LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET

Transkriptio

1 LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET Neuvottelupäivä Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE 1

2 Laadunvarmistusjärjestelmästä Jätteen tuottajalla on oltava laadunvarmistusjärjestelmä. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet annettaisiin yksilöidymmin Järjestelmällä tuotetaan 1) yksilöitävissä ja jäljitettävissä olevat tiedot siitä, että jäte kuuluu asetuksen soveltamisalaan 2) hyödynnettäväksi luovutettu jäte täyttää sille asetetut ympäristökelpoisuusvaatimukset. ja varmistetaan, että 3) hyödynnettävän jätteen laadun valvonta on säännöllistä ja suunnitelmallista toimintaa, siihen liittyvä näytteenotto ja ympäristökelpoisuuden tutkiminen on järjestetty tässä liitteessä esitetyt vaatimukset täyttävällä tavalla. 4) syntyvät erilaiset jätejakeet pidetään erillään niiden synty- ja varastointipaikalla. Nykyisin Jätteen luovuttajalla on oltava laadunvalmistusjärjestelmä 2

3 Laadunvarmistusjärjestelmästä mutta järjestelmän muodolliset vaatimukset annettaisiin nykyistä yleispiirteisemmin 1) Jätteet ja niiden nimikkeet sekä arvio vuotuisesta syntymäärästä (kun kyse on laitosmaisesta tuotannosta) 2) Näytteiden oton ohjeistus (kuten näytteenoton kohdentaminen ja osanäytteiden ottoa koskeva suunnitelma) 3) Vastuuhenkilöt ja näiden pätevyys 4) Seuranta ja raportointi, mukaan lukien tulosten dokumentointi Nykyisin 6 pääkohtaa ja 9 alakohtaa 3

4 Laadunvalvonta yksiportaiseksi Jätteillä, jotka luovutetaan hyödynnettäväksi tämän asetuksen nojalla, tulee olla tehtynä perusmäärittely, jolla jätteen osoitetaan kuuluvan asetuksen soveltamisalaan. Nykyisin Jätteen laatu on selvitettävä perus- ja laadunvalvontatutkimuksin Perustelut: Asetus koskee rajattua joukkoa jätenimikkeitä. Niiden ominaisuudet on arvioitu valmistelutyön aikana samoin kuin laadunvalvontaparametrit ja frekvenssi on määritelty kerätyn aineiston pohjalta. Samoin on arvioitu, että läpivirtaus- ja ravistelutestien vastaavuus on materiaalikohtaisesti riittävä (ja että joillekin materiaaleille pitoisuustasot ovat niin alhaisia, ettei testimenetelmän valinnalla ole tosiasiallista merkitystä). 4

5 Laadunvalvonnan vaiheet Kuuluuko tuotannossa syntyvät jäte osoitetusti asetuksen soveltamisalaan (jätenimikkeet, liite 1)? Jätteestä määritetään sen ympäristökelpoisuus jätenimikekohtaisten vaatimusten mukaisesti (liite 3, taulukot 1 ja 2) syntytapa (laitos/purku- tai rakentamiskohde) huomioiden Jäte täyttää tai ei täytä rakennekohtaiset ympäristökelpoisuusvaatimukset (liite 2) 5

6 Ympäristökelpoisuuden tutkiminen riippuu jätteen syntytavasta Edustavien (ajallinen & laadullinen) kokoomanäytteiden osanäytteiden otto: 1) Prosessoitu laitosmaisesti syntyvä jäte (esim. betonimurske, käsitelty jätteenpolton kuona, rengasrouhe): lopullisesta, hyötykäyttöön toimitettavasta jätteestä 2) Laitosmaisesti syntyvä jäte silloin kun niitä ei prosessoida (esim. voimalaitostuhkat, valimohiekat): jatkuvasta jätevirrasta 3) Rakennus- ja purkujäte (betoni- ja tiilimurske): ennakoiva näytteenotto pystyssä olevista rakenteista; lajitteleva purku; varsinainen ympäristökelpoisuus hyötykäyttöön toimitettavasta jätteestä 4) Asfalttirouhe: ei tarvitse tutkia ellei ole peräisin kiinteistöltä, jolla käsitellään tai varastoidaan polttoaineita 6

7 Näytteenoton taajuus ja osanäytteiden lukumäärä Huom! Jätteen sisältämien haitta-aineiden liukoisuudet ja kokonaispitoisuudet tulee määrittää vähintään yhdestä kokoomanäytteestä ennen jätteen luovuttamista hyödynnettäväksi. 7

8 Lisäksi 1) Lista sovellettavista menetelmistä (sisältäen tai vastaavalla menetelmällä ) 2) Liukoisuustestaus toteutettavissa joko ravistelu- tai läpivirtaustestillä toiminnanharjoittajan valinnan mukaisesti 3) Tarvittaessa laadunvarmistusta ohjeistetaan tarkemmin ohjeella Kiitos! jani.salminen@ymparisto.fi