IIN KUNTA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 IIN KUNTA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2008

2 2

3 3 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Hallintopalvelut Elinvoimapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sivistyspalvelut Vapaa-aikapalvelut Tekniset palvelut Tukipalvelukeskuksen palvelut Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat 61

4 4 4. Tilinpäätöksen liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Liikelaitosten erillistilinpäätökset Liikelaitosten tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Johtokunnan hyväksymä liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu Liikelaitoksen toimintakertomus Liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen Luettelot kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Allekirjoitukset ja merkinnät 103

5 5 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1. Kunnanjohtajan katsaus KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Strategisen kuntaliitoksen myötä syntyneen uuden Iin kunnan toinen toimintavuosi oli jo uusien rakenteiden kestävyyden kokeilua ja toiminnan hiomista. Iin väestökehityksen kasvu jatkui samassa 1 %:n tasossa kuin vuonna 2007 ja vuoden 2008 asukasluku nousi 9177 asukkaaseen. Merkittävimmät haasteet olivat jälleen kerran päivähoidon kasvuun vastaaminen, joka ratkaistiin uudella Alarannalle perustetulla 30-paikkaisella kunnallisella päiväkodilla. Iin kunnan elinvoiman kehittämistehtävät siirrettiin kunnalta Iilaakso Oy:n hoidettaviksi ja elinvoiman kehittämisen saralla oli hyvä vire ja tekemisen meininki. Iilaakso Oy:n merkittävimmät uudet yrityshankkeet olivat Propipen laajennus ja Micropoliksen puhdastilojen laajennus. Elinkeino-ohjelma päivitettiin ja matkailuohjelman käsittely aloitettiin. Pitkään valmisteltu seudullinen kuntapalvelutoimisto perustettiin ja kuntien taloushallinto, palkanlaskenta ja IT-palvelut sekä tarvittava henkilöstö siirtyivät Oulunkaaren kuntayhtymään. Paras lain edellyttämästä yhteistoiminta-alueen muodostamisesta tehtiin ensimmäisen vaiheen päätös Iin, Pudasjärven, Vaalan ja Utajärven kuntien kesken toisen vaiheen päätös tehtiin ja yhteistoiminta-alue aloittaa Kunnan palvelutuotanto ei pysynyt laaditun talousarvion tasossa, vaan kesän jälkeen menokehitys karkasi suunnitelmista ja määrärahaylitysesitykset nousivat yli miljoonaan euroon. Valtuusto päätti ylityksiä käsitellessään velvoittaa kunnanhallituksen analysoimaan ylitysten syyt hallintoaloittain sekä valmistelemaan analyysin pohjalta konkreettiset toimenpiteet/toimenpide-esitykset, joiden avulla v tapahtunut kustannusten kasvu on hillittävissä ja ehkäistävissä. Vuoden 2008 kustannusten kasvu on sitä luokkaa, että toimenpiteet edellyttävät rakenteellisia muutoksia. Kunnanhallitus perusti taloustyöryhmän, joka teki toimenpide-esitykset 2009 palvelusopimuksiin sekä rakennemuutosratkaisuja tuleville vuosille, myös kunnallisveron veroprosenttia korotettiin 0,5 %-yksiköllä 20,25%:iin. Loppuvuodesta maailmanlaajuinen talouskriisi antoi ensimmäiset merkkinsä tulevasta lamasta ja jo vuonna 2009 tulee varautua pieneneviin verotuloihin, todellinen tulopohjan heikkeneminen näyttäisi olevan vuonna Kuntatalouden menokehitys oli merkittävästi arvioitua suurempaa, kokonaisuudessaan päädyttiin hyvään tulokseen, johon vaikutti kaikkien työntekijöiden tehokkaan työpanoksen lisäksi merkittävä verotuloarvion ylittyminen, omien tulojen kertyminen ja taloustyöryhmän tehokas toiminta. Vuosikatteeksi muodostui 1,9 milj. ja tilikauden ylijäämäksi 0,33 milj., jolla voidaan lyhentää kertynyttä alijäämää. Kiitän niin vanhoja kuin uusia päättäjiä ja henkilöstöä uutterasta työstä vuonna Markku Kehus vs. kunnanjohtaja

6 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Tilivelvolliset toimielimet, toimielinten tilivelvolliset jäsenet ja tilivelvolliset viranhaltijat: Kunnanhallitus: Maarit Tihinen, pj. Matti Kumpulainen, 1. vpj. Teijo Liedes, 2. vpj. Paula Hyry Susanna Illikainen Jari-Jukka Jokela Hilkka Kalliorinne Erkki Määttä Risto Tolonen Johanna Vakkuri Martti Ylitalo Keskusvaalilautakunta: Markku Koskela, pj. Seppo A Veijola, vpj. Helena Hekkala Helena Kukkola Veli Kauppinen Elinvoimalautakunta: Kari Alaraasakka, pj. Petteri Mäenpää, 1. vpj. Teijo Liedes, 2. vpj. Aili-Marja Alaraasakka Hannu Hietala Anne Leppälä Arja Miettunen Seppo Miettunen Ritva Paaso-Rantala Tarkastuslautakunta: Jouni Mähönen, pj. Raimo Hytti, vpj saakka Petteri Mäenpää, vpj alk. Matti Juusola Jaana Klaavuniemi Ritva Liedes Sivistyslautakuntaveyslautakunta: Sosiaali- ja ter- Juha Haapala pj. Sirpa Näätänen, saakka pj. Erkki Kalliorinne, Mailis Mäkelä, 1. pj alk. vpj. Jaakko Höyhtyä, Erkki Kalliorinne 1. vpj. 2. vpj saakka Lea Aalto, 2. vpj. Juha Muhojoki, 2. vpj alk. Seija Hirvasniemi Hannes Hekkala Tekninen lautakunta: Tapani Teppo, pj. Ritva Jokela-Lantiainen, 1. vpj. Seppo Kiviniemi, 2. vpj. Pentti Jokela Paula Juopperi Pirjo Kehus Pentti Kestilä Jouni Mähönen Sauli Keltamäki Kari Kiuttu Ritva Paaso-Rantala Maila Maalismaa Anne Leppälä Juha Räinä saakka Jari-Pekka Nyyssönen Rauha Piukkula Meeri Simoska Ilkka Pakonen Maire Turtinen alk. Saara Veijola alk. Tekninen lautakunta: Valvontalautakunta: Vapaa-aikalautakunta: Tapani Teppo, pj. Jarmo Lauri, pj. Pentti Puolakka, pj. Ritva Jokela-Lantiainen, Eero Kehusmaa, 1. vpj. Riikka Miettunen, vpj. vpj. Seppo Kiviniemi, Saara Veijola, 2. vpj. Juha Viitala, 2. vpj.

7 7 2. vpj. Pentti Jokela Martti Dahl Reino Aaltonen Paula Juopperi Mira Goman Hilkka Kalliorinne Jouni Mähönen Sirkka-Liisa Kakko Miia Kantola Ritva Paaso-Rantala Vesa Kangasniemi Tapani Karen Juha Räinä Leena Törmänen Matti Kaveri Meeri Simoska Pekka Valta Salme Tanninen

8 8 Pentti Puolakka, pj. Riikka Miettunen, 1. vpj. Vapaa-aikalautakunta: Vesihuoltolaitoksen johtokunta: Tapani Teppo, pj. Ritva Jokela-Lantiainen, 1. vpj. Juha Viitala, 2. Seppo Kiviniemi, 2. vpj. vpj. Reino Aaltonen Pentti Jokela Hilkka Kalliorinne Paula Juopperi Miia Kantola Jouni Mähönen Tapani Karen Ritva Paaso-Rantala Matti Kaveri Juha Räinä Salme Tanninen Meeri Simoska Tilivelvolliset viranhaltijat: kunnanjohtaja Kyösti Tornberg resurssijohtaja Markku Kehus hallintopalvelujohtaja Liisa Virkkunen henkilöstöpäällikkö Anu Kosonen perhepalvelujohtaja Leena Pimperi-Koivisto sivistyspalvelujohtaja Erkki Taskila tekninen palvelujohtaja Markku Vitikka terveyspalvelujohtaja H. Tapio Hanhela vanhuspalvelujohtaja Hannele Pöykiö vapaa-aikajohtaja Tapio Rissanen Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys bruttokansantuote/muutos-% 1,5 4,4 työttömyysaste-%(koko maa) 8,8 8,4 ansiotaso/muutos-% 5,5 3,5 veroaste, % BKT:sta 42,7 43,0 rahan arvon muutos-% 4,1 2,5 korot/% * Lyhytaikainen/ 3 kk * 10 vuotta 5,0 4,4 (Lähde: Suomen Pankki, Valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto) Iissä/seutukunnassa keskimäärin kuukausittain avoimet työpaikat työttömyysaste 12,5 12,7 työttömät työhakijat alle 25-v tyött. työnhakijat yli 50-v tyött. työnhakijat yli vuoden työttömänä olleet työttömyysaste seutukunnassa 13,7 13,1 4,3 4,3

9 työttömät työnhakijat seutukunnassa (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus) 9

10 10 Väestötiedot: Väestökehitys vv arvio 2011 väestö arv arv arv uusi Iin kunta muutos hlö muutos% 2,4 1,3 1,1 1,1 1,3 1,1 1,1 vuosi / ikäkertymä 0-6 v 7-64 v v v 85-v yhteensä Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Toiminta: Sosiaali- ja terveyspalvelut: Perhepalvelut: Päivähoitopalvelujen piirissä olevien lasten määrä nousi vuonna 2008 erityisesti kokopäivähoidon osalta. Päiväkoti kokopäivähoito Lapsia kokopäivähoidossa Hoitopäivä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa Päiväkoti osapäivähoito Lapsia osapäivähoidossa Hoitopäiviä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa Perhepäivähoito kokopäivähoito Lapsia kokopäivähoidossa Hoitopäivä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa Perhepäivähoito osapäivähoito Lapsia osapäivähoidossa Hoitopäivä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa Omien päivähoitoyksiköiden määrä vuonna 2008 nousi yhdellä päiväkodilla ja kahdella ryhmäperhepäiväkodilla. Vammaisten työllistämistoiminnan piirissä oli asiakkaita asiakasta ja asiakasta. Myös työ- ja päivätoimintojen piirissä olevien asiakkaiden määrä nousi: vuonna

11 11 asiakasta ja vuonna asiakasta. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa laitoshuollon hoitopäivät lisääntyivät vuonna 2008 siten, että hoitopäiviä vuonna 2007 oli 1420 ja vuonna päivää. Hoitopäiviä asiakasta kohti oli vuonna ,5 ja vuonna päivää. Koko maan keskiarvo vuonna 2007 oli 328 päivää asiakasta kohti. Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen piirissä oli asiakkaita ja asiakasta. Terveyspalvelut/erikoissairaanhoito: Lähetteiden lukumäärä OYSiin, noin 3 600, kasvoi 17,4 %. Tämä johtuu siitä, että Iin terveys- keskuksessa oli vuonna 2008 enemmän lääkärityövoimaa kuin edellisenä vuonna. Syksyllä otettiin myös Iin tk:n ja OYSin välillä käyttöön sähköinen lähete-palaute-järjestelmä, joka helpottaa ja nopeuttaa hoitoyksiköiden välistä yhteydenpitoa. Noin iiläistä eli joka kolmas kuntalainen oli OYSin potilaana. Edelliseen vuoteen verrattuna avohoitokäyntien määrä, lähes 9 700, kasvoi 3,2 % ja hoitojaksojen määrä, noin 1 500, kasvoi 10,4 %. Hoitopäivien lukumäärä oli kuitenkin 3,4 % pienempi kuin vuonna Luvut kertovat, että yhä useampi potilas on voitu ottaa hoitojaksolle suoraan tk-lääkärin lähetteen perusteella ilman edeltävää poliklinikkakäyntiä. Luvut kertovat myös sen, että hoitoajat ovat lyhentyneet. Tekniset palvelut: Kunnallistekniikka/liikelaitosluonteinen toiminta: Kunnallistekniikan liikelaitosluonteinen toiminta sisältää Kuivaniemen lämpölaitoksen, satamien sekä jäähilehuollon kustannuspaikat. Syyskesällä 2008 tapahtunut ukkosvaurio aiheutti merkittävät vahingot lämpölaitoksella. Laitoksen vakuutus kattoi osan vahingoista mutta esimerkiksi merkittävästi kalliimman polttoaineen, raskas polttoöljy, käyttö jäi kunnan vahingoksi. Tekninen lautakunta on loppuvuodesta 2008 ja alkuvuodesta 2009 nostanut merkittävästi myytävän energian hintaa, joka nyt vastaa Iin keskustassa toimivan Oulun seudun lämmön energian hintaa. Tukipalvelut: Tukipalvelukeskuksen hallinnon osalta poikkeama on henkilöstökuluissa johtuu siitä, että tukipalvelupäällikön palkkoja maksettu keskuskeittiön menokohdista. Kiinteistön hoidon palvelut: Kiinteistöhoidon palveluissa ylitykset johtuu kiinteistöjen isännöinnin puuttuvista palkkamenoista ja kiinteistöihin tehdyistä budjetoimattomista kunnossapito- ja muutostöitä. Ruokapalvelut: Menojen ylitykset tapahtuneet aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa Hallintokuntien palveluja tuotettiin arvioitua enemmän opetus ja päivähoidon palvelualueilla sekä hallintokuntien kokous/koulutuksiin liittyvissä palveluissa. Siivouspalvelut: Ylitykset tapahtuneet henkilöstömenoissa määräaikaisen laitosapulaisen palkkauksessa, muiden sijaisten ja sairaslomasijaisten palkkauksessa, palvelujen ostoissa, yhteensä Hankinnat: Ylitykset tapahtuneet palvelujen ostoissa Hankintakustannukset muodostuvat hankintapalveluiden tuottamisesta palvelualueille sekä jäsenyydestä Oulun kaupungin hankintayhteistyösopimukseen sekä sitoutumisesta Pohjois-Suomen sähköisen hankintajärjestelmän käyttöönottoon. Sähköisen järjestelmän ja uuden sopimuksen käyttöönotto ajoittui 2008 puoliväliin. Uuden sopimustilanteen mukanaan tuomat kustannukset eivät mukana budjetissa. Maksuperuste on väkilukujen suhteessa. Maksuperuste muuttuu käytön mukaiseksi lähivuosina.

12 12 Talous: Käyttötalous: menot muutos% Kansalaiskunta hallintopalvelut ,3 elinvoimapalvelut ,7 Palvelukunta hallintopalvelut ,1 sivistys- ja vapaa-aikapalvelut ,2 sosiaali- ja terveyspalvelut ,8 tekniset palvelut ,2 yhteensä ,9 tulot muutos% Kansalaiskunta hallintopalvelut ,0 elinvoimapalvelut ,4 Palvelukunta hallintopalvelut ,9 sivistys- ja vapaa-aikapalvelut ,2 sosiaali- ja terveyspalvelut ,8 tekniset palvelut ,5 yhteensä ,0 netto muutos% Kansalaiskunta hallintopalvelut ,6 elinvoimapalvelut ,2 Palvelukunta hallintopalvelut ,5 sivistys- ja vapaa-aikapalvelut ,9 sosiaali- ja terveyspalvelut ,6 tekniset palvelut ,0 yhteensä ,4 Verotulot (1000 euroa): tilivuosi/verolaji kunnallisvero muutos% ,4 % ,4 % osuus yhteisöveron tuotosta muutos% ,6 % ,0 % kiinteistövero muutos% ,8 % ,1 % yhteensä muutos% ,6 % ,9 %

13 13

14 Kunnan henkilöstö : Iin kunnan virat ja työsuhteiset tehtävät järjestettiin alkaen uuden kunnan palvelurakennetta vastaaviksi. Vuonna 2008 on perustettu terveyspalveluihin yksi lääkärin virka sekä 14 uutta vakanssia perhepalveluiden alaiseen päivähoitoon. Lisäksi päivähoidossa on vuonna vakinaistettu 6 hoitajan työsuhteista tehtävää. Sosiaali- ja terveystoimen kehittämispäällikön virka lakkautettiin lukien. Määräaikaisia työntekijöitä on työvoimatarpeen ja muutosten takia käytetty mm. päivähoito-, opetus- ja ruokapalveluissa. Vakanssit yhteensä vv Vakanssit muutos vakinaiset ,0 % määräaikaiset ,3 % yhteensä ,7 % Perustetut vakanssit palvelualueittain v m aik vak m aik vak Hallinto ,2 22 Soten kehittäminen 0 1 0,5 0 Perhepalvelut 28 99, ,5 Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sivistyspalvelut 0,6 135,5 13, Tekniset palvelut Yhteensä 40, ,45 483,5 Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä vaihtelee valitun tilastointipäivän mukaan, vaihtelu on n välillä. Jokaisena kalenteripäivänä keskimäärin 130 henkilöä vakinaista, määräaikaista tai sijaista on pois töistä vuosiloman, sairasloman, koulutuksen tai muun seikan takia. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden viimeisen kalenteripäivän mukainen henkilöstömäärä vertailuvuosina. Tilapäiseen henkilökuntaan on kirjattu sekä sijaiset että muista syistä määräaikaiset. Henkilöstömäärät ja Henkilöstö muutos vakinaiset ,7 % tilapäiset ,1 % työllistetyt ,0 % harjoittelijat ,0 % yhteensä ,9 % Iin kunnan henkilöstömenot sivukuluineen olivat vuonna 2008 yhteensä n. 24 miljoonaa, n. 48,8 % kunnan kaikista käyttömenoista. Henkilöstömenoista poissaoloihin sairauden tai tapaturman vuoksi kului sivukuluineen n kustannukset; sijaisten palkkaukseen kului sivukuluineen Sairaspoissaolopäivien lukumäärä on noussut vuodesta 2007 ( päivää) vuoteen 2008 ( päivää) 19,3 %. Palkkamenojen kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa; luvut eivät sisällä vesilaitosta.

15 15 Palkkamenojen kehitys v muutos ero % vakinainen henkilöstö ,1 % määräaikainen henkilöstö ,1 % sairaus- ja äit.lomasijaiset ,5 % muut sijaiset ,7 % erilliskorvaukset ,3 % muut korvaukset ,3 % palkkatuki ,5 % tuntipalkat ,8 % opettajat kuel ,1 % opettajat vel ,1 % yhteensä ,8 % Vuosien 2007 ja 2008 osalta on laadittu erillinen henkilöstötilinpäätös, joka rakenteeltaan noudattaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta vuodelta Raportista löytyvät tarkemmat tilastot ja vertailutiedot. Palvelualueittaiset (kts. osio ) käyttötalouden toteutumat/tunnusluvut/virat ja työsuhteet eivät sisällä määräaikaista henkilöstöä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi vuoden 2008 syyskuun puolivälin jälkeen, kun merkittävä yhdysvaltalainen investointipankki haki suojaa velkojiltaan. Finanssikriisi on laajentunut maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi. Vakavan rahoitusmarkkinakriisin seuraukset ovat alkaneet vaikuttaa myös reaalitalouteen. Pankkien luotonannon rajoittaminen on heikentänyt yritysten ja muiden asiakkaiden toimintaedellytyksiä. Rahoitusriskiä kunta on pienentänyt jakamalla lainasalkun kiinteään ja vaihtuvaan korkoon. Lainasalkusta on vuoden 2008 lopussa sidottu kiinteään korkoon 16,2 miljoonaa euroa ja 7,7 miljoonaa euroa 6 kk:n euribor korkoon. Kunnan vahinkoriskiä on kartoitettu viime vuoden aikana ja vakuutusyhtiöt on kilpailutettu. Kunta käytti noin 30 tuhatta euroa vakuutusmaksuihin vuoden 2008 aikana Ympäristötekijät Jätevesi: Pohjois-Iin viemäröintiä koskeva urakka saatettiin päätökseen syksyllä 2008 vähäisiä viimeistelytöitä lukuunottamatta. Kamara Oy:n ja vesihuoltolaitoksen välisen taloudellisen loppuselvityksen mukaan lopullinen urakkasumma on ,05, alv 0 %, sisältäen lisä- ja muutostyöt. Hankeen rahoittamiseen osallistuivat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ,00 (EU-rahoitus ,00 ja kansallinen rahoitus ,00 ) ja PVO Vesivoima Oy ,13. Vuoden 2008 loppuun mennessä Pohjois-Iin viemäröinnin piirrin oli liittynyt noin 100 kiinteistö, mm. Raasakan kalanviljelylaitos ja Pohjois-Iin koulu. Jätevedenpuhdistamon toiminnan tarkkailusta on sopimus Pöyry Environment Oy:n kanssa ja tarkkailutulosten perusteella laitos on pystynyt täyttämään asetetut lupaehdot. Laitoksen määrällinen kapasiteetti on kuitenkin jo ylitetty ja ohijuoksutuksia joudutaan tekemään sulamisvesien ja pitkäaikaisten sateiden aikana.

16 16

17 17 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt luvan jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen vuoden 2015 loppuun saakka. Lupa on myönnetty aiemmin voimassa ollein puhdistusvaatimuksin ja lisäksi laitoksen hoidossa ja käytössä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen poistoon jätevesistä. Uutta lupaa toiminnan jatkamiseen on haettava vuoden 2014 loppuun mennessä. Energiansäästö: Kunnassa on laadittu koko kunnan henkilöstöä koskeva ja laajemmin kuntalaisten ympäristötietoisuutta lisäävä energiansäästö- ja kierrätysohjelma. Kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt ohjelman laatimiseksi perustetun työryhmän toimenpide-ehdotukset ja energiansäästö- ja kierrätysohjeistuksen lähetettäväksi tiedoksi joulukuun 2008 vanhalle kunnanvaltuustolle. Kunnanvaltuusto on päättänyt esittää ko. energiansäästön ja kierrätyksen toimenpide-ehdotukset hyväksyttäväksi uudelle kunnanvaltuustolle alku vuodesta Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Hankinnoissa on noudatettu Iin kunnan hankintasääntöä, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa Lisäksi hankinnoissa on noudatettu lakia julkisista hankinnoista, kuntalain säännöksiä sekä Kuntaliiton julkaisemia yleisiä hankintaohjeita. Hankinnat on kilpailutettu Oulun hankintarenkaan kautta. Muista, kuin hankintarenkaan kautta tapahtuneista hankinnoista ja kilpailutuksesta, ovat vastanneet palvelualueet yhdessä suunnittelijan kanssa. Hankintojen määrärahojen käytössä on noudatettu palvelusopimuksia ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeita. Palvelualueet ovat vuosittain päättäneet laskujen vastaanottajat ja hyväksyjät. Ostolaskujen asiatarkastus ja hyväksyminen on tapahtunut pääsääntöisesti Rondo-ostolaskuohjelmalla. Henkilöstöhallinnossa on ollut käytössä sähköinen web-tallennus, jolla on tallennettu työsopimukset sekä työloma- ja virkavapausanomukset ja -päätökset. Henkilöstöjaosto on seurannut henkilöstöraportteja neljännesvuosittain. Kehityskeskusteluja on käyty henkilöstön kanssa palvelualueista riippuen kerran vuodessa tai harvemmin. Riskien kartoitusta on tehty henkilöstöriskien kartoittamiseksi työturvallisuuskeskuksen ja kuntaliiton ohjeiden mukaisesti. Jatkotoimenpiteet työsuojelun osalta ovat valmiit, muutoin jatkotoimenpiteet käsitellään koko kunnan riskien kartoituksen yhteydessä. Palvelualueet ovat seuranneet toimintaa ja taloutta talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti. Seurannan perusteella on tehty korjaavia toimenpiteitä mahdollisuuksien mukaan. Iin kunnan sisäisessä valvonnassa on havaittu puutteita, jotka korjataan vuoden 2009 aikana. Talouden sisäistä valvontaa tehostetaan raportoimalla taloutta säännöllisesti lautakuntien, kunnanhallituksen ja valtuuston kokouksissa. Vuoden 2009 alusta on palkattu puolelle työajalle controller, jonka tehtävänä on talouden seuranta ja sisäisen valvonnan ohjeiden laatiminen. Suunnittelijan ja vakuutusyhtiön kanssa aloitetaan kokonaisvaltainen riskien kartoitus. Dynasty-asianhallintajärjestelmän käyttöä tehostetaan päätöspöytäkirjojen ja asianhallinnan osalta.

18 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16,43 13,68 Vuosikate/Poistot, % 116,96 148,01 Vuosikate, /asukas 210,02 279,21 Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100* Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön), %-tunnusluku: osoittaa paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla eli mikä on maksurahoituksen osuus Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset: kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenoista valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet Vuosikate /asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa

19 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 63 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oma pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 1 55 Vaihto-omaisuuden muutos 2-4 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 47,45 100,47 Pääomamenojen tulorahoitus, % 21,94 34,98 Lainanhoitokate 0,41 0,61 Rahavarat Kassasta maksut Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

20 20 Investointien tulorahoitus, % = 100* Vuosikate / investointien omahankintameno. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100* Vuosikate / (investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen lisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä LAINANHOITO Lainanhoitokate = (vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS kassan riittävyys(pv) = 365 pv x kassavarat / kassasta maksut tilikaudella

21 Rahoitusasema ja sen muutokset IIN KUNNAN TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aiheettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Käyvän arvon rahasto Ennakkomaksut Muut omat rahastot Ed. tk:en yli/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesk.er. hank PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset Valtion toimeksiannot Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä Vaihto-omaisuus Lainat muilta luotonantajilta Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Keskeneräiset tuotteet Ostovelat Valmiit tuotteet Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Muu vaihto-omaisuus Siirtovelat Ennakkomaksut Lyhytaikainen Saamiset Joukkovelkakirjalainat Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Myyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä 7 7 Lainasaamsiet Lainat muilta luotonantajilta Muut saamiset Saadut ennakot Siirtosaamiset Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamsiet VASTATTAVAA YHTEENSÄ Muut saamiset Siirtosaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT: Rahoitusarvopaperit Omavaraisuusaste, % 43,70 % 45,05 % Osakkeet ja osuudet Suhteellinen velkaantuneisuus % 62,91 % 63,04 % Sijoitukset rahamarkk.instrum. Kertynyt yli-/alijäämä, Joukkovelkakirjalainasaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Muut arvopaperit Lainakanta , Lainat /asukas Rahat ja pankkisaamiset Lainasaamiset , VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä