Metalli- ja rakennustuoteteollisuuden toimialaselvitys 2007

Transkriptio

1 - ja rakennustuoteteollisuuden toimialaselvitys 2007 Kari Ventola Mikko Kesä

2 Sisällysluettelo - ja rakennustuoteteollisuuden toimialaselvitys Johdanto Tulokset Yrityksen perustamisvuosi Liikevaihto Henkilöstön määrä Vienti Klusteriohjelman kiinnostus Palvelujen käyttö Toimialan verkostoitumisen alueet Yrityksen kehittämistarpeet Strategiset päätökset Tulevaisuuden suunnitelmat Yrityksen tavoitteet vuosille 2010 ja Tuotantokapasiteetin käyttö Eläkkeelle siirtyvät henkilöt / rekrytointitarpeet Välittömät rekrytointitarpeet Kansainvälinen toiminta Innodiileri-toiminta Vertailua aikaisempaan klusteriselvitykseen Toimialojen vertailu Henkilöstön tarve Verkostoitumisen tarve Johtopäätökset ja suositukset Lähteet:...15 Liitteet:...16

3 2 - ja rakennustuoteteollisuuden toimialaselvitys Johdanto Forssan seudulla on käynnistetty klusteriohjelma, joka osaltaan linjaa ja ohjaa seudun yritystoiminnan kehittämistä vuosina Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin elintarvike-, elektroniikka- ja ympäristötoimialat. Tämän hankkeen tavoitteena oli tehdä peruskartoitus metalli- ja rakennustuoteteollisuuden toimialaselvitys klusteritoiminnan käynnistämiseksi. Klusteriselvityksen on laatinut BN Consulting Oy:n ja Innolink Research Oy:n yhteenliittymä. Käytännön työstä ovat vastanneet Kari Ventola BN Consulting Oy:stä ja Mikko Kesä Innolink Research Oy:stä. Lisäksi työhön ovat osallistuneet Katja Rantakeisu ja Mejiu Mäkelä Innolink Research Oy:stä. Forssan seudun kehittämiskeskuksen puolesta työtä ovat ohjanneet Timo Lindvall, Kirsi Sippola, Esa Sairanen ja Ossi Stenholm. Kysymysten suunnittelussa hyödynnettiin aikaisemmassa klusteriselvityksessä saatuja kokemuksia (Ventola & al. 2007). Forssan seudun yrityskannassa on n. 130 metallialan yritystä ja n. 120 rakennustuotealan yritystä. Tutkimukseen valittiin FSKK:n toimesta ensisijaisiksi kohteiksi 96 metallialan yritystä ja 52 rakennustuotealan yritystä. Edelliset klusteriselvitykset tehtiin henkilökohtaisilla haastatteluilla. Suuren yrityskannan vuoksi se ei olisi ollut kustannustehokasta, joten menetelmäksi valittiin puhelinaktivoitu kirjelomaketutkimus. Yrityksille lähetettiin kyselylomake, joka pyydettiin palauttamaan postissa. Puhelinaktivoinnilla varmistettiin riittävä määrä vastauksia suorittamalla haastattelu puhelimitse. Kysely tehtiin elosyyskuussa Vastauksia saatiin 125 kpl, joista oli 64 kpl (51 %) metallisteollisuudesta ja 55 kpl (44 %) rakennustuoteteollisuudesta. Kuusi yritystä ilmoitti muun toimialan. Kyseessä oli lähinnä rakennusalan tarkemmasta toimialajaosta. Korkea vastausprosentti parantaa tulosten luotettavuutta ja luo hyvän pohjan klusterihankkeen suunnittelulle.

4 3 2. Tulokset 2.1. Yrityksen perustamisvuosi Taulukko 1. Yritysten perustamisvuosi Yrityksiä Keski-ikä v. 16,9 14,6 Mediaani v alan yritykset ovat n. vuoden vanhempia kuin rakennustuotealan yritykset. Yrityksillä on keskimäärin n. 15 vuoden historia takanaan Liikevaihto Taulukko 2. Yritysten liikevaihto Yritysten ikäluokittelu Perustamisvuosi Liikevaihto (M ) Yhteensä 246,8 500,2 *) Keskiarvo 6,3 17,2 Yrityksiä *) Haastattelussa liikevaihtonsa ilmoittaneiden yritysten liikevaihto Haastattelussa liikevaihtonsa ilmoittaneiden yritysten tietojen mukaan rakennustuoteala on metalliin verrattuna kaksi kertaa suurempi liikevaihdolla mitaten. Todellisuudessa luku on suurempi, koska suurten konsernien paikallisyksiköt eivät halunneet ilmoittaa toimipistekohtaisia lukujaan. Rakennustuotealan alalla yritysten keskimääräinen liikevaihto on myös kolme kertaa suurempi kuin metallialan yrityksissä.

5 Henkilöstön määrä Taulukko 3. Yritysten henkilöstö Henkilökunta Yhteensä n n Keskiarvo n. 22 n. 20 Yrityksiä Kaikki rakennustuoteteollisuusyritykset eivät ilmoittaneet henkilöstömääriään. Näiden osalta luvut on kerätty muista lähteistä ja osin arvioitu. alan yrityksissä työskentelee n. 200 henkeä enemmän. Keskimäärin metallialan yrityksissä on 22 henkilöä ja rakennusteollisuudessa pari henkilöä vähemmän. Henkilöstö on rakennustuoteteollisuudessa voimakkaasti keskittynyt, 10 % yrityksistä työllistää 79 % alan henkilöstöstä. ssa 10 % yrityksistä työllistää 63 % henkilöstöstä. Henkilöstön keskittyminen Kumulat. henk yrityksiä kpl Rakennust. Kuva 1. Henkilöstön jakautuma yrityksiin Henkilöstömääriä tarkasteltaessa on huomattava, että Fenestran ja Pilkingtonin yhteistyön tuloksena seudulle on investoitu ja työpaikat tulevat kasvamaan Vienti teollisuuden yrityksistä 17 ja yksi rakennustuotealan yritys ilmoitti viennin osuuden liikevaihdosta. tuotteiden vienti oli 33,7 M eli keskimäärin 32 %

6 näiden yritysten liikevaihdosta. Koko metallitoimialan liikevaihdosta tulee ulkomailta n. 13 % Klusteriohjelman kiinnostus Yrityksistä 49 vastasi olevansa kiinnostunut liiketoimintansa kehittämisestä klusteriohjelmalla. Kiinnostuneista 31 oli metalliteollisuudesta ja 18 rakennustuoteteollisuudesta. Yrityksillä ei kuitenkaan ollut valmiutta sanoa kuinka monta henkilötyöpäivää ne olisivat valmiit käyttämään hankkeeseen tai paljonko investoimaan hankkeeseen Palvelujen käyttö Yrityksistä 42 % sanoi käyttävänsä melko vähän ja 12 % erittäin vähän seudun palveluita. Erittäin runsaasti palveluita käytti 7 % yrityksistä. Palveluitten puute ei haitannut toimintaa (86 %). Toivomuksia palveluitten parantamisesta esitti 17 vastaajaa. Niistä osaan löytynee ratkaisu, kun seudun toimijat verkostoituvat paremmin keskenään. Julkisten palvelujen osalta puutteita ei ollut. Pari vastaajaa kritisoi Forssan liikenneyhteyksiä.

7 Toimialan verkostoitumisen alueet Taulukko 4. Yritysten verkostoitumisen mahdollisuudet Yhteensä Tuotannossa Hankinnoissa Henkilöstön osaamisen kehittämisessä Jakelujärjestelmissä Tuotekehityksessä Muissa, missä? Tutkimuksessa Verkostoitumisen tarve Kpl Tuotannossa Hankinnoissa Henk. osaamisen keh. Tutkimuksessa Kuvio 2. Yritysten verkostoitumisen mahdollisuudet

8 Yrityksen kehittämistarpeet Taulukko 5. Yritysten kehittämistarpeet Yhteensä Myynti Tuotanto Markkinointi Henkilöstöhallinto Taloushallinto Tuotekehitys Vienti Johtaminen Viestintä Toimitusketjun hallinta Strategia Projektihallinta Asiakaspalvelu Tutkimus 2 1 3

9 8 Kehittämistarpeet Kpl Myynti Tuotanto Markkinointi Taloushallinto Tuotekehitys Vienti Johtaminen Toimitusketjun hallinta Strategia Projektihallinta Asiakaspalvelu Tutkimus Kuvio 3. Yritysten kehittämistarpeet Vastaajista 30 % mainitsi toimenpiteitä, joita yritys voi tehdä itse. Listalla oli henkilökunnan osaamisen nostoa, tuotannon kehittämistä, investointeja, myynnin kehittämistä, laatu- ja ympäristösertifikaatti jne.. Vastausten lukumäärä ja kirjo viestii yritysten dynamiikasta.

10 Strategiset päätökset Vastaajista 7 (6 %) ilmoitti, että strategiset päätökset tehdään Fo0rssan seudun ulkopuolella. Suurten yritysten konsernijohto sijaitsee muualla ja Forssassa on paikallinen toimipiste Tulevaisuuden suunnitelmat Vastaajista 12 aikoo lopettaa yrityksen. Sukupolven vaihdos on edessä 13 yrityksellä ja saman verran on suunnitelmissa yrityskauppoja. Sukupolven vaihdoksen ja myynnin ajankohtaa eivät kaikki ilmoittaneet, mutta selvä enemmistö sanoi muutoksen ajoittuvan kolmen vuoden sisälle Yrityksen tavoitteet vuosille 2010 ja 2013 Viidennes antoi liikevaihdon kasvutavoitteen vuodelle Vuoden 2013 tilanne on vielä hämärämpi. Vastaajista 29 arvioi yrityksen henkilöstömäärää lähivuosina. Vain yksi ennakoi henkilöstömäärän supistuvan. Runsas 10 % antoi arvion viennin osuudesta liikevaihdossa. Toimitilojen osalta 19 yritystä ilmoitti laajennustarpeen vuoteen 2010 ja 11 yritystä vuonna Alhaiset vastaajalukumäärät kertovat, että yritysten toiminnan tavoiteasetanta ei ulotu kovin pitkälle. Pienet yritykset elävät hyvin lyhyellä suunnitteluperiodilla. Annettujen vastausten perusteella ei pystytä vetämään johtopäätöksiä toimialojen kehityksestä Tuotantokapasiteetin käyttö Taulukko 6. Yritysten tuotantokapasiteetin hyödyntäminen Yhteensä Myy kapasiteettia Ostaa kapasiteettia

11 10 Tuotantokapasiteetti Myy kapasiteettia Rakentaminen Ostaa kapasiteettia Kuva 4. Tuotantokapasiteetin hyödyntäminen alan suhdannetilanne näkyy siinä, että monet yritykset haluavat ostaa enemmän tuotantokapasiteettia kuin myydä Eläkkeelle siirtyvät henkilöt / rekrytointitarpeet Taulukko 7. Yritysten rekrytointitarpeet Yhteensä Toimihenkilöt Työntekijät Yhteensä % alan henkilöstöstä 8 % 3 % 8 % Vain suurimmissa yrityksissä osattiin sanoa arviot eläkkeelle siirtyjistä. Todellisuudessa tarve on vielä suurempi Välittömät rekrytointitarpeet alan yrityksistä 23 ja rakennustuoteteollisuudesta 10 yritystä ilmoitti tarvitsevansa välittömästi työvoimaa. Esimerkkejä ammattinimikkeistä: - Ammattitaitoisia hitsareita ja asentajia - - tai ajoneuvoteollisuuden osaaja - Suunnittelija - Ruiskumaalareita - Hitsari (useita)

12 11 - Myynti, osto, tuotantotehtävät, suunnittelu - Reipas työntekijä - Projekti-insinöörejä - CNC-koneistajia - Tuotannon työntekijöitä - metalli. - Osaavia mekatroniikan taitajia - Koneistajalle - Autosähköasentajille - Työnjohtajalle - Maalari, yleismies, metallityöt ja kokoonpano - Sähkömiehille ja asentajille - Ohutlevy peltiseppä Tulevaisuuden osaajien kohdalla korotettiin ammattitaidon ja motivaation merkitystä. Henkilöiden pitäisi olla monitaitoisia ja kyetä itsenäiseen työskentelyyn. Eräät yritykset olivat valmiit rekrytoimaan henkilöitä alihankintasuhteeseen tai työskentelemään yrityksen tiloissa osassa yrityksessään Kansainvälinen toiminta Yrityksistä 6 ilmoitti tarpeen kehittää kansainvälistä liiketoimintaa. Joukossa on vientiä harjoittavia yrityksiä, jotka siten haluavat vahvistaa asemiaan vientimarkkinoilla. Yritykset, jotka ilmoittivat mahdollisesti haluavansa kehittää, ovat pääasiassa yrityksiä, jotka miettivät kansainvälistymismahdollisuuksia. Yrityksillä ei ole selvää kuvaa toimenpiteistä, jotka voisivat auttaa niitä kansainvälisillä markkinoilla Innodiileri-toiminta Taulukko 7. Halukkuus Innodiileri-toimintaan Yhteensä Ostaa patentteja / tuoteideoita Toimii rahoittajana Myy patentteja / tuoteideoita

13 12 3. Vertailua aikaisempaan klusteriselvitykseen 3.1. Toimialojen vertailu Taulukko 8. Toimialojen kokovertailu *) N=54 Elektroniikka *) N=12 Elintarvike N=10 Ympäristö N=10 N=63 Liikevaihto M Henkilöstö 1415 n Vienti M 33,7.. 6,7 11,7 2,2 Viennin osuus % 13,6 %.. 27 % 3,4 % 7,3 *) Ei sisällä kaikkia yrityksiä Kokovertailu perustuu yritysten haastatteluissa antamiin tietoihin. Kun kaikki yritykset eivät halunneet tai osanneet antaa kaikkia tietoja, luvut eivät ole absoluuttisesti oikeita, mutta osoittanevat toimialojen välisiä suhteita. on suurin toimiala liikevaihdolla mitaten. Seuraavina tulevat elintarvike ja metalli. työllistää eniten. Seuraavaksi suurin työllistäjä on rakennustuoteteollisuus. teollisuuden vienti on rahamääräisesti suurinta, mutta suhteellisesti suurin viennin osuus on elektroniikkateollisuudessa Henkilöstön tarve Elektroniikka- ja ympäristötoimialoilla yritykset arvioivat tarvitsevansa uutta työvoimaa erityisesti toiminnan kasvun johdosta. Tarve on elektroniikka-alalla lähes 200 henkilöä ja 60 henkilöä ympäristöalalla. Myös elintarvikealalla arvioitiin toiminnan kasvun vaativan lisää työvoimaa, mutta merkittävä osa uusista henkilöistä korvaa eläkkeelle siirtyjiä. Kokonaistarpeeksi arvioitiin 235 henkilöä. - ja rakennustuotetoimialoilla ei henkilöstön vaihtuvuutta oltu pohdittu yhtä tarkasti. Rekrytointitarpeeksi arvioitiin vain 7-8 % henkilöstömäärästä, mutta todennäköisesti tarve on selvästi suurempi Verkostoitumisen tarve Elektroniikka-, elintarvike- ja ympäristöaloilla tuotanto- ja markkinointikysymyksissä arvioitiin olevan verkostoistuimisesta toimialalla hyötyä. Vastaavat alueet nousivat esille myös metalli- ja elintarviketeollisuudessa. Näillä toimialoilla eivät haastateltavat nähneet juuri mahdollisuuksia tutkimuksen ja tuotekehityksen alueilla toisin kuin elektroniikka-, elintarvike- ja ympäristöaloilla.

14 13 4. Johtopäätökset ja suositukset 1. Laaja selvitys alan yritysten keskuudessa kiinnostuksesta klusterikehittämiseen palveli tulevien hankkeitten markkinointia. Yrityksistä 49 vastasi olevansa kiinnostunut liiketoimintansa kehittämisestä klusteriohjelmalla. Tämä tarjoaa vankan pohjan hankkeiden rakentamiseen. Klusteritoiminnan rakentaminen on pitkäjänteinen prosessi, joka vaatii useita vuosia. Kehittämistyössä kannattaa lähteä konkreettisista asioista, joista yritykset kokevat saavansa nopeasti hyötyä. Kuva 5. Klusterin kehittäminen (Ffowcs-Williams 2006) 2. Palvelujen puute vaikeutti 17 yrityksen toimintaa. Yritykset näkivät mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen verkostoitumalla. Klusteritoimintaa käynnistettäessä kannatta yritykset tutustuttaa toisiinsa ja rakentaa yhteistyöverkostoja Verkostosensseillä eli tapahtumilla, joissa yritykset tutustuvat toistensa toimintaan ja voivat myydä ja ostaa palveluita. 3. Yritykset potevat ammattityövoiman puutetta. Välittömiä rekrytointitarpeita oli 33 yrityksellä. Käynnistetään työvoimatoimiston ja koulutusorganisaatioiden kesken toimenpiteet ammattiosaajien kouluttamiseksi. 4. Selvitetään mahdollisuudet tasata kausivaihteluita yhteisen ammattityövoiman avulla, jotka siirtyvät kapasiteettitilanteen mukaan kulloinkin työvoimaa tarvitseviin yrityksiin.

15 5. Yritykset määrittelivät kehittämistarpeita liiketoiminnan eri osa-alueilla. Toiminnan kehittämiseen sopii ehdotettu klusteri aktivaattorin toimintamalli, jossa yhteistyötä voidaan tehdä muiden klustereitten kanssa. 14 Kuva 6. Klusteriaktivaattori toimintamalli. 5. Useat yritykset ilmoittivat kehitystarpeita tuotannon ja tuotekehityksen alueilla. toimialalla kannattaa arvioida yhteistyömahdollisuudet InnoSteelin kanssa. 6. Yrityksistä kuusi ilmoitti tarpeen kehittää kansainvälistä liiketoimintaa. Jotkut yritykset ilmoittivat mahdollisesti haluavansa kehittää kansanvälistä liiketoimintaa mutta, niillä ei ole selvää kuvaa toimenpiteistä, jotka voisivat auttaa niitä kansainvälisillä markkinoilla. Yritysten kanssa kannattaa laatia kansainvälistymissuunnitelma, jossa kartoitetaan yrityksen resurssien riittävyys, osaaminen, tuotteen sopivuus markkinoille, asiakaskohderyhmä, jakelukanavat yms.. Kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisen kehittämisessä kannattaa arvioida liittymistä maakunnallisen kansainvälistymisohjelmaan. 7. Yrityksillä oli kiinnostusta ostaa tuoteideoita. Monet yritykset ilmoittivat olevansa valmiit myymään ideansa tai patenttinsa. Jotkut yritykset olivat valmiit toimiaan rahoittajina. Useiden yritysten kiinnostus luo hyvän pohjan Innodiileri-toiminnan kehittämiseen. 8. Luopuvien yritysten (sukupolvenvaihdos, myynti) kanssa kannattaa välittömästi käynnistää ohjelma, jolla suunnitellaan luopumisvaihe kunnolla.

16 15 Lähteet: Ffowcs-Williams, I Clusters regional resource / national navigator. Competitiveness Forum Helsinki. Kari Ventola K., Hallikas J., Kandelin N., Raimovaara M., Kleemola A Forssan seudun klusteriohjelma

17 ARVOISA METALLI- JA RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN YRITTÄJÄ / YRITYSJOHTAJA! Toimialaselvitys 2007 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy tekee klusteriselvityksen valikoiduille metalli- ja rakennustuoteteollisuuden yrityksille. Selvityksen tarkoituksena on kerätä tietoja metalli- ja rakennustuoteteollisuuden tavoitteista, kehittämistarpeista ja toimenpiteistä, joilla yritysten ja toimialojen kasvua voidaan edistää. Selvitys valmistuu syksyllä Vuoden 2008 alussa käynnistämme klusterihankkeen ja liiketoiminnan kehittämisohjelman. Tulevissa kehittämistoimissa toteutetaan yritysten selvityksessä esille nostamia tarpeita. Selvityksen toteutuksesta vastaa Innolink Research Oy. Yksittäisen yrityksen tiedot ovat luonnollisesti luottamuksellisia. Niitä käytetään vain kehittämistyön suunnitteluun. Kyselystä tullaan julkistamaan vain yhteenvetotietoja. Tiedotamme tuloksista yrityksille myöhemmin. On erittäin tärkeää, että myös teidän yrityksenne vastaa tähän toimialaselvitykseen! Vastauksellanne voitte vaikuttaa suoraan tulevien kehittämisohjelmien sisältöön. Vastaamiseen menee aikaa noin 10 minuuttia. Voitte palauttaa vastauksen maksutta oheisessa palautuskuoressa tai faksilla numeroon Pyydämme vastauksia viikon kuluessa. Lisätietoja Lisätietoja selvityksestä saatte soittamalla: Meiju Mäkelä, Innolink Research Oy p tai Esa Sairanen, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy p Kiitos arvokkaasta tiedosta! Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Timo Lindvall Toimitusjohtaja

18 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy: - ja rakennustuoteteollisuuden toimialaselvitys Taustatiedot Vastatkaa seuraaviin taustakysymyksiin rastittamalla sopiva vaihtoehto tai kirjoittamalla vastauksenne sille varattuun tilaan. Organisaatio: Postiosoite: Vastaajan nimi: Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: WWW-sivut: Tehtävä/asema: 1. toimitusjohtaja 3. muu, mikä? 2. yksikön vetäjä Toimiala: 1. rakennustuoteteollisuus 3. muu, mikä? 2. metalliteollisuus 2. Yrityksenne / Forssan seudulla sijaitsevan yksikkönne (jos ison yrityksen paikallinen yksikkö) taustatiedot vuodelta Liikevaihto (1000 ) 2. Henkilöstön lukumäärä (henkilöä) 3. Viennin osuus liikevaihdosta (%) 4. Perustamisvuosi 3.A. Mitkä ovat yrityksenne omat tuotteet, alihankintatuotteet sekä palvelutuotteet? Omat tuotteet: Alihankintatuotteet: Palvelutuotteet: 3.B. Mitkä edellä mainitsemistanne tuotteista ovat vientituotteitanne? YRITYS JA FORSSAN SEUTU INFO Klusteriohjelma on yritysten liiketoiminnan kehittämiseen keskittyvä hanke, joka käynnistyy vuoden 2008 alusta. Hankkeen avulla parannetaan yritysten toimintaympäristöä, yritysyhteistyötä, liiketoimintaedellytyksiä ja kasvua. 4. Kiinnostaako Teitä yrityksenne liiketoiminnan kehittäminen klusteriohjelman kautta? 1. kyllä 2. ei Perustelut: Jos kyllä, kuinka monta henkilötyöpäivää vuodessa yrityksenne voisi olla mukana tällaisessa kehittämisohjelmassa? Entä, kuinka paljon olisitte valmis sijoittamaan siihen rahallisesti vuodessa? 5. Kuinka paljon hankitte yrityksenne tarvitsemia tuotteita/palveluja Forssan seudulta? 1. erittäin paljon 3. melko vähän 2. melko paljon 4. ei lainkaan

19 6. Haittaako jonkun palvelun puute Forssan seudulla merkittävästi toimintaanne? Yksityiset palvelut Julkiset palvelut 1. ei 1. ei 2. kyllä, minkä? 2. kyllä, minkä? 7. Onko yrityksenne toimialalla/-aloilla mielestänne tarvetta/hyötyä verkostoitumisesta / yhteistyöstä muiden Forssan seudulla sijaitsevien yritysten kanssa? KYLLÄ EI 1. tuotannossa 2. jakelujärjestelmissä 3. tutkimuksessa 4. tuotekehityksessä 5. hankinnoissa 6. muissa, missä? YRITYKSEN TOIMINTA JA HENKILÖSTÖ 8.A. Mitä seuraavista asioita yrityksessänne tulisi kehittää? Rastittakaa kaikki kehittämistä vaativat kokonaisuudet. 1. strategia 8. markkinointi 2. johtaminen 9. myynti 3. henkilöstöhallinto 10. viestintä 4. taloushallinto 11. tutkimus 5. projektihallinta 12. tuotekehitys 6. vienti 13. tuotanto 7. asiakaspalvelu 14. toimitusketjun hallinta 8.B. Millä toimenpiteillä yrityksenne aikoo kehittää kilpailukykyään lähivuosina? Toimenpiteet, jotka yritys voi tehdä itse Toimenpiteet, joihin yritys tarvitsee erilaisia verkostoja 9. Tehdäänkö yritystänne koskevat strategiset päätökset Forssan seudulla? 1. kyllä 2. ei 10. Onko yrityksenne omistuksessa suunnitteilla tulevaisuudessa jokin/jotkin seuraavista? Mikäli vastasitte kyllä johonkin/joihinkin seuraavista, niin millä aikavälillä se voisi tapahtua? ei kyllä 0-3 vuotta 4-7 vuotta 1. yrityksen lopettaminen Jos kyllä, millä aikavälillä? 2. yrityksen myyminen Jos kyllä, millä aikavälillä? 3. sukupolvenvaihdos Jos kyllä, millä aikavälillä? 11. Mitkä ovat yrityksenne tavoitteet vuosina 2010 ja 2013 verrattuna vuoteen 2006? Yrityksenne liikevaihdon muutos (+ tai - %) 2. Henkilökunnan määrän muutos (+ tai - %) 3. Toiminnasta (%) suuntautuu vientiin 4. Yritys toimii uusilla markkinoilla (esim. maantieteellinen, tuote- tai markkinasegmentti yms.) Millä? kyllä ei kyllä ei 5. Toimitilojen laajennustarve 12. Mikä on tuotantokapasiteettinne käyttö tällä hetkellä? kyllä ei Haluan myydä tuotantokapasitettia muille? Haluan ostaa tuotantokapasiteettia muilta? INNOLINK RESEARCH OY 2007

20 13.A. Paljonko yrityksenne henkilökunnasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2013 mennessä? Toimihenkilöitä: henkilöä Työntekijöitä: henkilöä 13.B. Paljonko tarvitsette uutta henkilökuntaa vuoteen 2013 mennessä? Toimihenkilöitä: henkilöä Työntekijöitä: henkilöä 14.A. Onko yrityksellänne nyt välittömiä rekrytointitarpeita? 1. kyllä 2. ei Jos kyllä, minkä alan ammattilaisille on tarvetta? 14.B. Minkälaisia osaajia haluatte tulevaisuudessa palkata yritykseenne? 15.A. Onko yrityksellänne tarvetta kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen? 1. kyllä 3. ei 2. mahdollisesti Jos vastasitte kyllä tai mahdollisesti, niin mitkä ovat yrityksenne käytettävissä olevat resurssit kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen? 15.B. Voisiko jokin seuraavista vaihtoehdoista auttaa yritystänne kehittämään kansainvälistä liiketoimintaanne? 1. yhteiset toimialaan sidonnaiset 3. kansainvälistymispalvelut tutustumismatkat 4. markkinatutkimukset 2. yhteiset messuosastot 5. jokin muu, mikä? INNODIILERI INFO InnoDiileri-palvelu yhdistää uudet keksinnöt, yrittäjät sekä sijoittajat. InnoDiilerin tavoitteena on löytää uusille patenteille tai ideoille ulkopuolinen yrittäjä, joka ottaa tuotteen/palvelun valikoimiinsa keksinnön tekijältä. Uutta palvelussa on nimenomaan keksintöjen aktiivinen etsiminen ja arvioiminen sekä yrittäjäkandidaattien ja rahoittajien löytäminen. 16. Onko yrityksellänne KYLLÄ EI 1. ideoita/patentteja, joita voisitte antaa enteenpäin korvausta vastaan (esim. ideoita, joita ei ole kaupallistettu ja jotka eivät sovi ydinliiketoimintaan) 2. kiinnostusta ottaa vastaan uusia ideoita tai patentteja muilta toimijoilta 3. halua toimia uusien ideoiden rahoittajana/sijoittajana 17. Terveisenne, kehittämisehdotuksenne ja toiveenne Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:lle? KIITOS VASTAUKSESTANNE! INNOLINK RESEARCH OY 2007