Vastaus vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen siirtymisestä avohakkuuttomaan metsänhoitoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastaus vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen siirtymisestä avohakkuuttomaan metsänhoitoon"

Transkriptio

1 Vastaus vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen siirtymisestä avohakkuuttomaan metsänhoitoon Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2048/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 306 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Metsätalouspäällikkö Risto Laukas Nähtävillä kokouksessa: - Taajamametsien hoitoluokitus - PEFC-metsäsertifikaatin kriteeristö - Metsän jatkuvasta kasvatuksesta / Sauli Valkonen - Poiminta- ja pienaukkohakkuut - vaihtoehto avohakkuulle / Sauli Valkonen, Matti Siren ja Tuula Piri - Suomen suurimpien kaupunkien metsätaloustoimintojen kehittäminen / Risto Laukas ja Pasi Pakkala Valtuustoaloite Vihreiden valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan , että Lappeenrannan kaupunki siirtyy avohakkuuttomaan metsänhoitoon, noudattaa niin sanottua jatkuvaa kasvatusta ja asettaa päätavoitteeksi metsien monimuotoisuuden sekä monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisen asukkaille. Vastauksena valtuustoaloitteeseen elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan maaomaisuuden hallinta esittää seuraavaa: Jatkuva kasvatus eli eri-ikäisrakenteinen kasvatus

2 Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen ikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Avohakkuuta ei tehdä, vaan metsä säilyy aina enemmän tai vähemmän peitteisenä. Metsä jää hakkuun jälkeen aina puustoiseksi. Uusia puita nousee alikasvosreservistä ja lisää syntyy luontaisesti. Avohakkuuton metsänhoito ei ole yleistymässä nopeasti, koska siihen liittyy vielä monia ongelmia ja riskejä, jotka odottavat ratkaisuaan kokemuksen ja tutkimustiedon karttuessa. Tasaikäisrakenteinen kasvatus Tasaikäisrakenteinen metsä kasvaa perinteisesti taimikosta päätehakkuuseen hyvin tasaikäisenä ja -laatuisena, yhden tai useamman puulajin metsikkönä. Tasaikäisrakenteista metsää kasvatetaan tekemällä metsään kasvatusvaiheessa harvennushakkuita. Kun tasaikäisrakenteinen metsikkö on riittävän järeää ja vanhaa (esimerkiksi puuston arvokasvu on loppunut), metsään tehdään uudistushakkuu. Kasvatushakkuilla annetaan kasvutilaa kasvatettaville rungoille, poistetaan huonolaatuiset rungot ja ohjataan puulajisuhteita. Harvennusten jälkeen rungot järeytyvät, koska kilpailu ravinteista ja valosta vähenee. Harvennusmallit perustuvat tutkittuun tietoon. Metsien uudistamisessa voidaan käyttää jalostettua puiden siementä ja näin hyödyntää puuntaimien jalostus eli saadaan parempilaatuisia nopeammin kasvavia ja tuhoja kestäviä puita. Nykyinen toimintatapa Lappeenrannan kaupungin metsiä käsitellään lautakuntakäsittelyssä hyväksyttyjen, asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa valmisteltujen ja toteutettujen, metsäsuunnitelmien, erilaisten metsänkäsittelyä säätelevien lakien ja PEFC metsäsertifikaatin (Pan European Forest Certification) mukaisesti. Kaupungin omistamien metsien hoitoa ohjaavat kuusi erillistä metsäsuunnitelmaa: Lappeenranta ns. haja-asutusalue, Joutseno, Rauha Tiuru, Joutsenon saaret, Ylämaa ja Lappeenrannan taajama-alue. Suunnitelmien yhteispinta-ala on tällä hetkellä 3893 hehtaaria, josta varsinaista metsää voidaan katsoa olevan 3600 hehtaaria. Kaikki kaupungin omistamat metsäalueet on hoitoluokiteltu taajamametsien hoitoluokkiin. Hoitoluokka määrittää alueen hoidon ja käytön painotuksen sekä tuottovaatimuksen.

3 Hoitoluokitus on nähtävillä kokouksessa. Metsät jakaantuvat Lappeenrannassa hoitoluokkiin seuraavasti: C1 Lähimetsä 511 ha 14 % C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsä 1062 ha 29 % C3 Suojametsä 172 ha 5 % C4 Talousmetsä 1542 ha 43 % C5 Arvometsä 73 ha 2 % S Suojelualueet 243 ha 7 % ja lisäksi on erityisalueita, maankäytön muutosalueita ja luokittelemattomia alueita yhteensä 290 ha. Metsien hoito ja käyttö vaihtelee hoitoluokan mukaan. Kaupunki ei käytä taajamametsien hoitoluokissa C1, C2, C3, C5 eikä S- luokassa aloitteessa väitettyjä yksityisten talousmetsien periaatteita. Kaupunki ei myöskään kunnostusojita soitaan aktiivisesti. Soiden ojitusten yhteishankkeissa kaupunki on mukana yhtenä osakkaana. Metsän uudistamisessa käytetään pääosin kääntömätästystä, jossa maaperää paljastuu hyvin vähän. Tämä menetelmä varmistaa istutus- ja kylvötaimien kasvun ja tästä ei synny merkittävää ravinteiden liukenemista vesistöihin. Metsien uudistaminen kaupungin metsissä ratkaistaan aina metsäsuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Uudistaminen tehdään luontaisesti siemen- tai suojuspuuhakkuulla tai metsän viljelyllä joko kylväen tai istuttaen. Akuuteissa tilanteissa kuten myrskytuhojen korjaamisessa tai sieni- ja hyönteistuhon uhatessa, toimitaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan pyrkien minimoimaan riskit ja vahingot. Taajamametsissä uudistushakkuita vältetään ja uudistaminen pyritään tekemään luontaisesti, pääasiassa kiertoaikaa jatkamalla tai pienaukkohakkuilla. Kaupunki huolehtii monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisesta asukkaille ja metsien monimuotoisuudesta. Yksi monimuotoisuutta lisäävä seikka on metsien suojelu. Suojeltujen metsien määrää on laskutavasta riippuen 7 15 % kaupungin metsäpinta-alasta. Monimuotoisuus varmistetaan noudattamalla hyvin tarkasti PEFC -metsäsertifikaattia, Metsälakia, Luonnonsuojelulakia, Vesilakia, Maankäyttö- ja rakennuslakia ja huomioimalla uhanalaiset lajit ja muut arvokkaat kohteet. PEFC:n kriteerit velvoittavat hyvin monipuolisesti huolehtimaan metsien monimuotoisuudesta. Kaupungin PEFC - metsäsertifikaatin noudattaminen on kolme kertaa auditoitu ja

4 poikkeamia ei ole havaittu. Auditoija Rolf Arnkil (Det Norske Veritas) huomautti vuonna 2016 auditoinnin yhteydessä vanhojen metsien suuresta määrästä ja sitä kautta tulevasta kasvun pienenemisestä ja tuhovaarasta sekä kehotti uudistamaan metsiä tehokkaammin. Saimaan rantametsät Saimaan rantametsien käsittelyä säätelevät kaavat, Vesilaki, Metsälaki, Luonnonsuojelulaki ja PEFC-metsäsertifikaatti. Ravinteiden liukenemista estämään jätetään hoito- ja hakkuutöissä aina suojavyöhykkeet. Vuonna 2005 tehtiin viisi maisema-avausta Saimaalle ja ne käsiteltiin maisematyölupaprosessin kautta. Tällöin asukkaiden toiveista lähteneet esitykset tutkittiin kaavojen, maiseman ja luonnon vaikutusten arviointina. Kaupungin omistamia rantametsiä käsitellään hyvin huolellisesti ja huolehditaan Saimaan veden tilasta. Jatkuva kasvatus kaupungin metsissä Metsälain uudistus vuonna 2014 mahdollisti eri-ikäisrakenteisen eli jatkuvan kasvatuksen Metsälain voimassa olevilla alueilla. Suomen metsäkeskuksen tilastoinnin mukaan tätä menetelmää on käytetty Suomessa viime vuosina alle viidellä prosentilla hakkuista. Kaupungeilla on vuosien kokemus jatkuvan kasvatuksen periaatteiden noudattamisesta taajamametsien hoidossa kaavaalueilla, joilla Metsälaki ei ole voimassa. Taajamametsissä jatketaan metsien kiertoaikaa ja pyritään näin saaman alueille uutta taimiainesta, josta voidaan kehittää alueelle uusi metsä. Taimiaineksen ilmaannuttua kevyillä harvennuksilla poistetaan alueelta ylispuita ja syntynyttä taimikkoa harvennetaan sekä jatketaan sen kasvatusta. Useimmiten tuloksena on välttävä metsikkö, jonka kasvu ei ole kovin hyvä, mutta näin toimien muutokset maisemassa tapahtuvat hitaasti ja ne eivät herätä kielteistä huomiota. Maisemallisesti herkillä alueilla ja rantametsillä menetelmä on käyttökelpoinen. Menetelmää käytetään aivan yleisesti taajama-alueilla. Taajamametsissä tehdään lisäksi pienaukkoja ja hyväksytään kasvatettaviksi puiksi laajasti eri puulajeja suosien lehtipuita, varsinkin jaloja lehtipuita. Taajamametsissä emme poimi metsiköistä suurimpia ja parhaimpia puita kuten jatkuvassa kasvatuksessa tehdään, vaan pyrimme jättämään parhaat ja suurimmat puut ilahduttamaan asukkaita.

5 Jatkuvassa kasvatuksessa on metsän uudistaminen koko ajan käynnissä, mikä tekee menetelmästä hyvin työlään ja kalliin. Poiminta- ja pienaukkohakkuilla voi saavuttaa lyhyellä aikavälillä kohtuullisen taloudellisen tuloksen, mutta pitkällä aikavälillä se on huomattavasti jaksollista kasvatusta tuottamattomampi vaihtoehto. Kaistalehakkuu ei ole jatkuvan kasvatuksen hakkuutapa, kuten aloitteessa annetaan ymmärtää. Kaistalehakkuu vaatii uudistamissuunnitelman esittämisen metsänkäyttöilmoituksessa eli se on normaali uudistushakkuu. Puulajien varjonsietokyky on erilainen ja esim. mänty ja koivu vaativat uudistuakseen runsaasti valoa sekä kivennäismaan paljastamisen siementen itämiseksi tai taimien istutuksen onnistumiseksi. Kuusi sietää varjoa, mutta jatkuvan kasvatuksen uudistamiseen tähtäävässä hakkuussa se on käyttökelpoinen vain alueilla, joilla jo on taimiainesta. Mikäli alueelle ei ole riittävästi taimia, alue heinittyy ja uudistuminen vie runsaasti aikaa. Tasaikäisrakenteisessa metsikössä kasvatetaan aina parhaita puita päätehakkuuseen saakka. Eri-ikäisrakenteisessa metsikössä parhaat puut poimitaan hakkuilla pois kasvatuksen eri vaiheissa ja odotetaan, että jäävä puusto elpyy. Näin puuston perimä heikkenee eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Puulajien elpymiskyky vaihtelee ja esim. mänty ja koivu elpyvät huonosti 50 vuoden iän saavutettuaan. Metsäkanalinnut Metsäkanalinnuille tärkeintä ovat riistatiheiköt. Niitä jätetään PEFC:n mukaisesti jo taimikonhoitovaiheessa ja ne säilytetään kasvatushakkuissa. Kivennäismaan ja soiden reunavyöhyke on tärkein metsäkanalintujen suoja-alue ja se säilytetään aina koskematta. Metsäkanalinnut viihtyvät hyvin normaalissa talousmetsässä, kun riistatiheiköt ovat kunnossa. Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta toteaa nykykäsityksenä, että talousmetsä on metsolle sovelias jo vuotiaana, myös nuoret kasvatusmetsät kelpaavat, mutta käytön aste voi laskea ensiharvennusvaiheessa. Myös karut metsät ovat soveliaita eli soveliaita metsiä on paljon. Metso on vanhojen metsien laji, joka tarvitsee joitain luonnonmetsien rakennepiirteitä. Toiminta Kuntalain ja Luonnonsuojelulain mukaista Lappeenrannan kaupungin metsien käsittely täyttää Kuntalain sekä Luonnonsuojelulain vaatimukset koskien luonnon- ja maisemasuojelun edistämistä, asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä palveluiden

6 järjestämistä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tutkijoiden näkemyksiä Kasvitieteilijä Seppo Vuokko toteaa (Terve Metsä 01/2018), että avohakkuu sopii Suomen metsiin ja edelleen, että hakkuuaukko ei ole kuoleman kenttä vaan luonnon synnytyslaitos. Hän jatkaa, että hakkuiden jälkeiset aukeat ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Uuden puuston syntymisen lisäksi ne ovat erinomainen perhosten, hyönteisten ja putkilokasvien keidas. Metsämaassa uinuu valtava määrä ruohojen ja heinien siemeniä, jotka puhkeavat kukkaan kun puusto hakataan pois. Monet hyönteiset ja yli puolet päiväperhosistamme käyttävät nuoria uudistusaloja lisääntymisalueinaan, mikä osittain korvaa vanhojen niittyjen katoa. Linnuista pikkulepinkäinen hyötyy avohakkuista. Myös mustikan ja puolukan geneettiselle uusiutumiselle avohakkuut ovat tärkeitä. Avohakkuu on ainoa keino, jos haluamme kasvattaa kuusen lisäksi myös koivua ja mäntyä. Avohakkuu jäljittelee luonnontuhoa: myrskyjä ja metsäpaloja, joiden jälkeen puusto uusiutuu ensin valoa vaativilla pioneerilajeilla. Avohakkuusta ei ole mitään perusteltua syytä luopua. Se sopii pohjoisen olosuhteisiin erittäin hyvin. Kritiikki kohdistuu usein turhan tehokkaaseen maanmuokkaukseen ja tutun metsämaiseman äkilliseen muutokseen yhden ihmisen näkökulmasta, arvioi samassa lehdessä puolestaan tutkimusprosessori Antti Asikainen Luonnonvarakeskus Lukesta. Hän jatkaa, että ei ole myöskään esitetty perusteita, miksi jatkuva kasvatus olisi nykyistä luonnonmukaisempi toimenpide. Luonnonvarakeskus Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen puolestaan toteaa samassa lehdessä, että puuston kasvu on kaksinkertaistunut ja puuta on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin 1950-luvulla, jolloin avuhakkuita alettiin tehdä. Jatkuvalla kasvatuksella ei näitä lisäyksiä olisi missään tapauksessa saavutettu. Läpimitaltaan yli 30-senttisten eli järeiden puiden määrä on lisääntynyt hurjasti luvulta lähtien jopa 3.5-kertaistunut. Samoin puuston tilavuus hehtaarilla on noussut. Esim luvun alussa päätehakkuissa oli puuta 140 kuutiota, nyt keskimäärin 209 kuutiota. Hiilivarastoista Antti Asikainen toteaa, että hyvä metsänhoito ja metsän nopea uudistaminen sekä puuston kasvattaminen tiheänä ovat tehokas yhdistelmä hiilensidonnan kannalta. Metsämme

7 sitovat hiiltä noin 130 miljoonaa tonnia ja hakkuiden kautta sitä poistuu miljoonaa tonnia vuodessa. Hakkuissa vapautuva hiili ei häviä taivaan tuuliin vaan jatkaa sitoutuneena erilaisiin puutuotteisiin. Tutkimusprofessori Jari Hynynen ja tutkijat Kalle Eerikäinen, Harri Mäkinen ja Sauli Valkonen (Metsälehti 18/2018) ovat todenneet, että tasaikäiset kasvatusvaiheet istutuskuusikot kasvavat yli 30 % paremmin kuin jatkuvan kasvatuksen metsät. Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi toteaa (Metsälehti 18/2018), että Suomen metsissä ei ollut hiilinielua 1960-luvulla. Nyt kasvu on kaksinkertaistunut 55 miljoonasta kuutiosta 110 miljoonaan kuutioon ja parantuneesta kasvusta on riittänyt jaettavaa lisääntyneisiin hakkuisiin, luonnonpoistumaan ja puuvarojen kartuttamiseen eli hiilen nieluun. Hiilinielu tukkeutuu, mikäli siirrytään jatkuvaan kasvatukseen. Kaupungin metsien hakkuut ja hakkuutulot Lappeenrannan kaupungin metsissä on tehty metsänhoidollisia uudistushakkuita vuosina yhteensä 82,1 hehtaaria eli keskimäärin 16,4 ha vuodessa, mikä vastaa vuositasolla 0,46 % metsäpinta-alasta. Tämä ei aiheuta merkittävää hiilen vapautumista avohakkuualojen maaperästä. Suomessa avohakkuuala on tällä hetkellä 0,5 0,7 prosenttia metsäpintaalasta vuosittain. Erikoishakkuita, harvennuksia ja jatkuvan kasvatuksen hakkuita on tehty vastaavalla ajanjaksolla yhteensä noin 450 ha eli noin 90 ha vuodessa. Metsänhoidollisia avohakkuita ei ole tehty lainkaan hoitoluokissa C1- C3, C5 ja S. Keskimääräinen puumäärä hehtaarilla metsätalousmaalla on noussut vuoden kiintokuutiosta hehtaarilla 178 kiintokuutioon tällä hetkellä. Samalla lahopuun määrä on lisääntynyt luonnonpoistuman ja myrskyjen takia. Hakkuusuunnite on kiintokuutiota vuodessa ja kokonaiskasvu kiintokuutiota. Kaupungin metsät toimivat hiilinieluna kohtuullisen kasvun takia toistaiseksi, mutta hyvästä kasvusta on pidettävä huolta ja tämä tapahtuu tehokkaalla metsänhoidolla, riittävillä harvennushakkuilla ja uudistushakkuilla. Uudistushakkuut varmistavat hyvän kasvun hakattavilla ja istutettavilla kohteilla 15 vuoden päästä ja siitä eteenpäin. Hakkuiden määrä on nyt noin 60 % kasvusta. Tuloja hakkuista on kertynyt vuosina yhteensä eli keskimäärin /v. Hakkuutuloissa ovat

8 mukana myös erikoishakkuut, tonttihakkuut ja muut rakennuskohdehakkuut sekä energiapuut. Kaupungin metsien hehtaaritulo on noin 135 /ha/v ja menot noin 60 /ha/v. Vertailukaupunkien tuotot ovat olleet noin miinus 200 eurosta noin +50 euroon ajanjaksolla (Suomen suurimpien kaupunkien metsätaloustoimintojen kehittäminen, Risto Laukas ja Pasi Pakkala, Tutkimuksia ja raportteja, Mikkelin ammattikorkeakoulu). Yksityismetsien hehtaarituotto Etelä- Karjalassa on yli 200 /ha/v. Kaupungin metsien tuottoa alentaa taajamametsien suuri määrä ja niissä käytettävä alhainen hakkuusuunnite sekä suuret hoitokulut. Virkistystoiminnan tukeminen Asukkaiden virkistysmahdollisuuksia metsissä on aktivoitu monilla tavoilla. Onnistunein hanke on ollut maaomaisuuden hallinnan metsätalouspalveluiden organisoima Hämmäauteensuon reitin kunnostus ja 550 Lappeenrannan peruskoululaisen opastetut retket keväällä 2017 Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Hämmäauteensuon laavulle. Pitkospuut korjattiin ja reitin varrelle pystytettiin uudet opastaulut, jotka kertovat suosta, linnuista, eläimistä, kasveista ja metsistä. Hankkeessa olivat mukana taajamametsätyöryhmä, opettajien ja luontojärjestöjen edustajat, Lappeen Riento sekä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Hanketta tuki Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö. Strategian toimintasuunnitelmaan elinvoiman ja kaupunkikehityksen kehittämisohjelmaan maaomaisuuden hallinta esitti Merkityksellisen ympäristön ohjelmaan luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden kehittämiseen toimenpiteitä. Näkötornin rakentaminen ja terveyspolkujen toteuttaminen taajamametsiin ei saanut strategiarahoitusta. Maaomaisuuden hallinta on mukana suunnittelemassa Sykettä ja säpinää ohjelman kotahanketta taajamametsiin palvelemaan päiväkoteja ja Geopark-kohteita. Ahvenlammen metsäsuunnitelma (= osa Joutsenon metsäsuunnitelmaa) valmistui vuonna 2016 yhteistyössä asukkaiden ja luontojärjestöjen kanssa. Metsien hoidossa tehdään jatkuvasti yhteistyötä liikuntatoimen kanssa pururatojen, frisbee-ratojen ja hiihtolatujen puustojen raivaamisessa ja hoitamisessa. Tärkeä yhteistyöryhmä ovat kaupungin asukkaat, joilta tulee vuosittain noin 500 erilaista pyyntöä koskien kaupungin metsiä. Monimuotoisuus

9 Monimuotoisuus on osa monipuolista metsän käsittelyä sekä myös osa kestävää metsätaloutta. Lappeenrannan kaupungin harjoittama metsätalous on monipuolista, eli toiminnassa otetaan huomioon asukkaat, luonto ja maaomaisuuden hallinnan metsätalouspalveluille asetetut taloudelliset tavoitteet. Monimuotoisuus huomioidaan kaikessa metsän käsittelyssä. Tähän velvoittavat Metsälaki (metsäluonnon arvokkaat kohteet), Luonnonsuojelulaki, kaavat ja kaavamääräykset sekä PEFCmetsäsertifikaatin 30 kriteeriä ja niihin laaditut kaupungin omat soveltamisohjeet. Yhteenveto Maaomaisuuden hallinta katsoo, että kaupungin metsiä käsitellään kestävästi monimuotoisuus ja asukkaiden virkistys huomioiden. Avohakkuu on syytä säilyttää yhtenä kaupungin hakkuutapana, jotta kasvu myös jatkossa pysyy kohtuullisen korkealla eli vähintään noin 6,0 m3/ha/v. Myrsky-, palo-, hyönteisja sienituhohakkuita voidaan joutua tekemään avohakkuina myös hyönteistuholain määräämänä. Lisäksi joillakin kohteilla joudutaan vaihtamaan puulajia ja tämä onnistuu vain avohakkuun ja metsänviljelyn kautta. Ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden edessä on panostettava kaupungin metsien kasvun lisäämiseen ja metsien terveyteen. Hakkuusuunnite on syytä jatkossa pitää tasolla, mikä varmistaa kaupungin metsien terveyden ja hyvän kasvun myös seuraavien vuosikymmenien aikana. Tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus varmistaa metsien säilymisen hiilinieluna ja myös hiilivarastona. Jatkuva kasvatus pienentää metsien kasvua, sulkee hiilinielun ja pitkällä aikavälillä heikentää metsien terveyttä. Maaomaisuuden hallinta katsoo, ettei ole perusteltuja syitä lopettaa uudistushakkuita kokonaan ja siirtyä pelkästään eriikäisrakenteiseen metsänhoitoon. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus on yksi vaihtoehto ja sitä soveltaen käytetään jo nyt taajamametsissä. Jatkuvassa kasvatuksessa käytetty määrämittaharsinta ei sovellu taajamametsien käsittelyyn, sillä parhaiden ja suurimpien puiden poimiminen kasvatuksen joka vaiheessa on maisemaa heikentävä toimi. Kaupunkimme metsiä hoidetaan jo nyt vastuullisesti taajamametsien hoitoluokituksen, kestävän kehityksen ja PEFC - metsäsertifikaatin vaatimusten mukaisesti monipuolisesti, asukkaita ja sidosryhmiä kuunnellen, hiilinielu myös jatkossa säilyttäen sekä luontoa kunnioittaen ja monimuotoisuudesta

10 Esittelijän ehdotus huolehtien. Kyseinen toimintatapa sopii hyvin kaupunkimme Greenreality-toimintamalliin. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy edellä olevan maaomaisuuden hallinnan vastauksen vihreiden valtuustoaloitteeseen ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Päätös Käydyn keskustelun aikana Kimmo Klemola esitti Virpi Junttilan kannattamana, että lausunto palautetaan uudelleen valmisteluun, sillä se ei esitetyssä muodossa perustu tutkittuun tietoon eikä se ole puolueeton, sillä eri kasvatusmuotoja ei käsitellä tasapuolisesti. Puheenjohtaja totesi Kimmo Klemolan tekemän esityksen tarkoittavan asian palauttamista valmisteluun ja asian käsittelyn jatkamisesta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat, että asian käsittelyä ei jatketa ja asia palautetaan uudelleen valmisteluun, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Merkittiin, että kokous keskeytettiin neuvottelutaukoa varten klo Kokousta jatkettiin klo Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä neljä (4) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Asikainen, Hyvärinen, Karhu, Karhukorpi) äänestivät JAA ja seitsemän (7) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Erkki Räsänen, Junttila, Kemppainen, Klemola, Näivä, Thomander-Tiainen, Brandt-Ahde) äänestivät EI. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä ei jatketa ja asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: puh puh.

11 Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen Metsätalouspäällikkö Anni Särkelä Oheismateriaali 1. Yleisarvio vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi annettujen tarkennusten jälkeen Tapio Palvelut Oy:n tarjouksen yleisarviosta vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsiin. Tämä yleisarvio on tilattu puolueettomana taustaselvityksenä päätöksenteon tueksi. Tässä yleisarviossa on selvitetty miten eri metsänkäsittelymenetelmien soveltaminen vaikuttaisi kaupungin metsätalouteen sekä erilaisten ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen. Tapio Palvelut Oy on toimittanut edellä mainittua yleisarviota koskevan raportin Raportissa vertaillaan kaupungin metsien kehitystä jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen metsien käsittelyn mallinnuksen avulla. Käytetyt mallinnukset ja laskennalliset seikat selviävät raportista. Raportista käy ilmi että sekä jaksollisen että jatkuvan kasvatuksen menetelmä ovat hyviä tapoja metsänkasvatukselle. Mikäli halutaan siirtyä onnistuneesti jaksollisesta metsän kasvatuksesta suoraan jatkuvaan kasvatukseen, on siirtymiselle varattava riittävästi aikaa. Kokonaisuutta tulee siis tarkastella usean vuosikymmenen aikavälillä. Molemmat edellä mainitut kasvatusmallit vaativat yhtälailla luonnonhoidollisia toimenpiteitä monipuolisen ja monimuotoisen metsän tukemiseksi. Jatkuva kasvatus ei yksin takaa riittävää monimuotoisuutta. Raportissa todetaan että jatkuvan kasvatuksen menetelmien käytöstä ei ole vielä laajaa pitkän aikavälin tutkimustietoa. Jatkuvaan kasvatukseen siirtymisen onnistumiseksi on tärkeää valita kohteet tarkasti, ottaen huomioon alueen jo olemassa olevat erirakenteiset piirteet sekä monipuoliset käyttötarkoitukset. Metsänkäsittelyn vaihtelevuus edistää jo itsestään erilaisten metsiköiden monimuotoisuutta Lappeenrannassa. Jatkuvan kasvatuksen menetelmien käyttöä pyritään lisäämään Lappeenrannan kaupungin metsissä mahdollisuuksien mukaan. Tällaisten jatkuvaan kasvatukseen soveltuvien kohteiden kartoitus

12 Esittelijän ehdotus ja valinta ajoittuu luonnollisesti metsäsuunnitelmien uusimisen yhteyteen. Suurin osa Lappeenrannan kaupungin metsäsuunnitelmista vanhenee vuosien aikana. Taajamametsien metsäsuunnitelmien laatimisen yhteydessä pyritään löytämään parhaat tavat käyttää metsiä huomioiden eri käyttäjäryhmien tarpeet. Tämä työ tehdään vuorovaikutteisesti yhdessä asukkaiden ja muiden osallisten kanssa. Näin toimien Lappeenrannan kaupunki pyrkii löytämään kokonaisuuden kannalta parhaan lopputuloksen. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy edellä olevan maaomaisuuden hallinnan vastauksen vihreiden valtuustoaloitteeseen ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus

Vastaus vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen siirtymisestä avohakkuuttomaan metsänhoitoon

Vastaus vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen siirtymisestä avohakkuuttomaan metsänhoitoon Vastaus vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen siirtymisestä avohakkuuttomaan metsänhoitoon Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2048/00.02.10/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja

Lisätiedot

Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä

Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2345/02.08.04/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta

Lisätiedot

AIKA klo 16:30-20:03 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1

AIKA klo 16:30-20:03 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 12/2019 1 AIKA 12.6.2019 klo 16:30-20:03 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1 Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Junttila Virpi Jäsen

Lisätiedot

AIKA klo 16:30-19:02 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1

AIKA klo 16:30-19:02 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 22/2018 1 AIKA 12.12.2018 klo 16:30-19:02 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1 Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Asikainen Miia Pöytäkirjan

Lisätiedot

Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi

Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Tekninen lautakunta 18 25.01.2017 Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi 1074/00.02.04.00/2016 TEKLA 18 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi

Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Tekninen lautakunta 18 25.01.2017 Kaupunginhallitus 54 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 20 20.02.2017 Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 Tekninen lautakunta 119 03.04.2013 Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 440/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 119 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti

Lisätiedot

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustus pähkinänkuoressa Vähän tutkimustietoa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen Emme tiedä,

Lisätiedot

Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1067/ /2017 Maisematyölupahakemus 405 Armilan kylän LPR 405 tilalle RN:o 12:2 (Höltänmäki)

Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1067/ /2017 Maisematyölupahakemus 405 Armilan kylän LPR 405 tilalle RN:o 12:2 (Höltänmäki) Maisematyölupa 405 Armilan kylän tilalle LPR 405 RN:o 12:2 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1067/10.03.00.09/2017 Maisematyölupahakemus 405 Armilan kylän LPR 405 tilalle RN:o 12:2 (Höltänmäki) Esittelijä:

Lisätiedot

Suomen avohakkuut

Suomen avohakkuut Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus

Lisätiedot

Etuosto-oikeuden käyttäminen myytyyn kiinteistöön Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi

Etuosto-oikeuden käyttäminen myytyyn kiinteistöön Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Etuosto-oikeuden käyttäminen myytyyn kiinteistöön 405-408-1-30 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1749/10.00.03.10/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta 204 5.9.2018 Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö WWF Finland Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI GSM: (0400) 422659 Maija.Kaukonen@wwf.fi www.wwf.fi www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto Helsinki 12.1.2010 Viite:

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänhoito. Metsänomistajat Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin metsät

Jyväskylän kaupungin metsät Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun

Lisätiedot

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Esityksen sisällys Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä ja metsässä Eri-ikäiskasvatuksen menetelmät Mitä muuttui metsänomistajalla?

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).

Lisätiedot

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta 2020-2030 Luonto-Liitto Pohjanmaa, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura

Lisätiedot

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA. Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2014 Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito antaa mahdollisuuden yhdistää monipuolisia tavoitteita tutkimustietoa aiheesta tarvitaan ennen kuin menetelmä

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet

Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet Riistametsänhoito Metsänhoitoa metsäkanalintuja suosien Sopii tavallisen talousmetsään Voi toteuttaa missä metsän kehitysvaiheessa tahansa www.riistametsa.fi 2 1.11.2016

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Suojeluesitys: Saimaan kanavan rantametsät. Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n kirje

Suojeluesitys: Saimaan kanavan rantametsät. Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n kirje Kaupunginhallitus 491 09.10.2017 Lappeenrannan kaupungin lausunto Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n Liikennevirastolle tekemästä Saimaan kanavan rantametsien luonnonsuojeluhanke-esityksestä

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Peitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy

Peitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy Peitteinen metsänkasvatus Lapin 61. Metsätalouspäivät 15.2.2019 Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy Peitteinen metsänkäsittely Peitteinen metsänkäsittely = metsänkäsittely ilman selkeää uudistamisvaihetta

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma vuosille ja Lappeenranta strategia

Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma vuosille ja Lappeenranta strategia Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2019-2021 ja Lappeenranta 2033- strategia Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1734/02.02.00.00/2018 Valmistelija/lisätiedot: puh. Rahoitusjohtaja Jari Iskanius

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Panu Kunttu Metsäasiantuntija panu.kunttu@wwf.fi Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten metsäympäristötyyppien,

Lisätiedot

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti: RINNEKOTI-SÄÄTIÖ on hakenut maisematyölupaa (2017-1309) metsänhakkuisiin kahteen kohteeseen: osoitteiden Mäenalus 15 sekä Rinnekodintie 3-7 takana oleviin metsiin (49-430-1-84, 49-430-1-85 ja 49-430-1-112).

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Sauli Valkonen Sisältö Tilavuuskasvu, tukki/kuitu, puun laatu? Eri-käiskuusikko (poimintahakkuu) kasvun taso verrattuna tasaikäiseen puustopääoman vaikutus hakkuusta

Lisätiedot

Metsäohjelman luonnos

Metsäohjelman luonnos Metsäohjelman luonnos Asukastilaisuus 30.5.2018 Metsien arvot Metsäohjelman asukaskyselyn tuloksista laadittu karttaanalyysi asukkaiden rentoutumiseen ja stressistä palautumiseen käyttämistä metsistä keskustaajaman

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset. Uudistuneet metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset. Uudistuneet metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Uudistuneet metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset mitä ne ovat? Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsä Suositukset

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta

Lisätiedot

Mielakan metsäilta

Mielakan metsäilta Mielakan metsäilta 19.4.2017 26.6.2017 Kouvolan kaupunki Kodikas Kiehtova Kehittyvä Kysely auki 30.4.2017 saakka osoitteessa www.kouvola.fi/taajamametsat 26.6.2017 Sanna Laukkanen 2 26.6.2017 Sanna Laukkanen

Lisätiedot

Toimenpiteet kuvioittain

Toimenpiteet kuvioittain Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN METSÄOHJELMA 2030 Luonnos

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN METSÄOHJELMA 2030 Luonnos JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN METSÄOHJELMA 2030 Luonnos 25.4.2018 Sisällys Metsäohjelma linjaa metsien käyttöä 2 Metsien arvot 2 Jyväskylän kaupungin metsät 3 Visio 2030 5 Strategiset painopisteet 6 Virkistävät

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO

Lisätiedot

Korpien luontainen uudistaminen

Korpien luontainen uudistaminen Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien

Lisätiedot

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA -Ilman avohakkuita Sisällys Tuohi ja yhteismetsät Metsänhoitomme Virkistys-ja luontoarvojen huomioiminen Osakkaaksi liittyminen YHTEISMETSÄ TUOHI: Yhteismetsä: Metsäala n.

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

M E T S Ä - O H J E L M A Metsäohjelma Jyväskylä 1

M E T S Ä - O H J E L M A Metsäohjelma Jyväskylä 1 METSÄ- OHJELMA 2030 Jyväskylä 1 Metsäohjelma linjaa metsien käyttöä 3 Metsien arvot 3 Jyväskylän kaupungin metsät 5 Metsien nykytila (2018) 7 Visio 2030 8 Strategiset painopisteet 9 Virkistävät metsät

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Metsähallituksen toiminnan muutokset ilmaston lämpenemisen varalta 09.12.2014 Johanna Leinonen Yleiset toimenpiteet ilmaston lämpenemisen

Lisätiedot