Kohteina: Lapset ja nuoret. Ehkäisevä päihdetyö. Päihdeohjelma.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohteina: Lapset ja nuoret. Ehkäisevä päihdetyö. Päihdeohjelma. www.nurmijarvi.fi"

Transkriptio

1 2006 Kohteina: Lapset ja nuoret Ehkäisevä päihdetyö Päihdeohjelma

2 Päihdeohjelma Eri tutkimukset ja tilastot osoittavat nuorten päihteiden käytön lisääntyneen. Päihteiden käyttö aloitetaan nykyisin aiempaa nuorempana. Asenneilmapiiri on muuttunut yleisesti päihdemyönteisemmäksi. Päihdeongelman vakavuus on Nurmijärvellä tiedostettu. Vuoden 2001 lopussa asetettiin työryhmä laatimaan päihdeohjelmaa kuntaan Ville Alasen valtuustoaloitteen johdosta. Työryhmä koostui sekä virkamiehistä että luottamushenkilöistä. Työryhmän työskentelytapoina olivat kokoukset. Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana lukuisia asiantuntijoita. Kunnallisen ohjelmatyön yksi tärkeimmistä tavoitteista on parantaa viranomaisten yhteistyötä ja verkostoitumista. Ohjelman laadintavaiheessa moniammatillinen yhteistyö korostuu. Ohjelmatyöskentelyn päämääränä ei saa olla pelkkä asiakirjan julkaiseminen, vaan koko kunnan moniammatillista päihdetyötä kokoava ja tukeva prosessi. Ohjelma ei tue käytännön työtä, ellei se julkistamisen jälkeen siirry konkreettiseksi työvälineeksi kunnan eri hallintokuntien työntekijöiden keskuuteen. Kyse on siis toimeenpanon lähtölaukauksesta, ei loppuun saatetusta hallinnollisesta tehtävästä. Päihdeohjelman toteutuminen edellyttää poliittisten päättäjien, kunnan eri hallintokuntien, työntekijöiden, eri viranomaistahojen, järjestöjen ja nurmijärveläisten sitoutumista tämän ohjelman toteutumiseen. Ohjelman yleistavoitteena on kunnan viihtyvyyden ja turvallisuuden sekä kuntalaisten kaikenpuolisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä päihdepoliittisten olojen jatkuva seuranta. Päihdeohjelman yhtenä tehtävänä on antaa kuntalaisille tietoa siitä, mistä päihteiden käyttäjä voi hakea apua. Päihdeohjelman pääpaino on ehkäisevässä toiminnassa ja kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Ohjelma koostuu kahdesta osasta: selvitys- ja toimenpideosasta. Selvitysosassa kuvataan mm. Nurmijärven päihdetilannetta, kunnassa tapahtuvaa ehkäisevää päihdetyötä sekä Nurmijärven päihdehuoltoa. Toimenpideosassa esitetään päihdetyöhön liittyviä kehittämisehdotuksia. Perustason palvelut ovat tärkeässä asemassa päihteiden käytön ennaltaehkäisyssä, varhaisessa tunnistamisessa ja ongelmien puuttumisessa. Päihdeongelma on niin moniulotteinen kokonaisuus, että sen ehkäisyssä ja hoitamisessa on erittäin keskeistä poikkihallinnollinen yhteistyö.

3 Päihdeohjelman päivitys 2006 Päihdeohjelma on tarkoitus päivittää parin vuoden välein, jotta sitä voidaan täsmentää ja tarkentaa. Nyt päivitettävästä ohjelman toteutumisesta vastaa nuorisotoimi. Hallintokunnille lähetettiin toukokuussa 2006 tarkistettavaksi ohjelmassa olevat tiedot sekä arvioitavaksi toimenpiteiden toteutuminen lyhyesti. Päivitys toteutetaan lähinnä muuttuneiden tietojen osalta sekä tarkastellaan toimenpiteiden toteutumista lyhyesti. Vuonna 2008 tehtävän seuraavan päivityksen yhteydessä tarkastellaan päihdeohjelmaa laajemmin ja pohditaan toimenpiteiden ajankohtaisuutta. Toimenpideohjelmassa on lähdetty siitä, että lasten ja nuorten päihdekäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa. Toimenpide-ehdotusten lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että ehkäisevässä päihdetyössä ratkaisut päihdeongelmiin löytyvät ensisijaisesti päihdeongelmien syntyyn vaikuttavista tekijöistä esim. elämänhallinnasta ja aikuissuhteista. Toimenpide-ehdotuksissa on korostettu eri tahojen vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteistyön ensisijaisuutta ehkäisevässä työssä ja päihteiden torjunnassa. Ehkäiseviä ja varhaista puuttumista tukevia toimenpidesuosituksia on kuvattu teemoittain, ei hallinnonaloittain. Toimenpide-ehdotuksen jälkeen on kirjattu mahdollinen vastuutaho. Suurin osa toimenpideehdotuksista on ollut toteutettavissa osana nykyistä toimintaa. Päihdeohjelman toimenpiteiden keskeisiksi lähtökohdiksi on esitetty mm. vastuullisen vanhemmuuden, nuorten kasvun turvaamisen, ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen, koordinoidun ehkäisevän päihdetyön sekä nopean hoitoon ohjauksen periaatteita. Ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä on toteutunut 15 kpl, 33%. Toteutumattomia toimenpiteitä ei tule unohtaa, mutta niiden ajankohtaisuutta tulee pohtia vuonna 2008 tehtävän seuraavan päivityksen yhteydessä. Toimenpiteiden tulee olla Nurmijärven kunnan strategian mukaisia. Vuonna 2003 hyväksytyn ohjelman toimenpiteiden toteutuminen liitteenä.

4 Sisällysluettelo Päihdeohjelman lähtökohta 1 Päihdeohjelman päivitys Päihdestrategioiden/ohjelmien rooli osana kunnan päihdetyötä 2 Päihteet Suomessa 3 Tupakka 3 Alkoholi 4 Tekniset liuottimet ja liimat 5 Lääkkeet 5 Huumeet 6 Sekakäyttö 8 Huumeiden käyttö ja siitä koituvat haitat 9 Miksi huumeita käytetään? 9 Riippuvuus 9 Henkinen riippuvuus 10 Fyysinen riippuvuus 10 Sosiaalinen riippuvuus 10 Huumeiden käytön haitat 10 Päihteet Nurmijärvellä 12 Ehkäisevä päihdetyö 14 Ehkäisevän päihdetyön lähtökohdat ja tavoitteet 14 Syrjäytymisen ehkäisy 15 Ehkäisevän päihdetyön tasot 15 Mitä nuoret odottavat päihdeasioiden käsittelyltä? 16 Kotien ja vanhempien rooli 17 Neuvolatoiminta 18 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 19 Koulujen ehkäisevä päihdetyö 20 Oppilashuoltotyö 21 Tukioppilastoiminta 22 Koulutuksesta syrjäytyminen 22 Lastensuojelun sosiaalityö 23 Kunnassa tapahtuva nuorisotyö 25 Nuorisojärjestötoiminta 25 Nuorisotalotoiminta 25 Muu nuorisotyö 26 Nuorisovaltuusto 27 Projektit 27 Nuorten työllistäminen 28 Liikuntatoimi ja urheiluseuratoiminta 29 Kansalaistoiminta osana päihdetyötä 30 Seurakunta 30

5 Raittiustyö 31 Poliisin toimenpiteet 32 Lainsäädäntö 32 Nurmijärven poliisin toiminta 33 Moniammatillinen yhteistyö 34 Alueellinen toiminta 34 Johtoryhmä 34 Alueelliset työryhmät 34 Oppilashuoltoryhmät 35 Moniammatillinen yhteistyö yksittäisten asiakasryhmien, perheiden ja asiakkaiden kanssa 35 Nurmijärven päihdehuolto 36 Nuorten päihdepalvelut Nurmijärven kunnassa 37 Hoitoon ohjaus 38 Opioidiriippuvaisten hoito 42 Toimenpiteiden toteutuminen v hyväksytyssä ohjelmassa 43 Toimenpide-ehdotukset Kotien vastuu, vanhemmuuden ja aikuisuuden tukeminen Nuorten omavastuun ja välittämisen lisääminen Päihteiden saatavuuteen vaikuttaminen Päihteettömyyttä, hyvinvointia ja terveyden edistämistä tukeva toiminta kouluissa Vapaa-aikaan kohdistuva ehkäisevä toiminta Päihteiden käytön riskitekijöihin ja päihteiden käyttöön vaikuttaminen Valistus ja koulutus Päihdeongelmaisen nuoren hoito 50 Seuranta 51 Lähteet 52 Liitteet Toimenpiteiden toteutuminen (liite 1) Huumeet ja niiden vaikutus (liite 2)

6 Päihdeohjelman lähtökohta Eri tutkimukset ja tilastot osoittavat nuorten päihteiden käytön lisääntyneen. Päihteiden käyttö aloitetaan nykyisin aiempaa nuorempana. Asenneilmapiiri on muuttunut yleisesti päihdemyönteisemmäksi. Päihdeongelman vakavuus on Nurmijärvellä tiedostettu. Vuoden 2001 lopussa asetettiin työryhmä laatimaan päihdeohjelmaa kuntaan Ville Alasen valtuustoaloitteen johdosta. Työryhmä koostui sekä virkamiehistä että luottamushenkilöistä. Työryhmän työskentelytapoina olivat kokoukset. Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana lukuisia asiantuntijoita. Työryhmän kokoonpano: Koululautakunnan jäsen Elisa Reunanen, puheenjohtaja Nuorisopäällikkö Merja Winha-Järvinen, sihteeri Terveyslautakunnan pj. Sinikka Helminen Terveydenhoitaja Johanna Jahnukainen Sosiaalityöntekijä Sari Aalto Rehtori Anja Syrjälä Nuorisolautakunnan jäsen Ville Alanen Sosiaalilautakunnan jäsen Esa Hopsu Päihdeohjelman laadintaan palkattiin Anne Rautjärvi, jonka tehtävänä oli ohjelman selvitystyö sekä työryhmän esittämien ehdotusten kokoaminen asiakirjaksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi päihdeohjelman Päihdeohjelman pääpaino on ehkäisevässä toiminnassa ja kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Ohjelma koostuu kahdesta osasta: selvitys- ja toimenpideosasta. Selvitysosassa kuvataan mm. tämän hetkistä Nurmijärven päihdetilannetta, kunnassa tapahtuvaa ehkäisevää päihdetyötä sekä Nurmijärven päihdehuoltoa. Toimenpideosassa esitetään päihdetyöhön liittyviä kehittämisehdotuksia. Perustason palvelut ovat tärkeässä asemassa päihteiden käytön ennaltaehkäisyssä, varhaisessa tunnistamisessa ja ongelmien puuttumisessa. Päihdeongelma on niin moniulotteinen kokonaisuus, että sen ehkäisyssä ja hoitamisessa on erittäin keskeistä poikkihallinnollinen yhteistyö. Päihdeohjelman päivitys 2006 Päihdeohjelma on tarkoitus päivittää parin vuoden välein, jotta sitä voidaan täsmentää ja tarkentaa. Nyt päivitettävästä ohjelman toteutumisesta vastaa nuorisotoimi. Hallintokunnille lähetettiin toukokuussa 2006 tarkistettavaksi ohjelmassa olevat tiedot sekä arvioitavaksi toimenpiteiden toteutuminen lyhyesti. Päivitys toteutetaan lähinnä muuttuneiden tietojen osalta sekä tarkastellaan toimenpiteiden toteutumista lyhyesti. Vuonna 2008 tehtävän seuraavan päivityksen yhteydessä tarkastellaan päihdeohjelmaa laajemmin ja pohditaan toimenpiteiden ajankohtaisuutta. 1

7 Päihdestrategioiden/ohjelmien rooli osana kunnan päihdetyötä Kunnallisen strategiatyön yksi tärkeimmistä tavoitteista on parantaa viranomaisten yhteistyötä ja verkostoitumista. Päihdetyön parissa toimiville työntekijöille pyritään löytämään yhtenäisiä toimintamalleja. Eri toimijat oppivat strategian/ohjelman avulla näkemään päihdetyön laajan kokonaisuuden. Strategiatyöstä haetaan tukea myös palveluiden kehittämiseen. Strategian/ohjelman laadintavaiheessa moniammatillinen yhteistyö korostuu. Päihdeasioiden parissa työskentelevät ihmiset pyritään nykyisin saamaan mukaan jo strategian/ohjelman valmisteluprosessiin laajemmin kuin aikaisemmin. Eri toimijoiden välisen vuoropuhelun avulla synnytetään monien osapuolten hyväksymä tulkinta kunnan päihdetyön toiminnan tavoitteista ja suuntaviivoista. Strategiat/ohjelmat ovat päihdetyössä toimivien ammattilaisten työkaluja, joissa määritellään kunnan päihdetyön linjaukset ja painopistealueet. Strategiatyöskentelyn päämääränä ei saa olla pelkkä asiakirjan julkaiseminen, vaan koko kunnan moniammatillista päihdetyötä kokoava ja tukeva prosessi. Strategia/ohjelma ei tue käytännön työtä, ellei se julkistamisen jälkeen siirry konkreettiseksi työvälineeksi kunnan eri hallintokuntien työntekijöiden keskuuteen. Strategioissa/ohjelmissa pyritään päihdepolitiikkaan, jossa tavoitteena on ennen kaikkea alkoholin ja huumeiden käytön sekä niiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Suurimmassa osassa kuntien päihdestrategioita/ohjelmia ehkäisevä päihdetyö mielletään jatkumona, johon sisältyy ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja hoito. Päihdestrategian/ohjelman laatimista kunnassa ohjaavat nykyisin aiempaa enemmän kansallisten ohjelmien linjaukset. Strategioiden/ohjelmien yleistavoitteena on kunnan viihtyvyyden ja turvallisuuden sekä kuntalaisten kaikenpuolisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä päihdepoliittisten olojen jatkuva seuranta. Päihdestrategioiden/ohjelmien yhtenä tehtävänä on antaa kuntalaisille tietoa siitä, mistä päihteiden käyttäjä voi hakea apua. Strategia /ohjelmaa tulee tehdä tunnetuksi. Strategioiden/ohjelmien seurannan ja arvioinnin merkitys tulee eteen strategiaa/ohjelmaa päivitettäessä. Silloin on arvioitava, miten edellisessä strategiassa/ohjelmassa asetetut tavoitteet on saavutettu. Jos strategiaa/ohjelmaa ei päivitetä, sitä ei ole laadittu käytännön työvälineeksi. Strategiatyöskentelyn tavoitteena on pitkäjänteisemmän, systemaattisemman ja organisoidumman päihdetyön suunnittelu. Tähän tavoitteeseen sisältyy keskeisesti paikallisen päihdetilanteen kartoittaminen. Kartoittamisella selvitetään erilaisten palvelujen saatavuus ja kehittämisalueet niin ennaltaehkäisevässä työssä, varhaisessa puuttumisessa kuin hoidossa. Päihdetilanteen kartoitus ja kuvaus toimii strategian/ohjelman perustana, jolle erilaiset tavoitteet ja toimintaehdotukset perustuvat. Virallinen käsittely kunnan hallinnossa on osa strategian toimeenpanoprosessia. Päihdestrategiat/ohjelmat tulisi nivoa osaksi kunnallista päätöksentekoa siten, että ne liitetään osaksi kunnan laajempaa ohjelmaa esim. hyvinvointiohjelmaa tai turvallisuusstrategian osaksi. (Romppanen 2005) 2

8 Päihteet Suomessa Päihteillä tarkoitetaan tupakkaa, alkoholia, päihtymistarkoituksessa käytettyjä teknisiä liuottimia, lääkkeitä sekä kaikkia huumausaineiksi määriteltyjä aineita. Päihteiden käyttö on suomalaisten pahin terveysuhka. Päihteiden kokeilua ja käyttöä on pyritty kartoittamaan erilaisin väestökyselyin. Keskeisessä asemassa ovat varusmiehiin, koululaisiin ja koko väestöön suunnatut kyselytutkimukset. Tutkimusten puutteena on kuitenkin se, että ne valottavat vain osaa päihdetilannetta: esimerkiksi kovia huumausaineita käyttävät ongelmatapaukset karsiutuvat usein varusmiespalvelusta vapautumisen tai normaalikoulutuksesta syrjäytymisen kautta mainituista tutkimuskyselyistä. Päihteiden ongelmakäytön laajuutta on perinteisesti arvioitu epäsuorasti yhteiskunnan palvelujärjestelmien kirjaamien päihdehaittojen avulla. (Virtanen 2001) Tupakka Tupakointi aloitetaan useimmin n. 14-vuotiaana. Iän mukana kasvaa harkinta. 20-vuotiaana tai vanhempana on aloittanut vain yksi tupakoija kymmenestä. Suomalaiset aikuiset tupakoivat vähiten Euroopassa, ja tupakointi on vähenemässä. Miesten tupakointi on 1980-luvun puolivälistä alkaen vähentynyt, naisten pysynyt entisellä tasolla. Tästä syystä naisten ja miesten tupakoinnin välinen ero on kaventunut, eniten nuorimmassa ikäryhmässä. Nuorten tupakointi on yleisempää kuin muualla Euroopassa, varsinkin suomalaiset tytöt ovat eurooppalaisessa vertailussa kyseenalaisessa joukossa. Nuorilla tupakointi liittyy erittäin kiinteästi alkoholin ja huumeiden käyttöön sekä muihin epäterveellisiin ja tulevaisuudennäkymiä heikentäviin elintapoihin. Tupakkaa kokeilleiden määrä kasvoi 1990-luvulla 14-vuotiailla tytöillä, mutta laskivat vuotiailla pojilla. Vuonna 2001 valtaosa 12-vuotiaista (noin kolme neljästä) ei ollut kokeillut tupakkaa vuotiaista pojista 27% ja tytöistä 26% käytti tupakkatuotteita päivittäin. Parin viimeisen vuoden aikana tupakointi on ollut hienoisessa laskussa koko maassa. (Suomi ja huumeet 2001, Rimpelä ym. 2002, Kouluterveys 2004, Paja & Haukkala 2004) Poikien tupakointitavat ovat muuttuneet. Savukkeiden lisäksi pojista runsas kolmasosa on kokeillut nuuskaa. Monet nuoret pitävät nuuskaa haitattomana, koska siitä ei tule savua (ja häkää) keuhkoihin. Nuuskan kokeilu ja säännöllinen nuuskaaminen lisääntyivät huomattavasti ja 1990-luvuilla. Nuuskan käyttö ei ole korvannut savukkeiden polttoa. Tytöt kokeilevat nuuskaa, mutta säännöllinen käyttö on harvinaista. (Ahlström, Metso &Tuovinen 2000, Rimpelä ym. 2002) Tupakka aiheuttaa erittäin voimakkaan riippuvuuden. Nikotiini on luokiteltavissa riippuvuutta aiheuttavien ominaisuuksiensa perusteella samaan vaikeimpaan ryhmään kuin esim. heroiini ja kokaiini. Vieroitusoireet aiheutuvat fyysisestä riippuvuudesta, mutta ne menevät ohi jo muutamassa päivässä. Henkinen riippuvuus taas on pitkäikäistä ja voi aiheuttaa retkahduksen vielä vuosien tupakoimattomuuden jälkeen. (Suomi ja huumeet 2001) 3

9 Alkoholi Alkoholipolitiikka on murroksessa 2000-luvun alkaessa. Kieltolain luoma ylhäältä ohjaaminen vaikutti vahvasti alkoholipolitiikassa aina 1990-luvulle saakka, jolloin yhteiskunnallinen kehitys ja Euroopan Unioniin liittyminen muuttivat alkoholipolitiikan suuntaa. Uusi alkoholilaki säädettiin vuonna Siinä rajattiin mm. kuntien osuutta alkoholipolitiikassa niin, että kunnat eivät enää osallistu anniskelu- ja myyntilupien myöntämisprosessiin. Alkoholijuomien valmisteverojen aleneminen ja EU-maista tuodun alkoholin tuontikiintiöiden poistaminen on lisännyt aikuisten alkoholin myyntiä. Muutos alkoholin käytössä näkyy myös nuorilla. (Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma 2000) Alkoholi on suomalaisten valtapäihde, sen käyttäjiä ja tuottamia haittoja on eniten. Suomalainen juomakulttuurihan on perinteisesti ollut hyvin humalahakuista. Juomisen tiheys tai humalajuomisen keskeisyys ei ole muuttunut. Nuorten aikuisten humalajuominen on mahdollisesti tihentynyt, vanhemmissa ikäryhmissä taas vähentynyt. Tutkimusten mukaan lähes 90% yli 15-vuotiaista käyttää alkoholia. Toisaalta niiden nuorten määrä, jotka eivät käytä lainkaan alkoholia on lisääntynyt. Päivittäin alkoholia käyttävien osuus on n. 3% väestöstä. Nuoret aloittavat alkoholin käytön entistä aikaisemmin. Raittiiden vuotiaiden osuudet ovat vähentyneet ja alkoholin säännöllinen käyttö nuorten keskuudessa on yleistynyt. Myös humalajuominen on yleistynyt viime vuosina erityisesti 14-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa. Kuukausittain humaltui joka yhdeksäs 14-vuotias poika ja joka kuudes tyttö. Suomalainen nuori sijoittuu eurooppalaisessa vertailuryhmässä alkoholinkäytöltään keskivaiheille selviteltäessä niiden nuorten yhdeksäsluokkalaisten määrää, jotka ovat käyttäneet alkoholia vähintään 20 kertaa kuluneen vuoden aikana. Vaikka nuorten humalajuominen väheni 2000-luvun alussa, niin humalajuomisen osalta sekä suomalaisten poikien että tyttöjen sijoitus hipoo eurooppalaisten maiden kärkisijaa. (Suomi ja huumeet 2001, Rimpelä ym. 2002, Kouluterveys 2004, Päihdetilastollinen vuosikirja 2005) Alkoholin kokonaiskulutus on jatkuvasti kasvanut ja kulutuksen rakenteessa on tapahtunut muutoksia, jotka ovat merkityksellisiä nuorison näkökulmasta. Vuoden 1995 alusta lähtien päivittäistavarakaupoissa on saanut myydä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus on enintään 4,7%. Siiderien ja Long Drink-juomien valikoima on sen jälkeen monipuolistunut, ja juuri nämä juomat ovat makeutensa takia nuorten suosiossa. Myös kirkkaat viinat ovat alkoholin hinnan alennuksen jälkeen kasvattaneet suosiotaan. (Ahlström, Metso & Tuovinen 2000, Taskumatti 2006) Nuorten yleisin juomispaikka on toisen koti (41%), seuraavaksi yleisemmin juominen tapahtuu ulkosalla (25%), omassa kodissa (24%) ja discossa (16%). Tyttöjen ja poikien välillä ei ole eroja juomapaikan valinnassa. Valtaosa nuorista saa alkoholijuomansa sisarusten tai kavereiden ostamina tai tarjoamina. Vanhemmat ostavat tai tarjoavat juomia 18%:lle nuorista. Vanhempien hankinnat eivät riitä, vaan nuoret juovat sen lisäksi muuta kautta hankittuja alkoholijuomia. (Ahlström, Metso & Tuovinen 2000) Asenneilmapiiri onkin muuttunut yleisesti päihdemyönteisemmäksi. Esim. vanhemmat hyväksyvät entistä useammin lapsiensa alkoholin ja tupakan käytön. Alkoholinkäyttö on myös hyväksytty osaksi toimintaa erilaisissa koko perheen urheilu- ja kulttuuritapahtumissa. (Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma 2000) 4

10 Alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen välillä on yhteys: kulutuksen noustessa haitat lisääntyvät. Välittömät alkoholin haitat kuten juopumuspidätykset, rattijuopumus, pahoinpitelyt ja myrkytystapaukset kasvavat heti kulutuksen lisääntyessä. Pitkäaikaiset haitat, kuten alkoholisairastavuus ja kuolleisuus, seuraavat jopa vuosikymmenen viiveellä. Alkoholi on suomalaisten kansanterveydellisesti merkittävin päihde. Sairaaloissa kirjataan vuosittain runsaat hoitojaksoa, joissa alkoholisairaus on joko pää- tai sivudiagnoosina. Vuonna 2005 A-klinikoilla kävi sekä Nuorisoasemilla yli asiakasta. Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Alkoholin käytön seurauksena kuolee vuosittain n henkeä, mikä on n. 6% kaikista kuolemantapauksista. (Taskutieto 2006, Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma 2000, Päihdetilastollinen vuosikirja 2005) Tekniset liuottimet ja liimat Imppaukseksi sanotaan haihtuvien aineiden, kuten teknisten liuottimien, liiman, bensiinin ja nestekaasujen haistelua ja hengittämistä päihtymistarkoituksessa. Imppaaminen on usein ryhmäilmiö, jolloin kaveriporukassa useat aloittavat impaamisen yhdessä. Imppaaminen on yleisintä vuotiaiden ikäryhmässä. Vuonna 2004 tehdyn kouluterveystutkimuksen mukaan oli 15-vuotiaista koululaisista imppausta harrastanut n. 7%. Liuottimet ovat myrkyllisiä ja niihin kehittyy riippuvuus sietokyvyn kohoamisen myötä. Liuottimet vahingoittavat mm. hermosolujen solukalvojen rakenteita. Solujen hapen- ja energiansaanti häiriintyy erityisesti niillä aivojen alueilla, jotka ovat herkkiä hapen puutteelle. Tämän vuoksi esimerkiksi muisti ja lihasten hienosäätö heikkenevät. Liuottimet aiheuttavat huumausaikana moninkertaisen aivosolukadon alkoholijumalaan verrattuna. Liuottomia käytettäessä on yliannostuksen vaara ilmeinen, koska hengitetyn annoksen määrää on vaikea arvioida. Imppaukseen liittyy äkkikuoleman vaara. Liuottimet, erityisesti bentseeni, häiritsevät myös luuytimen verisolutuotantoa, lisäten riskiä saada leukemia myöhemmin elämässä. Yleisemmin impattu aine on nykyisin butaanikaasu (mm. tupakansytyttymissä), mikä on aiheuttanut myös kuolemantapauksia Suomessa. (Suomi ja huumeet 2001, Elämä On Parasta Huumetta ry:n lehdistötiedote ) Lääkkeet Lääkkeistä väärin käytetään yleensä lievästi rauhoittavia ja ahdistuneisuutta lievittäviä lääkkeitä. Farmakologisesti myös unilääkkeet kuuluvat nykyään tähän samaan ryhmään. Monia muitakin keskushermostoon ja psyykeen vaikuttavia lääkkeitä saatetaan käyttää väärin; toisinaan tavataan esimerkiksi psykoosi- ja masennuslääkkeiden yliannostelua päihtymistarkoituksessa. Särky- ja kipulääkkeet ovat toinen perinteinen ryhmä, jota käytetään muussakin kuin hoitotarkoituksessa. Keskushermoston kautta vaikuttavat kipulääkkeet ovat vaikutusteholtaan voimakkaita, ja ne kuuluvat riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin. Päihdeongelmaiset käyttävät katukaupassa liikkuvia lääkevalmisteita mm. päihtymystilan hakemiseen, omin päin tapahtuvaan vieroitusoireiden hoitoon, erilaisten huumausaineiden vaikutuksien muuttamiseen ja tehostamiseen, lääketoleranssin seurauksena syntyneen pakonomaisen yliannostustarpeen 5

11 tyydyttämiseen sekä ääritapauksissa päihdekierteen myötä syntyneiden epätoivoisten itsetuhoratkaisujen toteuttamiseen. Kaikkein yleisin katukaupasta tavattava reseptilääke on diatsepaami (Diapam, Valium ja Medipam). Myös opiaattijohdoksia (esim. Temgesic, Subutex ja Abalgin) kulkeutuu katukauppaan. Näiden lisäksi käytetään myös käsikauppalääkkeinä saatavia lääkeaineita, jotka sisältävät pieniä kodeiini- ja oopiummääriä. Nuorten lääkkeiden väärinkäytössä ei useinkaan ole kysymys varsinaisesta lääkeriippuvuudesta. He vain kokeilevat erilaisia aineita. Uni- ja rauhoittavat lääkkeet ovat nuorten keskuudessa tavallisempia väärin käytettyjä lääkkeitä. Ne vahvistavat alkoholin ja muiden päihteiden vaikutusta, mutta myös lievittävät niiden vieroitusoireita. Lääkkeiden väärinkäyttö vaikeuttaa nuorten päihdeongelmaa nopeasti, jos se kehittyy säännölliseksi tavaksi. Vuonna 2003 oli vuotiaiden koululaisten ikäryhmästä uni- ja rauhoittavia lääkkeitä kokeillut ainakin kerran n. 6%. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten nuorten lääkkeiden väärinkäyttö on eurooppalaista keskitasoa. (Suomi ja huumeet 2001, Taskumatti 2006) Huumeet Huumeasioihin on kiinnitetty valtakunnallisesti huomiota jo 1970-luvulla, mutta lisääntyvässä määrin huomiota on alettu kiinnittää 1990-luvun jälkipuolelta lähtien. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi Suomen huumepolitiikkaa. Sen tavoitteena on huumausaineiden leviämisen ja käytön rajoittamiseen sekä huumeista ja niiden aiheuttamista ehkäisy-, hoito- ja kontrollitoimista aiheutuvien yksilöllisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten haittojen vähentäminen. Kaikki huumausaineilmiöitä kuvaavat mittarit (käyttö, sairastavuus, rikollisuus ja kuolleisuus) osoittivat huumausainetilanteen pahenemista Suomessa koko luvun. Vuosikymmenen vaihteessa tulivat esiin ensimmäiset merkit huumausaineiden kokeilujen ja käytön voimakkaan kasvutrendin hidastumisesta. Nähtäväksi jää, onko kyseessä satunnainen vai mahdollisen uuden trendikehityksen merkki. Vaikka huumekokeilujen lisääntymisvauhti olisi taittumassa, haittojen määrä noudattaa vielä nousutrendiä, sillä ongelmakäyttöön johtavat kasaantuvat haitat näyttävät ilmenevän esim. hoitoon hakeutumisessa 3 5- vuoden viiveellä aineiden käytön aloituksesta. Vielä viisi vuotta sitten huumeiden kokeilut näyttivät vielä lisääntyvän nopeasti. Kannabis on Suomessa yleisemmin käytetty laiton huume ja se on myös eniten takavarikoitu huumausaine. Se oli jo 1980-luvulla amfetamiinin ohella yleisin huumausaine ja se säilytti asemansa myös 1990-luvun huumeaallossa. Kaiken kaikkiaan arvioidaan, että kannabista on joskus elämänsä aikana kokeillut lähes suomalaista. Miesten kannabiksen käyttö on noin puolet yleisempää kuin naisten. Kouluterveyskyselyissä tavoitetut huumeita kokeilleet nuoret olivat lähes poikkeuksetta kokeilleet juuri kannabista. Huumekokeillut aloitetaan tyypillisesti samassa ikävaiheessa kuin muidenkin päihteiden kokeilut. (Virtanen 2001, Päihdetilastollinen vuosikirja 2005) Kovien huumeiden suhteen Suomen tilanne poikkeaa monien muiden Euroopan tilanteesta siten, että amfetamiini on yleisin kova huume. Monissa EU-maissa opiaatit, erityisesti heroiini muodostaa huumeongelman kovan ytimen. (Vuosiraportti Euroopan Unionin huumeongelmasta 2001, Hakkarainen 2002) 6

12 Heroiini valtasi Suomenkin huumemarkkinoita voimakkaasti 1990-luvun loppupuolella. Suomalainen huumekeskustelu onkin keskittynyt paljolti juuri heroiiniin. Huumekuolemat ovat pääosin olleet juuri heroiinin yliannostustapauksia. Heroiinin käyttöön kuolleet ovat nuorempia kuin muissa Pohjoismaissa. Suurin ikäryhmä on vuotiaat. Myös opioidiriippuvaisten lääkkeellinen korvaushoito on ollut kiivaan kiistelyn kohteena. Näissä hoidoissa lääkkeenä käytettävää buprenorfiinia on alettu myös käyttää suonensisäisenä huumeena. Muita laittomia huumeita käytetään ilmeisen vähän. Uusista amfetamiinijohdannaisista merkittävin lienee ekstaasi, joka on teknokulttuuriin liittyvä stimulantti. Ekstaasin käytölle on luonteenomaista tilannesidonnaisuus, teknobileet. Näissä yhteyksissä voidaan käyttää myös todellisuuden kokemista muuttavia hallusinogeenejä, kuten LSD:tä ja meskaliinia. Huumemaailman uusimpia tulokkaita ovat ns. Designer-huumeet. Niillä tarkoitetaan laittomista huumeista kehiteltyjä uusia johdannaisia, joilla alkuperäisen aineen kaltaisia vaikutuksia, mutta eivät ole tarkasti ottaen samoja aineita eivätkä näin ollen lainsäädännössä huumeiksi luokiteltuja. (Seppälä 2001, Hakkarainen 2002) Huumeiden käyttäjien määrää pyritään arvioimaan käyttöuran eri vaiheissa erilaisilla menetelmillä. Nuorten päihteiden käyttöä on mitattu mm. Stakesin kouluterveyskyselyillä ja nämä mittaukset kohdistuvat vaiheeseen, jossa huumeiden kokeilu tyypillisesti alkaa. Tiedot huumeiden ongelmakäyttäjistä perustuvat sairaalojen hoitoilmoitusrekisterien, poliisin rikosilmoitusrekisterin sekä Kansanterveyslaitoksen päihdejuomarekisterin ja tartuntarekisterin yhdistämiseen. Viimeisten tietojen mukaan Suomessa arvioitiin v olevan amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjää eli 0,4 0,7% vuotiaista suomalaisista. Miehiä ongelmakäyttäjistä arvioidaan olevan 75 80%. (Partanen 2001, Taskumatti 2006, Päihdetilastollinen vuosikirja 2005) Huumausaineiden käytön myötä myös huumausainerikosten määrät ovat lisääntyneet voimakkaasti. Huumausainerikokset ovat pääosin ns. käyttäjärikollisuutta: yleisimmät rikosnimikkeet ovat huumausaineiden käyttö ja hallussapito. Valtaosa huumausaineiden käytöstä jää piilorikollisuudeksi. Itse huumausainerikollisuutta huolestuttavampana ilmiönä on pidetty huumeiden käyttöön liittyvää oheisrikollisuutta. (Kinnunen 2001) Huumausaineet ovat Suomessa edelleen marginaalisesti käytettyjä päihteitä alkoholin ja tupakan rinnalla huolimatta siitä, että erityisesti nuorten asenteet huumeita kohtaan ovat lieventyneet ja uusia jakelukanavia on syntynyt mm. Internetiin. Valtaosalla suomalaisista ei ole omakohtaisia kokemuksia huumeiden käytöstä. Huumeiden käyttäjien tuntemisessa on eri ikäryhmien välillä merkittäviä eroja. Vanhemmissa ikäluokissa kontaktit huumeiden käyttäjiin ovat harvinaisia, mutta ne alkavat käydä yleisemmiksi, kun mennään kohti nuorempia ikäluokkia. Alle 25-vuotiaista joka toinen tuntee henkilökohtaisesti ihmisiä, jotka käyttävät huumeita. Vuonna 2004 noin joka sadannelle 12-vuotiaalle ja kymmenennelle 14-vuotiaasta oli tarjottu huumeita sekä 18-vuotiaista noin viidennelle. (Hakkarainen & Metso 2001, Virtanen & Sjöberg 2006, Päihdetilastollinen vuosikirja 2005) 7

13 Sekakäyttö Suomalaista päihteiden käyttötapaa leimaa aineiden sekakäyttö. Päihdehuollon asiakkaista suurin osa on sekakäyttäjiä luvulta lähtien trendinä onkin ollut sekakäytön jatkuva lisääntyminen. Päihdeongelman vuoksi hoitoon hakeutuneista yli puolet on käyttänyt kolmea erilaista päihdettä. Suurin käyttäjäryhmä, alkoholin ongelmakäyttäjät, käyttävät korkeintaan satunnaisesti muita aineita. Keskeiset sekakäyttäjäryhmät ovat alkoholin ja lääkkeiden käyttäjät, amfetamiinien ja kannabiksen käyttäjät, jotka käyttävät myös alkoholia, sekä opiaattien käyttäjät, jotka käyttävät myös amfetamiineja ja kannabista, mutta eivät juuri alkoholia. Varsinkin kovien huumeiden käyttäjien joukossa alkoholin käytön merkitys näyttää koko ajan hieman vähenevän. (Virtanen 2001, Suomalaisnuorten huumeiden käyttötrendit 2005) Sekakäyttö voi olla monen tyyppistä. Useampaa päihdettä voidaan käyttää samanaikaisesti, kun halutaan vahvistaa jonkun päihteen vaikutusta toisella päihteellä. Toisia päihteitä saatetaan käyttää myös lievittämään muiden päihteiden aiheuttamia vieroitusoireita, jolloin sekakäyttö on eri päihteiden jaksottaista käyttöä. Sekakäyttö voi olla myös hyvin kaoottista, minkä tahansa päihteen käyttöä päihdyttävän vaikutuksen aikaansaamiseksi. (Nuorvala 2000) Päihteiden moni- ja sekakäyttö on yleistä nuorten keskuudessa. Yleisintä on alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan kaikkien huumaavien aineiden ja huumeiden käyttö oli selvästi yleisempää säännöllisesti tupakoivien, nuuskaa kokeilevien ja humalaan asti usein itsensä juovien nuorten keskuudessa. Alkoholin ja pillereiden kokeilut ja yhteiskäyttö ovat selvästi yleisempää tyttöjen kuin poikien keskuudessa. Asiaan vaikuttaneen se, että tytöt käyttävät yleensäkin lääkkeitä poikia enemmän. Erityisen huolestuttavaa nuorten pillereiden käytössä on se, että he eivät välttämättä itsekkään tiedä, mitä pillereitä he milloinkin käyttävät eivätkä varsinkaan sitä, miten kyseiset pillerit heihin vaikuttavat. Yleensä kokeilut jäävät muutamaan kertaan. Pelkästään lääkkeiden päihdekäyttö on harvinaista. Myös huumeen vaikutusten tehostamiseksi tai säätelemiseksi saatetaan käyttää useita aineita samanaikaisesti. Aineiden yhteisvaikutusta on usein vaikea ennakoida, ja seuraukset saattavatkin olla kohtalokkaita. (Luopa ym. 2000, Suomalaisnuorten huumeiden käyttötrendit 2005) 8

14 Huumeiden käyttö ja siitä koituvat haitat Sanalla huume voidaan tarkoittaa monia eri aineita. Sillä voidaan viitata johonkin tiettyyn huumausaineeseen tai sillä voidaan tarkoittaa myös lääkkeitä tai imppauksesta käytettyjä liuottomia. Huumausaine on huumetta rajatumpi käsite. Sillä tarkoitetaan huumausainelainsäädännössä erikseen mainittuja aineita. Niitä ovat esim. hasis, amfetamiini ja heroiini. Sekä huumeet että huumausaineet kuuluvat päihteisiin Miksi huumeita käytetään? Nuorten huumausaineiden käytön ja kotiolojen välisestä yhteydestä on keskusteltu paljon. Usein ajatellaan käyttäjien tulevan rikkinäisistä tai muuten ongelmallisista perheistä. Todellisuudesta he tulevat kaikenlaisista kodeista. Syitä huumeiden käyttöön etsitään sukurasitteista, kasvatuksesta tai vaikeista suhteista vanhempiin. Huumeiden kokeilulle tai käytölle ei ole olemassa yksiselitteistä tai tiettyä syytä. Jokaisella käyttäjällä on omat persoonalliset taustansa, jotka ovat vaikuttaneet hänen valintoihinsa. Jo se, että huumeiden käyttö on kiellettyä, saattaa innostaa nuorta protestoimaan arkipäivän elämää vastaan niiden avulla. Lisäksi jotkut nuorten ihanteet rock-tähdistä urheilijoihin käyttävät huumeita tai hormonivalmisteita seurauksista välittämättä. Osa pyrkii huumeiden avulla lieventämään ahdistusta, masennusta tai yksinäisyyttä. Perheen omat kriisit, kuten alkoholismi tai avioero, voivat järkyttää nuoren tasapainoa. Yhteiskuntamme nykytilakaan ei voi olla vaikuttamatta nuoren elämännäkymiin. Suurin osa huumeita kokeilevista on koulunuorisoa, joka törmää aineisiin kavereiden kautta. Niitä kokeillaan uteliaisuudesta ja kavereiden myötävaikutuksesta tai jopa painostuksesta. Mitä enemmän aineita on tarjolla, sitä todennäköisemmin niihin törmätään. Mahdollisuudet kokeiluun lisääntyvät ja käyttökynnys madaltuu. Tähän vaikuttaa myös huumeita vähättelevä asenne, joka on levinnyt nuorten keskuuteen. Huumeita kokeillaan myös kavereiden kehuman hyvän fiiliksen tähden. Aineiden käyttöön saattaa liittyä ihaillun aseman saavuttaminen. Olipa huumekokeilujen syy mikä tahansa, ratkaiseva valinta tulee nuoren tehtäväksi silloin, kun hänelle tarjotaan huumeita ensimmäisen kerran. Silloin hän päättää joko kokeilla tai kieltäytyä kokeilemasta. (Terveydenhoitaja Merja Heikkinen, Anne-Maria Kalamaa 2003, Riippuvuus Tie vahvaan riippuvuuteen ja koviin aineisiin kulkee kannabiksen ja muiden päihteiden kautta. Kannabis on useimmiten ensimmäinen nuorten kokeilema huumausaine. Sen saanti on helppoa ja usein sitä pidetään vaarattomana ja alkoholia muodikkaampana. Puhe miedosta huumeesta kuitenkin vähättelee kannabiksen käytön haittoja ja houkuttelee kokeilemaan myös muita huumausaineita. 9

15 Huumeet vaikuttavat ihmisen henkisiin ja fyysisiin toimintoihin. Ne muuttavat käyttäjän tajunnan tasoa sekä vaikuttavat myös hänen tunne-elämäänsä ja sosiaalisiin suhteisiinsa. Huumeiden aiheuttama päihtymistila jää käyttäjän mieleen elämään kokemuksena, joka toistuessaan lukuisia kertoja pahentaa riippuvuutta eli kaipuuta päihde-elämyksen uusintaan. Huumeiden käytön aiheuttaman haitan suuruus riippuu aineesta, käytön määrästä ja käyttötavasta. Yksilöllisten tekijöiden vuoksi joillekin käyttäjille kehittyy suuria haittoja nopeammin kuin muilla. Joskus muutama kokeilukertakin saattaa riittää riippuvuuden kehittymiseen. Myös käyttäjän persoona ja elämänkokemukset vaikuttavat siihen, miten aineiden vaikutukset koetaan. Jatkuva käyttö jopa joidenkin aineiden lyhytaikainen käyttö aiheuttaa eriasteista henkistä ja fyysistä riippuvuutta. Henkinen riippuvuus Huumeista henkisesti riippuvainen käyttäjä tuntee huumeen olevan välttämätöntä hyvinvoinnilleen. Silloinkin, kun hän ei ole huumeiden vaikutuksen alaisena, hänen ajatuksensa pyörivät huumeiden aiheuttamissa elämyksissä tai uuden huume-erän hankkimisessa. Käyttäjä kärsii masennuksesta, ahdistuksesta tai on hermostunut. Hän kokee huumeen helpottavan oloaan ja irrottavan hänet epämiellyttävästä vieroitustilasta. Henkinen riippuvuus altistaa aineiden jatkuvaan käyttöön ja samalla voimakkaampaan tarpeeseen saada niitä. Fyysinen riippuvuus Fyysisessä riippuvuudessa elimistö on jo tottunut huumeeseen. Sen poistuminen tai puute aiheuttaa elintoimintojen häiriintymisen, mikä ilmenee vieroitusoireina. Näitä oireita ovat aineen mukaan voimakas väsymys, pahoinvointi, vapina, kivut, tuskaisuus, ripuli, flunssainen olo tai fyysinen rauhattomuus. Elimistön tottuessa aineeseen sietokyky saattaa nousta nopeasti, jolloin annokset suurenevat ja käyttötiheys kasvaa. Tällöin myös fyysiset vieroitusoireet vaikeutuvat asteittain. Käyttäjälle tulee pakonomainen tarve hankkia ainetta. Aineen ottamisen jälkeen vieroitusoireet katoavat ohimenevästi ja ilmaantuvat uudelleen vaikutuksen lakatessa. Huumetta on saatava lisää. Sosiaalinen riippuvuus Huumeiden käyttö tuo mukanaan uudet kaverit ja ennen muuta uuden arvomaailman, joka saattaa suuresti poiketa nuoren siihenastisesta elämästä. Huumepiirin yhteisellä salaisuudella saattaa olla nuoreen suurempi veto kuin itse aineella. Tällainen sosiaalinen riippuvuus on tyypillistä juuri huumeiden käytön alkuvaiheessa. Myöhemmin jatkuva käyttö eristää nuoren tavallisesta arkielämästä, ja hän liittyy yhä kiinteämmin huumemaailman taloudellisiin ja rikollisiin suhteisiin. (Suomi ja huumeet 2001, terveydenhoitaja Merja Heikkinen 2003) Huumeiden käytön haitat Yksittäiset huumekokeilut eivät välttämättä johda jatkuvaan käyttöön saati riippuvuuteen. Sen sijaan minkä tahansa huumausaineen jatkuva ja säännöllinen käyttö sisältää yhä suuremman terveysriskin. Jatkuva käyttö ja yhteydet laittomaan huumemaailmaan lisäävät myös riskiä joutua tekemiin lain kanssa ja sosiaalista syrjäytymistä. 10

16 Huumeita voidaan käyttää polttaen, suun kautta, nenään nuuskaten tai suonen sisäisesti kulloisenkin aineen mukaan. Suoneen pistettäessä terveysriskit kasvavat. Erilaiset tartuntataudit kuten maksatulehdukset, sydämen sisäkalvon tulehdus, HIV ja verenmyrkytys leviävät likaisten ruiskujen välityksellä. Huumeiden yliannostuksesta johtuvat kuolemantapaukset liittyvät yleensä suonensisäisesti käytettyihin huumeisiin. Huumeiden käyttäjällä on vain rajalliset mahdollisuudet tietää tai kontrolloida, mitä hänen hankkimansa aine todella sisältää. Monenlaiset epäpuhtaudet lisäävät terveysriskiä ja voivat johtaa jopa myrkytysvaaraan tai ainakin kudostulehduksiin pistoalueella. Huumeen vaikutusten tehostamiseksi tai säätelemiseksi saatetaan käyttää useita aineita samanaikaisesti. Aineiden yhteisvaikutusta on usein vaikea ennakoida, ja seuraukset saattavatkin olla kohtalokkaita. (Terveydenhoitaja Merja Heikkinen 2003, Suomi ja huumeet 2001, Virtanen & Sjöberg 2006) 11

17 Päihteet Nurmijärvellä Kuntamme nuorison suhteutumisesta päihteisiin antaa kuvan Stakesin kouluterveyskysely 2004 sekä Elämä On Parasta Huumetta ry:n hyvinvointikysely Kouluterveyskysely tuottaa tietoa vuotiaiden nuorten elinoloista, terveydestä, terveystottumuksista ja koulukokemuksista kuntien ja koulujen käyttöön. Kouluterveyskysely on tarkoitettu osaksi kuntien hyvinvointitilinpitoa. Kouluterveyskyselyn avulla on mahdollista seurata hyvinvoinnin kehitystä omassa kunnassa ja koulussa sekä verrata sitä koko maakunnan ja Suomen tilanteeseen. Nurmijärven kunnassa on tehty kouluterveyskysely vuosina 2002, 2004 ja Kunta on hankkinut käyttöönsä vuoden 2004 tulokset. Kyselyjen mukaan Nurmijärvellä päivittäin tupakoivien nuorten osuus on vähentynyt molemmissa ikäryhmissä. Päivittäin tupakoivia on nyt 18% yläluokkalaisista ja 16% lukiolaisista. Vuonna % yläluokkalaisista ja 26% lukiolaisista tupakoi. Päivittäin tupakoivien osuus kunnassa on edelleen hieman suurempi kuin Terveys 2015-kansanterveysohjelman runsaan kymmenen vuoden päähän asetettu tavoitetaso (enintään 15% vuotiaista). Lähes puolet (46%) peruskoulun yläluokkalaisista oppilaista on sitä mieltä, että oppilaiden tupakointiin ja nuuskaamiseen tulisi puuttua tehokkaammin koulun alueella. Nuorille tulisi myös järjestää tupakasta irrottautumisryhmiä. Tupakkaa polttavat nuoret käyttävät useammin ja enemmän alkoholia. He ovat myös kiinnostuneempia kannabiksen käytöstä. Nurmijärvellä alkoholin hinnanalennus näkyy oluen ja kirkkaiden viinojen käytön tuplaantumisena. Humalajuominen on lisääntynyt molemmissa ikäryhmissä. Entistä useampi tyttö juo. Tosi humalaan itsensä juo vähintään kerran kuukaudessa n. 22% yläluokkalaisista ja 32% lukiolaisista. 38% nuorista haluaisi, että nuorten alkoholin käyttöön puututtaisiin nykyistä tehokkaammin. Vanhempien tulisi puuttua ensisijaisesti nuorten alkoholin käyttöön. Laittomia huumeita on kokeillut 8% yläluokkalaisista (vähentynyt) ja 16% lukiolaisista. Vähintään kahta päihdettä käyttää 13% yläluokkalaisista ja lukiolaisista (vähentynyt). Vain pieni osa nuorista edes haluaa kokeilla tai on kokeillut kannabistuotteita. Yläluokkalaisista 38% tuntee henkilön, joka on kokeillut huumausaineita. Päivittäinen tupakointi, humalajuominen ja laittomien huumeiden käyttö ovat Etelä-Suomessa vahvassa yhteydessä toistuvaan rikkeiden tekemiseen ja fyysisen uhkan kokemiseen. (Kouluterveys 2004, Elämä On Parasta Huumetta ry 2005) Alkoholin käyttö painottuu viikonloppuihin. Alkoholi kuuluu melko tavanomaisena osana kotibileitä ja discoja. Discoihin alkoholia ei saa viedä, joten sitä nautitaan ennen sisälle menoa. Suosittuun autolla kylän ympäri ajeluun liittyy se, että kuski ajaa ja muut juovat. Rahat alkoholiin nuoret hankkivat itse tai ne saadaan vanhemmilta. Monet vanhemmat tuntuvat olevan selvillä siitä, että rahat menivät päihdyttäviin juomiin. Valtaosa nuorista saa alkoholijuomat sisarusten ja kavereiden ostamana tai tarjoamana. Myös vanhemmat ostavat tai tarjoavat juomia nuorille. Alkoholijuomista nuoret suosivat siideriä ja olutta, vaikkakin suuri osa nuorista juo sekä siideriä, olutta että väkeviä juomia yhdessä. Nuoret uskovat pystyvänsä kontrolloimaan alkoholinkäyttönsä, vaikka määrät joita nuoret nauttivat ovatkin suurehkoja. Yleisin nuorten juomispaikka on toisen koti, seuraavaksi yleisemmin juominen tapahtuu ulkosalla, omassa kodissa tai discossa. 12

18 Eniten alkoholia päihtymistarkoituksessa käyttävät Rajamäellä asuvat vuotiaat nuoret. Alkoholia käyttää tai on kokeillut Kirkonkylässä 66% nuorista, Klaukkalassa 63% ja Rajamäellä 75%. Eniten huumausainekokeiluja ja lääkkeiden käyttöä päihtymistarkoituksessa on Klaukkalassa ja Kirkonkylässä asuvien nuorten keskuudessa. Suurin osa nuorista suhtautuu huumausaineisiin kielteisesti, mutta taustalla paistoi välinpitämätön asenne eli huumeiden käyttö on jokaisen oma asia. Huumeita on tarjottu joka kolmannelle ja niiden saatavuutta pidetään helppona. Huumeita kokeilleet nuoret eivät myönnä kokeilun johtaneen jatkuvampaan käyttöön. (Kivi & Pispala 1999) Poliisin mukaan Nurmijärvi kuuluu pääkaupunkiseudun vaikutuspiirin hyvien liikenneyhteyksien vuoksi. Pääosin nurmijärveläiset käyttävät kannabistuotteita, marihuanaa ja amfetamiinia sekä joitakin huumausaineina pidettäviä lääkeaineita. Huumausainejuttuja on vuosittain n , jotka jakautuvat tasaisesti kolmen päätaajaman Klaukkalan, kirkonkylän ja Rajamäen kesken. Huumausaineet hankitaan pääasiallisesti Helsingistä mutta yhteyksiä Espooseen, Järvenpäähän ja Lahteen on todettu. Nurmijärveläisten huumemyynti on oman aineiden käytön rahoittamista, joten myydyt määrät jäävät vähäisiksi. Nurmijärveläisten huumeiden käyttäjien määrän arviointi on vaikeaa, koska osalla käyttö on vain viikonloppuisin tapahtuvaa toimintaa. Kannabiksen kasvattaminen omaan käyttöön on selkeästi lisääntynyt ja tämä on tapahtunut nuorten aikuisten opiskelijoiden piirissä. Hyvänä piirteenä voidaan todeta kouluissa lisääntynyt huumeiden vastaisen asenneilmapiirin lisääntyminen, jolloin huumeiden käyttäjäksi alkamisen kynnys on kohonnut. Tästä huolimatta joitakin vaikeita riippuvuuksia mm. lääkeaineisiin on tullut ilmi varsin nuorilla henkilöillä. (Komisario Markku Tuominen 2006) Nurmijärven huumausainerikoksista epäiltyjen ikäjakauma v Syntymävuosi Ikä Määrä yli Tapahtuma-alue Huumausainerikos Huumausaineen käyttörikos Kirkonkylä 0 5 Klaukkala 9 24 Rajamäki 5 5 Röykkä 0 0 Lepsämä 2 3 Perttula 0 1 Nukari 0 1 Palojoki 0 0 (Nurmijärven poliisin tilastot 2006) 13

19 Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevän päihdetyön lähtökohdat ja tavoitteet Ehkäisevä päihdetyö määritellään toiminnaksi, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. Kyse on laajasti tulkiten yleisistä hyvinvointi-palveluista, jotka ongelmien vakavoitumisen myötä eriytyvät erityisiksi päihdepalveluiksi. (www.stakes.fi/neuvoa-antavat, Mustalampi 2001) Päihteiden käyttö ei ole irrallinen osa sen paremmin lapsen tai nuoren kuin aikuisenkaan elämää. Päihteiden käytöllä tavoitellaan joidenkin sosiaalisten tai psyykkisten tarpeiden tyydyttämistä. Siten käyttö on käyttäjän näkökulmasta mielekästä toimintaa, jolla on jokin tietty tarkoitus. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on löytää päihteitä parempia vaihtoehtoja tyydyttää näitä tarpeita. Nuoruusikä on päihdeongelmien kannalta riskiaikaa. Erilaisten päihteiden tarjonnan lisääntymisen myötä lisääntyy houkutus ratkaista murrosiän kriisejä päihteiden avulla. Lapsi ja nuori joutuu yhä useammin valintatilanteisiin ja tekemään päätöksiä siitä, käyttääkö esim. pääsylippuna haluttuun kaveripiirin alkoholia, kannabista tai jotakin muuta päihdettä. Ehkäisevän päihdetyö panostaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Keinoja ovat itsetunnon tukeminen, sosiaalisten taitojen oppiminen, turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäävien traditioiden ylläpitäminen, elämysten ja onnistumisen iloa tuottavien kokemusten mahdollistaminen, mahdollisuuksien tarjoaminen mielekkääseen tekemiseen ja seikkailuhalun tyydyttäminen myönteisillä tavoilla. Nuorten omaa näkemystä ja aktiivisuutta tulee kunnioittaa. Aikuisten esimerkki asenteiden omaksumisessa on nuorille tärkeä. Jos yhteisön yleinen asenne on, että elämästä nauttiminen on mahdotonta ilman päihteitä, myös nuoret kasvavat päihdemyönteisyyteen. Ehkäisevän päihdetyön kannalta kaikki aikuisten yhteistä vastuuntuntoa lisäävä toiminta on arvokasta. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lastensa kasvatuksesta. Tämä koskee myös päihteiden käyttöä. Vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus puuttua lasten päihteiden käyttöön ja ohjata lapsiaan terveiden elämäntapojen omaksumisen suuntaan. Koulu ja muut viranomaiset ovat tukena vanhempien kasvatustyössä. Lasten on myös saatava kehitystasonsa mukaista, asiallista ja totuudenmukaista tietoa päihteistä. Tiedon saaminen on edellytys päihteistä kieltäytymiselle, vaikkei valintoja aina suinkaan tehdä rationaalisesti, tietoon perustuen. Riskitilanteessa olevien lasten ja nuorten tunnistaminen ja varhaisvaiheen käyttöön puuttuminen on keskeinen osa ehkäisevää päihdetyötä. Lapsia ja nuoria tulee ohjata ja tukea vaihtoehtojen löytämisessä jo ennen kuin varsinaisia ongelmia ehtii kehittyä. (Koivisto 2001, Pompadou-ryhmä ym. 1999) 14

20 Syrjäytymisen ehkäisy Päihteettömyyden tukemisessa on kyse myös syrjäytymisen ehkäisystä. Syrjäytyminen on osattomuutta monista asioista, kuten työstä, asumisesta, ystäväpiiristä, riittävästä hoidosta ja huolenpidosta sekä vaikuttamismahdollisuuksista. Ongelmat ihmisten elämässä kasautuvat helposti. Selviytymisen kannalta henkilön elämäntilanne kokonaisuutena ratkaisee kehityksen suunnan. Kehitykseen vaikuttavat niin eri riskitekijät kuin suojaavat tekijät. Näitä on henkilössä itsessään että hänen ympäristössään. Koulutus ja työura ovat merkittävimmät ulkoiset suojatekijät syrjäytymisen ehkäisyssä. Nämä sekä mahdollisuus valvottuun harrastustoimintaan ovat tekijöitä, jotka estävät kielteisten ulkoisten tapahtumaketjujen muodostumista. Lapset ja nuoret tarvitsevat itsetunnon ja muiden sisäisten selviytymisresurssien kehittämiseen luottamuksellisia ihmissuhteita ja onnistumisen elämyksiä. Huumeiden ongelmakäyttö, vaikea syrjäytyminen ja huono-osaisuus kytkeytyvät toisiinsa vahvasti. Huonoissa kasvuolosuhteissa kasvaneiden riski ajautua ongelmakäyttäjäksi on huomattava. Huumeiden ongelmakäyttö ei siis välttämättä ole syy syrjäytymiseen, vaan sen seuraus. (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle lasten ja nuorten hyvinvoinnista 2002, Kujanjuoksusta elämään 2001) Ehkäisevän päihdetyön tasot Ehkäisevän päihdetyön tason ja kohderyhmän mukaan puhutaan primaari-, sekundaari- ja tertiaaritason ehkäisystä. Ehkäisyn eri tasoja pidetään toisiaan tukevana kokonaisuutena, vaikka erilaisten kohderyhmien tarpeet ja käytetyt toimintatavat synnyttävät niissä niille ominaisia painotuksia. Tasojen eri muotojen välinen jaottelu on usein myös häilyvä, koska suuri osa ehkäisevästä työstä sijoittuu juuri näiden raja-alueille. Primaaritason ehkäisyn tavoitteena on ehkäistä päihteiden käytön aloittaminen. Kyse on yleisestä päihde-ehkäisystä. Se kohdistuu koko väestöön. Sekundaariehkäisyllä pyritään ehkäisemään todennäköinen päihteiden käytön aloittaminen tietyssä ryhmässä tai tukea alkaneen käytön lopettamisessa, vähentää käyttöä tai siihen liittyviä haittoja tunnistamalla käyttö ja puuttumalla siihen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä ehkäisyn taso kohdistuu yksilöihin ja ryhmiin, joilla käyttöriski on kasvanut. Puhutaan myös riskiryhmäehkäisystä. Tertiaarisellä ehkäisyllä tarkoitetaan päihteiden käytöstä johtuvien haittojen hoitamista ja vähentämistä ja se kohdistuu päihteiden ongelmakäyttäjiin. Käytännössä se merkitsee jo vakavan riippuvuuden hoitamista, mikä edellyttää fyysistä, psyykkistä, henkistä ja sosiaalista kuntoutusta. Tertiaariehkäisyä saatetaan kutsua myös korjaavaksi ehkäisyksi. (Suomi ja huumeet 2001, Huoponen ym. 2000, Mustalampi 2001) 15

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere Pakka-toimintamalli ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinovalvontayksikkö, alkoholiohjelma

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten näkökulma

Lapsiperheiden ja nuorten näkökulma Lapsiperheiden ja nuorten näkökulma 14.9.2012 HERÄTYS! seminaari Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelumallin kehittäminen Saara Pikkarainen 1 Taustatietoa Alkoholijuomien myynti asukasta kohti (100%

Lisätiedot

Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa

Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa MIKÄ PUREE PÄIHDETYP IHDETYÖSSÄ? Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa Rompun toiminta-areenat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9. 10.10.2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

TASKUMATTI. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 2004 TASKUMATTI Tilastotietoa alkoholista ja huumeista SISÄLLYS: Alkoholijuomien kulutus Suomessa vuonna 2003 100....%:n.... alkoholina........ asukasta........ kohden........................ 4. Alkoholijuomien.............

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland ZA5563 Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland EUROBAROMETER 2011 Youth attitudes on drugs D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY MERKITSE SOPIVIN] Mies... 1 Nainen... 2 D2. Minkä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Alkoholihallinto Toiminnan tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen MILLI 6 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen Tutkimuksen toteutus Sosiodemografiset tiedot Päihteiden käytön aloittaminen Aineiden

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot