasta tai jättää sopimuksen noudattamatta. Laki ei tunne säädöksiä niissä tapauksissa, joissa etävanhempi ei tapaa lasta eli etävanhempaa ei voi velvoittaa yhteydenpitoon. Tilanteessa ei voi pyytää tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa. Sen sijaan, jos 12-vuotta täyttänyt lapsi vastustaa etävanhemman tapaamisia, se estää tapaamisoikeuden täytäntöönpanon. Vastoin 12- vuotta täyttäneen lapsen tahtoa ei tapaamista voida järjestää. Lapsen asuminen Eron jälkeen päätetään myös lapsen asuinpaikasta. Lapsi voi asua joko äidin tai isän luona tai vuorotellen molempien luona. Joissakin tapauksissa käytetään myös sellaista ratkaisua, että lapset asuvat pysyvästi samassa paikassa ja vanhemmat asuvat vuorotellen heidän kanssaan. Lapsen asuinpaikka voi myös vaihtua lapsen kasvaessa. Lapsen on oltava virallisesti kirjoilla yhdessä paikassa siinäkin tapauksessa, että hän asuu vuorotellen molempien vanhempien luona. 5

6 Lapsen asuinpaikasta tulisi päättää lapsen näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen asumista varten selvitetään vanhempien asumiseen ja elämiseen liittyviä olosuhteita. Asuinpaikan valinnassa huomiota tulisi kiinnittää esimerkiksi seuraaviin seikkoihin mitä lapsi itse toivoo asumiselta ja miksi asumisolosuhteet; millaisia vaihtoehtoja lapsen asumiseen liittyy vanhempien luona ja mikä olisi lapsen kannalta paras ratkaisu miten lapsen perushoito sujuu vanhempien luona miten lapsen päivähoito ja koulunkäynti järjestyvät ja tuottaako asuminen näihin muutoksia lapsen harrastusmahdollisuudet ja niiden jatkumisen edellytykset miten lähellä kodit ovat toisiaan vanhempien työtilanne ja siihen liittyen mahdollisuudet huolehtia lapsesta vanhempien taloudellinen tilanne lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen eri vaihtoehdoissa; millä tavoin lähivanhempi on kyvykäs turvaamaan tapaamisoikeutta turvaako asumisjärjestely lapselle läheisten ihmissuhteiden säilymisen miten joustavia ja yhteistyökykyisiä vanhemmat ovat onko jommallakummalla vanhemmista lastensuojelullisen tuen tarvetta ja miten se vaikuttaa asumiseen; päihteiden tai huumeiden väärinkäyttöä, rikollista elämäntapaa jne. Lähde: Taskinen, Sirpa (2001) Lapsen etu erotilanteessa. Opas sosiaalitoimelle. Stakes: Oppaita 46. Saarijärvi: Gummerus. Lapsen elatus Yleistä Vanhemmat ovat vastuussa lapsensa elatuksesta. Lapsen biologisilla vanhemmilla on aina lapsen elatusvastuu, vaikka heillä ei olisikaan lapsen huoltajuutta. Elatussopimus vahvistetaan vanhempien välille silloin kun vanhemmat eivät asu yhdessä. Joissakin tapauksissa lapsen isyys on vahvistettu, mutta vanhemmat eivät asu tai ole koskaan asuneet yhdessä. Lisäksi elatussopimus vahvistetaan vanhempien muuttaessa asumaan erilleen. Jollei vanhempien väliseen sopimukseen lapsen elatuksesta päästä, niin lapsen kanssa asuvan huoltajan tai joissakin tapauksissa lapselle määrätyn edunvalvojan tehtävänä on hakea elatuspäätöstä lapselle käräjäoikeudesta. 6

7 Elatusapua koskeva päätös tehdään kirjallisesti Elatussopimukseen kirjataan lapsen ja vanhempien henkilötiedot elatusavun alkamispäivämäärä elatusavun määrä elatusavun maksupäivä elatusavun saaja ja hänen tilinumeronsa elatusavun päättyminen osapuolten allekirjoitukset Elatusapu tulee aina sopia kirjallisesti, jolloin sitä voidaan hakea ulosottoteitse niissä tapauksissa jolloin sen maksaminen laiminlyödään. Elatussopimus voidaan tehdä myös määräaikaisena, mutta tämä aiheuttaa ongelmia silloin, jos elatusvelvollinen ei ole halukas neuvottelemaan uutta sopimusta määräajan jälkeen. Sopimukseton tila tuottaa sen, että lapsi ei saa itselleen kuuluvaa elatusapua. Tosin näissä tapauksissa käräjäoikeus saattaa määrätä elatusavun maksettavaksi takautuvasti sopimuksettomalta ajalta (3 kk). Elatusvelvollisen odotettavissa oleva yhteistyöhaluttomuus on syytä huomioida elatussopimusta laadittaessa. Tällöin on tarkoituksenmukaisinta tehdä elatussopimus, joka on voimassa koko elatusvelvollisuusajan. Velvollisuus suorittaa elatusapua päättyy kun lapsi täyttää 18 vuotta. Elatusavusta voidaan tehdä myös ns. nollasopimus eli elatusvelvollisuutta ei vahvisteta suoritettavaksi, jos elatusvelvollinen on esimerkiksi opiskelija, työtön tai varaton muutoin. Tällöin elatussopimukseen kirjataan puutteellinen elatuskyky ja lähivanhempi saa lapselle elatustukea omasta kunnastaan. Nollasopimus ei ole voimassa automaattisesti lapsen täysi-ikäisyyteen asti, vaan sopimusta voidaan muuttaa tilanteen olennaisesti muuttuessa. Elatusavun maksaminen Elatusapu voidaan määrätä rahamääräiseksi, jolloin elatusapua suoritetaan kuukausittain tietty rahasumma. Tavallisesti muualla asuva vanhempi maksaa osuutensa lapsen elatuksesta tilille, jolle lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla on käyttöoikeus. Elatusapu on luonnollisesti tarkoitettu käytettäväksi lapsen tarpeisiin, mutta lähivanhempi huolehtii sen käytöstä lapsen alaikäisyyden takia. Elatusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi myös oheishuoltajan tilille. Elatusapu voidaan suorittaa myös kokonaisuudessaan kertamaksuna. Näissäkin tapauksissa on mahdollista, että maksettu summa osoittautuu myöhemmin riittämättömäksi ja elatusvelvollinen maksaa täydentävää elatusapua myöhemmin. 7

8 Elatusapu määräytyy lapsen tarpeen ja elatusvelvollisten elatuskyvyn mukaan. Sopimusta voidaan myös muuttaa myöhemmin, jos vanhempien olosuhteet muuttuvat. Tuomioistuimen kautta elatussopimuksen muuttamisen näyttökynnys on ollut suhteellisen korkea ja tämä olisi hyvä huomioida jo elatussopimusta laadittaessa. Elatustuki Lapsen kotikunta voi maksaa elatustukea lapselle jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun suorittamisen avioliiton ulkopuolella syntyneet lapsen isyyttä ei ole vahvistettu elatusapua ei ole voitu vahvistaa samanaikaisesti isyyden vahvistamisen kanssa elatusapuvelvollisuus on ratkaistu, mutta elatusapua ei ole vahvistettu puutteellisen elatuskyvyn vuoksi tai elatusavun määrä on vahvistettu elatustuen määrää pienemmäksi eräissä tapauksissa vanhemman adoptoidessa lapsen yksin. Elatustuen toimeenpano alkaen Elatustuen toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirretään kunnilta Kelalle lukien. Valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi siirretään elatusturvalaissa säädetyt tehtävät. Kelalle siirtyvät siten muun muassa elatustuen myöntämistä ja maksamista sekä elatusavun perintää koskevat tehtävät. Kelalle ei siirretä toimenpiteitä, jotka suoritetaan elatusvelvollisuuden vahvistamiseksi, vaan nämä säilyvät edelleen kunnan sosiaalitoimen lastenvalvojan tehtävänä. Selvitys tuomioistuimelle Yleistä Valtaosa vanhemmista sopii eron jälkeen yhteisymmärryksessä lapsen tai lasten asumiseen, huoltoon ja tapaamiseen liittyvistä asioista. Suuntaus on viime aikoina ollut kuitenkin sen suuntainen, että parisuhteen käsittelemättömiä riitoja selvitellään yhä enenevässä määrin huolto- ja tapaamissopimusneuvotteluissa sekä käräjäoikeuksissa. Lapsen arjessa tämä tarkoittaa sitä, että hän joutuu elämään tässä vanhempien ristiriitojen värittämässä ilmapiirissä. Mitä vakavampi ja pidempikestoisempi riita on, niin sen raskaampi tilanne on lapselle. Jos vanhemmat eivät pääse keskinäiseen sopimukseen lapsen huollosta, 8

9 asumisesta ja tapaamisesta, he hakevat ratkaisua käräjäoikeudesta. Näin vanhemmat siirtävät osan itselleen kuuluvasta lapsia koskevasta päätösvallasta oikeuden päätettäväksi. Riitatilanteissa käräjäoikeus pyytää lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain perusteella sosiaalilautakunnalta selvityksen vanhempien ja lapsen tilanteesta (Olosuhde)selvitys on merkittävä osa käräjäoikeuden oikeudenkäyntiaineistoa sen päättäessä lapsen huolto- ja tapaamisasiasta. Maija Auvisen väitöskirjan aineiston mukaan selvitykset voidaan jakaa kolmeen ryhmään lapsella on kaksi tasaväkistä vanhempaa, jotka haluavat ulkopuolisen päätöksen asiaan toisella tai molemmilla niin vaikeita psykososiaalisia pulmia, että viranomaisten on ratkaistava kumpi tarjoaa lapselle turvallisemmat olosuhteet patologiset tapaukset Edellinen jako näkyy myös käytännön työssä. Selvitysten laatiminen on haastava sosiaalityön osa-alue, joka kuitenkin vaatii aivan erityistä osaamista ja asiantuntemusta. Ero on lapsen elämässä muutoskohta sekä usein kriisi ja jossa perheen kanssa oikeanlaisella työskentelyllä voidaan auttaa tilanteen selviämistä rakentavalla tavalla. Selvitystyö ei ole itsessään perheasioiden sovittelua, hoitoa, terapiaa eikä lastensuojelutyötä. Tärkeää on tunnistaa näiden tarve niin, että vanhempia voidaan ohjata eteenpäin ja tarvittaessa olisi osattava ohjata perheitä perheneuvolaan selvittämään ristiriitojaan tai patologisissa tapauksissa lastenpsykiatrian piiriin. Selvitystyöhön sisältyy kuitenkin vanhemmuutta ja nimenomaan yhteistyövanhemmuutta tukevia ja sovittelevia elementtejä, koska vanhempia on tarvittaessa autettava sopimuksen tekemisessä. Huoltoriitoihin liittyviin selvityksiin liittyy paljon emotionaalisia, sosiaalisia ja moraalisia tunnelatauksia. Näiden realistinen tunnistaminen, jäsentäminen oikeisiin mittasuhteisiin ja sen analyysi, miten ne vaikuttavat lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisiin, vaatii sosiaalityöntekijöiltä erityistä ammatillisuutta ja eroasioihin perehtynyttä erityisosaamista. Selvitystyön tärkein elementti on aina antaa tietoa oikeudelle siitä, miten lapsen tilanne turvataan muuttuneissa olosuhteissa. 9

10 Selvitystyön oikeudellinen tausta Vanhemmat sopivat ensisijaisesti lapsensa huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvistä asioista keskinäisellä sopimuksella, jonka sosiaalilautakunnan alainen viranhaltija vahvistaa. Toisena vaihtoehtona vanhemmat pyytävät lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisiin ratkaisua käräjäoikeudelta avioeron liitännäisasiana. Tällöin, mikäli vanhemmat ovat yksimielisiä, hakemuksesta tehdään käräjäoikeudessa kansliapäätös avioeropäätöksen yhteydessä. Mikäli vanhemmilla on erilainen näkemys siitä, miten lapsen huolto, asuminen ja tapaamiset tulisi järjestää, he hakevat näihin kysymyksiin oikeuden ratkaisua. Käräjäoikeus pyytää tarpeelliseksi katsomissaan selvityksen vanhempien ja lapsen olosuhteista sen kunnan sosiaalilautakunnalta, missä lapsella, lapsen vanhemmilla, huoltajalla tai huoltajaksi esitetyllä on kotipaikka. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, pyyntö menee molempien vanhempien kotikuntien sosiaalilautakunnille, joiden tulee valmistella selvitys yhteistyössä. Päävastuun selvityksestä kantaa se kunta, jossa lapsella on kotipaikka. Yhteistyön tulisi olla todellista eikä vain asiakirjatietojen vaihtamista. Tarvittaessa käräjäoikeus pyytää selvityksen tehneet sosiaalityöntekijät kuultavaksi oikeuteen. Usein pyyntö tulee vanhempien aloitteesta. Käräjäoikeus pyytää joko omasta aloitteestaan tai vanhempien pyynnöstä sosiaalilautakunnan selvityksen silloin kun vanhemmat eivät ole päässet yksimielisyyteen lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on aihetta olettaa, että lapsen huollon ratkaiseminen vanhempien sopimalla tavalla olisi vastoin lapsen etua huolto on tarkoitus määrätä lapsen vanhemman ohella tai sijasta muulle tai muille henkilöille selvitystä on muutoin lapsen edun kannalta pidettävä aiheellisena Lapsen huolto- ja tapaamisasioihin liittyvä selvitys on osa sosiaalihuoltolain mukaista kunnan järjestämää sosiaalipalvelua. Sosiaalilautakunta voi tehdä selvityksen ainoastaan käräjäoikeuden (myös hovi- ja korkeimman oikeuden pyynnöstä) pyynnöstä. Selvitystä ei tehdä viranomaisaloitteesta eikä myöskään vanhempien tai heidän asianajajiensa aloitteesta. Selvitys voidaan antaa tiedoksi asianosaisille ennen oikeudenkäyntiä. Erityistä muihin sosiaalipalveluihin verrattuna selvitystyössä on se, että siinä voidaan esittää käräjäoikeudelle lapsen etuun pohjaten muutoin salassa pidettävää tietoa. 10

11 Usein selvityksessä käytetään myös muiden viranomaisten asiantuntemusta, esimerkiksi päivähoidosta pyydetään lausuntoa lapsen tilanteesta. Yhä useammin pyydetään myös kasvatus- ja perheneuvolasta lausuntoa perheen tilanteesta ja selvitys voi esimerkiksi koskea lapsen kehitystä, perheen vuorovaikutusta tai lapsen mielipidettä sekä toivomuksia. Lastensuojeluasetus edellyttää, että selvityksen luotettavuuden ja puolueettomuuden vuoksi se on pääasiallisesti tehtävä parityönä. Selvityksen voi tehdä lastensuojelutehtävissä toimiva sosiaalityöntekijä yhdessä toisen asiaan perehtyneen työntekijän kanssa. Sosiaalityöntekijän tulisi ennen selvitystyöhön ryhtymistä varmistaa esteellisyytensä eli sosiaalityöntekijä voi olla esteellinen tekemään selvityksen, jos hän on toiminut aikaisemmin esimerkiksi perheasioiden sovittelijana. Sosiaalityöntekijät eivät voi toimia eri rooleissa saman perheen kanssa, sillä se aiheuttaa herkästi epäluottamusta asiakkaassa. Pienissä kunnissa esteellisyys ja asiantuntemuksen varmistaminen voi tarkoittaa sitä, että tarkoituksenmukaisinta on pyytää virka-apua toisesta kunnasta. Sosiaalitoimen rooli selvitystyössä Selvitystyöllä on neljä eri funktiota Selvityksen tuottaa käräjäoikeudelle sosiaalitoimen ammatilliseen asiantuntemukseen perustuvia tietoja huoltoratkaisun tekemiseksi. Selvitykseltä edellytetään yksittäistapauksen edellyttämän faktatiedon lisäksi asiantuntevaa ammattitietoa lapsesta ja ihmissuhteista. Jos selvitystä tehtäessä käy ilmi, että asia on ratkaistavissa vanhempien keskinäisellä sopimuksella, työntekijän on annettava vanhemmille tarvittavaa apua sopimuksen tekemisessä. Informaatio tehtävä. Antaa vanhemmille tietoa lapsen huollon eri vaihtoehdoista, asumiseen ja tapaamisiin liittyvissä asioissa ja mikä niiden merkitys on suhteessa lapsen ikään ja kehitystasoon. Sopuratkaisu on aina mahdollinen vaikka asia on oikeudessa. Lapsen kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen siten, ettei lapsi koe olevansa asiassa ratkaisijana. Selvitystyön sisältö Käräjäoikeudelta saatava selvityspyyntö ohjaa työskentelyn sisältöä ja selvityksessä keskitytään niihin seikkoihin, joista selvitystä pyydetään. Selvitys voi koskea lapsen huoltoa, asumisesta tai tapaamisesta tai näitä kaikkia. Käräjäoikeuksien pyynnöt vaihtelevat, ne voivat olla hyvin vanhempien hakemuksen mukaisesti hyvinkin yksityiskohtaisia tai hyvin avoimia. 11

12 Pääperiaate on se, että selvitys keskittyy niihin asioihin, mihin vanhemmat ratkaisua hakevat ellei selvitystyön aikana vanhempien taholta muuta ilmene. Vanhemmat voivat prosessin aikana peruuttaa hakemuksen joltain osin tai muuttaa vaatimustaan. Joskus saattaa olla paikallaan tarkistaa käräjäoikeudesta se, mihin nimenomaisiin seikkoihin selvityksessä toivotaan keskityttävän. Tuomioistuimet toivovat sosiaalitoimelta tosiseikkojen raportointia ja havaintoja, eivät niinkään arvioita perheen tilanteesta. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä ja tulkintoja vanhempien tai lasten käyttäytymisestä tai puheista on syytä välttää. Olennaisen tärkeää on, että olosuhdeselvityksessä erotetaan selkeästi toisistaan vanhempien kertomukset ja mielipiteet selvitetty tosiseikasto työntekijän arviot ja johtopäätökset perheen tilanteesta Olosuhdeselvityksen tulisi sisältää seuraavia asioita selvityksen tarkoitus, mihin seikkoihin selvitystä pyydetään tiedot selvityksen tekotilanteesta, tapaamiset ja kotikäynnit päivämäärineen ja läsnäolijoineen (ketkä työntekijät laatineet selvityksen, vanhempien ja lasten tapaamisajat ja paikat, mahdollinen tulkin käyttö) lyhyt kuvaus perheen taustasta ja nykytilanteesta lapsen mielipiteen kuuleminen eli mitä lapsi on kertonut ja miten lasta kuultu (menetelmät). vanhempien näkemys tilanteesta ja mihin se perustuu vanhempien ja muiden lasta tuntevien tahojen kuvaukset lapsesta vanhempien mahdollisuudet toimia lapsen huoltajana ja kasvattajana sekä vanhemmuus (lapsen kasvatus ja hoito käytännössä, kasvatusperiaatteet, näkemykset lapsen tarpeista, vanhempien välinen yhteistyö, lähi- / etävanhemmuuden tukeminen, lasten ja vanhempien suhteet vanhempien ja lapsen kuvaamana) vanhempien olosuhteet (työ-/ opiskelupaikka, työajat, taloudellinen tilanne, asuminen, harrastukset, verkostot, alkoholi/ päihteet, terveydentilan, rikollisuus tai muu asosiaalisuus) muiden viranomaisten näkemys tilanteesta (hankitut tiedot lapsesta ja mahdolliset lausunnot) ehdotukset tai johtopäätökset perusteluineen liitteet 12

13 Selvityksen sitovuus Olosuhdeselvitys ei velvoita tuomioistuinta eli tuomioistuimen ratkaisu saattaa olla erilainen kuin olosuhdeselvityksen tulos. Maija Auvisen väitöskirjan (2006) mukaan sosiaalitoimen ratkaisuehdotukset menestyivät tuomioistuimissa selvästi heikommin kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Ainakin joka neljäs ratkaisuista poikkesi ehdotetusta. Tasapelitilanteissa tuomioistuimet saattoivat arvioida kilpailevia vaihtoehtoja toisin kuin sosiaalitoimi. Selvityksiä vastaan esitetylle todistelulle annettiin toisinaan merkitystä. Vaikka selvitysten puolueellisuutta ja tasapuolisuutta arvosteltiin runsaastikin, oikeusratkaisuihin verrattuna selvitystyö onnistui silti kohtuullisen hyvin. Lähteet: 1. Taskinen, Sirpa (2001) Lapsen etu erotilanteessa. Opas sosiaalitoimelle. Stakes: Oppaita 46. Saarijärvi: Gummerus. 2. Auvinen, Maija (2006) Huoltoriidat tuomioistuimissa: sosiaalitoimi selvittäjänä, sovittelijana, asiantuntijana. Helsinki: Suomalainen lakimieshdistys. 3. Litmala, Marjukka (2002) Lapsen asema erossa. Helsinki: Wsoy, Perheasioiden sovittelu Perheasioiden sovittelusta säädetään avioliittolaissa ja sosiaalihuoltolaissa. Avioliittolain mukaan perheessä esiintyvät ristiriidat ja oikeudelliset asiat on ensi sijassa pyrittävä ratkaisemaan perheenjäsenten keskinäisissä neuvotteluissa ja sopimuksella. Perheasioiden sovitteluun tullaan perheen omasta aloitteesta ja sovittelun tavoitteena on perheen sisäisten ristiriitojen ratkaisu ja lapsen aseman turvaaminen. Perheasioiden sovittelijoiden tehtävänä on tukea ja auttaa perhettä ratkaisemaan ristiriitaisia tilanteita. Perheasioiden sovittelu on vapaaehtoista, luottamuksellista ja maksutonta. Perheasioiden sovitteluun voi hakeutua koko perhe, puolisot yhdessä tai puolisot erikseen. Silloin kun sovittelussa käsitellään lasten asioita on tärkeää, että molemmat vanhemmat ovat paikalla. Perheasioiden sovittelupalvelut on tarkoitettu lapsiperheille, joissa vanhemmat miettivät avio/avoeron mahdollisuutta eropäätöksen jo tehneille perheille eronneille, jotka ovat sopeutumassa uuteen elämäntilanteeseen puolisoille, jotka päätyvät jatkamaan yhdessä tai kun lasten tapaamiset eivät suju 13

14 Perheasioiden sovittelu määritellään usein seuraavasti: Perheenjäsenet hakevat apua ja tukea pohdittaessa avioeroa tai sen uhkaa, avioliiton purkautumista tai yhteiselämän lopettamista Perheenjäsenet hakevat apua ja tukea johonkin muuhun ristiriitatilanteeseen ja pyytävät nimenomaan perheasioiden sovittelua. Perheasioiden sovittelusta sovitaan erikseen perheen ja työntekijän välillä ja kyse on perheasioiden sovittelusta silloin kun se on yhteisesti sovittu. Tämä tuottaa sen, että tavanomainen perheneuvonta ei ole perheasioiden sovittelua vaikka siinä käsiteltäisiin vanhempien välisiä ristiriitoja ja eron mahdollisuutta. Perheasioiden sovittelijan tehtävät Perheasioiden sovittelussa sovittelija auttaa jäsentämään tilannetta ja tarkastelemaan ratkaisuja sekä lasten että aikuisten kannalta. Keskustelujen tavoitteena on tukea vaikeassa elämäntilanteessa arkielämän järjestymistä. Mikäli vanhemmat päätyvät eroratkaisuun sovittelussa pohditaan lasten huoltoa ja tapaamisia. Tavoitteena on auttaa vanhempia yhteistyöhön lasten asioiden hoitamisessa. Sovittelija ei ota kantaa siihen erotako vai jatketaanko yhdessä. Sovittelijan tehtävä on olla asiantuntijana vanhempien tukena, kun puolisot miettivät vaikeassa kriisitilanteessa jatkaako yhdessä vai purkautuuko parisuhde. Perheasiain sovittelija: auttaa perhettä ristiriitojen ratkaisussa auttaa vanhempia parisuhteensa käsittelyssä tukee vanhempia erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisessa tukee erosta toipumisessa kiinnittää huomiota lasten aseman turvaamiseen seuraa lasten tilannetta perheen kriisissä työskentelee perheen kanssa sopimuksiin tähdäten avustaa perhettä sopimusten tekemisessä auttaa korjaamaan sopimusten noudattamisessa ilmenneitä ongelmia Perheasioiden sovittelu voidaan nähdä tärkeänä psykososiaalisena palveluna ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisevänä työnä. Sitä tulisi olla saatavilla eroa uhkaavissa tilanteissa ja eron jälkeisissä tilanteissa. Perheasioiden sovittelulla voidaan usein ennaltaehkäistä ongelmien laajentuminen ja se, että asioita päädytään viemään oikeuden ratkaistavaksi. Usein perheet tarvitsisivat enemmän perheasioiden sovittelua kuin oikeutta. Pitkittyvät huolto- ja tapaamisriidat ovat yleensä raskaita kaikille ja monasti lapsen kannalta tuhoisia. Perheasioiden sovittelun oikealla organisoinnilla voidaan ehkäistä näitä ongelmia. 14

15 Perheasioiden sovittelua tehdään kasvatus- ja perheneuvolassa sosiaalitoimessa erilaisissa perheasiain yksiköissä seurakunnan palveluna Tekstin on laatinut: Aila Engström Valvotut tapaamiset Yleistä Lapsen ja vanhemman välisiä valvottuja tapaamisia tulee harkita silloin, jos lapsen ja vanhemman väliseen tapaamiseen liittyy lapseen kohdistuvaa uhkaa ja erityistä huolta. Tilanne voi olla huolestuttava, jos tapaava vanhempi ei kykene hoitamaan lasta tai kohtelee lasta hänen etunsa vastaisella tavalla. Perusteena voi myös olla lapsen psyykkisen turvallisuuden vaarantuminen. Lapsi voi olla esimerkiksi pelokas ja traumatisoitunut, koska on joutunut näkemään vanhempien välistä väkivaltaa. Tapaavalla vanhemmalla voi olla päihteiden, huumeiden, lääkkeiden käyttöä, mielenterveysongelmia, väkivaltaista käyttäytymistä tai lapsi on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Valvottuja tapaamisia voidaan käyttää myös sellaisessa tilanteessa, jossa on pelättävissä, että lapsi viedään luvatta pois maasta. On myös sellaisia tilanteita, jolloin tapaamisiin ei liity varsinaista huolta tai uhkaa lapsen kannalta, vaan lapsi ei ehkä ole tavannut vanhempaansa lainkaan aikaisemmin tai yhteydenpito on ollut erittäin vähäistä. Tilanteen taustalla voi olla vanhempien välisiä ristiriitoja tai lähivanhemman negatiivinen myötävaikuttaminen lapseen. Jos lapsen ja vanhemman tapaamiset eivät toteudu tavalliseen tapaan etävanhemman kotioloissa, niin tapaamiset voidaan järjestää perustellusta syystä eriasteisesti valvottuina. Valvotut tapaamiset voidaan toteuttaa Jos vanhemmat siitä sopivat yhdessä. Tällöin vanhemmat sitoutuvat myös maksamaan kustannukset, palvelut voi ostaa esim. Ensi- ja turvakodilta Oikeuden päätös valvotuista tapaamisista Oikeuden väliaikaispäätöksellä esim. olosuhdeselvityksen ajan Vanhempien tekemällä keskinäisellä sopimuksella, jonka perusteena on jokin lastensuojelullinen syy ja joka laaditaan sosiaalitoimessa (ei ole virallinen, vahvistettu tapaamissopimus = Tampereen käytäntö) 15

16 Valvottuja tapaamisia voidaan järjestää Lapsen kotona Isovanhempien tai muiden sukulaisten luona Kunnan, yhdistyksen tai järjestön tms. tiloissa, jolloin valvojana toimii työntekijä tai viranomainen Jos tapaamisten sujumisesta tarvitaan esimerkiksi tietoa oikeuden päätöksenteon pohjaksi, sukulainen tai tuttava ei välttämättä pysty objektiivisesti lapsen näkökulmasta arvioimaan tilannetta. Myöskään molemmille vanhemmilla puolueetonta henkilöä ei välttämättä löydy lähipiiristä, jolloin ulkopuolinen valvoja on välttämätön. Valvotuissa tapaamisissa on aina mukana joku muu lapselle tuttu ja turvallinen henkilö tai viranomainen, joka huolehtii tapaamisen turvallisuudesta. Tapaamistila Tapaamistilan tulisi olla luonteva sekä lapselle miellyttävä ja turvallinen. Lapsella ja vanhemmalla pitää olla mahdollisuus keskinäiseen yhdessäoloon kuitenkin niin, että valvoja pystyy seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa puuttumaan tapaamisen kulkuun. Lapsella tulisi olla hänen kehitystasoaan vastaavia leluja, pelejä, ja toimintamahdollisuuksia. Yhteinen tekeminen ja puuhastelu ovat tärkeitä, kun lapsi ja vanhempi rakentavat keskinäistä suhdettaan. Toivottavaa on, että vanhemmalla olisi mahdollisuus myös ruokailla tai tehdä ruokaa tapaamistiloissa. Tapaamispaikan olisi hyvä olla mahdollisimman kodinomainen ja normaalin arjen kanssakäymisen mahdollistava. Tapaamisen kesto Tapaamisen kesto on aika usein rajattu neljäksi tunniksi. Myös käräjäoikeus noudattaa usein tätä linjaa määrätessään valvottuja tapaamisia. Tärkeintä on kuitenkin arvioida sitä, mikä on lapsen kannalta tarkoituksenmukainen tapaamisen kestoaika. Tavoitteena on se, että tapaamisella lapsi ja vanhempi ehtivät viettämään aikaa yhdessä, tutustumaan ja rakentamaan keskinäistä suhdettaan. Oleellista tapaamisjärjestelyissä on se, että tapaamiset suunnitellaan lapsi- ja perhekohtaisesti ja erityistarpeet huomioiden. Pienten lasten kanssa tapaamiset voidaan aloittaa myös porrastetusti; ensin tunti, toisella kertaa kaksi tuntia jne. Neljän tunnin valvottu tapaaminen on myös valvojalle vielä kohtuullinen aika valvoa tapaamista. Tilanteeseen vaikuttaa tietenkin myös valvonnan intensiivisyys. 16

17 Tapaamisen keston määrittelyssä kannattaa huomioida myös se, että jotkut etävanhemmistakaan eivät välttämättä jaksa tai kykene olemaan tapaamisella kovin pitkää aikaa yhdellä kerralla. Teennäisyyttä ja väkinäisyyttä tapaamisissa kannattaa välttää. Valvottu vaihto Joissain tilanteissa varsinainen tapaaminen sujuu normaalisti etävanhemman kotioloissa, mutta lapsen vaihtotilanteisiin liittyy ongelmia. Lapsen haku- ja noutotilanteeseen voi liittyä lasta vaurioittavaa riitaa, väkivallan uhkaa tai vanhempien välit ovat niin tulehtuneet, että vanhempien kohtaaminen ei ole mahdollista. Tällöin lapsen tapaamiseen liittyvään vaihtotilanteeseen tarvitaan turvallinen kolmas henkilö. Näitä kutsutaan valvotuiksi vaihdoiksi. Valvonnan sisältö ja valvojan rooli Valvoja huolehtii siitä, että tapaaminen on lapsen edun mukainen; lapsi voi tuntea olonsa tapaamisella turvalliseksi ja viihtyisäksi. Toisinaan valvojan on otettava aktiivinen rooli: on autettava lapsen ja vanhemmat suhdetta alkuun tai opastettava käytännön asioissa ja lapsen hoidossa. Ohjaus on yleensä aluksi tiiviimpää ja vähitellen sen osuus pienenee tilanteen tasaantuessa ja saavuttaessa rutiinin. Valvojan roolina on aina olla vanhempiin nähden neutraali, hän ei voi ottaa kantaa valvonnan tarpeen perusteluihin tai muihin tapaamisen taustoihin liittyviin asioihin. Valvojan on myös tarvittaessa keskeytettävä tapaaminen, jos lapsen etu sitä vaatii. Tarvittaessa, esim. tilanteessa jossa on lapsen kaappausuhka, valvojia tulisi olla kaksi. Jos tapaamisiin liittyy kahden valvojan ja peräti vartijan tarvetta, on arvioitava tapaamisen mielekkyyttä lapsen edun kannalta. Jossain erityistilanteissa valvoja havainnoi lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta sekä vanhemman kykyä huomioida lasta sekä raportoi asiasta. Yleensä nämä tilanteet liittyvät olosuhdeselvitykseen ja asiasta pitää olla kaikilla osapuolilla tieto. Tapaamisen valvojan olisi hyvä olla alan ammattilainen, vaikka toistaiseksi asiasta ei ole velvoittavaa lainsäädäntöä. Yhteydenpidon rajoittaminen tai lopettaminen Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan sopimusvaltioiden tulee kunnioittaa lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoraa yhteyttä myös perheestä erossa asuvaan vanhempaan, paitsi jos se on lapsen edun vastaista. Näin ollen vain poikkeustapauksissa voidaan harkita lapsen ja vanhemman yhteydenpidon rajoittamista tai kokonaan lopettamista. Tämä voi tulla 17

18 kysymykseen esimerkiksi vakavissa perheväkivaltatapauksissa tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneen lapsen kohdalla. Näissä tapauksissa tulisi olla lastenpsykiatrin lausunto lapsen tilanteesta. Tapaamisten lopettaminen kokonaan vastoin vanhemman tahtoa on erittäin harvinaista. Jos yhteydenpidon rajoittamisesta tai lopettamisesta ei päästä yksimielisyyteen, asiasta joudutaan hakemaan oikeuden päätös. Kunnan ja lähivanhemman velvollisuudet Tällä hetkellä valvottujen tapaamisten järjestäminen on kunnille vapaaehtoista toimintaa eli lakisääteistä velvoitetta siihen ei vielä toistaiseksi ole. Lastensuojelun näkökulmasta valvottujen tapaamisten järjestäminen on osa avohuollon tukitoimintaa, jossa tuetaan lapsen oikeutta tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Tapaamisia ei myöskään järjestetä, jos ne eivät ole lapsen edun mukaisia. Sillä vanhemmalla, jonka luona lapsi asuu, on ensisijainen vastuu lapsen turvallisuudesta. Tapaamissopimus ei velvoita luovuttamaan lasta, jos tapaamistilanne ei ole lapsen kannalta turvallinen; esimeriksi jos tapaava vanhempi on päihtynyt tai psyykkisesti epävakaassa tilassa. Tällaisessa tilanteessa kannattaa pyytää paikalle ulkopuolinen henkilö tilanteen todistajaksi. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano Sellaisissa tilanteissa, joissa lapsen vanhemmat tai muut henkilöt eivät noudata lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta tai asumista koskevaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä, tarvitaan päätöksen täytäntöönpanomenettelyä. Toimivalta tällaisissa tilanteissa on lapsen tai hakijan vastapuolen asuinpaikan tai olinpaikan käräjäoikeudella, joka voi päättää täytäntöönpanosta tai virkaavusta. Lapsen huoltoa koskeva täytäntöönpano voidaan määrätä toimitettavaksi joko siten, että vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi sakon uhalla tai siten, että lapsi määrätään noudettavaksi. Tapaamisoikeutta koskeva päätös pannaan täytäntöön velvoittamalla hakijan vastapuoli sallimaan lapsen ja hakijan tapaamiset sekä ryhtymään muihin toimenpiteisiin tapaamisten toteuttamiseksi siten kuin täytäntöönpantavassa päätöksessä on määrätty. Täytäntöönpano voidaan määrätä toimitettavaksi siten, että hakijan vastapuoli velvoitetaan sakon uhalla täyttämättään mitä päätöksessä on määrätty. Voidaan määrätä myös siten, että lapsi määrätään noudettavaksi, jos voidaan 18

19 pitää todennäköisenä, että tapaaminen muutoin jää toteutumatta ja jos tähän on lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä. Sosiaalitoimen tehtävänä on järjestää käräjäoikeuden pyynnöstä täytäntöönpanosovittelu, ennen kuin tuomioistuin tekee päätöksen täytäntöönpanosta antaa virka-apua ulosottomiehelle, jos päätös pannaan täytäntöön sijoittaa lapsi väliaikaisesti sopivaan hoitoon, jos poliisi tai ulosottomies on kiireellisenä turvaamistoimenpiteenä ottanut lapsen haltuunsa Täytäntöönpanosovittelun tarkoituksena on neuvottelemalla edistää asianosaisten yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan päätöksen edellyttämällä tavalla. Sovittelun avulla pyritään saamaan asianosaiset noudattamaan vapaaehtoisesti päätöstä tai sopimusta. On myös mahdollista, että tällaisissa tilanteissa solmitaan uusi sopimus lapsen huollosta, asumisesta tai yhteydenpidosta. Lähde: 1. Taskinen, Sirpa (2001) Lapsen etu erotilanteessa. Opas sosiaalitoimelle. Stakes: Oppaita 46. Saarijärvi: Gummerus. Sosiaalipäivystys Yleistä Sosiaalipäivystys vastaa kiireelliseen avuntarpeeseen kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä. Kiireellisen avun tarpeessa voi olla hoivaa vaille jäänyt lapsi, nuori ongelmineen tai vanhus, jonka kunto heikkenee äkillisesti, tai päihteiden käytön vuoksi nopeasti hoitoa tarvitseva. Vaara- ja uhkatilanteissa sekä onnettomuuksissa voidaan tarvita sosiaalipalveluja kiireellisesti. Kuntien sosiaaliviranomaiset ovat laatineet normaaliajan häiriö- ja hätätilanteita varten valmiussuunnitelmat, joiden mukaan erilaiset ensihuollolliset ja psykososiaaliset tukipalvelut on järjestetty. Kouluilla, päivähoidolla ja muilla toimipisteillä sekä ympärivuorokautisesti avoinna olevilla yksiköillä on turvallisuussuunnitelmat ja usein myös erityiset kriisityön suunnitelmat. Kuka palveluja saa? Sosiaalipäivystyksen asiakkaita ovat erityisesti kiireellisesti hoivaa, turvaa ja apua tarvitsevat lapset, mutta myös muut kiireellistä apua tarvitsevat henkilöt. 19

20 Mistä palveluja saa? Sosiaalipäivystys toimii virka-aikaan suuremmissa kunnissa yleensä jossakin kunnan sosiaalitoimen toimipisteessä. Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys on usein järjestetty usean kunnan yhteisenä toimintana. Sosiaalipäivystyksen yhteystiedot löytyvät järjestämistavasta riippuen puhelinluettelosta kunnan internetsivulta hätänumerosta 112 sairaaloilta tai poliisilta. Maksut Sosiaalipäivystyksen välitön apu on asiakkaalle maksutonta. Sosiaalipäivystyksen järjestäminen ja kehittäminen STM ohjaa kuntia sosiaalipäivystystoiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä sekä sosiaalitoimen valmiussuunnittelussa. Sosiaalipäivystys on asianmukaisesti järjestetty suurimmassa osassa Suomen kuntia. Kunnissa on selkeät järjestelyt siitä, miten sosiaaliviranomaisiin saa yhteyden normaalien aukioloaikojen ulkopuolella iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Kunnat ovat löytäneet hyviä ratkaisuja sosiaalipäivystyksen järjestämiseksi ja myös nähneet sen tarpeen ja hyödyn, joka hyvin toimivasta sosiaalipäivystyksestä on. Kokemukset ovat olleet hyviä sekä asiakkaiden että työntekijöiden näkökulmasta. Käytössä on monenlaisia tapoja järjestää sosiaalipäivystys. Tärkeää mallin valinnassa on paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen. Yleisimmin sosiaalipäivystys on järjestetty joillakin seuraavista tavoista: Sosiaalityöntekijät päivystävät aktiivityönä sosiaalipalveluja ympärivuorokauden tarjoavassa toimipisteessä, esimerkiksi erityisesti sosiaalipäivystystä varten perustetussa yksikössä, turvakodissa, lastensuojeluyksikössä tai kriisikeskuksen yhteydessä. Sosiaalipäivystys voi myös olla osa poliisilaitoksella työskentelevän sosiaalityöntekijän tehtäviä. Varallaoloon perustuvassa päivystyksessä sosiaalityöntekijät päivystävät puhelimen välityksellä. Työ muuttuu aktiivityöksi kun päivystäjä vastaa puhelimeen ja ryhtyy asian edellyttämiin toimenpiteisiin. Päivystysrinki on usein monen kunnan yhteinen, jolloin kunnat jakavat päivystysviikot esimerkiksi asukasluvun mukaisessa suhteessa. Päivystys voi olla myös hoidettu niin että päivystäjinä toimivat työntekijät, jotka eivät ole toimivaltaisia sosiaaliviranomaisia. Tämän 20

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

1(18) SELVITYSPROSESSI HUOLTORIIDASSA. Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke. Juupajoki Kuru Mänttä Orivesi Ruovesi Vilppula Virrat

1(18) SELVITYSPROSESSI HUOLTORIIDASSA. Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke. Juupajoki Kuru Mänttä Orivesi Ruovesi Vilppula Virrat 1(18) Juupajoki Kuru Mänttä Orivesi Ruovesi Vilppula Virrat 2(18) Sisällys 1. Selvitysprosessi huoltoriidassa...3 1.1. Yleistä...3 1.2. Selvitystyön oikeudellinen tausta...3 1.3. Sosiaalitoimen rooli selvitystyössä...4

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä

Lisätiedot

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana Avioliittolain I osan 5 luvussa säädetään perheasioiden sovittelusta. AL 20

Lisätiedot

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että sovittaessa näistä

Lisätiedot

Perheoikeuden peruskurssiaineistoa

Perheoikeuden peruskurssiaineistoa Perheoikeuden peruskurssiaineistoa Käsitteet Yksinhuollossa huolto on vain toisella vanhemmalla. Yksinhuolto voi olla alkuperäistä (toista huoltajaa ei ole koskaan määrätty) tai jälkiperäistä (toinen huoltaja

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA

ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA Henna Harju Lakimies Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto 9.10.2014 Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että isä ja äiti tuottavat lapsia yhdessä. Ennen vanhaan vain äiti ruokki

Lisätiedot

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

EROAUTTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN ESPOOSSA. Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies 15.8.2012

EROAUTTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN ESPOOSSA. Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies 15.8.2012 EROAUTTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN ESPOOSSA Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies 15.8.2012 Perheasioiden yksikön palvelut Lastenvalvojat palvelevat espoolaisia perheitä isyyden selvittämistä

Lisätiedot

Lapsen asuminen = lapsen tosiasiallinen asuinpaikka (ei aina sama kuin väestörekisteriin merkitty kotipaikka)

Lapsen asuminen = lapsen tosiasiallinen asuinpaikka (ei aina sama kuin väestörekisteriin merkitty kotipaikka) Anna-Kaisa Aaltonen PERHEOIKEUSSEMINAARI Kouvola 20.9.2011 Käsitteitä Lapsen huolto = 1) tosiasiallinen lapsesta huolehtiminen, arkihuolto 2) päätöksenteko lapsen asioissa 3) lapsen edustaminen viranomaisissa,

Lisätiedot

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi?

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi? V AVOLIITTO Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Omistaja itse on avannut vaaran lähteen ottaessaan asuntoon vieraan ihmisen ja salliessaan hänen tuoda sinne roinansa. (Helsingin yliopiston siviilioikeuden

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015

SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015 SOPIMUS ETSIVÄN NUORISOTYÖN PALVELUN TUOTTAMISESTA LUUMÄEN KUNNAN ALUEELLA VUONNA 2015 Yhteistyösopimus 19.11.2014 1. Sopijaosapuolet: Palvelun tilaaja: Luumäen kunta Linnalantie 33 54501 TAAVETTI Palvelun

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan?

Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan? Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan? Pauli Tossavainen varapuheenjohtaja Huoltoriita Huoltoriita on oikeusprosessi, jossa haetaan päätöstä

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

SOPIMUS 7.12.2010 14.12.2010 / LIITE. Sopijaosapuolet: Nuorten Ystävät -palvelut Oy Torikatu 28 90100 OULU p. 040 581 1500 Y-tunnus 2079261-5

SOPIMUS 7.12.2010 14.12.2010 / LIITE. Sopijaosapuolet: Nuorten Ystävät -palvelut Oy Torikatu 28 90100 OULU p. 040 581 1500 Y-tunnus 2079261-5 1 (5) SOPIMUS Perusturvalautakunta 7.12.2010 14.12.2010 / LIITE Sopijaosapuolet: Nuorten Ystävät -palvelut Oy Torikatu 28 90100 OULU p. 040 581 1500 Y-tunnus 2079261-5 1. Sopimuksen sisältö Hailuodon kunta,

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 1(6) Kelloportinkatu 5 A 15.2.2016 33100 Tampere

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 1(6) Kelloportinkatu 5 A 15.2.2016 33100 Tampere PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 1(6) Kelloportinkatu 5 A 15.2.2016 33100 Tampere Oikeusministeriö / lainvalmisteluosasto Asia: Lausunto lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamista

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LASTEN ASIOISTA SOPIMINEN

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LASTEN ASIOISTA SOPIMINEN LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LASTEN ASIOISTA SOPIMINEN ROVANIEMI 22.5.2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Vanhempien vaihtoehdot

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

KANSALAISUUSILMOITUS; ULKOMAILLA AVIOLIITON ULKOPUOLELLA SYNTYNYT ULKOMAALAINEN, JONKA SYNTYESSÄ ISÄ OLI SUOMEN KANSALAINEN

KANSALAISUUSILMOITUS; ULKOMAILLA AVIOLIITON ULKOPUOLELLA SYNTYNYT ULKOMAALAINEN, JONKA SYNTYESSÄ ISÄ OLI SUOMEN KANSALAINEN KAN_4 1 *1199901* KANSALAISUUSILMOITUS; ULKOMAILLA AVIOLIITON ULKOPUOLELLA SYNTYNYT ULKOMAALAINEN, JONKA SYNTYESSÄ ISÄ OLI SUOMEN KANSALAINEN Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu Suomen kansalaisuuden hakemiseksi

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki I Isyyslain kokonaisuudistus

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA

SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA 1 (5) SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA 1. Sopimuksen osapuolet Ostaja: Yhteyshenkilö: Tuottaja: Yhteyshenkilö: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raili Haaki

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Luennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen

Luennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen Nettiluento: Millainen on hyvä ero ja miten vältän huoltoriidan PsyJuridica & Väestöliitto Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, oikeuspsykologian dosentti, psykoterapeutti www.psyjuridica.com Luennon sisältö Millainen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleiset säännökset 1 Lapsen huolto Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

Marjaana Sorokin 17.11.2015

Marjaana Sorokin 17.11.2015 Marjaana Sorokin 17.11.2015 2005 2008 2011 2014 Elatusapusopimukset 34 559 35 693 44 385 52 173 Sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta, joissa sovittu: 40 124 42 792 44 933 47 614

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien

Lisätiedot

13.5.2013 Antero Kupiainen

13.5.2013 Antero Kupiainen 30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001

Lisätiedot

Lapsen elatuksen rekisteri

Lapsen elatuksen rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU Metallityöväen Liiton sääntöjen 16 :ssä määritellään yhdeksi

Lisätiedot

17.4.2013. LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013

17.4.2013. LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013 1/3 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 1 MUISTIO 17.4.2013 Eduskunnan lakivaliokunnalle Viite: LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013 Kuten oikeusministeriö 26.11.2012

Lisätiedot

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TERVEYDENHOITAJA Tavattavissa ylä-asteen tiloissa, ulko-ovi löytyy lukion puoli päästä. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse p. 4390253, 0447390253 tai sähköpostin kautta: paula.lammi@ras.fi

Lisätiedot

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 2. Osarekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Lasten

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

TAPAAMISSOPIMUS. Lastenvalvoja tarkistaa niistä sen, että ne ovat lapsen edun mukaisia ja mahdollisia toteuttaa.

TAPAAMISSOPIMUS. Lastenvalvoja tarkistaa niistä sen, että ne ovat lapsen edun mukaisia ja mahdollisia toteuttaa. TAPAAMISSOPIMUS MALLITEKSTEJÄ Tapaamissopimustekstit ovat malleja jotka on kerätty tapaamissopimuksista, joita on tehty. (yksilötiedot poistettu) Tapaamissopimusten tekstit ovat vanhempien itsensä laatimia.

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan 1.1.2016 Kumoaa

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA Miika Kaskinen LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA 19. 20.11.2015 Mikkeli Rikosseuraamuslaitoksen strategia Rangaistusta suorittavia valmennetaan rikoksettomaan elämäntapaan ja uusiin rikoksiin syyllistymisen

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot