XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 13. V U O D E L T A EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS; SEKÄ

Transkriptio

1 SU O M E NM AA N V IR A L L IN E N TILASTO. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 3. V U O D E L T A 896. EDELLINEN OSA. VUORITOIMI JA KONETEOLLISUUS; RAHAPAJA JA KONTROLLILAITOS; SEKÄ KATSAUS METALLEJA KOSKEVAAN TEOLLISUUTEEN VUODELTA 895. HELSINGISSÄ, OSAKEYHTIÖ WEILIN & GÖÖS AKTIEBOLAGIN KIRJAPAINOSSA. 898.

2 SISÄLTÖ: J o h d a n to... Sivu V IX Vuorilaitoksia, ruukkeja ja konepajoja. Kullanhuuhtamot Ivalonjoen varrella Suomen L a p is s a... Pitkärannan vaski- ja tin a la ito k set... Välimäen r a u t a k a i v o s...6 Järvi- ja su o m a lm in n o sto... 9 Masuuneja, a. Valmistus ja k u l u t u s...0 s:n b. Teknillisiä t i e t o j a... H a r k k o u u n e ja... Raudanvalmistus a h jo ta o n n a ssa... Raudanvalmistus valssilaitoksissa. a. P u t la u s...3 s:n s: n b. Hitsaus ja v a lssa u s... 4 ValurautaJaitoksia: a. Sulatus Siemensin m a r tin u u n issa... 5 s:n h. Valuraudan valssa a m in en...5 Musta- ja te h d a sta o n ta...6 V a lim o ita... 8 Tekoaineenkulutus k o n ep a jo issa... 0 Valmistus k o n e p a jo issa... Katsaus valm istusarvoon vuorilaitoksissa, ruukeissa ja k o n e p a jo is sa...4 Summittainen katsaus polttoaineen- ja takkiraudan kulutukseen ruukeissa ja konepajoissa 8 Työntekijöiden ja väestön lukumäärä vuorilaitoksissa, ruukeissa ja konepajoissa Ilm oitettuja tapaturmia ruukeissa ja konepajoissa Tehtyjä uutisrakennuksia ruukeissa ja k o n ep a jo issa... 3 Työväenkassoja ruukeissa ja k o n e p a j o is s a...34 Läänienmukainen katsaus ru u k k iteo llisu u teen Yleiskatsaus ruukkien ja konepajojen valm istusarvoon 895 ja Otteita valtauskirjadiaariosta vuodelta Rahapaja vuonna Kontrollilaitos vuonna

3 yleiskatsaus metalleja koskevaan käsiteollisuuteen vuodelta 895. Yleiskatsaus tuotantoon ja t y ö v ä e s t ö ö n...44 Yleiskatsaus tuotteiden a r v o o n...47 Työntekijöiden lukumäärä ruukeissa ja metallikäsityölaitoksissa vuonna Yhteenjärjestely vuodelta 895. Yleiskatsaus valmistusarvoon koko metalliteollisuuden alalta vuosina 894 ja Läänienmukainen katsaus metalliteollisuuteen Yleiskatsaus metalliteollisuuteen kaupungeissa Yleiskatsaus metalliteollisuuteen maaseuduilla KORJAUS: Siv. 7. Kahdella viim eisellä rivillä alhaalta laskien on: yhteensä 4 laitoksessa ja yhteensä 7 yksityisessä laitoksessa; tulee olla 3 ja 7.

4 Kun vertaa vuoden 896 metallitilastoa lähinnä edellisen vuoden tilastoon, huomaa että jalometallien valmistus on vähentynyt, mutta raudanvalmistus ja etenkin konepajateollisuus vuoden kuluessa suuressa määrässä edistynyt. Kullan, hopean, vasken ja tinan valmistus ei riipukaan hyvistä aineellisista olosuhteista, vaan sopivain malmien runsaudesta, jotka meidän maassa ovat harvinaiset. Raudanvalmistus sitävastoin, joka perustuu osaksi malmintuontiin Ruotsista osaksi kotimaiseen järvimalmiin, riippuu menekistä kotimaassa; ja vieläkin suuremmassa määrässä koskee tämä valinteoksia, koneita ja konepajatuotteita, joiden valmistus on ollut suurempi kuin minäkään edellisenä vuonna; tämä osottaa että menekki on ollut hyvä ja että työtaito on edistynyt. Seuraava yhteenveto osottaa metalliteollisuuden tilan maassa vuonna 896. Kultaa Ivalonjoen ja sen lisäjokien rannoilta Lapissa: 896. huuhtamosta, joissa on ollut 90 työntekijää, saatiin 7,5 grammaa arvoltaan ,768 ffinf saatiin 9,96 gramma arvoltaan 3,765,, Hopea, saatu rikkivasken Pitkärannassa: muodossa lisätuotteena vaskenvalmistuksessa ,33 kg; arvoltaan 40,000 ifinf ,8 45,000 Vaskea, märkää keinoa käyttämällä, ainoastaan Pitkärannassa: ,836 kg; arvoltaan 75,000 % if ,88,, 700,000 Tinaa saadaan ainoastaan Pitkärannan kaivoksista varsin vaihtelevassa määrässä: 896.,955 kg; arvoltaan 4,300 ifinf ,780 43,500 Rautamalmia, vuorimalmia sekä järvi- ja suomalmia yhteensä: ,679,635 kg : 67,74,500 '

5 VI Takkirautaa ruukissa 5,670,400 kg ,, 3,0,00,, Rautaa ja terästä ruukissa 7,75,600 kg ,7,700 Konepajoissa konepajassa, 3,467,49 valmistusarvo ,97,05 Tähän ei ole luettu rautateiden 7 konepajaa, joiden valmistusarvo nousi: 896.,58,94 Mnf 895.,000,560 Useissa ruukeissa on myöskin konepajat ja ne esiintyvät siis kahdessa paikassa ylläolevassa luettelossa. Mutta kun järjestetään laitokset niiden pääteollisuuksien mukaan, niin voidaan pitää maassa löytyvän: 37 ruukkia, joissa on 4,658 työntekijää; ja 34 yksityistä konepajaa, 4,793 ; sekä 7 valtion konepajaa, 740 Yhteensä 0,9 työntekijää. Naulatehtaat ovat tässä luetut konepajojen joukkoon. Kullanhuuhdanto Ivalonjoen varrella näyttää siirtyneen kauvemmaksi pääjoesta pitkin etelästä tulevia syrjäjokeja, jotavastoin pohjoisesta tulevissa lisäpuroissa yhtä vähän kuin ennen on löydetty kultaa. Pitkärannassa esiintyy tinamalmi ainoastaan siellä täällä ja on sen saanti tänä vuonna kaivoksissa ollut varsin vähäpätöinen, joka on vahingoksi laitoksille, koska malmi on helppoa muokata ja arvoltaan kallis. Kaivoksista on paitsi vaskimalmia saatu suuret määrät magneetista rautamalmia, joka ei ole tilastossa mainittu, syystä että malmi toistaiseksi on pantu varastoon vasta käytettäväksi omistajien, Laatokan ruukinyhtiön, masuuneissa, joita on aikomus rakentaa Nevajoen tienoille Keisarikunnassa. Vuonna 888 päättyi rantamalmin louhinta luonais-suomessa, jossa Karkkilan ruukille kuuluva Kulonsuonmäen kaivos oli viimeinen toiminnassa oleva. Seuraavana vuonna vallattiin Välimäen kaivokset, 3,s km päässä Laatokan rannasta Impilahden pitäjässä ja työ jatkui lyhyen ajan kunnes se lakkasi. Syyskuussa

6 894 ryhdyttiin uudelleen työhön Putiloffin ruukinyhtiön puolesta ja on se nopeaan edistynyt siihen määrään että täällä on louhittu enemmän vuorimalmia vuonna 896 kuin minäkään vuonna maassa 850-luvun alusta saakka, jolloin malmintuonti Ruotsista oli kielletty. Välimäen malmi lajitellaan kolmeen lajiin, joista ainoastaan ensimmäistä lajia välittömästi käytetään, muut lajit sitä vastoin rouhitaan ja tehdään rikkaampi annollisiksi kuivassa tilassa elektromagneetista keinoa käyttämällä. Ensimmäisen lajin malmia saadaan ainoastaan vähempi määrä, tuskin 5 % koko malmimäärästä, ja sisältää %, joskus kokonaista 60 % rautaa. Toisesta ja kolmannesta lajista, jota on enin, saadaan 4,5 % konsentreerattua tuotetta, joka analyysin mukaan on osottanut sisältävänsä 56,595 % rautaa. Kelvollisen malmin, valikoidun ja konsentreeratun, saanti nousi 896 7,464,s tonniin tahi lähemmäs neljä kertaa suuremmaksi kuin 895, jolloin saatiin 906 tonnia. Malmia viedään laivoilla Laatokan poikki sulattoihin Venäjän puolella lähellä Suomen rajaa. Välimäkeä varten on myöskin nostettu suomalmia Raudun, Sakkolan ja Pyhäjärven, Käkisalmen, Jaakkiman ja Ruskealan y. m. pitäjistä Wiipurin läänissä, sekin vietäväksi yllämainittuihin sulattoihin. Tämän malmin määrä oli 7,987 tonnia, siis vähän enemmän kuin vuorimalmia. Vuoden kuluessa oli toimessa viisi masuunia ms*-suomessa ja yhdeksän maan itäosassa. Edellisissä sulatettiin 6,705,8 tonnia ruotsalaista malmia 9,07,7 tonniksi takkirautaa, johon kuitenkin Karkkilan ruukissa sitäpaitsi käytettiin,60 tonnia järvimalmia. Keskimäärin saatiin malmista läntisissä masuuneissa 50 % rautaa. Itä-Suomessa sulatettiin ainoastaan järvimalmia, jonka määrä oli 44,797,5 tonnia, ja josta saatiin 6,65,7 tonnia takkirautaa eli keskimäärin 37,i % rautaa. Keskimääräinen pitoisuus rautaa maan kaikissa masuuneissa oli 48,6 /0. Takkiraudanpuhallukseen käytettiin 64,86 m3 puuhiiliä länsi-suomessa ja 3,94 m3 itä-suomessa, jossa jälkimäisessä seudussa sitä paitsi käytettiin 6,77 m3 puita. Kun lasketaan että puusta saadaan 60 % hiiltä oli siis polttoaineen kulutus vuoden kuluessa masuuneissa (36,850-J-6,77 m3) 83,405 metrillistä syltä puita. Takkirauta tonnia kohti kulutettiin 7,is m3 ( = 969 kg) puuhiiliä länsi- ja 8, m* ( =,096 kg) itä-suomessa, sekä keskimäärin koko maassa 7,8 m3 eli,053 kg, kun otaksutaan että m3 puuhiiliä painaa 35 kg. Suurempi hiilenmenekki järvimalmimasuuneissa johtuu luonnollisesti siitä että malmit ovat köyhemmät. Yksi harkkouuni, Kiimingin ruukissa, oli vielä toiminnassa maassa ja valmistettiin siinä 90 tonnia suoranaisesti taottua rautaa. Kankiraudan takominen ahjossa nousi, Kiimingin taonta siihen luettuna, 3,9,?, tonniin, 3447,5 tonniin verraten vuonna 895; siis 56, tonnin eli 4,5% vähennys. Samoin kuin edellisenä vuonna, jolloin vähennys oli 5 %, on ahjotaonta siis yhä edelleen vähentynyt. Putlauksen kautta melloitettiin,685,i tonnia, jota vastoin edellisenä vuonna ainoastaan 9,457,i tonnia melloitettiin. Valssilaitoksissa valssattiin 0,040 tonnia (6,897,8 tonniin verraten 895), mutta siihen on Värtsilän tehtaassa luettu myöskin valurauta, jota valssattiin yhdessä putlausraudan kanssa. Kaikissa maan kolmessa teräslaitoksessa sulatettiin 5657,4 tonnia valurautaa 5575, tonniin verraten edellisenä vuonna, jota vastoin valssaaminen ilmoitetaan nousseen ainoastaan 4,394,3 tonniin 6,566,4 tonnia vastaan vuotta ennen, riippuen siitä, että valssaaminen Daalin ruukissa on vähentynyt. vn

7 VIII Millbaarin valmistus yli oman tarpeen nousi itä-suomessa 860, tonniin, ja oli siis melkoista vähempi kuin 895, jolloin 783 tonnia valssattiin. Uusi martin- eli teräslaitos Inhan ruukilla paloi vähän aikaa sen valmistumisen jälkeen syksyllä 896, jonka johdosta siellä ei valssaamista ole harjoitettu. Raudanvalmistus mustataonncin muodossa on yhä edelleen lisääntynyt ja nousi 4,984,6 tonniin. Jo 895, jolloin 4,4,4 tonnia valmistettiin, oli lisäys vuoteen 894 verraten enemmän kuin 000 tonnia ja on tänä vuonna vielä 770, tonnia suurempi. Suurin osa koskee naulanvalmistusta, joita valmistettiin tänä vuonna 60 tonnia enemmän kun sitä edellisenä vuonna. Vasaralla taottuja nauloja valmistettiin vielä kuudessa pienemmässä ruukissa, mutta arvatenkin ainoastaan erikoistarvetta varten, niinkuin ruuhinauloja ja venenauloja, ja niin vähissä määrissä että koko valmistus ei noussut muuta kuin vähän päälle 5 tonnia. Naulavasarat, jotka parikymmentä vuotta sitten olivat ainoat aseet, joilla nauloja maassa valmistettiin, ovat nyt antaneet sijaa naulakoneille, jonka kautta muutenkin muutos tässä teollisuuden haarassa on tapahtunut. Naulavasarat olivat nimittäin kaikki yhteydessä ahjotaonnan kanssa, ja muodostivat olennaisen osan pienessä rautaruukissa, jossa kankirautaa taottiin. Konenaulatehtaissa sitä vastoin on naulanvalmistus tehty pääasiaksi ja ne muodostavat itsenäisiä laitoksia, joissa valmistusta harjoitetaan monta vertaa suuremmassa määrässä kuin ennen. Neljä sellaista suureinpa erikoislaitosta on maassa ja tavallisten puristusnaulojen valmistus niissä nousi kokonaista 3,66,6 tonniin, jota paitse yhdessä näistä laitoksista valmistettiin 50 tonnia lankanauloja. Lauganvetolaitos ja lankanaulatehdas on sitä paitsi tekeillä. Valimoissa lisääntyi valmistus,85 tonnilla edellisestä vuodesta ja nousi 7,594 tonniin, josta,767, tonnia on ilmoitettu kauppavalintavaraksi ja loput valettu konepajojen omaan tarpeeseen. Konepajoissa on valmistus ollut runsas, jonka johdosta valmistusarvo on noussut 50 /o viime kahtena vuotena eli tasaisessa luvussa 4 7 miljoonalla markalla. Valmistuksien joukossa mainittakoon 56 höyry venettä, 36 lokomobiilia, 50 maa- ja 0 järvi-höyrykonetta, ja sitä paitsi runsas määrä saha- ja myllylaitoksia. Kaikki konepajat eivät ole ilmoittaneet luetteloa maanviljelys- ja meijerikaluista, mutta siitä huolimatta nousee näiden tavaroiden ilmoitettu määrä,734 kappaleeseen. Sen ohessa on valmistettu runsas määrä turbiineja ja petrolimoottoreja, lämpöjohtaja ja kaikellaisia levytöitä, jota paitsi parissa konepajassa on harjoitettu koneiden valmistusta puuhiomo- ja paperiteollisuutta varten. Vaikka muutamat konepajat etupäässä valmistavat koneita ja kaluja, jotka kuuluvat sahateollisuuteen, toiset taas maanviljelys- ja meijerikaluja ja toiset miltei yksinomaan dynaamo- ja muita sähkökoneita, ei kuitenkaan erityisentäminen konepajateollisuudessa ole likimainkaan niin kehittynyt kuin toivottava olisi, johon syy ei ole etsittävä tahdon puutteessa vaan siinä, että pienen maan, jonka menekkisuhteet ovat vähäiset, on vaikea valmistaa yksinomaan erityistavaroita. Ruukki- ja konepajateollisuuden kokonaisarvo tekee 5,946,934 3 k f eli 3,573,036 5%: enemmän kuin 895, siis 6 /0 lisäys. Tasaisessa luvussa tulee 0 miljoonaa ruukkiteollisuuden osalle, siihen luettuna jalometallit, sekä 5 miljoonaa konepajojen osalle, johon kuitenkin on laskettu valtionrautateiden valmistusarvo,

8 joka tekee,58,94 tfmf Seuraavien yksit}risten tehtaiden valmistusarvo on noussut yli miljoonan markan, nimittäin: Crichton & Kumpp. Turussa milj.; Kone-ja Sillanrakennusosakeyhtiön Helsingissä,97, milj.; Fiskarin yksin, (ja toiminimen omistamien Aminneforsin, Skogbyyn ja Trollshofdan ruukkien yhteensä,77 milj.); Daalin ruukin, milj.; Värtsilän ja Möhkön l,is milj.; Toiminimi Paul Wahl & Kumpp. kaikki laitokset yhteensä, konepaja Wiipurissa ja Varkaudella sekä Salahmin ja Jyrkän ruukit ovat myöskin valmistaneet tavaroita,3 milj. markan arvosta; ja valmistusarvo Gallen in konepajassa Wiipurissa nousi 0,94 milj., sekä 8 muussa laitoksessa yli V' miljoonan, jota vastoin muut ruukit ja konepajat ovat valmistaneet tavaraa vähemmästä summasta. Keskimääräinen tuotanto konepajaa kohti maassa teki 345,000 ifh f Puolet ruukeissa ja konepajoissa työskentelevistä työntekijöistä kuuluvat Turun ja Porin sekä Uudenmaan lääniin. Yksityisten tehtaiden joukossa on Pitkärannassa Wiipurin läänissä suurin luku,,00 työntekijää, sen johdosta että siellä suuria rakennustöitä suoritetaan. Kaivostyössä työskenteli 4 työntekijää, joista kuitenkin maan pinnalla. Kuinka suuren väestön tämä työntekijäjoukko elättää, ei käy selville tilastosta, koska kaupunkien työmiesten perheenjäsenten lukua luonnollisesti ei tunneta. Mutta jos lasketaan ruukinväestön keskimäärä maaseuduilla niin huomaa että keskimäärin jokaista ruukintyöntekijää kohti tulee 3,9 henkinen kokonaisväestö. Kun otetaan huomioon että malminnostajat, hiilenpolttajat, puu- ja proomumiehet y. m. henkilöt, jotka saavat elatuksensa yksinomaan ruukkiliikkeestä, vaikka eivät ruukilla asu, ovat jotenkin lukuisat, niin lienee neljän hengen yltäyleinen keskimäärä jokaista työntekijää kohti metalliteollisuuden alalla tuskin liian suureksi arvattu. Tämän mukaan voitaisiin laskea että 40,000 hengen suuruinen väestö, vaimot ja lapset siihen luettuna, saapi elatuksensa työllä ruukeissa ja konepajoissa maassa; tähän ei ole luettu käsityölaitokset metalleja varten. Kun ottaa lukuun käsityöteollisuuden, jossa työntekijöiden lukumäärä on 3,00, jos laskun perustusta tällä alalla voidaan pitää samallaisena, nousee väestö, joka suoranaisesti saapi elatuksensa metalliteollisuudesta, 5,000 henkeen ja on siis hiukan enemmän kuin /0 maan väkiluvusta. Niiden lukumäärää, jotka välillisesti, rahtikululla, tarvepuiden myynnillä y. m. tavalla saavat aosiota yllämainitun teollisuuden kautta, luonnollisesti ei käy määritteleminen. 6 laitoksessa on ilmoitettu tapaturmia tapahtuneen, enimmät vähäpätöisiä ja ohimenevää laatua, ainoastaan kaksi, josta kuolema oli seurauksena. Tapaturmatilasto, joka tähän saakka on ollut varsin vaillinainen ja epätäydellinen, tulee piakkoin järjestettäväksi toiselle kannalle, jahka valtiosäätyjen hyväksymä laki koskeva työväestön tapaturmavakuutusta astuu voimaan. Niiden kassojen kokonaismäärä, jotka tarkoittavat työntekijöiden parasta, nousi 403,050 3kf, osottaen edelliseen vuoteen verraten 50,000 tfinf lisäyksen. Tampereen puuvillatehtaan kassat, jotka ovat mainitut sikäläisen suurehkon remonttikonepajan yhteydessä, eivät ole tähän luetut. Mitä tällaisten kassojen perustamiseen tulee, on siinä vielä paljon parantamisen varaa, mutta kenties edistää ja jouduttaa asiaa jossain määrin erityiset määräykset uudessa tapaturmavakuutuslaissa. * IX

9 X XJutisrakennustoimi on vuoden kuluessa ollut varsin vilkas, johon on vaikuttanut edulliset asiain vaiheet ja hyvät toiveet tulevaisuuteen nähden. Muiden muassa on Pinjaisten ruukilla teollistehdasta laajennettu ja uusi puusepäntehdas rakennettu; Helsingin Laivatokassa on joukko uutisrakennuksia tehty; Karkkilassa on valimoon tehty lisärakennuksia; samoin Fiskarin konepajaan ja teollistehtaaseen; Daalin ruukkiin on rakennettu uusia uuneja. Wesikoskella, Loimijoen aseman lähellä, on rakennettu uusi langanvetolaitos ja lankanaulatehdas. Välimäen kaivoksilla on tehty niin laajoja rakennustöitä, että paikalla, joka vielä moniaita vuosia sitten oli varsinainen erämaa, nyt on suuria rakennuksia ja asuntoja sähkövalaistuksineen sekä hyvät tiet ja lokomotiivirautatie Laatokan rantaan. 890 luvun alussa harjoitettiin työtä Välimäen kaivoksissa vähemmässä määrässä, sitten keskeytettiin työ kolmeksi vuodeksi ja alotettiin uudelleen syyskuussa 894. Tästä ajasta vuoden 896 loppuun on kaivoksia varten käytetty varoja $0,000 ruplaa. Annollislaitos maksoi 55,000 ruplaa, rakennukset 37,470 rupi. ja ratatie, joka on 4 kil. pitkä,,00 rupi, paitsi lokomotiivia, joka maksoi 0,000!fmf Rataleveys on 60 centim. ja nousu Laatokan rannasta kaivoksiin 60 metriä. Nopeus on sentähden ainoastaan km. 5 minuutissa kun lastina on noin kuutiosyltä kaivospuita, ä 343 kuut. jalkaa syltä kohti. Tie rakennettiin vuonna 895 ja käytettiin lokomotiivin kuljettamista varten 896. Annollislaitos on monikerroksinen, ylimmässä kerroksessa on rouhin, joka rouhii malmin nyrkinkokoisiksi kappaleiksi, jotka johdetaan neljään kuulamyllyyn, mitkä ovat Kruppin tekemiä (Grusonwerk). Malmijauho menee kahteen malminerottajaan, jotka ovat Ruotsissa valmistetut ja ovat, dynaamokoneen kanssa, maksaneet 8,500 kruunua. Voimaa saadaan kahdesta Helsingin Laivatokassa valmistetusta höyrykoneesta, joilla yhteensä on 50 ehv. Toinen kone, ehv., samasta konepajasta, hankkii voimaa vedennostoa varten ja sähkövalaistuslaitokseen; sen on kuntoonpannut Paul Wahl & Kumpp. Wiipurissaja se käsittää 75 hehkulamppua, sekä 3 kaarilamppua ä 000 normaalikynttilää. Ollen korkeilla vuorentörmillä levittävät nämä kirkasta valoa seutuun, joka on täynnä syviä rotkoja ja alastomia vuoria. Wiime vuoden kuluessa on kaivoksille rakennettu isännöitsijänasunto, jossa on 4 huonetta, työväenasuntoja ja ulkohuoneita sekä makasiineja, remonttikonepaja, lokomotiivitalli, vahtitupia y. m. Työtapa Välimäessä vaatii että malmi on rouhittava ja jauhettava niin hionoksi kuin tavallinen jauho ja että se käsitellään ihan kuiviltaan, joten syntyy erinomaisen hienoa pölyä, joka tunkee annillislaitoksen joka-ikiseen koloon ja nähtävästi vaikuttaa varsin epäedullisesti työntekijöiden terveyteen. Tämän pölyn poistaminen on tähän saakka tuottanut suuria vaikeuksia, mutta luultavasti ei vielä ole tehty kaikkia mitä siinä kohden voitaisiin tehdä. Koska nämä Välimäen laitokset ovat ensimmäiset laatuaan tässä maassa ja kukaties suurimmat pohjoismaissa, on tässä tehty vähän tarkempaa selkoa niistä. Toinen maassamme ainoa laatuaan oleva erityislaitos, joka vuoden kuluessa on rakennettu, on putkivalimo Haapakoskella. Tässä suuressa kivisessä valimossa valmistetaan takkirautaputkia kaikensuuruisia ja muotoisia, jotka käytetään vesi- ja muissa johdoissa sekä kaupungeissa että maaseuduilla. Tuo erinomaisen hyvä Haapakosken järvimalmirauta, joka hyvyydessä voittaa ulkomaista raaka-ainetta, tekee mahdolliseksi että putkien seinät suurtakin painetta varten voidaan tehdä

10 melkoista ohuemmiksi kuin tavallisesti. Mutta hinta on suurempi kuin englantilaisesta tuotteesta, jotta suurempia putkia Helsingin' vesijohtoon, joka nauttii tullivapautta tuontiinsa, ei voida myydä, vaikka muotoputkeja tännekin lienee hankittu Haapakoskelta. Karttulan ruukissa on, paitsi muita rakennuksia, rakennettu uusi masuuni uutta mallia, jommoista ei ennen ole käytetty, mutta se ei ole tuottanut niin hyviä tuloksia kuin oli odotettu. Varkaudella on lukuisten rakennusten lisäksi saatu asuntoja lääkärille ja apteekarille, jonka ohessa en rakennettu uusi kirkko- ja koulurakennus. Inhan ruukilla palaneen martinlaitoksen uudestaan rakentamiseen on ryhdytty. Tässä on mainittu ainoastaan osa maan ruukeissa ja konepajoissa vuoden kuluessa tehtyjä uutisrakennuksia. Vuoden kuluessa on annettu valtauskirjaa koskevat järvimalmia, järvissä maan pohjois- ja itä-osissa, 6 koskevat kullanpitoisia maakerroksia Ivalonjoen ja sen syrjäjokien varsilla Lapissa sekä 9 koskevat rautavuorimalmia Impilahden pitäjässä. Puolustusoikeuksia, nostolla muutamista puolustaa oikeuksiaan kaikkiin vallattuihin järviin, on annettu Karttulan eli Sourun sekä Wärtsilän ja Möhkön ruukille ynnä Venäjän kruunun omistamalle Suojärven ruukille. XI Rahapajan johtaja ja alajohtaja ovat, niinkuin ennen, tehneet selkoa rahapajan ja kontrollilaitoksen toimista. Kultaseppien valmistamat jalometalliteokset tarkastetaan, niinkuin tunnettu, Rahapajassa, jossa tämä työ viime vuosina tuntuvasti on lisääntynyt, vaikka työväestö ei ole muuttunut. Tarkastettujen näytteiden luku oli esimerkiksi vuonna 89 ainoastaan,73, vuonna 895,6, mutta nousi vuonna 896,943. Kultasepänteollisuus on muuten jotenkin hyvä huonompien tai parempien aineellisten aikojen mittaaja maassa. Tilinteko metalleja koskevasta teollisuudesta vuodelta 895 liitetään tähän vihkoon, syystä että tarvittavat ilmoitukset sitä varten saapuivat niin myöhään, ettei niitä voitu edelliseen vuoritilastoon saada. Metallikäsityölaitoksien lukumäärä oli 895,076, ja oli niissä 3,5 työntekijää, siis keskimäärin ei täydelleen 3 työntekijää jokaista työpaikkaa kohti. Suurin valmistusmäärä tulee sepänammatille,,9,804 vaikka tiedot tästä ovat vaillinaisia monesta kunnasta, varsinkin maaseuduilla. Sen jälkeen seuraa levysepät ja kultasepät, joiden kumpaisenkin valmistusarvo yhteensä nousee vähän päälle 650,000 9 h f, oikeastaan varsin vähäinen summa. Kellosepät ja vaskisepät ovat valmistaneet, edelliset tasaisessa luvussa 435,000 3 k f ja jälkimäiset 35,000 ffinf arvosta. Kaikki muut varsinaiset käsityöläiset erityisissä ammateissa, niinkuin kirjasinten valajat, vaskenvalajat, kultaajat, viilantekijät, karstan- ja neulanvalmistajat, elektroteknikerit ja optikerit y. m. ovat valmistaneet teoksia niin vähästä arvosta että se ainoastaan mitä vasken valajiin tulee nousee yli 50,000 9 h f (67,099 ffinf.). Useimmille on kokonaisarvo alle 00,000 tfinf Näiden ammattien alalla ovat vielä menekkisuhteet vähäiset ja ammattitaito vähän kehittynyt maassa. #

11 XII Katsaus ruukki- ja konepajateollisuuteen sekä käsi työlaitoksiin, vuodelta 895, maan kaupungeissa-ja kihlakunnissa osottaa että Helsinki on ensimmäisenä ja on valmistanut 5,8 milj. ffinf edestä tahi lähes kaksi kertaa niin paljon kuin Turku, joka seuraa sitä lähinnä, ja jonka valmistusarvo on 3, milj. $mf Kolmas seutu järjestyksessä on Raaseporin kihlakunta, jonka valmistusarvo nousee,3 milj. $ k f ja sitten Halikon kihlakunta, milj. ffinf, senjälkeen Wiipuri,4 milj. ja Ilomantsin kihlakunta, jossa on valmistettu tavaraa,3 m. markan arvosta. Tampereen kaupunki lähenee milj. 3 kf, mutta kaikissa muissa paikoissa maata on metalliteollisuuden valmistusarvo mainittua summaa alempi. Helsingissä, Turussa ja Salmin kihlakunnassa (Pitkärannassa) oli työntekijöiden lukumäärä yli,000. Pääkaupungissa oli metalliteollisuuden alalla vuonna 895,004 työntekijää, joista 090 yksityisissä ja 409 rautatien konepajassa. Vuonna 896 oli yksityisissä konepajoissa, parin konepajan laajentamisen johdosta,,359 työntekijää, valtion konepajassa 430. Noin joka neljäs mies konepajatyömiemiehistä Helsingissä, jossa valmistus-arvo kuitenkin, niinkuin yllä on mainittu, on suurempi kuin missään muussa paikassa maassa, oli siis suoranaisesti valtion työssä. Raudan ja rautatavaroiden vienti Keisarikuntaan on tällä vuosikymmenellä noussut seuraaviin määriin: Limiittimäärä puudissa 66,667 33, ,000 70,000 60, ,000 Vuonna K oneita Kanki- ja Valintavaroi- ja työka Sulainpöt- lajirautaa ta ja rauta- Takkirautaa,, luja ä 0 Yhteensä kyjä, tullittomia. tullitonta. puuta. ä 5 kop. tullia kullassa puudalta tav. ä 0 kop. tuli. kullassa puudasta kop. tuli. kullassa puudalta ,37 33, ,30 40,750 7,66 789, ,000 33, ,46 34,084 7,65 808, ,000 3, ,648 50,360 7,938 85, ,000 3, ,348 63,3 0,86 874, ,744 3, ,00 66,04 38,8 889, ,000 0,866 39,9 66,406 37,68 896, ,998 3, ,6 67,777 50, ,70 Limiittimäärää on siis 896 käytetty suuremmassa määrässä kuin minäkään edellisenä vuonna. Helsingissä 0 p. helmikuuta 898. l C. P. Solitander. %

12 Kullanhuuhtamot Ivalonjoen varrella Suomen Lapissa vuonna 896. Oulun läänissä. Tuotteiden arvo lukumäärä Huuhtamojen Huuhtamojen omistajien ja hoitajien lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä, kaikki miehiä määrä 9 b f m3 gram. Huuhdottua maata Saatua kultaa Päivätöiden luku Ivalonjoen jokilaaksossa Inarin pitäjässä Suomen L a p issa... Yhteensä edellisinä vuosina ,768,35, ,97 73,957 4,000 05,000 7,5 4,956,348,3 76,99 09,000 40,07 Keskimääräinen huuhtomisaika: 95 päivää.

13 Pitkärannan v a sk i- ja tin alaitokset yuonna 896. K a i v o k s e t. T y ö p ä iv ie n lu k u m ä ä r ä : porraksessa ä 9% t u n t i a...8,879 kaivoskujassa......,753*/, syvennyksessä... 4,743 */ nostam isessa 8,... 5,386% veden nostam isessa 9 %,, pajassa V...,38 koneen hoidossa...,857% kaikellaisissa töissä / 6,703% P o r r a ttu ja m e tr iä : p o r r a k s e s s a... 4,960,6 s y v e n n y k se ssä... 8,680,6 k a iv o s k u ja s s a ,9 K ä y te tty jä r ä jä h d y s a in e ita : d y n a m i i t t i a... kgr.,785 sytytinlankaa, ren k aita ä 7,4 m tr....,364 n a l l e j a... kpl. 4,674 S a a tu r ä jä h d y te tty ä v u o r t a :...dtn. 8,099 T ä stä n o s t e t t u :... 70,709,6 V a l i k o i m i n e n. T y ö p a lk k o ja m a k s e t t u... mkk. 6,909: 33 K u l j e t u s m a k s u j a... 6,835: 36 S a a tu v a lm iik s i v a lik o ittu a m a l m i a dtn. 34,53 L i u o i t u s m ä r k ä ä k e i n o a k ä y t t ä m ä l l ä. R o u h im in e n : M aksettuja ty ö p a lk k o ja... mkk. 3,889: 6 K onekustannuksia... 4,788: 88 R ouhittua ja jauhennettua m a l m i a...dtn. 87,338 P a s u tta m in e n : P asu tettu a m alm ia ynnä s u o la a...dtn. 0,3 K ulutettua k e i t t o s u o l a a 3,785 r a u t a r a m u a 3,85 puita...m 3 6,77 k e k ä l e i t ä...dtn. 5, M aksettuja t y ö p a l k k o j a... m kk. 45,38: 37 K äy tetty jä k e m ik a a lio ita... 6,304: 45 U u tta m in e n : Saatua v a s k ilip iä tä... m 3 3,057 L ip iän vaskenpitoisuus, gram m aa 7,8 litra a kohti. hopeanpitoisuus 0,044 M almin vaskenpitoisuus ilm an suolaa 4,6 %.

14 Kasartaminen ja puhdistaminen. V a lm is te ttu puhdistettua v a s k e a... dtn. 3,938,36 Maksettuja ty ö p a lk k o ja... mkk. 7,03: 7 Hop ean valm istus. Rikkihopeaa, vastaava puhdasta hopeaa... kgr. 375,33 Tinanvalmistus. Valmistettu ainoastaan omaa tarvetta varten, yhteensä...dtn. 9,55 T y ö v ä e n s a ira s k a s s a : Säästö vuodelta 895 t e k i Smkk. 5,39; 67 Tuloja vuoden aikana: ty ö m ie h iltä... Smkk. 4,335: 97, ruukin hallitukselta...,. 0,05: 83 kaikellaisista...,. 4,55: 4 48,597: 04 Tuloja yhteensä Smkk. 73,836: 7 Menoja vuoden aikana: sairauspäiviä Smkk. 7,966: 97 Lääkäri ja lääkkeet... 0,407: 05 E läkkeitä...,394: 50 Sairashuone, Synnytyslaitos ja kaikellaista... 5,485: 36,53: 73 3 Säästöä vuoteen 897 Smkk. 37,58: 98 Työntekijöiden luku nousi vuoden aikana,00 henkeen, sen johdosta että suurellaisia rakennustöitä vuoden 896 aikana on tehty. Työväestö on vakuutettu tapaturmaa vastaan summasta, joka nousee 770,000 Smkkaan. Työväen asuntoja on vuoden aikana rakennettu, paitsi 4 suurehkoa kaksikerroksista asuinrakennusta, joissa yhteensä on 64 asuntoa, vielä noin 30 asuinrakennusta, jotka ovat työntekijöiden itsensä rakentamat ja joita varten he ruukin hallitukselta ovat saaneet 00 hirttä ilmaiseksi sekä rakennuskustannuksia varten korottoman lainan. Työväestöä varten on ruukilla pappi, lääkäri, sairaanhoitajatar ja kätilö sekä sairastupa ja synnytyslaitos. Ruukin kaikkien teoksien yhteinen arvo on seuraava: Vaskea, jonka arvo nousee 75,000: Smkkaan Hopeaa 40,000: Tinaa 4,300: Pulloja 930,000: tai yhteensä Smkk.,699,300:

15 4 Koko yhteinen kulutus kaikissa laitoksissa, siis myöskin lasitehtaassa, seuraavia päälajeja, on ollut: Puita.... m8 6,954,5 Glaubersuolaa.. kgr. 338,655 Puuhiiliä...,094 Rautaramua.. n 46,85 Kivihiiliä... kgr. 365,437 Takorautaa... n 59,57,4 Koksia ,830 Rautalevyjä..,093,6 Jodkaliumia. 50 Teräslevyjä.. n 57,5 Keittosuolaa..,54,504 Porausterästä.. n,488,6«kvartsihiekkaa. 383,790 Vanhaa takorautaa Ruskokiveä. 79,00 ja levyjä ,960 Laitoksessa on: 0 Pasutusuunia Rikkinatriumi-uuni 3 Kaasunsynnyttajaa Tinajauhon pasutus-uuni 3 Kuilu-uunia Tuhotinta Spleissi-uunia Happotornia Kupooli-uuni 6 Höyrykonetta 8 Malminerottajaa Petroolimoottoria Survinlaitos 9 leimasimella 7 Kiinteää liöyrypannua Selityskonetta 5 Lokomobiilia Plannenahjoja Höyryvintturi Pyörivää supilo-ahjoja Vesiratas Kaksinkertainen survinahjo 3 Suodattamispaininta Nostopyörä Sementtivaskipainin. Lietekuoppaa Shapingkone 4 Lieteränniä 8 Uuttamisallasta 0 Pesuallasta 4 Lyijyllä vuorattua allasta Valaistusdynaamo 0 Saostamisallasta 4 Kuulamyllyä Porauskonetta 5 Vuorenporauskonetta 3 Rautasorvinta Kompressori Kierreleikkauskonetta 'Kivenrouhinta Puusorvinta 6 Rouhinvalssilaitosta Merkililevy Puunnostokonetta Kankijohto,,5 kmtr. pitkä 5 Turvekonetta 3 Täydellistä nostolaitosta Piwooti 7,000 metriä raitioteitä Kuivausuunia Kaivoksia Pitkärannassa: IV. Omeljanoff, 75 metriä syvä kalton mukaan, ei yhtään työntekijää. VI. Klee, 0,, n HI. m. Omeljanoff., 80,, V, n» 5 i. Samoin 63 li n

16 5 Edvard Meyer, 30 metriä syvä kalton makaan, ei yhtään työntekijää. II. Meyer, 99 V y y 5 IV. 56?T y y y, ei yhtään,. V. Klee, 75 J? y y y y y I. Schwartz, 64» y y y 7 )? II. Samoin 35 y y 9 I. Nikolai, 47» y, y y 6 II. Samoin 34 n» y. y ei yhtään Herberz, 4 5* y y y 0 Valkialampi, 4 V y y y Bek, 7 y y y y 0 Lupikko I, 8 y y y 8, Samoin IV, 4 y V y, V) 4 Yhteensä 84 työntekijää kaivoksissa.

17 6 Välimäen rautakaivos Sortavalan pitäjässä v Kaivokset. Työpäivien luku: Porraksessa ä 9,5 tunt... 4,734 Kaivoskujassa,, Kuilussa...,74 Nostamisessa ä 0 tunt...,40 Vedennostossa 90 Pajassa ä tunt Koneen hoidossa,363 Kaikellaisissa töissä 556 Keskimääräinen ansio vuoroa kohti: Porausvuoroa kohti... Smkk. 3: 0 Nostamisessa... : 95 Veden n o sto ssa...,. : 49 Koneenhoidossa...,, : P ajassa... : 50 K aivossalvannassa... : Kaikellaisissa t ö i s s ä... : 90 Porattuja metriä: Porraksessa... 8,474,54 Kaivoskujassa... l,48,oo K uilussa... 3,503,0 Käytettyjä räjähdysaineita: D y n a m iittia... kgr.,060,54 Sytytinlankaa...renkaita,044,500 N a lle ja... kpl. 0,965, Puiden m e n e k k i...kuut. mtr.,366,375 Saatu räjähdytettyä ja nostettua v u o r t a...d:ton 9,094,65 Kilogrammalta dynamiittia saatu räjähdytettyä vuorta... 8,is Kilogrammalta dynamiittia saatu ajamistulos pituusmtr... 0,54 Kaikkiaan ajettu: p itu u s m e triä...6,38 sy v y y sm e triä...48,85 Takohiilien menekki la ito k se ssa... kuut. mtr. 77 Järeä valikoita. Maksettuja ty ö p a lk k o ja...smkk. 3,377: 50 Saatu malmia: Lstä l a j i a... d:ton 7,638,ig ILsta... 86,4,03 III:tta,,... 45,86,85 S y ltty ä,, 4,803,58 Magneettinen annolliseksi teko. Kulutettu raakaa malmia, II ja III lajia ja s y l t t y ä...d:ton 6,38,09 Saatua konsentraattia... 67,00,4 tahi raakamalmista 4,559 /0.

18 Työpäivien lukumäärä: K oneenhoidossa...ä tunt.,503 K uljetuksessa... 3,703 Annolliseksi t e o s s a...,,,809 V a lv o n n a s s a P a j a s s a...,,,, 36 Kaikellaisissa tö is s ä,, 573 K o rja u k s is s a Keskimääräinen ansio vuoroa kohti: annolliseksi teossa.... Smkk. : 70 Maksettuja ty ö palkkoja... 5,480: 58 Puiden m enekki...kuut. mtr. 7,774,3 Konsentraatin ja I:sen malmilajin v a lm istu s a rv o... Smkk. 4,743: Työntekijöiden lukumäärä kestävien rakennustöiden ja laitoksen laajentamisen aikana, siihen luettuna kaivos- ja tehtaantyömiehet: Keskimäärin päivässä, yli 8 vuod. vanhoja 6 alle 8 vuod. vanhoja 8, jotka kaikki ovat suomalaisia. Koko ruukin väestö voidaan otaksua nousevan 500 henkeen. Kaikki työntekijät ovat vuoden aikana olleet tapaturmavakuutettuja, siihen luettuna lääkärinhoito, 60,000 S:markasta. Muutamia vähempiä vahinkoja on tapahtunut. Vuoden aikana on ruukilla rakennettu: suurempi asuinrakennus, kaksikerroksinen kasarmi työväestöä varten, lokomotiivitalli ristikoista, remonttiverstas ristikoista, nostotorni, makasiineja, rautatiensiltoja y. m. Sitä paitsi on vuoden aikana laitosta varten useassa pitäjässä Laatokan tienoilla nostettu: 79,874,77 d:tonnia suomalmia, jonka arvo tekee Smkk. 03,378: Välimäessä löytyy: 7 Magneetista malminerottajaa Monarch-. Dynaamokonetta. 4 Fried. Kruppin patentin saanutta kuulamyllyä. Timantti-porauskonetta. Kivenrouhinkone. Mekaaninen nostolaitos. Puhallusputkea. Höyrykone 5 eff. HP. Kaksoishöyrykone 30 eff. HP. 3 Kiinteää höyrypannua 30 Q metrin tulipinnalla. Metallinen sulatusuuni. Shapingkone. Porauskone. Eautasorvin. Merkelilevy. Täydellinen nostolaitos 4 kaivosta varten. Täydellinen nostolaitos vettä varten 5 kaivokselle. 000 metriä kankijohdetta. 3,3 kilometriä, 60 m/m. leveä lokomotiivirautatie ruukista lastauspaikalle. 000 mtr. rataa ruukin ja kaivoksien alueella. lokomotiivi 0 eff. HP. 0 teräksistä kaatovaunua. 4 tukkivaunua. Vesipatolaitos. Täydellinen laboratoorio y. m.

19 8 Välimäen kaivokset. Kaivos Nro II. Kuilunsyvyys 6 mtr. pystysuor. asennon mukaan; 4 työntekijää. III. 4 kalton mukaan; 4,.,, VII.,. 0,35 pystysuor. asennon mukaan; 3 VIII. 5,4,, kalton mukaan; 6 Yhtiön,, 5 pystysuor. asennon mukaan;,, Tschupukkamäki Nro I. Pintalouhintaa, 4 n n~ ±A-' II n ~ ^ 4 n n r, l i i - n 3,, Yhteensä 40 työmiestä rautamalminlouhinnassa.

20 9 Järvi- ja Suom alm innosto vuonna 896. Järvien luku, joista malmia on nostettu Kustannukset malmin nostosta ja kuljetuksesta Ruukkeihin kuletettua ja ostettua malmia Järvien rannoille jätettyä malmia Yhteensä järvi- ja suomalmia dt dt dt Uudenmaan läänissä. Karkkilan r u u k k i... 9,300,7,7 Mikkelin läänissä. Haapakosken r u u k k i ,00 48,660,940 50,600 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki...,940 33, ,760 Karttulan ,76 56,40 56,40 Kuokkastenkosken ,68 59,886 59,886 Möhkön... 3,058,454 8,34 49,688 Salahmin ,508 7,764 7,08 34,78 Juvankosken ,65 69,993,95 8,98 W ärtsilän... 54,80,507, ,59 480,607 48,354 58,96 Yhteensä 9 503,659 54,979 50,94 59,73

21 0 M asuuneja vuonna 896. K u l u t e t t u V a l m i s t e t t u K otimaista malmia U lkomaista malmia Puuhiiliä Puita m alm in kuivaam iseen Valutakkirautaa Takotakkirautaa Valinteoksia Yhteensä takkirautaa Uudenmaan läänissä. Karkkilan ruukki.. Skogbyyn.. Trollshofdan.. Turun ja Porin läänissä. Daaliu ruukki... Teijon... z Mikkelin läänissä. dt dt m3 m3 d t dt dt dt,600 3,83 4,308 3,43 5,040 5,439 4, , ,4 6,784,490,600 54,586 3,90 4,4 7, ,498 60,790 5, «8 4,90 6, ,534,39,96 3,534 5,45,47 40, ,773,96 57,679 Haapakosken ruukki. 50,67 4, ,565,366 4,93 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki Karttulan Kuokkastenkosken Höhkön Salahmin Juvankosken W ärtsilän 6,0 6,350 53,585 3,09 39,00 89,357 49,808 8,698 8,766 4,774 33,76 0,65 3,83 6, ,889,000 0,833 5,370 0,078 9,598 3,560 6,50 5,374 3, ,854 9,03 7,33 6, ,74 0,078 0,68 4,960,763 33,833, ,304 6,848 6,3 60,490 90, ,596 Yhteensä 460,575 67,058 96,0 6,77 78,69 74,699 3,736 56,704 Harkkouuneja vuonna 896. Panoksien Puhallus- likim ääräi Kulutettu vuorokausien lukumäärä. nen suuruus. H iiliä Malmia Malmia Puuhii liä Muistutuksia hl kg d t m 3 W aasan läänissä. K iim ingin r u u k k i... Harkkorauta taottu 900 desitonniksi kankirautaa.

22 / M asuuneja vuonna 896. d. Teknillisiä tietoja. Päivä, jo l loin työ uunissa alkoi Puhallusvuorokausien luku vuonna 896 Valm istus vuo rokaut ta kohti Hengen lik i määräinen lämpö Hengen lik i määräinen paino H iilipanoksien suuruus Ajettujen panoksien koko lukumäärä Takki rauta- pro sentti malmista H iilen m enekki takkirauta deaitonnia kohti <lt C mm m3 hl Uudenmaan läänissä. Karkkilan ruukki... 3% ,93 3,50 33,5 8 Skogbyyn.... / , ,040 50,63 7 Trollshofdan.... 3/ t ,43 5, ,973 Turun ja Porin läänissä. Daalin ruukki , » 7,333 53,5 7 Teijon... w/s , V,94 5, ,74 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki.. 3/ , «6, Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki.... 4/ ,3 kali. 30 0,65 3,048 35,7 8 Karttulan... i/ , ,35 5,048 38, 8 Kuokkastenkosken ruukki 5/ ,9 0 53,, 38,4 7 Möhkön ruukki.... m/ j , ,5, Salahmin , l,3 8,73 3,64 8 Juvankosken ruukki '/ , ,60 37,86 7 W ärtsilän.... 6/s h*,554 44,0 7,85 9,480

23 R audanvalm istus ahjotaoim assa yuonna 896. Työpäivien lukumäärä K u u t e t t u T a k k i l Kotimaista Ulkomaista a u t a a Ramua Yhteensä Puuhiiliä V a m i s t e t t u Sulainpötkyjä Kankirautaa K aikellaista rautaa Yhteensä valmista rautaa dt dt dt dt m dt dt dt dt % hl Polttohuvennus Hiilenm enekki takkirauta dt. kohti Uudenmaan läänissä. Pinjaisten ruukki.. 7 5, ,859 3,905 4,998 4, ,8 Vaakerin... 63,67,67,985,5,5 7 8,9 Kellokosken... 0,40 0,360,6,60,60 7 Strömforsin... 0,7 85,456,30,846 83,9 3 0,4 Mustion... 96,3,3,308,773,773 9,7,6,40, ,560,590,99 83,75 Turun ja Porin läänissä. Leineperän jafredriksbergin ruukki ,6 Kauttuan.. 60, ,007,835,698, ,5 Kirjakkalan sulat, taonn. 38 6, ,54,46 5,78 5,78 4,3 d:o lyöttötaonn. 84,47,47 748,07,07 5 6, d:o Fr. Comte taonn. 3,07, , Noormarkun ruukki. 40,940 0,60,600,47 47,889 8,,08 7,44 6, ,668 9,08 5,78 6,55 47,75 Hämeen läänissä. Jokioisten ruukki., 36, ,46 3,480,988,988,5 Rautakosken Wieruu.. 46,470 76,646,054 7,34 3,37 8 7, 638,873, ,687 5,5 7 4, ,84 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki ,8 W aasan läänissä. Koskensaaren ruukki. 70,44 8,64,740,500,500 Orismalan ,7 354, ,88,340,00 _,00 Yhteensä 3,3 3,47,485,748 37,380 8,35 5,745 5, ,03

24 I Raudanvalmistus valssilaitoksissa vuonna 896. a. Putlaus. 3 Työpäivien lukumäärä K u lute t t u V a lm iste ttu Yhteensä takkirautaa Polttoaineita Kivihiiliä. Puita Millbaaria Polttohuvennus prosentti Takkirautaa Takkirautaramua Sulainp ö tk y jä Muuta putlausrautaa dt dt dt dt m3 dt dt dt dt i i Yhteensä Uudenmaan läänissä. Kiskarin ruukki , ,998,005 4,46,85 4,966 5 Turnn ja Porin läänissä. Daalin ruukki ,475 3,70 33,95 39,49 8,355 8,355 4 Matildan ruukki , ,077 6,48 6, , ,45 4,7 39,49 6,48-35, ,56 Kuopion läänissä. Juvankosken ruukki 689 8, ,57 5,83 6,77 6 6,94 Warkauden, ,337,94 8,6 35,834 5,733,053 7,366 4,5 3,9 W ärtsilän..,806 4,860 4,860 34,38 38,30 38,30 9,i,78 76,954,44 79,378 86,08 43,963 7,83 7,58 69,33 Yhteensä j3,606 39,76 6,887 46,648 40,497 06,3 43,963 74,834 8,054 6,85 ') Sahakarikkeita.

25 Raudanvalmistus valssilaitoksissa vuonna 896. b. H itsaam in en ja v alssaam in en. Ty vuorokausia Sulainpötkyjä K u n t e t t u Y a m i s t e t t u Poltto-aineita Mill- Muuta Yhteensä baaria rautaa rautaa K ivihiiliä Puuhiiliä Puita Tavallista rautaa Hienoa rautaa Levyjä Vinkkeli-, pantturi-, muotorautaa Yhteensä. Takaisin saatua ramua l dt dt dt dt dt m» m" dt dt dt dt dt dt Polttohuvennus. o Polttoaineita 00 kg. kohti valmista rautaa Uudenmaan läänissä. Fiskarin ruukki ,358,83,64 8,83,804 4,69 9,40,40 3,4474 4,68,08,43 0, m 3 Karkkilan , ,604,800 3,00-3,00 4 0,6 m ,660,83,944 3,47,804 4,69,800,50,40 3,447 7,368,08 Turun ja Porin läänissä. Daalin ruukki , ,850 0,50 8, ,337 4,89 6, 53 kg. Matildan ruukki ,690, ,97 4,007 7,446 7, ,5 53,8i ,96, ,47 4,57 6,8 60 6,783 4,994 Kuopion läänissä. Juvankosken ruukki 76 6, ,34 5,735» 3,67-3, , 0,4i m3 Warkauden.. b7,053 6,770,047 9,870 4,054 3,848 hen, , ,oi,97 m3 W ärtsilän ,45 5,0 33,57 8,455 5, ,0 3, ,3 m ,858 35,95 7,668 60,7 8,5 43,06 500, ,49 5,06 Yhteensä,755 8,84 38,53,8 3,85 6,06 4,69 30,05 9,807,503,905 4,85 00,400,8 Martinrautaa. siitä 835 dt pakettirautaa. 3 siitä 606 m3 sahakarikkeita. 4 sahakarikkeita.

26 5 V alurauta laitoksia vuonna 896. a. Sulatus Siemensin-martinuunissa. Uudenmaan läänissä. Työvuorokausia ; Kalkkikiveä ja dolomiittia K u u t e t u Valm istettu Polttoaineita R a n t a a Puita Kivij hiiliä Teräsvalinteoksia Turpeita Takkirautaa ja takkirautaramua Takorautaa ja takorautaramua Muuta rautaa Yhteensä [ Valanteita i Rautamalmia dt m3 m3 dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt Aminneforsin ruukki ,79 9,44 6, ,5,694 4,57 8 4, ,9 j Yhteensä Saatu takaisin Polttohuvennus /0 Turun ja Porin läänissä. Daalin ruukki. 56,95 6,0 5,797 4, ,35,94 35, , ,8 Kuopion lä ä nissä. W ärtsilän ruukki 4,848,68 59,056,60,756 5, ,6 38 4, Yhteensä 544,848,68 8,973 7,078 37,47 3, ,673 4,978 54,583,99 56,574,735 8,76 kg. FeMn;,40 kg. FeSi.,939 kg. piimanganirautaa; 30,098 kg. manganirautaa. 3 siitä 37,0 kg. takoalasimia. Polttoaineen menekki 00 kg. valurautaa kohti: Äminneforsissa m3 puita; Daalin ruukissa 5 kg. kivihiiliä, 0,os syltä puita; W ärtsilässä 0,3 m8. b. Valuraudan valssaaminen. Uudenmaan läänissä. Aminneforsin ruukki.... K u l u t e t t u Polttoaineita K ivihiiliä Puita Valanteita Tavallista rautaa Valmistettu Levyjä Y h teensä dt * m- dt dt dt dt Saatu takaisin i 5,48 6,000 5,943,943,63 3,7 Polttohuvennus /0 Turun ja Porin läänissä. Daalin r u u k k i... 0,500 87,0 3, ,000,3 8 Yhteensä 0,500 5,358 37,553 6,390 43,943 4,864 Polttoaineen menekki 00 kg. kohti valm ista rautaa: Äminneforsissa kankirautaa varten 0,no m 3 puita; levyjä varten 0,33 m8 puita; Daalin ruukissa 64 kg. kivihiiliä. Valuraudan valssaus Wärtsilässä yhteinen putlaus- ja martinuunissa.

27 M usta- ja tehdastaoiita vuonna 896. I * 0 5 Ainerautaa ja terästä K u l u t e t t u V a m i s t e t t u Polttoaineita Puita Lapioita ja kihveleitä Kirveitä ja piiluja T aikkoja ja kuokkia Koksia ja kivihiiliä Puuhiiliä Hevosenkenkiä Hevosenkengännauloja Takonauloja Puserrettujaja leikenauloja Lankanauloja Muita takeita dt dt m3 m3 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg 0 kg dt Yhteensä Uudenmaan läänissä. Pinjaisten ruukki.... 3,39 8, ,500 8,000 6,500 6,500,850 Vaakerin Kellokosken , Strömforsin....,36,06 85, , ,9 5,50 8,699, ,4 9,638 6,976 8,50 60,4 4,49 Turun ja Porin läänissä. Daaiin ru u k k i...,66,804 -,30,3 Leineperän Kauttuan ,6 39 Kirjakkalan Loimijoen naulatehdas... 4,855 40,700 4,070 Noormarkun ruukki , W esikosken naulatehdas..,006,545-5,770,577 Turun Leikenaulatehdas.. 8,450,600 8,400 8,40 8,3 4,349,707, ,770,459,00 9, 5,974

28 Hämeen läänissä. Suomen sahanterätehdas.. Jokioisten ruukki.... E a u tak osk i... W i e r u , , , i _! , ,660 0,95, , , ,660 4,858 0,097 4, , W iipnrin läänissä, Peron naulatehdas.... 6,500 0, ,70 Kuopion läänissä. Jyrkän ruukki Möhkön Salahmin Juvankosken , ' Warkauden,, , W ärtsilän , ,874 95, ,90,673 " 3 W aasan läänissä. K iim ingin ruukki , Koskensaaren , ,000,00,00 7,00,00,60 900, ,000,00 800,00 7,00 -,00,340 Yhteensä 53,688 4,500 7,8 3,364 9,403,83 8,3 7,89 6,980,58 36,660 5,000 5,43 49,846 siitä 8,764 kg. vitjoja. - 4

29 8 V alim olta 896. Koksia K u u t e t t u Y a m i s t e t t u K otim aista takkirautaa Ulkom aista takkirautaa Rainutakkirautaa Yhteensä takkirautaa Konevalinteoksia Kauppavalinteoksia Kaikellaisia valinteoksia Yhteensä Ilmoitettu kokbin menekki takkirauta dt. kohti. dt dt dt dt dt dt dt dt dt kg Uudenmaan läänissä. Berggrenin konepaja... Porvoon... Fiskarin ruukki.... H elsingin Laivatokka.. Laivavarvi.. Karkkilan ruukki... J. D. Stenberg & Poikain konepaja. John Stenbergin Mustion ruukki ,956 3,04, , ,59, ,698,993,478 3,95,877, ,86,90 937,750, , , ,60,90,383,900,750, ,9 4,4 6,33 3,694 4,448 8,5,635 3,3, Tarun ja Porin läänissä. Porin konepaja Crichton & Kinp. konepaja Daalin ruukki.... Matildan..'. Turun Rautateoll. yht. konepaja... Turun konepaja....,06,850, , ,808,60,08,004 4,00, , ,300,38,467,386 4,500,849,89,65, , ,340 4, ,08,968,340,69 4,00,736 6, ,07,907 8,640 6,680 3,5 7,636 7, Hämeen läänissä. Forssan konepaja... Jokioisten ruukki... Tampereen konepaja , , ,589 3,330 60, ,48 8, , j 4,976 4, ,708

30 i 9 Koksia K n n t, e t t u V a i m i s t e t t u K otim aista takkirautaa Ulkom aista takkirautaa Ramutakkirautaa i Yhteensä takkirauj taa Konevalinteoksia i Kauppai valinj teoksia K aikellaisia valinteoksia dt dt dt dt dt dt dt dt dt dt Yhteensä i Ilmoitettu koksin me- nekkl takkirauta des. kohti Wiipurin läänissä. Gallenin konepaja...,704,376,78,033 4,587 3,695 3,695 W. Gutzeit & Kumpp.. k o n ep a ja Karhulan konepaja ,35,68,943,8,8 3 Sumpulan ruukki ,8,75,75,787,38 3,763 3,80 9,8 6,,75 7,86 Mikkelin läänissä. Haapakosken ruukki..,48 8,07 8,07 6,965 6,965 Lehtoniemen konepaja ,348 8, , ,965 7,65 Kuopion läänissä. Kuokkastenkosken ruukki Juvankosken ,58 3,58,376, ,4 7 Warkauden.. 356,066 37,383, ,3 5 W ärtsilän , ,768 3,5 3,5,808 9, ,379 5,864,09,63 9,54 Waasan läänissä. Veljekset F riis in konepaja 300,000 00,00, ,00 0 W aasan konepaja _ ,00 53,353, ,5 Oulun läänissä. Veljekset F riis in konepaja 650, , , ,800 0 Oulun 5 3,0 30 3,40 884, ,360,6 4, ,40,84 3, ,60 Yhteensä,065 5,866 44,996, 83,074 33,894 7,67 4,374 75,940 M uist. korjaustöitä. H elsingin ja Hangon valtionrautateiden konepajoissa on valim oita, joissa toim itetaan

31 0 Kaikellaisten rauta-aineiden kulutus Konepajoissa vuonna 896. K otimaista Takorautaa U lkomaista Yhteensä Terästä; Levyjä Vink keli- rautaa, putkia, nietejä, y. m. Lyijyä, vaskea y. m. dt dt dt dt dt dt dt Uudenmaan läänissä. Berggrenin, H elsingissä Porvoon, P o r v o o s s a... Kone- ja Sillanrak. os. yh., H elsingissä Piskarin, Pohjan pitäjässä.... h ie n o p a ja... Kaasutehtaan, H e ls in g is s ä... H elsingin L a i v a t o k k a L a iv a v a r v i Karkkilan, Pyhäjärven pitäjässä... J. D. Stenberg & Poikain, H tgissä. John Stenbergin, H elsingissä ,50,54 4, , ,30,54 4 3, , , , , ,785,439 7,4 54 4,4 3, Turun ja Porin läänissä. Björkbodan, Kemiön pitäjässä... Porin, P o r i s s a... Orichton & Kumpp., Turussa.... D aalin ruukki, Kemiön pitäjässä... Matildan ruukki, Perniön pit.... Teijon ruukki, Perniön pit... Turun Rautateoll. yht., Turussa... Turun k o n e p a j a ,38 4 4, , , ,38 4 4, ,46 4,300 34,807, , , ,77,659 9,836,348 0,64 4,63, Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp., Tampereella.. Forssan, Tammelan pitäjässä.... Tampereen k o n e p a ja , , Wiipurin läänissä. Gallenin, W iip u r is sa... 5 Paul W ahl & Kumpp. Sähköosasto.. 46 Gutzeit & Kumpp., K otkassa Karhulan, Kymin pitäjässä.... j 93 Sumpulan, Raudun...! 6 Lappeenrannan k o n e p a j a , , ,47 4,

32 K otimaista Takorautaa U lkomaista Yhteensä Terästä Levyjä Vink- rautaa, putkia, nietejä, y. m. Lyijyä, vaskea y. m. dt dt dt dt dt dt dt Mikkelin läänissä. Lehtoniemen, Joroisten pitäjässä , Kuopion läänissä. Juvankosken, Nilsiän pitäjässä Warkauden, Leppävirran pitäjässä W ärtsilän, Tohmajärven pitäjässä ,065 59, W aasan läänissä. Veljekset F riis in konepaja, Kokkolassa Tikkakosken konepaja, Jyväskylän lähel W aasan k o n e p a ja Oulun läänissä. Veljekset F riis in konepaja, Kalajoen pit Oulun konepaja Yhteensä 4,95 6,47 3,07 3,595 3,0 9,905 3,849 V altionrautateiden konepajat. H a n g o ss a T u r u s s a W i ip u r is s a , K u o p i o s s a N ikolaink aupu ngissa O u l u s s a , Yhteensä koko maassa 5,875 6,48 3,03 3,648 3,633,537 3,935

33 i Uudenmaan läänissä. HÖyryveneistä ovat yli 0 ehv. Valm istus konepajoissa vuonna 896. Lokomobiileja vesi- Höyrykoneita Maanviljelyskaluja maa-!höyrykoneista ovat yli 0 ehv. Höyrypannuja Työkoneita Höyryveneitä Meijeri kaluja Myllylaitoksia j Sahalaitoksia Muita suurempia töitä kp. ehv. kpl. kp. ehv. kp. ehv. k p. ehv. k p. k p kp kp k p. kp. kp. Sfkif. Berggrenin, H:gissä.. Levytöitä, läm pöjohtoja, kassakaappeja y. m. 33,65 Porvoon, Porvoossa i 4 T ransm issioneja; korjauksia höyryven. y. m. 95,000 Kone-ja Sillanr. os. yht. H:gissä Fiskarin, Pohjan pit.. hienopaja... I Sota tarpeita.,970,000 3, turblnia, jo illa yhteensä on 56 h v., transm issioneja. H ienolakelta. f Kaasutehtaan, H:gissä H:gin Laivatokka Laivavarvi.... : 4 0 Karkkilan, Pyhäjärven pit. _ 4,055 5 Valmistusarvo 500,000 0 sisternia, rautasilta, kaasu- j a vesijohtoja, y. m. 30,000 0 laivaa to k attu, joista yhdeksän h av e rtlla, 3 höyrylaivaa sllipissä, 00 tavara- ja konduktöörivaudua. K orjattu; 0 höyrylaivaa, torpeedovenettä, S m ajakkalaivaa, ruoppauskonetta, uutta proom ua, 46 laivaa sllipissä J.D. Stenberg&Kuinpp., H:gissä höyrypum ppua (VTortlngton), tu rb iin eja. 340,000 John Stenbergin, H :gissä. 3 petroolim oottorla. L. t. 0 ehk. K aikki pflftveuttlilh T ireeu ' vesijohtoon. 00,000 Strömbergin konepaja, H:gissä Dynamokoneita ja elektrom oottoreja. 85,000 Turun ja Porin läänissä j , ,803,65 Björkbodan, Kemiön pit ,640 Porin, P orissa Crichton & Kumpp., Turussa 6,048 ind ,560 ind rautaproom u, 4 pum ppua, 5 tavaravaunua, puunnostoluitos, 400,000 trausmisslooueja ja korjauksia.,000,000 Daalin ruukki, Kemiön pit. - JlaanvllJeljskaluja, takoalasim ia. 7,000 Matildan ruukki, Perniön pit , ,000 Teijon K orjaustöitä,840 kg. 40,000 Turun Rautateoll. yht., Turussa ,000 Turun k o n e p a j a... 7 " Hämeen läänissä. Finlayson & Kumpp., Tainper. Forssan, Tammelassa.. Nokian, P irkk alassa.... Sahojen ja myllyjen korj,; takoraotakaareja ja ikkunoita kauppah alliin, slsternejä, valurautaosia kloaakijoht. y. m. 6,000 8 o o , '4 4,48,640,048 ind. 7,560 ind. Korjauksin tehtaassa. 80,000 0,000 50,0 4 tu rb iin ia, pum ppua, 66 läm pöbatteriiaa, 0 palom erkkila it., höyrylaivojen y. m. korjauksia. 375,000 Tampereen konepaja ,0 te to