Maallistuva Suomi? Gladiolus 1/2009. Lauri Vaahtoranta. Mitä sekularisaatio on?
|
|
- Katariina Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Gladiolus 1/2009 Maallistuva Suomi? Lauri Vaahtoranta Uusi kirkon nelivuotiskertomus tarjoaa kiinnostuneelle runsaasti aineistoa Suomen kirkollisen nykyhetken analysointiin ja myös tulevaisuuden suuntaviivojen hahmottamiseen. Maallistuminen, sekularisaatio, (sanoja käytetään jatkossa toistensa synonyymeina) on tässä yhteydessä erittäin valaiseva käsite. Sekularisaatio, sekulaari, maallistuminen ja maallistuneisuus ovat eri yhteyksissä varsin paljon käytettyjä yleiskielen sanoja. Ne tuntuvat taipuvan usein myös erilaisten tahojen iskusanoiksi. Sekularisaation käsitteellä on kuitenkin myös varsin vakiintunut tieteellinen käyttöyhteys, ja se viittaa ilmiöön, josta on hyvä tietää jotain ja jota pyrin seuraavassa valottamaan. Tässä kirjoituksessa esittelen maallistumisen käsitteen teoreettista pohjaa ja tarkastelen kirkon nelivuotiskertomusta sen valossa. Mitä sekularisaatio on? Sana sekulaari merkitsee maallista, uskonnosta vapaata. Termi sekularisaatio tavataan tiettävästi ensi kertaa Westfalenin rauhansopimuksessa vuonna 1648; tällöin ilmaus viittasi kirkon omaisuuden siirtämiseen siviilihallinnon piiriin, siis maailmallistamiseen. Alun perin neutraali käsite siirtyi sittemmin ideologiseen käyttöön: sekularismi on aatesuunta, joka pyrkii minimoimaan uskonnon vaikutuksen yhteiskunnassa. On ymmärrettävää, että sekularisaation käsite on sittemmin tieteelliseen, analyyttiseen käyttöön päätyneenäkin ollut altis ideologiselle väärinkäytölle ja - ymmärryksille. Nykyisessä tieteellisessä keskustelussa sekularisaation käsite viittaa uskonnon merkityksen yleiseen vähenemiseen inhimillisessä kulttuurissa. Aiheeseen liittyvä tutkimus ja keskustelu on yhtä vanhaa kuin nykyaikaiset yhteiskuntatieteet. Erilaisten sekularisaatioteorioiden taustalla on olettamus siitä, että moderneissa yhteiskunnissa uskonnon merkitys heikkenee tai lopulta häviää kokonaan. Nämä ajatukset juontavat juurensa ainakin jo 1700-luvun ranskalaiseen valistukseen; 1800-luvulla samaa esittivät mm. Auguste Comte ja Karl Marx. Vasta 1960-luvulla toden teolla käynnistyneen nykyaikaisen sekularisaatiokeskustelun tärkein taustahahmo lienee kuitenkin luvun alussa tärkeimmät teoksensa kirjoittanut Max Weber. Sekularisaatiolla tarkoitetaan siis uskonnon aseman heikkenemistä. Määritelmää on syytä täsmentää tarkastelemalla sitä, mitä uskonnolla tässä yhteydessä tarkoitetaan. Martti Luther
2 kirjoittaa Isossa katekismuksessa: Jonkun Jumala on juuri se, mihin hän sydämen pohjasta luottaa ja uskoo. Tällaisen ajattelun mukaan uskonnollisen asennoitumisen kohde voi olla Jumalan kaltaisten yliluonnollisten olioiden sijasta vaikkapa raha, valta tai suosio. Tällöin myös oletetaan, että jokaisella ihmisellä on jonkinlainen Jumala. Sekulaarimmassa (sic!) keskustelussa samantyyppinen ajatus esiintyy usein väitteenä, jonka mukaan uskonnollisuus on niin ihmisyksilöiden kuin -yhteisöjenkin lähtemätön ominaisuus; modernissa yhteiskunnassa esimerkiksi kansallisaatteen voi katsoa olevan uskonnon asemassa. Tämäntyyppinen, mm. Émile Durkheimilta periytyvä ajattelu tekee ajatuksen sekularisaatiosta jo lähtökohtaisesti mahdottomaksi: jos uskonto oletetaan ihmiselämän välttämättömäksi ainesosaksi, ei sen merkitys tietenkään voi hävitä mihinkään. On vain määritettävä, mikä kulloisessakin kontekstissa oikeastaan on uskontoa. Sekularisaatioteoreetikot määrittelevät uskonnon yleensä toisin, ns. olemuksellisesti: kaikki ihmisyhteisöä koossapitävät ajatusjärjestelmät tai yksilön elämää jäsentävät uskomukset eivät ole uskonnollisia, vaan uskontoon kuuluu oleellisesti olettamus jonkinlaisista yliluonnollisista olioista, joilla on jollain tavalla merkityksellinen suhde ihmiseen. Tällä tavoin määritellyn uskonnon suhteellinen vaikutusvalta kulttuurissa voi kasvaa tai vähetä, minkä johdosta oletetun maallistumisen tutkiminen tulee mielekkääksi. On huomautettava, että kristinusko on tässä mielessä itsestään selvästi uskonto luvulla monissa piireissä suosittu jaottelu ihmisten keksimän uskonnon ja pelastavan uskon välillä ei ole asian kannalta relevantti; kuvailevan uskontotieteen näkökulmasta kristinuskolla ja muilla uskonnoilla ei ole olemuksellista eroa. Uskonnon merkityksen heikentyminen, sekularisaatio, on laaja, useilla eri tasoilla esiintyvä ilmiö. Steve Bruce katsoo maallistumista voitavan havainnoida kolmella eri tasolla. Ensinnäkin yhä useampi yhteiskunnan alue autonomisoituu uskonnon vaikutus- ja määräysvallan alta: uskonnon merkitys ja painoarvo esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa tai talouselämässä vähenee. Toiseksi spesifisti uskonnollisten instituutioiden asema yhteiskunnassa heikkenee. Kolmanneksi uskonnon vaikutus vähenee yksilöiden elämässä: he eivät osallistu uskonnolliseksi katsottavaan toimintaan siinä määrin kuin aikaisemmin, heillä on vähemmän uskonnolliseksi katsottavia uskomuksia ja näiden uskomusten vaikutus heidän toimintaansa on vähäisempi kuin aiemmin. Kaikkien mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus on se, että uskonnon rooli inhimillisen elämän kokonaisuudessa on aiempaa pienempi. Sekularisaatioteorioiden väite on, että ainakin modernisoituneissa länsimaissa on viimeisten vuosisatojen aikana tapahtunut maallistumista. Pääosa tutkimuksesta on kohdistunut Eurooppaan (ennen kaikkea Länsi-Eurooppaan), Pohjois-Amerikkaan sekä Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Muualla maailmassa sekularisaation vaikutusta ei toistaiseksi ole katsottu ainakaan vastaavassa määrin havaitun; toisaalta myös tutkimusta on paljon vähemmän. Jo Max Weber oletti, ettei maallistuminen ole edes mahdollista muualla kuin kristityssä kulttuuripiirissä; on vielä varsin
3 kiistanalaista, missä määrin muut kulttuurit seuraavat vanhan länsimaailman kehitystä. Maallistumisen kaltaisen laajan ilmiön tutkiminen on monisyinen prosessi, eikä kaikkia sekularisaation aspekteja ole yhtä helppo todentaa. Steve Brucen jaottelun kahta ensimmäistä tasoa on paljon helpompi tutkia kuin kolmatta. Uskonnon välittömän ja välillisen vaikutuksen vähenemistä yhteiskunnassa yleensä on ainakin eurooppalaisessa kontekstissa vaikea olla havaitsematta: keskiajan paavit siirtelivät julistuksillaan sotajoukkoja, valtakunnanrajoja ja keisarinkruunuja. Koulut ja sairaalat eivät Suomessakaan ole olleet kirkon hallinnassa kohta puoleentoista vuosisataan. Suomen puolustusvoimissa on paljon vähemmän aamu- ja iltahartauksia kuin vaikkapa Kaarle XII:n armeijassa 1700-luvun alussa. Pyrkimykset harmonisoida maallinen lainsäädäntö Raamatun kanssa ovat nyky-yhteiskunnassa marginaalisia. Suurta osaa vaikkapa suomalaisesta yhteiskunnasta voi luonnehtia täysin sekulaariksi. Kristinusko on vetäytynyt omalle erityissektorilleen, spesifisti uskonnollisiin organisaatioihin, kirkkoihin ja seurakuntiin. Brucen jaottelussa järjestyksessä toinen sekularisaation taso tutkii juuri mainittujen spesifisti uskonnollisten instituutioiden vaikutusvallan muutosta yhteiskunnassa. Jälleen kehityssuunta näyttäisi selvältä. Suomessa kirkkoon kyllä suhtaudutaan edelleen keskimäärin myönteisesti, mutta kirkon auktoriteetissa on vaikkapa viimeisten 200 vuoden aikana tapahtunut joltinenkin muutos. Sillä, mitä kirkko opettaa on 2000-luvun suomalaisen uskolle ja elämälle verraten vähän merkitystä. Kirkon asemaa voi mainiosti tarkastella myös materiaalisten mittareiden avulla. Turun tuomiokirkon rakentaminen on ollut keskiajan yhteiskunnalle valtava voimainponnistus. Tuntuu mahdottomalta kuvitella, että 2000-luvun Suomessa jokin muutaman tuhannen asukkaan paikkakunta rakennuttaisi vastaavankokoisen kirkon, vaikka rakentaminen on nykytekniikalla monin verroin halvempaa ja nopeampaa. Pappien suhteellinen tulotaso ja sosiaalinen asema on 2000-luvulla aivan toisenlainen kuin vaikkapa sata vuotta aikaisemmin; edes arkkipiispa ei tutkimuksissa sijoitu arvostetuimpien ammattien joukkoon, ja pitäjän yläluokkaan kuuluvat rovastit ovat historiaa. Entä yksilöiden maallistuminen? Uskonnolliseen toimintaan osallistuminen on vielä empiirisesti mitattavissa oleva suure. Suomessa kuten muuallakin Euroopassa jumalanpalvelusten osanottajamäärät ovat olleet tasaisessa laskussa jo pitkään, 1800-luvulta asti. Vaikkapa kasteiden ja kirkollisten vihkimisten määrä on samoin yleiseurooppalaisessa laskussa. Ei siis siinä kaikki, että uskonnon vaikutus yhteiskunnassa heikkenee; myös yksilön elämässä uskonnollinen käyttäytyminen vähenee ja uskonto redusoituu yhä enemmän päänsisäisiksi uskomuksiksi. Tämän sisäisen uskonnollisuuden tutkimiseen sisältyy monia ongelmia. Kyselytutkimuksien tuloksista ei kannata tehdä äkkinäisiä päätelmiä. Joka tapauksessa esimerkiksi Suomessa on Gallup Ecclesiastica- kyselytutkimusten mukaan Jumalaan uskovien osuus pudonnut vuoden %:sta vuoden %:iin; kristinuskon opettaman Jumalan kohdalla pudotus on ollut suurempi, 51
4 %:sta 37 %:iin. Tämäkin tukee sekularisaatio-oletusta. Spesifimmin kristillisten uskomusten kohdalla suunta on ollut sama. Lopulta on syytä huomioida myös se mm. Steve Brucen esille nostama seikka, että sekularisaatio vaikuttaa myös uskonnollisten yhteisöjen sisällä. Vaikkapa Suomen evankelisluterilaisen kirkon oppi ja elämä on käytännössä nykyisin varsin erilaista kuin vaikka edes sata vuotta sitten. Helvetin liekit eivät saarnoissa enää juuri roihua. Etiikka on autonomistunut: on tavallista opettaa, ettei kirkolla ole mitään maallisesta järjestä poikkeavaa sanottavaa eettisiin kysymyksiin. Kysymys ihmisen iankaikkisesta kohtalosta on menettänyt painoarvoaan tämänpuoleisten kysymysten rinnalla niin virsissä kuin gospelmusiikissa. Kirkon olemassaoloa perustellaan yhä useammin puhtaasti tämänpuoleisin argumentein; oikean, pelastavan uskon sijasta keskeiseksi arvoksi on enenevässä määrin tullut terve, tämänpuoleista hyvinvointia tukeva usko. Maallistumisen todellisuutta on tämänkin rintaman valossa vaikea kieltää. Ylläolevan valossa on hyvä huomata, että sekularisaatio ei ole on/off tyyppinen ilmiö, vaan prosessi ja kehityssuunta. Sekularisaatiota (kuten yleensä muitakin ihmistieteiden tutkimuskohteita) on mahdoton mitata tarkasti, eikä sitä kannata arvioida yhden kriteerin (esimerkiksi kirkkoon/kirkkoihinkuulumisprosentin) valossa. Maallistumisen astetta voi toki kokonaisvaltaisen evidenssin valossa arvioida. Mistä sekularisaatio johtuu? Miksi uskonnon merkitys tuntuu modernissa maailmassa vähenevän? Kysymystä pohdittaessa on syytä alkuun korjata yleinen sekularisaation väärintulkinta. Nykyinen sekularisaatioteoria ei oleta uskonnon häviämisen johtuvan siitä, että ihmiskunta on parantuneen koulutuksen ja tieteellisen tiedon myötä viisastunut ja lakannut uskomasta satuihin, vaikka tämä onkin (Suomessa esimerkiksi Vapaa-ajattelijain Liiton edustaman) uskontokritiikin tyypillinen väite. Uskomusten uskottavuus ei ole sama asia kuin niiden totuus. Totuuskysymyksiä ei voi ratkaista yhteiskuntatieteellisellä tutkimuksella, vaan ne kuuluvat edelleen teologian ja uskonnonfilosofian alaan. Sekularisaatioteoria taas pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, mitkä tekijät modernissa maailmassa vaikuttavat esimerkiksi uskonnollisten uskomusten uskottavuuden vähenemiseen ja uskonnon vaikutuksen tähän liittyvään heikkenemiseen. Eräs keskeinen tekijä sekularisaatioprosessissa on modernia yhteiskuntaa leimaava eri elämänalueiden lisääntyvä eriytyminen, autonomisaatio. Esimodernissa yhteisössä todellisuus muodosti selkeän kokonaisuuden; uskonto, poliittinen valta, talouselämä, kaupankäynti, tiedonvälitys, koulutus, sairaanhoito, tiede ja taide kietoutuivat yhteen aivan toisella tavalla kuin vaikkapa 2000-luvun länsimaissa. Monimutkaistuvassa yhteiskunnassa todellisuus muuttuu monin
5 tavoin jatkuvasti pirstaleisempaan suuntaan. Lisääntyvä tieto ja kehittyvä teknologia luovat eriytyneitä ammattiryhmiä. Poliittinen ja uskonnollinen valta ovat irtaantuneet toisistaan; talouselämässä hallitsevat markkinatalouden luonnonlait ; on hyväksyttyä tehdä taidetta taiteen vuoksi, ilman pyrkimystä sen paremmin Jumalan kunnioittamiseen kuin mielen virkistämiseen; tieteen autonomisuus lienee eräs yhteiskunnan äänekkäimmin puolustetuista perusarvoista. Jopa moraali irtoaa uskonnollisesta tai edes metafyysisestä perustasta: luterilaisena etiikkana markkinoitava Raamatusta riippuvaisen uskon (opin) korin ja sekulaarin järjen päätettävissä olevan rakkauden (etiikan) korin erottaminen kielii pitkälle edenneestä sekularisaatiosta. Toisistaan irtautuneita instituutioita vuorostaan leimaa sisäinen rationaalistuminen: niitä alkavat ohjata kriteerit, jotka parhaiten edesauttavat niiden oman tarkoitteen toteutumista. Näin esimerkiksi talouselämä noudattaa omaa logiikkaansa, jota ei voi rajoittaa uskonnollisin, ideologisin tai poliittisin rajoittein (sekularisaation on usein esitetty alkaneen juuri talouden alueelta). Eriytymisen ja rationalisaation seurauksena uskonto maailmallistuu: sen sijaan, että se olisi todellisuuden itsestään selvä perusta, siitä tulee vain eräs palveluja tarjoava instituutio muiden joukossa. Uskonnon arvoa aletaan enenevässä määrin mitata siihen nähden ulkoisilla (esim. moraalisilla tai psykologisilla) kriteereillä. Eriytymis- ja rationaalistumisprosessi ei etene yhtä nopeasti kaikilla kulttuurin tasoilla. Pienissä yhteisöissä prosessi on hitaampaa kuin suurissa; näin ennen kaikkea perheen ja subjektiivisen tietoisuuden alueilla on sekulaaristuminen paljon vähäisempää kuin vaikkapa valtiotasolla. Voi puhua uskonnon privatisoitumisesta: uskonto, sikäli kuin säilyy, säilyy yhä selkeämmin henkilökohtaisen elämän piirissä olevilla alueilla. (Luterilaisessa jumalanpalveluselämässä tapahtuva siirtymä julkisyhteisöstä erilaisten järjestöjen toimintakenttään on hyvä esimerkki sekularisaatiosta) Kun uskonto näin häviää julkisesta tilasta, muuttuu sen väitteiden olemus; objektiivisten, kaikkia sitovien tosiasioiden sijasta ne saavat valittavissa olevien arvojen luonteen. Uskonnon edellyttämä maailmankuva voidaan omaksua vain uskolla. Moni modernin maailman tyypillinen piirre on omiaan vahvistamaan ylläkuvattua kehityssuuntaa; toisaalta maallistuminen vahvistaa itsekin modernisaatioprosessia. Tasa-arvoisessa kapitalismin ja demokratian maailmassa vaikkapa perinteisen kristinuskon hierarkkinen maailmankuva ei ole kovinkaan luonteva. Ihmisten parantunut liikkuvuus ja voimistuva muuttoliike on murtanut uskonnollisen yhdenmukaisuuden jokseenkin kaikkialla; samaan vaikuttaa tietysti mielipiteen- ja sananvapaus. Reformaatioajan korostus Raamatusta opin ja elämän ainoana lähteenä (ohi kirkon auktoriteetin) osoittautui tuhoisaksi kirkolliselle ykseydelle; yksin Raamattu- periaate on yhden puhdasoppisen kirkon sijasta tuottanut valtavan kirjon keskenään kilpailevia tulkintoja. Näiden tulkintojen rinnakkainelo samassa yhteiskunnassa pakotti esiin jonkinlaisen sekulaarin yhteisen tilan (reformaation maallistava vaikutus oli jo Max Weberin keskeisiä ajatuksia).
6 Teknologistuneessa ja tieteellistyneessä maailmassa ajatus selittämättömien olentojen ja ilmiöiden olemassaolosta tuntuu vieraalta. Auringonlasku saaristossa saattaa toki edelleen herättää ajatuksen siitä, ettei luomakunta välttämättä ole sosialidemokraattisen paikallisjärjestön aikaansaannos, mutta helsinkiläisen lähiön kasvatti voi hyvällä syyllä kiittää juuri samaa paikallisjärjestöä suuresta osasta ympäristöään. Pyhän ja mystisen kategoriat, sellaiset, joita edes sanomalehden asiantuntijat eivät osaa selittää, ovat modernissa maailmassa sangen uhanalaisia. Sekularisaatio ja kirkon nelivuotiskertomus Miltä kirkon nelivuotiskertomus kertoo, kun sitä tarkastelee sekularisaatioteorian valossa? Suomi kuuluu kiinteästi siihen moderniin länsimaailmaan, jossa tapahtunutta kehitystä sekularisaatioteorian katsotaan jokseenkin onnistuneesti kuvaavan. Voisi siis olettaa, että Suomessakin uskonnon merkitys on jatkuvasti vähenemässä. Suomen kaltaisessa uskonnollisesti hyvin homogeenisessa maassa evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on selkeä ja helposti lähestyttävä sekularisaation indikaattori. Kirkon julkisoikeudellinen asema tekee jäsenmäärästä vielä relevantimman mittarin; mitä vähemmän ihmisiä kirkkoon kuuluu, sitä huterammalla pohjalla on kirkon virallinen asema. Esimerkiksi verotus- ja vihkimisoikeuden poistuminen olisivat huomattavia askelia sekularisaation tiellä. Nelivuotiskertomus raportoi kirkon jäsenmäärässä kiihtyvää pudotusta: vuosien 2003 ja 2007 välillä on jäsenien suhteellinen osuus koko kansasta vähentynyt 2,3 prosenttiyksiköllä, so. vain vähän vähemmän kuin koko 1980-luvun aikana. Toki kirkkoon kuului vuonna 2007 vielä 81,8 % kansasta. Vielä vuonna 1980 osuus oli kuitenkin yli 90 %. Osuuden putoamista ei tunnetusti myöskään selitä esimerkiksi lisääntynyt maahanmuutto; ennätykselliset kirkostaeroamisluvut ovat olleet viime vuosina paljon esillä. Lopulta on sekularisaatiohypoteesin kannalta huomattava, että eroavat eivät yleensä liity toisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin: kirkosta eroamisessa on kysymys koko institutionaalisesta uskonnosta luopumisesta. Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisen suhteen suomalaiset ovat pitkään olleet maailman mittakaavassa hyvin passiivisia. Jumalanpalvelusten vähäiset kävijämäärät ovat silti edelleen laskussa. Kirkolliset, elämänkaaren taitekohtiin liittyvät toimitukset tapaavat sekularisaatioprosessissakin säilyttää asemansa jumalanpalveluksia pitempään. Niin kasteet, hautaan siunaamiset kuin varsinkin kirkolliset avioliittoon vihkimisetkin ovat kuitenkin vähenemään Institutionaalinen uskonto on Suomessa siis menettämässä asemiaan joltisellakin vauhdilla. Yhä useampi ihminen, varsinkin nuori ihminen, elää elämäänsä uskonnottomassa kulttuurissa, johon eivät kuulu joulukirkko, kirkkohäät eikä kirkollisvero. Näin kirkkoinstituutio menettää
7 suoraan vaikutusvaltaansa joukkoon ihmisiä ja välillisesti jollakin aikavälillä myös yhteiskuntaan. Ainakin pääkaupunkiseudun todellisuudessa kiistat vaikkapa kouluissa ja päiväkodeissa suvaittavasta uskonnollisuudesta ovat arkipäivää. Yhä suurempi osa suomalaista yhteiskuntaa sekulaaristuu; uskonnon kohtaamista on niin halutessaan yhä helpompi välttää. Entä sitten yksityinen uskonnollisuus (jota uskonto siis enenevässä määrin on?) Varsinkin spesifisti kristillisten uskomusten suhteen (Jeesuksen ylösnousemus, neitseestäsyntyminen, viimeinen tuomio) suunta vaikuttaa olevan laskeva. Väljä Jumalaan uskominen on samoin vähenemässä. Toisaalta vakaumuksellisia ateisteja ei World Values-tutkimuksen mukaan vuonna 2005 ollut sen enempää kuin vuonna 1981, ja uskonnolliseksi itsensä määritteleviä ihmisiä oli jopa enemmän (61 % vuonna 2005, 55 % vuonna 1981). On kuitenkin huomattava, ettei tämä sodi maallistumishypoteesia vastaan. Maallistuminen ei ole on/off-ilmiö, jossa uskonnollisista ihmisistä tulee ateisteja. Uskonnollisuutta on monenlaista, ja suunta vaikuttaa olevan selvä: institutionaalisesta uskonnosta, sen oppijärjestelmästä ja eettisistä normeista siirrytään eräänlaiseen uskonnon kevytversioon, joka pelkistetyimmillään jää yksilön päänsisäiseksi asiaksi, vailla yhteyttä (sekulaarin) etiikan säätelemään käytökseen saati sitten muuhun toimintaan eri elämänalueilla. Lyhyesti sanottuna kirkon nelivuotiskertomus tukee käsitystä Suomesta maallistuvana maana. Julkisoikeudellisen kirkkoinstituution asema heikkenee. Uskonto privatisoituu, ja privatisoituva uskonto maallistuu. Lisäksi on huomioitava, etteivät nelivuotiskertomuksen tilastot paljasta kirkon oman opetuksen tilaa. Vaikkapa 1950-luvun ja nykypäivän saarnoja vertaileva tutkimus paljastaisi uskoakseni huomattavaa maallistumiskehitystä; tätä tutkimusta odotellessa voi vertailla eri vuosisatojen virsiä tai eri vuosikymmenten Nuoren seurakunnan veisuja. Loppupohdintaa Lopuksi on syytä tehdä muutama huomautus sekularisaatiosta ja siitä, miten siihen pitäisi suhtautua. On huomattava, että sekularisaatio on prosessi, jossa on enemmän kuin kaksi astetta. Kirkosta eroava nuori aikuinen, joka ei usko muuhun kuin korkeintaan jonkinlaiseen persoonattomaan elämänvoimaan, pitää lapselleen nimiäiset ja menee naimisiin maistraatissa, on epäilemättä maallistunut. Maallistunut on kuitenkin myös vaikkapa saman ikäluokan nuori tiedostava luterilainen, joka kyllä käy säännöllisesti jumalanpalveluksessa, muttei juuri rukoile kaunista ilmaa, ei tule ajatelleeksi pankkitoiminnan olevan väärin ja pitää absurdina ajatusta siitä, että hyvän musiikin voisi määritellä kristinuskosta nousevin perusteluin. Esimerkkihenkilöt eivät ole yhtä maallistuneita, sijoittuvat eri kohtaan sekularisaatiojanaa, mutta joka tapauksessa he ovat osa samaa prosessia. Maallistunut on liian moniulotteinen käsite käytettäväksi haukkumasanana. Sekularisaatiota ei myöskään voi käsittää kristityn näkökulmasta pelkästään pahaksi asiaksi.
8 Jo monoteismiä, yksijumalaisuutta, on pidetty sekularisaation ensimmäisenä askeleena; yksi, tuonpuoleinen Luoja ja tästä selvästi erillään oleva (siis tavallaan maallinen ) luomakunta olivat vanhana aikana jotain aivan muuta kuin vaikkapa kreikkalaisen jumalmaailman kirjava ja ennustamaton maailma. On tuskin syytä pitää ongelmana sitä, että harva nykyihminen uskoo riihitonttuihin. Myös kysymys talouselämän, politiikan, tieteen ja taiteen autonomiasta on tietysti monisyinen. Sanon silti provosoidenkin, ettei hyväksyttävää sekularisaation määrää voi tuosta vain päättää. Opetus, jossa kirjavan raamatullisen, teologisen ja filosofisen perustelun avulla osoitetaan suunnilleen 1960-luvun alkupuolen Suomi ihannetilaksi, näyttänee parin sukupolven päästä vielä naurettavammalta kuin nyt. Kristinusko ei ole ylihistoriallinen ideologia, vaan konkreettisissa ajallisissa ja paikallisissa tilanteissa elävä ilmiö. Kristillinen usko ja elämä vaikuttaa erilaisissa konteksteissa kautta historian. Länsimaiden kontekstia on leimannut maallistuneisuus jo vuosikymmeniä, monissa piireissä jopa vuosisatoja. Tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Tie pelastukseen on ilmoitettu Raamatussa; mitä tämä merkitsee sekularisoituvan myöhäismodernin maailman keskellä, on meidän aikamme kristittyjen ratkaistava.
Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotEskatologia. Oppi lopusta
Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotKaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotUSKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotPakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.
Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotSeurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780
Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117
LisätiedotAlusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?
Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.
LisätiedotYhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala
Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet
LisätiedotHeikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari
Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2258 Gallup Ecclesiastica 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotDOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?
DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET
LisätiedotHerra, meidän Jumalamme, Herra on yksi
Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
Lisätiedot7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotJuutalaisen uskon perusteet
1 Juutalaisen uskon perusteet 1.oppituntti Isak Pensiev 4.4.2012 Shalom on hyvin tunnettu juutalaisen kielen sana. Se on myös hyvin tunnettu sana koko maailmassa. Mutta ei kukaan ajattele tarkkaan mitä
LisätiedotUskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
LisätiedotOpiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri
ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri
LisätiedotIHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
LisätiedotMikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
LisätiedotARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE
ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.
Lisätiedot7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto
1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen
LisätiedotOmatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö
Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotMerkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei
Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen
LisätiedotUskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
LisätiedotUsko. Elämä. Yhteys.
Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!
LisätiedotEvankelioimistyön haasteet tutkimusten valossa
Evankelioimistyön haasteet tutkimusten valossa (c) Heikki Lassila 2004 1. Johdanto Tässä tutkimuksessa on koottu yhteen tietoja useista eri tutkimuksista, joilla on evankelioimistyön kannalta merkitystä.
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotSchulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
LisätiedotHaluaisin, että kirkko johon kuulun on
VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,
LisätiedotEtiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet
Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)
Lisätiedot12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat
12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset
LisätiedotIslam ja Euroopan kohtaaminen
Islam ja Euroopan kohtaaminen Kolmannen kulttuurin kohtauspaikalla 21.9.2010: Kristityn ja muslimin avioliitto 21.9.2010 Ari Hukari 1 Kulttuurien vuorovaikutus lainaamista, kopioimista, plagioimista välitystä,
LisätiedotSeinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja
Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotMikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta
Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen
LisätiedotLyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
LisätiedotKirkon jäsenkehitys ja kasteeseen liittyvät valinnat
Kirkon jäsenkehitys ja kasteeseen liittyvät valinnat Lapuan hiippakunnan starttipäivät 27.-29.8.2019 Äänekoski, Alajärvi, Isokyrö Hanna Salomäki Johtaja, Kirkon tutkimuskeskus Isosena toimiminen muuttaa
LisätiedotTuotenro LUKIO/ Tuote Veroton_hinta Uusi alv % Uusi hinta Historia 5 Ruotsin itämaasta Suomeksi Digikirja (48 kk, LOPS 2016) 18,31
Tuotenro LUKIO/ Tuote Veroton_hinta Uusi alv % Uusi hinta 1.7.2019 37 7460 8 Historia 5 Ruotsin itämaasta Suomeksi Digikirja (48 kk, LOPS 2016) 18,31 10 20,10 37 7481 3 Historia 5 Ruotsin itämaasta Suomeksi
LisätiedotSekularisaatio ja kaksi valtiokirkkoa toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa
Sekularisaatio ja kaksi valtiokirkkoa toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa HUMANISMILLA TULEVAISUUTEEN, 11.4.2017 Ilkka Huhta, Dosentti Kirkot ja sekularisaatio - tutkimushanke In/visible churches
LisätiedotKuntarakenteen muutokset ja seurakunnat
Kuntarakenteen muutokset ja seurakunnat Markku Porvari Hallintojohtaja, Espoon seurakuntayhtymä Kirkon hallintovirkamiesten koulutuspäivät 19.5.2006 Markku Porvari Kunta ja seurakuntahallinnon kehitys
LisätiedotMeidän kirkko Osallisuuden yhteisö
Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon viestintäpäivät 17.9.2008 Kimmo Kääriäinen Miksi uusi strategia? Läsnäolon kirkko suunnattu vuoteen
LisätiedotTEOLOGIAN PERUSTEOKSIA
TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto
LisätiedotLUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019
Hinnat ovat 1.1.2019 voimaan tulleita kustantajan hintoja. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAUKSET: www.oppinet.fi, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, p. 020 450 010 PALAUTUKSET: Tilatuilla tuotteilla
LisätiedotARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla
Lisätiedotei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,
V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin
LisätiedotVIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta
VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma
Lisätiedot3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Se hyödyntää ihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina,
LisätiedotUskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus
Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 8.11.2013 YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Uskonnollisuuden muutoslinjoja Instituutioista irtautuva uskonnollisuus:
LisätiedotKristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto
Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotKasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13
Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että
Lisätiedot5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet
5.15 Uskonto Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin
LisätiedotVI-luento. Kristinuskon perinne. Kristinuskon perinne ja renessanssi
VI-luento Kristinuskon perinne ja renessanssi Vanhat kreikkalaiset olivat koettaneet tutkia olevaista itsenäisesti ja omakohtaisesti äärimmäisetkin perusteet kyseenalaiseksi asettaen. Uusi uskonnollinen
LisätiedotKoulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen
Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen
LisätiedotYksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa
Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa 1 Isak Penzev Shalom hyvät ystävät. Meillä alkaa uusi teema nimeltä Juutalaisuus ja Uusi testamentti. Tämän oppitunnin aiheena on yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa.
LisätiedotOpas vihkimisen järjestelyihin
Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan
Lisätiedot+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
LisätiedotMatka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto
Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa
LisätiedotOmatoiminen tehtävävihko
Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset
LisätiedotHelatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna
Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,
LisätiedotKUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA
Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta
LisätiedotFundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi
Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät
LisätiedotSeurakuntavaalit 2018 Vaalikone. Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista
Seurakuntavaalit 2018 Vaalikone Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista Vaalikoneeseen vastanneet, seurakuntavaaleissa 2018 valituiksi tulleet Valituiksi tulleista 3797 henkilöä
LisätiedotLUKIO Tilauslista ja hinnasto 2018
Hinnat ovat 1.1.2018 voimaan tulleita kustantajan hintoja. Pida ta mme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAUKSET: www.oppinet.fi, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, p. 020 450 010 PALAUTUKSET: Tilatuilla tuotteilla
LisätiedotTule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014
Tule sellaisena kuin olet 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Suvaitsevaisuus ja armo Syyllisyyden taakat Miksi tein / en tehnyt, miksi sanoin, miksi en estänyt, miksi petin, miksi valehtelin, miksi en
LisätiedotChallenges in Finland
JULKAISUVAPAA 12.10. KLO 14.30 PUBLISHABLE 12 OCTOBER AT 14.30 Religions and Culture Children of Abraham Turku 12.10.2011 Kari Mäkinen Challenges in Finland Uskontodialogi ja uskontojen vuoropuhelu on
LisätiedotRAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939
RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotEi ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne.
YTT Eeva-Leena Vaahtio elvaahtio@elisanet.fi gsm 050-407 5730 www.eevaleenavaahtio.fi Otty ry. 17.5.2011 Akava-talo Työmarkkinaikä ei näy kasvoista eikä kalenterista Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä
LisätiedotJäsentietojen VUOSITILASTO 2016
Jäsentietojen VUOSITILASTO 2016 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2016 sisältää tietoja Oulun ev.-lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun ev.-lut.
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
Lisätiedot5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
LisätiedotSeurakunnallisten toimitusten kirja
Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkko Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 5 2015 Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään.
LisätiedotMaahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt
Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
LisätiedotFOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal
1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti
LisätiedotMiksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org
LisätiedotMiksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto
Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Sisältö Politiikkaa 4 Etiikkaa 6 Epistemologiikka 8 2 Kritisoin tässä artikkelissa hierarkioita kolmessa suhteessa: poliittisessa,
LisätiedotMIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.
MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotRuokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen
Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan
LisätiedotTOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA
TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran
LisätiedotJäsentietojen VUOSITILASTO 2015
Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2015 sisältää tietoja Oulun ev.-lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun ev.-lut.
Lisätiedot9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet
9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen
LisätiedotTule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014
Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
Lisätiedot7.2.7. USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
7.2.7. USKONTO 167 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO TAVOITTEET: : oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä; tutustuu
Lisätiedot