OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 LOVIISAN KAUPUNKI, PERNAJAN KAUPUNGINOSA TIMMERVIKENIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan miten alueen osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan, ja se on nähtävillä raatihuoneen ja teknisen keskuksen ilmoitustauluilla kuulutuksessa ilmoitettuina ajankohtina. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua Loviisan kaupungin teknisessä keskuksessa tai kaupungin verkkosivuilla koko kaavan valmistelun ajan. Suunnittelualue käsittää Loviisan kaupungin (434) Pernajan kaupunginosan Idlaxin kylän (444) tilat Isarstranden 1 RN:0 1:178 ( ), Fasarbystranden 2 RN:0 1:182 ( ), Fasarbystranden 3 RN:0 1:184 ( ), Fasarbystranden 4 RN:0 1:187 ( ), Pörtesstranden 1 RN:0 1:190 ( ), Pörtesstranden 2 RN:0 1:192 ( ), Pörtesstranden 3 RN:0 1:194 ( ), Pörtesstranden 4 RN:0 1:196 ( ), Mandalsstranden 1 RN:0 1:199 ( ), Harstranden 2 RN:0 1:203 ( ), Myrstranden 2 RN:0 1:207 ( ), Myrstranden 3 RN:0 1:209 ( ) sekä Myrstranden 4 RN:0 1:211 ( ). Espoo SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1. Suunnittelualue 2. Tavoitteet ja suunniteltavat asiat 3. Alueen kuvaus ja suunnittelutilanne OSALLISTUMINEN JA ARVIOINTI 4. Osalliset 5. Tiedottaminen ja osallistuminen 6. Vaikutusten arviointi 7. Yhteystiedot

2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee likimain Porvoon ja Loviisan kaupunkien puolivälissä. Alue sijaitsee entisen Pernajan kunnan eteläosassa Karpnäs -nimisen kylän luoteispuolella noin 42 kilometrin päässä Loviisan keskustasta. Matkaa Porvooseen kertyy 30 kilometriä ja Helsinkiin 82 kilometriä. Suunnittelualueelle on olemassa olevat tieyhteydet. Kaavamuutos koskee osaa Timmervikenin ranta-asemakaava-alueesta. Kaavamuutosalueeseen sisältyy yhteensä 13 loma-asuntotonttia. Lainvoimaisessa ranta-asemakaavassa on yhteensä 16 lomaasuntotonttia. Kaavamuutosalueen pinta-ala on yhteensä noin 6,7 ha. Alueen sijainti on esitetty liitteillä 1A-1F. Suunnittelualueeseen sisältyvät kiinteistöt on esitetty kansilehdellä. Kaavoituksen vaikutusalue on varsinaista kaavamuutosaluetta laajempi. Ranta-asemakaavan nimi on: Timmervikenin ranta-asemakaavan muutos. Kaavoitustyö on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. 2. Tavoitteet ja suunniteltavat asiat Tavoitteena on hieman lisätä loma-asunnon ja rakennuspaikan rakennusoikeuksien määrää. Asuntojen tulisi olla riittävän isoja, jotta niihin voidaan rakentaa kunnolliset pesu- ja wc-tilat sekä kodinhoitotilat. Myös huoneiden keskimääräinen kokovaatimus on aiempaa suurempi. On myös tärkeää, että loma-asunnolla on erillinen työ-/toimistotila, jotta välttämättömät työ- ja yhteydenpitotehtävät on mahdollista hoitaa loma-asunnolta käsin. Etätyöskentely mahdollistaa myös pidempiaikaisen asumisen loma-asunnolla. Loma-asunnon koolle ja varustelutasolle asetetut vaatimukset ovatkin merkittävästi muuttuneet siitä ajasta kun Timmervikenin kaava on laadittu. Yksi keskeinen tavoite on muuttaa nykyistä ranta-asemakaavan yleismääräystä siten, että poistetaan vesivessan rakentamiskielto, jotta voidaan liittyä uuteen vesi- ja viemäriverkostoon. Timmervikenin kaava-alue sijoittuu parhaillaan toteutettavan vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkoston varteen. Timmervikenin kohdalla verkosto on jo rakennettu. Osa koko verkostosta on rakenteilla, joten verkostoa ei ole vielä otettu käyttöön. 3. Alueen kuvaus ja suunnittelutilanne Luonto-olosuhteet Timmervikenin ranta-asemakaavan vapaa-ajanasuntojen kortteleiden ja niiden lähialueilla tehtiin luontoselvitys kesällä Maastokäynnit tehtiin ja Tarkasteltu selvitysalue on kaksiosainen, toinen osa sijaitsee Mandalsbergetin pohjoispuolella ja toinen eteläpuolella. Selvitysalueen kokonaispinta-ala on noin 20 ha, josta varsinaiset korttelialueet (RA-3) käsittävät arviolta vajaat 40 prosenttia. Työn tavoitteena oli etsiä alueelta mahdolliset huomionarvoiset luontotyypit, joihin kuuluvat luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain mukaiset suojeltavat luontotyypit sekä uhanalaiset luontotyypit. Tämän lisäksi alueelta etsittiin uhanalaisia, rauhoitettuja ja luontodirektiivin kasvilajeja ja arvioitiin alueen elinympäristöjä liito-oravan, lepakoiden ja lintujen esiintymisalueena. Raportissa korttelialueet ja lähialueet on käsitelty omina osinaan ja selvityksen tulokset on esi-

3 3 tetty niiltä kummaltakin erikseen. Kummastakin osa-alueesta on esitetty tiivis yhteenveto, joka sisältää suositukset. Maastotyöt teki ja raportin laati FM, luontokartoittaja Ilpo Kekki. Ympäristösuunnittelija, luontokartoittaja (eat) Timo Metsänen arvioi selvitysalueiden ominaisuuksia lepakoiden elinympäristönä. Luontoselvitysraportti on kaava-asiakirjojen liitteenä. Kaava-alueen pohjoisemman osan korttelialueet (korttelit 2-5) ovat pääosin tavanomaisia tuoreita kuivahkoja kankaita, joiden puusto on nuorta tai keski-ikäistä. Vanhaa metsää kortteleissa ei ole, lisäksi alueita on hoidettu ja ne ovat maaperältään osin myös kuluneita. Alueella ei todettu sellaisia erityisiä luontoarvoja, jotka pitäisi ottaa maankäytössä huomioon. Maastokäynneillä ei löydetty merkkejä liito-oravasta ja todettiin, ettei kortteleissa ja niiden lähialueilla ole lajille sopivaa biotooppia. Myös lepakoiden elinympäristövaatimusten kannalta koko selvitysalue arvioitiin vaatimattomaksi. Korttelien lähialueiden metsäosat ovat pääosaltaan harvennettuja, nuoria keski-ikäisiä, varttunutta puustoa on paikoitellen. Korttelialueiden 3:n ja 4 välin vaiheilla rannassa on pieni luhta lehtoalue (ks. raportin kansikuva ja liitteet) ja kivikkoinen niemekekumpare. Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset rantaluhdat ja tuoreet lehtolaikut ovat metsälain soveltamisalueilla säilytettäviä erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Etelä-Suomen avoluhdat ovat Suomen luontotyyppien uhanalaisluokittelussa silmälläpidettäviä elinympäristöjä ja tuoreet keskiravinteiset lehdot vaarantuneita. Nämä alueet suositellaan säilytettäväksi nykyisessä tilassaan. Lisäksi suositellaan säilytettäväksi alueen länsipuolinen pieni niemeke kokonaisuuden osana. Myös maisemallisista syistä kumpare ja sen itäpuolinen luhta lehto-osa ovat arvokkaita. Muualla alueella ei todettu sellaisia luontoarvoja, jotka tulisi ottaa maankäytössä huomioon. Selvitysalueen länsireunan rantaruovikoita ei arvioitu. Alueen merenlahdet kuuluvat Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueeseen, joka on Natura 2000-kohde. Mahdolliset toimenpiteet, joiden vaikutukset ulottuvat Natura-alueelle, voivat edellyttää Naturaarvioinnin tarveharkintaa. Kaava-alueen eteläisemmän osan kortteleiden (korttelit 6-7) metsät ovat pääasiassa tavanomaisia talousmetsätyyppisiä kankaita, ja pihat ovat hoidettuja tai vielä keskeneräisiä. Alueella ei ole vanhoja rakennuksia. Korttelialueella ei todettu sellaisia erityisiä luontoarvoja, jotka tulisi maankäytössä ottaa huomioon. Kortteleiden ulkopuolisten lähialueiden puusto on pääasiassa keski-ikäistä ja varttunutta. Harvennus ja alueella kulkeva puuton johtolinja heikentävät metsien luonnontilaisuutta. Alueella ei todettu sellaisia erityisiä luontoarvoja, jotka tulisi maankäytössä ottaa huomioon. Selvitysalueen etelärajan ja etelänpuoleisen laajahkon ruovikon alueella saattaa esiintyä huomionarvoisia lintulajeja. Alueen merenlahdet kuuluvat Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueeseen, joka on Natura 2000-kohde. Mahdolliset toimenpiteet, joiden vaikutukset ulottuvat Natura-alueelle, voivat edellyttää Natura-arvioinnin tarveharkintaa. Maakuntakaava Timmervikenin kaava-alue on Uudenmaan maakuntakaavassa ja vaihemaakuntakaavassa 2. valkoista aluetta. Ote maakuntakaavoista on esitetty liitteillä 3A ja 3B. Yleiskaava Alueella on laadittu oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaavassa Timmervikenin kaava-alue on osoitettu merkinnällä, jonka mukaan alueelle on laadittu ranta-asemakaava ja että alueen maankäyttö on ratkaistu ranta-asemakaavassa. Detaljikaavat Alueelle on laadittu ranta-asemakaava, joka on vahvistettu Voimassa oleva ranta-asemakaava ja kaavamuutosalueet on esitetty liitteillä 5A ja 5B. Kaavamuutokseen sisältyy 13 voimassa olevan ranta-asemakaavan rakennuspaikkaa (kiinteistöä). Kaavassa on kaikki-

4 4 aan 16 rakennuspaikkaa. Ranta-alueet (VL) ja taustamaaston metsäalueet (M) eivät sisälly kaavamuutokseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavamuutosta laadittaessa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) sekä mahdolliset muut ilmenevät, laadittavat tai tarkentuvat selvitykset. Olemassa olevat selvitykset, suojeluohjelmat ja suojelupäätökset Aluetta koskevia selvityksiä ovat: * Valtionhallinnon Hertta/Oiva ympäristötietojärjestelmän tiedot * Maakuntakaavoituksen ympäristötiedot ja muut taustatiedot * Loviisan Mandalsbergetin alueen luontoselvitys 2013, Ilpo Kekki ja Timo Metsänen * Alueen merenlahdet kuuluvat Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueeseen, joka on Natura 2000-kohde. Mahdolliset toimenpiteet, joiden vaikutukset ulottuvat Natura-alueelle, voivat edellyttää Natura-arvioinnin tarveharkintaa. OSALLISTUMINEN JA ARVIOINTI 4. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin tehtävä kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa * suunnittelualueen lähiasukkaat ja maanomistajat * suunnittelualueeseen rajoittuvan maan omistajat ja lähinaapurit * yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Viranomais- ym. tahot joita kuullaan kaavoituksen kuluessa: * Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) * Uudenmaan liitto * Museovirasto, Maakuntamuseo * Kymenlaakson Sähkö Oy * Itä-Uudenmaan pelastuslaitos * Porvoon kaupunki, terveydensuojelu * Rakennus- ja ympäristölautakunta * Elinkeino- ja kehittämisjaosto * Loviisan kaupungin tekninen toimi: ** Kiinteistö- ja paikkatietotoimisto ** Yhdyskuntatekniikka

5 5 5. Tiedottaminen ja osallistuminen Kaavoituksen käynnistäminen Kaavan vireilletulo: teknisen lautakunnan päätös , 129. Kuulutus vireilletulosta Perusselvitysvaihe, tavoitteet ja vaihtoehdot, kaavaluonnos Perusselvitysvaiheessa on koottu kaavan lähtötietoaineisto sekä on laadittu tarpeelliset selvitykset ja täsmennetään kaavanmuutoksen tavoitteet. Kaavahankkeesta on pidetty työpalaveri Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa , jossa keskusteltiin kaavamuutoksen reunaehdoista ja kaava-alueen rajauksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään kaavasuunnittelun edetessä. OAS:n ja kaavan valmisteluaineiston nähtävillä olosta tiedotetaan kuuluttamalla, kuten kunnalliset ilmoitukset kuulutetaan. Pidetään myös aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 77 ). Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan tavoitteisiin ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön. Tavoiteaikataulu: marras-joulukuu 2013 Kaavaehdotusvaihe Tekninen lautakunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville raatihuoneen ja teknisen keskuksen ilmoitustauluille 30 vuorokauden ajaksi. Nähtävilläolosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta (MRL 65, MRA 27 ja 28 ). Mahdollinen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään nähtävillä oloajan ja saatujen lausuntojen jälkeen (MRL 66.2, MRA 18 ). Mahdolliset muistutukset on toimitettava teknisen keskuksen arkkitehtitoimistoon ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta (MRL 65 2). Osalliset voivat määräajassa jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Tavoiteaikataulu: helmi-maaliskuu 2014 Kaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta käsittelee lausuntojen ja vaikutusten arvioinnin sekä mahdollisten muistutusten avulla täsmentyneen kaavaehdotuksen. Kaupunginhallituksen esityksen pohjalta kaupunginvaltuusto päättää kaavan hyväksymisestä. Ranta-asemakaava tulee voimaan, kun hyväksymistä koskeva päätös on lainvoimainen ja se on kuulutettu (MRL 52 ). Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle, kaavamuutoksen hakijalle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan lainvoimaisuudesta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja paikallislehdissä (MRA 93 ). Tavoiteaikataulu: huhti-toukokuu/ Vaikutusten arviointi Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Kaavaalueen toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset arvioidaan kaavatyön yhteydessä, jolloin myös vaikutusten laajuus tarkentuu. Kaavan vaikutukset kohdistuvat pääosin kaava-alueelle ja sen lähiympäristöön. Kaavan laativat suunnittelijat selvittävät ja arvioivat kaavan toteuttamisen vaikutuksia asiantuntijatyönä. Osallisilla on mahdollisuus tu-

6 6 tustua selvitettyihin vaikutuksiin ja lausua niistä mielipiteensä suunnitteluprosessin kuluessa. Arvioitavia kohteita ovat alustavan tarkastelun mukaan seuraavat: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavan tavoitteet ja yleiskaavalliset tavoitteet Luonto- ja ympäristöolosuhteet, maisema Kunnallisten palvelujen tarpeet lähialueella Vesihuollon ratkaisut Natura-tarveharkinta tarpeen mukaan Vaikutusten tarkastelu sisältyy kaavaselostukseen. Tarkastelua tehdään koko kaavaprosessin ajan kaavaehdotusvaiheeseen asti. 7. Yhteystiedot Ranta-asemakaavan valmistelusta ja aikataulusta saa lisätietoja seuraavilta henkilöiltä: Loviisan kaupunki: Loviisan kaupunki, Tekninen keskus Kaavoitus ja arkkitehtuuri Kuningattarenkatu 15 B, PL 11, Loviisa Anneli Naukkarinen vs. kaupunginarkkitehti Kaavan laatija: Kaavasuunnittelusta vastaa Seppo Lamppu tmi ja vastuullisena suunnittelijana on DI Seppo Lamppu. Maanomistaja vastaa kaavan laatimiskustannuksista ja toteuttamisesta. Kaavanlaatijan yhteystiedot: Seppo Lamppu tmi: Kurtinniitynkuja 11, Espoo Yhteyshenkilö: DI Seppo Lamppu, ,