Kohteina: Lapset ja nuoret. Ehkäisevä päihdetyö. Päihdeohjelma.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohteina: Lapset ja nuoret. Ehkäisevä päihdetyö. Päihdeohjelma. www.nurmijarvi.fi"

Transkriptio

1 2006 Kohteina: Lapset ja nuoret Ehkäisevä päihdetyö Päihdeohjelma

2 Päihdeohjelma Eri tutkimukset ja tilastot osoittavat nuorten päihteiden käytön lisääntyneen. Päihteiden käyttö aloitetaan nykyisin aiempaa nuorempana. Asenneilmapiiri on muuttunut yleisesti päihdemyönteisemmäksi. Päihdeongelman vakavuus on Nurmijärvellä tiedostettu. Vuoden 2001 lopussa asetettiin työryhmä laatimaan päihdeohjelmaa kuntaan Ville Alasen valtuustoaloitteen johdosta. Työryhmä koostui sekä virkamiehistä että luottamushenkilöistä. Työryhmän työskentelytapoina olivat kokoukset. Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana lukuisia asiantuntijoita. Kunnallisen ohjelmatyön yksi tärkeimmistä tavoitteista on parantaa viranomaisten yhteistyötä ja verkostoitumista. Ohjelman laadintavaiheessa moniammatillinen yhteistyö korostuu. Ohjelmatyöskentelyn päämääränä ei saa olla pelkkä asiakirjan julkaiseminen, vaan koko kunnan moniammatillista päihdetyötä kokoava ja tukeva prosessi. Ohjelma ei tue käytännön työtä, ellei se julkistamisen jälkeen siirry konkreettiseksi työvälineeksi kunnan eri hallintokuntien työntekijöiden keskuuteen. Kyse on siis toimeenpanon lähtölaukauksesta, ei loppuun saatetusta hallinnollisesta tehtävästä. Päihdeohjelman toteutuminen edellyttää poliittisten päättäjien, kunnan eri hallintokuntien, työntekijöiden, eri viranomaistahojen, järjestöjen ja nurmijärveläisten sitoutumista tämän ohjelman toteutumiseen. Ohjelman yleistavoitteena on kunnan viihtyvyyden ja turvallisuuden sekä kuntalaisten kaikenpuolisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä päihdepoliittisten olojen jatkuva seuranta. Päihdeohjelman yhtenä tehtävänä on antaa kuntalaisille tietoa siitä, mistä päihteiden käyttäjä voi hakea apua. Päihdeohjelman pääpaino on ehkäisevässä toiminnassa ja kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Ohjelma koostuu kahdesta osasta: selvitys- ja toimenpideosasta. Selvitysosassa kuvataan mm. Nurmijärven päihdetilannetta, kunnassa tapahtuvaa ehkäisevää päihdetyötä sekä Nurmijärven päihdehuoltoa. Toimenpideosassa esitetään päihdetyöhön liittyviä kehittämisehdotuksia. Perustason palvelut ovat tärkeässä asemassa päihteiden käytön ennaltaehkäisyssä, varhaisessa tunnistamisessa ja ongelmien puuttumisessa. Päihdeongelma on niin moniulotteinen kokonaisuus, että sen ehkäisyssä ja hoitamisessa on erittäin keskeistä poikkihallinnollinen yhteistyö.

3 Päihdeohjelman päivitys 2006 Päihdeohjelma on tarkoitus päivittää parin vuoden välein, jotta sitä voidaan täsmentää ja tarkentaa. Nyt päivitettävästä ohjelman toteutumisesta vastaa nuorisotoimi. Hallintokunnille lähetettiin toukokuussa 2006 tarkistettavaksi ohjelmassa olevat tiedot sekä arvioitavaksi toimenpiteiden toteutuminen lyhyesti. Päivitys toteutetaan lähinnä muuttuneiden tietojen osalta sekä tarkastellaan toimenpiteiden toteutumista lyhyesti. Vuonna 2008 tehtävän seuraavan päivityksen yhteydessä tarkastellaan päihdeohjelmaa laajemmin ja pohditaan toimenpiteiden ajankohtaisuutta. Toimenpideohjelmassa on lähdetty siitä, että lasten ja nuorten päihdekäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa. Toimenpide-ehdotusten lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että ehkäisevässä päihdetyössä ratkaisut päihdeongelmiin löytyvät ensisijaisesti päihdeongelmien syntyyn vaikuttavista tekijöistä esim. elämänhallinnasta ja aikuissuhteista. Toimenpide-ehdotuksissa on korostettu eri tahojen vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteistyön ensisijaisuutta ehkäisevässä työssä ja päihteiden torjunnassa. Ehkäiseviä ja varhaista puuttumista tukevia toimenpidesuosituksia on kuvattu teemoittain, ei hallinnonaloittain. Toimenpide-ehdotuksen jälkeen on kirjattu mahdollinen vastuutaho. Suurin osa toimenpideehdotuksista on ollut toteutettavissa osana nykyistä toimintaa. Päihdeohjelman toimenpiteiden keskeisiksi lähtökohdiksi on esitetty mm. vastuullisen vanhemmuuden, nuorten kasvun turvaamisen, ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen, koordinoidun ehkäisevän päihdetyön sekä nopean hoitoon ohjauksen periaatteita. Ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä on toteutunut 15 kpl, 33%. Toteutumattomia toimenpiteitä ei tule unohtaa, mutta niiden ajankohtaisuutta tulee pohtia vuonna 2008 tehtävän seuraavan päivityksen yhteydessä. Toimenpiteiden tulee olla Nurmijärven kunnan strategian mukaisia. Vuonna 2003 hyväksytyn ohjelman toimenpiteiden toteutuminen liitteenä.

4 Sisällysluettelo Päihdeohjelman lähtökohta 1 Päihdeohjelman päivitys Päihdestrategioiden/ohjelmien rooli osana kunnan päihdetyötä 2 Päihteet Suomessa 3 Tupakka 3 Alkoholi 4 Tekniset liuottimet ja liimat 5 Lääkkeet 5 Huumeet 6 Sekakäyttö 8 Huumeiden käyttö ja siitä koituvat haitat 9 Miksi huumeita käytetään? 9 Riippuvuus 9 Henkinen riippuvuus 10 Fyysinen riippuvuus 10 Sosiaalinen riippuvuus 10 Huumeiden käytön haitat 10 Päihteet Nurmijärvellä 12 Ehkäisevä päihdetyö 14 Ehkäisevän päihdetyön lähtökohdat ja tavoitteet 14 Syrjäytymisen ehkäisy 15 Ehkäisevän päihdetyön tasot 15 Mitä nuoret odottavat päihdeasioiden käsittelyltä? 16 Kotien ja vanhempien rooli 17 Neuvolatoiminta 18 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 19 Koulujen ehkäisevä päihdetyö 20 Oppilashuoltotyö 21 Tukioppilastoiminta 22 Koulutuksesta syrjäytyminen 22 Lastensuojelun sosiaalityö 23 Kunnassa tapahtuva nuorisotyö 25 Nuorisojärjestötoiminta 25 Nuorisotalotoiminta 25 Muu nuorisotyö 26 Nuorisovaltuusto 27 Projektit 27 Nuorten työllistäminen 28 Liikuntatoimi ja urheiluseuratoiminta 29 Kansalaistoiminta osana päihdetyötä 30 Seurakunta 30

5 Raittiustyö 31 Poliisin toimenpiteet 32 Lainsäädäntö 32 Nurmijärven poliisin toiminta 33 Moniammatillinen yhteistyö 34 Alueellinen toiminta 34 Johtoryhmä 34 Alueelliset työryhmät 34 Oppilashuoltoryhmät 35 Moniammatillinen yhteistyö yksittäisten asiakasryhmien, perheiden ja asiakkaiden kanssa 35 Nurmijärven päihdehuolto 36 Nuorten päihdepalvelut Nurmijärven kunnassa 37 Hoitoon ohjaus 38 Opioidiriippuvaisten hoito 42 Toimenpiteiden toteutuminen v hyväksytyssä ohjelmassa 43 Toimenpide-ehdotukset Kotien vastuu, vanhemmuuden ja aikuisuuden tukeminen Nuorten omavastuun ja välittämisen lisääminen Päihteiden saatavuuteen vaikuttaminen Päihteettömyyttä, hyvinvointia ja terveyden edistämistä tukeva toiminta kouluissa Vapaa-aikaan kohdistuva ehkäisevä toiminta Päihteiden käytön riskitekijöihin ja päihteiden käyttöön vaikuttaminen Valistus ja koulutus Päihdeongelmaisen nuoren hoito 50 Seuranta 51 Lähteet 52 Liitteet Toimenpiteiden toteutuminen (liite 1) Huumeet ja niiden vaikutus (liite 2)

6 Päihdeohjelman lähtökohta Eri tutkimukset ja tilastot osoittavat nuorten päihteiden käytön lisääntyneen. Päihteiden käyttö aloitetaan nykyisin aiempaa nuorempana. Asenneilmapiiri on muuttunut yleisesti päihdemyönteisemmäksi. Päihdeongelman vakavuus on Nurmijärvellä tiedostettu. Vuoden 2001 lopussa asetettiin työryhmä laatimaan päihdeohjelmaa kuntaan Ville Alasen valtuustoaloitteen johdosta. Työryhmä koostui sekä virkamiehistä että luottamushenkilöistä. Työryhmän työskentelytapoina olivat kokoukset. Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana lukuisia asiantuntijoita. Työryhmän kokoonpano: Koululautakunnan jäsen Elisa Reunanen, puheenjohtaja Nuorisopäällikkö Merja Winha-Järvinen, sihteeri Terveyslautakunnan pj. Sinikka Helminen Terveydenhoitaja Johanna Jahnukainen Sosiaalityöntekijä Sari Aalto Rehtori Anja Syrjälä Nuorisolautakunnan jäsen Ville Alanen Sosiaalilautakunnan jäsen Esa Hopsu Päihdeohjelman laadintaan palkattiin Anne Rautjärvi, jonka tehtävänä oli ohjelman selvitystyö sekä työryhmän esittämien ehdotusten kokoaminen asiakirjaksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi päihdeohjelman Päihdeohjelman pääpaino on ehkäisevässä toiminnassa ja kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Ohjelma koostuu kahdesta osasta: selvitys- ja toimenpideosasta. Selvitysosassa kuvataan mm. tämän hetkistä Nurmijärven päihdetilannetta, kunnassa tapahtuvaa ehkäisevää päihdetyötä sekä Nurmijärven päihdehuoltoa. Toimenpideosassa esitetään päihdetyöhön liittyviä kehittämisehdotuksia. Perustason palvelut ovat tärkeässä asemassa päihteiden käytön ennaltaehkäisyssä, varhaisessa tunnistamisessa ja ongelmien puuttumisessa. Päihdeongelma on niin moniulotteinen kokonaisuus, että sen ehkäisyssä ja hoitamisessa on erittäin keskeistä poikkihallinnollinen yhteistyö. Päihdeohjelman päivitys 2006 Päihdeohjelma on tarkoitus päivittää parin vuoden välein, jotta sitä voidaan täsmentää ja tarkentaa. Nyt päivitettävästä ohjelman toteutumisesta vastaa nuorisotoimi. Hallintokunnille lähetettiin toukokuussa 2006 tarkistettavaksi ohjelmassa olevat tiedot sekä arvioitavaksi toimenpiteiden toteutuminen lyhyesti. Päivitys toteutetaan lähinnä muuttuneiden tietojen osalta sekä tarkastellaan toimenpiteiden toteutumista lyhyesti. Vuonna 2008 tehtävän seuraavan päivityksen yhteydessä tarkastellaan päihdeohjelmaa laajemmin ja pohditaan toimenpiteiden ajankohtaisuutta. 1

7 Päihdestrategioiden/ohjelmien rooli osana kunnan päihdetyötä Kunnallisen strategiatyön yksi tärkeimmistä tavoitteista on parantaa viranomaisten yhteistyötä ja verkostoitumista. Päihdetyön parissa toimiville työntekijöille pyritään löytämään yhtenäisiä toimintamalleja. Eri toimijat oppivat strategian/ohjelman avulla näkemään päihdetyön laajan kokonaisuuden. Strategiatyöstä haetaan tukea myös palveluiden kehittämiseen. Strategian/ohjelman laadintavaiheessa moniammatillinen yhteistyö korostuu. Päihdeasioiden parissa työskentelevät ihmiset pyritään nykyisin saamaan mukaan jo strategian/ohjelman valmisteluprosessiin laajemmin kuin aikaisemmin. Eri toimijoiden välisen vuoropuhelun avulla synnytetään monien osapuolten hyväksymä tulkinta kunnan päihdetyön toiminnan tavoitteista ja suuntaviivoista. Strategiat/ohjelmat ovat päihdetyössä toimivien ammattilaisten työkaluja, joissa määritellään kunnan päihdetyön linjaukset ja painopistealueet. Strategiatyöskentelyn päämääränä ei saa olla pelkkä asiakirjan julkaiseminen, vaan koko kunnan moniammatillista päihdetyötä kokoava ja tukeva prosessi. Strategia/ohjelma ei tue käytännön työtä, ellei se julkistamisen jälkeen siirry konkreettiseksi työvälineeksi kunnan eri hallintokuntien työntekijöiden keskuuteen. Strategioissa/ohjelmissa pyritään päihdepolitiikkaan, jossa tavoitteena on ennen kaikkea alkoholin ja huumeiden käytön sekä niiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Suurimmassa osassa kuntien päihdestrategioita/ohjelmia ehkäisevä päihdetyö mielletään jatkumona, johon sisältyy ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja hoito. Päihdestrategian/ohjelman laatimista kunnassa ohjaavat nykyisin aiempaa enemmän kansallisten ohjelmien linjaukset. Strategioiden/ohjelmien yleistavoitteena on kunnan viihtyvyyden ja turvallisuuden sekä kuntalaisten kaikenpuolisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä päihdepoliittisten olojen jatkuva seuranta. Päihdestrategioiden/ohjelmien yhtenä tehtävänä on antaa kuntalaisille tietoa siitä, mistä päihteiden käyttäjä voi hakea apua. Strategia /ohjelmaa tulee tehdä tunnetuksi. Strategioiden/ohjelmien seurannan ja arvioinnin merkitys tulee eteen strategiaa/ohjelmaa päivitettäessä. Silloin on arvioitava, miten edellisessä strategiassa/ohjelmassa asetetut tavoitteet on saavutettu. Jos strategiaa/ohjelmaa ei päivitetä, sitä ei ole laadittu käytännön työvälineeksi. Strategiatyöskentelyn tavoitteena on pitkäjänteisemmän, systemaattisemman ja organisoidumman päihdetyön suunnittelu. Tähän tavoitteeseen sisältyy keskeisesti paikallisen päihdetilanteen kartoittaminen. Kartoittamisella selvitetään erilaisten palvelujen saatavuus ja kehittämisalueet niin ennaltaehkäisevässä työssä, varhaisessa puuttumisessa kuin hoidossa. Päihdetilanteen kartoitus ja kuvaus toimii strategian/ohjelman perustana, jolle erilaiset tavoitteet ja toimintaehdotukset perustuvat. Virallinen käsittely kunnan hallinnossa on osa strategian toimeenpanoprosessia. Päihdestrategiat/ohjelmat tulisi nivoa osaksi kunnallista päätöksentekoa siten, että ne liitetään osaksi kunnan laajempaa ohjelmaa esim. hyvinvointiohjelmaa tai turvallisuusstrategian osaksi. (Romppanen 2005) 2

8 Päihteet Suomessa Päihteillä tarkoitetaan tupakkaa, alkoholia, päihtymistarkoituksessa käytettyjä teknisiä liuottimia, lääkkeitä sekä kaikkia huumausaineiksi määriteltyjä aineita. Päihteiden käyttö on suomalaisten pahin terveysuhka. Päihteiden kokeilua ja käyttöä on pyritty kartoittamaan erilaisin väestökyselyin. Keskeisessä asemassa ovat varusmiehiin, koululaisiin ja koko väestöön suunnatut kyselytutkimukset. Tutkimusten puutteena on kuitenkin se, että ne valottavat vain osaa päihdetilannetta: esimerkiksi kovia huumausaineita käyttävät ongelmatapaukset karsiutuvat usein varusmiespalvelusta vapautumisen tai normaalikoulutuksesta syrjäytymisen kautta mainituista tutkimuskyselyistä. Päihteiden ongelmakäytön laajuutta on perinteisesti arvioitu epäsuorasti yhteiskunnan palvelujärjestelmien kirjaamien päihdehaittojen avulla. (Virtanen 2001) Tupakka Tupakointi aloitetaan useimmin n. 14-vuotiaana. Iän mukana kasvaa harkinta. 20-vuotiaana tai vanhempana on aloittanut vain yksi tupakoija kymmenestä. Suomalaiset aikuiset tupakoivat vähiten Euroopassa, ja tupakointi on vähenemässä. Miesten tupakointi on 1980-luvun puolivälistä alkaen vähentynyt, naisten pysynyt entisellä tasolla. Tästä syystä naisten ja miesten tupakoinnin välinen ero on kaventunut, eniten nuorimmassa ikäryhmässä. Nuorten tupakointi on yleisempää kuin muualla Euroopassa, varsinkin suomalaiset tytöt ovat eurooppalaisessa vertailussa kyseenalaisessa joukossa. Nuorilla tupakointi liittyy erittäin kiinteästi alkoholin ja huumeiden käyttöön sekä muihin epäterveellisiin ja tulevaisuudennäkymiä heikentäviin elintapoihin. Tupakkaa kokeilleiden määrä kasvoi 1990-luvulla 14-vuotiailla tytöillä, mutta laskivat vuotiailla pojilla. Vuonna 2001 valtaosa 12-vuotiaista (noin kolme neljästä) ei ollut kokeillut tupakkaa vuotiaista pojista 27% ja tytöistä 26% käytti tupakkatuotteita päivittäin. Parin viimeisen vuoden aikana tupakointi on ollut hienoisessa laskussa koko maassa. (Suomi ja huumeet 2001, Rimpelä ym. 2002, Kouluterveys 2004, Paja & Haukkala 2004) Poikien tupakointitavat ovat muuttuneet. Savukkeiden lisäksi pojista runsas kolmasosa on kokeillut nuuskaa. Monet nuoret pitävät nuuskaa haitattomana, koska siitä ei tule savua (ja häkää) keuhkoihin. Nuuskan kokeilu ja säännöllinen nuuskaaminen lisääntyivät huomattavasti ja 1990-luvuilla. Nuuskan käyttö ei ole korvannut savukkeiden polttoa. Tytöt kokeilevat nuuskaa, mutta säännöllinen käyttö on harvinaista. (Ahlström, Metso &Tuovinen 2000, Rimpelä ym. 2002) Tupakka aiheuttaa erittäin voimakkaan riippuvuuden. Nikotiini on luokiteltavissa riippuvuutta aiheuttavien ominaisuuksiensa perusteella samaan vaikeimpaan ryhmään kuin esim. heroiini ja kokaiini. Vieroitusoireet aiheutuvat fyysisestä riippuvuudesta, mutta ne menevät ohi jo muutamassa päivässä. Henkinen riippuvuus taas on pitkäikäistä ja voi aiheuttaa retkahduksen vielä vuosien tupakoimattomuuden jälkeen. (Suomi ja huumeet 2001) 3

9 Alkoholi Alkoholipolitiikka on murroksessa 2000-luvun alkaessa. Kieltolain luoma ylhäältä ohjaaminen vaikutti vahvasti alkoholipolitiikassa aina 1990-luvulle saakka, jolloin yhteiskunnallinen kehitys ja Euroopan Unioniin liittyminen muuttivat alkoholipolitiikan suuntaa. Uusi alkoholilaki säädettiin vuonna Siinä rajattiin mm. kuntien osuutta alkoholipolitiikassa niin, että kunnat eivät enää osallistu anniskelu- ja myyntilupien myöntämisprosessiin. Alkoholijuomien valmisteverojen aleneminen ja EU-maista tuodun alkoholin tuontikiintiöiden poistaminen on lisännyt aikuisten alkoholin myyntiä. Muutos alkoholin käytössä näkyy myös nuorilla. (Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma 2000) Alkoholi on suomalaisten valtapäihde, sen käyttäjiä ja tuottamia haittoja on eniten. Suomalainen juomakulttuurihan on perinteisesti ollut hyvin humalahakuista. Juomisen tiheys tai humalajuomisen keskeisyys ei ole muuttunut. Nuorten aikuisten humalajuominen on mahdollisesti tihentynyt, vanhemmissa ikäryhmissä taas vähentynyt. Tutkimusten mukaan lähes 90% yli 15-vuotiaista käyttää alkoholia. Toisaalta niiden nuorten määrä, jotka eivät käytä lainkaan alkoholia on lisääntynyt. Päivittäin alkoholia käyttävien osuus on n. 3% väestöstä. Nuoret aloittavat alkoholin käytön entistä aikaisemmin. Raittiiden vuotiaiden osuudet ovat vähentyneet ja alkoholin säännöllinen käyttö nuorten keskuudessa on yleistynyt. Myös humalajuominen on yleistynyt viime vuosina erityisesti 14-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa. Kuukausittain humaltui joka yhdeksäs 14-vuotias poika ja joka kuudes tyttö. Suomalainen nuori sijoittuu eurooppalaisessa vertailuryhmässä alkoholinkäytöltään keskivaiheille selviteltäessä niiden nuorten yhdeksäsluokkalaisten määrää, jotka ovat käyttäneet alkoholia vähintään 20 kertaa kuluneen vuoden aikana. Vaikka nuorten humalajuominen väheni 2000-luvun alussa, niin humalajuomisen osalta sekä suomalaisten poikien että tyttöjen sijoitus hipoo eurooppalaisten maiden kärkisijaa. (Suomi ja huumeet 2001, Rimpelä ym. 2002, Kouluterveys 2004, Päihdetilastollinen vuosikirja 2005) Alkoholin kokonaiskulutus on jatkuvasti kasvanut ja kulutuksen rakenteessa on tapahtunut muutoksia, jotka ovat merkityksellisiä nuorison näkökulmasta. Vuoden 1995 alusta lähtien päivittäistavarakaupoissa on saanut myydä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus on enintään 4,7%. Siiderien ja Long Drink-juomien valikoima on sen jälkeen monipuolistunut, ja juuri nämä juomat ovat makeutensa takia nuorten suosiossa. Myös kirkkaat viinat ovat alkoholin hinnan alennuksen jälkeen kasvattaneet suosiotaan. (Ahlström, Metso & Tuovinen 2000, Taskumatti 2006) Nuorten yleisin juomispaikka on toisen koti (41%), seuraavaksi yleisemmin juominen tapahtuu ulkosalla (25%), omassa kodissa (24%) ja discossa (16%). Tyttöjen ja poikien välillä ei ole eroja juomapaikan valinnassa. Valtaosa nuorista saa alkoholijuomansa sisarusten tai kavereiden ostamina tai tarjoamina. Vanhemmat ostavat tai tarjoavat juomia 18%:lle nuorista. Vanhempien hankinnat eivät riitä, vaan nuoret juovat sen lisäksi muuta kautta hankittuja alkoholijuomia. (Ahlström, Metso & Tuovinen 2000) Asenneilmapiiri onkin muuttunut yleisesti päihdemyönteisemmäksi. Esim. vanhemmat hyväksyvät entistä useammin lapsiensa alkoholin ja tupakan käytön. Alkoholinkäyttö on myös hyväksytty osaksi toimintaa erilaisissa koko perheen urheilu- ja kulttuuritapahtumissa. (Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma 2000) 4

10 Alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen välillä on yhteys: kulutuksen noustessa haitat lisääntyvät. Välittömät alkoholin haitat kuten juopumuspidätykset, rattijuopumus, pahoinpitelyt ja myrkytystapaukset kasvavat heti kulutuksen lisääntyessä. Pitkäaikaiset haitat, kuten alkoholisairastavuus ja kuolleisuus, seuraavat jopa vuosikymmenen viiveellä. Alkoholi on suomalaisten kansanterveydellisesti merkittävin päihde. Sairaaloissa kirjataan vuosittain runsaat hoitojaksoa, joissa alkoholisairaus on joko pää- tai sivudiagnoosina. Vuonna 2005 A-klinikoilla kävi sekä Nuorisoasemilla yli asiakasta. Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Alkoholin käytön seurauksena kuolee vuosittain n henkeä, mikä on n. 6% kaikista kuolemantapauksista. (Taskutieto 2006, Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma 2000, Päihdetilastollinen vuosikirja 2005) Tekniset liuottimet ja liimat Imppaukseksi sanotaan haihtuvien aineiden, kuten teknisten liuottimien, liiman, bensiinin ja nestekaasujen haistelua ja hengittämistä päihtymistarkoituksessa. Imppaaminen on usein ryhmäilmiö, jolloin kaveriporukassa useat aloittavat impaamisen yhdessä. Imppaaminen on yleisintä vuotiaiden ikäryhmässä. Vuonna 2004 tehdyn kouluterveystutkimuksen mukaan oli 15-vuotiaista koululaisista imppausta harrastanut n. 7%. Liuottimet ovat myrkyllisiä ja niihin kehittyy riippuvuus sietokyvyn kohoamisen myötä. Liuottimet vahingoittavat mm. hermosolujen solukalvojen rakenteita. Solujen hapen- ja energiansaanti häiriintyy erityisesti niillä aivojen alueilla, jotka ovat herkkiä hapen puutteelle. Tämän vuoksi esimerkiksi muisti ja lihasten hienosäätö heikkenevät. Liuottimet aiheuttavat huumausaikana moninkertaisen aivosolukadon alkoholijumalaan verrattuna. Liuottomia käytettäessä on yliannostuksen vaara ilmeinen, koska hengitetyn annoksen määrää on vaikea arvioida. Imppaukseen liittyy äkkikuoleman vaara. Liuottimet, erityisesti bentseeni, häiritsevät myös luuytimen verisolutuotantoa, lisäten riskiä saada leukemia myöhemmin elämässä. Yleisemmin impattu aine on nykyisin butaanikaasu (mm. tupakansytyttymissä), mikä on aiheuttanut myös kuolemantapauksia Suomessa. (Suomi ja huumeet 2001, Elämä On Parasta Huumetta ry:n lehdistötiedote ) Lääkkeet Lääkkeistä väärin käytetään yleensä lievästi rauhoittavia ja ahdistuneisuutta lievittäviä lääkkeitä. Farmakologisesti myös unilääkkeet kuuluvat nykyään tähän samaan ryhmään. Monia muitakin keskushermostoon ja psyykeen vaikuttavia lääkkeitä saatetaan käyttää väärin; toisinaan tavataan esimerkiksi psykoosi- ja masennuslääkkeiden yliannostelua päihtymistarkoituksessa. Särky- ja kipulääkkeet ovat toinen perinteinen ryhmä, jota käytetään muussakin kuin hoitotarkoituksessa. Keskushermoston kautta vaikuttavat kipulääkkeet ovat vaikutusteholtaan voimakkaita, ja ne kuuluvat riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin. Päihdeongelmaiset käyttävät katukaupassa liikkuvia lääkevalmisteita mm. päihtymystilan hakemiseen, omin päin tapahtuvaan vieroitusoireiden hoitoon, erilaisten huumausaineiden vaikutuksien muuttamiseen ja tehostamiseen, lääketoleranssin seurauksena syntyneen pakonomaisen yliannostustarpeen 5

11 tyydyttämiseen sekä ääritapauksissa päihdekierteen myötä syntyneiden epätoivoisten itsetuhoratkaisujen toteuttamiseen. Kaikkein yleisin katukaupasta tavattava reseptilääke on diatsepaami (Diapam, Valium ja Medipam). Myös opiaattijohdoksia (esim. Temgesic, Subutex ja Abalgin) kulkeutuu katukauppaan. Näiden lisäksi käytetään myös käsikauppalääkkeinä saatavia lääkeaineita, jotka sisältävät pieniä kodeiini- ja oopiummääriä. Nuorten lääkkeiden väärinkäytössä ei useinkaan ole kysymys varsinaisesta lääkeriippuvuudesta. He vain kokeilevat erilaisia aineita. Uni- ja rauhoittavat lääkkeet ovat nuorten keskuudessa tavallisempia väärin käytettyjä lääkkeitä. Ne vahvistavat alkoholin ja muiden päihteiden vaikutusta, mutta myös lievittävät niiden vieroitusoireita. Lääkkeiden väärinkäyttö vaikeuttaa nuorten päihdeongelmaa nopeasti, jos se kehittyy säännölliseksi tavaksi. Vuonna 2003 oli vuotiaiden koululaisten ikäryhmästä uni- ja rauhoittavia lääkkeitä kokeillut ainakin kerran n. 6%. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten nuorten lääkkeiden väärinkäyttö on eurooppalaista keskitasoa. (Suomi ja huumeet 2001, Taskumatti 2006) Huumeet Huumeasioihin on kiinnitetty valtakunnallisesti huomiota jo 1970-luvulla, mutta lisääntyvässä määrin huomiota on alettu kiinnittää 1990-luvun jälkipuolelta lähtien. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi Suomen huumepolitiikkaa. Sen tavoitteena on huumausaineiden leviämisen ja käytön rajoittamiseen sekä huumeista ja niiden aiheuttamista ehkäisy-, hoito- ja kontrollitoimista aiheutuvien yksilöllisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten haittojen vähentäminen. Kaikki huumausaineilmiöitä kuvaavat mittarit (käyttö, sairastavuus, rikollisuus ja kuolleisuus) osoittivat huumausainetilanteen pahenemista Suomessa koko luvun. Vuosikymmenen vaihteessa tulivat esiin ensimmäiset merkit huumausaineiden kokeilujen ja käytön voimakkaan kasvutrendin hidastumisesta. Nähtäväksi jää, onko kyseessä satunnainen vai mahdollisen uuden trendikehityksen merkki. Vaikka huumekokeilujen lisääntymisvauhti olisi taittumassa, haittojen määrä noudattaa vielä nousutrendiä, sillä ongelmakäyttöön johtavat kasaantuvat haitat näyttävät ilmenevän esim. hoitoon hakeutumisessa 3 5- vuoden viiveellä aineiden käytön aloituksesta. Vielä viisi vuotta sitten huumeiden kokeilut näyttivät vielä lisääntyvän nopeasti. Kannabis on Suomessa yleisemmin käytetty laiton huume ja se on myös eniten takavarikoitu huumausaine. Se oli jo 1980-luvulla amfetamiinin ohella yleisin huumausaine ja se säilytti asemansa myös 1990-luvun huumeaallossa. Kaiken kaikkiaan arvioidaan, että kannabista on joskus elämänsä aikana kokeillut lähes suomalaista. Miesten kannabiksen käyttö on noin puolet yleisempää kuin naisten. Kouluterveyskyselyissä tavoitetut huumeita kokeilleet nuoret olivat lähes poikkeuksetta kokeilleet juuri kannabista. Huumekokeillut aloitetaan tyypillisesti samassa ikävaiheessa kuin muidenkin päihteiden kokeilut. (Virtanen 2001, Päihdetilastollinen vuosikirja 2005) Kovien huumeiden suhteen Suomen tilanne poikkeaa monien muiden Euroopan tilanteesta siten, että amfetamiini on yleisin kova huume. Monissa EU-maissa opiaatit, erityisesti heroiini muodostaa huumeongelman kovan ytimen. (Vuosiraportti Euroopan Unionin huumeongelmasta 2001, Hakkarainen 2002) 6

12 Heroiini valtasi Suomenkin huumemarkkinoita voimakkaasti 1990-luvun loppupuolella. Suomalainen huumekeskustelu onkin keskittynyt paljolti juuri heroiiniin. Huumekuolemat ovat pääosin olleet juuri heroiinin yliannostustapauksia. Heroiinin käyttöön kuolleet ovat nuorempia kuin muissa Pohjoismaissa. Suurin ikäryhmä on vuotiaat. Myös opioidiriippuvaisten lääkkeellinen korvaushoito on ollut kiivaan kiistelyn kohteena. Näissä hoidoissa lääkkeenä käytettävää buprenorfiinia on alettu myös käyttää suonensisäisenä huumeena. Muita laittomia huumeita käytetään ilmeisen vähän. Uusista amfetamiinijohdannaisista merkittävin lienee ekstaasi, joka on teknokulttuuriin liittyvä stimulantti. Ekstaasin käytölle on luonteenomaista tilannesidonnaisuus, teknobileet. Näissä yhteyksissä voidaan käyttää myös todellisuuden kokemista muuttavia hallusinogeenejä, kuten LSD:tä ja meskaliinia. Huumemaailman uusimpia tulokkaita ovat ns. Designer-huumeet. Niillä tarkoitetaan laittomista huumeista kehiteltyjä uusia johdannaisia, joilla alkuperäisen aineen kaltaisia vaikutuksia, mutta eivät ole tarkasti ottaen samoja aineita eivätkä näin ollen lainsäädännössä huumeiksi luokiteltuja. (Seppälä 2001, Hakkarainen 2002) Huumeiden käyttäjien määrää pyritään arvioimaan käyttöuran eri vaiheissa erilaisilla menetelmillä. Nuorten päihteiden käyttöä on mitattu mm. Stakesin kouluterveyskyselyillä ja nämä mittaukset kohdistuvat vaiheeseen, jossa huumeiden kokeilu tyypillisesti alkaa. Tiedot huumeiden ongelmakäyttäjistä perustuvat sairaalojen hoitoilmoitusrekisterien, poliisin rikosilmoitusrekisterin sekä Kansanterveyslaitoksen päihdejuomarekisterin ja tartuntarekisterin yhdistämiseen. Viimeisten tietojen mukaan Suomessa arvioitiin v olevan amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjää eli 0,4 0,7% vuotiaista suomalaisista. Miehiä ongelmakäyttäjistä arvioidaan olevan 75 80%. (Partanen 2001, Taskumatti 2006, Päihdetilastollinen vuosikirja 2005) Huumausaineiden käytön myötä myös huumausainerikosten määrät ovat lisääntyneet voimakkaasti. Huumausainerikokset ovat pääosin ns. käyttäjärikollisuutta: yleisimmät rikosnimikkeet ovat huumausaineiden käyttö ja hallussapito. Valtaosa huumausaineiden käytöstä jää piilorikollisuudeksi. Itse huumausainerikollisuutta huolestuttavampana ilmiönä on pidetty huumeiden käyttöön liittyvää oheisrikollisuutta. (Kinnunen 2001) Huumausaineet ovat Suomessa edelleen marginaalisesti käytettyjä päihteitä alkoholin ja tupakan rinnalla huolimatta siitä, että erityisesti nuorten asenteet huumeita kohtaan ovat lieventyneet ja uusia jakelukanavia on syntynyt mm. Internetiin. Valtaosalla suomalaisista ei ole omakohtaisia kokemuksia huumeiden käytöstä. Huumeiden käyttäjien tuntemisessa on eri ikäryhmien välillä merkittäviä eroja. Vanhemmissa ikäluokissa kontaktit huumeiden käyttäjiin ovat harvinaisia, mutta ne alkavat käydä yleisemmiksi, kun mennään kohti nuorempia ikäluokkia. Alle 25-vuotiaista joka toinen tuntee henkilökohtaisesti ihmisiä, jotka käyttävät huumeita. Vuonna 2004 noin joka sadannelle 12-vuotiaalle ja kymmenennelle 14-vuotiaasta oli tarjottu huumeita sekä 18-vuotiaista noin viidennelle. (Hakkarainen & Metso 2001, Virtanen & Sjöberg 2006, Päihdetilastollinen vuosikirja 2005) 7

13 Sekakäyttö Suomalaista päihteiden käyttötapaa leimaa aineiden sekakäyttö. Päihdehuollon asiakkaista suurin osa on sekakäyttäjiä luvulta lähtien trendinä onkin ollut sekakäytön jatkuva lisääntyminen. Päihdeongelman vuoksi hoitoon hakeutuneista yli puolet on käyttänyt kolmea erilaista päihdettä. Suurin käyttäjäryhmä, alkoholin ongelmakäyttäjät, käyttävät korkeintaan satunnaisesti muita aineita. Keskeiset sekakäyttäjäryhmät ovat alkoholin ja lääkkeiden käyttäjät, amfetamiinien ja kannabiksen käyttäjät, jotka käyttävät myös alkoholia, sekä opiaattien käyttäjät, jotka käyttävät myös amfetamiineja ja kannabista, mutta eivät juuri alkoholia. Varsinkin kovien huumeiden käyttäjien joukossa alkoholin käytön merkitys näyttää koko ajan hieman vähenevän. (Virtanen 2001, Suomalaisnuorten huumeiden käyttötrendit 2005) Sekakäyttö voi olla monen tyyppistä. Useampaa päihdettä voidaan käyttää samanaikaisesti, kun halutaan vahvistaa jonkun päihteen vaikutusta toisella päihteellä. Toisia päihteitä saatetaan käyttää myös lievittämään muiden päihteiden aiheuttamia vieroitusoireita, jolloin sekakäyttö on eri päihteiden jaksottaista käyttöä. Sekakäyttö voi olla myös hyvin kaoottista, minkä tahansa päihteen käyttöä päihdyttävän vaikutuksen aikaansaamiseksi. (Nuorvala 2000) Päihteiden moni- ja sekakäyttö on yleistä nuorten keskuudessa. Yleisintä on alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan kaikkien huumaavien aineiden ja huumeiden käyttö oli selvästi yleisempää säännöllisesti tupakoivien, nuuskaa kokeilevien ja humalaan asti usein itsensä juovien nuorten keskuudessa. Alkoholin ja pillereiden kokeilut ja yhteiskäyttö ovat selvästi yleisempää tyttöjen kuin poikien keskuudessa. Asiaan vaikuttaneen se, että tytöt käyttävät yleensäkin lääkkeitä poikia enemmän. Erityisen huolestuttavaa nuorten pillereiden käytössä on se, että he eivät välttämättä itsekkään tiedä, mitä pillereitä he milloinkin käyttävät eivätkä varsinkaan sitä, miten kyseiset pillerit heihin vaikuttavat. Yleensä kokeilut jäävät muutamaan kertaan. Pelkästään lääkkeiden päihdekäyttö on harvinaista. Myös huumeen vaikutusten tehostamiseksi tai säätelemiseksi saatetaan käyttää useita aineita samanaikaisesti. Aineiden yhteisvaikutusta on usein vaikea ennakoida, ja seuraukset saattavatkin olla kohtalokkaita. (Luopa ym. 2000, Suomalaisnuorten huumeiden käyttötrendit 2005) 8

14 Huumeiden käyttö ja siitä koituvat haitat Sanalla huume voidaan tarkoittaa monia eri aineita. Sillä voidaan viitata johonkin tiettyyn huumausaineeseen tai sillä voidaan tarkoittaa myös lääkkeitä tai imppauksesta käytettyjä liuottomia. Huumausaine on huumetta rajatumpi käsite. Sillä tarkoitetaan huumausainelainsäädännössä erikseen mainittuja aineita. Niitä ovat esim. hasis, amfetamiini ja heroiini. Sekä huumeet että huumausaineet kuuluvat päihteisiin Miksi huumeita käytetään? Nuorten huumausaineiden käytön ja kotiolojen välisestä yhteydestä on keskusteltu paljon. Usein ajatellaan käyttäjien tulevan rikkinäisistä tai muuten ongelmallisista perheistä. Todellisuudesta he tulevat kaikenlaisista kodeista. Syitä huumeiden käyttöön etsitään sukurasitteista, kasvatuksesta tai vaikeista suhteista vanhempiin. Huumeiden kokeilulle tai käytölle ei ole olemassa yksiselitteistä tai tiettyä syytä. Jokaisella käyttäjällä on omat persoonalliset taustansa, jotka ovat vaikuttaneet hänen valintoihinsa. Jo se, että huumeiden käyttö on kiellettyä, saattaa innostaa nuorta protestoimaan arkipäivän elämää vastaan niiden avulla. Lisäksi jotkut nuorten ihanteet rock-tähdistä urheilijoihin käyttävät huumeita tai hormonivalmisteita seurauksista välittämättä. Osa pyrkii huumeiden avulla lieventämään ahdistusta, masennusta tai yksinäisyyttä. Perheen omat kriisit, kuten alkoholismi tai avioero, voivat järkyttää nuoren tasapainoa. Yhteiskuntamme nykytilakaan ei voi olla vaikuttamatta nuoren elämännäkymiin. Suurin osa huumeita kokeilevista on koulunuorisoa, joka törmää aineisiin kavereiden kautta. Niitä kokeillaan uteliaisuudesta ja kavereiden myötävaikutuksesta tai jopa painostuksesta. Mitä enemmän aineita on tarjolla, sitä todennäköisemmin niihin törmätään. Mahdollisuudet kokeiluun lisääntyvät ja käyttökynnys madaltuu. Tähän vaikuttaa myös huumeita vähättelevä asenne, joka on levinnyt nuorten keskuuteen. Huumeita kokeillaan myös kavereiden kehuman hyvän fiiliksen tähden. Aineiden käyttöön saattaa liittyä ihaillun aseman saavuttaminen. Olipa huumekokeilujen syy mikä tahansa, ratkaiseva valinta tulee nuoren tehtäväksi silloin, kun hänelle tarjotaan huumeita ensimmäisen kerran. Silloin hän päättää joko kokeilla tai kieltäytyä kokeilemasta. (Terveydenhoitaja Merja Heikkinen, Anne-Maria Kalamaa 2003, Riippuvuus Tie vahvaan riippuvuuteen ja koviin aineisiin kulkee kannabiksen ja muiden päihteiden kautta. Kannabis on useimmiten ensimmäinen nuorten kokeilema huumausaine. Sen saanti on helppoa ja usein sitä pidetään vaarattomana ja alkoholia muodikkaampana. Puhe miedosta huumeesta kuitenkin vähättelee kannabiksen käytön haittoja ja houkuttelee kokeilemaan myös muita huumausaineita. 9

15 Huumeet vaikuttavat ihmisen henkisiin ja fyysisiin toimintoihin. Ne muuttavat käyttäjän tajunnan tasoa sekä vaikuttavat myös hänen tunne-elämäänsä ja sosiaalisiin suhteisiinsa. Huumeiden aiheuttama päihtymistila jää käyttäjän mieleen elämään kokemuksena, joka toistuessaan lukuisia kertoja pahentaa riippuvuutta eli kaipuuta päihde-elämyksen uusintaan. Huumeiden käytön aiheuttaman haitan suuruus riippuu aineesta, käytön määrästä ja käyttötavasta. Yksilöllisten tekijöiden vuoksi joillekin käyttäjille kehittyy suuria haittoja nopeammin kuin muilla. Joskus muutama kokeilukertakin saattaa riittää riippuvuuden kehittymiseen. Myös käyttäjän persoona ja elämänkokemukset vaikuttavat siihen, miten aineiden vaikutukset koetaan. Jatkuva käyttö jopa joidenkin aineiden lyhytaikainen käyttö aiheuttaa eriasteista henkistä ja fyysistä riippuvuutta. Henkinen riippuvuus Huumeista henkisesti riippuvainen käyttäjä tuntee huumeen olevan välttämätöntä hyvinvoinnilleen. Silloinkin, kun hän ei ole huumeiden vaikutuksen alaisena, hänen ajatuksensa pyörivät huumeiden aiheuttamissa elämyksissä tai uuden huume-erän hankkimisessa. Käyttäjä kärsii masennuksesta, ahdistuksesta tai on hermostunut. Hän kokee huumeen helpottavan oloaan ja irrottavan hänet epämiellyttävästä vieroitustilasta. Henkinen riippuvuus altistaa aineiden jatkuvaan käyttöön ja samalla voimakkaampaan tarpeeseen saada niitä. Fyysinen riippuvuus Fyysisessä riippuvuudessa elimistö on jo tottunut huumeeseen. Sen poistuminen tai puute aiheuttaa elintoimintojen häiriintymisen, mikä ilmenee vieroitusoireina. Näitä oireita ovat aineen mukaan voimakas väsymys, pahoinvointi, vapina, kivut, tuskaisuus, ripuli, flunssainen olo tai fyysinen rauhattomuus. Elimistön tottuessa aineeseen sietokyky saattaa nousta nopeasti, jolloin annokset suurenevat ja käyttötiheys kasvaa. Tällöin myös fyysiset vieroitusoireet vaikeutuvat asteittain. Käyttäjälle tulee pakonomainen tarve hankkia ainetta. Aineen ottamisen jälkeen vieroitusoireet katoavat ohimenevästi ja ilmaantuvat uudelleen vaikutuksen lakatessa. Huumetta on saatava lisää. Sosiaalinen riippuvuus Huumeiden käyttö tuo mukanaan uudet kaverit ja ennen muuta uuden arvomaailman, joka saattaa suuresti poiketa nuoren siihenastisesta elämästä. Huumepiirin yhteisellä salaisuudella saattaa olla nuoreen suurempi veto kuin itse aineella. Tällainen sosiaalinen riippuvuus on tyypillistä juuri huumeiden käytön alkuvaiheessa. Myöhemmin jatkuva käyttö eristää nuoren tavallisesta arkielämästä, ja hän liittyy yhä kiinteämmin huumemaailman taloudellisiin ja rikollisiin suhteisiin. (Suomi ja huumeet 2001, terveydenhoitaja Merja Heikkinen 2003) Huumeiden käytön haitat Yksittäiset huumekokeilut eivät välttämättä johda jatkuvaan käyttöön saati riippuvuuteen. Sen sijaan minkä tahansa huumausaineen jatkuva ja säännöllinen käyttö sisältää yhä suuremman terveysriskin. Jatkuva käyttö ja yhteydet laittomaan huumemaailmaan lisäävät myös riskiä joutua tekemiin lain kanssa ja sosiaalista syrjäytymistä. 10

16 Huumeita voidaan käyttää polttaen, suun kautta, nenään nuuskaten tai suonen sisäisesti kulloisenkin aineen mukaan. Suoneen pistettäessä terveysriskit kasvavat. Erilaiset tartuntataudit kuten maksatulehdukset, sydämen sisäkalvon tulehdus, HIV ja verenmyrkytys leviävät likaisten ruiskujen välityksellä. Huumeiden yliannostuksesta johtuvat kuolemantapaukset liittyvät yleensä suonensisäisesti käytettyihin huumeisiin. Huumeiden käyttäjällä on vain rajalliset mahdollisuudet tietää tai kontrolloida, mitä hänen hankkimansa aine todella sisältää. Monenlaiset epäpuhtaudet lisäävät terveysriskiä ja voivat johtaa jopa myrkytysvaaraan tai ainakin kudostulehduksiin pistoalueella. Huumeen vaikutusten tehostamiseksi tai säätelemiseksi saatetaan käyttää useita aineita samanaikaisesti. Aineiden yhteisvaikutusta on usein vaikea ennakoida, ja seuraukset saattavatkin olla kohtalokkaita. (Terveydenhoitaja Merja Heikkinen 2003, Suomi ja huumeet 2001, Virtanen & Sjöberg 2006) 11

17 Päihteet Nurmijärvellä Kuntamme nuorison suhteutumisesta päihteisiin antaa kuvan Stakesin kouluterveyskysely 2004 sekä Elämä On Parasta Huumetta ry:n hyvinvointikysely Kouluterveyskysely tuottaa tietoa vuotiaiden nuorten elinoloista, terveydestä, terveystottumuksista ja koulukokemuksista kuntien ja koulujen käyttöön. Kouluterveyskysely on tarkoitettu osaksi kuntien hyvinvointitilinpitoa. Kouluterveyskyselyn avulla on mahdollista seurata hyvinvoinnin kehitystä omassa kunnassa ja koulussa sekä verrata sitä koko maakunnan ja Suomen tilanteeseen. Nurmijärven kunnassa on tehty kouluterveyskysely vuosina 2002, 2004 ja Kunta on hankkinut käyttöönsä vuoden 2004 tulokset. Kyselyjen mukaan Nurmijärvellä päivittäin tupakoivien nuorten osuus on vähentynyt molemmissa ikäryhmissä. Päivittäin tupakoivia on nyt 18% yläluokkalaisista ja 16% lukiolaisista. Vuonna % yläluokkalaisista ja 26% lukiolaisista tupakoi. Päivittäin tupakoivien osuus kunnassa on edelleen hieman suurempi kuin Terveys 2015-kansanterveysohjelman runsaan kymmenen vuoden päähän asetettu tavoitetaso (enintään 15% vuotiaista). Lähes puolet (46%) peruskoulun yläluokkalaisista oppilaista on sitä mieltä, että oppilaiden tupakointiin ja nuuskaamiseen tulisi puuttua tehokkaammin koulun alueella. Nuorille tulisi myös järjestää tupakasta irrottautumisryhmiä. Tupakkaa polttavat nuoret käyttävät useammin ja enemmän alkoholia. He ovat myös kiinnostuneempia kannabiksen käytöstä. Nurmijärvellä alkoholin hinnanalennus näkyy oluen ja kirkkaiden viinojen käytön tuplaantumisena. Humalajuominen on lisääntynyt molemmissa ikäryhmissä. Entistä useampi tyttö juo. Tosi humalaan itsensä juo vähintään kerran kuukaudessa n. 22% yläluokkalaisista ja 32% lukiolaisista. 38% nuorista haluaisi, että nuorten alkoholin käyttöön puututtaisiin nykyistä tehokkaammin. Vanhempien tulisi puuttua ensisijaisesti nuorten alkoholin käyttöön. Laittomia huumeita on kokeillut 8% yläluokkalaisista (vähentynyt) ja 16% lukiolaisista. Vähintään kahta päihdettä käyttää 13% yläluokkalaisista ja lukiolaisista (vähentynyt). Vain pieni osa nuorista edes haluaa kokeilla tai on kokeillut kannabistuotteita. Yläluokkalaisista 38% tuntee henkilön, joka on kokeillut huumausaineita. Päivittäinen tupakointi, humalajuominen ja laittomien huumeiden käyttö ovat Etelä-Suomessa vahvassa yhteydessä toistuvaan rikkeiden tekemiseen ja fyysisen uhkan kokemiseen. (Kouluterveys 2004, Elämä On Parasta Huumetta ry 2005) Alkoholin käyttö painottuu viikonloppuihin. Alkoholi kuuluu melko tavanomaisena osana kotibileitä ja discoja. Discoihin alkoholia ei saa viedä, joten sitä nautitaan ennen sisälle menoa. Suosittuun autolla kylän ympäri ajeluun liittyy se, että kuski ajaa ja muut juovat. Rahat alkoholiin nuoret hankkivat itse tai ne saadaan vanhemmilta. Monet vanhemmat tuntuvat olevan selvillä siitä, että rahat menivät päihdyttäviin juomiin. Valtaosa nuorista saa alkoholijuomat sisarusten ja kavereiden ostamana tai tarjoamana. Myös vanhemmat ostavat tai tarjoavat juomia nuorille. Alkoholijuomista nuoret suosivat siideriä ja olutta, vaikkakin suuri osa nuorista juo sekä siideriä, olutta että väkeviä juomia yhdessä. Nuoret uskovat pystyvänsä kontrolloimaan alkoholinkäyttönsä, vaikka määrät joita nuoret nauttivat ovatkin suurehkoja. Yleisin nuorten juomispaikka on toisen koti, seuraavaksi yleisemmin juominen tapahtuu ulkosalla, omassa kodissa tai discossa. 12

18 Eniten alkoholia päihtymistarkoituksessa käyttävät Rajamäellä asuvat vuotiaat nuoret. Alkoholia käyttää tai on kokeillut Kirkonkylässä 66% nuorista, Klaukkalassa 63% ja Rajamäellä 75%. Eniten huumausainekokeiluja ja lääkkeiden käyttöä päihtymistarkoituksessa on Klaukkalassa ja Kirkonkylässä asuvien nuorten keskuudessa. Suurin osa nuorista suhtautuu huumausaineisiin kielteisesti, mutta taustalla paistoi välinpitämätön asenne eli huumeiden käyttö on jokaisen oma asia. Huumeita on tarjottu joka kolmannelle ja niiden saatavuutta pidetään helppona. Huumeita kokeilleet nuoret eivät myönnä kokeilun johtaneen jatkuvampaan käyttöön. (Kivi & Pispala 1999) Poliisin mukaan Nurmijärvi kuuluu pääkaupunkiseudun vaikutuspiirin hyvien liikenneyhteyksien vuoksi. Pääosin nurmijärveläiset käyttävät kannabistuotteita, marihuanaa ja amfetamiinia sekä joitakin huumausaineina pidettäviä lääkeaineita. Huumausainejuttuja on vuosittain n , jotka jakautuvat tasaisesti kolmen päätaajaman Klaukkalan, kirkonkylän ja Rajamäen kesken. Huumausaineet hankitaan pääasiallisesti Helsingistä mutta yhteyksiä Espooseen, Järvenpäähän ja Lahteen on todettu. Nurmijärveläisten huumemyynti on oman aineiden käytön rahoittamista, joten myydyt määrät jäävät vähäisiksi. Nurmijärveläisten huumeiden käyttäjien määrän arviointi on vaikeaa, koska osalla käyttö on vain viikonloppuisin tapahtuvaa toimintaa. Kannabiksen kasvattaminen omaan käyttöön on selkeästi lisääntynyt ja tämä on tapahtunut nuorten aikuisten opiskelijoiden piirissä. Hyvänä piirteenä voidaan todeta kouluissa lisääntynyt huumeiden vastaisen asenneilmapiirin lisääntyminen, jolloin huumeiden käyttäjäksi alkamisen kynnys on kohonnut. Tästä huolimatta joitakin vaikeita riippuvuuksia mm. lääkeaineisiin on tullut ilmi varsin nuorilla henkilöillä. (Komisario Markku Tuominen 2006) Nurmijärven huumausainerikoksista epäiltyjen ikäjakauma v Syntymävuosi Ikä Määrä yli Tapahtuma-alue Huumausainerikos Huumausaineen käyttörikos Kirkonkylä 0 5 Klaukkala 9 24 Rajamäki 5 5 Röykkä 0 0 Lepsämä 2 3 Perttula 0 1 Nukari 0 1 Palojoki 0 0 (Nurmijärven poliisin tilastot 2006) 13

19 Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevän päihdetyön lähtökohdat ja tavoitteet Ehkäisevä päihdetyö määritellään toiminnaksi, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. Kyse on laajasti tulkiten yleisistä hyvinvointi-palveluista, jotka ongelmien vakavoitumisen myötä eriytyvät erityisiksi päihdepalveluiksi. (www.stakes.fi/neuvoa-antavat, Mustalampi 2001) Päihteiden käyttö ei ole irrallinen osa sen paremmin lapsen tai nuoren kuin aikuisenkaan elämää. Päihteiden käytöllä tavoitellaan joidenkin sosiaalisten tai psyykkisten tarpeiden tyydyttämistä. Siten käyttö on käyttäjän näkökulmasta mielekästä toimintaa, jolla on jokin tietty tarkoitus. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on löytää päihteitä parempia vaihtoehtoja tyydyttää näitä tarpeita. Nuoruusikä on päihdeongelmien kannalta riskiaikaa. Erilaisten päihteiden tarjonnan lisääntymisen myötä lisääntyy houkutus ratkaista murrosiän kriisejä päihteiden avulla. Lapsi ja nuori joutuu yhä useammin valintatilanteisiin ja tekemään päätöksiä siitä, käyttääkö esim. pääsylippuna haluttuun kaveripiirin alkoholia, kannabista tai jotakin muuta päihdettä. Ehkäisevän päihdetyö panostaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Keinoja ovat itsetunnon tukeminen, sosiaalisten taitojen oppiminen, turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäävien traditioiden ylläpitäminen, elämysten ja onnistumisen iloa tuottavien kokemusten mahdollistaminen, mahdollisuuksien tarjoaminen mielekkääseen tekemiseen ja seikkailuhalun tyydyttäminen myönteisillä tavoilla. Nuorten omaa näkemystä ja aktiivisuutta tulee kunnioittaa. Aikuisten esimerkki asenteiden omaksumisessa on nuorille tärkeä. Jos yhteisön yleinen asenne on, että elämästä nauttiminen on mahdotonta ilman päihteitä, myös nuoret kasvavat päihdemyönteisyyteen. Ehkäisevän päihdetyön kannalta kaikki aikuisten yhteistä vastuuntuntoa lisäävä toiminta on arvokasta. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lastensa kasvatuksesta. Tämä koskee myös päihteiden käyttöä. Vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus puuttua lasten päihteiden käyttöön ja ohjata lapsiaan terveiden elämäntapojen omaksumisen suuntaan. Koulu ja muut viranomaiset ovat tukena vanhempien kasvatustyössä. Lasten on myös saatava kehitystasonsa mukaista, asiallista ja totuudenmukaista tietoa päihteistä. Tiedon saaminen on edellytys päihteistä kieltäytymiselle, vaikkei valintoja aina suinkaan tehdä rationaalisesti, tietoon perustuen. Riskitilanteessa olevien lasten ja nuorten tunnistaminen ja varhaisvaiheen käyttöön puuttuminen on keskeinen osa ehkäisevää päihdetyötä. Lapsia ja nuoria tulee ohjata ja tukea vaihtoehtojen löytämisessä jo ennen kuin varsinaisia ongelmia ehtii kehittyä. (Koivisto 2001, Pompadou-ryhmä ym. 1999) 14

20 Syrjäytymisen ehkäisy Päihteettömyyden tukemisessa on kyse myös syrjäytymisen ehkäisystä. Syrjäytyminen on osattomuutta monista asioista, kuten työstä, asumisesta, ystäväpiiristä, riittävästä hoidosta ja huolenpidosta sekä vaikuttamismahdollisuuksista. Ongelmat ihmisten elämässä kasautuvat helposti. Selviytymisen kannalta henkilön elämäntilanne kokonaisuutena ratkaisee kehityksen suunnan. Kehitykseen vaikuttavat niin eri riskitekijät kuin suojaavat tekijät. Näitä on henkilössä itsessään että hänen ympäristössään. Koulutus ja työura ovat merkittävimmät ulkoiset suojatekijät syrjäytymisen ehkäisyssä. Nämä sekä mahdollisuus valvottuun harrastustoimintaan ovat tekijöitä, jotka estävät kielteisten ulkoisten tapahtumaketjujen muodostumista. Lapset ja nuoret tarvitsevat itsetunnon ja muiden sisäisten selviytymisresurssien kehittämiseen luottamuksellisia ihmissuhteita ja onnistumisen elämyksiä. Huumeiden ongelmakäyttö, vaikea syrjäytyminen ja huono-osaisuus kytkeytyvät toisiinsa vahvasti. Huonoissa kasvuolosuhteissa kasvaneiden riski ajautua ongelmakäyttäjäksi on huomattava. Huumeiden ongelmakäyttö ei siis välttämättä ole syy syrjäytymiseen, vaan sen seuraus. (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle lasten ja nuorten hyvinvoinnista 2002, Kujanjuoksusta elämään 2001) Ehkäisevän päihdetyön tasot Ehkäisevän päihdetyön tason ja kohderyhmän mukaan puhutaan primaari-, sekundaari- ja tertiaaritason ehkäisystä. Ehkäisyn eri tasoja pidetään toisiaan tukevana kokonaisuutena, vaikka erilaisten kohderyhmien tarpeet ja käytetyt toimintatavat synnyttävät niissä niille ominaisia painotuksia. Tasojen eri muotojen välinen jaottelu on usein myös häilyvä, koska suuri osa ehkäisevästä työstä sijoittuu juuri näiden raja-alueille. Primaaritason ehkäisyn tavoitteena on ehkäistä päihteiden käytön aloittaminen. Kyse on yleisestä päihde-ehkäisystä. Se kohdistuu koko väestöön. Sekundaariehkäisyllä pyritään ehkäisemään todennäköinen päihteiden käytön aloittaminen tietyssä ryhmässä tai tukea alkaneen käytön lopettamisessa, vähentää käyttöä tai siihen liittyviä haittoja tunnistamalla käyttö ja puuttumalla siihen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä ehkäisyn taso kohdistuu yksilöihin ja ryhmiin, joilla käyttöriski on kasvanut. Puhutaan myös riskiryhmäehkäisystä. Tertiaarisellä ehkäisyllä tarkoitetaan päihteiden käytöstä johtuvien haittojen hoitamista ja vähentämistä ja se kohdistuu päihteiden ongelmakäyttäjiin. Käytännössä se merkitsee jo vakavan riippuvuuden hoitamista, mikä edellyttää fyysistä, psyykkistä, henkistä ja sosiaalista kuntoutusta. Tertiaariehkäisyä saatetaan kutsua myös korjaavaksi ehkäisyksi. (Suomi ja huumeet 2001, Huoponen ym. 2000, Mustalampi 2001) 15

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos TAUSTAA Poliisille päihtyneiden nuorten tapaaminen on tavallista Huumeet ja lääkkeet enemmän piilossa,

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Kupittaan koululaisten päihteiden ja huumiden käyttö

Kupittaan koululaisten päihteiden ja huumiden käyttö Kupittaan koululaisten päihteiden ja huumiden käyttö Kuten monet jo tietävät, on nuorten alkoholinkäyttö lisääntynyt viimeaikoina räjähdysmäisesti tupakanpolton vähentyessä. Yhä useampi nuori menee kaveriensa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Varsinais- Suomen poliisilaitos 2013 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 V- S poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela. Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 2006

Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela. Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 2006 Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 26 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Nuorten juominen vähentynyt, usein humaltuminen ei

Nuorten juominen vähentynyt, usein humaltuminen ei Nuorten juominen vähentynyt, usein humaltuminen ei SALME AHLSTRÖM LEENA METSO EEVA LIISA TUOVINEN Nuorten alkoholin käyttö on lisääntynyt Suomessa usean vuosikymmenen ajan. Vauhti on vaihdellut. Suurten

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011 Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt Päihdepoliittinen työryhmä 1.11.211 Salon kaupunginhallitus 9.1.212 2(7) Työryhmän toimeksianto Salo on valtakunnallisen alkoholiohjelman

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 11 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 11 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA

KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA Esitelmä Päihde- ja mielenterveyspäivillä Asiantuntija Jussi Perälä, VTT, EHYT ry Neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, VTT, STM Lähihistoria 1950-luvulla

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA

Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA 2014 MUUNTOHUUMEET Mitä ovat muuntohuumeet? Muuntohuumeet ovat useimmiten tunnetuista huumausaineista muunneltuja aineita, joita käytetään päihtymistarkoituksessa.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista:

Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista: Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista: Hyödynnettävyys: sijoitettavissa koulun jo olemassa oleviin vanhempainiltoihin tai -tapaamisiin Tavoite: vahvistaa huoltajien kielteistä

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Keskusrikospoliisi 1 (5) Tiedusteluosasto POL-2015-3260 4.3.2015 Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Vuonna 2014 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa

Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa MIKÄ PUREE PÄIHDETYP IHDETYÖSSÄ? Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa Rompun toiminta-areenat

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus

Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus Sanna Pylkkänen Preventiimi Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus Sivu 1 Päihdetyön kokonaisuus PÄIHDETYÖ Ehkäisevä

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot