Luonnos koekäytössä. Uusiomateriaalien hyödyntäminen tienrakentamisessa. Vaatimukset. Ominaisuudet, tutkiminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnos 28.2.2014 koekäytössä. Uusiomateriaalien hyödyntäminen tienrakentamisessa. Vaatimukset. Ominaisuudet, tutkiminen"

Transkriptio

1 2014 Uusiomateriaaliopas UUSIOMATERIAALIEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN UUMA2-OHJELMAN VÄYLÄHANKKEILLA LUONNOS Uusiomateriaalien hyödyntäminen tienrakentamisessa Vaatimukset Ominaisuudet, tutkiminen Uusiomateriaalin tuoteinformaatio Käyttö Hankintamenettelyt, UUMA2 materiaalikauppa ohjetyöryhmä

2

3 Uusiomateriaaliopas Uusiomateriaalien käytön kehittäminen UUMA2-ohjelman väylähankkeilla Luonnos Liikennevirasto Helsinki 2014

4 Kannen kuva: Uusiomateriaalien hyödyntäminen tienrakentamisessa Verkkojulkaisu pdf ( Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 3 Esipuhe Tässä opasluonnoksessa uusiomateriaaleilla tarkoitetaan kaikkia käyttökohteen teknilliset ja ympäristövaatimukset täyttäviä materiaaleja, joita voidaan käyttää väylärakenteissa luonnonkiviainesten asemesta. Tällaisia materiaaleja ovat teollisuuden sivutuotteiden lisäksi mm. rakennusteollisuuden ja rakennushankkeiden ylijäämä- ja purkumateriaalit, kaivosten sivukivet, haitattomiksi käsitellyt lievästi pilaantuneet materiaalit ja muusta käytöstä poistetut kierrätysmateriaalit. Tiehallinto julkaisi v ohjeen Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa. Ohjeen päätavoite oli edistää turvallista ja luonnonkiviaineksia säästävää uusiomateriaalien käyttöä. Ohjeen voimassaoloaikana uusiomateriaalien käyttö ei ole kuitenkaan lisääntynyt toivotulla tavalla. On arvioitu, että uusiomateriaalien käyttöä voidaan lisätä kehitystoiminnan avulla. Uusiomateriaalien käytön kehittämistä ja tarjontaa on lisännyt vuoden 2011 alussa teollisuuden sivutuotteille määrätty jätevero, jonka tavoite on toisaalta vähentää jätteen määrää ja toisaalta lisätä tuhkien, terästeollisuuden kuonien ja muiden uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa. Uusiomateriaalien käytön lisääminen edellyttää materiaalinhaltijoilta lisäpanostuksia materiaalien ominaisuuksien tutkimiseen, materiaalien tuotteistukseen ja kaupallistamiseen. Lisäksi kehittämistarpeita on mm. vaatimuksissa, riskien arvioinnissa, hankintamenettelyissä, mitoitusparametrien määrittelyssä, vaihtoehtoisten materiaalien ja niistä tehtyjen rakenteiden mitoitus- ja vertailumenetelmissä, varautumisessa uusiomateriaalien käyttöön hankkeiden suunnitteluprosessissa, eurooppalaisten tuote- ja menetelmästandardien käyttöön otossa sekä uusiomateriaalien erityispiirteiden huomioon ottamisessa myös työ- ja testausmenetelmissä sekä muussakin laadunvarmistuksessa. Uusiomateriaalien käyttöä kehitetään vuosina toteutettavassa UUMA2- kehitysohjelmassa. Tämän uusiomateriaalioppaan päätavoite on tukea UUMA2- hankkeen toteutusta, sekä selkeyttää ja edistää luonnonkiviaineksia säästävää uusiomateriaalien käyttöä Liikenneviraston ja ELY-keskusten hankkeissa. Uusiomateriaalioppaasta nyt tehtyä luonnosversiota kehitetään edelleen alan yhteisessä UUMA2- kehitysohjelmassa saatujen palautteiden, kokemusten, tutkimustulosten sekä lainsäädäntöön ja eurooppalaisiin standardeihin tehtyjen muutosten perusteella. Liikenneviraston vanha sivutuoteohje tullaan päivittämään tästä oppaasta saatujen kokemusten ja UUMA -kehitysohjelman tulosten perusteella. Oppaan ovat laatineet yhteistyössä Destia Oy ja VTT. Destiassa työhön ovat osallistuneet Aarno Valkeisenmäki, Antero Nousiainen ja Eeva Leskelä sekä VTT:llä Esa Mäkelä, Margareta Wahlström, Jutta Laine-Ylijoki ja Ulla-Maija Mroueh. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet Liikennevirastosta Timo Tirkkonen pj, Pekka Hirvonen, Tuomo Kallionpää, Laura Pennanen ja Sami Petäjä sekä Uudenmaan ELY-keskuksesta Timo Karhumäki ja Hannele Kärkinen. Helsingissä helmikuussa 2014 Liikennevirasto Infra- ja ympäristöosasto

6 4 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Uusiomateriaalien käytön tavoitteet Väylähankkeiden kiviainesmateriaalien tarve ja käytön suunnittelu Uusiomateriaalit Luonnon- ja uusiomateriaalien vastaavuus Uusiomateriaalien saatavuus ja kilpailukyky Uusiomateriaalioppaan tarkoitus ja tavoitteet UUSIOMATERIAALIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS JA TEKNISET VAATIMUKSET Yleistä Materiaalin ja rakenteen ympäristökelpoisuus Uusiomateriaalien käyttöä ohjaava lainsäädäntö Jätteen määritelmä Ympäristölupa Eräiden jätteiden maarakennuskäyttöä koskeva ilmoitus Jätteestä tuotteenomaisesti käytettäväksi materiaaliksi Jätelain sivutuote- ja tuotekriteerit Tuotteistamisen menettelyjen kehittäminen UUMA2-ohjelmassa Reach-asetuksen vaikutukset Rakenteen ja materiaalien tekniset vaatimukset Liikenneviraston ohjeet Suosituksia uusiomateriaalien käyttöön erilaisissa väylärakenteissa Eurooppalaiset standardit CE-merkintä UUSIOMATERIAALIEN TUTKIMINEN, KOERAKENTAMINEN JA LAADUNHALLINTA Uusiomateriaalien käyttöön vaikuttavat tekijät Uusiomateriaalien tutkiminen Teknisten ominaisuuksien tutkiminen Teknisten ominaisuuksien laboratoriokokeet Koerakentaminen Mitoitusparametrien määritys ja käyttöohjeiden laadinta Ympäristökelpoisuuden tutkiminen ja osoittaminen Yleiset periaatteet ja tutkimusvaiheet Perusmäärittely Tutkimusmenetelmät Ympäristökelpoisuuden arviointikriteereistä Laadunvarmistusjärjestelmä Laadunvarmistusjärjestelmän sisältö Laadunvalvontatutkimukset Liikenneviraston materiaalihyväksyntä Uusiomateriaalien mitoitusparametrit ja käyttöohjeet UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ Uusiomateriaalien käytön edellytykset Uusiomateriaalien tuoteinformaatio Uusiomateriaalista ja sen sijoituskohteesta hankitun tiedon riittävyys Uusiomateriaalitoimittajan varautuminen tuleviin väylähankkeisiin... 47

7 5 4.5 Suunnittelu Rakennuttaminen Päätöksenteko kokeilukohteissa Uusiomateriaalien merkitseminen tierekisteriin LIITTEET Liite 1 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyöyntämisestä maarakentamisessä 2006 ja sen liitteiden muuttamisesta (2009) Liite 2 Uusiomateriaalien käyttöön vaikuttavat tekijät Liite 3 Otteita EN-standardeista; EN Liite 4 Uusiomateriaalien perus- ja laadunvalvontatutkimuksiin soveltuvia standardimenetelmiä Liite 5 Raja-arvoja käyttökelpoisuuden arviointiin

8 6 1 Johdanto 1.1 Uusiomateriaalien käytön tavoitteet Liikenneviraston tavoitteena on lisätä uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa ja vähentää niiden avulla rakennushankkeille niiden ulkopuolelta kuljetettavien luonnonmateriaalien määrää. Uusiomateriaalien käytön tulee olla taloudellista, teknisesti tarkoituksenmukaista ja ympäristön kannalta kestävää. Väylärakentamisen materiaalivalinnoista ja hankinnoista vastaavat yleensä urakoitsijat. Tarjous- ja rakentamisvaiheessa heidän on pystyttävä arvioimaan eri materiaalien käyttömahdollisuudet nopeasti ja luotettavasti. Uusiomateriaalien toimittajien edellytetään tutkivan, tuotteistavan ja kaupallistavan materiaalinsa, jotta niitä voidaan käyttää yhtä sujuvasti ja vaivattomasti kuin luonnonmateriaaleja. Tilaajien on puolestaan luotava suunnittelussa ja hankevalmistelussa mahdollisimman hyvät edellytykset uusiomateriaalien tarjoamiselle ja käytölle. Jäteveron käyttöönoton myötä uusiomateriaalien tarjonnan odotetaan kasvavan merkittävästi. Uusiomateriaalien käytön tulee kuitenkin olla teknisesti tarkoituksenmukaista ja ympäristön kannalta kestävää. Väylärakenteista ei saa tulla kaatopaikkoja, eikä jäteveron välttämiseksi voida hyväksyä ratkaisuja, jotka lisäävät rakenteiden hiilijalanjälkeä. Näin voisi käydä esimerkiksi silloin, kun jäteveron välttämiseksi uusiomateriaaleja kuljetetaan pitkiä matkoja, tai uusiomateriaalien laatua parannetaan runsaalla sideaineiden käytöllä. Hiilijalanjäljen lisääntymisen ja muiden ympäristövaikutusten merkitystä voitaisiin haluttaessa arvioida muuntamalla vaikutukset rahaksi. Vaihtoehtojen edullisuusvertailu tehtäisiin sen jälkeen vertaamalla elinkaarikustannuksia, joissa on otettu huomioon sekä rahaksi muunnetut ympäristövaikutukset että muut kustannukset. Valitettavasti vertailujen tekeminen on vielä nykyään vaikeaa, koska ympäristöhaittojen ja hyötyjen arvostusperiaatteista ei ole vielä sovittu ja tiedot materiaalivalintojen vaikutuksista kaikkine seurannaisvaikutuksineen ovat puutteellisia ja tapauskohtaisia. Uusiomateriaalien käytön kehittäminen tukee seuraavien Liikenneviraston ympäristötoimintalinjan tavoitteita ja toimenpiteitä: Ekotehokas materiaalien käyttö. Tavoitteena on turvata uusiutumattomien luonnonvarojen säästävä käyttö. Otamme toiminnassamme huomioon elinkaaren aikaisen kestävän ja luonnonvaroja säästävän käytön. Kehitämme väylänpidon hankintamenettelyjä siten, että materiaalien ympäristövaikutukset tulevat nykyistä paremmin huomioiduiksi. Laajennamme palveluntuottajien mahdollisuuksia tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka edistävät luonnonvarojen säästeliästä käyttöä sekä vanhojen väylärakenteiden ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä.

9 7 1.2 Väylähankkeiden kiviainesmateriaalien tarve ja käytön suunnittelu Väylähankkeilla kiviaineksia tarvitaan rakennekerroksiin, penkereisiin, täyttöihin, ja kevennyksiin. Väylähankkeiden suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon hankkeelta saatavia materiaaleja, koska silloin saadaan yleensä merkittäviä säästöjä kuljetus- ja muissa materiaalikustannuksissa. Uusia teitä ja ratoja rakennettaessa kiviainesmateriaalien tarve voidaankin usein tyydyttää suurimmaksi osaksi hankkeen omilla leikkausmateriaaleilla. Kallioleikkauksista voidaan saada käyttökelpoisia kerrosmateriaaleja, jos kallion laatu on tarpeeksi hyvä. Vain kantavaan kerrokseen ja päällysteisiin tarvitaan yleensä muualta tuotavaa laatuvaatimukset täyttävää kiviainesta. Maaleikkausten materiaalit kelpaavat harjumuodostelmia lukuun ottamatta yleensä vain joko penkereisiin tai täyttöihin. Hienorakeisia maa-aineksia joudutaan usein läjittämään niiden suuren kokoonpuristuvuuden ja vedenherkkyyden takia. Väyläsuunnittelussa on selvitettävä materiaalien saantimahdollisuudet suunnitellulta väylältä tai tiealueen ulkopuolisilta materiaalinottopaikoilta. Parannushankkeilla maa- ja kallioleikkauksista saatavien kiviainesmateriaalien määrä on yleensä vähäinen. Tällöin erityisesti kerrosmateriaalit joudutaan ottamaan hankkeen ulkopuolelta ja luonnon materiaalien säästämiseksi voi tulla kysymykseen uusiomateriaalien käyttö. Uusiomateriaalien käyttö on yleensä kannattavinta, jos uusiomateriaalilla voidaan korvata väylähankkeen ulkopuolelta hankittavia kerrosmateriaaleja eikä uusiomateriaalin kuljetusmatka ole liian pitkä. Jos hankkeella on riittävästi leikkausmateriaaleja, uusiomateriaaleja ei yleensä kannata käyttää penkereisiin tai täyttöihin, ellei sitten leikkausmateriaali ole niin korkealaatuisia, että se kannattaa säästää käytettäväksi vaativammassa kohteessa. Väylähankkeella käytettävistä uusiomateriaaleista päätetään lopullisesti yleensä rakennussuunnitteluvaiheessa. Uusiomateriaalien käyttö voi tulla kyseeseen mm. seuraavissa päätapauksissa Tilaajan laatimaan rakennussuunnitelmaan sisältyy uusiomateriaalin käyttöä. Urakoitsijan laatimaan rakennussuunnitelmaan sisältyy uusiomateriaalien käyttöä. Urakoitsija tarjoaa käynnissä olevaan urakkakilpailuun teknisesti kelvollista uusiomateriaalirakennetta. Urakoitsija ehdottaa luonnonmateriaalin korvaamista uusiomateriaalilla käynnissä olevassa urakassa.

10 8 Hankkeen tilaajan kannattaa selvittää uusiomateriaalien käyttömahdollisuudet jo suunnittelun alkuvaiheessa. Uusiomateriaalin käytön edellytykset paranevat, jos tarjouspyynnössä, tai vielä mieluummin ennakkotietona, urakoitsijoita ja materiaalintoimittajia voidaan informoida uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksista tulossa olevassa hankkeessa. 1.3 Uusiomateriaalit Tässä oppaassa uusiomateriaaleilla tarkoitetaan kaikkia käyttökohteen teknilliset ja ympäristövaatimukset täyttäviä materiaaleja, joita voidaan käyttää väylärakenteissa luonnonkiviainesten asemesta tai niiden ominaisuuksia parantamassa (esim. lujitus, eristys, suodatus, kevennys, täytejauhe, kapillaarikatko). Tällaisia materiaaleja voivat olla mm. metalliteollisuuden kuonat, rakennusteollisuuden ja rakennustoiminnan ylijäämämateriaalit, vanhojen rakenteiden purkamisesta syntyneet ja muut kierrätysmateriaalit, energian tuotannon tuhkat ja rikinpoiston lopputuote, käyttökelpoisiksi käsitellyt huonolaatuiset tai lievästi pilaantuneet maa-ainekset ja yhdyskuntajätteet sekä kaivos- ja valimoteollisuuden sivukivet ja hiekat. Jäteperäiset uusiomateriaalit voidaan jakaa kolmeen ryhmään seuraavasti: I. Jätteet, joiden käyttöön tarvitaan ympäristölupa II. Jätteet, joiden käytöstä on tehtävä ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus III. Tuotteet, jotka ovat tuotelainsäädännön alaisia. Käyttöön ei tarvita ympäristölupaa tai ympäristösuojelulain mukaista ilmoitusta. Huomattava osa uusiomateriaaleista luokitellaan jätteeksi. Tällöin niiden käyttöön tie-/väylärakenteissa tarvitaan ympäristölupa. Ympäristöluvan hankintaprosessi voi kuitenkin viedä niin paljon aikaa, että siitä muodostuu este uusiomateriaalivaihtoehdon valitsemiselle. Uusiomateriaalia voidaan kuitenkin käyttää nopeammin ympäristönsuojelulain mukaisen ilmoitusmenettelyn avulla jos; uusiomateriaali kuuluu ns. MARA asetuksen piiriin (liite 1, kivihiilen, turpeen ja puuperäisten ainesten polton lentotuhkat ja pohjatuhkat, leijupetihiekka ja betonimurske), käyttökohde ja käyttötapa täyttävät asetuksessa esitetyt vaatimukset, ja materiaalituottajalla on hyväksytty laadunvarmistusjärjestelmä. Uusiomateriaaleja käytetään joko sitomattomina materiaaleina (rakeisina) tai sidottuina materiaaleina. Sideaineena käytetään yleensä bitumia, sementtiä, kalkkia tai eri ainesosia sisältäviä seossideaineita. Myös eräät uusiomateriaalit voivat toimia sideaineena, kuten esimerkiksi masuunihiekka tai kuivana varastoitu lentotuhka. Ilman suojausta läjitetty lentotuhka käyttää sisältämänsä vapaan kalkin varastossa lujittumiseen eikä enää juuri lujitu uudelleen rakennushankkeelle vietynä. Uusiomateriaalien ympäristö- ja tekninen kelpoisuus on arvioitava ja osoitettava. Vaikka tuotteet ja jätemateriaalit täyttäisivätkin yleiset laatuvaatimukset, voidaan niiden käyttöä tierakenteisiin rajoittaa kohdekohtaisesti esimerkiksi taloudellisuuteen, rakentamisolosuhdeherkkyyteen, ylläpidettävyyteen, kestävyyteen tai ympäristöhaittoihin liittyvien riskien perusteella.

11 9 1.4 Luonnon- ja uusiomateriaalien vastaavuus Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Yleensä niiden käyttäytyminen muistuttaa vastaavan rakeisuuden omaavan luonnonmateriaalin käyttäytymistä ja mitoitusparametrit määritetään samoin perustein, ellei ole perusteltuja syitä käyttää joko parempia tai huonompia parametreja (esim. laadunvaihtelu, tiivistettävyys, lujittumisominaisuudet ja lujittumisen nopeus, hauraus jne.). Seuraavassa on lueteltu esimerkkejä eri luonnonkiviaineksia korvaavista uusiomateriaaleista. Suunnittelussa käytettävät moduulit on esitetty Liikenneviraston ohjeessa Tietoa tiensuunnitteluun no 71D tai uudempi ( Uusiomateriaaleista masuunihiekalle, masuunikuonamurskeelle, kappalekuonalle ja betonimurskeen laatuluokille BEM1 3 on esitetty yleiset mitoituksessa käytettävät moduulit. Masuunikuonille on esitetty Tierakenteen suunnitteluohjeessa (2004) myös routamitoituksessa käytettävät materiaalin vastaavuuskertoimet eristävyyden kannalta (paremmat kuin luonnonmateriaaleilla). I Pengermateriaaleiksi soveltuvat uusiomateriaalit - rakennuskivilouhimoiden sivukivet - malmikaivosten sivukivet - kivihiilen lentotuhka soveltuu käytettäväksi kuivissa penkereissä - puupohjaisista tuhkista ja turvetuhkista voidaan tehdä kuivia penkereitä, kun materiaaleilta ei edellytetä routimattomuutta - muut teknisesti korkealaatuisemmat materiaalit. II Hiekkaa korvaavia uusiomateriaaleja - kivihiilen polton pohjatuhka - leijupetihiekka - masuunihiekka - OKTO-eriste (lämpöeriste, valmistettu ferrokromikuonasta, Tornio) - OKTO-JT-murske (valmistettu teräskuonasta) - kaivosteollisuuden ympäristökelpoinen rikastushiekka. III Mursketta korvaavia uusiomateriaaleja - betonimurske (BeM) - masuunikuonamurske (MaKu) - kappalekuona (KapKu) - teräskuonamurske (tietyt teräskuonamurskeet myös päällystekiviaineksena, LD-kuonamurske Raahen ja Koverharin terästehtaat; VKU-kuonamurske Imatran terästehdas, OKTO-teräskuonamurske Tornion terästehdas) - OKTO-murske (valmistettu ferrokromikuonasta, Tornio, myös päällystekiviaineksena) - OKTO-JT-murske (jakavassa kerroksessa) - masuunihiekka (MaHk, ei käytetä suoraan päällysteen alla) - asfalttimurske (ensisijaisesti pyritään hyödyntämään uusiopäällysteessä) - rakennuskiviteollisuuden sivukivet soveltuvat yleisesti samoihin käyttökohteisiin kuin alueiden normaalit kiviainekset.

12 10 IV Stabiloitua kerrosta korvaavia uusiomateriaaleja - asfalttimurske ja rouhe (sitoutumista lisätään bitumilla) - lentotuhka (tarvittava sementin tai kalkin lisäys on tutkittava ennakkokokeilla). V Stabiloinnin sideaineena käytettäviä uusiomateriaaleja (sitoutuminen varmistetaan tarvittaessa sementillä tai kalkilla) - masuunihiekka - OKTO-filleri (teräskuona, Tornio) - lentotuhka. VI Päällystemassaa korvaavia uusiomateriaaleja - asfalttirouhe - tuhka täytejauheena - hematiittifilleri - OKTO-filleri. VII Kevennysrakenteet - vaahtolasi - rengasrouhe, rengaspaalit - maisemointitäytöissä ja meluvalleissa myös kokonaiset renkaat - OKTO-kevytkivi (valmistettu teräskuonasta, Tornio) - masuunihiekka - tuhkat. 1.5 Uusiomateriaalien saatavuus ja kilpailukyky Teollisuudessa uusiomateriaaleja syntyy vuosittain arviolta 16 milj. tonnia, josta kaivosteollisuuden sivukiveä on 12 milj. tonnia. Kaivosteollisuuden sivukivet sijaitsevat väylärakentamiskohteisiin nähden usein niin kaukana, että niiden käyttö ei ole kannattavaa. Rakennuskivilouhimoiden sivukivistä osa sen sijaan on potentiaalisten hyödyntämisalueiden läheisyydessä, ja esimerkiksi Kaakkois-Suomessa niitä jo hyödynnetäänkin. Uusiomateriaaleja valmistavien teollisuuslaitosten sijainnilla on suuri merkitys uusiomateriaalien kilpailukykyyn. Uusiomateriaalien käyttäytyminen muistuttaa yleensä vastaavan rakeisuuden omaavan luonnonmateriaalin käyttäytymistä. Jotkut uusiomateriaalit kuitenkin eroavat luonnonmateriaaleista esim. keveytensä, sitoutumiskykynsä, tiivistettävyytensä, jäätymis-/sulamiskestävyytensä tai/ ja lämmöneristyskykynsä ansiosta. Huokoisilla materiaaleilla voi olla taipumusta hienontua voimakkaan kuormituksen alaisena, mutta osalla taas sitoutumiskyky kompensoi osittain tätä. Hienontumista voidaan vähentää työtavalla (esim. tiivistäminen suojakerroksen päältä) ja sijoittamalla materiaali kerrokseen, johon liikenne ei aiheuta liian suurta rasitusta. Uusiomateriaalien kilpailukykyyn vaikuttavat mm. niiden tekniset ja ympäristöominaisuudet sekä kuljetusmatkan pituus. Osa uusiomateriaaleista on teknisiltä ominaisuuksiltaan erittäin hyviä. Esimerkiksi laadukkaat betonimurskeet ja masuunikuonatuotteet soveltuvat sellaisinaan käytettäviksi kantavassa tai jakavassa kerroksessa. Jäterenkaista valmistettu rengasrouhe tai rengaspaalit ovat hyviä kevennysmateriaaleja. Jotkut uusiomateriaalit ovat hienorakeisia ja herkkiä veden vaikutukselle, minkä vuoksi niiden käyttö on vaikeaa.

13 11 Uusiomateriaalin on kuitenkin vaikea kilpailla markkinoilla, jos se soveltuu vain alempitasoisiin käyttökohteisiin, joihin usein löytyy käyttökohteen lähettyviltä ominaisuuksiltaan yhtä hyviä tai parempia luonnonmateriaaleja. Uusiomateriaalien käytön kehittämistä ja niiden tarjontaa on lisännyt jäteveron käyttöönotto v Jäteveron, jonka suuruus on nykyään 50 /t, tavoite on vähentää jätteen määrää tekemällä esim. tuhkien, terästeollisuuden kuonien ja muiden uusiomateriaalien hyötykäyttö edullisemmaksi kuin läjitys kaatopaikalle. 1.6 Uusiomateriaalioppaan tarkoitus ja tavoitteet Uusiomateriaalioppaan päätavoite on tukea UUMA2-hankkeen toteutusta, selkeyttää ja edistää luonnonkiviaineksia säästävää uusiomateriaalien käyttöä Liikenneviraston ja ELY-keskusten hankkeissa sekä välttää ympäristö- tai kestävyysongelmiin johtavat käyttötilanteet. Oppaan muut tavoitteet ovat: selkeyttää Liikenneviraston kanta uusiomateriaalien käyttöön, aktivoida toimijoita uusiomateriaalien kehittämiseen ja kaupallistamiseen, saada lisää tuotteistettuja uusiomateriaaleja markkinoille, tehdä uusiomateriaalien käyttö tilaajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille entistä helpommaksi ja ennakoidummaksi, ja selkeyttää uusiomateriaalien haltijoille, kehittäjille ja myyjille millaisia tutkimuksia ja selvityksiä uusiomateriaalien käyttö edellyttää. Tiehallinto (nyk. Liikennevirasto) julkaisi v ohjeen Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa. Ohjeen päätavoite oli edistää turvallista ja luonnonkiviaineksia säästävää teollisuuden sivutuotteiden käyttöä. Ohjeen voimassaoloaikana uusiomateriaalien käyttö ei ole kuitenkaan lisääntynyt toivotussa määrin. Syynä tähän ovat olleet mm. vaikeudet sovittaa lupamenettelyn vaatimaa aikaa rakennusaikatauluun sekä riittämättömät tiedot materiaalien ominaisuuksista, riskeistä ja kustannuksista. Näitä uusiomateriaalien käytön esteitä voidaan kuitenkin poistaa kehitystyöllä, johon tuottajienkin kannattaa investoida kaatopaikalle sijoittamisesta aiheutuvan jäteveron pienentämiseksi. Vuosina toteutettava UUMA2-tutkimusohjelma tarjoaa tilaisuuden edistää uusiomateriaalien hyötykäyttöä kaikkien intressipiirien yhteistyönä. Liikennevirasto päätti tukea UUMA2- tutkimusohjelman toteutusta teettämällä vuoden 2007 sivutuoteohjeen pohjalta tämän Uusiomateriaaliopasluonnoksen. Tavoitteena oli ottaa huomioon vuoden 2007 jälkeen tulleet tiedot uusiomateriaaleja koskevista tutkimuksista ja kokeiluista sekä säädöksiin, standardeihin ja ohjeistuksiin tehdyistä muutoksista. Uusiomateriaalioppaasta nyt tehtyä luonnosversiota kehitetään edelleen alan yhteisessä UUMA2-kehitysohjelmassa. Liikenneviraston vuonna 2007 julkaistu sivutuoteohje tullaan päivittämään tästä oppaasta saatujen kokemusten ja UUMA2-kehitysohjelman tulosten perusteella.

14 12 2 Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja tekniset vaatimukset 2.1 Yleistä Uusiomateriaalien käyttöä ohjaavat eurooppalainen ja kansallinen lainsäädäntö, ympäristöviranomaisten vaatimukset, Liikenneviraston ohjeet, InfraRYL (Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet) ja eurooppalainen standardisointi. Lisäksi urakoissa voidaan tarvittaessa esittää hankekohtaisia tuotevaatimuksia. Niiden perusteella määräytyvät materiaalien tekniset ja ympäristökelpoisuusvaatimukset sekä rakenteen vaatimukset, ks. kuva 1. Kansallinen lainsäädäntö ohjaa erityisesti ympäristökelpoisuuden arviointia ja siihen liittyviä viranomaiskäytäntöjä. Uusiomateriaalien tekniset vaatimukset ja niiden tutkimusmenetelmät perustuvat Liikenneviraston ohjeisiin, InfraRYL- julkaisuun ja eurooppalaiseen standardisointiin. Kuva 1. Uusiomateriaalien hyödyntäminen tienrakentamisessa. Suunnittelussa ja rakentamisessa uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksien arviointi perustuu uusiomateriaalitoimittajan toimittamaan tuoteinformaatioon materiaalinsa teknisistä ja ympäristökelpoisuusominaisuuksista sekä työ- ja laadunvarmistusmenetelmistä. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon mm. tiedot käyttökohteesta ja rakenteen vaatimuksista, suunnittelu- ja rakentamisohjeet sekä vaihtoehtojen elinkaarikustannukset, riskit ja ympäristövaikutukset.

15 Materiaalin ja rakenteen ympäristökelpoisuus Uusiomateriaalien käyttöä ohjaava lainsäädäntö Kaikessa uusiomateriaalien käytössä lähtökohtana on lainsäädännön velvoitteiden täyttyminen. Minkään tuotteen tai jätteen käyttö ei saa aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuten vaarantaa terveyttä tai ympäristöä. Koko uusiomateriaalin käyttöketjun aikaiset ympäristövaikutukset täytyy huomioida kattaen uusiomateriaalin valmistuksen, esikäsittelyn, kuljetukset, mahdollisen välivarastoinnin, käytön ja käytön jälkeiset toiminnat. Ympäristölainsäädäntö ei aseta velvoitteita materiaalien teknisille ominaisuuksille. Lainsäädäntö kuitenkin edellyttää tuoteominaisuuksien, kuten ympäristökelpoisuuden ja teknisten ominaisuuksien arviointia. Uusiomateriaalien käytön kannalta keskeisiä säädöksiä ovat: jäte- ja ympäristölainsäädäntö: jätelaki (646/2011) ja jäteasetus (179/2012) sekä ympäristölupien ja pilaantuneiden maiden osalta myös ympäristönsuojelulaki 86/2000) ja asetus (169/2000), rakennustuotelainsäädäntö: rakennustuoteasetus (EU:n asetus N:o 305/2011), erityisesti CE-merkinnät ja haitalliset aineet, ja kemikaalilainsäädäntö: REACH-asetus ja sen soveltaminen. Lisäksi jätehuoltotoimintoja säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EY N:o 1013/2006, joka sisältää hyväksymis- ja ilmoitusmenettelyjä liittyen Euroopan yhteisön alueella ja Euroopan yhteisön ulkopuolelle tapahtuvien jätesiirtojen valvontaan ja tarkastukseen Jätteen määritelmä Jätelaissa (646/2011) jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Jätteen määritelmää on täydennetty sivutuotteen määritelmällä (5, 2 mom.) sekä jätteen luokittelun päättymistä koskevilla perusteilla eli "ei enää jätettä"-kriteereillä (5, 3 mom.). Em. kriteerit eivät kuitenkaan käytännössä vaikuttaisi olevan helposti sovellettavissa uusiomateriaalien tuotteistamiseen Ympäristölupa Mikäli uusiomateriaali on luokiteltu jätteeksi, edellyttää sen laitosmainen tai ammattimainen käyttö lähtökohtaisesti ympäristölupaa. Jätemateriaalin hyödyntäjä hakee ympäristölupaa kunnan ympäristölupaviranomaiselta, jos vuosittain käsiteltävä tai hyödynnettävä määrä on alle tonnia ja aluehallintovirastolta (AVI), jos määrä on tonnia tai sen yli. Ympäristöluvassa jätemateriaalin hyödyntämisen ympäristövaikutukset ja jätemateriaalin ympäristökelpoisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti sekä materiaalin että käyttökohteen ominaisuuksien perusteella. Lupaprosessissa käytettävää arviointimenettelyä ja ympäristökelpoisuuden arviointikriteerejä ei ole erikseen määritelty, vaikka eri säännösten perusteella arviointia koskevatkin tietyt yleisperiaatteet ja reunaehdot.

16 14 Ympäristölupamenettelyyn liittyvän tiedottamis- ja kuulemismenettelyn vuoksi lupahakemuksen käsittely vaatii nopeimmillaankin pari kuukautta. Lupaviranomaisen on tiedotettava lupahakemuksesta yleisesti ja lisäksi erikseen lähimpien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille (YSL 38 ). Kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus esittää hakemusta koskevia muistutuksia. Lisäksi aluehallintovirasto (AVI) pyytää lausunnon paikalliselta ympäristönsuojeluviranomaiselta ja ELY-keskukselta. Rakentaminen voidaan aloittaa vasta, kun lupahakemuksesta on lainvoimainen päätös Eräiden jätteiden maarakennuskäyttöä koskeva ilmoitus Lainsäädännössä on annettu myös poikkeuksia jätemateriaalien hyödyntämisen luvanvaraisuuteen. Ympäristölupavelvollisuus ei koske jätteitä, joiden käyttö on valtioneuvoston eräiden jätteiden maarakennuskäyttöä koskevan asetuksen (591/2006 ajantasaisversio) eli ns. MARA-asetuksen mukaista (Liite 1). Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat toistaiseksi betonimurske sekä kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkat sekä leijupetihiekka. Hyödyntämisestä on tehtävä ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus ELY-keskukselle ympäristönsuojelulain 65 :n mukaiseen tietojärjestelmään. Ilmoituksen tekee hyödyntämispaikan haltija, tai jätteen tuottaja hyödyntämispaikan haltijan valtuuttamana. Hyödyntäminen voidaan aloittaa vasta, kun ilmoitus on rekisteröity. Kappaleen lopussa on www-linkki ympäristöhallinnon www-sivulle Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa. Sieltä on löydettävissä mm. ajantasainen MARA -asetus, VTT:n taustamuistio MARA -asetuksen valmistelua varten, MARA asetuksen ja sen muutoksen perustelumuistiot, ja ilmoituslomake ILMOITUS JÄTTEEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA. FI/Asiointi_ja_luvat/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/Ymparistonsuojelulain_mukaiset_ilmoitukset/Jatte iden_hyodyntaminen_maarakentamisessa Jätteestä tuotteenomaisesti käytettäväksi materiaaliksi EY-säädösten mukaan on olemassa jätteitä tai tuotteita. Tuotteistamiseksi voidaan katsoa kaikki toimenpiteet, joiden avulla hyödyntämistä helpotetaan niin, että jätemateriaali voidaan hyödyntää tuotteenomaisesti jätesäännöksiä kuitenkin noudattaen. Käyttäjän on mm. tiedettävä milloin, mistä, millä hinnalla ja minkälaisia määriä materiaalia on saatavissa, materiaalin ympäristökelpoisuus- ja tekniset ominaisuudet sekä käyttöohjeet. Tärkeitä ovat myös tiedot ja kokemukset materiaalin ja siitä tehtyjen rakenteiden herkkyydestä rakentamis- ja käyttöolosuhteille, jotta ne voidaan ottaa huomioon suunnittelussa ja mitoituksessa. Käyttäjän on helpompi tehdä päätös materiaalin käytöstä, jos materiaalitoimittaja pystyy toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot. Materiaalin syntytavan mukaan tuotteistamisessa voidaan erottaa kaksi lähestymistapaa: 1. tuotannon sivu- ja jäännösmateriaalivirtojen muuttaminen sivutuotteiksi, ja 2. jätevirtojen jalostaminen tuotteeksi tai tuotteenomaiseksi raaka-aineeksi.

17 15 Maarakentamisen uusiomateriaalien ympäristökelpoisuuden osoittamista ja tuotteistamista on käsitelty perusteellisesti Ympäristöministeriön raportissa "Maarakentamisen Uusiomateriaalit YMra 11/2011" Jätelain sivutuote- ja tuotekriteerit Seuraavassa on esitetty jätelain kriteerit jätteen luokituksen muuttamiseksi sivutuotteeksi tai tuotteeksi perustuen ympäristöministeriön tulkintoihin: Jätelain mukaan aine tai esine ei ole jäte vaan sivutuote, jos se syntyy sellaisessa tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tämän aineen tai esineen valmistaminen, ja täyttää kaikki seuraavassa esitetyt kriteerit: 1. Aineen tai esineen jatkokäytöstä on varmuus. Näyttö materiaaliin kohdistuvasta käyttötarpeesta ja yleisestä kysynnästä. Esim. pitkäaikaista sopimusta materiaalin haltijan ja jatkokäyttäjien välillä voidaan pitää osoituksena jatkokäytön riittävästä varmuudesta. Materiaalin pitkäaikainen varastointi ennen mahdollista, mutta ei varmuudella toteutuvaa uudelleenkäyttöä viittaisi puolestaan siihen, että materiaalia olisi pidettävä jätteenä. (Yleinen käytäntö lienee nykyään 3 vuoden varastointiajan salliminen, mutta siihen olisi ehkä hyvä saada tarvittaessa pidennystä tai kriteerit ilmoitusmenettelyllä nopeasti toteutettavasta jätestatuksen lopetuksesta ja jo maksetun jäteveron palautuksesta, kun voidaan osoittaa varmuudella hyötykäytön toteutettavuus) 2. Ainetta tai esinettä voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen, kun sitä on muunnettu enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti. Tavanomaiseksi teolliseksi käytännöksi voitaisiin katsoa varmentavien näytteiden ottaminen tai muut valmistusprosessiin kiinteästi liittyvät käsittelytoimet, jotka liittyvät teknisen vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseen, kuten pesu, kuivaus, homogenisointi tai tiettyjen ominaisuuksien tai materiaalien lisääminen. Jos aineen jatkokäyttö edellyttää sen ympäristöominaisuuksien muuttamista, sitä on pidettävä jätteenä. 3. Aine tai esine syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana. Materiaalin toimittaminen tuotantolaitoksen ulkopuolelle jatkokäsittelyä varten voidaan tulkita osoitukseksi siitä, ettei materiaali synny erottamattomana osana tuotantoprosessia, ellei sitten ulkopuolisen jatkokäsittelyn katsota johtuvan tuotantolaitosten erikoistumisesta. 4. Aine tai esine täyttää sen suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Aineen sivutuotteeksi luokitteleminen voi edistää luonnonvarojen kestävän käytön toteutumista, koska sen hyötykäytön helpottuminen voi vähentää vastaavan luonnonmateriaalin, kuten soran käyttöä. Kestävän käytön edistämisellä ei kuitenkaan voida perustella sivutuotteeksi luokittelemista, jos aineen käytöstä aiheutuisi merkittävästi suurempia ympäristö- tai terveyshaittoja kuin luonnonmateriaalin käytöstä.

18 16 Kuten sivutuoteominaisuuden arvioinnissa, jätteeksi luokittelun päättyminen (EoW = End of Waste) edellyttää, että aine tai esine täyttää kaikki säädetyt kriteerit: 1. Se on läpikäynyt hyödyntämistoimen. Yksinkertaisimmillaan tällainen hyödyntämistoimi voisi olla jätteen tarkastaminen sen toteamiseksi, että se täyttää jätteeksi luokittelun päättymistä koskevat perusteet. 2. Sillä on käyttötarkoitus, johon sitä käytetään yleisesti. 3. Sillä on markkinat tai kysyntää. 4. Se täyttää käyttötarkoituksensa mukaiset tekniset vaatimukset ja on vastaaviin tuotteisiin sovellettavien säännösten mukainen. 5. Sen käyttö ei kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteluokituksen poistamisen tulee edistää jätehierarkian ja luonnonvarojen kestävän käytön toteutumista paremmin kuin jätteeksi luokittelun. Jos käytöstä aiheutuisi merkittävästi suurempia ympäristö- tai terveyshaittoja kuin vaihtoehtoisen luonnonmateriaalin käytöstä, jäteluokituksen poistamiselle ei olisi perusteita. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä aineessa tai esineessä sallituista haitta-aineiden pitoisuuksista ja liukoisuuksista, aineen tai esineen käyttöä koskevista teknisistä vaatimuksista sekä muista vastaavista seikoista Tuotteistamisen menettelyjen kehittäminen UUMA2-ohjelmassa Jätelain ei enää jätettä eli EoW-menettely sisältää vaikutusarviomenettelyn, jossa tulee ottaa huomioon lainsäädäntö, talous, markkinat sekä yhteiskunta ja ympäristö. Materiaalin käytettävyyteen liittyvien ns. tuoteominaisuuksien arvioinnissa tarkastellaan lisäksi hyötykäytön kaikkia kokonaisvaikutuksia elinkaariperiaatteen mukaisesti. Elinkaariarvioinnissa tunnistetaan esimerkiksi ympäristö- ja terveysvaikutuksien osalta tuotteen merkittävimpien käyttövaihtoehtojen koko käyttöketjun aikaiset ympäristökuormitukset ja luonnonvarojen käyttö. Tuotteen hyötykäytön vaihtoehtona tarkastellaan myös luonnonmateriaalien käyttöä vastaavassa kohteessa. Tätä tarkastelutapaa voidaan hyödyntää arvioitaessa jätemateriaalien hyödyntämisen etuja ja riskejä. Jotta edellä mainittujen elinkaari- ja riskiarviointien työläys ei muodostuisi esteeksi uusiomateriaalien hyötykäytölle, UUMA2-ohjelmassa tulisi kehittää niiden tekemistä varten selkeitä menettelytapoja ja esim. taulukkolaskentaohjelman käyttöön perustuvia työkaluja. Lähtökohtana kehitystyölle ovat "Maarakentamisen uusiomateriaalit" raportin lisäksi mm. seuraavat Mara-asetuksessa esitetyt materiaalikohtaiset tekijät: liukoisuus- ja pitoisuusraja-arvot, testausmenetelmät, ja laadunvarmistusmenettelyt.

19 17 Tämän oppaan liitteessä 5 on esitetty yleiset raja-arvot liukoisuuksille ja pitoisuuksille. Ne on alun perin esitetty projektiraportissa Tausta-aineistoa "Valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa" valmistelua varten Ne ovat muutaman aineen liukoisuuksien osalta hiukan tiukempia kuin MARA-asetuksessa betonimurskeille ja tuhkille esitetyt materiaalikohtaiset rajaarvot. Tiehallinnon (nyk. Liikennevirasto) vuoden 2007 sivutuoteohjeessa on edellytetty terästeollisuuden kuonatuotteiden täyttävän yleiset liukoisuuden raja-arvot. Pitoisuuksien raja-arvoja on esitetty vain muutamalle aineelle. Eurooppalaisiin kiviainesten tuotestandardeihin on tulossa uusiomateriaalien liukoisuusarvojen laatuluokitus. Tarkka ajankohta on avoinna, koska uusien liukoisuuden testausmenetelmien kaikista yksityiskohdista ei ole vielä pystytty sopimaan. Nykyiset kiviainesstandardit sallivat, että kansallisesti Suomessa voidaan jo ottaa käyttöön tällainen laatuluokitus. Pitäisi harkita, voidaanko yleiset raja-arvovaatimukset täyttäviä tuotteita käyttää MARA-asetuksen mukaisilla edellytyksillä, jos ne sisältyvät kiviainestuotestandardissa esitettyyn raaka-ainelistaan maininnalla, että käytöstä on kokemusta ja laadunvarmistus on tehty standardien mukaisesti. Jos liukoisuusraja-arvovaatimukset eivät täyty, käyttö voidaan kuitenkin hyväksyä tietyin edellytyksin haitallisten aineiden kulkeutumisriskien tarkastelun perusteella. Kulkeutumisriskien tarkasteluun pitäisi kehittää UUMA2-ohjelmassa yleiset ohjeet ja tarvittavat laskentatyökalut. Taulukkolaskentaohjelma olisi ainakin alkuvaiheessa käyttökelpoisin, koska siihen olisi helpointa tehdä kehitysvaiheessa tarpeelliseksi todettuja muutoksia. Asiasta löytyy ulkomaisia ja kotimaisia raportteja. Suomessakin esimerkiksi vaahtolasille on tehty kulkeutumisriskin tarkastelu ja osoitettu sen perusteella, että vaahtolasin käytöstä ei aiheudu ympäristölle haittaa. Ympäristölupamenettelyjen vaatimista voitaisiin ehkä vähentää huomattavasti, jos tehtäisiin kehitysohjelman yhteydessä yleisempien käyttötapausten osalta kulkeutumisriskitarkastelut, joissa selvitettäisiin, minkä suuruiset materiaalin liukoisuusarvot eivät aiheuta haittaa maaperässä, pohjavedessä tai pintavedessä. Tulosten perusteella luotaisiin käyttökohteiden herkkyysluokitus ja kullekin herkkyysluokalle sallitut liukoisuusarvot. Herkimmille kohteille ja isohkoille yleisten liukoisuusraja-arvojen ylityksille tai jostain muusta syystä riskipitoisille tapauksille jätettäisiin edelleen vaatimus ympäristöluvasta Reach-asetuksen vaikutukset Tuotteistamisen myötä aine tai esine tulee tuotesääntelyn piiriin ja materiaalin valmistukseen ja/ tai käyttöön saatetaan soveltaa kemikaalilainsäädäntöä kuten mm. REACH-asetusta. Tällä hetkellä näyttää, että tuotteistaminen tulisi ympäristökelpoisuudenkin osalta tapahtumaan pääasiassa tuotestandardeihin perustuen. Siksi tämän hetken käsityksen mukaan REACH- asetuksella ei tulisi olemaan kovin suurta roolia uusiomateriaalien käytössä väylärakenteisiin. Asiaan liittyvät tulkinnat ovat kuitenkin vielä epäselviä ja siksi REACH-asetusta esitellään lyhyesti tässäkin oppaassa. REACH-asetuksen mukaisen tarkastelun lähtökohtana on aineen rekisteröintiin liittyvän altistusskenaarion luominen. Uusiomateriaalien osalta voi riittää, että yksi valmistaja tai maahantuoja rekisteröi aineen, koska jätteestä tuotettavaa ainetta ei tar-

20 18 vitse rekisteröidä, jos aine on sama kuin aikaisemmin rekisteröity ja toimintaa harjoittavalla yrityksellä on käytettävissään aikaisemmin rekisteröidyn aineen käyttöturvallisuustiedote. Kun arvioidaan, ovatko käyttöturvatiedote tai artiklan 32 mukaiset tiedot uusiomateriaalin valmistajan käytettävissä, on aina otettava huomioon myös tuotetun tiedon tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset. Yhtymäkohtina ympäristökelpoisuustutkimuksiin tässä ovat erityisesti tarkasteltavat haitta-aineet, koska altistumisen arviointi on tehtävä silloin, jos aine on luokiteltu vaaralliseksi tai jos se määritellään PBT- tai vpvb-aineeksi (PBT = aine on hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen; vpvb = aine on erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä). REACH-asetuksen altistusskenaariossa päähuomio on mahdollisten vaarojen tunnistamisessa ja torjunnassa, joten uusiomateriaalien kelpoisuusarvioinnissa voidaan hyödyntää samoja altistusskenaarioita. REACH-asetuksen puitteissa riittää kuitenkin päästöjen arviointi yleisemmällä tasolla kuin kelpoisuusarvioinnissa. Lisäksi REACHasetuksen piiriin ei sisälly tuotteille keskeistä laadunvalvontaelementtiä. 2.3 Rakenteen ja materiaalien tekniset vaatimukset Uusiomateriaalien, kuten perinteistenkin materiaalien, teknisen laadun tulee täyttää urakka-asiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Ne esitetään usein viittauksina julkaisussa InfraRYL esitettyihin kyseistä rakenneosaa koskeviin materiaalivaatimuksiin. Infra- RYL:n materiaalivaatimukset taas perustuvat jo nykyisin ja tulevaisuudessa yhä enemmän eurooppalaisiin standardeihin. Standardeissa materiaalien ominaisuuksille on tyypillisesti esitetty laatuluokat, joista kansallisesti tai hankekohtaisesti valitaan käyttökohteeseen ja rakenneosaan tarvittava laatuluokka Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaaleja käytetään tavallisimmin uusien teiden rakentamisessa ja rakenteen parantamisessa. Ratarakenteissa uusiomateriaaleja ei käytetä, mutta ratojen huolto- ym. teissä uusiomateriaaleja voidaan käyttää. Uusiomateriaalien ominaisuuksia ja soveltuvuutta tienrakennustarkoituksiin on esitelty ohjeessa Tiehallinto 2007, Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa TIEH Väylärakenteiden suunnittelu-, mitoitus- ja rakentamisohjeet Väylärakenteiden yleisissä suunnittelu-, mitoitus- ja rakentamisohjeissa uusiomateriaalien käyttöä on käsitelty vain eräiden uusiomateriaalien, kuten betonimurskeiden ja masuunikuonamurskeiden, osalta. Eräiden uusiomateriaalien toimittajat ovat laatineet myös omia käyttöohjeitaan. Uusiomateriaalirakenteiden suunnittelussa ja mitoituksessa noudatetaan soveltuvin osin ohjetta Tiehallinto 2004, Tierakenteen suunnittelu TIEH tai uudempi. Siinä on esitetty mm. päällysrakenne- ja routamitoituksen perusteet, tavoitekantavuudet ja sallitut routanousut. Julkaisussa "Tien päällysrakenteen mitoituksessa käytettävät moduulit ja väsymisfunktiot, Tietoa tiensuunnitteluun 71D, " on esitetty betonimurskeiden ja masuunikuonamurskeiden viralliset parametrit, ks. taulukko 1.

21 19 Taulukko 1. Odemarkin mitoituksessa käytettävät uusiomateriaalien moduulit. Materiaali E, MPa n = E/EA 1) Max Huomautukset Betonimurske BeM Sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuusvaatimukset. 28d:n puristuslujuus 1,2 MPa. Betonimurske BeM Sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuusvaatimukset. 28d:n puristuslujuus 0,8 MPa. Betonimurske BeM Sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuusvaatimukset. Masuunihiekka MaHk d:n puristuslujuus 1,0 MPa. Masuunikuonamurske MaKu Sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuusvaatimukset. Kappalekuona KapKu ) E/EA = Materiaalimoduulin suhde sen alustan Odemarkin kantavuuteen. Jos suhde E/EA on suurempi kuin taulukossa esitetty n, mitoituksessa käytetään taulukossa esitetyn moduulin sijasta pienempää moduuliarvoa E = n x EA. Materiaalivaatimukset Väylärakenteiden materiaalivaatimukset on esitetty materiaalikohtaisesti Infra- RYL:ssä. Toistaiseksi InfraRYL:ssä ei ole esitetty uusiomateriaalien yksityiskohtaisia materiaalivaatimuksia. Esimerkiksi sitomattomalle kantavalle kerrokselle on kuitenkin esitetty seuraava yleinen ohje: "Uusiomateriaalien käyttö edellyttää yleensä materiaalikohtaisia ennakkokokeita. Uusiomateriaalien laatuvaatimuksina käytetään soveltuvin osin vastaavia luonnonkiviaineksille annettuja laatuvaatimuksia ja ympäristölupien ehtoja. Asetuksessa esitetään tietyille jätteille määräykset, joiden mukaiselle käytölle ei tarvita ympäristölupaa. Käytöstä on kuitenkin tehtävä ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Maarakenteissa käytettävien uusiomateriaalien on teknisiltä ominaisuuksiltaan ja maarakennuskelpoisuudeltaan sovelluttava käyttökohteeseen ja oltava riittävän tasalaatuisia. Jos uusiomateriaaleja käytetään kuormitettuihin maarakenteisiin, niiden pitkäaikaiskestävyys on testattava sillä rasitusmäärän ja -tason yhdistelmällä, joka maarakenteeseen voi kohdistua käyttöaikanaan. Uusiomateriaalien käytöstä ei saa

22 20 aiheutua rakennuspaikalla tai sen ympäristössä pohjaveden tai maapohjan pilaantumisen vaaraa, kanssaan kosketuksiin tuleville rakenteille korroosiota eikä muita vaurioita". Uusiomateriaalien materiaalikohtaisissa opasjulkaisuissa on esitetty myös vaatimuksia. Jos uusiomateriaalien laatuvaatimuksia ei ole käytettävissä, materiaalivaatimukset on määritettävä hankekohtaisessa suunnittelussa. Rakennustyön aikana materiaaleista on toimitettava tilaajalle laatudokumentit Suosituksia uusiomateriaalien käyttöön erilaisissa väylärakenteissa Uusi tie Paksut rakenteet ja penkereet mahdollistavat suuren volyymin ja heikompia materiaaleja on mahdollista käyttää rakenteen alaosassa. Pengermateriaalia ja hiekkaa korvaavilla uusiomateriaaleilla on yleensä oltava lyhyet kuljetusmatkat, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä. Jos sen sijaan uusiomateriaalien hyvien ominaisuuksien (lämmöneristävyys, keveys, sitoutuminen) avulla säästetään materiaalimäärissä ja kustannuksissa, voi uusiomateriaalia olla kannattavaa tuoda kauempaakin. Päällysteen suuri paksuus ja rakenteen pysyvyys ovat uusiomateriaalien käytön kannalta eduksi, koska purkamis- ja kaivamisriskit pienenevät ja samalla vähenevät mahdolliset loppukäyttöongelmat. Uusilla ja isoilla teillä rakenteita joudutaan todennäköisesti purkamaan harvemmin kuin pienemmillä ja kevyesti parannettavilla teillä. Vilkasliikenteisillä teillä tien leveys lisää volyymiä. Korkealuokkaisilla vilkasliikenteisillä teillä päällysteiden kunnosta pidetään todennäköisesti parempaa huolta kuin vähäliikenteisillä teillä. Tällöin päällysteet säilyvät tiiviinä, jolloin ne estävät veden pääsyn liuottamaan kiviaineksista haitallisia aineita. Uudella tiellä liikennettä ei yleensä päästetä uudelle rakenteelle heti rakentamisen jälkeen, jolloin sitoutuvat materiaalit ehtivät lujittua ennen liikenteen kuormitusta. Rakenteen parantaminen Kevyessä rakenteen parantamisessa lisättävät materiaalit jäävät yleensä hyvin pintaan, jolloin ei voida hyödyntää suuria tonnimääriä, eikä muita kuin mursketta, stabiloitua kerrosta ja stabilointiaineita korvaavia uusiomateriaaleja. Myöhemmät ylläpitokustannukset voivat kasvaa, jos kantava kerros tehdään paikoin murskeesta ja paikoin lujitetusta uusiomateriaalista, sillä myöhempi stabiloinnin tai teräsverkkojen käyttö vaikeutuu. Päällystetyillä teillä päällyste ei välttämättä ole tiivis, ainakaan vanhempana. Kuormitus tapahtuu yleensä melko pian parantamisen jälkeen, joten rakenteen sitoutumiselle ei jää paljoa aikaa. Jyrkät luiskat voivat haitata reunan tiivistämistä. Pehmeällä pohjamaalla puutteellinen kantavuus usein haittaa myös rakenteen yläosan tiivistämistä. Vähäliikenteisellä tiellä on etuna, että teknisiä riskejä on helpompi ottaa. Uusiomateriaalin peittämis- tai päällystämistarve Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (tuhkat, betonimurske; liite 1), mm. yleisillä teillä, edellyttää jätteen laadusta riippuen joko rakenteen peittämistä tai päällystämistä hyvin vesitiiviillä päällysteellä. Vesitiiviillä päällysteellä saa olla korkeintaan 5 % tyhjätila. Tätä vaatimusta vähäliikenteisillä teillä normaalisti käytetyt pehmeät PAB -päällysteet eivät täytä, mikä estää päällystämistä vaativien jätteiden asetuksen mukaisen käytön vähäliikenteisillä

23 21 teillä, mutta sallii ympäristölupaan perustuvan käytön. Suurin osa tuhkista vaatii asetuksen mukaan vesitiiviin päällysteen. Sideainekäyttö, purkaminen ja läjitys Lainsäädännössä ei ole otettu kantaa pienimuotoiseen uusiomateriaalien käyttöön sideaineena. Sementin seosaineena tuhka ei vaadi päällystettä tai ympäristölupaa, mutta työmaalla sekoitettuna sama tuhka voi lainsäädännön mukaan vaatia päällysteen tai luvan. Nykyisin uusiomateriaaleille sallituissa liukoisuusarvoissa ei oteta riittävästi huomioon materiaalien käyttökohteiden ja olosuhteiden vaikutusta haitallisten aineiden liukenemismahdollisuuksiin. Liukenemista tai siitä aiheutuvaa haittaa vähentäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi materiaalin lujittuminen tai lujittaminen, materiaalin pieni määrä (pieni korjaustyö, ohut kerros, pieni osuus sideaineena), materiaalin sijoitus hyvin suojaan veden vaikutuksilta (päällä paksu päällyste ja alla kuiva penger), sekä materiaalin sijoitus käyttökohteeseen, jossa riski haitallisiin päästöihin pohjatai pintavesiin on vähäinen johtuen esim. etäisyydestä tai pohjamaan huonosta vedenläpäisevyydestä. Samoin lainsäädäntö ei ota kantaa stabiloidun rakenteen purkamisessa syntyvään pienimuotoiseen läjitystarpeeseen. Stabiloitu rakenne voidaan läjittää takaisin paikalleen tai rakenteeseen. Jos materiaalin laatu on ollut selvillä aikaisemmin, niin materiaalin ympäristökelpoisuus ei ainakaan huonone rakenteessa. Useat massiiviset (paksut) uusiomateriaalirakenteet vaativat vesitiiviin päällysteen. Mikäli ne joudutaan purettaessa viemään pois, ne on käsiteltävä materiaalin vaatimalla tavalla (ei läjitetä suuria määriä vesitiiviin päällysteen vaatimia materiaaleja luiskaan). Rakennuskäytöstä poistaminen tarkoittaa viemistä jäteasemalle. UUMA2-tutkimusohjelman hankkeilla ja T&K -projekteissa voitaisiin selvittää sekä teoreettisten kulkeutumisarvioiden että laboratorio- ja kenttäkokeiden avulla ehtoja tapauksille, joissa nykyisiä lupa-, ilmoitus- ja kaatopaikalle viennin velvoitteita voitaisiin mahdollisesti täsmentää tai lieventää Eurooppalaiset standardit Eurooppalainen standardisointijärjestö CEN laatii EN-standardit. Viranomaiset eivät voi asettaa tuotteelle muita testausvaatimuksia kuin mitä harmonisoidussa standardissa on esitetty. Sen sijaan tilaaja voi tarvittaessa esittää hankekohtaisesti tarvittavia muitakin vaatimuksia. Perinteisiä kiviaineksia korvaavat uusiomateriaalit on otettu huomioon eurooppalaisissa kiviainesstandardeissa toistaiseksi puutteellisesti. Tämä johtuu siitä, että kiviainesstandardien ensimmäisiä versioita laadittaessa koottua tietoa uusiomateriaalien käytöstä Euroopassa oli niin vähän, että uusiomateriaalien edellyttämät lisävaatimukset päätettiin jättää suurelta osin hankekohtaisesti tai kansallisesti määritettäväksi. Käynnissä olevassa standardisointityössä panostetaan kuitenkin kovasti asiantilan korjaamiseen ja näköpiirissä on, että lähivuosina standardeihin on tulossa paljon uusiomateriaaleja koskevia täydennyksiä.

24 22 Esimerkiksi uudet eurooppalaiset testistandardit materiaaleissa olevien haitallisten aineiden liukoisuuksien tutkimiseksi ovat lähes valmiita, mutta rakeisten materiaalien testausmenetelmän suoritustavasta on syntynyt erimielisyys, joka edellyttää vielä neuvotteluja ja lisäselvityksiä. Kun testausstandardit on hyväksytty, on tehtävä vielä tarpeelliset muutokset tuotestandardeihin. Asiaan liittyvää valmistelutyötä ja alustavia ehdotuksia liukoisuusluokituksen periaatteista on jo tehty eurooppalaisissa standardisoinnin työryhmissä. Suomessa voidaan käyttää toistaiseksi MARA-asetuksessa esitettyjä liukoisuuden tutkimusmenetelmiä ja kansallisesti määritettyjä vaatimuksia tutkimustuloksille. Uusiomateriaalien kannalta olennaisia ovat kiviainesstandardit, joille on jo vahvistettu eurooppalaiset harmonisoidut tuotestandardit. Tämän opasluonnoksen julkaisuhetkellä kiviainesstandardeissa on hiukan sekava tilanne, koska jo hyväksyttyjä standardien uusia versioita on jouduttu vetämään takaisin ja palaamaan vanhojen versioiden käyttöön CE-merkinnässä. CEN pyrkii selvittämään tilanteen mahdollisimman nopeasti. Lisäksi on olemassa useita ns. vapaaehtoisia tuotestandardeja ja testausstandardeja, jotka ovat uusiomateriaalien käytön kannalta tärkeitä. Seuraavassa on lueteltu standardeja, jotka sisältävät uusiomateriaaleihin liittyviä asioita. Standardin nimen jälkeen on esitetty sulkeissa sen version vuosiluku, johon lyhyet kuvaukset standardeissa esitetyistä uusiomateriaalien vaatimuksista perustuvat. Eri standardeissa esitetyt uusiomateriaalien käyttöön liittyvät asiat kuvataan vain sen standardin kohdalla, jossa se esiintyy ensimmäisen kerran. Eri kiviainesstandardeissa on usein esitetty samoja vaatimusluokituksia uusiokiviainesten ominaisuuksille. Eri standardeissa esitetään kuitenkin tummennetulla taustalla ne luokat, joita ei käytetä kyseisessä käyttötarkoituksessa. SFS-EN Betonikiviainekset (2013) Standardin soveltamisalaan kuuluvat uusiokiviainekset, joiden kiintotiheys on suurempi kuin 1,50 Mg/m 3 Standardin liitteen A taulukossa A.1 on luettelo raaka-aineista, joiden materiaalit on otettu huomioon standardin laadinnassa. Luettelo on yhteinen betoni-, päällyste-, laasti- ja sitomattomille tai hydraulisesti sidottaville kiviaineksille. Kunkin standardin taulukossa A.1 on kuitenkin esitetty harmaalla taustalla ne raaka-aineet, jotka eivät kuulu soveltamisalaan, jos hyötykäytöstä ei ole positiivisia käyttökokemuksia kyseisessä käyttötarkoituksessa. (kiviainesstandardien yhteisiä asioita ei toisteta jäljempänä muiden standardien kuvailussa). Liitteessä A esitetyt tiedot perustuvat sekundäärisistä esiintymistä peräisin olevien kiviainesten käytön tutkimukseen Euroopassa ja raaka-aineluetteloa on tarkoitus päivittää jatkuvasti. On todennäköistä, että liitteen mukaista raaka-aineluokitusta käytetään tuoteperheiden perusteena, kun kerätään tietoja ja laaditaan raaka-ainetta koskevia vaatimuksia säännellyistä vaarallisista aineista.

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014 UUMA2 Väylät Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014 Tausta UUMA2 kehittämisohjelma on käynnistynyt Uusiomateriaalien käyttöä haittaavien tietopuutteiden poistaminen Uusiomateriaalien

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät

Lisätiedot

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A. 2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,

Lisätiedot

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013 Hankinnan kehittäminen Väylät Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013 Tausta Liikenneviraston (Tiehallinnon) sivutuoteohje on ollut 6 v käytössä Uusiomateriaalien käyttö kangertelee

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA Hankesuunnittelupäivä 2018 Elina Ahlqvist, Ramboll Finland Oy JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA, MARA JA MASA-ASETUSTEN MAHDOLLISUUDET MARA-ASETUS (843/2017) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely. Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely. Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy 28.3.2019 Ohjeen päivittämisen lähtökohtia Väyläviraston ohjeet Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa,

Lisätiedot

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Tierakenteissa käytettävien UUMA - materiaalien tuotehyväksyntä. Tärkeimmät ohjeet. UUMA- materiaalien käyttöön

Lisätiedot

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa Tieinfran kestävyys ja kiertotalous päivä 15.5.2019 Jyväskylä Katja Lehtonen Ytekki Oy Sisältö Betonimurskeen työmaavalvonta Materiaalin laatuasiat

Lisätiedot

MARA-asetuksen soveltamisohje

MARA-asetuksen soveltamisohje MARA-asetuksen soveltamisohje Lakimies Marko Nurmikolu MARA-asetus (Vna 843/2017) Uusi asetus voimaan 1.1.2018» Aikaisempi MARA-asetus (Vna 591/2006) kumottiin samalla => aiemmat hyväksytyt projektit saa

Lisätiedot

MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , Rakennusteollisuus RT, Helsinki

MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , Rakennusteollisuus RT, Helsinki MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus Else Peuranen, ympäristöministeriö 25.9.2017, Rakennusteollisuus RT, Helsinki Esityksen sisältö MARA-sisältöä Jätteen ympäristökelpoisuus ja laadunhallinta MARAn

Lisätiedot

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy Uuden MARAn mahdollisuudet Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy 26.4.2018 MARA-ASETUS (843/2017) Annettiin joulukuussa 2017 pitkän valmistelun jälkeen Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista Tuli voimaan

Lisätiedot

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA SUUNNITTELUN JA RAKENNUTTAMISEN NÄKÖKULMASTA SISÄLTÖ 1. Historia 2. Soveltuvuus ja käyttökohteet 3. Ohjeet 4. Parametrit 5. Työselostus Betonituoteteollisuusta

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa 28.3.2019 Lähtökohdat Tarkoitus edistää ja lisätä uusiomateriaalien käyttöä Käsitteet EoW, Sivutuote, Tuotteistaminen, Kiertotalous ja kierrätys Kenelle Suunnittelijat,

Lisätiedot

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Ilmoitusmenettelyn toimivuus ja sen parantaminen Anna Mikkola Jätteiden hyödyntämiseen liittyvää lainsäädäntöä Ympäristölupavelvollisuus

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIOHJEEN PÄIVITYS. Marja-Terttu Sikiö

UUSIOMATERIAALIOHJEEN PÄIVITYS. Marja-Terttu Sikiö UUSIOMATERIAALIOHJEEN PÄIVITYS Marja-Terttu Sikiö ESITYKSEN SISÄLTÖ Uusiomateriaaliohjeen päivitys: taustaa, tavoitteet ja sisällysluetteloluonnos Uusiomateriaalien materiaalihyväksyntä Uusiomateriaalien

Lisätiedot

MARA- asetuksen uudistus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki

MARA- asetuksen uudistus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki MARA- asetuksen uudistus Else Peuranen, ympäristöministeriö 26.10.2017, UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki Esityksen sisältö EU:n jätedirektiivin säännöksiä luvanvaraisuudesta MARA-sisältöä Jätteen

Lisätiedot

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus

Lisätiedot

Kiertotalous ja uusiomateriaalit jätelainsäädännössä lähtökohtia jäteluokittelun poistamiselle kansallisessa päätöksenteossa

Kiertotalous ja uusiomateriaalit jätelainsäädännössä lähtökohtia jäteluokittelun poistamiselle kansallisessa päätöksenteossa Kiertotalous ja uusiomateriaalit jätelainsäädännössä lähtökohtia jäteluokittelun poistamiselle kansallisessa päätöksenteossa Jussi Kauppila, SYKE Infra ry:n ympäristöpäivä Esityksen rakenne 1. Kiertotalous

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos 18.3.2019 Energiantuottajien kommentti luonnokseen Heidi Lettojärvi, Energiateollisuus ry Energiantuotanto polttamalla Lauhdetuotanto ja kapasiteetti

Lisätiedot

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys Vesa Virtanen 28.11.2017 Uusiomateriaaliselvityksen tausta Liikennevirasto on määritellyt tavoitteita uusiomateriaalien

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll -ohjelma 2 Työntöä markkinoille Yritykset Vetoa markkinoille Julkinen taho 3 Toteutus 1.Tiedon

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset

Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset Else Peuranen, ympäristöministeriö Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 7.6.2017, Lahti Esityksen sisältö Jätteen ympäristökelpoisuus

Lisätiedot

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A. 2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen

Lisätiedot

BAT JA JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN

BAT JA JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN BAT JA JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN BIOTALOUSPÄIVÄT 2018 ULLA-MAIJA LISKI AIHEET Jätteenkäsittelyn BAT Ketä koskee Aikatauluja Jätteiden tuotteistaminen Tuotteistamispotentiaalin tunnistaminen ja hyödyt End

Lisätiedot

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma KA- ja Murskauspäivät 2014 13.2.2014 UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen UUMA materiaalit Maarakentamiseen soveltuvia, pääosin mineraalipohjaisia materiaaleja,

Lisätiedot

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019 Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019 Taavi Dettenborn 28.3.2019 Sisällys Tausta ja tavoitteet Purkubetonijätteen purku ja jalostus Betonimurskeen

Lisätiedot

Jätelaki - pääpiirteitä

Jätelaki - pääpiirteitä Jätelaki - pääpiirteitä Johtava lakimies Satu Lyytikäinen, UUDELY Lain tarkoitus 1 ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle vähentää jätteen määrää ja

Lisätiedot

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta 1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE MARA-asetuksen uudistaminen Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari 10.9.2015, SYKE MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

MARA-ASETUS. Jätehuoltopäivät Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy

MARA-ASETUS. Jätehuoltopäivät Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy MARA-ASETUS Jätehuoltopäivät 3. - 4.10.2018 Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy MARA-ASETUS, VNA 843/2017 VALTIONEUVOSTON ASETUS ERÄIDEN JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA; Tavoitteena on lisätä

Lisätiedot

Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet

Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet Kommenttipuheeenvuoro Matti Vehviläinen VARELY keskus Liikenne ja infrastruktuuri 19.8.2014 Tiehallinnon ympäristöpolitiikka (2006) Päämäärät ja tavoitteet 2010 Päämääränä

Lisätiedot

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

REKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA

REKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA REKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) 1A. HYÖDYNTÄMISPAIKAN HALTIJA Haltijan nimi Laskutusosoite

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

Haasteista ratkaisuihin miten saamme uusiomateriaalit käyttöön infrarakentamisessa?

Haasteista ratkaisuihin miten saamme uusiomateriaalit käyttöön infrarakentamisessa? Haasteista ratkaisuihin miten saamme uusiomateriaalit käyttöön infrarakentamisessa? Timo Tirkkonen, Liikennevirasto YGOFORUM-seminaari, 2.11.2016 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Osallistumme UUMA2-ohjelman

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa

Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018 Emmi Pajunen, Pirkanmaan ELY-keskus 6.11.2018 MARA-asetus ja sen tarkoitus MARA-asetus = valtioneuvoston

Lisätiedot

Kuva: Destia Oy:n kuva-arkisto, Palojoensuun sillan pulverointi, Enontekiö Uusiomateriaaleja koskeva päätöksenteko hankkeilla

Kuva: Destia Oy:n kuva-arkisto, Palojoensuun sillan pulverointi, Enontekiö Uusiomateriaaleja koskeva päätöksenteko hankkeilla Kuva: Destia Oy:n kuva-arkisto, Palojoensuun sillan pulverointi, Enontekiö Uusiomateriaaleja koskeva päätöksenteko hankkeilla Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy 28.3.2019 Uusiomateriaalien käyttö hankkeilla

Lisätiedot

Kansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari

Kansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari Kansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari 27.4.2016, Turku Esityksen runko Jätelain etusijajärjestys Jätteiden

Lisätiedot

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: -HANKE LAHTI 7.5.2013 Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA 2 -ohjelman sisältö 3 Uuma2 -kehittämisalueet 1. Materiaalien tuotekehitys ja tuotteistus

Lisätiedot

Väyläviraston materiaalihyväksyntä

Väyläviraston materiaalihyväksyntä Väyläviraston materiaalihyväksyntä Kari Lehtonen 28.3.2019 Väyläviraston materiaalihyväksyntä, esityksen sisältö 1. Miten materiaalihyväksyntää kehitetään? 2. Materiaalihyväksynnän tarkoitus 3. Hyväksyntämenettelyn

Lisätiedot

LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET

LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET Neuvottelupäivä 22.11.2016 Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE 1 Laadunvarmistusjärjestelmästä Jätteen tuottajalla on oltava

Lisätiedot

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET J. Forsman / Ramboll Finland Oy SISÄLTÖ: 1. UUMA2 lähtökohta 2013 2. Uusiomaarakentamisessa sovellettavia ohjeita 3. Ohjeiden sisältöesimerkkejä 4. UUMA2-käsikirjasto 2 Ohjeryhmän

Lisätiedot

Kierrätyskiviainesten hankinta avaimet kestäviin ratkaisuihin

Kierrätyskiviainesten hankinta avaimet kestäviin ratkaisuihin Kierrätyskiviainesten hankinta avaimet kestäviin ratkaisuihin Hankinnat ylijäämä- ja uusiomaa-aineksiin liittyvien ratkaisujen mahdollistajana Varsinais-Suomen liitto Katja Lehtonen Ytekki Oy 27.11.2017

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013 Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta Pohjois-Savon ELY-keskus, Jorma Lappalainen 6.2.2013 1 Historiaa Tuotannosta

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ 8.5.2018 VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE Taustaa Tiepiirien sivutuotteiden käyttösuunnitelmat (Tiehallinto

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA JA HANKINNOISSA

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA JA HANKINNOISSA UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA JA HANKINNOISSA LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ 8.5.2018 / Elina Ahlqvist, Ramboll Finland Oy MAANTEIDEN JA RATOJEN SUUNNITTELUPROSESSIT [Maantiet kaavoituksessa

Lisätiedot

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Kierrätyksestä kiertotalouteen -keskustelutilaisuus 20.3.2018, Pankkisali, ympäristöministeriö

Lisätiedot

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu Pohjanmaan UUMA2 Tienrakentamisen mahdollisuuksia 24.4.2013 Perustienpito E-P ELYssä 47 M 50 45 40 35 30 25 Ylläpito Hoito 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 Kuva kaavio: Anders Östergård 2 Päällystysohjelman

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti 14.9.2016 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Diplomityö valmistui loppuvuonna 2015 Tampereen teknillisessä yliopistossa

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen ja betonimurskeen käyttö Ivontien katurakenteissa, Imatran kaupunki, Imatra

Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen ja betonimurskeen käyttö Ivontien katurakenteissa, Imatran kaupunki, Imatra IMATRAN KAUPUNKI 1(5) Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen ja betonimurskeen käyttö Ivontien katurakenteissa, Imatran kaupunki, Imatra Valmistelija: ympäristötarkastaja Arto Ahonen Johdanto Imatran

Lisätiedot

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari Tampere 29.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll VNA (591/2006, 403/2009)

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten Rakennusjätteistä kohti kierrätysmateriaaleja Käyttöpäällikkö Pekka Hyvärinen Vuokra-alue 140 ha. Käytössä 30 ha Jätteitä 180 000 t Ympäristölupa n. 50 ha

Lisätiedot

Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely

Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely Lähde: Ympäristöministeriön muistio 3.7.2015 14.11.2016 Maa-ainesten jäteluonteen arvioinnin yleiset periaatteet Kaivetun maa-aineksen jäteluonnetta arvioitaessa

Lisätiedot

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2015 8.4.2013 1

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2015 8.4.2013 1 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA 1 -ohjelman sisältö 2 Uuma2 -kehittämisalueet 1.Materiaalien tuotekehitys ja tuotteistus Tekninen kelpoisuus Ympäristökelpoisuus Materiaalituotanto: logistiikka, varastointi

Lisätiedot

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila Kiertotalous ja rakentaminen INFRA ry 7.6.2017 Juha Laurila Hallitusohjelma Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto ja

Lisätiedot

Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa

Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa 6.10.2017 Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa on jaettu kahteen lomakkeeseen. Lomake

Lisätiedot

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA Juha Forsman ja Katja Lehtonen Tieinfran kestävyys & kiertotalous päivä 15.5.2019 Jyväskylä SISÄLTÖ 1. MATERIAALI

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä)

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä) vuosiseminaari 10.09.2015 Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä) ja jätteet Juha Forsman Ramboll Finland Oy vuosiseminaari 10.09.2015 Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS J. Forsman / Ramboll Finland Oy SISÄLTÖ: 1. UUMA-käsikirjasto 2. Uusiomaarakentamisessa sovellettavia ohjeita 3. Ohjeiden sisältöesimerkkejä

Lisätiedot

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja Mineraalituotteet Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja ratkaisukokonaisuuksia. Kehitämme jatkuvasti

Lisätiedot

InfraRYL, mikä muuttuu?

InfraRYL, mikä muuttuu? InfraRYL, mikä muuttuu? Laura Pennanen, Liikennevirasto Kiviaines- ja murskauspäivät 21.-22.1.2016 Esityksen sisältö 1. InfraRYL, Kiviainesluvut Kiviaineslukujen valmistelu Tavoitteita Esimerkkejä valmistelluista

Lisätiedot

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle KEMIAN PÄIVÄT 2011 22.3.2011 Risto Saarinen Suomen ympäristökeskus Uusi jätelaki voimaan 2012 Uusi jätelaki hyväksyttiin eduskunnassa 11.3.2011 ja laki vahvistettaneen

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTÖN OHJEISTUS JA HANKEKÄYTÄNNÖT - KEHITYSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET TIERAKENTAMISESSA

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTÖN OHJEISTUS JA HANKEKÄYTÄNNÖT - KEHITYSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET TIERAKENTAMISESSA UUSIOMATERIAALIEN KÄYTÖN OHJEISTUS JA HANKEKÄYTÄNNÖT - KEHITYSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET TIERAKENTAMISESSA Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä 8.5.2018 Sanna Torniainen ESITYKSEN SISÄLTÖ Esittely

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa Uusimateriaalit maanrakentamisessa Etelä-Pohjanmaan UUMA2 -alueseminaari 21.4.2016 Kari Havunen, 20.4.2016 Uusiomateriaalien käyttö Seinäjoen

Lisätiedot

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma 2012-2017

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma 2012-2017 2017 pentti.lahtinen@ramboll.fi UUMA2 -sisältö Huonolaatuiset maaainekset: savet siltit moreenit Lievästi pilaantuneet maaainekset Maa-ainekset sedimentit Lähtötilanne Teollisuuden sivutuotteet tuhkat

Lisätiedot

UUMA2. UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL. UUMA2 vuosiseminaari 7.10.2014. Juha Forsman Ramboll Finland Oy

UUMA2. UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL. UUMA2 vuosiseminaari 7.10.2014. Juha Forsman Ramboll Finland Oy vuosiseminaari 7.10.2014 UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL 1. Uuma-käsikirjasto www-sivuilla 2. InfraRYL järjestelmä 3. UUMA-materiaalit InfraRYL-järjestelmään, vaihtoehtoja 4. Uusiomateriaalien nimitykset

Lisätiedot

KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN

KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN 28.11.2017 INFRA ry 29.11.2017 Juha Laurila Rakennusten purkutöistä kierrätysmateriaaleja - ohjeita tekijöille ja teettäjille INFRA ry 29.11.2017 Juha Laurila Betonimurske

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA -VUOSISEMINAARI 14.11.2013 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA

Lisätiedot

SUCCE SS, R E CYCL E D.

SUCCE SS, R E CYCL E D. SUCCE SS, R E CYCL E D. Kestävää kasvua kiertotaloudesta ECOLAN INFRASSA TOUKOKUUSTA 2018 UUMA3- OHRY:SSÄ SEKÄ M&P-ALARYHMÄSSÄ KTM TURUN KAUPPAKORKEASTA INFRA-RKM OPINTOJA TAMK:ISSA LAPSUUDEN PERHEELLÄ

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia Haitallisten aineiden riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta materiaalien kierrättämisessä - tarpeita ja mahdollisuuksia CIRCWASTE-hankkeen webinaari 28.5.2019 Ryhmäpäällikkö, TkT Jani Salminen Kulutuksen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) SVHC-aineet esineissä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) SVHC-aineet esineissä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) SVHC-aineet esineissä REACH-asetus (EU) N:o 1907/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja

Lisätiedot

Uusi MARA- asetus. Else Peuranen, ympäristöministeriö / Marjo Koivulahti, Ramboll Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 14.3.

Uusi MARA- asetus. Else Peuranen, ympäristöministeriö / Marjo Koivulahti, Ramboll Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 14.3. Uusi MARA- asetus Else Peuranen, ympäristöministeriö / Marjo Koivulahti, Ramboll Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 14.3.2018, Kemi MARA-asetus (843/2017) Annettiin joulukuussa 2017 pitkän

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa Jani Pieksemä, Rudus Oy 28.11.2017 Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset

Lisätiedot

Jenni Nurmi. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

Jenni Nurmi. Kestävää kasvua kiertotaloudesta S U CCESS, RECYCLED. Kestävää kasvua kiertotaloudesta KUKA PUHUU? ECOLAN INFRASSA TOUKOKUUSTA 2018 UUMA3- OHRY:SSÄ SEKÄ M&P-ALARYHMÄSSÄ KTM TURUN KAUPPAKORKEASTA INFRA-RKM OPINTOJA TAMK:ISSA LAPSUUDEN

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI UUSIOMATERIAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESSA Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen käyttö Paperharjuntien ja Kukkolinnankadun tierakenteissa, Imatran kaupunki, Imatra

Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen käyttö Paperharjuntien ja Kukkolinnankadun tierakenteissa, Imatran kaupunki, Imatra 1(5) Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen käyttö Paperharjuntien ja Kukkolinnankadun tierakenteissa, Imatran kaupunki, Imatra Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wikström Johdanto Imatran

Lisätiedot

MARA- asetuksen uudistaminen. Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät , Tampere

MARA- asetuksen uudistaminen. Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät , Tampere MARA- asetuksen uudistaminen Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät 7.10.2015, Tampere MARA- asetuksen (591/2006) ilmoitusmene:ely Sovelletaan Hetyissä käy3ökohteissa

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen käyttö pysäköintipaikan rakenteessa, Imatran YH Rakennuttaja Oy, Imatra

Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen käyttö pysäköintipaikan rakenteessa, Imatran YH Rakennuttaja Oy, Imatra 1(5) Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen käyttö pysäköintipaikan rakenteessa, Imatran YH Rakennuttaja Oy, Imatra Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wikström Johdanto Imatran YH Rakennuttaja

Lisätiedot

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa Pehmeikön massastabilointi

Lisätiedot

JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN

JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN LIISA PEKKI VAHANEN ENVIRONMENT OY 23.5.2017 Teollisen kierrätyksen teemaseminaari ESITTELY Liisa Pekki nuorempi suunnittelija Vahanen Environment Oy, Tampere Ins. amk, ympäristöbiotekniikka

Lisätiedot

Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa

Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2007 ISSN 978-951-803-632-9 TIEH 2100041-07 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut)

Lisätiedot

Kestävä kaivostoiminta II

Kestävä kaivostoiminta II Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Kestävä kaivstiminta II KOKEMUKSIA PEITTOMATERIAALEISTA 27.11.2012 FM MERJA AUTIOLA, RAMBOLL FINLAND OY KOKEMUKSIA TIIVISMATERIAALIEN TUTKIMUKSISTA KAATOPAIKKAOLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

Diplomityö: Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta

Diplomityö: Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta Diplomityö: Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta YGOFORUM syysseminaari 14.11.2019 Tuuli Teittinen 21.11.2018 VTT beyond the obvious 1 Diplomityö Tilaaja YGOFORUM Rahoittajat

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus, jäteasfaltin käyttö tierakenteissa, Kaakkois- Suomen ELY-keskus, Ruokolahti

Ympäristölupahakemus, jäteasfaltin käyttö tierakenteissa, Kaakkois- Suomen ELY-keskus, Ruokolahti IMATRAN KAUPUNKI 1(6) Ympäristölupahakemus, jäteasfaltin käyttö tierakenteissa, Kaakkois- Suomen ELY-keskus, Ruokolahti Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wikström Johdanto Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI, 9.12.2013

UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI, 9.12.2013 UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI, 9.12.2013 Raporttiluonnos 2.12.2013 Kirjoittajat: Kata Kreft-Burman, Elli Laine, Aino Maijala, Tarja Niemelin, Nathan Gaasenbeek Lainsäädäntö,

Lisätiedot

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Sisältö Tausta Kuonan käsittely Kuonan ominaisuudet Kuonan hyötykäyttö - esimerkkikohteita Jatkosuunnitelmat Tausta

Lisätiedot

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä Päivi Nuutinen, Liikennevirasto 8.5.2018 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston strategia 2016-2020 LUOTETTAVAT DIGITAALISET PALVELUT

Lisätiedot