valumien ja virtaamien muutokset

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "valumien ja virtaamien muutokset"

Mikko Kähkönen
4 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ilmastonmuutoksen t seurauksia, valumien ja virtaamien muutokset Huomiota humusvesiin -seminaari Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja

2 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta Köyliön kunta Säkylän kunta Ahlström Oy HK Ruokatalo Oy Lännen Tehtaat Oy Turun yliopisto Mukana ovat myös Mykora Oy Rauman kaupunki Eurajoen kunta Perustettu vuonna 989. Työntekijöitä 4+. ELINTARVIKETALOUDEN TOIMIALA Tavoitteena alueen elintarvikealan kilpailukyvyn turvaaminen kestävästi Keskeisiä toimenpiteitä koottu Satakunnan elintarvikealan kehittämisohjelmaan VESISTÖTOIMIALA Tavoitteena vesien tilan parantaminen, tietouden lisääminen ja sen soveltaminen vesistöjen kunnostuksessa Kärkiohjelmana Säkylän Pyhäjärven suojelu. Kunnostuskohteena myös muita järviä ja jokia Toiminta-alue pääsääntöisesti Satakunta, mutta myös maantieteellisesti laajempia hankkeita sekä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. 2

3 Sisältö Taustaa Ilmastonmuutos, vaikutus säätekijöihin Haasteet vesistöille Virtaama- ja kuormitusmuutokset Kasvukauden pituus Ekologiset muutokset Miten varaudutaan? 3

4 Hankkeita Pyhäjärven ja valuma-alueen pitkäaikaisseurannat, tieteelliset artikkelit Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU) Muuttuva Selkämeri Valumavesien hallinta muuttuvassa ilmastossa 4

5 Ilmastonmuutos Lämpötila kasvaa. Talviaikaiset sateet lisääntyvät, kesäaikaiset voivat hieman vähentyä. Pakkaspäivien määrä vähenee. Lumipeite ja routa sekä jääpeite vähenevät Yhtenäinen lumipeiteaika muuttuu toisiaan seuraaviksi lumisiksi/vetisiksi jaksoiksi. Lumen syvyys vähenee. Routakerros voi olla paksumpi. Kevätvalunnan osuus vähenee ja korvautuu talven aikaisella valunnalla. 5

6 Säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät: Tulvat, rankkasateet Kuivuus Vesiensuojelutoimenpiteiden riittämättömyys Heikentää pohjaveden laatua 6

7 Kasvukauden pituus B-skenaario skenaario, päästöjä hillitään A2-skenaario, päästöt kasvavat Satakunta (mereinen alue) Satakunta (mantereinen alue) _B 2025_A Talvi pv Kasvu ukausi pv 2055_B 2055_A2 2085_B 2085_A Talvi p v Kasvu kausi p v 7

8 Tehoisan lämpösumman muutos _B 2025_A2 2055_B 2055_A2 000 Kasv lämp vukaude pösumm en ma Läm ky mpösumm ylvö-5.9 ma _B 2085_A2 8

9 Sademäärän muutos (mereinen alue) _B _A _B 2055_A _B _A2 sad de kes sä sad de kev vät sad de talvi Sad de syk ksy 9

10 Vesistöt, haaste : Virtaamien i ja kuormituksen muutos 0

12 Talviaikainen kuormitus Mallit ja skenaariot: esim. IPCC, ilmatieteen laitos, Astra-projekti Talviaikainen ik i kuormitus lisääntyy Muutos Etelä-Suomessa pakkasesta plussan puolelle Havainnot Muutoksia tapahtunut/tapahtuu p jo nyt Etelä-Suomessa (90-l. alusta alk.) NAO (Pohjois-Atlantin Indeksi) korreloi talviaikaisen ik i kuormituksen k kanssa 2

13 Virtaamien ajoittuminen Yläneenjoki Pyhäjoki Virtaama m 3 /s

14 YLÄNEENJOKI Pyhäjärven kuormitus Kokonaisfos sfori kg/a ,50 3,00 2, ,00,50,00 0, ,00 Virtaama a m 3 /s Yläneenjoki, Kok P: 2009: 3,3 t/a 2008: 5,55 t/a : 8, t/a I-III IV V-IX X-XII Virtaama PYHÄJOKI Pyhäjoki, Kok P: 2009:, t/a 2008: 2,8 t/a :,8 t/a Kokonaisfosfo ori kg/a ,20,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Virtaama m 3 /s 0 0, I-III IV V-IX X-XII Virtaama 200 4

15 KOKO ULKOINEN KUORMITUS XXII+IIII X-XII I-III (joet + lähivaluma-alue) Talviaikainen kuormitus 08/ /09 06/ /07 04/ /05 02/ /03 00/ /0 98/ /99 96/ /97 94/ /95 92/ /93 90/ /9 88/ /89 86/ / / /85 82/ /83 80/ / P kg/ /kausi

16 Esimerkkinä Köyliönjärvi: Esimerkkinä Köyliönjärvi: Hydrologinen vuosi 685 8,0 9,0 0,0 ma 4,72 6,85 4,64 5,0 6,0 7,0 m3/s tulovirtaam 004 0,68 0,9 2,64 2,0 3,0 4,0 Q öyliönjärven 0,04 0,68, 0,0, Kö

17 Tulokset esimerkkinä Ketelinoja 2,8,6,4,2 Qm3/s totp (kg/d) (m3/s) totp (kg/d) 0,8 0,6 0,4 02 0, Keskiarvo 0 0,9 kg/d 0 Q

18 Ojien kokonaiskuormitus Ketelinoja Kok.P (kg) lokakuu 2008 marraskuu 2008 joulukuu 2009 huhtikuu Kissanoja Sirttalanoja Mustaoja 2008 syyskuu 2008 lokakuu 2008 marraskuu 2008 joulukuu 2009 tammikuu 2009 helmikuu 2009 maaliskuu 2009 huhtikuu 2009 toukokuu 2009 kesäkuu 2009 heinäkuu 2009 elokuu Maununoja 8

19 Harjavalta, kausikeskivirtaama ,00 600,00 500,00 Q (m3/s) 400,00 300,00 200,00 00,00 0, Jakso Jakso 2 Jakso 3 Jakso 4 3. kaud. liuk. keskiarvo (Jakso ) Jaksot =tammi-maalis maalis 2=huhti 3=touko-syys 4=loka-joulu 9

20 Kyrönjoki, Skatila, Kausikeskivirtaama Q (m3/s) Jakso Jakso 2 Jakso 3 Jakso 4 3. kaud. liuk. keskiarvo (Jakso ) Jaksot =tammi-maalis maalis 2=huhti 3=touko-syys 4=loka-joulu 20

21 Virtaamaennusteet Ilmatieteen laitoksen laskema 9 globaalin mallin keskiarvo Vuosijaksot , ja Vertailujakso Kaudet tammi-maalis, maalis, huhti, touko- syys, loka-joulu Esimerkkeinä Kokemäenjoki ja Eurajoki 2

22 Kokemäenjoki m3/s I-III IV V-IX X-XII Koko vuosi Eurajoki 25,0 m3/s 20,0 5,0 0,0 5, ,0 I-III IV V-IX X-XII Koko vuosi 22

23 Muita kuormitusmuutoksia: Peltoviljely Kasvukausi pitenee uusia viljelykasvilajikkeita, jotka tuleentuvat myöhemmin ja tuottavat suuremman sadon. Satotasojen nousu edellyttää kuitenkin suurempia panoksia lannoituksessa, kasvinsuojelussa ja peltojen vesitalouden hallinnassa. Saatava uusia lajikkeita nykyisin viljeltävistä kasveista, jotta parantuneet olot tulisi hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla 23

24 Syysmuodot yleistyvät. Uusia viljelykasveja Rehumaissia i vasta vuosisadan lopussa yleisesti Härkäpapu, p öljyhamppu, rapsi, hyvät odotukset jo 2040 mennessä Viljelykierrot voivat monipuolistua. Rikkakasvit, k it taudit ja tuholaiset t lisääntyvät ät myös 24

25 Vesistöjen kuormituksen k muutokset Virtaamien äärevöityminen ja siitä seuraavat tulva- ja kuivuuskaudet ovat merkittävin tekijä Tulvat ja nykyistä runsaammat sateet lisäävät veden valumista maalta vesistöihin ja pohjaveteen. Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitus vesistöihin ja pohjaveteen lisääntyy. Talven ja kevään lisääntyvät kuormitukset ovat monikertaisia kesäajan kuormitukseen verrattuna Kasvillisuus puuttuu Pintavalunnan suhteellinen osuus suuri 25

26 Lämpötila nostaa orgaanisen aineksen hajoamisnopeutta Kevätvalunnan osuus vähenee ja korvautuu talven aikaisella valunnalla Salaojavalunnan osuus pintavaluntaan nähden kasvaa Eroosiofosforin huuhtoutumisriski vähenee Typen huuhtoutumisriski lisääntyy 26

27 Vesistöt, haaste 2. Jääpeitteisen ajan lyheneminen, kasvukauden piteneminen 27

28 Jääpeitteisen ajan pituus Keskiarvo 4 vrk days year 28

29 Jääpeitteisyyden muutos esimerkkinä Rauman merialue Jääpäivien lukumäärä y = -0,296x + 40,47 R 2 = 0, päiviä ( (n) vuosi Pysyvä jääpeite y = -0,2872x R 2 = 0, Jään tulopv jään lähtöpv y = 0,0687x 0687x R 2 = 0,

30 Jään lähtö, Narvijärvi y = -0,0875x R 2 = 0, Lähde: Oiva Mikola 30

31 Seuraukset Pidentyvä kasvukausi sekä kuivat, lämpimät kesät lisäävät vesistöjen tuotantoa, kiihdyttävät rehevöitymistä, altistavat leväkukinnoille sekä vesikasvillisuuden leviämiselle. Jääpeitteisyyden väheneminen vaikuttaa samansuuntaisesti Kasvukausi pitenee Mekaaninen kulutus vähenee 3

32 Ekosysteemimuutoksista ei riittävästi tietoa Lämpötilan nousu lisää kalantuotantoa, jos muita kasvua rajoittavia tekijöitä ei esiinny Nopeuttaa aineenvaihduntaa Lisää ravinnontarvetta Pienten vesistöjen kalakannat alttiimpia muutoksille (lämpötila, sateisuus) Joidenkin lajien nuoruusvaiheet hyötyvät lämpenemisestä => suurempi runsaiden vuosiluokkien määrä Levinneisyysalueet voivat muuttua (lajien taantumaa, tulokaslajeja) Vesien tuottavuuden tt kasvu voi mahdollistaa saaliiden kasvun Tautien leviäminen Case Pyhäjärvi ja talvikalastus 32

33 33

34 Lajien väliset suhteet muuttuvat Ekosysteemitason muutokset vaikuttavat lajien välisiin kilpailutilanteisiin ja peto- ja saalislajien suhteisiin Kylmän veden lajit voivat vähetä ja lämpimän veden lajit hyötyä Lohikalat kärsivät, hyötyjiä ahven, särki, lahna ja kuha Aikainen jäänlähtö lisää epäonnistuneen lisääntymisen riskiä muikulla 2 viikkoa jäänlähdön jälkeen kriittistä aikaa poikasille Plankton: avovesikauden pidentyminen lisää levien määrää suosii piileviä Kalanpoikasten ja ravintolajien kuoriutumisen ajoittuminen 34

35 Miten varaudutaan? 35

36 Vesiensuojelumenetelmien jatkuva kehittäminen Ravinteiden poisto vesistä myös talviaikaan Kosteikot, altaat, patoketjut, suodattimet, kemialliset käsittelyt Uudet ratkaisut Salaojavesien käsittely HUMUS??? 36

37 37

38 Vesitalouden hallinta keskeistä Virtausten hidastaminen, vesitilavuuden lisääminen valumaalueella, keinot? Hyödyt ja riskit? Tulvahuippujen hallinta, kasteluvedet Uusia keinoja kehitettävä 38

39 Kii i Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori µg/l

40 Aineiden huuhtoutumisen ja vesistöön kulkeutumisen estäminen muuttuvissa olosuhteissa entistä tärkeämpää Viljelymenetelmät, metsätalous, turvetuotanto, hulevedet, jätevedet Talviaikaisen kuormituksen kasvu lisää rehevöitymistä Poikkeukselliset k vuodet vastaavat t ilmastonmuutoksen t skenaarioiden ennusteita. Ongelma suurin siellä, missä talvinen lämpötila nousee yli 0 C:n (Etelä- ja Lounais-Suomi) 40

41 Kiitos mielenkiinnosta! Tij

Samankaltaiset tiedostot

Ilmastonmuutoksen vaikutus vesistökuormitukseen Satakunnassa

Ilmastonmuutoksen vaikutus vesistökuormitukseen Satakunnassa Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Teija Kirkkala 1 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on mikä tahansa luontainen tai ihmistoiminnan