Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006
|
|
- Lotta Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006
2
3 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt muodostuivat rakennusten lämmityksestä (37 %), liikenteestä (23 %), muun sähkön käytöstä (21 %), teollisuuden polttoaineiden käytöstä ja prosesseista (17 %), jätehuollosta (1 %) ja maataloudesta (1 %). Päästöt kasvoivat vuosina noin 10 %. Eniten kasvoivat sähkölämmityksen ja muun sähkön käytön aiheu amat päästöt. Myös liikenteen aiheu amat päästöt kasvoivat merkittäväs. Kaukolämmön ja erillislämmityksen (öljy ja puu) aiheu amat päästöt pysyivät ajanjaksolla kohtalaisen tasaisina. Teollisuuden pol oaineiden käytön ja prosessien, jätehuollon sekä maatalouden aiheu amat päästöt vähenivät. Uudenmaan väkiluku kasvoi vuosina noin 20 %. Koska päästöjen kasvu oli samana ajanjaksona väestön lisäystä mal llisempaa, vähenivät Uudenmaan päästöt per asukas noin 8 %. Uudenmaan päästöt on laske u Kasvenerohjelmalla, jonka jälkeen tuloksia on muoka u ns. hyödynjakomenetelmällä. Laskentoihin sisältyvät alueella tuotetun ja käytetyn energian, liikkumisen, jätehuollon ja maatalouden päästöt. Laskentoihin eivät siis sisälly Uudellemaalle tuotujen raaka-aineiden, materiaalien, hyödykkeiden ja elintarvikkeiden tuotannosta aiheutuvat päästöt eivätkä lentoliikenteen aiheu amat päästöt. Jos edellisten toimintojen aiheu amat päästöt olisivat mukana laskelmissa, kasvaisivat uusmaalaisten päästöt per asukas. Taulukko 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt sektorei ain vuosina 1990, 2003 ja t CO2-ekv Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Muu sähkö Liikenne Teollisuuden polttoaineet ja prosessit Jätehuolto Maatalous 3
4 Taulukko 2. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990, 2003 ja t CO2-ekv t CO2-ekv t CO2-ekv Muutos% Muutos% Kaukolämpö 2 685, , ,5 4 5 Sähkölämmitys 453,0 712,3 818, Erillislämmitys 680,5 684,8 707,4 5 3 Muu sähkö 1 357, , , Teollisuuden polttoaineet 2 632, , , ja prosessit Liikenne 2 193, , , Jätehuolto 553,9 155,4 149, Maatalous 245,9 189,3 171, YHTEENSÄ , , , Taulukko 3. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt per asukas vuosina 1990, 2003 ja Päästö/asukas t CO2-ekv 2003 Päästö/asukas t CO2-ekv 2006 Päästö/asukas t CO2-ekv Muutos% Muutos% Kaukolämpö 2,3 2,0 2, Sähkölämmitys 0,4 0,5 0, Erillislämmitys 0,6 0,5 0, Muu sähkö 1,2 1,7 1, Teollisuuden polttoaineet ja prosessit 2,3 1,8 1, Liikenne 1,9 1,9 1,9 0 2 Jätehuolto 0,5 0,1 0, Maatalous 0,2 0,1 0, YHTEENSÄ 9,4 8,6 8,
5 Uudenmaan päästöt sektorei ain Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheu noin 37 % Uudenmaan KHK-päästöistä vuonna Kaukolämmön, jolla katetaan noin 67 % Uudenmaan rakennusten lämmitystarpeesta, osuus lämmityssektorin päästöistä oli noin 65 %. Kaukolämmön päästöt kasvoivat vuosina mal llises-, vaikka kaukolämmön kulutus kasvoi noin 30 %. Suotuisa kehitys johtui pääosin pääkaupunkiseudun sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimaloissa tapahtuneesta siirtymisestä kivihiilen ja öljyn käytöstä vähäpäästöisemmän maakaasun käy öön. Taulukko 4. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt sektorei ain vuonna Maatalous 1 % Rakennusten lämmitys 37 % Jätehuolto 1 % Liikenne 23 % Teollisuuden polttoaineet ja prosessit 17 % Muu sähkö 21 % Sähkölämmityksen, jolla katetaan noin 16 % Uudenmaan rakennusten lämmitystarpeesta, osuus lämmityssektorin päästöistä oli noin 19 %. Lämmitysmuodon päästökehitys oli vuosina epäsuotuisaa. Lämmitysmuodon energiankulutus ja sen aiheu amat päästöt kasvoivat merki äväs. Kehitys aiheutui pääosin sähkölämmi eisen pientalorakentamisen kasvusta. Erillislämmityksellä, eli pääosin kevyellä pol oöljyllä, katetaan noin 17 % Uudenmaan rakennusten lämmitystarpeesta. Erillislämmityksen osuus lämmityssektorin päästöistä oli noin 16 %. Lämmitysmuodon energiankulutus ja sen 5
6 aiheu amat päästöt kasvoivat vuosina kohtalaisen mal llises. Tähän oli mm. syynä öljyka loissa tapahtunut hyötysuhteiden parantuminen ja pienpuun polton lisääntyminen. Uudenmaan lämmityssektorin päästöt syntyvät karkeas jakaen sekä kaupunkien ja taajamaalueiden kaukolämmityksestä e ä haja-asutusalueiden yksityisestä sähkö- ja öljylämmityksestä. Kaukolämpöä tuotetaan Uudellamaalla lähes kaikissa kaupungeissa ja kunnissa. Lämmitysmuodon käy öaste on sitä suurempi, mitä iviimpi alueen yhdyskuntarakenne on. Pääkaupunkiseudulla ja muutamassa kehyskunnassa kaukolämpöä tuotetaan energiatehokkaas yhdessä sähkön kanssa. Muualla kaukolämpö tuotetaan erillises. Suurin osa Uudenmaan kaukolämmöstä tuotetaan fossiilisilla energianlähteillä. Uusiutuvia energialähteitä käytetään merki äväs vain muutaman kunnan kaukolämmöntuotannossa. Uudenmaan rakennusten lämmityspäästöihin vaiku avat alueen energiantuotantorakenne, rakennusten lämmitysjärjestelmä ja -tapa ja rakennusten energiatehokkuus. Lisäksi lämmitystarpeeseen vaiku avat välillises mm. rakennusten määrä, lavuus ja kunto, väestömäärä ja väestörakenteen muutos, yhdyskuntarakenteen iveys, asumisväljyys, palvelut ja työpaikkojen määrä. Tämän hetkisissä ennusteissa arvioidaan, e ä ainakin asukasmäärä, asumisväljyys sekä palveluiden ja työpaikkojen määrä tulevat kasvamaan Uudellamaalla. Tämä voi mahdollises Taulukko 5. Uudenmaan rakennusten lämmitysmuotojen kasvihuonekaasupäästöjakauma vuonna Erillislämmitys 16 % Sähkölämmitys 19 % Kaukolämpö 65 % lisätä alueen lämmityksen kokonaispäästöjä tulevaisuudessa. Uudenmaan rakennusten lämmityspäästöjen kehityksessä erityiseen merkitykseen nousevat suurten energiantuotantoyh öiden ja kunnallisten lämpölaitosten pol oainevalinnat, rakennusten energiatehokkuuden kehitys, yksittäisten lämmi äjien lämmitystapavalinnat sekä yhdyskuntarakenne, joka mahdollistaa vähäpäästöiset lämmitysratkaisut. 6
7 Liikenne Liikenne aiheu noin 23 % Uudenmaan KHKpäästöistä vuonna Päästöistä valtaosa aiheutui eliikenteestä. Tieliikenteen päästöt kasvoivat vuosina noin 15 %, mikä oli selväs vähemmän kuin alueen eliikenteen suori een noin 33 %:n kasvu. Myönteiseen päästökehitykseen on vaiku anut mm. liikenteen ajoneuvoteknologian kehi yminen, mikä on alentanut eliikenteestä aiheutuvia ominaispäästöjä. Jos eliikenteen suorite jatkaa kasvuaan ja liikenteen ominais- Taulukko 6. Uudenmaan liikenteen päästöjen jakauma vuonna Raideliikenteen päästöt 2 % Tieliikenteen päästöt 90 % Vesiliikenteen päästöt 8 % päästöt eivät enää pienene, tulevat liikenteen päästöt kasvamaan tulevaisuudessa. Liikenteen päästöihin on mahdollista vaikuttaa parantamalla liikkumisen energiatehokkuutta, pienentämällä liikenteen pol oaineiden hiilisisältöä tai vähentämällä liikkumisen suori eita ja tarve a. Liikkumisen suori eiden ja tarpeen vähentämiseksi on maankäy ö ja liikkuminen sovite ava yhteen. Tämä tarkoi aa mm. yhdyskuntarakenteen ehey ämistä. Kiinteä yhdyskuntarakenne, jossa asuminen, työpaikat ja palvelut lomi uvat eheäksi kokonaisuudeksi mahdollistaa parhaiten julkisen liikenteen tehokkaan käytön sekä liikkumisen myös pyörällä ja kävellen. 7
8 Muun sähkön käy ö Muun sähkön käy ö (ei sisällä sähkölämmitystä) aiheu noin 21 % Uudenmaan KHK-päästöistä vuonna Päästökehitys oli vuosina epäsuotuisaa, sillä päästöt kasvoivat noin 87 %. Päästöjen kasvu aiheutui pääosin sähkönkulutuksen kasvusta. Uudenmaan kokonaissähkönkulutus (sisältää sähkölämmityksen) kasvoi vuosina noin 44 %. Suurinta sähkönkulutuksen kasvu oli asumisessa sekä palveluissa ja rakentamisessa, jotka ka oivat noin kolme neljäsosaa alueen säh- Taulukko 7. Uudenmaan sähkön kokonaiskulutuksen jakauma vuonna kön käytöstä. Myös teollisuuden sähkönkulutus lisääntyi vuosina lähes viidenneksellä. Sähkönkulutuksen kasvu ja päästökehitys ovat Uudenmaan päästöjen vähentämisen kannalta huolestu avia trendejä. Kodinkoneet, etotekniikka ja valaistus- ja jäähdytyslai eet vievät nykyään valtaosan ko- talouksien ja palveluiden sähköstä. Lisäksi erilaisten sähköä kulu avien lai eiden, kuten esim. etotekniikan myötä on rakennusten jäähdytystarve kasvanut jopa talvisin. Sähkönkulutusta ovat kasva aneet myös monet kulutusto umusten muutokset, kuten yleistynyt la alämmitys ja kauppojen aukioloaikojen pidentyminen. Teollisuus 23 % Palvelut ja rakentaminen 40 % Asuminen 36 % Osa sähkönkulutuksen päästöjen kasvusta seli yy sillä, e ä sähkön päästöjen laskennassa käyte y sähkön valtakunnallinen ominaispäästökerroin vaihtelee vuosi ain riippuen sähkön valtakunnallisesta tuotannosta ja ne otuonnista. Sähkön valtakunnallinen päästökerroin oli vuonna 2006 noin 35 % suurempi kuin vuonna Maatalous 1 % 8
9 Teollisuuden ja työkoneiden pol oaineiden käy ö sekä prosessit Teollisuuden pol oaineiden käy ö sekä prosessit aiheu vat noin 17 % Uudenmaan KHKpäästöistä vuonna Päästöt vähenivät vuosina noin 21 %. Päästöjen vähennys aiheutui suurelta osin sekä raskaassa teollisuudessa tapahtuneen rakennemuutoksen e ä tuotantoteknologisen kehi ymisen seurauksena. Teollisuudessa energian kulutuksen kannalta huolestu ava suuntaus on ollut teollisuuden omien pol oaineiden korvautuminen sähköllä, mikä on osaltaan lisännyt muun sähkön käytön aiheu amia päästöjä. Suurin osa Uudenmaan teollisuuden päästöistä syntyy Lohjan ja Hangon suurissa, raskaan teollisuuden yksiköissä. 9
10 Jätehuolto Jätehuolto aiheu noin prosen n Uudenmaan KHK-päästöistä vuonna Päästöistä valtaosa aiheutui kaatopaikoilla, mu a myös jätevesien käsi elystä aiheutui jonkin verran päästöjä. Uudenmaan jätesektorin ovat vähentyneet merki äväs vuosina Posi ivinen päästökehitys on pitkäl alueen kaatopaikoilla tapahtuneen tehostetun kaatopaikkakaasujen talteenoton ansiota. Onnistuneella jätteen synnyn ehkäisyllä, materiahyödyntämisellä, energiahyödyntämisellä ja jä een loppusijoi amisella on jätesektorin päästöjä mahdollista vähentää edelleen. Maatalous Maatalous aiheu noin prosen n Uudenmaan KHK-päästöistä vuonna Viljelyn ja eläintenpidon päästöt vähentyivät tasaises vuosina Kehitykseen on vaiku anut alueen maatalouden rakennemuutos, jonka seurauksena sekä viljelypinta-ala e ä eläinten määrä ovat vähentyneet. On todennäköistä, e ä kehitys jatkuu tulevaisuudessa samankaltaisena. Tällöin maatalous- ja metsätuotannolla voi olla tulevaisuudessa merkitystä uusiutuvien energiavarojen tuotannossa. 10
11 Uudenmaan päästöt on saatava vähenemään Uudenmaan KHK-päästöjen kehitys on ollut kasvavaa vuosina Asukasmäärän kasvun vuoksi päästöt per asukas ovat vähentyneet, mu a jokainen uusmaalainen tuo vuonna 2006 lähes yhdeksän tonnia KHK-päästöjä. Se on globaaleihin päästövähennystavoi eisiin nähden liian paljon. Kasvava päästökehitys on saatava kääntymään laskuun. Tehtävä on haasteellinen, koska Uudenmaan päästöt syntyvät monesta eri lähteestä ja koska päästöjen vähentäminen on monen toimijan vastuulla. Päästöjen kannalta merki ävimpiä sektoreita ovat sähkölämmitys, muun sähkön kulutus ja liikenne, joissa päästöjen kasvu on ollut voimakasta sekä kaukolämpö, jonka osuus päästöistä on suuri. Uudenmaan päästölaskentojen tuloksia hyödynnetään Uudenmaan ilmastostrategian valmistelussa. Tulokset antavat lähtö etoa myös seuraavan maakuntakaavaan, jossa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovi aminen ja ilmastonmuutos ovat keskeisiä teemoja. 11
12 ISBN (painettu) ISBN (verkkojulkaisu) Ulkoasu: Arja-Leena Berg Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Lisätietoja: Suunnittelija Jarkko Hintsala puh (0) Suunnittelupäällikkö Kaarina Rautio puh (0) Reusmark Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi 12
Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
Lisätiedot3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotJyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten
LisätiedotKIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotKUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) vuosina 1990, 2003 ja 2006
KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) vuosina 1990, 2003 ja 2006 KUUMA-kunnissa syntyi noin 1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2006 Päästöt kasvoivat
LisätiedotKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotTONNI, INNO ja ONNI. Inno
TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
Lisätiedot75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista
Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu
LisätiedotEnergian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009
Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotVerkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain
Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite
LisätiedotAsumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotHyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit
Rakennuspuut kohti hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 pähkinänkuoressa 2 Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotKUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotRaportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010
Raportteja 59 2012 Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN SAMI K. MÖRSKY KIMMO KOISTINEN Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotElintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)
Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotUudenmaan liiton julkaisuja E 103-2009. Uudenmaan liitto
Uudenmaan liiton julkaisuja E 103-2009 Uudenmaan liitto Uudenmaan kasvihuonepäästöt vuosina 1990, 2003 ja Uudenmaan liiton julkaisuja E 103-2009 Uudenmaan kasvihuonepäästöt vuosina 1990, 2003 ja Uudenmaan
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotTAKA-WETKA 2. Ton esi elyt
TAKA-WETKA 2 Ton esi elyt TAKA-WETKAN ASUINALUE Taka-Wetkan asemakaava sijaitsee Karstulan kirkonkylän eteläosassa. Valtaosa alueesta on kunnan omistamaa, jonka lisäksi alueeseen kuuluu yksityisten maanomistajien
LisätiedotORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotLiikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Liikenteen energiankulutus ja khk-päästöt Tieliikenteen energiankulutus 1990-2017 Liikenteen khk-päästöt 1990-2017
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotON HYVÄ DIILI. Työpaikkakouluttajan opas. Oppisopimus. Lapin oppisopimuskeskus
Työpaikkakouluttajan opas Oppisopimus ON HYVÄ DIILI Lapin oppisopimuskeskus Toripuis kko 5-7, 4. krs 96200 Rovaniemi puhelin 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi Sisältö Hyvä työpaikkakoulu aja! 2 Työpaikkakoulu
LisätiedotSYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotIlmastopolitiikan seurantaindikaattorit
Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotKaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto
Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotEnergianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto
Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla
LisätiedotSelvitys lisäetujen jakamista koskevien tavoi eiden toteutumisesta
1(8) Selvitys lisäetujen jakamista koskevien tavoi eiden toteutumisesta Sp-Henkivakuutus Oy maaliskuu 2017 1. Lisäetujen jakamista koskevat tavoi eet Sp-Henkivakuutus on julkaissut internetsivuillaan seuraavat
LisätiedotKouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009
Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotSuomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa
1 / 7 27.4.2016 15.18 Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa TAUSTATIEDOT 1. Tohtorintutkinnon suoritusvuosi * 2. Tohtorintutkinnon suorituspaikka * Aalto-yliopisto
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen
Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen KETS-yhdyshenkilöpäivät 7.-8.11.2018 Ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, Kuopion kaupunki Kuopion strategia 2030 ohjaa resurssiviisaustyötä
LisätiedotMitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotHinku esiselvitys, Eurajoki
Hinku esiselvitys, Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 8 prosentin päästövähennystä vuoteen 23 mennessä vuoden 27 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotСПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov
Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö
LisätiedotAsumisen ympäristövaikutukset
1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Eduskunnan talousvaliokunta, 15.3.2017 Tiina Koljonen, tutkimustiimin
LisätiedotLÄHTÖKOHTIA KUOKKALA HAKKARI HERRALA OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN
LÄHTÖKOHTIA KUOKKALA HAKKARI HERRALA OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan muutos Kansikuva: Marita Palokoski Ilmakuvat: Lentokuva Vallas Oy Havainnekuva:
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotSuomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT
Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotMiksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt
Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030
LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030 Jouni Keronen Toiminnanjohtaja Climate Leadership Council ry Transformaation kattavuus Teollisuus: energia,
LisätiedotKAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
Lisätiedotviherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.
viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j
LisätiedotUUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE
UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE 13.11.2018 Uudenmaan khk-päästöjen laskenta (1) Laskenta sisältää vuodet 1990 ja 2007-2016.
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotMaatilojen energiasuunnitelma
Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia
LisätiedotMatti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
Lisätiedot