10. Tekninen osa. - Teräsköyden rakenne - Raksien käytöstä - Käyttö- ja huolto-ohjeet

Transkriptio

1 10. Tekninen osa - Teräsköyden rakenne - Raksien käytöstä - Käyttö- ja huolto-ohjeet

2 Teräsköyden valmistus Valssiaihio Valssilanka Testaus Lämpökäsittely Jälkiveto Sinkitys Esiveto Esikäsittely Testaus Langanpuolaus Säikeenpunonta Testaus Teräsköydenpunonta Testaus TEKNINEN OSA 10-1

3 Teräsköyden rakenne Teräsköysi on joukko langoista kierrettyjä säikeitä, jotka on vuorostaan kierretty sydämen ympäri.. Teräslanka Lähtöaineena on runsashiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi ja tarvittaessa lämpökäsitelty. Tavallisimmat lujuusluokat ovat: 1570 N/mm² 1770 N/mm² 1960 N/mm² 2160 N/mm² Teräslanka on joko kirkas tai sinkitty. Ruostumattomissa köysissä lanka on haponkestävää terästä (AISI316). Säie Säie valmistetaan kiertämällä sydänlangan ympärille yksi tai useampia teräslankakerroksia useimmiten seuraavien rakenteiden mukaisesti: B Tasalankainen (kuva B) Kaikilla langoilla sama halkaisija. Seale (kuva C) Erilaiset langanhalkaisijat. Lankojen lukumäärä sama ulko- ja sisäkerroksessa. Warrington (kuva D) Ulkokerroksessa eripaksuisia lankoja. Seale-Warrington (kuva E) Sealen ja Warringtonin yhdistelmä. Filler eli täytelankainen (kuva F) Ulko- ja sisäkerrokset ovat samanlaisia, niiden välisiin tyhjiin tiloihin on punottu ohuempi lanka.. Punonta (kuva G) Tasalankaisessa säierakenteessa, jossa on useampia kerroksia, eri kerrosten langoilla on erilainen nousukulma eli eri kerrosten langat risteävät (1). Lankakerrokset ovat keskenään yhdensuuntaisia säie-rakenteissa, jossa langat ovat eri paksuisia (2). Punontatavasta johtuen yhdensuuntaisesti punotuilla säikeillä on suurempi teräspoikkipinta tasalankaisiin verrattuna. Toinen yhdensuuntaisesti punottujen säikeiden etu on niiden parempi väsymisen ja kulumisen kestävyys, koska kaikilla langoilla on sama nousu. C D E F G TEKNINEN OSA

4 Teräsköyden rakenne Sydän Säikeet punotaan kuitu- tai terässydämen ympäri. Jos köydessä on kuitusydän (teko- tai luonnonkuitua), niin köyden merkintään lisätään "+FC". (kuva H) H Jos köydessä on terässäiesydän, niin merkintään lisätään "+IWS". (kuva I) Jos köydessä on teräsköysisydän, niin merkintään lisätään "+IWR". (kuva J) Terässydämisiä köysiä suositellaan, jos köyden käyttölämpötila on korkea tai rasitukset, työnopeudet, puristuspaineet köysitelalla tai -pyörällä ovat suuria jne. Terässydän antaa paremman tuen, joten köysi säilyttää hyvin muotonsa. PUNONTATAPA Ristiinpunonta (kuva K) Säikeen langoilla ja köyden säikeillä on eri punontasuunta. Tällöin köyden sisäiset jännitykset osittain kumoavat toisensa, joten köyden kiertymistaipumus on vähäisempi, köysi ei ole vaurioitumisaltis eli se kestää raskasta käsittelyä. Langinpunonta (kuva L) Säikeen langoilla ja köyden säikeillä on sama punontasuunta. Köyden suuremmasta kulutuspinnasta seuraa parempi kulutuskestävyys. Köysi on myös taipuisampi. Varsinkin kuormittamattomana langinpunontainen köysi on alttiimpi vaurioitumaan. Aikaisemmin merkittävänä haittana olleet sisäiset jännitykset voidaan nykyisin välttää säikeiden esimuokkauksella (preform). I J K L Punontasuunta Punontasuunta on joko oikea- tai vasenkätinen. Merkinnässä kirjain "Z" tarkoittaa oikeakätistä ja kirjain "S" vasenkätistä suuntaa. Köyden tunnuksen kahdesta kirjaimesta ensimmäinen ilmoittaa köyden säikeiden punontasuunnan ja toinen säikeiden lankojen punontasuunnan. Ellei toisin ole sovittu, toimitetaan köysi oikeakätisenä (SFS2802/ISO3578). Kiertymätön rakenne (kuva M) Jotta suurilla nostokorkeuksilla päästäisiin mahdollisimman vähäiseen kiertymiseen, on nostoköysinä käytettävä kiertymättömiä köysirakenteita. Näissä köysissä on useita säiekerroksia, päällekkäiset kerrokset on punottu erisuuntaisiksi, joten niiden vääntömomentit kumoavat toisiaan. M TEKNINEN OSA 10-3

5 Teräsköyden rakenne Erikoisköydet (kuva N) Pyrkimys pitempään käyttöikään ja suurempiin kuormiin on vienyt kehitystä standardiköysistä erikoisköysiin, joita voidaan käyttää rasittavissa olosuhteissa. Erikoisköydet valmistetaan erikoislujasta langasta (yli 2000 N/mm²), ja säikeiden rakenne on valittu mahdollisimman tiiviiksi, jolloin päästään suurempaan teräspoikkipintaan ja murtokuormaan. Tiivisrakenteisissa esim. "Dyform"-köysissä pintasäikeet on vedetty erikoismuotoisiksi ja tiiviimpi pinnan rakenne kestää paremmin hankausta ja lisää köyden käyttöikää. Joissakin käyttöolosuhteissa vaaditaan köydeltä erityisen pientä sisäistä kitkaa. Tätä tarkoitusta varten valmistetaan sellaisia tiivisrakenteisia köysiä, joissa terässydämen ja säikeiden välissä on muovi vähentämässä kulumista. N Erikoisköysien ulkoinen ja sisäinen kitka on pieni, niiden toleranssit ovat tarkemmat, niiden taipuisuus on parempi, ne ovat pyöreämpiä ja niiden kosketuspinta köysipyörää vastaan on suurempi. Näin saadaan käyttöikää pidennetyksi ankarissakin olosuhteissa TEKNINEN OSA

6 Teräsköyden mitoitus TERÄSKÖYDEN VALINTAAN LIITTYVIÄ TIETOJA Teräsköyden mitoitus Teräsköyden langoissa syntyvät veto-, puristus- ja leikkausjännitykset voivat johtua mm.: kuorman painosta. köyden taivutuksesta köysipyöriä tai -teloja vasten. lankojen puristuksesta toisiaan ja köysipyörien tai -telojen pintaa vasten. lankojen ja säikeiden ruuvimaisesta muodosta, joka vetokuormituksen alaisena aiheuttaa vääntömomentin lankoihin. Koska langat ja säikeet kuormitettuina eivät pääse liikkumaan toisiinsa nähden, esiintyvät jännitykset usein epätasaisina jännityshuippuina. Kaikista näistä erillisjännityksistä syntyvän kokonaisjännityksen suuruutta ei pystytä laskennallisesti määräämään. Teräsköydet mitoitetaan tämän vuoksi vetolujuuden mukaan ja taivutusjännitykset otetaan huomioon valitsemalla oikea suhde köysipyörien tai telojen halkaisijan D ja köyden halkaisijan d välillä. Teräsköyden elinikä kasvaa, kun vetojännitys pienenee ja suhde D/d suurenee. Monilla käyttöalueilla on suunnitteluohjeisiin liitetty täsmälliset D/d-suhteen vähimmäisarvot. Tällaisten puuttuessa voidaan ohjeena käyttää alla olevan taulukon arvoja, jotka on annettu köysityypeittäin. Jos köysi joutuu vastakkaissuuntaisten taivutusten alaiseksi (S-mutka) on taulukon arvoja D/d nostettava 10 %. Taulukko: Köysipyörän tai -telan halkaisijan D ja köyden halkaisijan d välisen suhteen vähimmäisarvot köysityypeittäin. Köyden rakenne D/d 6 x x 19, 6 x 19 SEALE, 17 x 7, 18 x x 12, 6 x 24, 6 x 19 FILLER, 6 x 26 WARRINGTON-SEALE, 6 x 31 WARRINGTON-SEALE, 8 x 19 SEALE, 34 X 7, 36 X x 36 WARRINGTON-SEALE, 6 x 37, 6 x 41 WARRINGTON-SEALE, 8 x 19 FILLER 19 Terässydämisissä teräsköysissä suositellaan taulukkoarvojen nostamista 10 %:illa. Teräsköyden venyminen Teräsköyden venyminen voidaan jakaa seuraaviksi venymälajeiksi: rakennevenymä kulumisvenymä kimmoinen venymä plastinen venymä lämpövenymä Pysyvä rakennevenymä Rakennevenymä johtuu köyden säikeiden ja vastaavasti säikeiden lankojen liikkumisesta toisiinsa nähden. Kuormitettuna säikeet ja langat etsiytyvät sellaiseen asentoon, joka parhaiten vastaa kuormitusta. Tämän venymän suuruus riippuu monesta eri tekijästä, joista tärkeimmät ovat köyden rakenne, kuormituksen suuruus ja kuormitusvaihteluiden lukumäärä. TEKNINEN OSA 10-5

7 Teräsköyden mitoitus Rakennevenymän suuruuden arvoinnissa voidaan apuna käyttää seuraavia ohjearvoja, jotka koskevat kuitusydämisiä köysiä. Terässydämisten köysien rakennevenymä on huomattavasti pienempi. kevyt kuormitus - varmuuskerroin >8 0,25 % normaali kuormitus - varmuuskerroin ~6 0,5 % raskas kuormitus - varmuuskerroin ~5 1,0 % raskas kuormitus ja monta taivutusta ~6 2,0 % Varmuuskertoimella tarkoitetaan varmuutta todelliseen murtokuormitukseen nähden. Kulumisvenymä Kulumisvenymä johtuu köyden lankojen kulumisesta, jolloin köyden poikkipinta pienenee, ja edellä mainittu pysyvä rakennevenymä kasvaa, koska kuluneet langat etsiytyvät sellaiseen asentoon, joka entistä paremmin vastaa kuormitusta. Kimmoinen venymä Köyden kimmoinen venymä johtuu köyteen kohdistuvasta vetokuormituksesta ja se seuraa suhteellisuusrajan alapuolella Hooken lakia: > I =Fxl AxE jossa > I = köyden venymä F = köyteen kohdistuva vetokuormitus I = köyden pituus A = köyden poikkipinta E = köyden kimmokerroin Köyden rakenne vaikuttaa köyden kimmokekertoimeen; yleensä kimmokerroin suurenee teräksisen poikkipinnan suuretessa, läpimitan pysyessä muuttumattomana. Seuraavassa taulukossa on esitettu kimmokekerroinarvoja. Niitä tarkemmat arvot saadaan erikseen tehtävien vetokokeiden avulla. Taulukko: Teräsköysien kimmokertoimia käytettäessä varmuuskerrointa > 5 köyden murtokuormitukseen nähden. Köysi Sydän Köyden kimmokerroin 6-säikeinen köysi vähälankainen 6-säikeinen köysi monilankainen 8-säikeinen köysi monisäikeinen köysi kiertymätön kuitu teräs kuitu teräs kuitu teräs kn/mm² Plastinen venymä Plastinen venymä syntyy, kun teräsköyttä kuormitetaan niin paljon, että langan jännitys nousee yli teräksen myötörajan. Lämpövenymä Lämpötilan vaihtelun vaikutus kuormitetun teräsköyden pituuteen voidaan laskea teräksen laajenemiskertoimen avulla, joka on 11 x TEKNINEN OSA

8 Raksien käytöstä Raksien kuormitukseen vaikuttavat tekijät Raksin kuormitukseen nostossa vaikuttavat taakan painon lisäksi esim raksin haarojen välinen kulma sekä mahdollisten taivutussäteiden suuruus. Yli 120 kulmien käyttö on ehdottomasti kiellettyä. Kuvassa 12 on esitetty nostokulman vaikutus raksin kantokykyyn. Pienet taivutussäteet aiheuttavat köydessä paikallista kuormituksen lisääntymistä. Jos esim. köysi taivutetaan sen halkaisijan mittaisen akselin ympäri, pienenee kantokyky n. 50 %:iin alkuperäisestä (ks. kuva 2). Lisäksi köyteen syntyy pysyvä muodonmuutos. Näistä syistä olisi silmukat pyrittävä varustamaan aina kousseilla ja käytettävä kulmasuojuksia taakan terävien kulmien ja köyden kosketuskohdissa % 70% 80% 90% 100% 90% 80% 70% 50% Kuva 1. Raksin kantokyky pienenee nostokulman kasvaessa niin. Kuva 1. että se on 120 ripustuskulmalla enää 50 % alkuperäisestä. d d d d d d 6d 5d 4d 3d 2d 1d 100% 85% 80% 70% 65% 50% Kuva 2. Raksin kantokyky pienenee taivutussäteen pienentyessä. Kuva 2. Köyden halkaisijan mittaisen sauvan ympäri taivutetun raksin Kuva 2. kantokyky on enää 50 % alkuperäisestä. TEKNINEN OSA 10-7

9 Käyttö- ja huolto-ohjeet: Teräsköydet Pakkaus Teräsköydet toimitetaan asiakkaan toivomuksen mukaisesti normaalisti nipussa, ristikkokelassa tai puu/muovikelalle kelattuna. Nosto/käsittely Varmistu teräsköysien noston ja käsittelyn yhteydessä siitä, ettei köysi vahingoitu esim. trukinsarvista. Varoitus! Varomaton käsittely voi vahingoittaa teräsköyttä. Oikein Oikein Varastointi Varastoi teräsköydet kuivassa, hyvin ilmastoidussa tilassa. Ulkona varastoitaessa suojaa kelat pressulla tai muovilla. Tarkista köysien kunto säännöllisesti ja voitele köydet tarvittaessa. Väärin Varoitus! Virheellinen varastointitapa voi vahingoittaa köyttä. Vältä erityisesti suuria lämpötilanvaihteluja. Kelalta purkaminen Teräsköyden vahingoittumisen ehkäisemiseksi pura köysi kelalta seuraavasti: - Nipussa oleva köysi puretaan pyörittämällä nippua nipun keskeltä. - Ristikko- ja tavallinen kela asennetaan akselille, millä se pääsee vapaasti pyörimään. - Joissain tapauksissa kelan pyörimistä on syytä jarruttaa. Varoitus! - Pura köysi kelalta rummulle aina samaan pyörimissuuntaan. - Noudata erityistä varovaisuutta avatessasi köyden pakkausta. Varomaton avaaminen voi johtaa vakaviin henkilövahinkoihin. - Älä koskaan pura köyttä pyörimättömältä kelalta tai nipulta. Huom! Teräsköyden väärä käsittely voi johtaa köyden vahingoittumiseen TEKNINEN OSA

10 Käyttö- ja huolto-ohjeet: Teräsköydet Katkaisu Tavallisesti teräsköydet toimitetaan määrämittaisina, jolloin köyden polttokatkaistujen päiden säikeet ovat hitsautuneet yhteen. Mikäli köysi on katkaistava asennuspaikalla, on köysi sidottava (naijattava) katkaisukohdan kummaltakin puolelta, jotta köyden pää ei purkautuisi ja turmeltuisi. Naijauksen pituus tulee olla vähintään 2 x köyden halkaisija. Kiertymättömillä ja muilla erikoisköysillä tarvitaan vähintään kaksi naijausta katkaisukohdan molemmilla puolilla. Köysi katkaistaan katkaisulaikalla tai polttoleikkaamalla. Katkaisun jälkeen köyden lankojen tulee olla leikkauspinnassa yhteenhitsaantuneet ennen sidosten poistamista. Varoitus! Väärin tehty katkaisu voi vahingoittaa teräsköyttä. Erityisesti kiertymättömien ja erikoisköysien katkaisussa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Eräiden köysityyppien synteettiset sydänmateriaalit voivat katkaistaessa aikaansaada haitallisia kaasuja. Huolehdi työskentelytilan riittävästä tuuletuksesta. Köyden sidonta ennen katkaisua Katkaisun jälkeen ei sidontoja saa poistaa ennenkuin köyden kaikki langat on yhteenhitsatut. Köyden halkaisijan mittaaminen Köyden halkaisijan mittaamisessa käytetään sellaista mittauslaiteta, jonka mittauspinnat ovat kyllin leveät peittääkseen vähintään kaksi vierekkäistä säiettä. Mittausta tehtäessä köyden on oltava kuormittamaton. Mikäli halkaisijan mittaamisella halutaan tutkia köyden soikeutta, mitataan halkaisijat kahdesta kohtaa, jotka ovat vähintään metrin päästä toisistaan. Kummassakin kohdassa mitataan kaksi halkaisijaltaan kohtisuoraan toisiaan vastaan. VÄÄRIN OIKEIN TEKNINEN OSA 10-9

11 Käyttö- ja huolto-ohjeet: Teräsköydet Köysirumpu Tarkasta köysirummun yleiskunto. Mikäli rumpu on uritettu, tarkista että uran halkaisija ja rummun jako vastaa uuden köyden halkaisijaa. Huonokuntoinen rumpu voi tietyissä tapauksissa vahingoittaa köyttä ja nopeuttaa sen kulumista. Liian pieni rummun halkaisija voi aiheuttaa köyteen pysyviä muodonmuutoksia. Oikea kelaus köysirummulle Rummun pyörimissuunta ja köyden kiinnityskohta ratkaisevat köyden punontasuunnan valinnan. Kätisyyssääntö: Rummulla oikeakätinen köysiura - vasenkätinen köysi. Rummulla vasenkätinen köysiura - oikeakätinen köysi. Varoitus! Väärän punontasuunnan valinta lyhentää köyden elinikää. SÄDE OIKEA VASEN JAKO OIKEA VASEN KÖYDEN KÄTISYYS Kelattaessa köyttä rummulle, varmistu että köysi tulee rummulle riittävän kireälle esim. jarruttamalla köyden purkautumista. Varoitus! Väärä kelaustapa rummulle voi vahingoittaa köyttä ja nostimen rakenteita. Liian monta köysikerrosta telalla saattaa aiheuttaa muodonmuutoksia (litistymistä) alemmissa köysikerroksissa varsinkin mikäli köyden rakenne on sopimaton tai kelaustapa on ollut väärä. Liian suuri sivuttainen kelauskulma kuluttaa köyttä voimakkaasti hankautuessaan viereistä köysikierrosta tai rummun reunaa vasten TEKNINEN OSA

12 Käyttö- ja huolto-ohjeet: Teräsköydet Köysi voidaan kelata rummulle vanhan köyden avulla esim. vetosukkaa tai köyden päähän hitsattua rengasta käyttäen. Varoitus! Varmistu aina ettei köysi pääse kiertymään asennuksen aikana. Rummun köysikapasiteetin laskenta Seuraavan laskukaavan avulla voidaan määrittää rummulle mahtuvan köyden maksimipituus. (A+B) x A x C x π x 10 Köyden pituus (m)= A, B ja C mitat annetaan metreinä ja köyden halkaisija d millimetreinä. 2 d 6 Huomioi että uuden köyden halkaisija on yleensä toleranssirajan yläpäässä. Köysipyörät Ennen uuden köyden asennusta tulee köysipyörien kunto ja kuluminen tarkastaa. Mittaa köysipyörän uran halkaisija tulkilla. Halkaisijan tulee olla köyden nimellishalkaisija +6% -+14%. Tarkista pyörän laakerointi ja voitelu. Liian pieni ura - köyden langat ja säikeet puristuvat, jolloin köyden elinikä lyhenee huomattavasti. Liian suuri ura - köysi saa huonosti tukea pyörästä, mikä saattaa johtaa köyden muodonmuutoksiin ja pyörän vahingoittumiseen. Oikea urakoko - köysi saa maksimaalisen tukipinnan. Varoitus! Kuluneet köysipyörät tulee vaihtaa tai korjata. Tarkista laakerointi ja voitelu. väärin väärin oikein 120 Sisäänajo Ennen nostimen tai muun laitteen käyttöönottoa aja köysi sisään ja ulos kevyellä kuormalla useita kertoja, jotta köysi asettuu laitteistoon oikealla tavalla. TEKNINEN OSA 10-11

13 Käyttö- ja huolto-ohjeet: Teräsköydet Teräsköyden tarkastus Teräsköysien tarkastuksessa on erityistä huomiota kohdistettava köyden sellaisiin osiin, jotka kokemuksen mukaan ovat alttiina kulumiselle ja vaurioille. Kuluminen, langan katkeamat, muodonmuutokset ja ruoste ovat näkyvinä merkkeinä siitä, ettei köysi ole parhaassa kunnossa. Teräsköyden kuluminen on normaali ilmiö, johon voidaan vaikuttaa positiivisesti käyttämällä oikeita köysirakenteita ja varusteita. Köyden oikein hoidettu voitelu vähentää niin ulkoista kuin sisäistä kulumista. Langan katkeamat tulevat esiin köyden käyttöiän loppuvaiheissa taivutusväsymisen ja kulutuksen seurauksena. Langan katkeama köyden jossain erikoiskohdassa voi johtua varusteiden mekaanisista vioista. Oikein hoidettu voitelu vähentää sisäistä kitkaa ja samalla materiaalin väsymisvaaraa. Varoitus! Älä katkaise lankoja leikkaamalla. Taivuta lankaa edestakaisin kunnes se katkeaa siten, ettei siitä jää ulospäin pistävää langanpäätä. VÄÄRIN OIKEIN Muodonmuutokset johtuvat useimmiten köyteen kohdistuneista mekaanisista vaikutuksista. Jos muodonmuutos on suuri ja pysyvä, huononee köyden lujuus. Ruoste, niin ulkopinnalla kuin köyden sisällä, on merkkinä voitelun laiminlyönnistä. Ulkolankojen pistemäinen ruoste aiheuttaa nopeasti langan katkeamisen. Joissakin työympäristöissä köyden sisäpuolelle voi tulla ruostetta, syynä on voiteluaineen liian vähäinen määrä tai väärä laatu. Tällainen virhe voidaan havaita, jos köyden halkaisija on pienentynyt, mutta varmimmin se todetaan köyden sisustaa tutkimalla. Voitelu Köyden ollessa käytössä köyden langat hankaavat toisiaan vasten. Kitkan vähentämiseksi säikeet ja sydän on voideltu köyden valmistuksen yhteydessä. Voitelu parantaa köyden toimintaa ja lisää sen käyttöikää. On erityisen tärkeää huolehtia köyden säännöllisestä voitelusta. Taivutuskestävyys 200% 150% 100% 050% Varoitus! Tarkista köyden voitelu välittömästi asennuksen jälkeen. Puhdista köysi kaikista vieraista aineista, kuten liasta, hiekasta ym. ennen uudelleenvoitelua. Voitelematon köysi tai väärä voiteluaine lyhentävät huomattavasti köyden elinikää. Voitelematon Voideltu Voideltu + huoltovoitelu TEKNINEN OSA

14 Käyttö- ja huolto-ohjeet: Teräsköydet Teräsköysien hylkäysperusteista Teräsköysien tarkastus tehdään voimassaolevien standardien mukaisesti ja/tai laitevalmistajan ohjeistuksen perusteella. Tarkastuksen suorittajan tulee omata riittävä ammattitaito kyseiseen työhön. Varoitus! Riittämätön tarkastus tai huolimaton hylkäysperusteiden noudattaminen voi aiheuttaa vakavia vahinkoja. Tyypillisiä esimerkkejä teräsköysien vaurioista ja kulumisesta 1. Vaurio, joka on syntynyt kuormitetun köyden kulkiessa terävän reunan yli. 2. Paikallinen kuluminen, joka on syntynyt köyden hangatessa teräsrakennetta vastaan. 3. Kapea köyden suuntainen kulunut alue, joka johtaa lankakatkeamiin. Syynä on liian leveä köysiura tai tukirullat ovat liian pieniä. 4. Lankakatkeamia kahtena yhdensuuntaisena rivinä. Syynä taittopyörä, jonka köysiura on liian kapea. 5. Köysi voimakkaasti kulunut suuren paineen alaisena, kuitusydän puristunut ulos. 6. Voimakkaasti kulunut langinpunontainen köysi. Syynä hankautuminen köysikerroksen käänkohdassa köysitelalla, jolla on useita köysikerroksia. 7. Pahasti ruostunut köysi. Syynä kemikaalipitoinen vesi. 8. Sisäinen ruostuminen, jota ulkoapäin ei voi havaita. Säikeiden väliset raot ovat hävinneet, ja tämä saattaa tuhota köyden. TEKNINEN OSA 10-13

15 Käyttö- ja huolto-ohjeet: Teräsköydet 9. Tyypillisiä taivutusväsymisen aiheuttamia lankakatkeamia. 11. Suurten jännitysten aiheuttama terässydämmen murtuminen. Huomaa myös ulkosäikeissä esiintyvät murtuman alut. 13. Tyypillinen esimerkki paikallisesti kuluneesta ja vaurioituneesta köydestä. Syynä on aiemmin ollut sykkyrä. 15. Ulospursuava terässydän. Syynä iskumainen kuormitus. 10. Lankakatkeamia säikeiden välisellä tai säikeen ja sydämen välisellä kosketuspinnalla. Syynä on liian pienen sydämen säikeille antama riittämätön tuki. Ei pidä sekoittaa ulkoisiin lankakatkeamiin. 12. Epätasaisista vääntöjännityksistä johtuva säiesydämen ulospursuaminen. Syynä iskumaiset kuormitukset esim. paalutus- tai rikkomistöissä. 14. Kiertymättömän monisäikeisen köyden ulkosäikeet ovat muodostaneet "korin" epätasaisista vääntöjännityksistä johtuen. Tyypillinen vaurio monisäikeisen nosturiköyden pään kiinnityksessä. 16. Voimakas kuluminen ja paha sisäinen ruostuminen, jotka aiheutuneet hankautumisesta suuren kuormituksen alaisena ja samanaikaisesta korrodoivasta ympäristöstä TEKNINEN OSA

16 Käyttö- ja huolto-ohjeet: Nostotarvikkeet YLEISTÄ - Nostotöitä saa suorittaa vain nostovälineisiin ja nostotöihin perehtynyt henkilö. - Ennen nostoa, tarkasta nostovälineiden kunto. - Älä käytä vaurioitunutta tai viallista nostovälinettä. - Tarkasta ennen nostoa käyttämäsi nostovälineen sopivuus nostettavalle taakalle ja sen painolle. - Älä koskaan ylitä valmistajan ilmoittamaa nostovälineen suurinta työkuormaa. - Älä seiso nostettavan taakan alla noston aikana. - Jos joudut ohjaamaan nostettavaa taakkaa noston aikana, pidä kädet taakan yläpuolella, ei koskaan taakan alapuolella. - Seiso aina tasaisella pinnalla ja vakaasti, ettet horjahda taakkaa vasten. - Nosta taakkaa aina oikeasta painopisteestä hitaasti, välttäen äkkinäisiä liikkeitä. - Pidä hyvää huolta nostovälineistä, huolla ja säilytä ne asianmukaisesti. Nostovyöt ja päällysteraksit - Tarkasta ennen nostoa, ettei vyössä/raksissa ole repeämiä tai kudosvaurioita ja että työkuorma on luettavissa vyön/raksin etiketistä. - Tarkasta silmukallisen nostovyön silmukoiden kunto. - Tarkasta liitosompeleiden kunto. - Älä koskaan nosta vioittuneella vyöllä/raksilla. Poista se heti käytöstä. - Suojaa vyö/raksi nostettavassa taakassa mahdollisesti olevilta teräviltä kulmilta asianmukaisilla kulmasuojilla. - Huolehdi, ettei taakka pääse liikkumaan tai liukumaan vyöhön nähden noston aikana. (Tämä voi sulattaa vyön poikki melko pienilläkin kuormilla.) - Huomioi, että nostovöiden ja -raksien käyttölämpötila-alue on C. - Suojaa vyöt/raksit hitsauskipinöiltä. - Säilytä vyöt/raksit kuivassa paikassa. Nostokettinkiyhdistelmät - Tarkasta ennen nostoa, ettei kettingissä, koukuissa eikä liitososissa ole murtumia, suurta väljyyttä tai epätavallista kuluneisuutta. - Tarkasta, että työkuorma on luettavissa kettinkiyhdistelmän kuormakilvestä ja valitse nostettavalle taakalle oikea kettinkikoko. - Älä koskaan nosta viottuneella kettinkiyhdistelmällä. Poista se heti käytöstä. - Suojaa kettinki nostettavassa taakassa mahdollisesti olevilta teräviltä kulmilta asianmukaisilla kulmasuojilla. - Monihaaraisilla kettingeillä nostaessasi varmista, että taakan kuormitus jakautuu kaikille haaroille mahdollisimman tasaisesti. - Säilytä kettinkiyhdistelmät mahdollisimman kuivassa paikassa ja puhdista ne tarvittaessa sekä voitele varmuuskoukkujen lukitusmekanismi säännöllisesti. TEKNINEN OSA 10-15

17 Käyttö- ja huolto-ohjeet: Nostotarvikkeet Teräsköysiraksit - Tarkasta ennen käyttöä, ettei köydessä ole lankoja poikki, pahoja hankautumia tai syöpymiä. - Jos köysi on pahasti kiertynyt tai muuttanut muotoaan tai köyden kuitusydän pursuaa näkyviin, poista köysiraksi käytöstä. - Tarkasta, että köydessä on luettavissa sen työkuorma, jos työkuormaa ei pysty lukemaan, poista köysiraksi käytöstä. - Suojaa köysi teräviltä kulmilta asianmukaisilla kulmasuojilla. - Säilytä köysiraksi mahdollisimman kuivassa paikassa. Levytarraimet - Tarkasta tarraimen mahdolliset kulumat ja murtumat ennen nostoa. - Jos havaitset murtumia tai suurta kuluneisuutta tarraimen leuoissa tai muissa osissa, poista tarrain välittömästi käytöstä. - Varmista, ettei levyssä ole öljyä, rasvaa tai maalia. - Sijoita levy tarraimen kidan pohjaan asti. - Muista lukita pystylevytarraimen lukitusvipu ennen nostoa. - Älä koskaan yritä väkisin kääntää lukitusvipua. Sen pitää kääntyä käsin. - Huomioi, ettei pystylevytarrain kestä suuria sivuttaisia kuormia. - Nosta vain yhtä levyä kerrallaan. - Pitkien levyjen nostossa käytä kahta tai useampaa tarrainta ja nostopuomia. - Laske levy alas hitaasti. Nopea lasku saattaa irroittaa tarraimen. - Irroita tarrain vasta, kun levy on tukevasti maassa ja nostoketju tai hihna on löystynyt. - Voitele tarraimen liikuvat osat säännöllisesti ja puhdista tarraimet säännöllisesti. - Säilytä tarraimet mahdollisimman kuivassa paikassa. Tynnyrinostin - Kiristä vyö tynnyrin ympärille tynnyrissä olevan ylimmäisen polanteen alapuolelle mahdollisimman kireälle. - Tarkasta, että vyö ei ole kierteellä tynnyrin ympärillä. - Tarkasta, ettei vyössa ole rasvaa tai muuta ainetta, joka voisi aiheuttaa sen liukumisen tynnyriin nähden nostettaessa. - Nostaessasi, varo äkkinäisiä liikkeitä ja huolehdi, ettei kukaan ole tynnyrin alapuolella missään noston vaiheessa. - Huolehdi, ettei tynnyri kosketa tai törmää mihinkään noston aikana. - Tarkasta kiristimen toiminta säännöllisesti. - Säilytä nostin mahd. kuivassa paikassa TEKNINEN OSA

18 Käyttö- ja huolto-ohjeet: Nostotarvikkeet Kaivorengastarraimet - Tarkasta tarraimen mahdolliset kulumat ja murtumat ennen nostoa. - Jos havaitset murtumia tai suurta kuluneisuutta tarraimen leuoissa tai muissa osissa, poista tarrain välittömästi käytöstä. - Varmista, ettei kaivonrenkaassa tarraimen tartuntapintojen kohdalla ole paksua lika- tai rasvakerrosta. - Aseta tarrain kaivonrenkaaseen siten, että renkaan reuna on tarraimen kidan pohjaa vasten ja tarraimen puristava leuka on renkaan sisäpuolella. - Suorita nosto ja lasku rauhallisin liikkein. - Noston jälkeen irroita tarrain vasta kun kaivonrengas on tukevasti paikoillaan ja nostoketju on löystynyt. - Säilytä tarrain mahd. kuivassa paikassa ja puhdista se säännöllisesti. Nostohaarukat - Tarkasta haarukka mahdollisten murtumien ja muodonmuutosten varalta aina ennen käyttöä. - Jos havaitset vaurioita tai muodonmuutoksia, poista haarukka heti käytöstä tai korjauta se. - Aseta haarukka nostettavan kuormalavan pidemmälle sivulle. - Haarukkalla ei saa nostaa kuormalavaa lyhyeltä sivulta kuten trukilla. - Huolehdi, että nostettavassa kuormalavassa olevat tavarat on kiinnitetty siten, etteivät ne pääse noston aikana liikkumaan tai putoamaan. - Huomaa, että tasapainojousi vaatii kunnolla toimiakseen vähintään kg:n taakan lavalla. - Haarukan nostoaisan etuosassa on säätöpala tai tappi, jota siirtämällä voidaan vaikuttaa haarukan asentoon noston aikana. - Toimitettaessa säätöpala on etummaisessa asennossaan. - Haarukan nostoaisan sisällä olevia rullia ja vaijeria on voideltava säännöllisesti. - Säilytä haarukka mahdollisimman kuivassa paikassa ja puhdista se säännöllisesti. OSTA NOSTOVÄLINEET AINA ASIANTUNTIJALIIKKEISTÄ! TEKNINEN OSA 10-17