ForeAmmatti-infopaketit

Transkriptio

1 ForeAmmatti-infopaketit ForeAmmatti-infopakettien tavoitteena on tarjota ennustetietoa ammattien työmarkkinatilanteesta Pirkanmaalla heinäkuu 2010 kesäkuu 2011 välisenä aikana. Infopaketeissa olevat työllisten määrätiedot ja osuudet ovat Foredata Oy:n tekemiä ennusteita työllisten määrien kehittymisestä Pirkanmaalla vuoden 2010 loppuun mennessä. Infopakettien sisältöä tarkastellessa kannattaa muistaa, että mikäli työmarkkinatilanneanalyysi perustuu lähinnä näkemykseen suhdannetilanteesta => se saattaa nopeastikin muuttua ja täten on mahdollisesti hyvinkin lyhytikäinen ennuste. Mikäli työmarkkinatilanneanalyysi perustuu pikemminkin näkemykseen poikkeuksellisen suuresta eläkkeelle siirtymisestä tai tutkintotuotoksesta => se on luotettavammalla pohjalla ja nyt tehtyjen ennusteiden tulokset ovat relevantteja pidemmän aikaa. kohdassa esitetyt luvut perustuvat MOL.fi-sivustolla ilmoitettuihin työpaikkailmoituksiin. Ammatista riippuen osa työpaikkailmoituksista ilmoitetaan muissa järjestelmissä. Täten on mahdollista, että työpaikkailmoituksia ei ole ollenkaan MOL. fi-sivustolla mutta niitä ilmoitetaan muualla runsaastikin. Tämän kohdan tarkoituksena on tarjota taustatietoa työpaikkailmoitusten määristä ja aluejakaantumisesta. Infopakettien osaamistarveosan tiedot perustuvat Foredata Oy:n työpaikkailmoitusten analyysijärjestelmään ja Taitotoimisto Hanhinen Oy:n C&Q-järjestelmään. Osaamisprofiilien taustalla on analyysi yli työpaikkailmoituksesta ja sadoista työnantajien ja työllisten haastatteluista. Termien selityksiä voimakas ALItarjonta Uusien ennustettujen avautuvien työpaikkojen määrä on huomattavasti suurempi kuin kouluista valmistuvien uusien ammattilaisten määrä suhteutettuna ammatin työllisten määrään. ALItarjonta Uusien ennustettujen avautuvien työpaikkojen määrä on vain vähän suurempi kuin kouluista valmistuvien uusien ammattilaisten määrä suhteutettuna am-matin työllisten määrään. tasapaino Uusien ennustettujen avautuvien työpaikkojen määrä on yhtä suuri tai vähän pienempi kuin kouluista valmistuvien uusien ammattilaisten määrä suhteutettuna ammatin työllisten määrään. HUOM! Tarjonnan tulisikin olla hieman suurempaa kuin kysynnän, jotta työmarkkinat toimisivat tehokkaasti. YLItarjonta voimakas YLItarjonta Uusien ennustettujen avautuvien työpaikkojen määrä on selvästi pienempi kuin kouluista valmistuvien uusien ammattilaisten määrä suhteutettuna ammatin työllisten määrään. Uusien ennustettujen avautuvien työpaikkojen määrä on huomattavasti pienempi kuin kouluista valmistuvien uusien ammattilaisten määrä suhteutettuna ammatin työllisten määrään.

2 Sisällysluettelo Taustatietoa ja termien selityksiä 1 Sisällysluettelo 2 Aineenopettajat ja lehtorit 3 Arkkitehdit 4 ATK-ammattilaiset 5 Elektroniikka-, automaatio- ja tietotekniikkainsinöörit ja teknikot 6 Elintarviketyöntekijät 7 Farmaseutit 8 Fysioterapeutit 9 Hammashoitajat 10 Hammaslääkärit 11 Hitsaajat ja kaasuleikkaajat 12 Isännöitsijät 13 Kampaajat ja kauneudenhoitajat 14 Kemiantekniikan insinöörit ja -teknikot 15 Kiinteistönhoito ja kunnossapito 16 Kodinhoitajat ja kotiavustajat 17 Kokit ja keittäjät 18 Koneenasentajat ja -korjaajat 19 Koneinsinöörit ja -teknikot 20 Koneistajat ja työkaluntekijät 21 Kuorma-auton ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettajat 22 Laborantit ja laboratorioapulaiset 23 Lastenhoitajat, päivähoito 24 Lastentarhanopettajat 25 Levysepät 26 Linja- ja henkilöauton kuljettajat 27 Luokanopettajat 28 Lääkärit 29 Mainos- ja media-alan ammattilaiset 30 Myyjät 31 Myyntiedustus ja puhelinmyynti 32 Myyntityön päälliköt 33 Ompelijat ja vaatturit 34 Palomiehet 35 Perushoitajat, lääkintävahtimestarit, lähihoitajat 36 Putkiasentajat 37 Rakennusinsinöörit ja -teknikot 38 Sairaanhoitajat 39 Siivoojat 40 Sosiaalialan hoitajat ja henkilökohtaiset avustajat 41 Sosiaalityöntekijät 42 Sähköasentajat 43 Sähkölaitteiden kokoojat 44 Sähkötekniikan insinöörit ja teknikot 45 Talonrakennustyöntekijät 46 Tarjoilijat 47 Tiedottajat 48 Tilintarkastajat 49 Toimisto- ja tilinpitotyöntekijät 50 Varasto- ja kuormaustyö 51 Vartijat 52

3 Aineenopettajat- ja lehtorit Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, atk-perustaidot Yleinen englannin kielen taito Verkosto- ja toimintaympäristöosaaminen Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius Markkinointiviestintätaidot Suomen koulutusjärjestelmän tuntemus Näyttötutkintojärjestelmän hallinta Koulutuksen rahoitusmahdollisuuksien tuntemus Aikuispedagogiikan tuntemus ja taidot Pedagoginen pätevyys Oppimaan ohjaaminen Verkkopedagoginen osaaminen Opiskelijan yksilöohjaustaidot YLItarjonta Aineenopettajien ja -lehtorien ammatissa kilpailu työpaikoista on voimakasta. Tämä johtuu siitä, että alueen kouluista valmistuu seuraavan vuoden aikana uusia työllisiä ammattiin enemmän kuin alueen kouluihin palkataan uusia opettajia. Työpaikkoja avautuu hakuun lähes ainoastaan silloin, kun aineenopettajat tai lehtorit siirtyvät toimestaan eläkkeelle. Varsinaista kasvua tai laskua ei ammatin työllisten määrässä ole näkyvissä. Positiivista työnhakijan kannalta kuitenkin on, että eläkkeelle siirtyminen on poikkeuksellisen voimakasta ammatin korkean keski-iän vuoksi ja näin työpaikkoja avautuu haettavaksi. Alle 30-v % 22 % v % 23 % v % 25 % 50-v. tai yli % 30 % Yhteensä % 100 % Toimialarakenne Pirkanmaa työlliset Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 98 % Muut palvelut 1 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus alle 1 % Liike-elämää palveleva toiminta alle 1 % Kauppa alle 1 % Ylioppilastutkinto 5 % Filosofian maisteri, suomen kieli 4 % Filosofian maisteri, matematiikka 4 % Filosofian maisteri, englannin kieli 4 % Filosofian maisteri, historia 3 % Aineenopettajien ja -lehtorien ammateissa työskentelevillä on koulutustaustana useimmiten filosofian maisterin tutkinto. Yliopistotutkinto on yli 60 prosentilla ammatin työllisistä. Täysin ilman tutkintoa on vain 1 prosentti työllisistä. Ilman tutkintoa ammattiin onkin erittäin vaikea työllistyä. Ammatissa vaaditaan erityisesti vuorovaikutus-, viestintäja kommunikointitaitoja, tietotekniikan hallintataitoja ja Suomen koulutusjärjestelmän eri osa-alueiden hallintaa. Nykyisin opetusalalla vaaditaan uusien opetusmenetelmien hallintaa kuten verkkopedagogista osaamista ja verkosto- ja toimintaympäristön hahmottamista. Opetusalalla on kova kilpailu vakituisista työsuhteista ja alalla toimii paljon määräaikaisia kasvatustieteiden ylioppilaita. Uusia ilmoituksia keskimäärin 17 kpl / kk Vakituiset kokopäiväiset 36 % Tampere 32 % Määräaikaiset kokopäiväiset 36 % Valkeakoski 9 % Osa-aikaiset 28 % Sastamala 7 % Muut alle 1 % Muut kaupungit 52 % Luokanopettajat Alitarjonta 350 Kunnallishallinnon johtavat virkamiehet Tasapaino 900 Sosiaalialan hoitajat ja harrastustoiminnan ohjaus Alitarjonta Kouluttajat Ylitarjonta 520 Erityisopettajat Tasapaino 120

4 Arkkitehdit Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius Ryhmätyöskentelytaidot, yhteistyötaidot Kustannustietoisuus, taloudellinen ajattelu Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, atk-taidot Toimitusvarmuus, aikataulussa pysyminen Laadun arviointi ja laatuvaatimusten tuntemus Rakentamisen työpiirustusten, työkuvien lukutaito Tuotesuunnittelu ja ideointi, tuoteidean kehittäminen Tuote- ja palvelusuunnittelu asiakkaalle CAD-ohjelman hallinta Puutuoteteollisuuden tuotantoprosessien hallinta Puutuoteteollisuuden työkuvien lukutaito Puulevyteollisuuden materiaali-/raaka-ainetuntemus Puusepänteollisuuden lujuuslaskennan hallinta TASAPAINO Arkkitehtien työmarkkinatilanne on tasapainossa Pirkanmaalla. Kouluista valmistuu noin 30 uutta työllistä vuosittain arkkitehtien työtehtäviin. Samalla noin arkkitehtiä siirtyy ammatista vuosittain eläkkeelle. Pulaa arkkitehdeistä ei kuitenkaan synny, koska arkkitehtien työllisten kokonaismäärä on tällä hetkellä vielä pienessä laskussa taloustilanteesta johtuen. Arkkitehdeistä enemmän kuin joka kolmas on yli 50-vuotias. Eläkkeelle siirtyy siis paljon työllisiä ja tämä tuottaa merkittävän määrän uusia työpaikkoja hakuun. Arkkitehtien työmarkkinatilanteen paraneminen on kuitenkin viime kädessä kiinni rakentamisen määrästä, joka on voimakkaasti sidoksissa yleiseen talouskehitykseen. Toimialarakenne Liike-elämää palveleva toiminta 51 % Rakentaminen 37 % Kiinteistöalan palvelut 4 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus 1 % Kauppa 1 % Alle 30-v % 22 % v % 23 % v % 25 % 50-v. tai yli % 30 % Yhteensä % 100 % Insinööri (AMK), raken.- ja yhdyskuntatekn. 32 % Teknikko, rakennus- ja yhdyskuntatekn. 14 % Arkkitehti 12 % Dipl.ins., rakennus- ja yhdyskuntatekn. 9 % Rakennusarkkitehti 8 % Arkkitehdin ammatissa toimivien tyypillisin koulutustausta on rakentamisen ja yhdyskuntatekniikan insinööri (AMK). Vähintään AMK-tasoinen tutkinto on lähes 90 prosentilla arkkitehdeistä. Ammatissa vaaditaan yleisinä osaamisvaatimuksina varsinkin asiakaspalvelu- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Ammatillisen osaamisen näkökulmasta korostuu rakentamisen työpiirustusten ja työkuvien lukutaito ja tuotekehitysosaaminen. Ammatissa korostuvat myös tieto- ja viestintätekniikan hallintataidot sekä erilaisten suunnitteluohjelmien hallinta (erityisesti CAD-ohjelma). Uusia ilmoituksia keskimäärin 3 kpl / kk Vakituiset kokopäiväiset 96 % Tampere 91 % Määräaikaiset kokopäiväiset alle 1 % Valkeakoski 4 % Osa-aikaiset 4 % Muut kaupungit 5 % Muut alle 1 % Liikeyritysten johtajat Tasapaino Rakennusinsinöörit ja -teknikot Tasapaino Mittausinsinöörit ja -teknikot sekä kartoittajat Ylitarjonta 540 Koneinsinöörit ja -teknikot Ylitarjonta Talonrakennustyöntekijät Ylitarjonta 5 690

5 ATK-ammattilaiset Yleinen englannin kielen taito Projektityöskentelyvalmiudet, projektiosaaminen Ammattiterminologian hallinta, englannin kieli Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot Oma-aloitteisuus, itsenäinen ote työhön Innovatiivisuus, luovuus, ideointi, rohkeus Logiikkasuunnittelu ja logiikkaohjelmointi, logiikan käyttö Ohjelmointitekniikat, yleisimmät ohjelmointikielet ATK-konsultoinnin hallinta Tietotekniikan laitteistotekniikan tekniikan tuntemus Mikrotukitehtävien hallinta Ohjelmistosuunnittelun työkalut ja menetelmät Ohjelmistotuotannon tekniikat, -taidot, systeemisuunnittelu Tiedonsiirtoprotokollien tuntemus, TCP/IP-tekniikka Toimialarakenne Liike-elämää palveleva toiminta 51 % Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 30 % Elektroniikkateollisuus 5 % Kauppa 3 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus 2 % Alle 30-v % 22 % v % 23 % v % 25 % 50-v. tai yli % 30 % Yhteensä % 100 % Ylioppilastutkinto 12 % Lähihoitaja, sos.- ja terveysalan perustutk. 9 % Ei tutkintoa 7 % Dipl.ins., tietotekniikka 6 % Päivähoitaja 4 % ylitarjonta Uusien ATK-ammattilaisten kysyntä on vähäistä Pirkanmaalla. Ammatin työllisten kokonaismäärä on asettumassa aloilleen, joskin pientä laskua vielä voidaan nähdä. ATK-ammattilaisille tarjoutuvia työmahdollisuuksia on vähän, koska uusia työpaikkoja tulee hakuun ainoastaan ammatinvaihtotilanteissa. ATK-ammattilaiset ovat niin nuoria, että muissa ammateissa voimakkaan uusien työllisten kysynnän tuottavaa eläkkeelle siirtymistä ei tapahdu. Lisäksi vallitsevassa taloustilanteessa ammatinvaihtojakin tapahtuu vähemmän. Entisestään tilannetta huonontaa alueen kouluista valmistuvien uusien ATK-ammattilaisten suuri määrä. Valmistuvien määrä on aivan liian suuri taloustilanteeseen nähden. Kuten tutkintorakenteesta nähdään varsinainen tutkinnon omaaminen ei merkitse ammatissa paljoakaan. Toki alan tutkinnosta on merkittävää hyötyä työpaikan saamisessa, mutta jos ammatissa vaadittavan osaamisen on hankkinut muulla tavalla tutkinnon puuttuminen ei ole työllistymisen este. Käytännön osaaminen ratkaisee, ei tutkinto. Englannin kielen taito on merkittävä vaatimus, kuten myös yhteistyökykytaidot monesti projektiluonteisessa työssä. Varsinaiset ohjelmointikielivaatimukset vaihtelevat tehtävästä toiseen, mutta ohjelmistosuunnittelun työkalut ja menetelmät tulisi hallita hyvin. Tärkein osaaminen on tietenkin varsinaisen ohjelmointityön osaaminen. Uusia ilmoituksia keskimäärin 44 kpl / kk Vakituiset kokopäiväiset 81 % Tampere 98 % Määräaikaiset kokopäiväiset 11 % Muut kaupungit 2 % Osa-aikaiset 8 % Muut 0 % Elektron.-, automaatio- ja tietotekniikkainsin. ja tekn. Voimakas ylitarjonta Liikeyritysten johtajat Tasapaino Tietotekniikkapäälliköt Ylitarjonta 290 Myyntiedustus ja puhelinmyynti Tasapaino Sähkötekniikan insinöörit ja teknikot Ylitarjonta 1 230

6 Elektroniikka-, automaatio- ja tietotekniikkainsinöörit ja teknikot Yleinen englannin kielen taito Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius Markkinointi- ja mainontaosaaminen Ryhmätyöskentelytaidot, yhteistyötaidot Työyhteisön kulttuuriin sopeutuminen Oma-aloitteisuus, itsenäinen ote työhön Tiedonsiirtoprotokollien tuntemus, TCP/IP-tekniikka Internet-yhteyksien ja -hyötykäytön totetus Ohjelmointikielten kieliopin tuntemus Ohjelmistosuunnittelun työkalut ja menetelmät Windows-ohjelmointikielen hallinta Palvelinten tuntemus ATK-järjestelmien suojaus, palomuurit ym. Palvelinohjelmistojen hallinta Alle 30-v % 22 % v % 23 % v % 25 % 50-v. tai yli % 30 % Yhteensä % 100 % Toimialarakenne Elektroniikkateollisuus 77 % Tietoliikenne 9 % Liike-elämää palveleva toiminta 8 % Koneteollisuus 2 % Kauppa 1 % Dipl.ins., tietotekniikka 16 % Insinööri (AMK), tietotekniikka 14 % Ylioppilastutkinto 8 % Dipl.ins., sähkötekniikka 5 % Ei tutkintoa 5 % VOIMAKAS YLITARJONTA Ammatin hakuun tulevien uusien työpaikkojen määrä on hyvin suhdanneherkkä. Tämä aiheutuu osittain nuoresta työllisten ikärakenteesta. Uusia työpaikkoja ei tule hakuun ammattiin perinteisempien ammattien tapaan eläkkeelle siirtymisen kautta. Lisäksi ammatissa jo työskentelevät vaihtavat työpaikkaa perinteisesti keskimääräistä harvemmin. Näin työpaikkoja tulee hakuun lähes ainoastaan ammatin työllisten kokonaiskysynnän kasvun eli talouskasvun kautta. Voimakas ylitarjontatilanne ammattiin syntyy kun työllisten kysyntätilanteen haastavuuteen yhdistetään suuri kouluista valmistuvien uusien työllisten määrä. Ammatin työllisyystilanteen tuleva kehitys on erittäin riippuvainen talouden kehityksestä sekä lyhyellä että hieman pidemmälläkin aikavälillä. Elektroniikka-, automaatio- ja tietotekniikkainsinöörien ja teknikkojen tyypillisin koulutustausta on tietotekniikan diplomi-insinööri tai insinööri (AMK) tutkinto. Yleisinä ammatin osaamisalueina korostuvat englannin kielen taito, asiakaspalvelu-, markkinointi- ja mainontaosaaminen. Ammatillisena osaamisena korostuu tiedonsiirtoprotokollien tuntemus (TCP/IP-tekniikka) ja internet-yhteyksien ja -hyötykäytön toteutus. Lisäksi ohjelmointikielten kieliopin tuntemus on hyvin tärkeä osa alalle rekrytoitumiselle. Koska varsinkin ohjelmistot muuttuvat nopealla rytmillä ja alan yritykset ovat ulkoistaneet toimintojaan varsinkin Aasiaan, tulee alalle pyrkivien varautua elinikäisen oppimisen haasteeseen työmarkkina-asemansa turvaamiseksi. Uusia ilmoituksia keskimäärin 14 kpl/kk Vakituiset kokopäiväiset 57 % Tampere 96 % Määräaikaiset kokopäiväiset 42 % Nokia 1 % Osa-aikaiset 1 % Muut kaupungit 3 % Muut 0 % Suunnittelijat Ylitarjonta Liikeyritysten johtajat Tasapaino Sähkötekniikan insinöörit ja teknikot Ylitarjonta Operaattorit ja mikrotukihenkilöt Ylitarjonta Koneinsinöörit ja -teknikot Ylitarjonta 4 080

7 Elintarviketyöntekijät Käden taidot, manuaaliset taidot Työn laadunhallinta, laatuajattelu, -tietoisuus Kustannustietoisuus, taloudellinen ajattelu Ryhmätyöskentelytaidot, yhteistyötaidot Ripeä, ahkera, reipas, nopea, työteliäs Laadun arviointi ja laatuvaatimusten tuntemus Lihatuotteiden valmistustekniikoiden hallinta Elintarvikealan hygieniatietous Automaattikoneen käyttötaidot Tietous sianlihasta raaka-aineena Tietous naudanlihasata raaka-aineena Lihan kypsennystekniikan hallinta Tietous elintarvikkeiden säilyvyydestä Automaattikoneiden hoito, manuaaliset ohjaustaidot Alle 30-v % 22 % v % 23 % v % 25 % 50-v. tai yli % 30 % Yhteensä % 100 % Toimialarakenne Elintarviketeollisuus 96 % Kauppa 2 % Liike-elämää palveleva toiminta 1 % Rakentaminen alle 1 % Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. alle 1 % Ei tutkintoa 25 % Ylioppilastutkinto 13 % Elintarvikealan perustutkinto 10 % Lihavalmistetyöntekijä 4 % Merkonomi, liiketalous ja markkinointi 3 % TASAPAINO Ammatin työllisten kokonaismäärä on laskussa. Eläkkeelle siirtyminen on ammatissa kuitenkin keskimääräistä suurempaa ja tämä tuottaa huomattavan määrän uusia työpaikkoja hakuun työllisten kokonaismäärän laskusta huolimatta. Alueen kouluista valmistuu suurin piirtein sama määrä uusia elintarviketyöntekijöitä ammattiin kuin siirtyy eläkkeelle. Näiden syiden vuoksi ammatin työmarkkinatilanne on tasapainossa, vaikka työllisten määrä vielä laskeekin. Työmarkkinatilanne kääntyisi hyvinkin nopeasti alitarjonnan puolelle, mikäli ammatin työllisten kysyntä ei laskisi seuraavan vuoden aikana. Elintarviketyöläiset vaihtavat ammattia perinteisesti harvoin, joten työpaikkoja tullee hakuun vain vähän tätä kautta. Kuten ammatin tutkintorakenteesta nähdään ei tutkinnolla ole kovinkaan suurta painoarvoa ammatissa. Peräti 38 prosentilla ammatin työllisistä on korkeintaan ylioppilastutkinto taustanaan. Kuitenkin yli 50 prosentilla työllisistä on ammatillisen asteen tutkinto, yleensä tekniikan koulutusalalta. Työllistymismahdollisuus ammattiin ilman tutkintoa lienee parempi kuin moneen muuhun ammattiin. Ammatti on tosin pienehkö, joten työpaikka-avauksia syntyy suhteessa muihin ammatteihin melko vähän. Ammatin osaamistarpeina korostuvat käden taidot ja laatuajattelu ja -tietoisuus. Ammatillisina osaamistarpeina korostuvat erilaisten alan tuotteiden tuntemus ja valmistustekniikoiden hallinta. Uusia ilmoituksia keskimäärin 1 kpl/kk Vakituiset kokopäiväiset alle 1 % Tampere 100 % Määräaikaiset kokopäiväiset 50 % Osa-aikaiset 50 % Muut alle 1 % Pakkaajat Ylitarjonta Varastotyöntekijät sekä ahtaus- ja kuormaustyö Ylitarjonta Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala Alitarjonta Koneenasentajat ja koneen- ja moottorinkorjaajat Ylitarjonta Muut teknisten alojen insinöörit ja teknikot Ylitarjonta 2 020

8 Farmaseutit Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius Myyntitaidot ja -tekniikka, kaupantekotaito, myyntityö Toimialan kehityksen seuraaminen Tietotekniikan hyödyntäminen omassa työssä Tavaratilaukset, tarviketilausten teko ja hankinta Asiakkaiden ohjaus ja neuvonta, opastava myyntityö Reseptien käsittely, lukeminen Laskujen käsittelyyn liittyvä osaaminen, kela-korvaukset Lääkkeen valmistustaidot Vanhenevien tuotteiden poistaminen hyllyistä, varastosta Lääkkeiden tuntemus (lääkeaineoppi) Lääkelaskennan hallinta Laboratoriopalvelujen perustekniikat, -taidot Erikoistuotteiden varastoinnin hallinta TASAPAINO Farmaseuttien työmarkkinatilanne on tasapainossa. Ammatin työllisten määrä on edelleen pienessä laskussa. Myös eläkkeelle siirtyminen on vähäistä ja näin työpaikkoja avautuu hakuun melko vähän. Vielä pienempää on kuitenkin alueen kouluista ammattiin valmistuvien uusien työllisten määrä. Näin valmistuneiden pieni määrä ei aiheuta epätasapainoa työllisten kysynnän ja tarjonnan välille. Ammatin koulutusvaatimuksen johdosta sekä ammatin toimialarakenne että tutkintorakenne ovat hyvin keskittyneet. Samasta syystä myös farmaseutit vaihtavat harvoin työpaikkaa. Vain alle 10 prosenttia ammatin työllisistä vaihtaa työpaikkaa vuosittain synnyttäen näin vain vähän uusia työpaikkoja hakuun. Alle 30-v % 22 % v % 23 % v % 25 % 50-v. tai yli % 30 % Yhteensä % 100 % Toimialarakenne Kauppa 86 % Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. 12 % Kemianteollisuus 2 % Farmaseutti 93 % Fil. maist., biologia 1 % Merkonomi, liiketalous ja markkinointi 1 % Proviisori 1 % Ylioppilastutkinto 1 % Farmaseuttien osaamisprofiili on hyvin keskittynyt toisaalta lääkkeisiin ja resepteihin liittyvien työtehtävien ja osaamisten ja toisaalta asiakaspalvelun ympärille. Näistä lääkkeisiin ja resepteihin liittyvä osaaminen on välttämätöntä ammattiin työllistymiseksi. Asiakaspalvelukokemuksesta ja -osaamisesta puolestaan on suurta hyötyä työllistymisen kannalta. Ilman farmaseutin tutkintoa ammattiin on todella vaikea työllistyä, mutta etenkin olemattoman valmistuvien määrän huomioon ottaen farmaseutin tutkinnon omaavan työllistyminen alueelle on hyvinkin mahdollista. Uusia ilmoituksia keskimäärin 2 kpl/kk Vakituiset kokopäiväiset 73 % Tampere 36 % Määräaikaiset kokopäiväiset 27 % Sastamala 27 % Osa-aikaiset alle 1 % Valkeakoski 9 % Muut alle 1 % Muut kaupungit 27 % Apteekkarit ja proviisorit Tasapaino 90 Varastonhoitajat Alitarjonta 610 Sosiaalivakuutusvirkailijat Alitarjonta 350 Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala Alitarjonta Valtionhallinnon johtavat virkamiehet Voimakas ylitarjonta 860

9 Fysioterapeutit Asiakaspalvelutaidot, palvelualttius Asiakkaiden aktivointi, motivointi Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, atk-taidot Palveluhenkisyys Vastuunotto, tunnollisuus Rauhallinen, pitkäjännitteinen, kärsivällinen Fysioterapiapalveluiden hallinta Neurologiaan liittyvä osaaminen Manuaalisen fysioterapian hallinta (hieronta yms.) Terveyskeskeinen työote Fyysisten ja psyykkisten kuntoutuspalv. ja palvelupros. Kuntoutuspalvelujen apuvälineiden tuntemus Työfysioterapian hallinta Ammatillisen kuntouttamisen hallinta Alle 30-v % 22 % v % 23 % v % 25 % 50-v. tai yli % 30 % Yhteensä % 100 % Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. 79 % Muut palvelut 18 % Liike-elämää palveleva toiminta 1 % Kauppa 1 % Elektroniikkateollisuus alle 1 % Fysioterapeutti (AMK) 73 % Hierojan ammattitutkinto 5 % Kuntohoitaja 4 % Hieroja 3 % Toimintaterapeutti (AMK) 3 % alitarjonta Fysioterapeuttien ammatissa on alitarjontatilanne Pirkanmaalla. Tämä aiheutuu siitä, että alueen kouluista valmistuu vain vähän uusia työllisiä fysioterapeutin ammattiin. Ammatissa työskentelevien työllisten määrä pysynee varsin muuttumattomana ja taloussuhdanteet eivät tähän juurikaan vaikuta. Työpaikkoja tuleekin hakuun lähinnä siksi, että ammatissa toimivista työllisistä on joku jäämässä eläkkeelle. Ammatissa toimivista keskimääräistä suurempi osa on yli 50-vuotiaita ja täten myös työpaikkoja tulee hakuun normaalia enemmän. Perinteisesti fysioterapeutit vaihtavat harvoin ammattia. Tähän saattaa kuitenkin kannustaa perinteisten siirtymäammattien nykyiset hyvät työmarkkinatilanteet. Tätä kautta myös uusia työpaikkailmoituksia voi tulla normaalia enemmän. Fysioterapeutin tutkinto lienee ainakin virallinen työllistymisvaatimus fysioterapeutin ammattiin, vaikka tutkintorakenteesta muitakin tutkintoja löytyy. Yleisistä osaamistarpeista korostuvat asiakaspalvelutaidot ja palveluhenkisyys laajemminkin. Koulutusvaatimus kuitenkin korostuu ammatillisten osaamistarpeiden puolella, missä vaaditaan hyvin tarkkaa fysioterapeutin koulutukseen liittyvää osaamista, jota lienee vaikeaa hankkia muulla tavalla kuin fysioterapeutin tutkinnon kautta. Fysioterapeutin ammatti vaatii työlliseltä lisäksi hyvää fyysistä kuntoa ja etenkin vuorovaikutustaitoa parhaimman asiakastuloksen saavuttamiseksi. Uusia ilmoituksia keskimäärin 7 kpl/kk Vakituiset kokopäiväiset 52 % Tampere 61 % Määräaikaiset kokopäiväiset 16 % Kylmäkoski 12 % Osa-aikaiset 32 % Sastamala 7 % Muut alle 1 % Muut kaupungit 20 % Sosiaalialan hoitajat ja harrastustoiminnan ohjaus Alitarjonta Aineenopettajat ja lehtorit Ylitarjonta Sairaanhoitajat Voimakas alitarjonta Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala Alitarjonta Perushoitajat, lääkintävahtimestarit, lähihoitajat Tasapaino 1 150

10 Hammashoitajat Asiakaspalveluosaaminen Suuhygienistin koulutus Halu kehittää osaamistaan Vuorovaikutustaidot Vastaanottopalveluiden tuntemus Microsoftin ohjelmien hallinta Hammaslääkärin avustavat tehtävät Välinehuolto-osaaminen Kliininen työ Effica-potilasjärjestelmän hallinta Röntgenohjelma Digoran hallinta Helmi- ajanvarausjärjestelmän hallinta Dimasix Pro -järjestelmän hallinta Alle 30-v % 22 % v % 23 % v % 25 % 50-v. tai yli % 30 % Yhteensä % 100 % Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. 97 % Liike-elämää palveleva toiminta 2 % Kiinteistöalan palvelut alle 1 % Kauppa alle 1 % Muut palvelut alle 1 % Hammashoitaja (alempi tutkinto) 56 % Lähihoitaja, sos.- ja terveysalan perustutk. 18 % Suuhygienisti, hammashuoltaja (AMK) 14 % Hammashoitaja (ylempi tutkinto) 4 % Merkonomi, liiketalous ja markkinointi 2 % alitarjonta Hammashoitajista poikkeuksellisen suuri osa on yli 50-vuotiaita. Tämä tarkoittaa, että poikkeuksellisen suuri osa ammatin työllisistä jää eläkkeelle vuosittain. Tästä puolestaan seuraa suhteessa paljon työpaikkailmoituksia, koska taloussuhdanteet eivät ammatin työllisten määrään juurikaan vaikuta. Työmarkkinatilanteeseen vaikuttaa kuitenkin kouluista valmistuvien uusien työllisten määrä. Tämä on kuitenkin alhainen verrattuna eläkkeelle siirtyvien määrään. Näiden tekijöiden vaikutuksesta ammatissa vallitsee alitarjontatilanne. tta työnhakijan näkökulmasta helpottaa myös hammashoitajien ammatinvaihdot muihin terveydenhuollon ammatteihin. Tämä synnyttää jälleen lisää työpaikkailmoituksia hakuun. Hammashoitajan työtehtävissä toimitaan yleisimmin hammashoitajan alemman korkeakouluasteen tutkinnolla tai lähihoitajan tutkintotaustalla. Alan tutkinnon omaaminen on ammatissa hyvin keskeisessä asemassa. Tyypillisimpiä ammatin yleisiä osaamisalueita ovat asiakaspalveluosaaminen, suuhygienian tuntemus ja halu uuden oppimiseen. Ammatillisen osaamisen näkökulmasta sen sijaan korostuvat valmiudet hammaslääkärin avustaviin työtehtäviin, hammashuollon välineiden huolto ja erilaisten potilas- ja kuvausjärjestelmien hallinta. Alan työnantajat edellyttävät lisäksi alalle pyrkiviltä reippautta ja sosiaalista mielenlaatua. Uusia ilmoituksia keskimäärin 2 kpl/kk Vakituiset kokopäiväiset 26 % Tampere 50 % Määräaikaiset kokopäiväiset 39 % Akaa 17 % Osa-aikaiset 35 % Sastamala 6 % Muut alle 1 % Muut kaupungit 28 % Perushoitajat, lääkintävahtimestarit, lähihoitajat Tasapaino Sairaanhoitajat Voimakas alitarjonta Majoitusliikkeen hoitajat Alitarjonta Hoitoa ja tutkimusta avustava työ Voimakas alitarjonta 670 Sosiaalialan hoitajat ja harrastustoiminnan ohjaus Alitarjonta 1 640

11 Hammaslääkärit Laillistettu hammaslääkärin pätevyys Hallinnollisten tehtävien hallinta Suomen suullinen ja kirjallinen taito Teknisten laitteiden hallinta Yrittäjäosaaminen Effica-potilasjärjestelmän hallinta Kliininen hoito Mediatri tietojärjestelmän hallinta Digitaalinen kefalometriaohjelmisto Helmi- ajanvarausjärjestelmän hallinta Panoraamatomografia (optg) kuvausmenetelmä Protetiikka osaaminen Röntgenohjelma Digoran hallinta Alle 30-v. 3 4 % 22 % v % 23 % v % 25 % 50-v. tai yli % 30 % Yhteensä % 100 % Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. 98 % Liike-elämää palveleva toiminta 1 % Muut palvelut alle 1 % Elektroniikkateollisuus alle 1 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus alle 1 % Hammaslääketieteen lisensiaatti 89 % Erikoishammaslääkäri 6 % Ylioppilastutkinto 1 % Hammasteknikko; erikoishammasteknikko 1 % Yhteiskuntat. maist., sosiaalitieteet alle 1 % VOIMAKAS ALITARJONTA Hammaslääkärien työmarkkinatilanne on poikkeuksellisen hyvä. Ammatin ikärakenteesta johtuen uusia työpaikkoja tulee hakuun tasaisesti. Lisäksi tämä kehitys jatkuu vielä vuosien ajan eteenpäin ammatissa, missä talouden suhdanteet eivät ammatin työllisten määrään merkittävästi vaikuta. Työmarkkinatilanteeseen vaikuttaa kuitenkin myös ammattiin kouluista valmistuvat uudet työlliset. Tämä uusien työllisten virta on tietenkin hyvin rajoitettua tutkintovaatimuksen vuoksi ja täten kilpailua työpaikoista on jatkossakin vähän valmistuneiden määrän alhaisuuden vuoksi. Tutkintovaatimusta kuvastaa hyvin myös se, että hammaslääkärien vuotuiset ammatinvaihdot ovat pienimmät ammattien joukossa. Hammaslääkärien ylivoimaisesti tyypillisin tutkintotausta on hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto. Alalla toimiminen on lainvaraista toimintaa, joten alalle työllistymiseksi tarvitaan em. tutkintoa. Ammatissa toimii kuitenkin joitain iäkkäämpiä henkilöitä myös esimerkiksi hammasteknikon tutkintonimikkeellä. Alan yleisinä osaamistarpeina korostuvat hallinnolliset tehtävät ja suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito. Sen sijaan ammatillisina osaamisalueina hammaslääkäreiltä vaaditaan erilaisten potilastietojärjestelmien ja röntgenlaitteiden hallintaa. Huomattavaa on, että alan työnantajat vaativat uusilta työntekijöiltä usein aikaisempaa kokemusta/osaamista em. ohjelmista. Uusia ilmoituksia keskimäärin 3 kpl/kk Vakituiset kokopäiväiset 73 % Tampere 19 % Määräaikaiset kokopäiväiset 27 % Kangasala 19 % Osa-aikaiset alle 1 % Sastamala 12 % Muut alle 1 % Muut kaupungit 50 % Liikeyritysten johtajat Tasapaino Hienomekaanikot Tasapaino 290 Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala Alitarjonta Yliopiston- ja korkeakoulunopettajat Voimakas ylitarjonta 220 Hovimestarit ja tarjoilijat Tasapaino 4 390

12 Hitsaajat ja kaasuleikkaajat Tarkka, järjestelmällinen, huolellinen, siisti Ryhmätyöskentelytaidot, yhteistyötaidot Oma-aloitteisuus, itsenäinen ote työhön Joustavuus yrityksen tarpeista lähtien Tuotantoon liittyvä viimeistely, jälkitarkastustaidot Motivaatio, motivoituneisuus, aktiivisuus Hitsaajien pätevyydet (hitsausluokat/luokkahitsaus) Metalliteollisuuden työkuvien, työpiirustusten lukutaito Hitsauksen lisäaineiden tuntemus (puikot, langat ym.) Hitsausstandardien tuntemus (WPS, hitsausohjeet) Polttoleikkaustaidot, terminen leikkaus, konekäyttö Hitsausmerkintöjen tuntemus (liitokset, railot ym.) Metalliteollisuuden materiaali- ja raaka-ainetuntemus Metalliteollisuuden robottihitsauksen hallinta Alle 30-v % 22 % v % 23 % v % 25 % 50-v. tai yli % 30 % Yhteensä % 100 % Metallinjalostus- ja metallituoteteollisuus 43 % Koneteollisuus 19 % Kemianteollisuus 10 % Kulkuneuvoteollisuus 9 % Rakentaminen 4 % Levyseppä-hitsaaja 19 % Ei tutkintoa 16 % Kone- ja metallialan perustutkinto 8 % Asentaja-koneistaja 7 % Mekaanikko, tuotantotekniikka 5 % YLItarjonta Hitsaajien ja kaasuleikkaajien ammattiin avautuvat uudet työpaikat ovat hyvin kilpailtuja. Ammatin työllisten määrä on laskussa ja täten työpaikkailmoituksia on suhteessa ammatin kokoon nähden vähän näköpiirissä, vaikka eläkkeelle siirtyminen onkin voimakasta. Pientä positiivisuutta tilanteeseen tuo tieto, että alueen kouluista valmistuvien uusien työllisten määrä on itse asiassa pienempi kuin eläkkeelle siirtymisen määrä. Tästä seuraisi ammattiin jopa alitarjontatilanne normaalissa taloussuhdanteessa. Ammatinvaihdot ovat suhteellisen harvinaisia ja työpaikkoja avautuukin hakuun vain vähän tätä kautta. Työpaikkailmoitusten tulevat määrät ovatkin poikkeuksellisen paljon sidottuja ammatin suhdannetilanteeseen. Levyseppähitsaajan tutkinto on lähes 20 prosentilla ja ammatillisen asteen tutkinto yli 80 prosentilla ammatin työllisistä. Täten tässä työmarkkinatilanteessa ammattiin työllistyminen lienee vaikeaa ilman ammatillista tutkintoa, koska myös tutkinnon omaavia on työpaikkoihin tarjolla huomattavan paljon. Osaamistarpeista nähdään, että hitsaajan ja kaasuleikkaajan ammatissa pitää olla valmiuksia monipuoliseen ja joustavaan työskentelyyn. Hitsaajan pätevyyksien on hyvä olla kunnossa, vaikka niitä ei jokaiseen työpaikkaan välttämättä tarvitakaan. Korostuneita osaamistarpeita ovat lisäksi hitsausstandardien tuntemus ja työpiirustusten lukutaito. Uusia ilmoituksia keskimäärin 6 kpl/kk Vakituiset kokopäiväiset 67 % Tampere 73 % Määräaikaiset kokopäiväiset 33 % Sastamala 4 % Osa-aikaiset alle 1 % Parkano 4 % Muut alle 1 % Muut kaupungit 19 % Levysepät Ylitarjonta Koneenasentajat ja koneen- ja moottorinkorjaajat Ylitarjonta Koneistajat ja työkaluntekijät Ylitarjonta Talonrakennustyöntekijät Ylitarjonta Koneinsinöörit ja -teknikot Ylitarjonta 4 080