VALTIONAVUSTUSTEN HAKEMINEN VUODELLE 2016

Transkriptio

1 Liikuntaa edistävät järjestöt /625/2015 Viite: Liikuntalaki (390/2015) Liikunta-asetus (550/2015), Valtionavustuslaki (688/2001) Voimassa toistaiseksi Kumoaa: 9/600/2014, Ohjeet valtionapukelpoisuushakemuksesta sekä valtionavustuksen hakemisesta vuonna 2016 VALTIONAVUSTUSTEN HAKEMINEN VUODELLE yleisavustus haetaan viimeistään syyskuun 30. päivänä VALTIONAVUSTUKSEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1. Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalaki 10, Liikunta-asetus 5 Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on, että opetus-ja kulttuuriministeriä hyväksyy järjestön valtionavustuskelpoiseksi. Valtionapukelpoiseksi voidaan hyväksyä sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on liikunnan edistäminen ja joka toimii lain 2 :ssä säädetyn tavoitteen mukaisesti. Sen mukaisesti lain tavoitteena on edistää: 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa; 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä; 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista; 4) lasten ja nuorten kasvua Ja kehitystä; 5) liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; 6) huippu-urheilua; 7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita; sekä 8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Liikunnan lajiliitoista voidaan hyväksyä vain yksi valtakunnallinen liitto kustakin lajista. Op;Jtus- ja lailttuuriministeriö Undervisnings- och l<lili:lriminis[erisi: Mentullinkatu 10, Helsinki PL 29, Valtioneuvosto Sjötullsgalan 1 0, Helsingfors PB 29, Statsradet Puh kirjaamo@minedu.fi Tfn kirjaamo@minedu.fi

2 1.2. Lajiliiton määrittely Lajiliitolla tarkoitetaan valtakunnallista urheilujärjestöä, joka toimii yhden tai useamman lajin liikunta-ja urheilutoiminnan edistämiseksi. Hyväksymisen edellytyksenä on se, että lajilla on kansainvälinen organisaatio tai kilpailujärjestelmä taikka laji on kansallisesti merkittävä Muut kelpoisuusehdot Valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Toiminnan laajuuden osalta edellytyksenä on, että liikuntaa edistävällä järjestöllä on vähintään 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä vähintään tuhat jäsentä tai harrastajaa. Edellä mainitusta hyväksymisperusteesta voidaan poiketa, jos järjestön toiminta palvelee liikuntapoliittisestija toiminnallisesti merkittävää erityisryhmää tai järjestön edustaman lajin kansainvälinen kilpaiiujärjestelmä on merkittävän laajaa. Edellytyksenä kuitenkin on, ettei järjestö saa liikuntaa edistävään toimintaansa valtionavustuslain (688/2001) 5 :n 2 momentissa tarkoitettua yleisavustusta toisen ministeriön hallinnonalalta. Voimassa olevan valtionavustuslainsäädännön mukaan yleisavustusta ei voida myöntää kahdesta eri lähteestä samaan toimintaan. Uudelle liikuntaa edistävälle järjestölle ei myönnetä valtionavustusta ilman erityistä syytä ennen kuin se on toiminut rekisteröitynä yhdistyksenä yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan. Erityisenä syynä voidaan pitää muun muassa järjestöjen yhdistymisiä tai muita vastaavia poikkeuksellisia tilanteita, jolloin valtionavustuksen myöntämistä aikaisemmin voidaan pitää perusteltuna. Valtionavustuskelpolsuutta haetaan kirjallisesti (OKM lomake 22). Hakemukseen tulee liittää lisäksi yhdistyksen säännöt, yhdistysrekisteriote, hyväksytyt toimintakertomukset kahdelta edelliseltä toimintavuodelta sekä hyväksytyt tilinpäätökset kahdelta edelliseltä tilivuodelta. 2. VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMINEN (KAIKKI LIIKUNTAA EDISTÄVÄT JÄRJESTÖT) Valtionavustuslaki Valtionavustukset myönnetään hakemuksesta. Avustuksen saamisen edellytyksiä ovat käyttötarkoituksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys valtionavustuksen perusteltavuus avustukselle asetettujen tavoitteiden kannalta tarpeellisuus hankkeen tai toiminnan laatuun, laajuuteen ja muihin tukiin nähden sekä avustuksen kilpailuneutraalisuus. Valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa. Muilta osin niiden liikuntaa edistävien järjestöjen, jotka aikovat jakaa valtionapua edelleen, on haettava siihen erityinen lupa opetus-ja kulttuuriministeriöltä, joka tekee asiasta päätöksen.

3 Valtionavustus saadaan käyttää ainoastaan valtionavustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen. Valtionavustus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä määrää, jollei valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä muuta johdu. Valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää Valtionavustuksen määrä Liikuntalaki 12, Liikunta-asetus 10 Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon: liikuntaa edistävän järjestön toiminnan laatu ja laajuus järjestön toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus miten järjestö toteuttaa ehdotetun lain tavoitteita sekä liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita, miten järjestö noudattaa Suomea sitovia kansainvälisiä säännöksiä ja miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Uusia valtionavustuksen määrän harkintaperusteita ovat Suomea sitovien kansainvälisten säännösten noudattaminen (Euroopan neuvoston katsomoväkivaltasopimus, dopingin vastainen yleissopimus, urheilukilpailujen manipuloinnista tehty yleissopimus) sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen. Liikunta-asetuksen 10 :n mukaan toiminta-avustus myönnetään tulosperusteisesti järjestön toimintasuunnitelman ja talousarvion perusteella. Tulosperusteita arvioidaan suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Liikuntaa edistävän järjestön toiminnan laatua arvioidaan suhteessa kunkin järjestön asettamiin tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen sekä tulosperusteisiin. Toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön säännöllisen toiminnan piirissä olevien henkilöiden määrä sekä toiminnan vaikuttavuus ja alueellinen kattavuus. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön aktiivisuus yhteiskunnallisissa asioissa. Liikunta-asetuksen mukaan avustuksen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon järjestön taloudellinen tila. Taloudellisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota yleishyödyllisen toiminnan osuuteen järjestön kokonaismenoista, järjestön oman toiminnan tuottoihin, hallinnon kustannusten osuuteen kokonaiskustannuksista sekä toiminnan tuottavuuteen. Opetus-ja kulttuuriministeriö antaa avustuskelpoisille liikuntaa edistäville järjestöille vuosittain määrärahojen haettavaksi julistamisen yhteydessä ohjeet valtionavustukseen hyväksyttävistä menoista. Säännöksen tarkoituksena on joustavoittaa ohjeistuksen antamista siten, että järjestöjen käytössä on vuosittain mahdollisimman selkeä ohjeistus. Liikuntaa edistävien järjestöjen valtionrahoituksen perustan muodostavat järjestön toiminnan tulokset liikuntakulttuurin keskeisillä tulosalueilla. Vuoden 2016 valtionavustuksia myönnettäessä otetaan huomioon järjestöjen määrälliset, laadulliset ja yhteiskunnalliset tulokset harrasteliikunnan, huippu-urheilun sekä järjestö-ja seurapalveluiden alueilla. Järjestöryhmätja yksittäiset järjestöt voivat erota toisistaan toiminnan painottumisessa eri tulosalueille tai toiminnan yleisissä reunaehdoissa ja tämä otetaan tarvittaessa huomioon.

4 Myös avustuksen tarve ja järjestöjen erilainen mahdollisuus hankkia omarahoitusta voidaan ottaa huomioon. Valtionavustuksen saajan on noudatettava opetus-ja kulttuuriministeriön päätöksissä annettuja ohjeita ja Suomen Antidoping-toimikunnan voimassa olevaa säännöstöä, jonka mukaan järjestön tulee sallia dopingtestaus kilpailu-ja harjoituskaudella sekä liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita ja Suomea sitovia kansainvälisiä säännöksiä. Liikuntaa edistäviltä järjestöiltä edellytetään yhdenvertaisuus-ja tasa-arvosuunnitelmaa oman toimintansa osalta. Mikäli liitolla ei ole tarvittavaa selvitystä (yhdenvertaisuus ja tasaarvosuunnitelmaa) eikä noudateta eettisiä periaatteita tai em. kansainvälisiä säännöksiä, voidaan järjestön valtionapukelpoisuus perua. Mikäli yhdenvertaisuussuunnitelma ei vielä vuonna 2015 ole valmis, tulee järjestöjen kuvailla toiminnan tila erillisellä liitteellä. Suunnitelman tulee olla valmis vuoden 2017 alkuun mennessä. Avustuksen perusteena olevia hyväksyttäviä menoja eivät ole: kilpailujen järjestämisestä ja julkaisutoiminnasta aiheutuvat menot mahdollista hyväksyttävää tappiota lukuun ottamatta (näihin lasketaan myös kuntoliikuntajärjestöjenjärjestämät kilpailut ja kuntotapahtumat, joista peritään osanottomaksuja tai saadaan pääsylipputuloja) välitystoiminnasta aiheutuvat menot (esim. tarvike-ja palveluvälitys) varainhankinnasta yms. tulonhankinnasta aiheutuvat menot (esim. ilmoitushankintakulut) liike-ja sijoitustoiminnasta aiheutuvat menot, ei myöskään tarvikevälitystä, varainhankintaa tai liiketoimintaa pääasiallisesti hoitavien työntekijöiden palkkamenot järjestön työntekijälle rahapalkan lisäksi antamista työsuhde-eduista (auto-, ravinto-, asunto-ja polttoainekustannukset) aiheutuvat menot järjestön toiselle liikuntalain 7 :ssä tarkoitetulle järjestölle myymistä tavaroista tai hallinto-ja tietohallintopalveluista saaduilla tuloilla katetut menot lainojen lyhennykset ja korot palkkausmenot järjestön työnantajana saamia sairausvakuutus-ja tapaturmavakuutuskorvauksia vastaavalta osalta vuokratuloja vastaava osuus omien toimitilojen vuokramenoista poistot ja varaukset valtionapua saavan järjestön muille yhteisöille myöntämät keskinäiset avustukset tai vastaava tuki sellaiset irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot, jotka aiheutuvat laitoksen perustamisesta, laajentamisesta, uudelleenjärjestämisestä tai perusparantamisesta. Järjestöt päättävät oman henkilöstönsä määrästä, toiminimikkeestäja palkkauksesta talousarvionsa puitteissa kuitenkin niin, että valtionavustuksella voidaan kattaa työntekijän palkkauskustannuksia enintään euroa/työntekijä. Ylimenevät kustannukset järjestö voi kattaa omalla varainhankinnallaan Hakuaika Liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustusta on haettava opetus-ja kulttuuriministeriön lomaketta 1 ja liitelomaketta käyttäen viimeistään syyskuun 30 päivänä Opetus-ja kulttuuriministeriölle osoitetut hakemukset lähetetään opetus-ja kulttuuriministeriöön, osoite PL 29, Valtioneuvosto.

5 2.3. Hakemusasiakirjat Järjestöjen tulee hakiessaan valtionavustusta vuodelle 2016 toimittaa opetus-ja kulttuuriministeriölle seuraavat asiakirjat: Kaikki järjestöt 1. Hakemus valtionavustuksen saamiseksi liikuntalain 12 :n nojalla opetus-ja kulttuuriministeriön lomakkeille nro 1 ja 23. Liikunnan aluejärjestöt käyttävät lomakkeita nro 1 ja 24. Lomakkeet löytyvät opetus-ja kulttuuriministeriön internetsivuilta osoitteesta: -> Avustukset -> Liikunta Hakijajärjestön yhdistysrekisteriin ilmoitettujen virallisten nimenkirjoittajien tulee allekirjoittaa hakemus. Mikäli hakemusta joudutaan täydentämään jälkikäteen, tulee sen tapahtua kirjallisesti. 2. Selvitys järjestön toiminnan tuloksista Liikuntaa edistävien järjestöjen tulee esittää lyhyt yhteenvetoja toteutuneesta toiminnasta vuonna Erittely vuoden 2016 talousarvion mukaisista menoista ja tuloista Liitelomakkeella 23 (aluejarjestöt 24) esitetään hakijajärjestön menojen ja tulojen erittely vuoden 2016 talousarvion mukaan. Erittelyyn sisällytetään toiminnanaloittain kaikki oman varsinaisen toiminnan menot ja tulot sekä muun toiminnan tulot ja menot investointimenoja lukuun ottamatta. Hyväksyttäviä menoja ovat varsinaisen toiminnan välittömät menot bruttomääräisinä lukuun ottamatta lähtökohtaisesti liike- ja sijoitustoiminnasta aiheutuvat menot sekä muut tulonhankintaan liittyvät vastaavat menot. Valtionapuun oikeuttavia menoja ei myöskään hakuohjeen kohdassa 2 mainitut menot. 4. Luettelo järjestön saamista/hakemista muista avustuksista Järjestön tulee ilmoittaa kaikki vuonna 2015 saamansa avustukset ja vuodeksi 2016 haettavat avustukset liitelomakkeella myöntäjän ja käyttötarkoituksen mukaan eriteltyinä. Julkiset ja muut avustukset eritellään omaksi ryhmäkseen. Muiden avustusten aiheuttamat vähennykset hyväksyttäviin menoihin tehdään opetus-ja kulttuuriministeriössä järjestön täyttämän liitelomakkeen perusteella. 5. Luettelo järjestön palveluksessa olevasta henkilöstöstä Ja palkkausperusteista Luettelo valtionavustuksella tuettavan toiminnan tehtävissä olevasta henkilöstöstä ja palkkausperusteista esitetään liitelomakkeessa, jossa ilmoitetaan jatkuvassa työsuhteessa hakemisajankohtana olevat toimet ja niiden palkkaus lukuun ottamatta tarvikevälityksen, varainhankinnan ja liiketoiminnan palveluksessa pääasiallisesti toimivia henkilöitä. Samassa liitteessä voidaan esittää suunnitelma järjestön palvelukseen otettavasta uudesta henkilöstöstä sekä esitetään yhteenveto työsuhde-eduista ja niiden kokonaiskustannuksista (ml. polttoaine-, vakuutus-, huolto- ym. kustannukset). Palkkioperusteisten ohjaajien tai muun vastaavan henkilöstön kustannuksia ei lomakkeessa tarvitse ilmoittaa. Valtionapupäätöstä harkittaessa opetus-ja kulttuuriministeriö käyttää soveltaen apunaan liikuntaa edistävien järjestöjen avustusjärjestelmää kehittäneiden työryhmien esityksiä.

6 3. MUUT AVUSTUKSEN KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT EHDOT Avustettavan järjestön hallintoa on hoidettava yhdistyslain (503/1989) ja järjestön sääntöjen edellyttämällä tavalla. Yhdistystäkin Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Järjestöorganisaatiossa sen yksikön, jonka rakenne perustuu henkilöjäsenyyteen, on pidettävä luetteloa henkilöjäsenistä. Keskusjärjestön tai aluejärjestön, jolla on jäseninä piirijärjestöjä tai paikallisyhdistyksiä on vastaavasti pidettävä luetteloa perusjärjestöjäsenistään. Perusjärjestöluettelosta tulee ilmetä kunkin järjestön perusyhdistyksen henkilöjäsenmäärä. Kirjanpito Avustettavan järjestön kirjanpidon ja taloudenhoidon on täytettävä kirjanpitolain (1336/1997) ja kirjanpitoasetuksen (1339/1997) vaatimukset. Avustuksen saajan on järjestettävä kirjanpitonsa hyvää kirjanpitotapaa noudattaen siten, että avustuksen käyttöä voidaan kirjanpidosta seurata. 4. SELVITYS AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ Myönnetyn avustuksen käytöstä on annettava selvitys opetus-ja kulttuuriministeriölle sen vahvistaman kaavan mukaista lomaketta käyttäen avustusvuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. 5. VALTIONAVUSTUKSEN MAKSAMINEN Valtionavustus maksetaan valtionavustuksen saajalle yhtenä tai useampana eränä kustannusten ajoittumisen perusteella. Valtionapuviranomainen voi päättää, että valtionavustus maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella sen jälkeen, kun avustuksen käytöstä on esitetty valtionapuviranomaiselle hyväksyttävä selvitys. Määrältään vähäinen ja 5 :n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettu valtionavustus voidaan 1 momentin estämättä maksaa myös kertasuorituksena, jos se on valtionavustuksen käytön kannalta perusteltua. Valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen maksamiseksi oikeat ja riittävät tiedot. 6. MAKSATUKSEN KESKEYTYS JA VALTIONAVUSTUSKELPOISUUDEN PERUUTUS Valtionavustuslaki Valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen keskeytettäväksi, jos: on perusteltua aihetta epäillä, että valtionavustuksen saaja ei menettele 12 : n 4 momentissa taikka 13 tai 14 :ssä tarkoitetulla tavalla; ne perusteet, joilla valtionavustus on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet; taikka Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään maksamisen keskeyttämistä.

7 Liikuntalaki Liikuntalain 10 :n 4 momentin mukaan järjestön valtionapukelpoisuus voidaan peruuttaa, jos sen toiminta ei yhtäjaksoisesti kahtena vuonna täytä liikuntalaissa tai sen nojalla säädettyjä valtionavustuksen saamisen edellytyksiä. Ennakoitavuuden turvaamiseksi järjestön tulee saada riittävän ajoissa tieto, jos sen toiminnan ei katsota täyttävän liikuntalain mukaisia valtionavustuksen saamisen edellytyksiä. Tämän jälkeen järjestöllä on kaksi vuotta aikaa tarkistaa toimintansa vastaamaan valtionavustuksen saamisen edellytyksiä. Jos toiminta ei tämän jälkeenkään täytä näitä edellytyksiä, avustuskelpoisuus voidaan liikuntalain mukaan peruuttaa. 7. VALTIONAVUN PALAUTTAMINEN JA TAKAISINPERINTÄ Valtionavustuksen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa valtionavustus tai sen osa. Valtionavustuksen saajan tulee palauttaa valtionavustus tai sen osa myös, jos sitä ei voida käyttää valtionavustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla. Valtionapuviranomaisen on päätöksellään määrättävä valtionavustuksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu valtionavustus takaisin perittäväksi, jos valtionavustuksen saaja on: 1) jättänyt palauttamatta sellaisen valtionavustuksen tai sen osan, joka 20 :n mukaan on palautettava; 2) käyttänyt valtionavustuksen olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty; 3) antanut valtionapuviranomaiselle väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan valtionavustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan; taikka 4) muutoin 1-3 kohtaan verrattavalla tavalla olennaisesti rikkonut valtionavustuksen käyttämistä koskevia säännöksiä tai valtionavustuspäätökseen otettuja ehtoja. Valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen tai sen osan takaisin perittäväksi, jos: 1) valtionavustuksen saaja on menetellyt 12 :n 4 momentin taikka 13 tai 14 :n vastaisesti; 2) valtionavustuksen saaja on kieltäytynyt antamasta 17 :n 1 momentissa tarkoitettua aineistoa tai avustamasta mainitussa momentissa tarkoitetulla tavalla tarkastuksessa; 3) valtionavustuksen saaja on lopettanut valtionavustuksen kohteena olleen toiminnan, supistanut sitä olennaisesti tai luovuttanut sen toiselle; 4) valtionavustuksen saaja on 13 :n vastaisesti luovuttanut toiselle omistus- tai hallintaoikeuden omaisuuteen, joka on hankittu valtionavustuksella; 5) valtionavustuksen saaja on 13 :n vastaisesti pysyvästi muuttanut valtionavustuksen kohteena olleen omaisuuden käyttötarkoitusta; 6) valtionavustuksen saaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen saneerauksesta annetussa laissa

8 (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn tai yksityishenkilön velkajärjestelyistä annetussa laissa (57/1993) tarkoitetun velkajärjestelyn kohteeksi, jollei valtionavustuksen käyttötarkoituksesta muuta johdu; taikka 7) valtionavustuksen saaja menettelee tosiasiallisesti tässä momentissa säädettyihin seikkoihin rinnastettavalla tavalla antamalla valtionavustuksen myöntämiseen, maksamiseen tai käyttämiseen liittyvälle seikalle muun kuin asian todellista luonnetta tai tarkoitusta vastaavan oikeudellisen muodon. Jos valtionavustuksen kohteena ollut omaisuus on tuhoutunut tai vahingoittunut 13 :ssä säädettynä käyttöaikana eikä tuhoutuneen tai vahingoittuneen omaisuuden tilalle hankita uutta vastaavaa omaisuutta, valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi ja määrätä mahdollisesta vakuutuskorvauksesta tai muusta korvauksesta takaisin perittäväksi määrän, joka vastaa valtionavustuksen osuutta omaisuuden alkuperäisestä hankintamenosta. Valtionapuviranomainen voi päätöksellään myös määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen takaisin perittäväksi, jos Euroopan yhteisön lainsäädännössä sitä edellytetään. Palautettava avustus suoritetaan jollekin, seuraavista opetus-ja kulttuuriministeriön tileistä: Nordea Pankki Oyj IBAN FI BIG NDEAFIHH Danske Bank Oyj IBAN FI BIG DABAFIHH Pohjola Pankki Oyj IBAN FI BIG OKOYFIHH 8. MUUTA VALTIONAVUSTUKSIIN LIITTfVÄÄ Hakemuksia koskeviin kysymyksiin vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikössä ylitarkastaja Hannu Tolonen, puh sekä osastosihteeri Päivi Wathen puh Yksikön päällikkö, johtaja Harri Syväsalmi -22^s^ Ylitarkastaja Hannu Tolonen

9 1. ARVIOINTIPERUSTEET/LAJILIITOT Valtakunnallisten lajiliittojen arviointi koostuu määrä-ja taatuarvioinnista. Lajiliittojen arviointiperusteiden painotukset vuonna 2016 ovat suuntaa-antavasti: 1. Harrasteliikunta (55%) 2. Huippu-urheilu (25 %) 3. Järjestö- ja seuratoiminta (20 %) Vuoden 2016 avustusvalmistelun pohjana käytetään lajiliittojen osalta vuoden 2014 toimintakertomusta ja tilinpäätöstä sekä vuoden 2016 toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Lajiliitot ryhmitellään kolmeen ryhmää valtionavustuksen sekä järjestön tilinpäätöksen suuruuden mukaan. Kokonaisarviointi pohjautuu kirjallisten dokumenttien pohjalta tehtävään pisteytykseen. Arviointi painottuu laatuun. Arvioinnissa tarkastellaan järjestö-, koulutus-, harjoitus-ja kilpailutoimintaa kokonaisuutena, joka koostuu toimista harrasteliikunnan sekä kilpa-ja huippu-urheilun edistämiseksi eettisesti kestävällä tavalla, tavoitteena on elinikäinen liikkuminen siten, että ei-kilpailullinen liikunta kuuluu koko elämänkaarelle, kilpailullinen liikunta ja urheilu kuuluu koko elämänkaaren ajalle, huippu-urheilulla on merkittävä rooli liikuntakulttuurissammeja seura-ja järjestötoimintaan voi osallistua eri rooleissa koko elämänkaaren ajan Valtionavustuksen saajan on noudatettava opetus-ja kulttuuriministeriön päätöksissä annettuja ohjeita sekä Suomen Antidopingtoimikunnan voimassa olevaa säännöstöä, jonka mukaan järjestön tulee sallia dopingtestaus sekä kilpailu- että harjoituskaudella. Eri lajeissa tapahtuvat mahdolliset dopingrikkeet sekä niiden vaikutukset lajiliittojen valtionavustuksen määrään arvioidaan tapauskohtaisesti. Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon se, miten järjestö toimii liikuntalain tarkoituksen toteuttamiseksi. Valtionapukelpoisuuden saaneen liikuntajärjestön valtionavusta voidaan korottaa, mikäli järjestö toiminnassaan ottaa huomioon kielellisten tai muiden vähemmistöjen liikunnalliset erityistarpeet. Hakijoiden keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu ja laajuus sekä yhteiskunnallinen merkitys. Valtionavustuksen saajan on huippu-urheilun osalta neuvoteltava ja sovittava avustuksen käytöstä sekä tavoitteista Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa. Lajiliittojen tulee käydä ohjeen liiteaineisto lävitse ja toimittaa erillisellä hakemuksen liitteeltä olevalla selvityksellä hakijan käsityksen mukaan kyseisenä aikavälillä eri tulosalueilla tapahtuneet merkittävimmät muutostiedot opetus-ja kulttuuriministeriölle. Valtionavustuksen maksamisen ehtona on se, että lajiliitto on mennessä toimittanut avustushakemuksen liitteeksi pyydetyt asiakirjat (toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016) opetus-ja kulttuuriministeriön kirjaamoon. Lajiliittojen tulosperusteinen arviointi on kokonaisarviointi. Liikuntalain mukaisen lausunnon opetus-ja kulttuuriministeriön valtionavustusesityksestä antaa valtion liikuntaneuvosto TULOSALUEKOHTAISET ARVIOINTIKRITEERIT Harrasteliikunta on organisoidun liikuntakulttuurin keskeisin toiminto. Toimintaa tapahtuu elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Urheilun lajiliitoissa ja niiden seuroissa valtaosa toiminnoista on harrasteurheilua, joka kattaa sekä ei-kilpailullisen että kilpailullisen liikunnan harrastamisen.

10 10 HARRASTELIIKUNTA Ei-kilpailullinen harrasteliikunta Liittojen jäsenseurojen rooli ei-kilpailullisen harrasteliikunnan edistäjinä sekä kyky rekrytoida uusia liikkujia - erityisesti liikunnallisesti passiivista väestönosaa - lajiharrastuksen pariin, on tärkeä arvioinnin kohde. Arviointi tältä osin kohdistuu liittojen harrasteliikunnan toimintoihin sekä niiden laatuun. lajiliiton strategia ja toimintamallit ei-kilpailullisen liikunnan edistämiseksi lajiliittoon kuuluvien erikoisseurojen määrä yleisseurojen lajijaostojen määrä lajiliiton alaisissa seuroissa harrastavien määrä lajiliittoon kuuluvien harrastajien määrä lajin kansallinen merkitys Kilpailullinen harrasteliikunta Kilpailutoiminta on toiminnan ydin valtaosalle urheilun lajiliitoista. Suurin osa lasten ja nuorten kilpailutoiminnasta on harrasteliikuntaa yhtälailla kuin osa aikuisten kansallisista kilpailusarjoista. Kysymys on ennemmin määrittelystä, mitä kilpailulla tarkoitetaan ja millaisilla säännöillä sitä toteutetaan. Liitolla tulee olla tarjolla seuroille toimintamalleja harrastuspainotteiseen toimintaan. Kilpailutoiminnan järjestäminen on yksi keskeisistä harrastetoiminnan arviointikohteista. Arvioinnista poisluetaan aikuisten ja nuorten (21-22v.) ylimmät sarjatasot sekä näiden SM-kilpailut. Arviointikriteerejä ovat lajiliiton alaisen kilpailutoiminnan määrä sekä niihin osallistuneiden määrät ikäryhmittäin (alle 12-v, v, v, ja yli 35-v.) kilpailulisenssien määrä yhteensä valmennus-ja ohjaajakoulutus o liiton järjestämät koulutukset vuonna 2014 sekä arvio osallistujamääristä o liikunnan aluejärjestöjen koulutukseen osallistuneiden määrä o liikunnan koulutuskeskusten järjestämään koulutukseen osallistuneiden määrä HUIPPU-URHEILU Huippu-urheilun tulosalueella arvioidaan liiton urheilulliset tulokset ja toimet, joilla tätä tavoitellaan kaikilla toiminnan osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon huippu-urheiluun kuuluvaksi menestyminen kansainvälisesti lajissa määritelty tavoitteellinen huippu-urheilutoiminta molempien sukupuolten osalta, kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippu-urheilua tukevan valmennuksen laatu ja tasoille valmentajakoulutuksen tasoille 3-5 osallistuneiden lajin valmentajien määrä liiton muu huippu-urheilua tukeva toiminta (mm. lääkintähuolto, urheilijan uraa kannustavat toimenpiteet) lajiliiton päätoimisten valmentajien määrä lajiliiton alaisissa seuroissa toimivien päätoimisten valmentajien määrä

11 11 JÄRJESTÖ- JA SEURATOIMINTA Arvioinnissa huomioidaan lajiliiton panostus seurojen tukemiseen sekä liiton toiminnan ja talouden suunnitelmallisuus, hallintokulujen osuus toimintakuluista sekä avustamisen tarve 1. lajiliiton seuroille myöntämät tuet ja muut seurapalvelut 2. lajiliiton seuratoimijoille järjestämät koulutustilaisuudet vuonna lajiliiton toimenpiteet ja strategiat lajin kehittämiseksi sekä sitä tukeva tietopohjan kehittäminen 4. toiminta- ja taloustiedot vuodelta 2014 (OKM kerää) 5. osallistuminen ja vaikuttaminen kansalliseen ja kansainväliseen liikunta- ja urheilupolitiikkaan 2. ARVIOINTIPERUSTEET/LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖT Alueiden perustehtävä on suomalaisten hyvinvoinnin edistäminen liikunnan ja urheilun avulla sekä liikuntakulttuurin elinvoimaisuuden ja monipuolisuuden varmistaminen - erityisesti paikallisella tasolla. Alueet tukevat laaja-alaista liikunnan ja urheilun edistämistä valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta Kohderyhminä ovat niin organisoidun liikunnan toimijat kuin tavalliset arkiliikkujat. Alueellinen edunvalvonta Yhteistyö paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti eri toimijoiden kanssa. Arvioinnin lähtökohtana ovat urheilun yhteisesti hyväksytyt eettiset periaatteet. Liikunnan aluejärjestöjen osalta arvioidaan alueiden perustoimintaa ja toiminnan tuloksellisuutta. Perustoiminnan painoarvo on suuntaa antavasti 50 % ja tulososan 50 % alueille myönnettävästä valtionavustuksesta. Perustoiminta Arvioinnissa otetaan huomioon aluejärjestön kuntayhteistyö ja alueellinen vaikuttaminen. Lisäksi arvioinnissa painotetaan aluejärjestön toiminnan vaikuttavuutta, jonka mittarina on; alueen seurojen kokonaismäärä/aluejärjestöön kuuluvien seurojen määrä alueen kuntien mäarä/aluejärjestöön kuuluvien kuntien määrä yhteistyö muiden liikuntaa edistävien järjestöjen / piiri- tai aluejärjestöjen kanssa yhteistyö alueen urheiluakatemioiden sekä liikunnan koulutuskeskusten kanssa Tuloksellisuus Toiminnan tuloksellisuutta arvioitaessa painopisteenä on elämänkaaren mittainen liikunta eli lasten ja nuorten liikunta ja aikuisten liikunta sekä seura-ja järjestötoiminta. Tulososalla kannustetaan liikunnan aluejärjestöjä kehittämään toimintaansa innovatiivisesti. Tulososa jakaantuu eri järjestöjen kesken saavutettujen tulosten mukaan. Määrätulokset ovat 60 % ja laatutulokset 40 % kokonaisuudesta. Tuloksien arvioinnin pohjana käytetään neljän edellisen toimintavuoden tuloksia. Määrätuloksissa merkittävintä on monipuolisuus eli tapahtumien ja toimintojen määrä eri tulosalueilla. Tulokset kerätään vuosittain. Arviointi toteutetaan vuonna 2016 suuntaa antavasti. TULOSALUEKOHTAISET ARVIOINTIKRITEERIT LAPSET JA NUORET ohjaaja- ja valmentajakoulutusten määrä o kohteena lapset/nuoret o kohteena lasten ja nuorten kanssa työtä tekevät o kohteena lasten ja nuorten vanhemmat kaikille avoin toiminta (tapahtumat, leirit yms. mihin myös erityisryhmä voivat osallistua) verkostojen määrä

12 12 AIKUISTEN LIIKUNTA Ohjaajakoulutusten määrä (liikkujat, välittäjäorganisaatiot)/yhteistyöverkostot, kuntien ja muiden terveyttä edistävien tahojen kanssa. Kaikille avoin toiminta yhdessä eri tahojen kanssa/ o tapahtumien ja kampanjoiden osallistujat Yhteistyö terveyssektorin kanssa - laajuus kehittämishankkeet - vaikuttavuus SEURA- JA JÄRJESTÖTOIMINTA yhteistyö lajien piirien kanssa seurakoulutusten määrä/osallistujien määrä Alueen erityistoimenpiteet seuroja elinvoimaisuuden kehittämiseksi Sinettiseurojen määrä alueella ja sen kehitys vuonna Respect-toiminta seuroille Alueen järjestämä kumppanuustoiminta (verkostotapaamiset) o seurat ja koulut o seurat ja päiväkodit o seurat ja työyhteisöt